32013R1073

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 1073/2013 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32013R1073

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013 , sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu) (EKP/2013/38)

EUVL L 297, 07/11/2013, p. 73–93 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 27/11/2013

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1073/oj

HTML

PDF

Official Journal

7.11.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/73

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1073/2013,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2013,

sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (uudelleenlaadittu)

(EKP/2013/38)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Koska sijoitusrahaston saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 27 päivänä heinäkuuta 2007 annettua Euroopan keskuspankin asetusta (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) (2) on muutettava huomattavasti erityisesti Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (3) vuoksi, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tilastoihin liittyvien Euroopan keskuspankin (EKP) tietojenantovaatimusten täyttämiseksi EKP:llä on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tietojen antajien perusjoukosta siinä määrin kuin on Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 2 kohdan a alakohdasta seuraa, että sijoitusrahastot kuuluvat tietojen antajien perusjoukkoon tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämiseksi muun muassa raha- ja rahoitustilastojen alalla. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 artiklassa edellytetään lisäksi, että EKP täsmentää varsinaisen tietojen antajien joukon tietojen antajien perusjoukon piiristä, sekä annetaan EKP:lle valtuudet vapauttaa tietyt tietojen antajien ryhmät tilastoihin liittyvistä tietojenantovaatimuksista kokonaan tai osittain.

(3)

EKPJ tarvitsee korkealaatuisia tilastotietoja sijoitusrahastojen toiminnasta, jotta se voisi täyttää tehtävänsä ja valvoa muiden kuin rahalaitosten liiketoimintaa. Näiden tietojen pääasiallisena tarkoituksena on antaa EKP:lle kattava tilastoihin perustuva kuva sijoitusrahastosektorista jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’), joita tarkastellaan yhtenä talousalueena.

(4)

Kunhan EKP:n tilastovaatimusten täyttäminen ei vaarannu, kansalliset keskuspankit voivat tietojen keräämisestä aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi kerätä tarvittavat sijoitusrahastoja koskevat tiedot varsinaiselta tiedonantajien joukolta osana laajempaa tilastointiin liittyvää tiedonkeruuta, joka palvelee muita tilastointitarkoituksia. Näissä tapauksissa tiedonantajille on avoimuuden lisäämiseksi ilmoitettava, että tietoja kerätään muita tilastointitarkoituksia varten.

(5)	Rahoitustaloustoimia koskevat tiedot mahdollistavat syvällisemmän analyysin rahapolitiikkaa ja muita tarkoituksia varten. Tietoja rahoitustaloustoimista ja kannoista käytetään myös muiden tilastojen laatimiseen, erityisesti euroalueen rahoitustilinpidossa.

(6)

Vaikka asetuksissa, joita EKP antaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 34.1 artiklan nojalla, ei myönnetä mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueen jäsenvaltioita että euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 johdanto-osan 17 kappaleessa viitataan siihen, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa tarkoittavat, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina tilastoihin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten täyttämisen edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi, ja saatava tilastointiin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäsenvaltiota.

(7)	Vaikka tämä asetus on ensisijaisesti osoitettu sijoitusrahastoille, täydellisiä tietoja sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien haltijaosuuksien haltijoista ei välttämättä voida saada suoraan sijoitusrahastoilta, joten on tarpeen sisällyttää varsinaiseen tiedonantajien joukkoon muitakin yhteisöjä.

(8)	Asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa säädettyjä sääntöjä luottamuksellisten tilastotietojen suojaamisesta ja käytöstä olisi noudatettava.

(9)	Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’sijoitusrahastolla’ yhteissijoitusyritystä, joka

a)	sijoittaa liitteessä II tarkoitettuihin rahoitus- ja/tai muihin kuin rahoitusvaroihin ja jonka tavoitteena on yleisöltä kerätyn pääoman sijoittaminen; ja

on perustettu unionin tai kansallisen oikeuden mukaisesti:

i)	sopimusoikeuden nojalla rahastoyhtiöiden hoidossa oleviksi sijoitusrahastoiksi;

ii)	trusteja koskevien säännösten nojalla ”unit trust” -rahastoksi;

iii)	yhtiöoikeuden nojalla sijoitusyhtiöksi; tai

iv)	minkä tahansa vastaavan mekanismin tai oikeudellisen muodon perusteella.

Määritelmä kattaa

a)	yritykset, joiden osuudet tai osakkeet on haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla; ja

b)	yritykset, joiden liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrä on kiinteä ja joiden osakkeenomistajien on ostettava tai myytävä olemassa olevia osakkeita liittyessään rahastoon tai erotessaan siitä.

Määritelmä ei kata

a)	asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistetussa uudistetussa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (jäljempänä ’EKT 2010’) määriteltyjä eläkerahastoja (alasektori S.129);

b)	rahalaitossektorin taseesta 24 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (4) liitteessä I määriteltyjä rahamarkkinarahastoja.

Sijoitusrahastojen määritelmässä ilmaisulla ’yleisö’ tarkoitetaan piensijoittajia, ammattimaisia sijoittajia sekä institutionaalisia sijoittajia;

2)	’tiedonantajalla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa ’tietojen antajalla’;

’kotimaisella’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa. Mikäli oikeushenkilöllä ei ole fyysistä toimipaikkaa, sen kotimaa määritetään tätä asetusta sovellettaessa sen mukaan, minkä talousalueen lainsäädännön mukaan se on rekisteröity. Mikäli oikeushenkilöä ei ole rekisteröity, perusteena käytetään laillista kotipaikkaa eli maata, jonka lakien mukaan oikeushenkilön perustaminen ja sen olemassaolon jatkuminen määritetään;

4)	’rahalaitoksella’ samaa kuin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa;

5)	’muulla rahoituksen välittäjällä’ muita rahoituksen välittäjiä kuin vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja, siten kuin ne määritellään EKT 2010:ssä (alasektori S.125);

6)	’rekisteröidyillä sijoitusrahasto-osuuksilla’ sijoitusrahasto-osuuksia, joista kansallisen lainsäädännön mukaan pidetään haltijoiden tiedot sisältävää rekisteriä, mukaan lukien tiedot haltijoiden sijaintipaikasta ja sektorista;

7)	’sijoitusrahaston haltijaosuuksilla’ sijoitusrahasto-osuuksia, joiden osalta kansallisen lainsäädännön mukaan ei pidetä haltijoiden tiedot sisältävää rekisteriä taikka joiden osalta pidetään rekisteriä ilman tietoa haltijan kotipaikasta ja sektorista;

8)	’asianomaisella kansallisella keskuspankilla’ sen euroalueen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jossa sijoitusrahastolla on kotipaikka;

9)	’arvopaperikohtaisilla’ tiedoilla tietoja, jotka on eritelty yksittäisiä arvopapereita koskeviksi tiedoiksi.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1. Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu euroalueen jäsenvaltioiden alueella olevista kotimaisista sijoitusrahastoista. Sijoitusrahasto itse on velvollinen toimittamaan tässä asetuksessa vaaditut tilastotiedot; jos sijoitusrahastot eivät ole kansallisen lainsäädäntönsä mukaan oikeushenkilöitä, velvollisuus koskee henkilöitä, jotka ovat lain mukaan oikeutettuja edustamaan niitä.

2. Tietojen saamiseksi sijoitusrahastojen liitteessä I olevan 2 osan 3 kohdan mukaisesti liikkeeseen laskemien haltijaosuuksien haltijoista varsinainen tiedonantajien joukko kattaa myös rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää näille yhteisöille poikkeuksia, mikäli vaaditut tilastotiedot kerätään muista saatavilla olevista lähteistä liitteessä I olevan 2 osan 3 kohdan mukaisesti. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen EKP:n kanssa sovitulla tavalla. Kansalliset keskuspankit voivat laatia tämän asetuksen soveltamista varten luettelon tiedonantovelvoitteen alaisista muista rahoituksen välittäjistä ja ylläpitää sitä liitteessä I olevan 2 osan 3 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

3 artikla

Tilastoinnissa käytettävä sijoitusrahastojen luettelo

1. Johtokunta laatii tilastointia varten luettelon tiedonantajien perusjoukon muodostavista sijoitusrahastoista, mahdolliset 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut alarahastot mukaan luettuina, ja ylläpitää sitä. Luettelo voi perustua mahdollisesti jo olemassa oleviin luetteloihin kansallisten viranomaisten valvomista sijoitusrahastoista; tällaisiin luetteloihin on lisättävä 1 artiklassa olevan sijoitusrahastojen määritelmän soveltamisalaan kuuluvat muut sijoitusrahastot.

2. Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat tämän luettelon ja sen päivitykset tiedonantajien saataville tarkoituksenmukaisella tavalla, myös sähköisesti, internetin kautta tai asianomaisten tiedonantajien pyynnöstä paperimuodossa.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitetun luettelon viimeisin käytettävissä oleva sähköinen versio on virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia tiedonantajalle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksiaan, sikäli kuin tämä on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

4 artikla

Sijoitusrahastokohtainen raportointi

1. Varsinaisen tiedonantajien joukon on annettava tiedot saamisistaan ja veloistaan sijoitusrahastokohtaisesti.

2. Jos sijoitusrahasto jakaa saamisensa eri alarahastoihin siten, että kuhunkin alarahastoon liittyvien osuuksien vakuutena ovat eri saamiset, jokainen alarahasto katsotaan erilliseksi sijoitusrahastoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3. Poiketen 1 ja 2 kohdasta sijoitusrahastot voivat asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksen ja ohjeiden mukaisesti antaa tiedot saamisistaan ja veloistaan ryhmänä, kunhan tällainen raportointi johtaa vastaaviin tuloksiin kuin rahastokohtainen raportointi.

5 artikla

Tilastointiin liittyvät neljännesvuosittaiset ja kuukausittaiset tiedonantovaatimukset

1. Tiedonantajien on liitteiden I ja II mukaisesti toimitettava

a)	neljännesvuosittain vuosineljänneksen lopun kantatiedot sijoitusrahastojen saamisista ja veloista ja soveltuvin osin neljännesvuosittaiset arvostusmuutokset tai taloustoimet; ja

kuukausittain kuukauden lopun kantatiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista sekä soveltuvin osin vastaavat kuukausittaiset arvostusmuutokset tai taloustoimet sekä erikseen tiedot sijoitusrahasto-osuuksien uusista liikkeeseenlaskuista ja lunastuksista ilmoitettavan kuukauden aikana.

2. Kansalliset keskuspankit voivat halutessaan kerätä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot kuukausittain neljännesvuosittaisen tiedonkeruun sijaan.

6 artikla

Arvostusmuutokset tai taloustoimet

1. Tiedonantajien on asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti ilmoitettava arvostusmuutokset tai taloustoimet liitteessä I täsmennetyllä tavalla aggregoituina ilmoitettavia tietoja varten.

2. Kuten liitteessä I täsmennetään, kansalliset keskuspankit voivat joko laskea arvopaperikauppoja koskevat likiarvot arvopaperikohtaisten tietojen perusteella tai kerätä taloustoimia koskevat tiedot suoraan arvopaperikohtaisesti.

3. Lisävaatimukset ja -ohjeet arvostusmuutoksia tai taloustoimia koskevien tietojen kokoamisesta vahvistetaan liitteessä III.

7 artikla

Kirjanpitosäännöt

1. Kirjanpitosäännöt, joita sijoitusrahastot noudattavat tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja antaessaan, ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (5) kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia tai, jos nämä eivät ole sovellettavissa, sijoitusrahastoihin sovellettavien muiden kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisia.

2. Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta euroalueen jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

8 artikla

Poikkeukset

1. Sijoitusrahastoille voidaan myöntää poikkeuksia 5 artiklassa säädetyistä tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista seuraavasti:

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia kokonaistaseeltaan pienimmille sijoitusrahastoille, kunhan aggregoidussa neljännesvuosittaisessa taseessa mukana olevien sijoitusrahastojen osuus on vähintään 95 prosenttia kunkin euroalueen jäsenvaltion sijoitusrahastojen kantatietojen mukaisista kokonaisvaroista.

Euroalueen jäsenvaltioissa, joissa kansallisten sijoitusrahastojen yhteenlasketut kokonaisvarat ovat enintään 1 prosentti euroalueen sijoitusrahastojen kokonaisvaroista, kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia kokonaistaseeltaan pienimmille sijoitusrahastoille, kunhan aggregoidussa neljännesvuosittaisessa taseessa mukana olevien sijoitusrahastojen osuus on vähintään 80 prosenttia kansallisten sijoitusrahastojen kantatietojen mukaisista kokonaisvaroista.

Sijoitusrahastot, joihin sovelletaan a ja b alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, raportoivat ainoastaan neljännesvuosittain soveltuvin osin vuosineljänneksen lopun kantatiedot mahdollisista liikkeeseen lasketuista sijoitusrahasto-osuuksista ja vastaavista neljännesvuosittaisista arvostusmuutoksista tai taloustoimista.

d)	Kansalliset keskuspankit tarkistavat a ja b alakohdassa asetettujen ehtojen täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin kalenterivuoden alusta alkaen.

2. Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia sellaisille sijoitusrahastoille, joihin sovellettavien kansallisten kirjanpitosäännösten mukaan varojen arvostus voi tapahtua harvemmin kuin neljännesvuosittain. EKP:n neuvosto päättää sijoitusrahastojen luokista, joihin kuuluville sijoitusrahastoille kansallisilla keskuspankeilla on oikeus myöntää poikkeuksia. Sijoitusrahastoihin, joille on myönnetty tällainen poikkeus, sovelletaan 5 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia tiheydellä, joka vastaa niihin sovellettavien kirjanpitosäännösten velvoitteita varojen arvostuksen ajoituksesta.

3. Sijoitusrahastot voivat päättää olla hyödyntämättä poikkeuksia ja täyttää sen sijaan kaikki 5 artiklassa määritetyt tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset. Jos sijoitusrahasto tekee tällaisen päätöksen, sen on hankittava asianomaisen kansallisen keskuspankin suostumus, ennen kuin se muuttaa käytäntönsä näiden poikkeusten hyödyntämisen suhteen.

9 artikla

Toimitusajat

1. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot tiedonantajilta 2 kohdassa tarkoitetun määräajan noudattamiseksi.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle

a)	tiedonantajilta saatuihin neljännesvuosittaisiin tietoihin perustuvat aggregoidut vuosineljänneksen kantatiedot ja arvostusmuutokset viimeistään 28. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat;

yhteenlasketut kuukausittaiset kantatiedot ja arvostusmuutokset, jotka perustuvat tiedonantajilta kerättyihin sijoitusrahasto-osuuksia koskeviin kuukausittaisiin tietoihin tai 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ajantasaisiin tietoihin, viimeistään 28. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat; ja

tiedonantajilta saatuihin kuukausittaisiin tietoihin perustuvat aggregoidut kuukausittaiset sijoitusrahasto-osuuksien uusia liikkeeseenlaskuja ja lunastuksia koskevat tiedot viimeistään 28. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat.

10 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1. Tiedonantajien on noudatettava niitä koskevia tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia liitteessä IV yksilöityjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten vaatimusten mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä IV tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

11 artikla

Sulautumiset, jakautumiset ja uudelleenjärjestelyt

Jos kyseessä on sulautuminen, jakautuminen tai muu uudelleenjärjestely, joka saattaa vaikuttaa tilastotietojen antamista koskevien velvollisuuksien täyttämiseen, asianomainen tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen toteuttamisesta on tullut julkiseksi ja hyvissä ajoin ennen kuin se tulee voimaan, asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä tämän asetuksen mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämiseksi.

12 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

Kansalliset keskuspankit käyttävät oikeuttaan tarkistaa tietoja, joita tiedonantajien edellytetään toimittavan tämän asetuksen perusteella, tai toimittaa tietojen pakollinen keruu, tämän rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää näitä oikeuksia itse. Kansalliset keskuspankit käyttävät tätä oikeutta erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva laitos ei täytä liitteessä IV säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

13 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

Ensimmäiset kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot annetaan joulukuun 2014 tilanteesta.

14 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) 1 päivästä tammikuuta 2015.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla

Loppusäännös

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 18 päivänä lokakuuta 2013.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) EUVL L 211, 11.8.2007, s. 8.

(3) EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(4) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(5) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

LIITE I

TILASTOINTIIN LIITTYVÄT TIEDONANTOVAATIMUKSET

1 OSA

Yleiset tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

Varsinaisen tiedonantajien joukon on annettava seuraavat tilastotiedot:

vuosineljänneksittäin: i) arvopaperikohtaiset tiedot sijoitusrahastojen hallussa olevista arvopapereista, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi; ii) instrumenttien/maturiteettiluokkien, valuuttojen ja vastapuolten mukaan eritellyt aggregoidut tiedot muista kuin arvopaperisaamisista ja -veloista sekä arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia; ja iii) joko arvopaperikohtaiset tai aggregoidut tiedot sijoitusrahasto-osuuksien haltijoista, kuten tämän liitteen 2 osassa tarkemmin määritetään. Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tiedonantajilta arvopaperikohtaisia tietoja sellaisten arvopaperien osalta, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, taikka saamis- ja velkaeräkohtaisia tietoja muiden saamisten ja velkojen kuin arvopaperien osalta, ja

b)	kuukausittain arvopaperikohtaiset tiedot erikseen kaikkien sijoitusrahaston liikkeeseen laskemien osuuksien osalta.

Kuten taulukossa 2 vahvistetaan, asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös päättää kerätä tiedot taloustoimista arvopaperikohtaisesti niiden kenttien lisäksi, jotka on raportoitava arvopaperikohtaisesti aggregoitujen tietojen saamiseksi arvopapereista.

Aggregoidut tiedot on ilmoitettava kantoina ja asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti joko a) hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvina arvostusmuutoksina tai b) taloustoimina.

Asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksella tiedonantajat, jotka toimittavat vaaditut neljännesvuosittaiset tiedot arvopaperikohtaisesti, voivat toimittaa vaaditut kuukausittaiset tiedot aggregoituina arvopaperikohtaisten tietojen sijaan.

Tiedot, jotka on annettava asianomaiselle kansalliselle keskuspankille arvopaperikohtaisesti, määritetään taulukossa 2. Neljännesvuosittainen tilastointiin liittyvä tiedonantovaatimus kantoja koskevien aggregoitujen tietojen osalta määritetään taulukossa 1 ja hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevien aggregoitujen tietojen osalta taulukossa 3. Kantatietojen, hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien arvostusmuutosten tai taloustoimien sekä sijoitusrahastojen uusien liikkeeseenlaskujen ja lunastusten aggregoituja tietoja koskeva kuukausittainen tilastointiin liittyvä tiedonantovaatimus määritetään taulukossa 4.

Kansallinen keskuspankki voi myös johtaa tarvittavat tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (1) nojalla kootuista tiedoista, kunhan toimivaltaisen kansallisen valvontaviranomaisen tämän direktiivin nojalla keräämät tiedot toimitetaan kansalliselle keskuspankille sen ja tämän viranomaisen sopimuksen mukaisesti ja kunhan täytetään EKPJ:n keräämien luottamuksellisten tilastotietojen suojaamista ja käyttöä koskevat edellytykset, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa ja etenkin sen 5 kohdassa.

2 OSA

Sijoitusrahasto-osuuksien haltijoiden sijaintipaikka ja sektori

Tiedonantajat toimittavat neljännesvuosittain tiedot jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltiot’), sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien sijoitusrahasto-osuuksien haltijoiden kotipaikasta erittelyn kotimaiset / euroalue (muut kuin kotimaiset) / ulkomaiset mukaisesti. Kotimaisten ja euroalueen (muiden kuin kotimaisten) vastapuolet eritellään lisäksi sektoreittain.

Tiedonantajat toimittavat sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien rekisteröityjen sijoitusrahasto-osuuksien osalta osuuksien haltijoiden kotipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot. Mikäli haltijan kotimaata ja sektoria ei voida yksilöidä suoraan, kyseiset tiedot ilmoitetaan saatavilla olevien tietojen perusteella.

Tiedonantajat toimittavat haltijaosuuksien osalta sijoitusrahasto-osuuksien haltijoiden kotipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot asianomaisen kansallisen keskuspankin päättämällä tavalla. Tämä vaatimus koskee vain yhtä seuraavista vaihtoehdoista tai niiden yhdistelmää, joka on valittava kyseisten markkinoiden rakenteen ja kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavien kansallisten oikeudellisten menettelytapojen perusteella. Kansallinen keskuspankki seuraa aika ajoin tämän edellytyksen täyttymistä.

Rahasto-osuuksia liikkeeseen laskevat sijoitusrahastot:

Rahasto-osuuksia liikkeeseen laskevat sijoitusrahastot, niitä laillisesti edustavat henkilöt tai tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöt antavat kyseisten rahasto-osuuksien haltijoiden kotipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot. Rahasto-osuuksien välittäjä tai jokin muu rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskussa, takaisinostossa tai siirrossa mukana oleva yhteisö voi antaa tällaiset tiedot.

Rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät sijoitusrahasto-osuuksien säilyttäjinä:

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat sijoitusrahasto-osuuksien säilyttäjinä, toimittavat tiedonantajina sellaisten sijoitusrahasto-osuuksien haltijoiden kotipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot, jotka ovat kotimaisten sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia ja joita säilytetään haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka myös toimii säilyttäjänä. Tämä vaihtoehto on käytettävissä, jos i) säilyttäjä erottaa haltijoiden puolesta säilytyksessä olevat sijoitusrahasto-osuudet niistä osuuksista, joita se pitää muiden säilyttäjien puolesta; ja ii) suurin osa sijoitusrahasto-osuuksista on sellaisten kotimaisten laitosten säilytyksessä, jotka luokitellaan rahoituksen välittäjiksi (rahalaitokset tai muut rahoituksen välittäjät).

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka antavat tietoja kotimaisten ulkomaisten kanssa tekemistä, kotimaisten sijoitusrahasto-osuuksia koskevista taloustoimista:

Rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät, jotka toimivat tiedonantajina kotimaisten ja ulkomaisten välisistä, kotimaisten sijoitusrahasto-osuuksia koskevista taloustoimista, antavat haltijoiden kotipaikan ja sektorin mukaisesti eritellyt tiedot sellaisista rahasto-osuuksista, jotka ovat kotimaisten sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia ja joilla ne käyvät kauppaa haltijan lukuun tai sellaisen toisen välittäjän lukuun, joka on myös mukana tässä taloustoimessa. Tämä vaihtoehto on käytettävissä, jos i) raportointi on kattavaa, eli se kattaa olennaisilta osin kaikki tiedonantajien toteuttamat taloustoimet; ii) annetaan täsmällisiä tietoja ostoista ja myynneistä, joissa vastapuolten kotipaikka on euroalueen jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella; iii) erot samojen osakkeiden/osuuksien liikkeeseenlaskuarvon ja lunastusarvon välillä ovat ilman palkkioita erittäin vähäisiä; ja iv) kotimaisten sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien, euroalueen jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella kotipaikan omaavien hallussa olevien osakkeiden/osuuksien määrä on vähäinen.

d)	Jos a–c alakohtaa ei voida soveltaa, tiedonantajat, rahalaitokset ja muut rahoituksen välittäjät mukaan lukien, ilmoittavat asiaa koskevat tiedot saatavilla olevien tietojen perusteella.

Kansalliset keskuspankit voivat myös kerätä tarvittavat tilastotiedot tiedoista, joita kerätään arvopaperien omistusta koskevista tilastoista 17 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) (2) perusteella, kunhan tiedot annetaan tämän asetuksen 9 artiklassa asetettujen määräaikojen mukaisesti ja ne täyttävät yleisemmin liitteessä IV vahvistetut vähimmäisvaatimukset.

Mikäli rekisteröityjä sijoitusrahasto-osuuksia tai haltijaosuuksia lasketaan liikkeeseen ensimmäistä kertaa taikka markkinakehitys edellyttää siirtymistä vaihtoehdosta tai vaihtoehtojen yhdistelmästä toiseen, kansalliset keskuspankit voivat myöntää yhdeksi vuodeksi poikkeuksia 2 ja 3 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista.

3 OSA

Raportointitaulukot

Taulukko 2

Vaadittavat arvopaperikohtaiset tiedot

Jokaisesta arvopaperista luokissa ”velkapaperit”, ”osakkeet ja osuudet” ja ”sijoitusrahasto-osuudet” on annettava tiedot alla olevan taulukon kentissä seuraavien sääntöjen mukaisesti.

1.	Kentän 1 tiedot on annettava.

2.	Jos asianomainen kansallinen keskuspankki ei kerää arvopaperikohtaisia tietoja taloustoimista suoraan, se antaa kenttien 2, 3 ja 4 osalta vain kahden kentän tiedot (eli joko kenttien 2 ja 3 tiedot, kenttien 2 ja 4 tiedot tai kenttien 3 ja 4 tiedot).

Jos asianomainen kansallinen keskuspankki kerää arvopaperikohtaiset tiedot taloustoimista suoraan, sen on annettava myös seuraavien kenttien tiedot:

a)	kenttä 5 tai kentät 6 ja 7, ja

b)	kenttä 4 tai kentät 2 ja 3.

4.	Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia tiedonantajilta myös kentän 8 tietojen raportoimista.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi halutessaan kerätä ainoastaan kentän 2 tiedot tapauksissa 2 ja 3 b. Tässä tapauksessa kansallisen keskuspankin on vähintään vuosittain tarkistettava ja ilmoitettava EKP:lle, että tämä käytäntö ei vaikuta kansallisen keskuspankin raportoimien aggregoitujen tietojen laatuun, tarkistusten tiheys ja suuruus mukaan luettuina.

Kenttä	Otsikko
1	Arvopaperin tunnistekoodi
2	Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo
3	Hinta
4	Kokonaismäärä
5	Rahoitustaloustoimet
6	Ostetut arvopaperit (saamiset) tai liikkeeseen lasketut arvopaperit (velat)
7	Myydyt arvopaperit (saamiset) tai lunastetut arvopaperit (velat)
8	Arvopaperin kirjauksen valuutta

(1) EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(2) EUVL L 305, 1.11.2012, s. 6.

LIITE II

MÄÄRITELMÄT

1 OSA

Instrumenttiluokkien määritelmät

Tässä taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista, jotka kansalliset keskuspankit muokkaavat kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Taulukko ei ole yksittäisten rahoitusinstrumenttien luettelo, eivätkä kuvaukset ole tyhjentäviä. Määritelmien perustana on asetuksella (EU) N:o 549/2013 vahvistettu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa (jäljempänä ’EKT 2010’).

Joistain instrumenttiluokista edellytetään maturiteettierittelyjä. Ne koskevat alkuperäistä maturiteettia eli maturiteettia liikkeeseenlaskun yhteydessä, joka tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voida lunastaa (esim. velkapaperit) tai jota aikaisemmasta lunastuksesta seuraa jonkinlainen seuraamus (esim. tietyntyyppiset talletukset).

Rahoitussaamiset voidaan erotella toisistaan jälkimarkkinakelpoisuuden perusteella. Saaminen on jälkimarkkinakelpoinen, jos sen omistajuus on helposti siirrettävissä yhdeltä yksiköltä toiselle luovutuksen tai nimisiirron avulla tai johdannaisten tapauksessa korvaamalla se vastakkaisella sopimuksella. Kaikilla rahoitusinstrumenteilla voidaan käydä kauppaa, mutta jälkimarkkinakelpoiset instrumentit on tarkoitettu kaupankäyntiin pörssissä tai kahdenvälisillä markkinoilla, vaikkei jälkimarkkinakelpoisuus edellytäkään varsinaista kaupankäyntiä.

Taulukko A

Sijoitusrahastojen saamisten ja velkojen instrumenttiluokkien määritelmät

SAAMISTEN LUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

1.	Talletukset ja lainasaamiset

Tämä erä sisältää tässä tiedonkeruussa sijoitusrahastojen lainanottajille lainaamat varat tai sijoitusrahastojen hankkimat lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

Se sisältää seuraavat erät:

—	sijoitusrahastoihin tehdyt talletukset, kuten yön yli -talletukset, määräaikaistalletukset ja irtisanomisehtoiset talletukset.

—	hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit: hallussa olevat velkapaperit, jotka eivät ole siirtokelpoisia ja joilla ei voida käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.

—	siirretyt lainat:

—	lainat, joista on tosiasiallisesti tullut siirtokelpoisia, kirjataan erään ’talletukset ja lainasaamiset’, mikäli ei ole näyttöä siitä, että niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Muussa tapauksessa ne kirjataan velkapapereiksi.

—

talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla: velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat velkapapereita liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset on tyydytetty, joten ne ovat joiltain ominaisuuksiltaan osakkeiden ja osuuksien kaltaisia. Velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, luokitellaan tilastoitaessa joko ”lainoiksi” tai ”velkapapereiksi” rahoitusinstrumentin luonteen mukaan. Mikäli sijoitusrahaston hallussa olevat kaikenlaiset saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, esitetään tilastointia varten ilmoittamishetkellä yhtenä lukuna, tämä luku sisällytetään erään ”velkapaperit” sillä perusteella, että saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat useimmiten pikemminkin velkapapereina kuin lainoina.

—

saamiset, jotka liittyvät takaisinmyyntisopimuksiin käteisvakuutta vastaan:

sen rahan vastaerä, joka maksetaan arvopapereista, jotka sijoitusrahasto ostaa tiettyyn hintaan samalla sitoutuen myymään samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana.

—	saamiset, jotka liittyvät arvopapereiden lainaamiseen käteisvakuutta vastaan: sen rahan vastaerä, joka maksetaan sijoitusrahaston lainaamista arvopapereista.

Tähän erään sisältyvät tätä asetusta sovellettaessa myös hallussa ja liikkeessä olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen.

2.	Velkapaperit

Hallussa olevat velkapaperit, jotka ovat velkatodistuksina toimivia jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla käydään yleensä kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata markkinoilla vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Tähän erään kuuluvat

—	hallussa olevat arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä tai -päivinä tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta.

—

siirretyt lainat, jotka ovat muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi järjestäytyneillä markkinoilla, edellyttäen, että on näyttöä jälkimarkkinakaupasta, kuten markkinatakaajien olemassaolosta, sekä osto- ja myyntitarjousten eroihin perustuvista rahoitusvarojen säännöllisistä noteerauksista. Mikäli näin ei ole, ne luokitellaan ”talletuksiin ja lainasaamisiin”.

—	velkapaperien muodossa olevat lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut tai takaisinostosopimuksen perusteella myydyt arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus eikä ainoastaan mahdollisuus siihen. Mikäli väliaikainen haltija myy saamansa arvopaperit, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperitransaktiona ja kirjattava väliaikaisen haltijan taseeseen arvopaperisalkun negatiivisena positiona.

3.	Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet

Rahoitusvarat, jotka tuovat mukanaan omistajan oikeuksia yrityksiin tai yritysmäisiin yhteisöihin. Yleensä tällaiset rahoitusvarat oikeuttavat hallussapitäjänsä osuuteen yrityksen tai yritysmäisen yhteisön voitosta sekä osuuteen niiden nettovaroista selvitystilassa.

Tähän erään kuuluvat noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet, muut osakkeet, rahamarkkinarahasto-osuudet ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuin rahamarkkinarahasto-osuudet.

Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainattuja tai takaisinostosopimuksen perusteella myytyjä osakkeita käsitellään luokan 2 ”velkapaperit” sääntöjen mukaisesti.

3a.	Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet, joista noteerattuja osakkeita

Noteeratut osakkeet ovat jälkimarkkinoilla noteerattuja oman pääoman ehtoisia arvopapereita. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi. Pörssissä noteeratuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat.

3b.	Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet, joista sijoitusrahasto-osuuksia

Tämä erä sisältää hallussa olevat rahamarkkinarahasto-osuudet ja sellaiset muut sijoitusrahasto-osuudet kuin rahamarkkinarahasto-osuudet, jotka mainitaan tilastoinnissa käytettävissä rahalaitos- ja sijoitusrahastoluetteloissa.

Rahamarkkinarahastot määritellään asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33).

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot määritellään tämän asetuksen 1 artiklassa.

(2 + 3),

joista arvopapereita (velkapaperit, osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet), jotka on lainattu tai myyty takaisinostosopimuksilla

Tämä erä sisältää luokissa 2 (velkapaperit) ja 3 (osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet) ilmoitetut arvopaperit, jotka on lainattu arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä tai myyty takaisinostosopimusten perusteella (tai muilla vastaavantyyppisillä operaatioilla kuten ns. sale/buy back -sopimuksilla).

4.	Johdannaiset

Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen liittyviä rahoitusinstrumentteja, joiden kautta tietyt rahoitusriskit voivat olla itsenäisinä kaupankäynnin kohteina rahoitusmarkkinoilla.

Tähän erään kuuluvat

—

optiot

—	optiotodistukset (warrantit)

—

futuurit

—

termiinit

—

swapit

—	luottojohdannaiset.

Johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvoonsa bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastattavaa-puolelle.

Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin.

Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, nämä positiot ilmoitetaan.

Tähän erään eivät kuulu johdannaiset, joita ei kansallisten sääntöjen mukaan kirjata taseeseen.

5.	Muut kuin rahoitusvarat (ml. kiinteä omaisuus)

Muu aineellinen ja aineeton omaisuus kuin rahoitusvarat. Kiinteä omaisuus käsittää muut kuin rahoitusvarat, joita sijoitusrahasto käyttää toistuvasti tai jatkuvasti yli yhden vuoden ajan.

Tämä erä sisältää asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, arvoesineet ja henkiset omaisuustuotteet, kuten tietokoneohjelmistot ja tietokannat.

6.	Muut saamiset

Tämä on taseen vastaavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut saamiset”. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia myös tässä erässä eritelmiä seuraavista:

—	korkosaamiset talletuksista ja lainoista

—	korkosaamiset hallussa olevista velkapapereista

—	kertyneet vuokrasaamiset

—	saamiset, jotka eivät liity sijoitusrahaston varsinaiseen toimintaan.

VELKALUOKAT

Luokka

Pääpiirteiden kuvaukset

7.	Lainat ja vastaanotetut talletukset

Velkaerät, jotka sijoitusrahaston on maksettava velkojille ja jotka eivät perustu jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskuun. Tähän erään kuuluvat

—	lainat: sijoitusrahastoille annetut lainat, jotka joko perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin tai eivät perustu velkakirjoihin.

—

repot ja repo-tyyppiset operaatiot käteisvakuutta vastaan: sen rahan vastaerä, jonka sijoitusrahasto saa arvopapereista, jotka se myy tiettyyn hintaan samalla sitoutuen ostamaan samat (tai vastaavat) arvopaperit takaisin tiettyyn kiinteään hintaan tiettynä myöhempänä ajankohtana. Rahat, jotka sijoitusrahasto saa vastineeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikainen haltija”) siirretyistä arvopapereista, luokitellaan tähän erään, mikäli on olemassa kiinteä sitoumus käänteisoperaatiosta eikä ainoastaan mahdollisuus siihen. Tämä merkitsee sitä, että kaikki asianomaisiin arvopapereihin liittyvät riskit ja palkkiot kuuluvat operaation aikana edelleen sijoitusrahastolle.

—	käteisvakuus, joka on saatu vastineeksi arvopaperilainauksen yhteydessä: rahat, jotka on saatu vastineeksi kolmannelle osapuolelle käteisvakuutta vastaan tilapäisesti lainatuista arvopapereista.

—	käteisvakuus, joka on saatu vastineeksi operaatioissa, joissa on siirretty väliaikaisesti kultaa vakuutta vastaan.

8.	Sijoitusrahasto-osuudet

Tilastoinnissa käytettävässä sijoitusrahastojen luettelossa mainittujen sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemat osuudet, omaan pääomaan kuuluvat osuudet mukaan luettuina. Erä muodostaa sijoitusrahaston kokonaisvelan osuuksien haltijoille. Erään kuuluvat myös varat, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka sijoitusrahastot ovat panneet talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta.

9.	Johdannaiset

Ks. luokka 4.

10.	Muut velat

Tämä on taseen vastattavaa-puolen jäännöserä, joka sisältää ”muut kuin edellä mainitut velat”.

Kansalliset keskuspankit voivat vaatia myös tässä erässä erittelyjä seuraavista:

—

liikkeeseen lasketut velkapaperit:

sijoitusrahaston liikkeeseen laskemat muut arvopaperit kuin osuudet, jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen;

—	lainoille ja talletuksille kertynyt maksamaton korko;

—	velat, jotka eivät perustu sijoitusrahaston varsinaiseen toimintaan, esim. velat tavarantoimittajille, verovelat, maksamattomat palkat ja sosiaalimaksut jne.;

—	varaukset kolmansille osapuolille maksettavia velkoja varten, esim. eläkkeet, osingot jne.;

—	ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettomääräiset velat;

—	arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettomääräiset velat.

2 OSA

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määritelmät

Taulukko B

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määritelmät

Kenttä	Kuvaus
Arvopaperin tunnistekoodi	Arvopaperin yksiselitteisesti yksilöivä tunnistekoodi. Se voi olla ISIN-koodi tai kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti muu arvopaperin tunnistekoodi.
Kappalemäärä tai aggregoitu nimellisarvo	Arvopaperin kappalemäärä tai, jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, aggregoitu nimellisarvo.
Hinta	Arvopaperin kappalehinta tai, jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, prosenttiosuus aggregoidusta nimellisarvosta. Hinta on yleensä markkinahinta tai lähellä markkinahintaa. Kansalliset keskuspankit voivat myös vaatia tietoja kertyneistä koroista tässä erässä.
Kokonaismäärä	Arvopaperin kokonaisarvo. Jos arvopaperilla käydään kauppaa kappaleittain, tämä arvo on arvopaperien kappalemäärä kerrottuna osuuksien kappalehinnalla. Jos arvopaperilla käydään kauppaa arvoina eikä kappaleittain, tämä arvo on aggregoitu nimellisarvo kerrottuna prosenttiosuutena ilmaistulla hinnalla. Kokonaisarvo on pääsääntöisesti markkina-arvo tai lähellä markkina-arvoa. Kansalliset keskuspankit voivat myös vaatia tietoja kertyneistä koroista tässä erässä.
Rahoitustaloustoimet	Arvopaperin ostojen summa vähennettynä myyntien summalla (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen summa vähennettynä lunastusten summalla (vastattavaa-puolen arvopaperit) taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.
Ostetut arvopaperit (saamiset) tai liikkeeseen lasketut arvopaperit (velat)	Arvopaperin ostojen (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai liikkeeseenlaskujen (vastattavaa-puolen arvopaperit) summa taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.
Myydyt arvopaperit (saamiset) tai lunastetut arvopaperit (velat)	Arvopaperin myyntien (vastaavaa-puolen arvopaperit) tai lunastusten (vastattavaa-puolen arvopaperit) summa taloustoimen arvon mukaan kirjattuna.
Arvopaperin kirjauksen valuutta	Arvopaperin hinnan ja/tai liikkeessä olevan kannan ilmaisemiseksi käytetty ISO-koodi tai vastaava.

3 OSA

Sektorien määritelmät

Sektoriluokitus perustuu EKT 2010:een. Tässä taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset sektoreista, jotka kansalliset keskuspankit muokkaavat kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, sijaitsevat vastapuolet eritellään sektorikohtaisesti Euroopan keskuspankin (EKP) ylläpitämien, tilastoinnissa käytettävien luettelojen mukaisesti ja käyttämällä vastapuolten tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, jotka sisältyvät EKP:n käsikirjaan ”Monetary, financial institutions and markets statistics sector manual: Guidance for the statistical classification of customers”.

Taulukko C

Sektorien määritelmät

Sektori

Määritelmä

1.	Rahalaitokset

Rahalaitokset, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa. Tämä sektori koostuu kansallisista keskuspankeista, luottolaitoksista, siten kuin ne määritellään unionin lainsäädännössä, rahamarkkinarahastoista, muista rahoituslaitoksista, joiden tehtävänä on ottaa vastaan talletuksia ja/tai talletusten läheisiä vastineita muilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta ja myöntää lainoja ja/tai tehdä arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa ainakin taloudellisessa mielessä, sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoista, joiden pääasiallista toimintaa on rahoituksen välitys laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa.

2.	Julkisyhteisöt

Julkisyhteisösektoriin (S.13) luetaan kaikki institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt (EKT 2010, kohdat 2.111–2113).

3.	Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot

Sijoitusrahastot, sellaisina kuin ne määritellään tämän asetuksen 1 artiklassa.

4.	Muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset + konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

Muiden rahoituksen välittäjien kuin vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen alasektori (S.125) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina (tai talletusten läheisinä vastineina), sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä. Erityisyhteisöt, sellaisina kuin ne määritellään arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 18 päivänä lokakuuta 2013 annetussa Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) (1), kuuluvat tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.86–2.94).

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavien laitosten alasektori (S.126) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti harjoittavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä. Myös pääkonttorit, joiden kaikki tai useimmat tytäryhtiöt ovat rahoitusalan yrityksiä, luokitellaan tähän alasektoriin (EKT 2010, kohdat 2.95–2.97).

Konserninsisäisten rahoitusyksiköiden ja rahanlainaajien alasektori (S.127) koostuu kaikista sellaisista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla. Tähän alasektoriin kuuluvat hallintayhtiöt, joiden hallussa on määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia tytäryhtiöiden ryhmän pääomasta ja joiden pääasiallista toimintaa on ryhmän omistaminen ilman että ne tuottaisivat muita palveluja yrityksille, joiden pääoma on omistuksen kohteena; toisin sanoen hallintayhtiöt eivät hallinnoi eivätkä johda muita yksiköitä (EKT 2010, kohdat 2.98 ja 2.99).

5.	Vakuutuslaitokset + eläkerahastot

Vakuutuslaitosten alasektori (S.128) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, joiden pääasiallista toimintaa on riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välitys ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa (EKT 2010, kohdat 2.100–2.104).

Eläkerahastojen alasektori (S.129) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti ovat vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta (EKT 2010, kohdat 2.105–2.110).

Yritykset

Yrityssektori (S.11) käsittää itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettävät institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Tämä sektori sisältää myös muuta kuin rahoitustoimintaa harjoittavat yritysmäiset yhteisöt (EKT 2010, kohdat 2.45–2.50).

7.	Kotitaloudet + kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloussektori (S.14) kattaa henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten. Siihen kuuluvat yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yhtiökumppanuudet, joilla ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa – muut kuin yritysmäiset yhteisöt – ja jotka ovat markkinatuottajia (EKT 2010, kohdat 2.118–2.128).

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (KPVTY) sektori (S.15) koostuu voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja (EKT 2010, kohdat 2.129 ja 2.130).

(1) Katso tämän virallisen lehden sivu 107.

LIITE III

ARVOSTUSMUUTOKSET TAI TALOUSTOIMET

Varsinaisen tiedonantajien joukon on annettava tiedot arvostusmuutoksista tai taloustoimista tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti. Jos varsinainen tiedonantajien joukko antaa tiedot arvostusmuutoksista, nämä tiedot kattavat joko hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset tai asianomaisen kansallisen keskuspankin etukäteissuostumuksella ainoastaan hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset tarkasteluajanjakson aikana. Jos arvostusmuutokset kattavat ainoastaan hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset, asianomainen kansallinen keskuspankki kerää valuuttakurssien muutoksista johtuvien arvostusmuutosten määrittelemiseksi tarvittavat tiedot, joihin sisältyvät vähintään valuuttaerittelyt Englannin puntiin, Sveitsin frangeihin, Japanin jeneihin ja Yhdysvaltain dollareihin.

’Rahoitustaloustoimilla’ tarkoitetaan taloustoimia, jotka johtuvat rahoitussaamisten tai -velkojen omistuksen perustamisesta, lakkauttamisesta tai muuttamisesta. Nämä taloustoimet määritellään jakson lopun raportointipäivien kantatietojen erotukseksi, kun siitä on poistettu (hintojen tai valuuttakurssien muutoksista johtuvista) ”arvostusmuutoksista” ja ”luokitusten muutoksista ja muista vastaavista muutoksista” aiheutuvat muutokset. Euroopan keskuspankki tarvitsee taloustoimia koskevien tietojen keräämiseksi muutoksia koskevia tilastotietoja, jotka kattavat erät ”luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt” sekä ”hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset”. Rahoitustaloustoimien tulisi pääsääntöisesti olla EKT 2010:n mukaisia, mutta kansallisten käytäntöjen mukaiset poikkeumat ovat sallittuja

’Hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvilla arvostusmuutoksilla’ tarkoitetaan sellaisia muutoksia saamisten ja velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat muutoksista saamisten ja velkojen hinnoissa ja/tai sellaisissa valuuttakursseissa, jotka vaikuttavat valuuttamääräisten saamisten ja velkojen euromääräiseen arvoon. Hintojen muutoksista johtuvilla saamisten/velkojen arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia saamisten/velkojen arvostuksessa, jotka johtuvat siitä, että hinta, johon saamisia/velkoja kirjataan tai jolla niillä käydään kauppaa, muuttuu. Hintojen muutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin sisältyvät ne muutokset, joita tapahtuu ajan myötä kauden lopun kantatietojen mukaisessa arvossa arvopapereita kirjattaessa käytetyn viitearvon muutosten vuoksi, eli hallussapitovoitot/-tappiot. Jaksojen lopun raportointipäivien välillä tapahtuneet valuuttakurssimuutokset suhteessa euroon aiheuttavat muutoksia valuuttamääräisten saamisten/velkojen arvossa, kun ne ilmoitetaan euromääräisinä. Koska nämä muutokset näkyvät hallussapitovoittoina/-tappioina eivätkä johdu rahoitustaloustoimista, niiden vaikutukset on poistettava taloustoimia koskevista tiedoista. ”Hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset” sisältävät pääsääntöisesti myös arvostusmuutokset, jotka johtuvat saamisia/velkoja koskevista taloustoimista eli toteutuneista voitoista/tappioista; tältä osin esiintyy kuitenkin poikkeavia kansallisia käytäntöjä.

LIITE IV

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIEDONANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen tilastointiin liittyviä Euroopan keskuspankin (EKP) tiedonantovaatimuksia.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)	tiedot on toimitettava oikea-aikaisesti ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen mukaisesti;

b)	tilastotiedot on esitettävä asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

c)	tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot asianomaiselle kansalliselle keskuspankille;

d)	tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista asianomaiselle kansalliselle keskuspankille;

arvopaperikohtaisessa raportoinnissa tiedonantajien on asianomaisen kansallisen keskuspankin pyynnöstä annettava lisätietoja (esim. liikkeeseenlaskijan nimi, liikkeeseenlaskun päivämäärä) sellaisten arvopapereiden tunnistamiseksi, joiden tunnistekoodi on virheellinen tai joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)	tilastotiedoissa ei saa olla virheitä: kaikki lineaariset rajoitteet on täytettävä (esimerkiksi saamisten ja velkojen on täsmättävä, välisummien ja loppusumman on täsmättävä) ja eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen on vastattava toisiaan;

b)	tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

c)	tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja ne on soveltuvin osin toimitettava mahdollisimman pian;

d)	tiedonantajien on noudatettava asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määrästä tietojen teknistä siirtoa varten.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)	tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)	mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja;

c)	tiedonantajien on pystyttävä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.	Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset: EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.

LIITE V

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8)	Tämä asetus
1 ja 2 artikla	1 ja 2 artikla
3 artikla	8 artikla
4 artikla	3 artikla
5 artikla	4 artikla
6 artikla	5 artikla
7 artikla	6 artikla
8 artikla	7 artikla
9–13 artikla	9–13 artikla
—	14 artikla
14 artikla	15 artikla
Liite I, 1 osa, 1 kohta	—
Liite I, 1 osa, 2 kohdan a alakohta	Liite I, 1 osa, 1 kohta
Liite I, 1 osa, 2 kohdan b alakohta	—
Liite I, 1 osa, 3 kohta	Liite I, 1 osa, 2 kohta
—	Liite I, 1 osa, 3 kohta
Liite I, 2 osa, 1–3 kohta	Liite I, 2 osa, 1–3 kohta
—	Liite I, 2 osa, 4 kohta
Liite I, 2 osa, 4 kohta	Liite I, 2 osa, 5 kohta
Liite I, 3 osa	Liite I, 3 osa
Liite II, 1 osa	Liite II, 1 osa, 1 kohta
—	Liite II, 1 osa, 2 ja 3 kohta
Liite II, 2 ja 3 osa	Liite II, 2 ja 3 osa
Liitteet III ja IV	Liitteet III ja IV
—	Liite V

Top

Choose the experimental features you want to try