1.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/1

(1)

Asiassa C 43/2008 (3)12 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan päätöksessä, jäljempänä ’toukokuun 2009 päätös’, komissio hyväksyi 30 päivänä huhtikuuta 2009 esitetyn rakenneuudistussuunnitelman, jäljempänä ’huhtikuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma’, perusteella ehdollisesti 5 miljardin euron riskisuojan WestLB AG:lle (4), jäljempänä ’WestLB’, joka on Nordrhein-Westfalenin Landesbank-pankki, liittyen strukturoituun arvopaperisalkkuun, jäljempänä ’Phoenix-salkku’.

(2)

Saksa ilmoitti komissiolle 23 päivänä syyskuuta 2009 lisätuesta WestLB:lle Phoenix-salkun tiettyjen osien väliaikaisena riskisuojana, jonka määrä on 6,4 miljardia euroa, ja sitoutui ilmoittamaan komissiolle päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman.

(3)

Komissio päätti 7 päivänä lokakuuta 2009 tekemässään päätöksessä (5) valtiontuesta N 531/2009, että väliaikainen riskisuoja oli sisämarkkinoille soveltuvaa pelastustukea.

(4)

Saksa ilmoitti 10 päivänä joulukuuta 2009 WestLB:n tukitoimesta, jossa saamisia siirretään vasta perustetulle Erste Abwicklungsanstaltille, jäljempänä ’EAA’. Jäljempänä toimesta käytetään nimitystä ’ensimmäinen omaisuuserien siirto’. Tässä vaiheessa Saksa toimitti myös päivitetyn WestLB:n rakenneuudistussuunnitelman, jäljempänä ’joulukuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma’. Ensimmäinen omaisuuserien siirto korvasi 23 päivänä syyskuuta 2009 ilmoitetun toimen ja teki 7 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn päätöksen merkityksettömäksi.

(5)

Valtiontuesta C 40/2009 22 päivänä joulukuuta 2009 antamassaan päätöksessä (6), jäljempänä ’joulukuun 2009 päätös’, komissio hyväksyi väliaikaisesti ensimmäisen omaisuuserien siirron kuuden kuukauden ajaksi rahoitusvakauteen liittyvistä syistä. Samaisessa päätöksessä komissio päätti aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn, koska se epäili kyseisen toimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(6)

Joulukuussa 2009 komissio nimesi Société Généralen, Bangert Researchin ja professori Wim Schoutensin asiantuntijoiksi, joiden tehtävänä on arvioida WestLB:n EAA:han siirtämiä arvoltaan alentuneita omaisuuseriä.

(7)

Saksa toimitti 1 päivänä joulukuuta 2010 huomionsa joulukuun 2009 päätöksen perustana olleista päätelmistä.

(8)

Valtiontuesta N 249/2010 22 päivänä kesäkuuta 2010 antamassaan päätöksessä (7), jäljempänä ’kesäkuun 2010 päätös’, komissio pidensi ensimmäisen omaisuuserien siirron tilapäisen hyväksynnän voimassaoloa rahoitusvakauteen liittyvistä syistä siihen saakka, kunnes ensimmäisestä omaisuuserien siirrosta ja joulukuun 2009 rakenneuudistussuunnitelmasta annetaan lopullinen päätös.

(9)

Komissio toimitti Saksalle 29 päivänä joulukuuta 2010 yksityiskohtaisen arviointiraportin saatavista, jotka olivat ensimmäisen omaisuuserien siirron kohteena.

(10)

Komissio antoi 5 päivänä marraskuuta 2010 päätöksen, jossa laajennettiin ensimmäistä omaisuuserien siirtoa asiassa C 40/2009 (8) koskevaa muodollista tutkintamenettelyä, jäljempänä ’marraskuun 2010 päätös’. Marraskuun 2010 päätöksessä komissio ilmoitti uusista epäilyistä ensimmäisen omaisuuserien siirron soveltuvuudesta sisämarkkinoille.

(11)

Saksa esitti marraskuussa 2010 huomioita, joita täydennettiin 21 päivänä joulukuuta 2010. Komissio ei saanut huomautuksia muilta asianomaisilta.

(12)

Joulukuun 21 päivänä 2010 komissio päätti pidentää määräaikaa, johon mennessä Westdeutsche ImmobilienBank AG:n (9), jäljempänä ’WestImmo’, oli lopetettava uusi liiketoiminta (10).

(13)

Helmikuun 15 päivänä 2011 Saksa toimitti päivitetyn WestLB:n rakenneuudistussuunnitelman, jäljempänä ’helmikuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma’.

(14)

Saksa toimitti komissiolle 15 päivänä huhtikuuta 2011 toukokuun 2009 päätöksen nojalla nimitetyn luovutuksesta vastaavan toimitsijamiehen tilannekatsauksen ja WestLB:n uuden rakenneuudistussuunnitelman, jäljempänä ’uusi rakenneuudistussuunnitelma’.

(15)

Saksan liittovaltion rahamarkkinoiden tasapainottamisviraston Bundesanstalt für Finanzmarktstabilisierung, jäljempänä ’FMSA’, WestLB:n kaikkien osakkeenomistajien ja EAA:n kesken sovittiin 23 päivänä kesäkuuta 2011 kaikki WestLB:n saatavien luovutusta ja sen osakkeenomistajien vastuiden jakoa koskevat tärkeät yksityiskohdat (sopimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä ’avainasiakirja’ (Eckpunktevereinbarung))  (11).

(16)

Saksa lähetti komissiolle 30 päivänä kesäkuuta 2011 lopullisen version uudesta, avainasiakirjaan perustuvasta rakenneuudistussuunnitelmasta, jäljempänä ’kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma’.

(17)

Lokakuun 28 päivänä 2011 Saksa pyysi komissiota lykkäämään WestLB:n velvollisuutta uuden liiketoiminnan lakkauttamiseen 29 päivään helmikuuta 2012 (toukokuun 2009 päätöksessä edellytettiin, että WestLB lakkauttaa uuden liiketoiminnan 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä). Pyyntö esitettiin siltä varalta, ettei toukokuun 2009 päätöstä korvata uudella päätöksellä 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä.

(18)

Saksa toimitti 28 päivänä joulukuuta 2011 yksityiskohtaiset tiedot WestLB:n uudesta valtiontukitoimesta, joka on muodoltaan toinen omaisuuserien siirto EAA:han (toimenpiteestä käytetään jäljempänä nimitystä ’täydentäminen’).

(19)

Saksa toimitti 21 päivänä marraskuuta 2011 päivitetyt tiedot kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmasta.

(20)

Saksa toimitti 1 päivänä joulukuuta tietoja WestLB:lle 30 päivään kesäkuuta 2012 asti mahdollisesti annettavan tilapäisen lyhyen aikavälin maksuvalmiustuen määrästä.

(21)

Saksa toimitti komissiolle 8 päivänä joulukuuta 2011 lopullisen luettelon sitoumuksistaan.

(22)

Saksa vahvisti 13 päivänä joulukuuta 2011, että Helaba Landesbank Hessen-Thüringen, jäljempänä ’Helaba’, aikoo ostaa WestLB:n rakenneuudistuksen yhteydessä viimeksi mainitusta erotettavan, Verbundbankiksi nimetyn yhtiön.

(23)

Tuensaaja on WestLB. WestLB on Nordrhein-Westfalenin osavaltion pankki (Landesbank), jonka rekisteröity toimipaikka sijaitsee Düsseldorfissa. Sen osakkeenomistajia ovat Sparkassenverband Westfalen-Lippe, jäljempänä ’SVWL’, Rheinische Sparkassen- und Giroverband, jäljempänä ’RSGV’ (SVWL:stä ja RSGV:stä käytetään yhteisesti nimitystä ’säästöpankkiyhdistykset’), Nordrhein-Westfalenin osavaltio, jäljempänä ’NRW’, ja kaksi alueellista yhdistystä, joista toinen toimii Rheinlandissa, jäljempänä ’LVR’, ja toinen Westfalen-Lippen alueella, jäljempänä ’LWL’. FMSA:n hallinnoima Sonderfonds Finanzmarkstabilisierung, jäljempänä ’SoFFin’) on WestLB AG:n äänetön osakas.

(24)

WestLB:n tärkeimmät taloudelliset tiedot on esitetty tiivistetysti seuraavassa taulukossa:

Taulukko 1

WestLB:n tärkeimmät taloudelliset tiedot

(25)

WestLB toimii säästöpankkien keskuspankkina ja NRW:ssä ja Brandenburgissa paikallisesti toimivien säästöpankkien ja rahoitusmarkkinoiden välisenä yhdyssiteenä. Se tarjoaa laajan valikoiman tuotteita ja palveluja, joista voidaan mainita muun muassa luottoliiketoiminta, mukautettu strukturoitu rahoitus, pääomamarkkinatoiminnot, omaisuudenhoito ja maksuliikenteen hoitaminen. Asiakaskunta on saksalainen ja kansainvälinen, ja siihen kuuluu yritysasiakkaita sekä institutionaalisia ja julkista sektoria edustavia asiakkaita.

(26)

WestLB:n liiketoiminnan erikoistuminen on vaihdellut vuosien varrella. Alussa WestLB rajoittui hoitamaan tehtäväänsä säästöpankkien keskitettynä pankkisiirtolaitoksena mutta on kehittynyt yhä enenevässä määrin investointipankiksi. Vuodesta 2001 lukien, jolloin WestLB:n julkiset tehtävät erotettiin muusta liiketoiminnasta, WestLB:ssä on ollut meneillään rakenneuudistus (12).

(27)

Suuret sijoitukset strukturoituihin arvopapereihin, jotka oli kirjattu ennen vuotta 2007 konsolidoimattomiin erillisrahoitusyhtiöihin, aiheuttivat jokin aika sitten huomattavia tappioita ja johtivat kasvaviin pääomavaatimuksiin rahoituskriisin seurauksena lievennetyistä kirjanpitostandardeista huolimatta. Tämän vuoksi Saksa ja WestLB:n osakkeenomistajat myönsivät vuonna 2008 (13) riskisuojan Phoenix-erillisyhtiölle ja sopivat marraskuussa 2009 perustavansa Erste Abwicklungsanstalt (EAA) -nimisen roskapankin, johon siirrettiin kirjanpitoarvoltaan noin 77,5 miljardin suuruinen omaisuuserä ja pääomaa noin 3 miljardia euroa.

(28)

Vuonna 2008 WestLB siirsi strukturoidut portfoliosijoitukset Phoenix Light -nimiseen erillisyhtiöön, joka on Irlannin oikeuden mukaan perustettu yksityinen rajavastuuyhtiö, ja erotti (14) omasta taseestaan noin 23 miljardin euron nimellisarvon omaavat arvopaperit. WestLB:n osakkeenomistajat takasivat erillisyhtiön arvopaperit 8 päivänä helmikuuta 2008 annetuilla takauksilla, jotka kattavat maksujen tosiasialliset laiminlyönnit 5 miljardiin euroon saakka, jäljempänä ’Phoenix-salkun riskisuoja’, ja jotka hyväksyttiin toukokuun 2009 päätöksellä (15). Riskisuoja koostui kahdesta erillisestä takauksesta:

(29)

Saksa ja WestLB:n osakkeenomistajat sopivat 24 päivänä marraskuuta 2009 yksityiskohdista Erste Abwicklungsanstalt -nimisen roskapankin perustamiseksi Saksan rahoitusmarkkinoiden vakautusrahastosta annetun lain (Finanzmarktstabilisierungsfondsgesetz, jäljempänä ’FMStFG’) mukaisesti salkun riskipositioiden ja muiden kuin strategisten liiketoimintayksiköiden erottamista varten. WestLB:n osakkeenomistajat kokoontuivat ja hyväksyivät tarpeelliset sopimusjärjestelyt 11 päivänä joulukuuta 2009.

(30)

Ensimmäinen omaisuuden siirto (16) käsitti 3 miljardin euron pääomanlisäyksen, WestLB:n osakkeenomistajien lisätakauksen ja omaisuuserien siirron, joka oli tarkoitus toteuttaa pääasiassa erottamalla. Tämän ohella 5 miljardin Phoenix-riskisuojaa ei lopetettu vaan se siirrettiin EAA:han. Jollei riskisuojaa olisi siirretty, EAA olisi tarvinnut lisäpääomaa 5 miljardia euroa voidakseen ottaa Phoenix-salkun haltuunsa.

(31)

EAA:n perustamista ennen SoFFin joutui lisäämään WestLB:n pääomaa 3 miljardilla eurolla, jäljempänä ’pääomanlisäys’. Pääomanlisäys tapahtui kolmessa erässä: 23 päivänä joulukuuta 2009 (672 miljoonaa euroa), 4 päivänä tammikuuta 2010 (1,5 miljardia euroa) ja 30 päivänä huhtikuuta 2010 (828 miljoonaa euroa). Pääoma tarjottiin äänettömän osakkuuden muodossa ei-lunastettavina osakkeina, jotka ovat haluttaessa muunnettavissa kantaosakkeiksi 1 päivän heinäkuuta 2010 jälkeen. Sovittujen ehtojen mukaan SoFFin ei voi olla yhtiön enemmistöosakas.

(32)

Äänettömän osakkuuden ehdoissa on sovittu vuotuisesta 10 prosentin korvauksesta, joka maksetaan, jos WestLB:n tilivuoden voitto on HGB:n (17) mukaan riittävä. Jos tilikausi on tappiollinen, korvausta ei kuitenkaan makseta, ja äänetön osakas osallistuu tappioiden kattamiseen tasavertaisesti. Äänettömän osakkuuden pääomanlisäyksestä lähtien WestLB on ollut HGB:n mukaan tappiollinen (vuonna 2009) tai sille ei ole jäänyt tilikauden voittoa (vuonna 2010). Tämän seurauksena korvausta ei ole tähän mennessä maksettu, ja äänetön osakas on kärsinyt tappiota noin miljardin euron verran.

(33)

EAA:n perustamiseen liittyvä WestLB:n osakkeenomistajan takaus, jolla katetaan siirretyistä omaisuuseristä aiheutuvat muut tappiot. Käytännössä WestLB:n osakkeenomistajien ja FMSA:n on katettava kaikki siirretyn pääoman määrän ylittävät EAA:n tappiot FMStFG-lain nojalla.

(34)

Tätä varten WestLB:n osakkeenomistajat antoivat kokonaismäärältään miljardin euron nimenomaisen takauksen, joka jakautuu NRW:n (482 miljoonaa euroa), säästöpankkiyhdistysten (501 miljoonaa euroa) sekä LVR:n ja LWL:n (17 miljoonaa euroa) kesken. Mahdollisten muiden tappioiden kattamiseksi WestLB:n osakkeenomistajat sopivat lisäksi RSGV:n ja WLSGV:n vastuuvelvoitteen rajaamisesta muiden tappioiden korvaamisen osalta 4 miljardiin euroon. Kun otetaan huomioon säästöpankkiyhdistysten antama 501 miljoonan euron takaus, RSGV:n ja WLSGV:n suurimmaksi mahdolliseksi osuudeksi tappioista tulee 4,5 miljardia euroa. Kerätäkseen vaaditut 4 miljardia RSGV ja WLSGV saivat oikeuden tehdä tätä velvoitetta varten asianmukaiset varaukset 25 vuoden ajaksi. EAA:n omaa pääomaa ja sille annettuja takauksia suuremmista tappioista kantavat vastuun FMSA ja NRW (18).

(35)

Ongelmalliset ja ei-strategiset omaisuuserät (ja vastuut) siirrettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa EAA:han siirrettiin (19) arvopapereita (erityisesti Mezzanine Notes -arvopapereita ja muita strukturoituja arvopapereita), joiden yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli noin 6,2 miljardia euroa, sekä vastuita kirjanpitoarvoltaan noin 5,5 miljardin verran split-off-järjestelyllä, joka kirjattiin kaupparekisteriin 23 päivänä joulukuuta 2009. Toisessa vaiheessa loppuosa erillissalkusta yhtiöitettiin tai siirrettiin synteettisesti EAA:han 30 päivänä huhtikuuta 2010 (20).

(36)

Toimenpide järjestettiin rakenteeltaan sellaiseksi, että WestLB hyötyi siirron takautuvista vaikutuksista. Joulukuun 23 päivänä 2009 siirrettyjen arvopapereiden kirjanpitoarvot määritettiin 31 päiväksi joulukuuta 2008 ja 1 päiväksi tammikuuta 2009 määritetyn tosiasiallisen erottamispäivän perusteella, kun taas 30 päivänä huhtikuuta 2010 siirretyn salkun loppuosan kirjanpitoarvot määritettiin tosiasiallisen erottamispäivän eli 31 päivän joulukuuta 2009 ja 1 päivän tammikuuta 2010 perusteella.

(37)

Salkku sisälsi omaisuutta nimellismäärältään 77 miljardia euroa (kirjanpitoarvo 31 päivänä joulukuuta 2009 oli 68,117 miljardia euroa (21)) ja koostui erilaisista antolainaustuotteista, plain vanilla -velkakirjoista (22), strukturoiduista arvopapereista ja johdannaisista. Salkku sisältää myös järjestelyä edeltäviä vanhoja velkoja 22,1 miljardia euroa (”Spaltungsvertrag”-jakosopimuksen mukainen kirjanpitoarvo). EAA:han siirrettiin pääasiassa kolmenlaisia omaisuuseriä:

Lisäksi osalla omaisuuseristä oli swap-sopimus (arvopaperiin tai lainaan kytketty korko- ja/tai valuutta-swap), minkä lisäksi siirrettiin joitakin suoria CDS-positioita. Nämä muodostivat salkun johdannaisosan.

(38)

Vaikka osaa omaisuuseristä, niiden liikkeeseenlaskijoista, vastaeristä tai osamarkkinoista voidaan pitää arvoltaan alentuneina tai häiriintyneinä, näin ei ollut merkittävässä osassa salkkua. Saksa luokitti 4,2 miljardia euroa (noin 6 % kaikista omaisuuseristä) ”rahaksi muunnettaviksi”, minkä perusteella niiden markkinoita ei voida katsoa arvoltaan alentuneiksi (24).

(39)

Perustamishetkellä EAA:n pääoma koostui kaikkiaan 3,267 miljardista eurosta nettovarallisuutta. Varat muodostuivat 3 miljardin euron pääomasta ja 267 miljoonan euron erästä, joka perustui European Super Senior -erien salkun luottoriskin vaihtolainoista (Credit Linked Notes, CLN) johtuviin sisäisiin vastuisiin.

(40)

Omaisuuserien hallintaa varten EAA teki WestLB:n kanssa palvelusopimuksen kolmeksi vuodeksi. Sopimuksen mukaan WestLB tarjoaa salkunhoitopalveluja EAA:lle, jonka pääasiallinen tarkoitus on luopua vähitellen koko salkusta ja minimoida riskit. WestLB toimi alun perin EAA:n yksinoikeudellisena vastapuolena rahoituksen ja johdannaisten osalta.

(41)

Saksa arvioi rajoitetun salkun molemmat osat: ensimmäisen osan viitepäivä on 30 päivä syyskuuta 2009 ja toisen 31 päivä maaliskuuta 2010 (katso yleiskatsaus taulukosta 2). Saksa totesi, että yhdistettyjen salkkujen todellinen taloudellinen arvo, jäljempänä ’TTA’, oli 62,727 miljardia euroa, mikä on 5,389 miljardia vähemmän kuin niiden yhdistetty kirjanpitoarvo (25). Sekä Blackrock (26) että Deutsche Bundesbank (27) totesivat laskelman riittävän varovaiseksi. Arvioitaessa asiaan liittyvän valtiontuen määrää Saksa vähensi alentuneesta TTA:sta (5,389 miljardia euroa) EAA:n alkupääoman (28) (3,267 miljardia euroa, joka on omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvojen ero), jolloin siirtoarvon ja TTA:n väliseksi nettoeroksi saatiin 2,123 miljardia euroa.

(42)

Saksan tavoin komissio keskittyi siirrettyjen omaisuuserien ja velkojen siirtoarvojen ja todellisten taloudellisten arvojen nettoeroon (jäljempänä ”siirron delta”) laskiessaan asiaan liittyvän valtiontuen määrää.

(43)

Komissio arvioi uudelleen Saksan ilmoittamaa arvonmääritystä ulkopuolisten asiantuntijoiden (Société Générale, Bangert Research ja professori Wim Schoutens) avustuksella. Marraskuun 2010 päätöksessä (29) yksityiskohtaisesti kuvatun uudelleenarvioinnin lopputuloksesta pääteltiin, että varovaisesti arvioiden siirron delta on 1,606 miljardia euroa suurempi kuin Saksan esittämä luku (5,389 miljardia euroa). Toisin sanoen TTA on 6,949 miljardia pienempi kuin siirtoarvo (30). Asiantuntijat havaitsivat lähinnä osasalkkutasolla eroja tiettyjen joukkovelkakirjojen TTA:n arvioinnissa (koko arvopaperisalkun osalta ero oli noin 600 miljoonaa euroa). Erot johtuivat kyseisten markkinoiden toimintahäiriöiden poikkeavasta arviointitavasta. WestLB:stä poiketen asiantuntijat esimerkiksi katsoivat useat Vanilla Bond -markkinat toimiviksi markkinoiksi, jolloin markkina-arvon katsottiin olevan TTA. Toiseksi eroja löydettiin WestLB:n siirtämien lainojen yhteydessä (koko 1 miljardin euron lainasalkussa). Erot johtuivat vakavista poikkeavuuksista tappio-osuuden (LGD) arvioinnissa. Myös strukturoidun arvopaperisalkun tietyissä omaisuusluokissa havaittiin suuria eroja, mutta niiden nettovaikutukset näyttivät tasoittuvan.

(44)

Saksa esitti mahdollisia vähennyksiä ja väitteitä osoittaakseen, että siirron delta oli alle nolla.

Seuraavassa, marraskuun 2010 päätöksestä peräisin olevassa taulukossa esitetään tiivistetysti löydökset kussakin osasalkussa.

Taulukko 2

Ensimmäistä omaisuuserien siirtoja koskevat havainnot marraskuun 2010 päätöksen mukaisesti

(45)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy WestLB:n hallittu likvidointi, johon tarvitaan täydentäviä tukitoimenpiteitä. Saksa suunnittelee jäljellä olevien WestLB:n omaisuuserien ja velkojen siirtämistä EAA:han, WestLB:n tai sen mahdollisen uudelleennimetyn seuraajan, jäljempänä ’SPM-pankin’, jälkirahoitusta, toimintakustannusten ja likvidaatiokustannusten ottamista vastattavakseen sekä asianmukaisia toimia likviditeetin varmistamiseksi muutosvaiheen aikana.

(46)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa määritellään kaikkien jäljellä olevien omaisuuserien ja velkojen, myös taseen ulkopuolisten riskierien ja johdannaisten, toinen siirto WestLB:stä EAA:han, jäljempänä ’toinen omaisuuserien siirto’. Kaikki sellaiset WestLB:n omaisuus- ja velkaerät, joita ei ole myyty kolmansille osapuolille eikä sisällytetty Verbundbankiin, siirtyvät EAA:han 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä (31). Siirron jälkeen WestLB:llä ei enää ole hallussaan omalla riskillään olevia pankkitoiminnan varoja (lukuun ottamatta SPM-pankin omaan pääoman liittyviä sijoituksia).

(47)

Koko salkusta on käyty keskusteluja komission kanssa, ja sen jälkeen Saksa on toimittanut siitä yksityiskohtaisia tietoja, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

Taulukko 3

Toista omaisuuserien siirtoa koskevat havainnot (miljardia euroa)

(48)

Toiseen omaisuuserien siirtoon EAA:han kuuluvien varojen ja velkojen markkina-arvoista Saksa on todennut, että näiden erien erikseen arvioidut markkina-arvot ovat suuremmat kuin taulukossa 3 on ilmoitettu. Saksa on erityisesti ilmoittanut, että varojen yksittäiset markkina-arvot ovat yhteensä [120–150] miljardia euroa ja vastuiden [120–150] miljardia euroa. Saksa esittää, että WestLB:n jäljellä oleva salkku on siivottu jo ensimmäisessä omaisuuserien siirrossa ja sisältää nyt vain takaisin saatavan pääoman perusteella hinnoiteltuja omaisuuseriä. Saksa on erityisesti vakuuttanut, että salkku sisältää nyt ainoastaan markkina-arvoonsa hinnoiteltuja arvopapereita ja johdannaisia sekä sellaisia lainoja ja muita rahoitusvälineitä, joille ei ole vakiintuneita markkinoita ja jotka on tämän vuoksi hinnoiteltu diskontatun kassavirtamenetelmän perusteella. Salkku sisältää hyvin pienen määrän (alle miljardi euroa) kansainvälisiksi julkisiksi varoiksi tai kansainvälisiksi valtionobligaatioiksi mahdollisesti katsottavia omaisuuseriä.

(49)

Keskusteltuaan asiasta komission kanssa Saksa ilmoitti, että osassa salkusta eli lainasalkun ja vastaavanlaisten epälikvidien omaisuuserien yhteydessä, joiden arvo on noin [40–70] miljardia euroa, on otettava huomioon salkun valikoiman vaikutus (portfolio effect) pelkästään salkun koon vuoksi. Jos WestLB joutuisi tosiasiallisesti myymään koko salkun markkinoilla ennen 30 päivää kesäkuuta 2012, ylitarjonta laskisi yksittäisiä markkina-arvoja. Tässä tapauksessa Saksa esitti saatujen tietojen perusteella, että salkun markkina-arvo olisi laskettava vähentämällä yksittäisistä markkina-arvoista [2–5] prosenttia.

(50)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman mukaan toinen omaisuuserien siirto EAA:han voi sisältää WestImmosta peräisin olevia eriä. WestImmo siirtää omaisuutta EAA:han parantaakseen omaa markkinakelpoisuuttaan. WestImmo jatkaa yksinomaan Saksan katettuihin joukkolainoihin (Pfandbriefe) liittyvää liiketoimintaa nimellä ”Pfandbriefbank” (alustavasti kaavailtu nimi). Tämän suunnitelman toteuttamiseksi suuri osa WestImmon omaisuus- ja velkaeristä saatetaan erottaa ja siirtää EAA:han vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Erotettavan salkun arvo on noin [5–10] miljardia euroa, ja se sisältää osasalkkuina vakuudettomien liikekiinteistöjen salkun, japanilaisten omaisuuserien salkun sekä joukkovelkakirjoista ja kiinnelainamarkkinoiden vähittäistuotteista koostuvan salkun. Viimeksi mainitun arvo on [2–4] miljardia euroa, ja se on jo siirretty EAA:han synteettisesti ensimmäisen omaisuuserien siirron yhteydessä. Sitä käytetään nykyisin lisävakuutena katettujen joukkolainojen kokonaisuudessa. Siirron jälkeen WestImmosta tulee huomattavasti pienempi pankki, jolla on omaisuuseriä alun perin noin [16–23] miljardia euroa. Jollei WestImmoa pystytä myymään 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä, myös jäljellä olevat omaisuuserät siirretään EAA:han. Tämän vuoksi myös ne on otettava huomioon johdanto-osan 51 kappaleessa mainittujen varojen lisäksi.

(51)

Koko erotettavasta salkusta on käyty keskusteluja komission kanssa, ja sen jälkeen Saksa on toimittanut siitä yksityiskohtaisia tietoja, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

Taulukko 4

erotettavan salkun WestImmon omaisuuserien arvostus (miljardia euroa)

(52)

Saksa toimitti yksityiskohtaisen selvityksen siitä, millä perusteella erotettavan salkun sisältämien WestImmon omaisuuserien arviointi on katsottava riittävän varovaiseksi. Se esitti, että 1) noin kolmannes salkusta muodostuu lyhytkestoisista positioista, 2) käytettyjen vakuuksien rakenne on vankka ja 3) vakuuksien arvostus on tehty hiljattain.

(53)

Lisäksi WestLB aikoo myydä WestImmo Pfandbriefbankin ennen 30 päivää kesäkuuta 2012. Jollei ehdotettu myynti toteudu, kaikki WestImmon omaisuus ja velat on siirrettävä EAA:han. Arvioitu riskipainotettu kirjanpitoarvo (sisältäen erotettavan salkun) oli [20–26] miljardia euroa kesäkuussa 2011. Salkku koostuu pääasiassa liiketiloista ja yksityisasiakkaiden kiinnelainoista. Saksa esittää, että suuret osat alkuperäisestä salkusta on jo järjestetty ensimmäisen omaisuuserien siirron valintamenettelyn yhteydessä, joten jäljellä oleva osa on puhdas ja sen markkina-arvo on yhtä kuin kirjanpitoarvo. Lisäksi liikekiinteistöjen salkkua käytetään pääasiassa laskettaessa liikkeeseen katettuja joukkolainoja, joten sen markkina-arvo riittää kattamaan siirtoarvon.

(54)

Lopuksi Saksa esittää, että WestImmon omaisuuserien siirrossa ja WestLB:n toisessa omaisuuserien siirrossa TTA olisi katsottava yhtä suureksi kuin erien siirtoarvot.

(55)

Avainasiakirjan (Eckpunktevereinbarung) mukaan NRW ottaa WestLB:n kokonaan omistukseensa ja vastuulleen 30 päivästä kesäkuuta 2012 lukien. Koska WestLB maksaa SoFFinille takaisin tämän miljardin euron suuruisen äänettömän osakkuuden WestLB:ssä rakenneuudistuksen aikana, kyseinen osa pääomasta on korvattava. NRW on sitoutunut tarjoamaan tätä tarkoitusta varten miljardin euron suuruisen, avainsopimuksen mukaisen (34) täydentävän pääomainstrumentin, jäljempänä ’SPM-pankin täydentävä pääomainstrumentti’.

(56)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa määritellään kaksi erilaista skenaariota WestLB:lle/SPM-pankille: ensimmäinen skenaario on kuvattu perustilanteeksi, toinen epäsuotuisaksi tilanteeksi. Perustilanteessa SPM-pankin toiminnasta ja selvityksestä arvioidaan aiheutuvan kokonaistappioita viiden vuoden ajan (Transformationskosten) yhteensä [3–6] miljardia euroa eläkevastuut mukaan lukien. Epäsuotuisassa tilanteessa, joka perustuu erilaisiin olettamiin henkilöstönvähennyksistä, kiinteistöjen ja tietoteknisten investointien arvonalennuksen määrästä, eläkevastuista ja muista toiminnan lopettamiskustannuksista, viiden vuoden aikaisiksi kokonaistappioiksi arvioidaan [4–7] miljardia euroa. WestLB siirtyy kokonaan NRW:n omistukseen ja vastuulle. Sekä perustilanteen että epäsuotuisan tilanteen skenaarioissa oletetaan, että NRW:n tarjoama miljardin euron suuruinen pääomainstrumentti käytetään kokonaan. Epäsuotuisan tilanteen skenaariossa NRW:n olisi tarjottava lisävaroja avainsopimuksen mukaisesti.

(57)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa todetaan niin ikään, että säästöpankkien, NRW:n ja EAA:n on ylläpidettävä nykyistä maksuvalmiutta rakenneuudistusjakson ajan. Mikäli 30 päivään kesäkuuta 2012 jatkuvalla rakenneuudistusjaksolla tarvitaan lisää maksuvalmiustukea, WestLB, sen osakkeenomistajat ja EAA sopivat avainsopimuksen mukaisesti sopivista keinoista maksuvalmiuden järjestämiseksi muutosvaiheen aikana. Saksan 1 päivänä joulukuuta 2011 toimittamien tietojen mukaan täydentävä maksuvalmiustuki stressiskenaarion yhteydessä […].

(58)

Saksa on toimittanut komissiolle useita rakenneuudistussuunnitelmia, joissa on käsitelty erilaisia valtiontukitoimenpiteitä ja rakenneuudistusjärjestelyjä. Ensimmäinen asiakirjakokonaisuus koski ainoastaan 5 miljardin euron riskisuojaa, ja sen tuloksena oli huhtikuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma (35).

(59)

Huhtikuun 2009 rakenneuudistussuunnitelman (36) kaksi keskeistä tekijää olivat WestLB:n taseen pienentäminen 250 miljardista eurosta 125 miljardiin euroon (mihin sisältyi useiden omaisuuserien, kuten WestImmon, myynti) ja kaikkien toimintojen uudelleensuuntaaminen ja riskin vähentäminen, minkä jälkeen WestLB oli tarkoitus myydä avoimessa, läpinäkyvässä ja syrjimättömässä tarjouskilpailumenettelyssä. Jollei myynti olisi toteutunut, WestLB:n olisi pitänyt lakkauttaa uusi liiketoiminta vuoden 2011 jälkeen. Vaikka WestLB:n osakkeenomistajat nimittivät myyntitapahtumaa varten sitä hoitavan toimitsijan sekä investointipankin ja käynnistivät julkisesti 30 päivänä syyskuuta 2010 WestLB:tä koskevan tarjouskilpailun, menettely ei kuitenkaan johtanut WestLB:n osakkeenomistajien mukaan taloudellisesti hyväksymiskelpoisten tarjousten esittämiseen.

(60)

Joulukuussa 2009 (37) ja helmikuussa 2011 toimitettiin uudet rakenneuudistussuunnitelmat. Helmikuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa varauduttiin pankin taseen uuteen supistamiseen noin 80 miljardiin euroon, mutta siinä ei mainittu takaisinperintämahdollisuutta. Lopullinen rakenneuudistussuunnitelma annettiin tiedoksi kesäkuussa 2011. Saksa on vahvistanut nimenomaisesti, että helmikuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma on peruutettu. Tämän vuoksi tässä päätöksessä tarkastellaan yksinomaan kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmaa.

(61)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma perustuu neljään keskeiseen tekijään:

(62)

Suunnitelma voidaan tiivistää pääpiirteissään seuraavasti:

Taulukko 5

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa suunniteltu perusrakenne

(63)

Verbundbankin liiketoiminnat erotetaan yksiköksi, joka sulautetaan johonkin toiseen pankkiin. Tämän päätöksen hyväksymiseen johtaneen menettelyn aikana säästöpankit ovat luopuneet aiemmasta aikomuksestaan perustaa uusi, itsenäinen pankki. Verbundbank toimii palveluntarjoajana ja keskuspankkina NRW:n ja Brandenburgin säästöpankeille ja työllistää noin 400 entistä WestLB:n työntekijää. Se voi siirtymäkauden aikana hankkia palveluja WestLB:ltä/SPM-pankilta.

(64)

Verbundbankin liiketoimintamalli on alhaisen riskin malli. Se tarjoaa palveluja ja tuotteita säästöpankeille ja niiden asiakkaille, keskikokoisille yritysasiakkaille sekä julkisyhteisöille ja institutionaalisille asiakkaille. Sen tuotteisiin kuuluvat pääasiassa yritysrahoitus ja tavallinen pääomamarkkinatoiminta. Verbundbankin keskeisistä taloustiedoista voidaan mainita 8,3 miljardin euron riskipainotetut omaisuuserät ja 40–45 miljardin euron suuruinen taseen loppusumma. Perustamishetkellä Verbundbankiin sijoitetaan miljardin euron pääoma, jotta saavutettaisiin lakisääteinen 12 prosentin omavaraisuusaste. Pääoman sijoittavat NRW:n säästöpankkiyhdistykset (50 prosenttia) ja kansallinen säästöpankkiyhdistys (Deutscher Sparkassen- und Giroverband, DSGV, 50 prosenttia) (38). Sen velat koostuvat säästöpankkien talletuksista, joukkovelkakirjoista ja katetuista joukkovelkakirjoista sekä institutionaalisten sijoittajien talletuksista. Pääosa rahoituksesta saadaan säästöpankkien rahoituskonsernin jäsenyhtiöiltä.

(65)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman toimittamisen jälkeen Helaba ilmoitti valmiudestaan ostaa Verbundbankin toiminnot. Helaba vei 12 päivänä joulukuuta 2011 valikoidulle, WestLB:n omaisuus- ja velkaeristä koostuvalle salkulle suoritetun due diligence -tutkimuksen periaatteessa myönteiseen päätökseen ja ilmaisi uudelleen halukkuutensa ostaa Verbundbank antamalla hallintoneuvostolle valtuudet (39) ryhtyä käytännön neuvotteluihin Verbundbankin liiketoimintojen sisällyttämiseksi yhtiöön. Säästöpankkiyhdistykset sopivat Verbundbankin yhdistämisestä joko Helabaan tai säästöpankkiryhmään, kun oli käynyt selväksi, että Verbunbankin kannattavuus itsenäisenä pankkina jäisi oletettavasti varsin heikoksi pääoman tuoton asettuessa välille [2,0–3,0]–[4,0–5,0] prosenttia. Verbundbankin toimintojen integroinnilla Helabaan tai säästöpankkiryhmään saavutettavat yleiskustannusten säästöt ja synergiat parantaisivat oletettua kannattavuutta hyväksyttävälle tasolle.

(66)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman mukaan mahdollisimman moni Verbundbankin eriyttämiseen soveltumattomista WestLB:n osista oli tarkoitus myydä (allekirjoittaa sopimukset) 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä. Tämä prosessi on tahdistettu meneillään olevaan myyntikierrokseen, jonka tarkoituksena oli täyttää toukokuun 2009 päätöksessä asetetut ehdot. […].

(67)

WestLB pani myyntiin suuria yksiköitään, kuten yritysrahoituksen ja strukturoidun rahoituksen ja pääomamarkkinoiden divisioonat, jotka vastasivat suuresta osasta WestLB:n tuotoista, mutta myös pieniä yksiköitä, kuten yritysasiakkaiden, strukturoidun rahoituksen, osakemarkkinoiden, velkamarkkinoiden ja arvopaperisäilytyksen liiketoimintayksiköt, jotka voidaan tarvittaessa ostaa omine sähköisine tietojenkäsittelyjärjestelmineen ja perusrakenteineen.

(68)

WestLB käyttää tarjouksien arvioinnissa useita eri perusteita, joihin kuuluvat kauppahinta ja siihen liittyvät hinnantarkistusehdot, kaupan vaikutukset WestLB:n taseeseen ja tuloslaskelmaan, tarjouksien uskottavuus esimerkiksi ostajan rahoitusjärjestelyjen ja kaupankäyntikokemuksen perusteella, kaupan oikeudelliset näkökohdat ja EAA:n täydentäminen.

(69)

Ne WestLB:n omaisuus- ja velkaerät, joita ei ole saatu myytyä tai siirretty Verbundbankille, siirretään 30 päivänä kesäkuuta 2012 EAA:han. Sovellettava oikeudellinen kehys (40) mahdollistaa EAA:n täydentämisen myöhemmin, mutta ehtona on muun muassa, että saatavissa on riittävästi pääomaa, kaikki omaisuuserien sisäiset riskit julkistetaan ja yksityiskohtainen alasajosuunnitelma on ilmoitettu.

(70)

Toisen omaisuuserän siirtomenetelmät noudattelevat jo joulukuussa 2009 ja huhtikuussa 2010 käytettyjä menetelmiä, joilla ensimmäiset kaksi erää WestLB:n omaisuudesta siirrettiin EAA:han ensimmäisen siirron yhteydessä. Split-off-tyyppinen siirto on jälleen suotavin siirtomenetelmä, ja ainoastaan siinä tapauksessa, että muita sopivia siirtomenetelmiä, kuten myyntiä tai toissijaista osallistumista, ei voida oikeudellisista tai teknisistä syistä käyttää tai ne aiheuttavat kaupallisesti kohtuuttomia riskejä, fyysinen siirto korvataan omaisuuseriin sisältyvien riskien synteettisellä siirrolla.

(71)

Siirron tarkoituksena on varmistaa, ettei WestLB tai mahdollinen SPM-pankki käynnistä uutta liiketoimintaa (sen palvelutoimintoihin liittyvää liiketoimintaa lukuun ottamatta) eikä altistu omissa nimissään luotto- tai markkinariskille, joka olisi katettava lakisääteisellä vähimmäisvarannolla nykyisin voimassa olevan sääntelykehyksen (41) mukaan.

(72)

Omaisuuden ja velkojen arvostus tapahtuu riskinmukaisilla kirjanpitoarvoilla eli […].

(73)

WestLB ei harjoita 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen uutta liiketoimintaa (sen palvelutoimintaan liittyvää liiketoimintaa lukuun ottamatta), ja pankki luopuu nimestään WestLB. Uudeksi nimeksi tulee SPM-pankki (alustavasti kaavailtu nimi). WestLB muunnetaan yhtiöksi, joka omistaa EAA:han kaupallisesti siirrettyjä vanhoja positioita alasajoa varten, vastaa jäljelle jääneestä henkilöstöstä ja toimii pelkästään omaisuuden hallintapalveluja tarjoavana palveluyrityksenä.

(74)

[…].

(75)

SPM-pankista tulee pääasiassa hallintayhtiö, jäljempänä ’SPM-Holdingpankki, kahdelle tytäryhtiölle, SPM Betriebsgesellschaftille ja palveluyhtiölle SPM Servicegesellschaftille, jäljempänä ’palveluyhtiö’.

(76)

Varat, joita ei voida siirtää fyysisesti EAA:han verotuksellisista, lainsäädännöllisistä tai sääntelyllisistä syistä, siirretään ainoastaan synteettisesti. Nämä varat näkyvät SPM-Holdingpankin tai SPM Betriebsgesellschaftin taseessa mutta eivät SPM Servicegesellschaftin taseessa.

(77)

Täydentämisen valmistuttua WestLB:llä tai mahdollisella SPM-pankilla ei ole luotto- ja markkinariskien varalta painotettuja riskipainotettuja omaisuuseriä (42) vaan ainoastaan suhteellisen pieni määrä riskipainotettuja omaisuuseriä puhtaasti operatiivisista riskeistä johtuvien vähimmäispääomavaatimusten (43) kattamiseksi (alle miljardi euroa perusmenetelmän (Basic Indicator Approach) avulla laskettuna).

(78)

Jäljellä olevat WestLB:n eläkevelvoitteet nykyisiä ja entisiä työntekijöitään kohtaan ovat SPM Betriebsgesellschaftilla. SPM-Holdingin / SPM Betriebsgesellschaftin päätehtävänä on vähentää työntekijämäärää vuoteen 2016 mennessä nykyisestä noin 4 400 työntekijästä 1 400 työntekijään, joista 1 000 jää palveluyhtiön palvelukseen, sekä ajaa alas tarpeettomat toimipisteet ja järjestelmät. SPM Betriebsgesellschaft huolehtii yksinomaan perustavista liitännäispalveluista, kuten rakennusten ja toimiston ylläpidosta.

(79)

Palveluyhtiö erotetaan 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2014 välisenä aikana tarjoamaan omaisuuden hallintapalveluja WestLB:n jäljellä oleville omaisuus- ja velkaerille. Omaisuuserien salkkujen siirto EAA:han (ja Verbundbankille) luo tarpeen uusille omaisuuden hallintapalveluille, koska sen enempää EAA kuin Verbundbank-pankkikaan ei voi yksin huolehtia salkkujen palvelutarjonnasta. Palveluyhtiö tarjoaa näitä palveluja EAA:lle (ja Verbundbankille) tavanomaista kaupallista palkkiota vastaan. Kaikkinaiset palveluyhtiön liiketoimintamalliin kohdistuvat rajoitukset (katso myös johdanto-osan 80–85 kappale) raukeavat palveluyhtiön myynnin jälkeen.

(80)

SPM-Holdingilla tai sen tytäryhtiöillä on edelleen kaikki niiden toimintoihin tarvittavat pankkitoiminnan harjoittamisen toimiluvat. Saksa sitoutuu kuitenkin rajoittamaan pankkien toimiluvat omaisuudenhallintapalvelujen tarjoamisen kannalta välttämättömään laajuuteen ja määrään.

(81)

Merkittävä osa EAA:n salkuista on nyt ja vastaisuudessa Manner-Euroopan ulkopuolisissa toimipisteissä. WestLB:llä oli 31 päivänä lokakuuta 2011 New Yorkissa riskejä noin [5–15] miljardin euron, Lontoossa noin [15–25] miljardin euron ja Aasiassa noin [5–10] miljardin euron arvosta. Näiden salkkujen fyysinen siirtäminen EAA:han oli ensimmäisen omaisuuserien siirron yhteydessä verotuksellisista, lainsäädännöllisistä tai sääntelyllisistä syistä joko mahdotonta tai taloudellisesti kohtuutonta, minkä vuoksi se onnistui ainoastaan synteettisesti. Nämä omaisuuserät pysyvät SPM-hallintayhtiön tai SPM Betriebsgesellschaftin hallussa, osin Manner-Euroopan ulkopuolisissa toimipaikoissa tai tytäryhtiöissä. Saksa selvitti, ettei Manner-Euroopan ulkopuolisia toimipaikkoja tai tytäryhtiöitä voida sulkea välittömästi, mutta se lupasi, että SPM-Holding tai SPM Betriebsgesellschaft sulkee kaikki Manner-Euroopan ulkopuoliset toimipaikat tai tytäryhtiöt vuoden 2016 loppuun mennessä, jolleivät pankkisääntelyn vaatimukset estä sulkemista.

(82)

Lisäksi palveluyhtiön on tarjottava näitä salkkuja varten sopivia palveluja. Omaisuudenhallinnan osaamisen säilyttämiseksi palveluyhtiö säilyttää toimipaikan New Yorkissa, Lontoossa ja yhdellä paikkakunnalla Aasiassa. Noin kolmanneksen palveluyhtiön työntekijöistä odotetaan työskentelevän Manner-Euroopan ulkopuolisissa toimipaikoissa. Komissio on ymmärtänyt asian siten, että palveluyhtiön myynnin jälkeen SPM-pankilla ei enää vuoden 2016 jälkeen ole Manner-Euroopan ulkopuolisia toimipaikkoja tai tytäryhtiöitä, elleivät pankkisääntelyn vaatimukset estä yksittäisiä sulkemisia.

(83)

Palveluyhtiö ajetaan alas ja sen lisäksi myydään viimeistään vuonna 2016. Palveluyhtiön myynnin helpottamiseksi SPM-pankki voi vuosina 2012–2014 tehdä sopimuksia omaisuudenhallintapalvelujen tarjoamisesta kolmansien tahojen salkkuja eli vanhoihin WestLB:n salkkuihin liittymättömiä salkkuja varten. Tästä toiminnasta saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää [40–60]:tä prosenttia palveluyhtiön yhteenlasketuista bruttotuloista. Rajoitus lakkaa olemasta voimassa palveluyhtiön myynnin jälkeen.

(84)

Palveluyhtiön odotetaan tuottavan liikevaihtoon nähden kohtuullista eli noin [8–12] prosentin voittoa, minkä uskotaan riittävän varmistamaan sen markkinakelpoisuus (44). Palveluyhtiön kannattavuuden arvioinnin perustana olleesta tuloslaskelmasta käy ilmi, että kustannuksia on leikattava merkittävästi (45) vuoteen 2016 asti.

(85)

Jollei SPM-pankki kuitenkaan myy palveluyhtiötä 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä, Saksa sitoutuu ajamaan alas palveluyhtiön. Siinä tapauksessa kaikki nykyiset sopimusvelvoitteet lakkaavat 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä. Tämä päivä on (myymättömän) palveluyhtiön lakkauttamisen lopullinen määräpäivä.

(86)

Vuoden 2011 rakenneuudistussuunnitelman lisäksi Saksa on toimittanut (katso tämän päätöksen liite) luettelon sitoumuksistaan, jotka voidaan tiivistää seuraavasti:

(87)

Joulukuun 2009 päätöksessä komissio oli ilmaissut epäilevänsä SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan nojalla sitä, olivatko kyseisessä päätöksessä tarkastellut, ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvat toimenpiteet yhdenmukaisia arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla annetun komission tiedonannon (47) kanssa, jäljempänä ’arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva tiedonanto’. Lisäksi komissio katsoi, ettei elinkelpoisuuden palauttamista, asianmukaista vastuunjakoa eikä (täydentävän) tuen aiheuttaman kilpailun vääristymisen lievittämistä ollut osoitettu vakuuttavasti elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annetussa komission tiedonannossa (48), jäljempänä ’rakenneuudistustiedonanto’, kuvatulla tavalla.

(88)

Sen lisäksi, että komissio tutki omaisuuserien siirrosta EAA:han aiheutunutta uutta valtiontukea, sen oli tarkasteltava uudelleen myös toukokuun 2009 päätöksessä (49) hyväksyttyä tukea.

(89)

Komissio ilmaisi niin ikään epäilynsä säästöpankkien oman rahoitusosuuden riittävyydestä (50), koska ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvan toimenpiteen säästöpankeille aiheuttamille velvoitteille oli asetettu yläraja ja koska EAA:n perustamiseen tarvittu pääoma kerättiin Saksalta eikä säästöpankeilta.

(90)

Saksan edellytettiin toimittavan tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma, jossa otetaan huomioon myönnetyn valtiontuen koko määrä ja määritellään riittävä korvaus ja täydentävä perusteellinen rakenneuudistus.

(91)

Marraskuun 2010 päätöksessään komissio jatkoi menettelyä, koska se epäili entistä enemmän sitä, noudattiko ensimmäinen omaisuuserien siirto arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa, ja soveltuiko joulukuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma sisämarkkinoille. Rakenneuudistussuunnitelmassa ei osoitettu vakuuttavasti, että sen avulla pystytään palauttamaan tuensaajan elinkelpoisuus, huolehtimaan riittävästä kustannusten jakamisesta ja lieventämään tuen aiheuttamia kilpailun vääristymiä.

(92)

Komissio epäili erityisesti ensimmäisessä omaisuuserien siirrossa mukana olleiden arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hyväksyttävyyttä. Se ilmoitti päätelmänsä valtiontuen olemassaolosta ja tuen määrästä ja arvioi määrät sellaisiksi, ettei tuki ole arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaista, ellei siihen liitetä takaisinperintää tai täydentävää rakenneuudistusta kyseisen tiedonannon 41 kohdan mukaisesti.

(93)

Marraskuun 2010 päätöksessä komissio katsoi, että ensimmäiseen omaisuuserien siirtoon liittyvä valtiontuki oli komission asiantuntijoiden mukaan suuruudeltaan noin 6,9 miljardia euroa. Määrä saatiin korjaamalla omaisuuserien siirtoarvon ja markkina-arvon erotusta (noin 11 miljardia euroa) (51) EAA:lle annetulla omalla alkupääomalla (noin 3,3 miljardia euroa) (52) ja tiettyjen luottoriskin vaihtolainojen kirjanpito-arvolla (noin 0,3 miljardia) (53) ja vähentämällä siitä järjestelyä edeltävien vanhojen velkojen siirto (noin 0,9 miljardia euroa) (54).

(94)

Komissio vahvisti niin ikään käyttämiensä asiantuntijoiden määrittämän siirron deltan eli omaisuus- ja velkaerien siirtoarvojen ja TTA:n välisen erotuksen. Se päätteli siirron deltaksi 3,4 miljardia euroa oman pääoman ja luottoriskin (55) vaikutuksen korjauksen jälkeen. Arvopaperisalkusta komissio totesi, että arvoltaan alentuneiksi väitettyjen omaisuuslajien (56) hyväksymiseksi tarvitaan lisänäyttöä, jonka perusteella voidaan päätellä, että niiden markkinat ovat tosiasiallisesti toimineet huonosti eli ostajia ja myyjiä ei ole ollut. Oman päätöksentekokäytäntönsä perusteella komissio oli asiantuntijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että WestLB:n TTA:n määrittämiseen käyttämät diskonttaustekijät olivat liian pienet, jolloin TTA:n loppuarvoksi tuli liian suuri luku. Komissio yhtyi myös siihen asiantuntijoiden havaintoon, että lainasalkun TTA oli noin 1,0 miljardia WestLB:n arviota pienempi, koska tappio-osuutta koskevat arviot eivät olleet riittävän varovaisia. Komissio huomautti, että lukuja verrattiin toimialakohtaisesti komission päätöksentekomenettelyjen (57) mukaisesti. Lisäksi komissio arvioi uudelleen muita ilmoitettuja lieventäviä tekijöitä mutta päätti, ettei niiden huomioimiseen TTA:n arvioinnissa ollut perusteita.

(95)

Komissiolla oli epäilyjä niin ikään arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hoidosta, koska ne olivat yhä WestLB:n hallinnoinnin piirissä. Siitä, että EAA oli kirjannut miljardin euron tappion pian perustamisensa jälkeen, komissio päätteli, että tappiot saattoivat olla peräisin jo siirron tapahtuma-ajalta. Tämä johti epäilyihin siitä, kuuluivatko kyseiset omaisuuserät arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 32 kohdan soveltamisalaan.

(96)

Saksaa vaadittiin jälleen toimittamaan tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma, jossa otetaan huomioon WestLB:lle myönnetty täydentävä tuki ja jossa käsitellään edellä mainitussa päätöksessä todetut puutteet.

(97)

Saksa ei kiistä sitä, että toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(98)

Saksaa kiistää osan komission päätelmistä, jotka liittyvät ensimmäiseen omaisuuserien siirtoon EAA:han.

(99)

Ensinnäkin Saksa toistaa 1 päivänä helmikuuta 2010 esittämänsä kannan, jonka mukaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa ei voida soveltaa ensimmäiseen omaisuuserien siirtoon EAA:han. Saksa esittää, että WestLB vastaa tosiasiassa arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin liittyvän toimenpiteen kustannuksista, koska WestLB siirtää omaa pääomaansa EAA:han. Viitaten toukokuun 2009 päätökseen Saksa väittää, että päätöksen johdanto-osan 16 kappaleessa olevan alaviitteen 8 mukaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa ei voida soveltaa, kun toimenpiteen suorittaa julkinen osakkeenomistaja omistajana.

(100)

Toiseksi Saksa väittää, että komissio on tehnyt virheitä arvioidessaan siirrettyjä omaisuuseriä ja soveltaessaan mittakaavatekijöitä.

(101)

Se väittää komission arviota yleisesti liian varovaiseksi ja käsittelee sitten omaisuuslajeihin ”strukturoidut arvopaperit”, ”muut arvopaperit” ja ”luottosalkku” liittyviä yksittäisiä seikkoja.

(102)

”Strukturoitujen arvopapereiden” salkun osalta Saksa esittää, että komission kritisoima WestLB:n arviointimenetelmä oli saanut Deutsche Bundesbankin hyväksynnän. Lisäksi Saksa huomautti, että Saksan asiantuntijaksi nimetty yhtiö BlackRock Solutions oli määrittänyt salkulle suuremman TTA:n kuin WestLB, mikä osoittaa WestLB:n lähestymistavan riittävän varovaiseksi.

(103)

”Muiden arvopapereiden” salkun osalta Saksa esittää, että pääosa arvostusten välisistä eroista johtuu siitä, onko markkina-arvoa sovellettava vai ei. Vaikka WestLB käytti omia (pääasiassa likviditeettiin nojaavia) perusteita määrittäessään, ovatko yksittäisten markkinoiden toiminta häiriintynyt, Saksa arvostelee komission asiantuntijoita siitä, etteivät ne ole riittävästi selittäneet näkemystään, jonka mukaan lähes kaikki omaisuuserät liittyivät toimiviin markkinoihin. Saksa viittaa esimerkiksi valtionobligaatioihin, jotka muodostavat suuren osan arvopaperisalkusta, ja esittää, että vuoden 2009 lopun markkinahintojen lasku oli osoitus markkinoiden toiminnan häiriintymisestä.

(104)

”Luottosalkun” arvostuksen osalta Saksa esittää, ettei komission asiantuntijoiden kantaa – joka laadittiin ilman yksityiskohtaisten luottotietojen selvittämistä – voida asettaa WestLB:n arvojen kiistämisen perusteeksi. Saksa arvostelee erityisesti käytettyjen arviointiparametrien avoimuuden puutetta, sisäistä ristiriitaisuutta ja komission asiantuntijoiden liian varovaista lähestymistapaa. Saksa esittää, että asiassa olisi sovellettava Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) stressitesteissä käytettyjä parametreja eikä komission asiantuntijoiden parametreja. Saksa arvosteli erityisesti yhtä stressiskenaariota, jossa komission asiantuntijat käyttivät 70 prosentin maksuhäiriötodennäköisyysolettamaa ja 30 prosentin tappio-osuusolettamaa.

(105)

Lopuksi Saksa vastasi omaisuuserien hyväksyttävyyttä koskeviin epäilyihin, ettei EAA:n ensimmäinen vuosikertomus (30 päivältä kesäkuuta 2010) ole todiste salkun todellisista tappioista. Se torjuu komission epäilyt siitä, että EAA:n arvioidut rakenteelliset tappiot olisi aliarvioitu, ja esittää, että EAA:n todellisen riskin vastineena on pääasiassa Phoenix-salkku. Vastaerän suuruus oli tosiasiallisesti [0,5–1,5] miljardia pienempi kuin alasajosuunnitelmassa oli budjetoitu. Tämän vuoksi EAA:n varauksien käsittelytapa ei ollut ristiriidassa WestLB:n arvioimien odotettujen tappioiden kanssa.

(106)

Lopuksi Saksa esittää, että siirrettyjen salkkujen arvostuksessa on otettava huomioon vähennykset, jotka liittyvät erityisesti i) järjestelyä edeltävien velkojen siirtoon, ii) tuleviin kassavirtoihin, iii) käyttämättömiin luottoihin ja iv) odotettujen tappioiden diskonttaukseen.

(107)

Järjestelyä edeltävien velkojen osalta Saksa esittää, että siirtäessään nämä velat (58) EAA:han WestLB menettää 882 miljoonan euron taloudellisen edun, joka on otettava huomioon.

(108)

Tulevien kassavirtojen osalta Saksa esittää, että siirtäessään salkut EAA:han WestLB luopuu tulevista kassavirroista (koronmaksusta ym.), joiden arvo on 880 miljoonaa euroa ja jotka olisi niin ikään otettava huomioon.

(109)

Käyttämättömien luottojen osalta Saksa väittää, että niiden siirtämiseen EAA:han on sovellettava korjausta, koska niiden potentiaaliset riskit on sisällytetty TTA:n laskentaan mutta niiden mahdollisia tuottomahdollisuuksia ei ole sisällytetty kokonaisarvioon.

(110)

Odotettujen tappioiden osalta Saksa esittää, että salkkujen arvostuksen olisi perustuttava diskontattuihin odotettuihin tappioihin, koska sille vastakkaista varovaisuuden käsitettä on sovellettu jo riittävässä määrin laskettaessa TTA:ta.

(111)

Komission epäilyjä säästöpankeille mahdollisesti myönnetystä sääntöjenvastaisesta tuesta Saksa kommentoi seuraavasti.

(112)

Ensinnäkin Saksa toteaa, että WestLB:n osakkeenomistajat, joihin säästöpankit kuuluvat, eivät olleet velvollisia perustamaan roskapankkia. Se perustettiin ennemminkin omistajien itsenäisen päätöksen pohjalta.

(113)

Toiseksi Saksa huomauttaa, ettei FMStFG:ssä säädetä rajoittamattomasta velvollisuudesta korvata tappioita. FMStFG:n mukaan liikepankkien omistajien on vastattava ainoastaan omaan omistusosuuteensa suhteessa olevasta määrästä roskapankista aiheutuvista riskeistä. Saksa esittää, että FMStFG mahdollistaa tappionkorvausvelvollisuuden sopimusperustaisen kohdentamisen pääomaosuusmenetelmään perustuvasta kohdentamisesta poikkeavasti erilaisten rahoituskapasiteettien huomioon ottamiseksi.

(114)

Lopuksi Saksa katsoo, että ottaessaan vastatakseen EAA:sta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamisvelvollisuudesta yhteensä 4,5 miljardiin euroon saakka säästöpankit ovat osallistuneet asianmukaisesti kustannuksiin.

(115)

WestLB:lle myönnetyn rakenneuudistustuen arvioinnissa on otettava huomioon kaikki WestLB:lle vuodesta 2008 lähtien myönnetyt tuet, koska toukokuun 2009 päätöksen jälkeen myönnetty tuki on tarkoitettu samaan, mainitussa päätöksessä hyväksyttyyn rakenneuudistusprosessiin. Koska tuki on kuitenkin merkittävästi lisääntynyt ja rakenneuudistussuunnitelmaan on tehty muutoksia, kaikkea kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvää tukea on arvioitava uudelleen.

(116)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(117)

Toimenpiteen luokittelu valiontueksi edellyttää, että seuraavat ehdot täyttyvät: a) sen rahoituksen on oltava peräisin jäsenvaltiolta tai valtion varoista, b) sen on annettava etu tietylle yritykselle tai tuotannonalalle, c) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja d) toimenpiteen on kyettävä vääristämään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(118)

Vaikka WestLB aikoo lakkauttaa pankkitoimintansa, se harjoittaa edelleen taloudellista toimintaa muun muassa omaisuudenhallintapalvelujen muodossa. Tämän vuoksi komission kanta, jota seuraavassa kuvaillaan tarkemmin, on edelleen, että edellä kuvatut ehdot täyttyvät kaikkien toimenpiteiden tapauksessa. Koska toimintoja jatketaan edelleen kansainvälisessä kilpailuympäristössä, komissio katsoo, että toimenpiteet voivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (59).

(119)

Komissio totesi jo toukokuun 2009 päätöksessä, että riskisuoja on valtiontukea. Saksa on selventänyt, että riskisuoja koskee edelleen EAA:han siirrettyä Phoenix-salkun pääomaosuutta.

(120)

Komissio päätteli jo joulukuun 2009 päätöksessä, että 3 miljardin euron pääomasijoitus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(121)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman mukaan NRW laskee liikkeeseen SPM-pankkia varten täydentävän pääomainstrumentin, jonka määrä on miljardi euroa ja jolla korvataan se WestLB:n pääoman osa, joka on maksettava takaisin SoFFinille (60). Koska SPM-pankin täydentävä pääomainstrumentti korvaa pääomaa, sen on katettava täysimääräisesti myös tappiot, muussa tapauksessa sääntelyviranomainen ei hyväksyisi kyseistä tointa. Näin ollen myös uuden rahoitusvälineen on oltava osa pääomaa. Pääoman myöntää NRW, joten se on peräisin valtion varoista. Pääomalla katetaan yksittäisen pankin pääomavajetta, joten se antaa valikoivan edun SPM-pankille. Koska SPM-pankki harjoittaa toimintaansa sektorilla, jolla toimii myös muiden jäsenvaltioiden yrityksiä, toimenpide on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Se on näin ollen valtiontukea, kuten vastaavia pääomatoimenpiteitä (61) koskevissa selvityksissä on vahvistettu.

(122)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman mukaan NRW ottaa kantaakseen SPM-pankin operatiiviset ja vakavaraisuuden takaamisesta johtuvat tappiot viiden vuoden ajaksi ja vastaa myös kaikista eläkemaksuvelvoitteista. SPM-pankin operatiivisen toiminta-ajan aikana kertyvien kokonaistappioiden oletetaan sijoittuvan perusskenaariossa [3–6] miljardin euron välille ja epäsuotuisassa tilanteessa [4–7] miljardin euron välille. […]:n on katettava nämä tappiot. Sitoumus SPM-pankista aiheutuneista tappioista vastaamiseen edustaa näin ollen pääomainvestointia, jonka suuruus on [100–700] miljoonan euron ja [0,5–2,0] miljardin euron välillä. Kuten SPM-pankin täydentävän pääomainstrumentinkin tapauksessa, muiden tappioiden kattaminen korjaa SPM-pankin pääomavajetta ja antaa sille valikoivan edun, koska mikään ei anna olettaa, että pankki saisi tällaisen pääoman markkinoilta. Koska toimenpiteen järjestäjänä on NRW, on kyse valtion varoista. Kun otetaan huomioon johdanto-osan 118 kappaleessa määritelty pankkitoimialan luonne, toimenpide pystyy vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen se on valtiontukea.

(123)

Komissio esitti jo joulukuun 2009 päätöksensä päätelmänä, että arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuva toimenpide roskapankin perustamisen muodossa on valtiontukea (62).

(124)

Komissio ei yhdy Saksan kantaan, jonka mukaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa ei pidä soveltaa. Se palauttaa sitä vastoin mieleen päätöksentekokäytäntönsä, jonka mukaan komissio on antanut arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossaan ohjeet jäsenvaltioiden toteuttamien arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvien toimenpiteiden käsittelemiseksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti sillä perusteella, että ”arvoltaan alentuneet omaisuuserät ovat omaisuuseriä, joiden vuoksi pankeille uhkaa syntyä tappioita. Koska arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukaan ongelmallisiin omaisuuseriin suunnatut toimenpiteet ovat toimenpiteitä, joiden avulla pankit voivat välttää tiettyjen omaisuuseräryhmien arvon voimakkaan alenemisen, komission kanta on, että arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa on sovellettava kaikkiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin ja jotka tosiasiallisesti suojaavat rahoituslaitosta” (63). Ensimmäinen omaisuuserien siirto kuuluu myös tähän toimenpideluokkaan, koska sen ansiosta WestLB:n ei tarvitse vastata omaisuuserien arvon alentamisesta johtuvista seurauksista. Saksa on nimittäin aiemmin vahvistanut, ettei WestLB olisi enää täyttänyt vähimmäispääomavaatimuksia, ellei sillä olisi ollut valtion tukitoimenpiteen antamaa suojaa (64).

(125)

Ajallisesti arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa on sovellettava tähän omaisuuserien siirtoon. Komissio muistuttaa, että sen on sovellettava päätöksen antamishetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ohjeita riippumatta siitä, milloin tukitoimenpiteet on suunniteltu tai ilmoitettu (65). Tämänhetkisen rahoituskriisin yhteydessä komissio on nimittäin aiemminkin soveltanut (66) arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa toimenpiteisiin, joista on ilmoitettu tiedonantoa ennen.

(126)

Komissio ei ole muuttanut arviotaan huolimatta Saksan vastaväitteestä, jonka mukaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevaa tiedonantoa ei ollut sovellettu toukokuun 2009 päätöksessä. Vaikka arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon soveltamatta jättäminen aikoinaan on voinut olla virhe, Saksa ei voi perustellusti odottaa, että samaa lähestymistapaa jatketaan. Toukokuun 2009 päätöksessä noudatettu päättely hyväksyä takauksen nimellissumma tuen määräksi ei ole missään tapauksessa harvinainen arvoltaan alentuneiden omaisuuserien takausten yhteydessä (67), mutta tämän lähestymistavan soveltaminen nyt käsiteltävässä tapauksessa johtaisi siihen, että tuki ylittäisi huomattavasti arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa vahvistetun määrä.

(127)

Tärkein kysymys on näin ollen tuen määrän määrittäminen. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 39 kohdan mukaan tuki katsotaan myönnetyn arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevana toimenpiteenä tapauksissa, joissa siirtoarvo on yhteenlasketun salkun markkina-arvoa suurempi.

(128)

Marraskuun 2010 päätöksessä komissio laski alustavaksi tuen määräksi 11 miljardia euroa; tässä määrässä ei otettu huomioon vähennyksiä. Komissio arvioi asiantuntijoiden avustuksella todennäköisen markkina-arvon omaisuuserille, joilla ei käyty kauppaa markkinoilla. Komissio on kuitenkin onnistunut tarkentamaan arviotaan analysoimalla salkkua perusteellisesti asiantuntijoiden lopullisen kertomuksen yksityiskohtien pohjalta.

(129)

Taulukossa 6 esitetään yleiskatsaus markkina-arvoon salkun eri osien mukaan eriteltynä:

Taulukko 6

Ensimmäisen omaisuuserien siirron markkina-arvo (miljardia euroa)

(130)

(131)

(132)

European Super Senior -erien salkun osalta WestLB:n alkuperäinen arvio odotettavista pääomamenetyksistä katsottiin varsin varovaiseksi ja lähestulkoon markkina-arvolaskelmaa vastaavaksi. Tämän seurauksena WestLB:n ESS-salkulle määrittämää TTA:ta voitaisiin käyttää markkina-arvon estimaattina (1,750 miljardia euroa) (69). Tuottorakenteeltaan erittäin monimutkaisen ja -vaiheisen, strukturoiduista arvopapereista koostuvan Phoenix-salkun markkina-arvoa voidaan arvioida likimäärin seuraavasti: vakuuden markkina-arvopohjaiseksi arvoksi arvioitiin ensinnäkin noin 54 prosenttia (12,375 miljardia euroa). Käytettävissä olevien käteisvarojen (1,325 miljardia euroa, lisättävä) ja käteisvarojen todennäköisen poistuman (kielteisessä skenaariossa markkina-arvopohjaisesti noin 0,5 miljardia euroa, vähennettävä) perusteella markkina-arvoksi voidaan arvioida jotakuinkin 13,2 miljardia euroa (70).

(133)

Jos kokonaismäärää (52,887 miljardia euroa) verrataan siirtoarvoon (68,116 miljardia euroa), saadaan selville tuen määrä, josta on vielä vähennettävä eräitä lieventäviä tekijöitä. Lieventäviä tekijöitä ovat edellä mainittu EAA:n pääoma, 3,267 miljardia (johdanto-osan 91 kohta), edelleen jatkuvat toimenpidettävä edeltävät velat, 882 miljoonaa euroa, ja Phoenix-rakenteeseen kuuluvien CLN-arvopaperien siirto, 268 miljoonaa euroa. Tämän perusteella valtiontuen kokonaismäärä on 10,812 miljardia euroa eli 15,229 miljardia – 4,417 miljardia euroa.

(134)

Tähän tuen määrään sisältyvät WestLB:n osakkeenomistajien myöntämät takuut EAA:n tappioiden kattamiseksi (ks. johdanto-osan 32–38 kohta), sillä ne korvaavat Bundin sitoumuksen, joka muodostui WestLB:n omaisuuserien hankinnasta EAA:n välityksellä. On muistettava, että osakkeenomistajien on FMStFG:n nojalla korvattava vastedes mahdollisesti kertyvät tappiot. Bundin vastuu korvataan näin WestLB:n osakkeenomistajien vastuulla sisäisesti. Korvaaminen ei kuitenkaan vaikuta tuensaajaan, ja näiden takuiden laskeminen erilliseksi tuen lähteeksi johtaisi kaksinkertaiseen laskentaan. Tämän vuoksi takuut eivät kasvata ensimmäisessä omaisuuserien siirrossa EAA:han kyseessä olevan tuen määrää.

(135)

Toisessa siirrossa kyseessä oli EAA:n mahdollinen täydentäminen kaikilla WestLB:n nykyisillä omaisuus- ja velkaerillä. On pidettävä mielessä, että ainoastaan WestImmosta erotetun salkun siirto EAA:han on varmaa, Verbundbankiin ja Pfandbriefbankiin liittyvien omaisuus- ja velkaerien siirto on vain yksi ratkaisumahdollisuus. Lisäksi WestLB on pannut kaikki divisioonansa ja liiketoimintayksikkönsä myyntiin, minkä seurauksena niihin liittyvät omaisuus- ja velkaerät voidaan vielä myydä markkinahinnoilla 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä, jolloin niitä ei siirrettäisi EAA:han. Seuraava arvio perustuu kuitenkin varovaiseen olettamaan, jonka mukaan kaikki WestLB:n nykyiset omaisuus- ja velkaerät siirretään 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä EAA:han.

(136)

WestImmon tapauksessa erotettavan salkun omaisuutta ja velkaa siirretään spin-off-järjestelyssä EAA:han jotakuinkin [5,3–6,9] euroa (HGB:n mukainen kirjanpitoarvo). Markkina-arvo on määritetty edellä olevassa taulukossa 4 ilmoitetulla tavalla. Komissio on tarkastellut markkina-arvoa koskevia lukuja ja pitää uskottavana selvitystä määrän riittävän varovaisesta arvioinnista. Tämän vuoksi se katsoo, että siirtoarvojen ja markkina-arvojen välinen erotus eli valtiontuen määrä on toisessa omaisuuserien siirrossa WestImmon osalta [300–800] miljoonaa euroa.

(137)

Lisäksi Saksa esittää, että jollei WestImmoa saada myydyksi Pfandbriefbankina ilman siitä erotettua salkkua vaan se on siirrettävä EAA:han, sen siirtoarvo on yhtä suuri kuin sen markkina-arvo. Tämä väite vaikuttaa uskottavalta, koska Pfandbriefbank on tarkoituksellisesti vapautettu arvoltaan alentuneista omaisuuseristä.

(138)

WestLB:n osalta luovutettavien omaisuus- ja velkaerien määrä on noin [125–150] miljardia euroa (HGB:n mukainen kirjanpitoarvo). Salkun markkina-arvot on määritetty [1,0–1,8] miljardia euroa niiden HGB:n mukaisia kirjanpitoarvoja alemmiksi, mikä ilmenee johdanto-osan 47 kappaleessa olevasta taulukosta 3. Komissio on arvioinut jäljellä olevien WestLB:n omaisuus- ja velkaerien markkina-arvoa kuvaavia lukuja. Se ei ole havainnut markkina-arvostuksessa epäjohdonmukaisuuksia. Komissio muistuttaa, että WestLB:stä oli erotettu arvoltaan alentuneet omaisuuserät jo ensimmäisessä siirrossa, jonka pääomaa tukeva vaikutus muodostui näin ollen varsin suureksi. Näin ollen ei ole yllättävää, että salkun luottoluokka ja näin muodoin myös sen markkina-arvo ovat huomattavasti ensimmäistä siirtoa paremmat. Tämän vuoksi komissio hyväksyy salkun omaisuus- ja velkaerien markkina-arvojen arvostuksen kokonaisuudessaan [1,0–1,8] miljardia euroa siirtoarvoja alemmiksi (HGB:n mukainen kirjanpitoarvo) ja toisen omaisuuserien siirron WestLB-osan tuen määräksi vastaavasti [1,0–1,8] miljardia euroa.

(139)

Kaiken kaikkiaan toisen omaisuuserien siirron markkina-arvot ovat [1,3–2,6] miljardia pienemmät kuin niiden siirtoarvot. Toisen omaisuuserien siirron tuen yhteenlaskettu määrä on näin ollen [1,3–2,6] miljardia euroa.

(140)

Kun kaikki WestLB:n omaisuuserät on siirretty EAA:han, EAA alkaa vastata niiden rahoituksesta. Kesäkuun 30 päivään 2012 (eli siirtopäivään) saakka WestLB:n osakkeenomistajien on myönnettävä tarvittaessa omaisuuserien siirron EAA:han mahdollistavaa maksuvalmiustukea. Tämä toimenpide voidaan katsoa erottamattomaksi osaksi koko likvidaatioskenaariota, koska sillä pelkästään suojataan siirtojaksoa ennen 30 päivää kesäkuuta 2012 mahdollisesti esiintyviltä markkinahäiriöiltä. Se tarjoaa WestLB:lle joka tapauksessa täydentävän väliaikaisen edun (71), joka […]. Koska WestLB:n osakkeenomistajat ovat oikeudelliselta asemaltaan julkisviranomaisia tai viime kädessä julkisviranomaisten hallitsemia yhtiöitä, joiden päätökset maksuvalmiuden takaamiseksi muunnon yhteydessä on katsottava julkisviranomaisten päätöksiksi, toimenpide tapahtuu valtion varoilla. Kuten johdanto-osan 118 kohdassa on selostettu, Saksan pankkisektori on ominaispiirteiltään sellainen, että tällaisen tuen antaminen voi vääristää kilpailua ja vaikuttaa myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämän seurauksena WestLB:n osakkeenomistajien vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla myöntämä maksuvalmiustuki on valtiontukea.

(141)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa komissiolle annetaan valtuudet todeta tuki sisämarkkinoillesoveltuvaksi, jos se on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Komissio tunnustaa, että maailmanlaajuinen rahoituskriisi voi aiheuttaa merkittävää häiriötä jäsenvaltioiden talouteen ja että pankkitukitoimenpiteet ovat omiaan korjaamaan näitä häiriöitä. Arvio on vahvistettu komission tiedonannossa Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi  (72), jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskeva tiedonanto’, arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa ja rakenneuudistustiedonannossa. Komissio katsoo yhä, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksyttävän valtiontuen vaatimukset täyttyvät rahoitusmarkkinoiden stressin ilmettyä uudelleen. Komissio vahvisti tämän kannan hyväksyessään joulukuussa 2010 tiedonannon (73), jolla jatketaan 31 päivään joulukuuta 2011 valtiontukisääntöjen soveltamista finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin toimenpiteisiin 31 päivään joulukuuta 2011 asti. Komissio on sittemmin pidentänyt (74) sääntöjen soveltamista 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeiseenkin aikaan.

(142)

Saksan talouden osalta tämä analyysi on vahvistettu useissa komission hyväksymissä Saksan viranomaisten toimenpiteissä finanssikriisin torjumiseksi, erityisesti Saksan pelastuspaketin (75) hyväksymisellä ja jatkamisella.

(143)

WestLB:n kaltaisen pankin hallitsematon luhistuminen voisi vaikuttaa välittömästi rahoitusmarkkinoihin ja tätä kautta jäsenvaltion koko talouteen. Rahoitusmarkkinoilla nykyisin vallitsevan herkän tilanteen vuoksi komissio perustaa edelleen arvionsa pankkisektorin valtiontukitoimenpiteistä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan.

(144)

Johdanto-osan 125 ja 126 kappaleessa selvitetyistä syistä ensimmäisen omaisuuserien EAA:han siirron soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon perusteella. Soveltuvuuden arvioinnissa keskitytään siihen, onko omaisuuserien siirto tapahtunut markkina-arvoa korkeammalla arvolla ylittämättä kuitenkaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 40 kohdassa määriteltyä todellista taloudellista arvoa (TTA). Tukitoimenpide soveltuu sisämarkkinoille, jos sen siirtoarvo ei arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdan mukaan ylitä todellista taloudellista arvoa, jolloin siirron delta on nolla. Seuraavassa arviossa keskitytään aluksi siirron deltaan (katso johdanto-osan 144–159 kappale). Jollei siirron delta ole nolla eli se ylittää TTA:n, se on maksettava tai perittävä takaisin (katso johdanto-osan 161 ja 162 kappale).

(145)

Saksa on kiistänyt tavan, jolla EAA:han ensimmäiseksi siirrettyjen omaisuuserien TTA on määritetty. Sen huomioissa pyritään kiistämään marraskuun 2010 päätöksessä esitetty havainto siitä, että siirron delta on 3,414 miljardia euroa. Komissio on arvioinut Saksan huomautuksia. Selvityksen tulokset voidaan esittää tiivistetysti seuraavasti:

(146)

Siirrettävien omaisuuserien TTA:n määrittämiseen vaikuttavan koko arvostusmenetelmän osalta komissio katsoo, ettei sen arviointi ollut liian varovainen vaan arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 37 kohdan mukainen. Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 37 kohta velvoittaa komission soveltamaan omaisuuserien, myös monimutkaisten ja vähemmän likvidien omaisuuserien, arvostukseen sopivaa ja johdonmukaista menetelmää, jotta voidaan ehkäistä kilpailun tarpeeton vääristyminen. Komissio on selvittänyt marraskuun 2010 päätöksessä lähestymistapansa olevan nykyisen päätöksentekokäytännön mukainen. Muiden tahojen, kuten CEBS:n, käyttämät lähestymistavat ovat varmasti uskottavia, mutta ne eivät ole tässä yhteydessä merkitseviä.

(147)

Komissio ei ole edelleenkään vakuuttunut siitä, että WestLB:n ehdottama lähestymistapa on valtiontukia koskevan päätöksentekomenettelyn mukainen. Komissio nimittäin panee merkille, ettei Bundesbank ole vahvistanut WestLB:n ehdottamaa TTA:ta vaan arvostellut sen sijaan niin WestLB:n metodologiaa kuin sen käyttämiä parametrejakin (76). Kriittinen suhtautuminen on ristiriidassa sen Saksan väitteen kanssa, että WestLB:n metodologia on yleisesti osa ”tunnustettua teknistä asiantuntemusta”. Tämän vuoksi komissio katsoo edelleen, että WestLB:n metodologia poikkeaa tavanomaisesta päätöksentekokäytännöstä (77).

(148)

Yksityiskohtaisen arvostuksen suhteen ja ensinnäkin strukturoitujen arvopapereiden muodostaman salkun osalta komissio katsoo, ettei suuria eroja ole. Komission ilmoittama TTA koko tälle omaisuuslajille on varsin lähellä WestLB:n arviota. Komissio ei ole käyttänyt varovaisia oletuksia niissä tapauksissa, joissa niiden käyttö johtaisi salkun yksittäisten arvostusten vahvistamiseen tai kiistämiseen. Komissio on sen sijaan noudattanut asiantuntijoiden suositusta arvioida uudelleen WestLB:n liian varovaista lähestymistapaa salkun European Super Senior -luokan omaisuuserien suhteen. Komissio on tutkinut asiantuntijoiden yksityiskohtaista kertomusta, jossa arvioitiin tärkeimpiä omaisuuslajeja (ABS-CDO-instrumentteja (78), muita CDO-instrumentteja (79), US RMBS-instrumentteja (80), US CMBS-instrumentteja (81) ja US ABS-instrumentteja (82), EUR ABS-instrumentteja (83) ja pankki- ja rahoitustuotteita), ja todennut menetelmien ja tulosten vastaavan johdonmukaisesti muita, menettelyn aloittaneessa päätöksessä mainittuja tapauksia.

(149)

Toiseksi lainasalkusta on todettava, ettei komissio hyväksy Saksan väitettä komission asiantuntijoiden arvostuksessa ilmenneestä avoimuuden puutteesta ja epäjohdonmukaisuudesta. Komissio muistuttaa, että se on pyrkinyt ohjeistamaan tiettyjen menetelmien asianmukaisuutta TTA:n arvioinnissa. Komissio on esimerkiksi suositellut käyttämään lainasalkun merkintäsitoumuksissa suurta omaisuuserien otosta, jotta pystytään arvioimaan nykyisten luottoluokitusjärjestelmien asianmukaisuutta, tulokseksi saatua maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD) ja tappio-osuutta (LGD). Saksa ei ole noudattanut tätä suositusta. Komissio korostaa niin ikään, että sen on ollut käytettävä riittävän varovaisia LGD- ja PD-stressiskenaarioita, kuten arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdassa todetaan. Komission päätöksentekomenettelyjen mukaisesti omaisuuserien siirtoa on arvioitava niiden TTA:n perusteella. Tämän perusteella komissio vahvistaa aiemman arvionsa, jonka mukaan arvostusta on korjattava noin 1 miljardilla eurolla.

(150)

Kolmanneksi komissio katsoo Saksan tavoin, että arvopaperisalkun arvostusten erot riippuvat siitä, oletetaanko kyseisillä markkinoilla olevan toimintahäiriöitä vai ei. Kyse voi itse asiassa olla myös siitä, onko tätä salkkua katsottava lainkaan tukikelpoiseksi arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon perusteella. Voidaan väittää, että vaikka joustavuuden voidaan olettaa lisääntyvän, kun pankeille annetaan mahdollisuus siirtää omaisuuseriä, joihin rahoituskriisin ensimmäiset vaiheet eivät ole vaikuttaneet, siirtohetkellä arvoltaan alentumattomiksi katsottavia omaisuuseriä ei pidä sisällyttää tukitoimenpideohjelmaan. Tämän perusteella arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvia toimenpiteitä ei pitäisi katsoa rajoittamattomaksi vakuutukseksi taantuman seurauksia vastaan. Toisaalta suurten, useiden miljardien eurojen arvoisten salkkujen eriyttäminen voisi nimenomaan tuottaa vääristymiä näille markkinoille. Jotta tavoite rahoituksen vakauden ylläpitämiseksi pysyy tasapainossa kilpailun vääristymien estämistarpeen suhteen, arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa sallitaan tällaisten omaisuuserien siirto. Koska näiden omaisuuserien markkinat kuitenkin toimivat moitteettomasti (eli niillä ei ole toimintahäiriöitä), TTA on jotakuinkin yhtä suuri kuin markkina-arvo.

(151)

Vaikka WestLB arvioi markkinoiden toimivuutta pelkästään likviditeetin perusteella, komissio huomauttaa (84), että markkinahäiriön määrittämisen lähtökohtana on vertaaminen kyseisen yksittäisen omaisuuslajin toimiviin markkinoihin. Normaalisti toimivilla markkinoille kauppa tehdään halukkaan ostajan ja halukkaan myyjän kesken. Halukkaan ostajan ja myyjän käsite edellyttää, että kauppa tapahtuu vapaaehtoisesti eli pakottamatta.

(152)

Komission asiantuntijat ovat määrittäneet läpinäkyvät perusteet normaalisti toimiville markkinoille, ja komissio on hyväksynyt ne (85). Vaikka riittävä likviditeetti tai pienet osto- ja myyntitarjousten erot ovat viite toimivista markkinoista, päinvastainen ei välttämättä merkitse muuta. Esimerkiksi maksukykyisen ja vakaan liikkeeseenlaskijan yksityismarkkinoilla myynnissä oleva arvopaperi ei välttämättä ole likvidi. Tästä huolimatta sille saadaan markkinoilta tarvittaessa helposti kilpailukykyinen ostohinta malliin perustuvan arvostuksen avulla käyttämällä vastaavia likvidejä arvopapereita. Tämän perusteella WestLB:n ehdottamat perusteet ovat liian kapea-alaisia arvioitaessa yksittäisten markkinoiden normaalia toimintaa.

(153)

On huomattava, että arvoltaan alentumattomien omaisuuserien katsominen väärin perustein arvoltaan alentuneiksi ei ole sinällään ongelma TTA:n määrittämisen kannalta. Voidaan olettaa, että tällaiselle varallisuudelle laskettava TTA on lähellä omaisuuserän markkina-arvoa, kunhan tällöin käytetään tarkoitukseen soveltuvaa menetelmää ja kalibrointia. Toimivien markkinoiden tapauksessa kaikkien TTA:n laskentamenetelmien pitäisi johtaa lähellä markkinahintaa olevaan arvoon. Väärin perustein luokitellut erät ovat eräänlainen käytetyn TTA:n laskentamenetelmän ja parametrien soveltuvuustesti.

(154)

Mitä tulee Saksan väitteeseen siitä, että tiettyjen valtion velkakirjojen markkinoiden toiminta oli häiriintynyt vuoden 2009 lopulla, komissio huomauttaa, että toimivien markkinoiden edellytykset täyttyivät tuolloin. Tietyt valtionvelan markkinoiden osat sitä vastoin osoittivat merkkejä toimintahäiriöistä vuoden 2010 toisen neljänneksen lopulla (86) ja sen jälkeen, erityisesti ottaen huomioon EKP:n toimenpiteet ja muut Euroopan laajuiset toimet. Näin ei kuitenkaan ollut 31 päivänä joulukuuta 2009 eikä 31 päivänä maaliskuuta 2010, joita käytettiin arvostuksen yhteydessä viitepäivinä.

(155)

Siksi komissio pysyy kannassaan, että WestLB käytti joko väärää arvostusmenetelmää tai vääriä parametreja arvostusmenetelmässään, minkä vuoksi arvostusta täytyy korjata noin 600 miljoonalla eurolla.

(156)

Tämän perusteella komissio katsoo, että asiantuntijoiden kertomuksessa ilmoitetut TTA-arviot kullekin kolmelle salkun osalle ovat pätevät ja johdonmukaiset komission päätöksentekokäytännön kanssa. Tämän seurauksena komissio arvioi salkun omaisuuserien siirtoarvon ja TTA:n väliseksi erotukseksi 6,949 miljardia euroa (87).

(157)

Marraskuun 2010 päätöksessä komissio ilmoitti epäilevänsä sitä, olivatko kaikki omaisuuserät siirtokelpoisia. Komissio katsoi EAA:n ensimmäisessä vuosikertomuksessa esitetyt toteamukset todisteiksi siitä, että omaisuuseristä osa oli arvoltaan alentunut jo siirtohetkellä, joskaan nämä erät eivät kuuluneet arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 32 kohdan soveltamisalaan. Tästä huolimatta Saksa toimitti myöhemmin lisätietoja ja selvitti EAA:n tekemän riskivarauksen määrää ja EAA:han siirretyissä omaisuuserissä ilmenneitä tappioita. Nämä selvitykset olivat uskottavia ja vähensivät komission huolestuneisuutta. Tämän vuoksi ei ole tarpeen tehdä muita korjauksia omaisuuserien tukikelvottomuuden osalta.

(158)

Komissio ei hyväksy vähennyksiä enempää kuin marraskuun 2010 päätöksessä on mainittu. Komissio on tähän mennessä hyväksynyt niin ikään pääomanlisäyksen (3,267 miljardia euroa) ja CLN-arvopapereiden (268 miljoonaa euroa) kompensoivat vaikutukset johdanto-osan 44 kappaleessa olevan taulukon 2 mukaisesti (88). Lisäksi komissio on kehottanut Saksaa velvoittamaan Bundesbankin selventämään kompensoivia vaikutuksia sekä tarkistuttamaan ja vahvistuttamaan salkun arvostuksen ehdotetut muutokset sääntelyviranomaisella, esimerkiksi Bundesbankilla, arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon ohjeistuksen mukaisesti. Tällaista sääntelyviranomaisen tarkistusta ja vahvistusta ei ole tehty.

(159)

Toimenpidettävä edeltävien vastuiden osalta komissio huomauttaa, ettei velkaerien arvostusta sinällään käsitellä arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevassa tiedonannossa. Komission oli näin ollen arvioitava, miten se suhtautuu tämänkaltaiseen siirtoon, jossa on mukana sekä omaisuus- että velkaeriä. Vaikka komissio myöntää, että pienituottoisten velkaerien siirtäminen voi olla taloudellista epäsuotuista, sen on luotava tasapaino omaisuuserien ja velkaerien välille. Tämän seurauksena komissio ei katso aiheelliseksi ottaa TTA:n arvioinnissa huomioon toimenpidettä edeltäviä velkaeriä, vaikka ne onkin otettu huomioon arvioitaessa tuen kokonaismäärää (katso johdanto-osan 133 kappale).

(160)

Siirrettyjen omaisuuserien tulevien positiivisten tuottojen suhteen komissio ei yhdy Saksan väitteeseen ja korostaa, että omaisuuserien siirron jälkeisiä tulevia voittoja ei tule enää ottaa huomioon. Tällainen menetelmä lainasalkun TTA:n määrittämiseksi on komission päätöksentekokäytännön mukainen (89).

(161)

Käyttämättömien luottojen osalta komissio vahvistaa, että nostamattoman luoton kirjanpitoarvo voi olla nolla. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan estä kyseistä käyttämätöntä luottoa alentamasta TTA:ta. Luoton käyttämistä ei voida estää, koska sitä ei voida sopimusperustaisesti säännellä. Tämän vuoksi se, ettei luottoa ole vielä käytetty, ei muuta TTA:ta, vaikka näiden positioiden kirjanpitoarvo olisikin nolla.

(162)

Odotettujen tappioiden diskonttauksen suhteen komissio humauttaa, että WestLB poikkeaa niitä diskontatessaan omista arvostusperiaatteistaan, mikä tapahtuu lisäksi ilman Bundesbankin tukea. Näin Saksa tulee kiistäneeksi oman TTA-arvionsa mutta ei esitä lisää väitteitä komission kantaa vastaan.

(163)

Kaiken kaikkiaan on todettava, että koska TTA:n määritys on hyväksytty edellä ja on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 40 ja 41 kohdan mukainen, komissio katsoo, ettei odotetuilla tappioilla eikä yhdelläkään muulla niistä kolmesta vähennyksestä, joihin Saksa on vedonnut, ole merkitystä arvioitaessa TTA:ta.

(164)

Komission epäilykset arvoltaan alentuneiden omaisuuserien hallinnan asianmukaisuudesta ennen niiden siirtoa ovat väistyneet. Komissio suhtautui varauksellisesti siihen, että WestLB aikoi jatkaa arvoltaan alentuneiden erien hallintaa, koska pankin tulisi keskittyä uusiin toimintoihin ja välttää vastakkaiset vaikutukset alas ajettavien ja uusien toimintojen kesken. Koska WestLB/SPM-pankki ei ryhdy 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen enää uuteen pankkitoimintaan vaan harjoittaa ainoastaan omaisuudenhallintapalveluja, komission epäilykset ovat hälventyneet.

(165)

Kun otetaan huomioon kaikki Saksan esittämät mahdolliset vähennykset ja väitteet voidaan päätellä, että komission epäilykset eivät ole poistuneet. Tämän vuoksi komissio katsoo edelleen siirron deltan olevan 3,414 miljardia euroa.

(166)

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdan mukaisesti pankin olisi maksettava takaisin siirron delta, jotta voidaan lieventää kilpailun vääristymiä, jotka johtuvat omaisuuserien siirrosta kyseisellä hetkellä ilmenevän markkinoiden toimintahäiriön johdosta hyväksyttäväksi korvaukseksi katsottavaa arvoa suuremmasta arvosta. Jollei tällainen takaisinmaksu ole mahdollista välittömästi, määrä olisi perittävä takaisin vähitellen takaisinperintälausekkeiden perusteella. Jollei takaisinperintä ole mahdollista ilman maksajan joutumista maksukyvyttömyyteen, kilpailun vääristymä on korjattava perusteellisella rakenneuudistuksella, joka voi johtaa jopa likvidaatioon (90).

(167)

WestLB ilmoitti helmikuussa 2011 esitellyssä rakenneuudistussuunnitelmassaan, ettei se pystynyt edes maksamaan ensimmäisestä omaisuuserien siirrosta EAA:han johtuvaa 3,4 miljardin euron erää elinkelpoisuutensa vaarantumatta. WestLB:n myynti ei myöskään ole kovin todennäköinen, jos mahdollinen ostaja joutuisi palauttamaan 3,4 miljardia euroa Saksalle. Tämän johdosta Saksa toimitti kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman, jossa varauduttiin WestLB:n likvidointiin 12 kuukauden kuluessa. Komissio katsoo WestLB:n likvidoinnin riittävän korjaamaan kilpailun vääristymät. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tuki on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon mukainen ja sisämarkkinoille soveltuva SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, sikäli kuin sille toimitettava likvidaatiosuunnitelma on uskottava. Tätä arvioidaan c jaksossa.

(168)

Myös toista omaisuuserien siirtoa on arvioitava periaatteessa arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon perusteella. Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman perusteella komissio kuitenkin katsoo, ettei arvioinnin tuloksella ole enää vaikutusta. Toisen erän siirron deltan mahdollisesti aiheuttamat muut kilpailun vääristymät lieventyvät joka tapauksessa kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa suunnitellun likvidoinnin vaikutuksesta. Nykyisessä poikkeuksellisessa tilanteessa komissio katsoo sen vuoksi, että vaikka koko tuen määrä voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdan nojalla, se voi jättää arvostuksen perusteellisen arvioinnin tekemättä eli TTA:n laskematta.

(169)

Näin ollen omaisuuserien siirto soveltuu sisämarkkinoille, koska kilpailun mahdollisia vääristymiä lievennetään WestLB:n likvidoinnin avulla, ja on arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan tiedonannon 41 kohdan mukainen.

(170)

Komission on arvioitava kaikkien tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille finanssikriisin johdosta toteutettavia pankkien tukitoimia koskevien ohjeidensa perusteella. Näistä on mainittava erityisesti rakenneuudistustiedonanto ja komission tiedonanto Valtiontukisääntöjen soveltaminen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena rahoituslaitosten suhteen toteutettuihin toimenpiteisiin  (91), jäljempänä ’pankkitiedonanto’.

(171)

Komissio toteaa, että kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa on varmistettava taulukossa 7 esitettyjen tukitoimenpiteiden soveltuvuus sisämarkkinoille.

(172)

Toimenpiteisiin sisältyvän tuen kokonaismäärä on [21,6–24,4] miljardia euroa, mikä vastaa 31 päivänä joulukuuta 2009 kirjattuihin riskipainotettuihin omaisuuseriin suhteutettuna [24,4–27,6] prosentin tukea. Tämä tuen määrä on katsottava erittäin suureksi tuensaajan kokoon nähden, joten se edellyttää perusteellista rakenneuudistusta tai likvidaatiota. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelmassa on otettava huomioon siirron deltan perusteella sisämarkkinoille periaatteessa soveltumattomaksi katsotusta tuen määrästä johtuvat muut kilpailun vääristymät. Ehdotetun rakenneuudistus- tai likvidaatiosuunnitelman on oltava riittävä korjaamaan kyseinen vääristymä.

(173)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman on täytettävä rakenneuudistustiedonannossa esitetyt perusteet. Rakenneuudistustiedonannon 21 kohdan mukaan vaikeuksiin joutuneen pankin hallittua likvidaatiota tai huutokauppaamista olisi harkittava, jos pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ei voida uskottavasti palauttaa. Pankkitiedonannossa esitetään menettely, jonka avulla tällainen hallittu likvidaatio tulisi suorittaa (92). Tällaista hallittua likvidaatiota voidaan käyttää yksittäistapauksissa kyseiselle rahoituslaitokselle annetun pelastamistuen jälkeen, jos käy ilmeiseksi, ettei laitoksen rakenneuudistus voi onnistua.

(174)

Jotta likvidaatiotuki soveltuisi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, sen on komission päätöksentekokäytännön (93) mukaisesti täytettävä yleiset ehdot, joita on kolme:

(175)

Komissio katsoo, että kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma on WestLB:n asianmukainen toiminnan lopettamisskenaario, joka perustuu pankin osakkeenomistajien kesken tehtyyn taakanjakosopimukseen. Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa otetaan huomioon erityisesti se, että muita mahdollisia, markkinakeskeisiä ja mahdollisesti vähemmän kustannuksia ja vääristymiä aiheuttavia ratkaisuja WestLB:n tilanteeseen on kartoitettu yli kahden vuoden ajan siinä onnistumatta. Toisaalta hallitsematon likvidaatiomenettely aiheuttaisi uhan rahoitusvakaudelle. Tätä riskiä voidaan torjua tehokkaammin asianmukaisessa lopettamisskenaariossa. Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma antaa komissiolle mahdollisuuden arvioida lopettamisprosessia ja siihen sisältyvien valtiontukitoimenpiteiden mahdollista kilpailuvaikutusta.

(176)

Tärkein peruste suunnitelman kelpuuttamiseksi lopettamisskenaarioksi on, että pankki keskeyttää kaiken pankkitoiminnan ja toimii ainoastaan nykyisistä salkuista luopumisen edellyttämän ajan aloittamatta uutta liiketoimintaa.

(177)

Pankkitoiminnan lopettaminen on varmistettava muun muassa myymällä tai siirtämällä kaikki pankilla vielä olevat omaisuus- ja velkaerät niin, että jäljelle jää vain se osa, joka on välttämätön nykyisistä omaisuuseristä luopumiselle ja erityisesti salkkujen arvon säilyttävälle likvidaatiolle.

(178)

Kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelman perusteella WestLB:n kaikki pankkitoiminnan varat siirretään joko säästöpankkeihin tai EAA:han. Tämän vuoksi pankissa ei 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen ole enää juurikaan riskipainotettuja omaisuuseriä. Saksan antamien sitoumusten perusteella jäljelle jäävä pankki ei enää käytä ”WestLB”-markkinointinimeä vaan nimetään uudelleen ”SPM-pankiksi” enintään kolme kuukautta kestäväksi ajaksi. Pankki ei myöskään harjoita enää pankkitoimintaa omissa nimissään vaan toimii pelkkänä palveluntarjoajana EAA:lle ja mahdollisesti rajallisessa määrin kolmansille osapuolille. Tämän vuoksi rakenneuudistussuunnitelmassa on määritetty merkittävät ja peruuttamattomat toimet, jotka johtavat siihen, että valtaosa WestLB:n aiemmista toiminnoista poistuu markkinoilta peruuttamattomasti 12 kuukauden kuluessa.

(179)

Toiseksi – pankkitiedonannon 47 kohdassa määritetyn vaatimuksen mukaisesti – kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämiseksi likvidaatiovaihe on rajoitettu kestämään vain sen ajan, minkä asianmukainen toiminnan lopettaminen edellyttää. Vaikka WestLB:n lopettamiseen meneekin useita vuosia, keston voidaan katsoa rajoittuvan mahdollisimman lyhyeksi. Vain palveluyhtiö jatkaa kilpailua tarjoamalla rajallisen määrän omaisuudenhallintapalveluja kolmansille osapuolille. Saksa on sitoutunut myymään palveluyhtiön ennen 31 päivää joulukuuta 2016. Joulukuun 31 päivään 2016 kestävä siirtymäkausi tarvitaan, jotta johto ehtii järjestää organisaatiorakenteet uusiksi SPM-pankissa, erottaa palveluyhtiön siitä ja saada kokemusta uudesta yhtiöstä ainakin jonkin aikaa mahdollisten sijoittajien houkuttelemiseksi. SPM-pankki on itse vastuussa niistä omaisuuseristä, joita ei voida siirtää fyysisesti EAA:han, joten sen toiminta-aika riippuu näiden omaisuuserien maturiteeteista. Salkkujen arvon säilyttävän likvidaation uskotaan kestävän vuoteen 2028, eikä tätä jaksoa voida lyhentää. Omaisuuserien haltijana toimiminen ei ole kuitenkaan sellaisenaan taloudellista toimintaa, joten se ei vaikuta kilpailuun. Vaikka SPM-pankin työvoiman vähentäminen tavoitteena olevaan 1 000 työntekijään vie muutamia vuosia, supistus on edelleen oikeasuhtainen SPM-pankin toiminnan määrän vähentymiseen nähden, koska SPM-pankin uudelleenjärjestäminen on työvoimavaltainen prosessi, vaikka pankkitoimintaa ei enää harjoitetakaan. Kaiken kaikkiaan näiden prosessien voidaan katsoa rajoittuvan mahdollisimman lyhyiksi.

(180)

Kolmas peruste on, ettei pankki saa jatkaa toimintaansa markkinoilla omaisuuserien myyntiä lukuun ottamatta, millä varmistetaan, että aiemmasta pankkitoiminnasta markkinoille jää sellaisenaan ainoastaan merkityksetön osa.

(181)

Helaba ostaa osan Verbundbankiksi ryhmitellyistä toiminnoista. Verbundbankin toiminnot ovat taseen määrällä mitaten alle 20 prosenttia WestLB:n aiemmasta taseesta (Verbundbankin salkku on taseeltaan enintään 45 miljardia euroa, mitä on verrattava WestLB:n koko taseeseen eli 288 miljardiin euroon vuonna 2008). Henkilöstömäärän osalta komissio toteaa, että alle 10 prosenttia WestLB:n aiemmasta henkilöstöstä jatkaa työskentelyä erotetulla Verbundbankin toimialalla (noin 400 työntekijää Verbundbankin toimialalla, mitä on verrattava WestLB:n alkuperäiseen henkilöstömäärään eli 5 661 työntekijään vuonna 2008). Lisäksi on pantava merkille, että Verbundbank hajotetaan siirtämällä ongelmallisia omaisuus- ja velkaeriä sen sijaan, että se siirrettäisiin täysin itsenäisenä pankkina. Koska kauppa ei näin ollen kohdistu WestLB:hen vaan ainoastaan pieneen osaan sen omaisuus- ja velkaeriä, kauppaa ei voida pitää pankin merkittävänä myyntinä.

(182)

Komissiolla ei myöskään ole viitteitä siitä, että pankkitiedonannon 49 kohdan vaatimukset jäisivät täyttymättä. Näiden vaatimusten mukaan myynnin olisi tapahduttava markkinaehdoin ja varat ja velat olisi pyrittävä myymään mahdollisimman korkeaan hintaan. Tältä osin komissio toteaa, että WestLB oli valmistellut myyntiprosessin mahdollisimman korkean hinnan saamiseksi kaikista sen varoista ja veloista. Prosessi ei kuitenkaan toteutunut. WestLB ei saanut tarjouksia, jotka olisi voitu hyväksyä. Tämän ohella useat, vakiintuneita arvostusmenetelmiä käyttävät ulkoiset tilintarkastajat selvittävät parhaillaan Verbundbankin toimintojen arvoa omaisuus- ja velkaerien sekä noin 400 työntekijän organisaatiorakenteen pohjalta. Saksa on sitoutunut siihen, että Verbundbankin toiminnot, jotka joko Helaba tai säästöpankkiryhmä ostaa, ovat arvoltaan nolla Eckpunktevereinbarung-avainasiakirjan mukaisesti. Muissa likvidaatiotapauksissa käytetyistä myyntitapahtumista poiketen (97) Verbundbankin toimintojen irrottaminen WestLB:stä myymällä ei edellytä julkisviranomaisilta mitään lisäsuorituksia. Tämän perusteella komissio katsoo, ettei Verbundbankin toiminnot ostavalle yhtiölle aiheudu aiheetonta etua, ja tekee päätelmän, etteivät Helaba tai säästöpankit saa valtiontukea Verbundbankin toimintojen myynnistä.

(183)

Rakenneuudistustiedonannon 17 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa käsitellyt, koko pankin myyntiä koskevat säännöt täyttyvät joka tapauksessa, vaikka niitä ei olekaan sovellettava tässä (98). Tällaiseen myyntiin sovellettavat säännöt edellyttävät seuraavien perusteiden täyttymistä: elinkelpoisuuden palauttaminen, kustannusten jako ja kilpailun vääristymien lieventäminen. Myynti Helaballe täyttää nämä perusteet. Helaban tulisi ensinnäkin pystyä varmistamaan siirretyn pankin elinkelpoisuus, kun otetaan huomioon, että Verbundbank on Helabaan verrattuna taseeltaan ja työntekijämäärältään suhteellisen pieni ja sillä on vain vähäinen vaikutus sulautuneen yhtiön kannattavuuteen. Toisaalta sulautuman uskotaan tuottavan säästöjä suhteessa niihin kustannuksiin, jotka estäisivät Verbundbankin positiivisen arvioinnin itsenäisenä pankkina (99). Toiseksi kustannusten jaosta on huolehdittu, koska WestLB:n osakkeenomistajille ei kerry myynnistä tuottoa vaan ne ainoastaan menettävät pääomansa WestLB:ssä. Kolmanneksi, komission päätöksentekomenettely ei edellytä myynnille muita täydentäviä toimenpiteitä (100), koska WestLB:n toiminnot supistetaan alle 20 prosenttiin alkuperäisen pankin toiminnoista.

(184)

Komissiolla ei myöskään ole syytä olettaa, että pelkästään osasta omaisuuseriä koostuvaa Verbundbankia pidetään WestLB:n taloudellisen toiminnan jatkajana. Helaba ei myöskään ole WestLB:n oikeudellinen jatkaja, eikä Verbundbankilla ole merkittävää toiminnallista identiteettiä WestLB:n sisällä. Näin ollen Helaba ei täytä edellytyksiä, joiden perusteella komissio arvioi, onko valtiontukea myönnetty yhtiölle, joka jatkaa alkuperäisen yrityksen toimintaa (101).

(185)

Lopuksi on todettava, että tuen määrä on rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään. Erityisesti on huomattava, että varallisuuserät siirretään EAA:han vain, jollei niitä pystytä myymään yksityisille ostajille. Lisäksi SPM-pankin pääoman lisäys on välttämätön odotettavissa olevien likvidaatiokustannusten kattamiseksi. Maksuvalmiustuki on niin ikään katsottava erottamattomaksi osaksi koko likvidaatioskenaariota, koska sillä pelkästään suojataan siirtojaksoa ennen 30 päivää kesäkuuta 2012 mahdollisesti esiintyviltä markkinahäiriöiltä. Maksuvalmiustuella näin ollen varmistetaan, ettei asianmukainen likvidaatioprosessi muutu hallitsemattomaksi toiminnan lopettamiseksi ennen 30 päivää kesäkuuta 2012.

(186)

Arvioinnin toinen osa koskee kustannusten jakamista. Pankkitiedonannon 46 kohdan mukaan likvidaatiotoimissa on määrätietoisesti pyrittävä minimoimaan moraalikato erityisesti estämällä osakkeenomistajia ja mahdollisesti myös tietyntyyppisiä velkojia hyötymästä yritykselle tässä yhteydessä myönnetystä tuesta. Northern Rockin (102) ja HRE:n (103) tapauksissa kustannusten jako tapahtui kansallistamalla. Kuten näissä tapauksissa, myös nyt käsiteltävässä tapauksessa osakkeenomistajat menettävät kaiken pääomansa. Lisäksi WestLB:n osakkeenomistajat sekä hybridipääoman pääasiallinen sijoittaja SoFFin, kantavat yksilöllisen vastuun niistä eri osista, joihin WestLB on tarkoitus jakaa, ja sijoittavat niihin lisäpääomaa.

(187)

Säästöpankit ovat hyväksyneet vastuun Verbundbankin toiminnoista ja lisäävät pääomaa tähän tarkoitukseen, ja NRW on hyväksynyt ottavansa vastuun pääosasta kustannuksia maksamalla kaikki toimintakustannukset ja SPM-pankin likvidaatiokustannukset. Lisäksi myös SoFFin on suostunut ottamaan kantaakseen merkittävän osan kustannuksista luopumalla kahdesta kolmanneksesta omaa äänetöntä osakkuuttaan WestLB:ssä, mikä merkitsee erittäin todennäköisesti luopumista sijoituksensa tuotosta. Tämän perusteella koko sopimuksessa otetaan riittävästi huomioon sekä osapuolten keskinäinen kustannustenkantokyky että niiden aiempi osallistuminen pankin strategian määrittämiseen ja vaikutusvalta pankin valvonnassa.

(188)

Likvidaatiosuunnitelmassa huolehditaan WestLB:n aiheuttaman kilpailun vääristymisen rajoittamisesta, koska pankki poistuu markkinoilta 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä. Tämän jälkeen WestLB muuttuu pankkitoimintaa harjoittamattomaksi yhtiöksi, joka luopuu omaisuuseristä EAA:n avustuksella.

(189)

Tämän lisäksi kilpailun kohtuuton vääristyminen vältetään varmistamalla, että WestLB jatkaa toimintaansa 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen ainoastaan niin kauan kuin sen lopettaminen edellyttää, eikä se ryhdy uuteen toimintaan vaan ajaa vähitellen alas nykyiset toiminnot. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tämä periaate on pantu täytäntöön poistamalla WestLB:n pankkitoimiluvasta mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä ne osat, joita ei tarvita omaisuuserien hallintaan eikä omaisuuden hallintapalvelujen tarjontaan.

(190)

Kun tarkastellaan SPM-pankin aikomusta erottaa itsestään palveluyhtiö, joka tarjoaa omaisuuden hallintapalveluja kolmansille osapuolille ja kilpailee tällä tavoin muiden samanlaisten palveluntarjoajien kanssa, komissio toteaa, että tämän vaiheen tarkoituksena on pienentää WestLB:n 30 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen saamaa valtiontukea. Kaikista WestLB:n osakkeenomistajista juuri SPM-pankista vastaava NRW on nimittäin ottanut kantaakseen suurimmat kustannukset. SPM-pankin toimintakustannusten alentaminen tarjoamalla palveluja kolmansille tahoille on siten perusteltua.

(191)

Lisäksi palveluyhtiön kykyä vääristää kilpailua on rajoitettu useilla Saksan antamilla sitoumuksilla. Ensinnäkin kolmansien osapuolten kanssa saa tehdä sopimuksia ainoastaan SPM-pankin erillinen yksikkö, jonka pankkitoimilupa on rajoitettu vähimmäismäärään ja joka on tarkoitus myydä 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä. Toiseksi SPM-pankin tarjoamien palvelujen luonne on eritelty rajoittavalla tukikelpoisten toimintojen luettelolla. Tätä taustaa vasten Saksa on sitoutunut siihen, että kaikki WestLB:n pankkitoimiluvat, joita ei tarvita omaisuuden hallintapalvelujen tarjoamiseen, palautetaan 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä. Kolmanneksi SPM-pankin työvoimaa pienennetään huomattavasti rakenneuudistuksen yhteydessä, ja työntekijämäärä on enintään 1 000 vuonna 2016. Tämä on vähemmän kuin 20 prosenttia WestLB:n alkuperäisestä työntekijämäärästä, joka oli 5 661 henkeä vuonna 2008. Neljänneksi SPM-pankin palveluyhtiön kolmansiin osapuoliin kohdistuvan liiketoiminnan osuus saa olla enintään [40–60] prosenttia sen tuloista, mikä rajoittaa tehokkaasti sen liiketoimintamahdollisuuksia. Viidenneksi Saksa sitoutuu siihen, että SPM-pankki tarjoaa omaisuudenhallintapalvelujaan ainoastaan käypään markkinahintaan ja että sille luvatut palkkiot riittävät kattamaan palveluyhtiön kaikki kustannukset. Lopuksi Saksa sitoutuu siihen, että jollei omaisuudenhallintapalveluja kolmansille tarjoavaa palveluyhtiötä pystytä myymään 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä, myös SPM-pankki lopetetaan. Näiden rajoitusten yhdistelmällä varmistetaan, että vain pieni osa aiemmista toiminnoista jatkaa markkinoilla ja että niillä on hyvin rajallinen mahdollisuus vääristää kilpailua.

(192)

Lisäksi palveluyhtiön olisi oltava riittävän kannattava. Saksan toimittamat asiakirjat osoittavat, että palveluyhtiöstä saadaan todennäköisesti riittävän kannattava, varsinkin kun ensin mukautetaan […]. Mikäli suunnitellut kustannussäästöt toteutetaan ja liiketoimintamahdollisuudet hyödynnetään, on todennäköistä, että palveluyhtiö houkuttelee markkinasijoittajia.

(193)

Saksan antamilla sitoumuksilla varmistetaan riittävässä määrin, ettei SPM-pankki jatka muiden palvelujen tarjoamista markkinoilla, jos sen toiminnot osoittautuvat ennakoitua heikommin kannattaviksi niin, ettei sitä voida myydä vuonna 2016.

(194)

Komissio päättelee tämän perusteella, että kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelma sisältää WestLB:n asianmukaisen lopettamisskenaarioon, joka täyttää tämän päätöksen liitteessä eritellyt sitoumukset ottaen huomioon kaikki rakenneuudistustiedonannon ja pankkitiedonannon sovellettavat perusteet ja näin ollen varmistaa taulukossa 7 ilmoitettujen tukitoimenpiteiden soveltuvuuden sisämarkkinoille. Näin ollen menettelyn aloittamista koskeneissa komission päätöksissä esitetyt epäilyt lisätukien soveltuvuudesta sisämarkkinoille ovat poistuneet.

(195)

Tämän päätöksen yhteydessä komission oli tarkasteltava myös toukokuun 2009 päätöksen nojalla myönnettyjä tukitoimenpiteitä. Kyseinen päätös ja sitä vastaava huhtikuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma eivät koskeneet myöhemmin myönnettävää tukea, eikä huhtikuun 2009 rakenneuudistussuunnitelma ollut riittävä varmistamaan edellytettyä elinkelpoisuutta, kustannusten jakoa ja kilpailun vääristymisen rajoittamista, joiden perusteella myöhemmin myönnettävä tuki olisi soveltunut sisämarkkinoille. Tämän vuoksi komissio oli pyytänyt joulukuun 2009 ja marraskuun 2010 päätöksissä esittämään uuden, kattavan rakenneuudistussuunnitelman. Tällainen suunnitelma toimitettiin kesäkuussa 2011, ja se korvasi kaikki aiemmat suunnitelmat. Lisäksi suunnitelmassa muutettiin aiemmin WestLB:n rakenneuudistukseksi hahmoteltu prosessi likvidaatioprosessiksi. Kuten johdanto-osan 194 kappaleessa todetaan, kesäkuun 2011 rakenneuudistussuunnitelmassa varmistetaan kaiken vuosien 2008–2012 aikana WestLB:lle myönnetyn valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille. Näin ollen toukokuun 2009 päätös on muuttunut merkityksettömäksi, ja se olisi kumottava. Myös kaikki toukokuun 2009 päätökseen liittyvät sitoumukset ja velvollisuudet olisi kumottava.

(196)

Komission epäilyt siitä, etteivät säästöpankit ole osallistuneet riittävässä määrin kustannusten jakoon vaan ovat hyötyneet perusteettomasti ongelmallisiin omaisuuseriin kohdistuvasta toimenpiteestä, ovat poistuneet.

(197)

Ensinnäkin komissio kantoi huolta siitä, ettei säästöpankkien velvollisuutta osallistua WestLB:n lisäpääomitukseen voitu perustella. Säästöpankit eivät tosiasiallisesti olleet sitoutuneet tällaiseen velvollisuuteen.

(198)

Toiseksi komissio on pannut merkille, että suuri osa kustannuksista on jaettu vastineeksi säästöpankkien riskin rajoittamisesta 4,5 miljardiin euroon. Ei voida kieltää, että säästöpankkien velvollisuutta EAA:n selvittämisen yhteydessä mahdollisesti koituvien tappioiden korvaamiseen on joltain osin kevennetty, sillä niiden velvollisuus on rajattu 4,5 miljardiin euroon. Säästöpankeilla ei kuitenkaan ollut alun perin velvollisuutta siirtää omaisuuseriä EAA:han, ja niillä oli sopimusperusteisesti osittainen vapaus järjestää vastuu tappioista sisäisesti. Näinkin säästöpankit olisivat osallistuneet joulukuun 2009 päätöksen jälkeen merkittävällä tavalla kustannusten jakamiseen ja menettäneet kaiken WestLB:hen sijoittamansa pääoman. Näin ollen ei ole enää aiheellista jatkaa säästöpankkiin kohdistuvia toimia tältä osin.

(199)

Lopuksi on pantava merkille, ettei säästöpankkiyhdistysten jäsenten voida todeta saavan etua WestLB:n likvidaation päätyttyä. Erityisesti omaisuuserien siirto Helaballe ja pääoman sijoittaminen Helabaan vastineeksi Helaban osakkeista voidaan katsoa osaksi WestLB:n likvidaatiota ja toteutetun ainoastaan tässä tarkoituksessa. Vaikka tämä katsottaisiin valtiontueksi, se soveltuisi sisämarkkinoille WestLB:lle myönnettävän likvidaatiotuen puitteissa,

a)

5 miljardin euron riskisuoja Phoenix-salkulle vuonna 2009;

b)

3 miljardin euron pääomanlisäys ensimmäisen omaisuuserien siirron yhteydessä vuonna 2010;

c)

ensimmäinen omaisuuserien siirto Erste Abwicklungsanstaltille vuonna 2010, mihin sisältyvän valtiontuen määrä on 10,812 miljardia euroa;

d)

toinen omaisuuserien siirto Erste Abwicklungsanstaltille vuonna 2012, mihin sisältyvän valtiontuen määrä on [1,3–2,6] miljardia euroa;

e)

SPM-pankin täydentävä 1 miljardin euron pääomainstrumentti vuonna 2012;

f)

NRW:n osavaltion vuonna 2012 sallima SPM-pankin muiden tappioiden korvaaminen [0,5–2,0] miljardin euron arvosta ja

g)

WestLB AG:n osakkeenomistajien antama […]:n maksuvalmiustuki vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, ovat valtiontukea.