15.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1482/2007/EY,

tehty 11 päivänä joulukuuta 2007,

sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) ja päätöksen N:o 2235/2002/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toimintaohjelman (Fiscalis-ohjelma), jäljempänä ’Fiscalis 2002 -ohjelma’, hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 1998 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 888/98/EY (3) ja sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2003–2007 -ohjelma), jäljempänä ’Fiscalis 2007 -ohjelma’, 3 päivänä joulukuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2235/2002/EY (4) ovat edistäneet merkittävästi perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista jatkaa ohjelmien toimien toteuttamista. Tällä päätöksellä perustettavan ohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, olisi oltava voimassa kuuden vuoden ajan, jotta ohjelman kesto vastaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseen toimielinten sopimukseen (5) sisältyvää monivuotista rahoituskehystä.

(2)

Yhteisön lainsäädännön tehokas, yhdenmukainen ja tuloksellinen soveltaminen on sisämarkkinoilla välttämätöntä verotusjärjestelmien toimivuuden kannalta ja erityisesti suojattaessa kansallisia taloudellisia etuja torjumalla veropetoksia ja veronkiertoa, välttämällä kilpailun vääristymistä ja vähentämällä hallinnolle ja veronmaksajille aiheutuvaa kuormitusta. Tällaisesta yhteisön lainsäädännön tehokkaasta, yhdenmukaisesta ja tuloksellisesta soveltamisesta huolehtii yhteisö, joka toimii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Tehokas ja tuloksellinen yhteistyö nykyisten ja mahdollisten tulevien jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä on tärkeä tekijä verotusjärjestelmien toiminnan ja petosten torjunnan kannalta. Ohjelman avulla pitäisi myös pystyä tunnistamaan yhteistyötä haittaavat hallintokäytännöt ja lainsäädäntö sekä löytämään ratkaisu yhteistyön esteisiin.

(3)

Ehdokasmaiden liittymisprosessin tukeminen edellyttää käytännön välineitä, jotta kyseisten maiden verohallinnot pystyvät liittymisestä lähtien vastaamaan kaikista yhteisön lainsäädännössä edellytetyistä tehtävistä. Tästä syystä ehdokasmaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan. Vastaavaa lähestymistapaa olisi sovellettava mahdollisiin ehdokasmaihin.

(4)

Fiscalis 2007 -ohjelmasta rahoitetuilla Euroopan laajuisilla tietokonepohjaisilla suojatuilla viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmillä on keskeinen tehtävä verotusjärjestelmien lujittamisessa yhteisössä, minkä vuoksi niitä olisi rahoitettava edelleen. Lisäksi ohjelmaan tulisi sisällyttää lisää verotusalan viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä, kuten valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (EMCS), joka otettiin käyttöön valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan tietokoneistamisesta 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1152/2003/EY (6), sekä säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta 3 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY (7) soveltamisen edellyttämä järjestelmä.

(5)

Yhteisön Fiscalis 2002- ja Fiscalis 2007 -ohjelmista saama kokemus on osoittanut, että eri kansallisten hallintojen virkamiesten ammatillinen yhteistyö, jossa käytetään työvierailujen, seminaarien, hankeryhmien ja monenvälisten valvontatoimien kaltaisia toimia, edistää näiden ohjelmien tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä näitä toimia olisi jatkettava. Edelleen tulisi olla mahdollista kehittää uusia toimia ilmenevien tarpeiden täyttämiseksi vieläkin tehokkaammin.

(6)

Fiscalis 2002- ja Fiscalis 2007 -ohjelmista saatu kokemus on osoittanut, että yhteisen koulutusohjelman koordinoidun kehittämisen ja toteuttamisen avulla edistetään merkittävästi näiden ohjelmien tavoitteiden saavuttamista erityisesti nostamalla yhteisön lainsäädännön tuntemuksen tasoa. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava sähköisen oppimisympäristön tarjoamia mahdollisuuksia.

(7)	Yhteistyö ja ohjelmaan osallistuminen edellyttää verotusalalla toimivilta virkamiehiltä riittävää kielitaitoa. Osallistujamaiden olisi vastattava tarvittavan kielikoulutuksen antamisesta virkamiehilleen.

(8)	On tarkoituksenmukaista tarjota mahdollisuus järjestää tiettyjä toimia, joihin asiantuntijat, kuten kolmansien maiden virkamiehet, tai kansainvälisten organisaatioiden edustajat osallistuvat.

(9)	Fiscalis 2007 -ohjelman väliarvioinnissa todetaan, että ohjelman toimista saadut tiedot olisi saatettava kaikkien osallistujamaiden ja komission käyttöön.

(10)	Vaikka osallistujamailla on ensisijainen vastuu ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta, yhteisön toimet ovat tarpeen ohjelman mukaisten toimien koordinoimiseksi sekä infrastruktuurin ja tarvittavan kannustimen luomiseksi.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)

Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(13)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Fiscalis 2013 -ohjelma

1.   Otetaan käyttöön sisämarkkinoilla verotuksen järjestelmiä vahvistava monivuotinen yhteisön toimintaohjelma (Fiscalis 2013 -ohjelma), jäljempänä ’ohjelma’, joka toteutetaan 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

2.   Ohjelmaan sisältyvät seuraavat toimet:

a)	viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät,

b)	monenväliset valvontatoimet, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä 2 artiklan 4 kohdassa,

c)	seminaarit ja hankeryhmät,

d)	työvierailut,

e)	koulutustoimet, ja

f)	kaikki muut samankaltaiset toimet, joita tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Osallistuminen b–f alakohdassa tarkoitettuun toimintaan on vapaaehtoista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1)

’verotuksella’ seuraavia 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä osallistujamaissa sovellettuja veroja: a) arvonlisävero, b) direktiivissä 92/83/ETY (9), direktiivissä 95/59/EY (10) ja direktiivissä 2003/96/EY (11) tarkoitetut alkoholin valmistevero, tupakkatuotteiden valmistevero sekä energiatuotteiden ja sähkön verotus, c) direktiivin 77/799/ETY (12) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tulo- ja varallisuusverot, d) direktiivin 76/308/ETY (13) 3 artiklassa määritellyt vakuutusmaksuverot;

2)	’hallinnolla’ verotuksesta ja verotusalan toimista vastaavia osallistujamaiden viranomaisia ja muita elimiä;

3)	’virkamiehellä’ hallinnon jäsentä;

4)	’monenvälisillä valvontatoimilla’ kahden tai useamman osallistujamaan, joilla on yhteisiä tai täydentäviä tarpeita ja joista ainakin yhden on oltava jäsenvaltio, järjestämää yhden tai useamman toisiinsa yhteydessä olevan verovelvollisen verotuksen koordinoitua valvontaa.

3 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot ja 2 kohdassa tarkoitetut maat.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua:

a)	ehdokasmaat, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, kunkin maan osalta puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti; ja

b)	mahdolliset ehdokasmaat niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevat puitesopimukset.

3.   Osallistujamaita edustavat virkamiehet.

4 artikla

Tavoitteet

1.   Ohjelman yleisenä tavoitteena on parantaa verotusjärjestelmien moitteetonta toimintaa sisämarkkinoilla lisäämällä osallistujamaiden, niiden hallintojen ja virkamiesten välistä yhteistyötä.

2.   Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)

arvonlisäveron ja valmisteverojen osalta: i) varmistaa tehokas, tuloksellinen ja laaja-alainen tietojenvaihto sekä hallinnollinen yhteistyö, ii) saattaa virkamiesten tiedot yhteisön lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa korkealle tasolle, ja iii) varmistaa hallinnollisten menettelyjen jatkuva parantaminen hallinnon ja verovelvollisten tarpeiden huomioon ottamiseksi kehittämällä ja levittämällä hyviä hallintokäytäntöjä;

b)	tulo- ja pääomaverotuksen osalta: i) varmistaa tehokas ja tuloksellinen tietojenvaihto ja hallinnollinen yhteistyö sekä hyvien hallintokäytäntöjen jakaminen, ja ii) saattaa virkamiesten tiedot yhteisön lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa korkealle tasolle;

c)	vakuutusmaksuverojen osalta edistää hallintojen välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa voimassa olevien sääntöjen parempi soveltaminen; ja

d)	ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden osalta täyttää näiden maiden erityistarpeet, jotta ne voivat täyttää liittymisen edellyttämät toimet verolainsäädännön ja hallinnollisten valmiuksien aloilla.

5 artikla

Työohjelma ja indikaattorit

Komissio laatii vuosittain työohjelman 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen. Työohjelman on perustuttava kyseisenä varainhoitovuotena kaavailtujen toimien aikatauluun ja varojen ennakoituun jakautumiseen. Työohjelma julkaistaan komission Internet-sivuilla.

Työohjelma sisältää indikaattoreita 4 artiklan 2 kohdassa mainittuja ohjelman erityistavoitteita varten, joita käytetään 19 artiklan mukaisesti ohjelman väli- ja loppuarvioinneissa.

II   LUKU

OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

6 artikla

Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät

1.   Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava 2 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien toimivuus.

2.   Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiin kuuluvat:

a)	yhteinen tietoliikenneverkko/yhteinen järjestelmien rajapinta -järjestelmä (CCN/CSI),

b)	alv-tietojen vaihtojärjestelmä (VIES),

c)	valmisteverojärjestelmät,

d)	valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (EMCS), ja

e)	kaikki uudet yhteisön lainsäädännössä käyttöönotetut ja 5 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa mainitut verotusalan viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät.

3.   Yhteisön vastuulla olevia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osia ovat laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, jotka ovat kaikille jäsenvaltioille yhteiset.

Komissio tekee yhteisön puolesta tarvittavat sopimukset kyseisten osien toiminnan varmistamiseksi.

4.   Sellaisia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osia, joista yhteisö ei vastaa, ovat näihin järjestelmiin kuuluvat kansalliset tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä ohjelmistot ja laitteistot, joita kukin jäsenvaltio pitää tarpeellisina voidakseen käyttää kyseisiä järjestelmiä täysipainoisesti koko hallinnossaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne osat, joista yhteisö ei vastaa, pidetään toiminnassa ja että kyseiset osat ovat yhteentoimivia yhteisön vastuulla olevien osien kanssa.

5.   Komissio koordinoi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja infrastruktuurien yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien luomiseen ja toimivuuteen liittyvät näkökohdat varmistaakseen niiden toimivuuden, yhteenkytkettävyyden ja jatkuvan parantamisen. Jäsenvaltioiden on noudatettava tätä tarkoitusta varten vahvistettuja aikatauluja ja määräaikoja.

7 artikla

Monenväliset valvontatoimet

Osallistujamaiden on valittava järjestämistään monenvälisistä valvontatoimista ne toimet, joiden kustannuksista yhteisö vastaa 14 artiklan mukaisesti. Kunkin toteutetun valvontatoimen jälkeen komissiolle toimitetaan arviointikertomus.

8 artikla

Seminaarit ja hankeryhmät

Komissio ja osallistujamaat järjestävät yhdessä seminaareja ja hankeryhmiä.

9 artikla

Työvierailut

1.   Osallistujamaat voivat järjestää virkamiehille työvierailuja. Työvierailujen kesto ei saa ylittää yhtä kuukautta. Jokaisen työvierailun on kohdistuttava tiettyyn ammattitehtävään, ja kyseisten virkamiesten ja hallintojen on valmistauduttava siihen riittävästi, valvottava sitä ja arvioitava sitä jälkeenpäin.

2.   Osallistujamaiden on toimittava siten, että vierailevat virkamiehet voivat osallistua vastaanottavan hallinnon toimintaan tuloksellisesti. Tämän vuoksi vieraileville virkamiehille on annettava valtuudet suorittaa niihin velvollisuuksiin liittyvät tehtävät, jotka vastaanottava hallinto uskoo heille oikeusjärjestyksensä mukaisesti.

3.   Työvierailun aikana vierailevan virkamiehen siviilioikeudellinen vastuu tehtäviä suoritettaessa on samanlainen kuin vastaanottavan hallinnon virkamiesten vastuu. Vieraileviin virkamiehiin sovelletaan samoja salassapitovelvollisuutta ja avoimuutta koskevia sääntöjä kuin vastaanottavan hallinnon virkamiehiin.

10 artikla

Koulutustoimet

1.   Osallistujamaat helpottavat yhteistyössä komission kanssa järjestelmällistä yhteistyötä kansallisten oppilaitosten ja verohallinnon alan koulutuksesta vastaavien virkamiesten välillä erityisesti seuraavia keinoja käyttäen:

a)	olemassa olevien koulutusohjelmien kehittäminen ja tarvittaessa uusien ohjelmien laatiminen virkamiesten peruskoulutusta varten, jotta nämä omaksuisivat tarvitsemansa ammatilliset taidot ja tiedot,

b)	tarvittaessa osallistujamaiden omille virkamiehilleen järjestämille verotuksen alan koulutuskursseille osallistumisen avaaminen kaikkien osallistujamaiden virkamiehille,

c)	tarvittaessa yhteisessä verotuksen alan koulutuksessa tarvittavien välineiden kehittäminen.

2.   Osallistujamaiden on tarvittaessa sisällytettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhteisesti kehitetyt koulutusohjelmat kansallisiin koulutusohjelmiinsa.

Osallistujamaiden on varmistettava, että niiden virkamiehet saavat yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen omaksumiseksi tarvittavan koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen sekä ohjelmaan osallistumisen edellyttävän riittävän kielitaidon saavuttamiseksi tarvittavan kielikoulutuksen.

11 artikla

Osallistuminen ohjelmaan sisältyviin toimiin

Asiantuntijat, kuten kansainvälisten organisaatioiden edustajat ja kolmansien maiden virkamiehet voivat osallistua ohjelmaan sisältyviin toimiin, kun tämä on välttämätöntä 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

12 artikla

Tietojenvaihto

Osallistujamaat ja komissio välittävät toisilleen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista ohjelman toimista saadut tiedot, mikäli se edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

III   LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Rahoituskehys

1.   Ohjelman toteuttamiseen tarkoitetut rahoituspuitteet 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliselle ajanjaksolle vahvistetaan 156 900 000 euroksi.

2.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti noudattaen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 37 kohdan säännöksiä.

14 artikla

Menot

1.   Yhteisö ja osallistujamaat vastaavat ohjelman toteuttamiseksi tarvittavista menoista 2–6 kohdan mukaisesti.

2.   Yhteisö vastaa seuraavista menoista:

a)	edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien yhteisön vastuulla olevien osien hankkimisesta, kehittämisestä, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvat kustannukset,

b)	monenvälisistä valvontatoimista, työvierailuista, seminaareista ja hankeryhmistä osallistujamaiden virkamiehille aiheutuvat matka- ja oleskelukustannukset,

c)	seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset,

d)	toimintaan 11 artiklan mukaisesti osallistuvien asiantuntijoiden matka- ja oleskelukustannukset,

e)	kaikille osallistujamaille yhteisten koulutusjärjestelmien ja -moduulien hankinnasta, kehittämisestä, asentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset,

f)	edellä 1 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista muista toimista aiheutuvat kustannukset, kuitenkin enintään viisi prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista.

3.   Osallistujamaat toimivat yhteistyössä komission kanssa varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.

Komissio määrittää menojen maksamista koskevat säännöt Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti ja ilmoittaa ne osallistujamaille.

4.   Komissio hyväksyy ohjelman talousarvion toteuttamista koskevat toimenpiteet 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

5.   Ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot, ja erityisesti selvityksistä ja kokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja julkaisumenot sekä tietojenvaihdon edellyttämistä tietoliikenneverkoista aiheutuvat menot samoin kuin komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuvat kaikki muut menot.

Hallintomenojen osuus saa yleisesti olla enintään viisi prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista, komissiolle kuuluvat hallintomenot mukaan lukien.

6.   Osallistujamaat vastaavat seuraavista menoista:

a)	edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien niiden osien, joista yhteisö ei vastaa, hankkimisesta, kehittämisestä, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvat kustannukset, ja

b)	niiden omien virkamiesten perus- ja jatkokoulutuksesta, myös kielikoulutuksesta, aiheutuvat kustannukset.

15 artikla

Varainhoitoasetuksen sovellettavuus

Varainhoitoasetusta sovelletaan kaikkiin tämän päätöksen mukaisesti myönnettyihin, varainhoitoasetuksen 108–120 artiklassa tarkoitettuihin tukiin. Ne edellyttävät erityisesti edunsaajien kanssa varainhoitoasetuksen 108 artiklan mukaisesti ja sen perusteella annettuja soveltamissäännöksiä noudattaen etukäteen tehtävää sopimusta, jossa edunsaajat suostuvat alistamaan myönnettyjen varojen käytön Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen tarkastettavaksi. Tällaisia tarkastuksia voidaan tehdä ilman etukäteisilmoitusta.

16 artikla

Varainhoidon valvonta

Tästä päätöksestä johtuviin rahoituspäätöksiin ja sopimuksiin sovelletaan varainhoidon valvontaa. Komissio, erityisesti Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja tilintarkastustuomioistuin suorittavat tarvittaessa tarkastuksia paikalla.

IV   LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET

17 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa Fiscalis-komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

18 artikla

Seuranta

Osallistujamaat ja komissio huolehtivat yhdessä ohjelman jatkuvasta seurannasta.

19 artikla

Väli- ja loppuarvioinnit

1.   Komissio vastaa ohjelman väli- ja loppuarvioinneista käyttäen hyväksi 2 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia ja muita asiaa koskevia tietoja. Ohjelmaa arvioidaan 4 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.

Väliarvioinnissa tarkastellaan ohjelman puoliväliin mennessä saavutettuja tuloksia tehokkuuden ja tuloksellisuuden kannalta sekä sitä, ovatko ohjelman tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaisia, ja ohjelman toimien vaikutusta. Siinä arvioidaan myös rahoituksen käyttöä sekä seurannan ja toteutuksen edistymistä.

Loppuarvioinnissa keskitytään ohjelman toimien tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Väli- ja loppuarvioinnit julkaistaan komission Internet-sivuilla.

2.   Osallistujamaiden on toimitettava komissiolle seuraavat arviointikertomukset:

a)	31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä väliarviointikertomus ohjelman tarkoituksenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, ja

b)	31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä loppuarviointikertomus, jossa keskitytään ohjelman tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja muiden asiaa koskevien tietojen perusteella komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavat kertomukset:

a)	31 päivään heinäkuuta 2011 mennessä väliarviointikertomus ja ohjelman jatkamisen aiheellisuutta koskeva tiedonanto, johon on tarvittaessa liitetty ehdotus, ja

b)	31 päivään heinäkuuta 2014 mennessä loppuarviointikertomus.

Kertomukset toimitetaan myös tiedoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 2235/2002/EY 1 päivästä tammikuuta 2008.

Mainitun päätöksen nojalla toteutettuihin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet kuuluvat kuitenkin edelleen sen soveltamisalaan niiden päätökseen saattamiseen asti.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

22 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL C 93, 27.4.2007, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 20. kesäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. marraskuuta 2007.

(3)  EYVL L 126, 28.4.1998, s. 1.

(4)  EYVL L 341, 17.12.2002, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(5)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 162, 1.7.2003, s. 5.

(7)  EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/98/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 129).

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(9)  Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2005 liittymisasiakirjalla.

(10)  Neuvoston direktiivi 95/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 1995, muista valmistetun tupakan kulutukseen kohdistuvista veroista kuin liikevaihtoveroista (EYVL L 291, 6.12.1995, s. 40). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/10/EY (EYVL L 46, 16.2.2002, s. 26).

(11)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 100).

(12)  Neuvoston direktiivi 77/799/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla (EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/98/EY.

(13)  Neuvoston direktiivi 76/308/ETY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1976, keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(14)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

---