This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31996R0658
Commission Regulation (EC) No 658/96 of 9 April 1996 on certain conditions for granting compensatory payments under the support system for producers of certain arable crops
Komission asetus (EY) N:o 658/96, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1996, tietyistä edellytyksistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjestelmän mukaisten korvausten myöntämiseksi
Komission asetus (EY) N:o 658/96, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1996, tietyistä edellytyksistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjestelmän mukaisten korvausten myöntämiseksi
EYVL L 91, 12/04/1996, p. 46–65
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 01/07/2000; Kumoaja 31999R2316
Komission asetus (EY) N:o 658/96, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1996, tietyistä edellytyksistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjestelmän mukaisten korvausten myöntämiseksi
Virallinen lehti nro L 091 , 12/04/1996 s. 0046 - 0065
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 658/96, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1996, tietyistä edellytyksistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjestelmän mukaisten korvausten myöntämiseksi EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2989/95 (2), ja erityisesti sen 12 artiklan, sekä katsoo, että säännöt viljan, öljysiementen, valkuaiskasvien ja pellavansiementen tuottajille maksettavien korvauksien myöntämisestä olisi yhdenmukaistettava ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettava; olisi koottava alakohtaisten asetusten erityissäännökset tätä alaa koskevaksi yhdeksi tekstiksi ja kumottava kyseiset asetukset, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklassa tarkoitetut korvaukset on rajoitettava tiettyihin määritettäviin aloihin; yhdestä viljelypalstasta olisi saman markkinointivuoden aikana saatava jättää ainoastaan yksi korvaushakemus; viljelypalstalle, josta on jätetty jonkin muun yhteisen markkinajärjestelyn alainen pinta-alatukeen pohjautuva hakemus samana markkinointivuonna, ei voida myöntää korvausta; korvauksia voidaan kuitenkin myöntää alalle, johon sovelletaan yhteisön rakenne- tai ympäristöpolitiikkaan kuuluvaa muuta tukijärjestelmää, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklassa määritellään korvauksiin oikeutettu maa; mainitussa artiklassa sallitaan tiettyjä poikkeuksia, joita jäsenvaltioiden on hallinnoitava, mutta ne eivät saa vaikuttaa vastoin asetuksen (ETY) N:o 1765/92 säännöksiä; tämän vaaran vähentämiseksi olisi säädettävä asianmukaisista toimenpiteistä, jotta voitaisiin pitää korvaukseen oikeutetun maan kokonaispinta-ala muuttumattomana tai estää sitä kasvamasta merkittävästi; tätä varten olisi tiettyjä monivuotisia kasveja pidettävä viljelykiertoon kuuluvina; myös rakenneuudistusohjelmaan kuuluvat pinta-alat voidaan ottaa huomioon korvauksia myönnettäessä; olisi määriteltävä rakenneuudistuksen käsite, maatalouspinta-alan merkittävän lisääntymisen käsite sekä korvauksiin oikeutetun maan vaihtamista muuhun kuin oikeutettuun maahan koskevan velvoitteen käsite, olisi estettävä alojen viljeleminen ainoastaan korvausten saamiseksi; kylvöön ja viljelyn jatkamiseen liittyvät tietyt edellytykset olisi määriteltävä erityisesti öljysiementen, valkuaiskasvien, pellavansiementen ja durumvehnän osalta; yhteisön maataloustekniikan moninaisuuden huomioon ottamiseksi olisi noudatettava paikallisia normeja; yksinkertaistetun järjestelmän mukaisesti tehtäviä tukihakemuksia koskevien edellytysten olisi oltava yleisen järjestelmän mukaisesti tehtyjä hakemuksia koskevia edellytyksiä yksinkertaisemmat, yhteisön harjoittaman laadun parantamista tarkoittavan politiikan ylläpitämiseksi korvauksen hakijoiden oikeus korvauksiin rypsin- ja rapsinsiemenistä olisi rajoitettava tiettyjä siemenlajikkeita ja -laatuja kylväneisiin viljelijöihin; olisi täsmennettävä yhteisössä noudatettavat rypsin- ja rapsinsiementen glukosinolaatti- ja erukahappopitoisuuksia koskevat vaatimukset ja määriteltävä kokeet, joita tehdään glukosinolaatti- ja erukahappopitoisuuden määrittämiseksi siemennäytteistä; luettelo tukijärjestelmään hyväksytyistä rypsin- ja rapsinsiemenlajikkeista olisi saatettava ajan tasalle, ja erityisesti rypsin- ja rapsinsiementen lajikeseosten asema olisi täsmennettävä; olisi määriteltävä ne auringonkukansiementen lajikkeet, jotka ovat syötäväksi tarkoitettuja, olisi määritettävä makeita lupiineja koskevat vaatimukset ja kokeet lupiinien karvauden määrittämiseksi, olisi annettava durumvehnää koskevat erityissäännöt ottaen huomioon kyseisen viljan asetuksen (ETY) N:o 1765/92 mukainen erityiskohtelu; jottei perinteisten alueiden durumvehnän viljelyn tasapaino häiriintyisi, olisi täsmennettävä edellytykset, joita on noudatettava asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun korvauksen lisäosaa koskevan oikeuden siirrossa; durumvehnän tuotannon tietyn asteen turvaamiseksi Ranskassa ja Itävallassa perinteisten tuotantoalueiden ulkopuolella erityinen tuki voidaan maksaa niillä alueilla, joilla durumvehnän tuotanto oli hyvin vakiintunutta jo aikaisemmin; tuotannon kasvun estämiseksi näillä alueilla sovelletaan enimmäismäärää ja vahvistetaan säännöt ylityksen varalta, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklassa sallitaan alueellisten suunnitelmien eriyttäminen keinokasteltujen ja keinokastelemattomien alueiden välillä; keinokasteltujen alueiden määrän kasvun estämiseksi olisi määrättävä enimmäisalat jokaiselle tuotantoalueelle; keinokastelun käsite olisi määriteltävä, peruspinta-alan ollessa jaettu keinokasteltuun ja keinokastelemattomaan osaan pellonpoisto otetaan huomioon ylitystä laskettaessa; pellonpoisto korvataan keskituotoksen mukaan; jos kuitenkin on kyse keinokastellusta alasta, ainoastaan viljelykset otetaan huomioon alan ylitystä laskettaessa; tämän vuoksi pellonpoisto olisi korvattava muiden kuin keinokasteltujen viljelysten tuotoksen perusteella, siltä varalta, että sekä keinokasteltu enimmäisala että perusviljelyala ylitetään samanaikaisesti, olisi säädettävä, että sovelletaan korvausta eniten alentavaa järjestelyä, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että viljan, pellavansiemenen ja valkuaiskasvien tuottajat kylvävät siemenet ennen 15 päivää toukokuuta; on tarpeellista määrätä öljysiementen viimeinen kylvöpäivä; tietyissä tapauksissa ilmasto-olot voivat viivästyttää siementen kylvön 15 päivän toukokuuta jälkeen; on tarkoituksenmukaista siirtää tiettyjen kasvien viimeistä kylvöpäivää tietyillä alueilla; pidennetty kylvökausi ei saisi vaarantaa tukijärjestelmän tehokkuutta tai valvontajärjestelmää, josta on säädetty neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3072/95 (4), sokerimaissin säännöllisen tarjonnan varmistamiseksi jalostajille koko toimintajakson aikana on tarkoituksenmukaista sallia tuottajien pidentää kylvökauttaan; sen vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää sokerimaissin viimeinen kylvöpäivä 15 päivään kesäkuuta, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 11 artiklan 7 kohdassa säädetään, että niiden jäsenvaltioiden, joissa kansallinen viitepinta-ala uhkaa ylittyä merkittävästi, on rajoitettava alaa, jolta yksittäinen viljelijä voi saada erityistä öljysiemenille myönnettävää korvausta; tämä rajoitus olisi vahvistettava objektiivisin perustein ja ilmaistava prosentteina viljelijän korvauskelpoisesta viljelyalasta; on mahdollista, että kyseinen raja on erilainen alueellisten peruspinta-alojen mukaan; rajoituksesta olisi ilmoitettava viljelijöille ennen vahvistettua päivämäärää ja ennen öljysiementen kylvön aloittamista; jos viljelijä hakee erityiskorvausta alalle, joka ylittää tämän rajan, kyseinen alue olisi jätettävä hänen hakemuksensa ulkopuolelle; tämän vuoksi aluetta, jolta viljelijä voi saada pellonpoistokorvausta, saattaa olla tarpeen vähentää; olisi säädettävä siirtymätoimenpiteistä, ja viljan, rasvojen ja kuivarehun yhteinen hallintokomitea ei ole antanut lausuntoansa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: I Osasto Yleiset säännökset 1 artikla 1. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 I osastossa tarkoitetut korvaukset myönnetään tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin. 2. Asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 säädettyä korvausta saa hakea yhdelle viljelypalstalle ainoastaan yhden kerran saman markkinointivuoden aikana. 3. Korvausta ei myönnetä viljelypalstalle, jolle on saman markkinointivuoden aikana haettu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (5) 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoitetun järjestelmän mukaista pinta-alatukea muiden kuin asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 tarkoitettujen peltokasvien osalta. 2 artikla 1. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklaa sovellettaessa käytetään tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä pitkäaikaisen laitumen, pitkäaikaisten viljelysten, monivuotisten peltokasvien ja rakenneuudistusohjelmien määritelmiä. 2. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91 (6) I osaston tai neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3766/91 (7) mukaisesti tukea saaneita maa-alueita pidetään edelleen asetuksen (ETY) N:o 1765/92 mukaisesti korvaukseen oikeutettuina. 3. Jäsenvaltioiden rakenneuudistusohjelman yhteydessä äskettäin korvaukseen oikeuttavien maa-alueiden pinta-ala saa olla enintään viisi prosenttia suurempi kuin saman ohjelman mukaisesti äskettäin korvauksen ulkopuolelle jätettyjen maa-alueiden pinta-ala. Edellä tarkoitettua pinta-alan lisäystä arvioitaessa ei kuitenkaan oteta huomioon - Saksan uusissa osavaltioissa sijaitsevia 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän kesäkuuta 1992 välisenä aikana toteutettuun maatalousmaan rakenneuudistukseen kuuluvia 2 500 hehtaaria, joilla viljellään peltokasveja vuoden 1993 satoa varten, - viinivuodelle 1991/92 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1442/88 (8) ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2239/86 (9) mukaisesti ennen 31 päivää joulukuuta 1991 hyväksytyissä ja näissä asetuksissa säädetyissä määräajoissa täytäntöön pannuissa viinitilojen raivaussuunnitelmissa tarkoitettujen maa-alueiden jäännöstä. 4. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti jäsenvaltio voi joko väliaikaisesti tai pysyvästi oikeuttaa uusia viljelyaloja korvauksiin enintään 0,1 prosentin verran jäsenvaltion perusviljelyalan kokonaismäärästä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain luettelo ensimmäisen alakohdan mukaisesti myönnetyistä luvista mainiten siinä viljelijöiden määrä, vastaavat viljelyalat ja lupien perusteet. Asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa voidaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttirajaa tarkistaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 (10) 23 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 5. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetut tapaukset ovat sellaisia, joissa tuottaja on velvollinen vaihtamaan tilaansa kuuluva korvauksen ulkopuolelle jätetty maa korvaukseen oikeutettuun maahan maatalouden harjoittamiseen, kasvien terveyteen tai ympäristöön liittyvistä syistä. Vaihto ei missään tapauksessa saa johtaa tilan korvaukseen oikeutetun viljelymaan kokonaispinta-alan kasvuun. Jäsenvaltioiden on säädettävä järjestelmästä tällaisten vaihtojen ennakolta ilmoittamiseksi ja hyväksymiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava suunnitelmansa, luettelo perusteista, joilla vaihto on hyväksytty, sekä todisteet siitä, että korvaukseen oikeutetun maan kokonaispinta-ala ei ole vaihtojen vuoksi lisääntynyt, komission hyväksyttäviksi viimeistään jokaisen vuoden 31 päivänä maaliskuuta. II Osasto Oikeus korvaukseen 3 artikla 1. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4, 5, 6, 6 a ja 8 artiklassa säädettyjä korvauksia voidaan maksaa ainoastaan viljelyaloille: a) jotka sijaitsevat alueilla, jotka jäsenvaltio on ilmoittanut ilmasto-olojen ja maatalouden harjoittamisen kannalta peltokasvinviljelyyn soveltuviksi. Jäsenvaltiot saavat määrätä, ettei tietty alue sovellu tietyn peltokasvin viljelyyn; b) jotka on kokonaisuudessaan kylvetty paikallisten normien mukaisesti. Silloin kun viljaa kylvetään yhdessä öljysiementen tai valkuaiskasvien kanssa tai kun öljysiemeniä kylvetään yhdessä valkuaiskasvien kanssa, korvaus on viljalle säädetty korvaus; c) joilla peltokasvien viljelyä pidetään yllä paikallisesti hyväksyttyjen normien mukaisesti vähintään kyseisellä alueella tavanomaisissa kasvuolosuhteissa tapahtuvan kukinnan alkuun asti. Öljysiementen, valkuaiskasvien, pellavansiementen ja durumvehnän viljelyä on lisäksi pidettävä yllä paikallisten normien mukaisesti vähintään 30 päivään kyseistä markkinointivuotta edeltävää kesäkuuta, jollei satoa korjata täysin kypsyneenä ennen tätä päivää. Valkuaiskasvien sato saadaan korjata vasta niiden ohitettua maitotuleentumisasteen; d) joita hakemus koskee, on vähintään 0,3 hehtaaria ja joka ylittää kyseisellä alueella jäsenvaltion vahvistaman vähimmäiskoon jokaisen viljelyslohkon osalta. 2. Jos tuottajan korvaukseen oikeutetut maa-alueet sijaitsevat useilla tuotantoalueilla, maksettavan korvauksen määrä määritetään sijainnin mukaan jokaiselle alueelle, jota hakemus koskee. 4 artikla 1. Oikeus korvauksiin öljysiemenistä rajoitetaan viimeistään 15 päivänä toukokuuta suoritettuihin kylvöihin. 2. Jäsenvaltioiden on rypsin ja rapsin osalta toteutettava laatua korostava politiikka, jonka mukaan korvauksiin oikeutetaan ainoastaan 00-lajikkeisiin kuuluvat rypsin- ja rapsinsiemenet. Kyseisillä 00-lajikkeilla tarkoitetaan lajikkeita, joiden on osoitettu tuottavan siemeniä, joissa glukosinolaattien enimmäispitoisuus on 25 mikromoolia grammalta standardin EN ISO 9167-1:1995 mukaisesti määritettynä ja joissa erukahappopitoisuus on enintään 2 prosenttia rasvahappojen kokonaispitoisuudesta standardin EN ISO 5508:1995 mukaisesti määritettynä. 3. Jäsenvaltioiden on rajoitettava rypsiä ja rapsia koskeva oikeus korvauksiin yhteen tai useampiin seuraavista siementen luokista: a) liitteessä II lueteltuihin lajikkeisiin tai lajikeseoksiin kuuluvat varmennetut siemenet; b) jonkin liitteessä II mainitun lajikkeen varmennettuja siemeniä samalla tilalla kylvämällä saadusta sadosta peräisin olevat kylvösiemenet, joiden kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimeämän näytteenottajan ottamasta edustavasta näytteestä tehdyn analyysin osoittama glukosinolaattipitoisuus 1 grammassa siemeniä on enintään 18,0 mikromoolia; c) poiketen 2 kohdan säännöksistä siemenet, jotka kuuluvat liitteessä II mainittuihin tai mainitsemattomiin lajikkeisiin ja jotka on ennen kylvämistä rekisteröity tarkastusta ja valvontaa varten sellaisten kasvien saamiseksi, joiden siemenet on tarkoitettu joko käytettäviksi jalostajansiemeninä, esiperussiemeninä, perussiemeninä tai varmennettuina siemeninä kylvöä, tutkimusta tai koekäyttöä varten sen määrittämiseksi, voidaanko lajike lisätä luetteloon jonkin jäsenvaltion kansallisista lajikkeista; d) poiketen 2 kohdan säännöksistä Bienvenu ja Jet Neuf -lajikkeiden varmennetut siemenet, joista tuottaja ja jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen erityisesti tätä tarkoitusta varten hyväksymä ostaja ovat ennen kylvämistä tehneet sopimuksen, jonka tarkoituksena on tuottaa erityisiin elintarvikekäyttöihin tarkoitetun öljyn tuottamiseen käytettäviä siemeniä; e) poiketen 2 kohdan säännöksistä sellaisten lajikkeiden siemenet, joiden erukahappopitoisuus on suurempi kuin 40 prosenttia rasvahappojen kokonaispitoisuudesta ja joista on ennen kylvämistä tehty hyväksytyn ensimmäisen ostajan kanssa viljelysopimus, jonka tarkoituksena on tuottaa kasveja joko erityiseen muuhun kuin elintarvikekäyttöön tai käytettäviksi kylvösiemeninä tällaisten kasvien saamiseksi; f) poiketen 2 kohdan säännöksistä Per-lajikkeen varmennetut siemenet markkinointivuosina 1995/96 ja 1996/97 ja ainoastaan liitteessä III mainituilla Ruotsin alueilla. 4. Jos jäsenvaltio pitää 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja siemeniä oikeutettuina korvaukseen, sen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen toteamiseksi, että kyseiset siemenet ovat vaatimusten mukaisia ennen kylvämistä. Glukosinolaattipitoisuus saadaan määrittää joko menetelmän EN ISO 9167-1:1995 tai menetelmän ISO 9167-2 mukaisesti. Menetelmä EN ISO 9167-1:1995 on ainoa menetelmä, jota käytetään glukosinolaattipitoisuutta koskevien riitojen selvittämisessä. 5. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 5 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa pidetään syötäväksi tarkoitettujen auringonkukansiementen lajikkeina liitteessä IV mainittuja lajikkeita. 5 artikla Makeilla lupiineilla tarkoitetaan sellaisia lupiinilajikkeita, joiden on osoitettu tuottavan siemeniä, joista enintään 5 prosenttia on karvaita siemeniä liitteessä V selostetun kokeen mukaisesti määritettynä. 6 artikla 1. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tuottajat saavat ylimääräisen korvauksen enintään sille hehtaarimäärälle, joka on merkittynä komission asetuksen (ETY) N:o 2780/92 (11) 6 artiklan mukaiseen jäsenvaltion perustamaan rekisteriin. Durumvehnän lisäosaa koskevan oikeuden siirron mukana on oltava siirto, joka koskee oikeutta viljellä samaa hehtaarimäärää korvaukseen oikeuttavaa maata. Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rekisteriä on muutettava oikeuksia siirrettäessä tai poistettaessa korvaukseen oikeutettua maata lopullisesti maatalouskäytöstä. 2. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua erityistukea myönnetään Ranskassa 50 000 hehtaariin asti ja Itävallassa 5 000 hehtaariin asti kaikille liitteessä VI luetelluille alueille. Erityistukea myönnetään kaikille asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklassa tarkoitettuun peltokasvien viljelyä koskevaan korvaukseen oikeutetuille viljelyaloille, joilla viljellään durumvehnää ja jotka sijaitsevat jollakin kyseisistä alueista. Jos durumvehnäalojen kokonaismäärä, joista on jätetty hakemukset erityistuesta, on suurempi kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu enimmäismäärä, erityistukeen oikeutettuja aloja vähennetään samassa suhteessa ennen asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun vähennyksen mahdollista soveltamista. 3. Durumvehnälle tässä artiklassa tarkoitetun myönnettävän erityistuen myöntämiseksi komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (12) 4 artiklassa tarkoitetussa pinta-alatukihakemuksessa on mainittava kaikki durumvehnällä viljeltyjen alojen tunnistamisen mahdollistavat seikat. Durumvehnää koskevan tuen hakeminen edellyttää, että hehtaarimäärälle durumvehnää haetaan korvausta. Markkinointivuodeksi 1992-93 durumvehnän tuotantotukijärjestelmän ulkopuolelle jätetyt lajikkeet jätetään myös huomioon ottamatta tämän artiklan säännöksiä sovellettaessa. 4. Durumvehnän lisäosa maksetaan samaan aikaan kuin korvaus. III Osasto Kastelu 7 artikla 1. Jos tuotokset on alueellistamissuunnitelmassa eritelty keinokasteluille ja keinokastelemattomille aloille asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, korvaukset suoritetaan seuraavasti: a) jos peruspinta-ala on erotettu mukaan lukien yksinkertaistettu järjestelmä, koko keinokasteltuun pinta-alaan kuuluvien viljelysten kastellun pinta-alan vastaavan tuotoksen sekä mukaan lukien yksinkertaistettu järjestelmä, keinokastelemattomaan pinta-alaan kuuluvan "keinokastelemattoman" pinta-alan tuotoksen mukaisesti; kaikki pellonpoistot korvataan ennen keinokasteltuun ja keinokastelemattomaan alaan jakamista lasketun keskimääräisen tuotoksen mukaan; b) jos peruspinta-alaan, jossa ei ole eroteltu keinokasteltua ja keinokastelematonta pinta-alaa, kuuluvalle keinokastellulle alalle asetetaan yläraja, keinokastellun alan tuotokselle, myös yksinkertaistettuun järjestelmään kuuluvalle, keinokastellun alan tuotoksen mukaisesti, ja muulle alalle, myös pellonpoistolle, "keinokastelemattoman" pinta-alan tuotoksen mukaisesti; c) jos keinokastellun peruspinta-alan sisällä olevan keinokastellun alan maksut on rajoitettu yhteen öljysiemenlajiin asettamalla asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukainen yläraja, vastaava pellonpoisto korvataan ennen keinokasteltuun ja keinokastelemattomaan alaan jakamista lasketun keskimääräisen tuotoksen mukaan. 2. Päätös tuottajan hyväksymisestä asetuksen (ETY) N:o 1765/92 8 artiklassa tarkoitetuksi pientuottajaksi tehdään tuottajan viljelyalaa koskevan koko hakemuksen perusteella sekä 1 kohdassa tarkoitetun tuotoksen perusteella. 3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt sen määrittämiseksi, kastellaanko alaa satovuoden aikana. Säännöissä on määrättävä erityisesti: a) luettelosta peltokasveista, joille voidaan myöntää korvaus kastelluilta aloilta saadun tuotoksen mukaan; b) kuvauksesta kasteluvälineistä, jotka viljelijällä on oltava käytössä; välineiden on oltava oikeassa suhteessa asianomaisiin kasteltaviin aloihin ja niiden on mahdollistettava riittävä veden saanti kasvin tavanomaisen kehityksen varmistamiseksi koko kasvukauden ajaksi; c) huomioon otettavan kastelukauden vahvistamisesta. 4. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetut enimmäisalat vahvistetaan liitteessä VII. 5. Jos liitteessä VII vahvistettu enimmäisala ja asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklan 2 kohdassa määritelty perusviljelyala ylitetään samanaikaisesti, mainitun asetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdan kuudennen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyistä kahdesta alennuksesta sovelletaan ainoastaan suurempaa. 6. Rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen kohdan toisen luetelmakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan kuudennen alakohdan toisen virkkeen säännösten soveltamista 5 kohtaa sovelletaan. 7. Jäsenvaltioiden on sovellettava öljysiemeniin jokaisella alueella sekä keinokasteltujen että keinokastelemattomien viljelysten osalta samaa, asetuksen (ETY) N:o 1765/92 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua alueellisen viitemäärän laskentatapaa. IV Osasto Tilastolliset tiedonannot 8 artikla 1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä VIII esitetyissä taulukoissa luetellut tiedot niissä esitetyssä vakioidussa muodossa ilmoittaen erikseen tuotantoalueet, perusviljelyalat ja kansallisen tason. 2. Niiden on ilmoitettava ennakkotiedot kuluvan markkinointivuoden 15 päivään syyskuuta mennessä ja lopulliset tiedot viimeistään seuraavan tammikuun 15 päivänä. V Osasto Erityissäännökset Viimeinen kylvöpäivä 9 artikla 1. Poiketen asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä luetelmakohdasta makean maissin viimeistä kylvöpäivää saadaan siirtää jäsenvaltion harkinnan mukaan 15 päivään kesäkuuta. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän kohdan soveltamiseksi tarvittavat valvontatoimenpiteet. 2. Poiketen asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä luetelmakohdasta ja tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdasta liitteessä IX määrättyä tiettyjen peltokasvien viimeistä kylvöpäivää saadaan siirtää jäsenvaltion harkinnan mukaan 31 päivään toukokuuta tai 15 päivään kesäkuuta jäsenvaltion määrittelemillä viljelyaloilla, jotka sijaitsevat liitteessä IX mainituilla alueilla. Öljysiementen viljelystä myönnettävät erityiset korvaukset 10 artikla 1. Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 11 artiklan 7 kohdassa säädetty ensimmäismäärä lasketaan ottaen huomioon kansallinen viitepinta-ala, tukeen oikeutetun maan kokonaispinta-ala ja tavoite välttää kylvömäärää, joka johtaisi öljysiementen viljelystä myönnettävien erityisten korvausten kohtuuttomaan alentamiseen. 2. Enimmäismäärä ja sen laskemisessa käytettävät perusteet on ilmoitettava komissiolle viipymättä ja viimeistään sitä markkinointivuotta edeltävän markkinointivuoden 31 päivänä heinäkuuta, jolta korvausta haetaan. 3. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, onko tuottajan korvaushakemus laskettujen enimmäismäärien mukainen, ottaen huomioon tuottajan oikeuden asetuksen (ETY) N:o 1765/92 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ennakkomaksuun. Maa-alue, jolle tuottaja hakee öljysiementen viljelystä myönnettävää erityistä korvausta ja joka ylittää kyseisen enimmäismäärän, jätetään hakemuksen ulkopuolelle. 4. Tapauksissa, joissa maa-alueen jättäminen hakemuksen ulkopuolelle 3 kohdan mukaisesti johtaisi siihen, että tuottajan viljelykäytöstä poistetut alat ylittävät asetuksen (ETY) N:o 1765/92 7 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavan enimmäismäärän, niitä viljelykäytöstä poistettuja aloja, joille tuottaja on hakenut korvausta, on vähennettävä vastaavasti. 5. Maa-aluetta, joka on jätetty tuottajan pinta-alatukea koskevan hakemuksen ulkopuolelle 3 ja 4 kohdan mukaisesti, ei oteta huomioon sovellettaessa asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklan 6 kohtaa. 11 artikla 1. Jäsenvaltioiden on maksettava ennakko öljysiementen tuottajille mahdollisimman pian sen jälkeen kun ennakoidut alueelliset viitemäärät on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ja joka tapauksessa viimeistään sen markkinointivuoden 30 päivänä syyskuuta, jota tukihakemus koskee. Jäsenvaltioiden on maksettava lopullinen summa öljysiementen tuottajille kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun lopulliset alueelliset viitemäärät julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 2. Poiketen 1 kohdan säännöksistä jos hakemuksen pätevyyttä tai oikeellisuutta epäillään, ei ennakkoa saa maksaa ennen kuin epäily on poistunut. VI Osasto Loppusäännökset 12 artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle viipymättä. 13 artikla Liitteessä X mainitut asetukset kumotaan 1 päivästä heinäkuuta 1996. Viittauksia mainittuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen. 14 artikla Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan markkinointivuodesta 1996/97. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 1996. Komission puolesta Franz FISCHLER Komission jäsen (1) EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 12 (2) EYVL N:o L 312, 23.12.1995, s. 5 (3) EYVL N:o L 355, 5.12.1992, s. 1 (4) EYVL N:o L 329, 30.12.1995, s. 18 (5) EYVL N:o L 94, 28.4.1970, s. 13 (6) EYVL N:o L 218, 6.8.1991, s. 1 (7) EYVL N:o L 356, 24.12.1991, s. 17 (8) EYVL N:o L 132, 28.5.1988, s. 3 (9) EYVL N:o L 196, 18.7.1986, s. 1 (10) EYVL N:o L 181, 1.7.1992, s. 21 (11) EYVL N:o L 281, 25.9.1992, s. 5 (12) EYVL N:o L 391, 31.12.1992, s. 36 LIITE I 1. Pitkäaikaiset laitumet Maa, jota ei vuoroviljellä ja jota käytetään pysyvästi (viiden vuoden ajan tai pidempään) ruohontuotantoon (viljelty tai luonnon heinänurmi). 2. Pitkäaikaiset viljelykset Muut viljelykset kuin monivuotiset laitumet, joihin maata käytetään viiden vuoden ajan tai pidempään ja joista saadaan toistuvia satoja, monivuotisia peltokasveja lukuun ottamatta. 3. Monivuotiset peltokasvit >TAULUKON PAIKKA> 4. Rakenneuudistusohjelma Viranomaisten määräämä maatilan rakenteen ja/tai korvaukseen oikeutetun viljelyalan muutos. LIITE II Rypsin- ja rapsinsiementen 00-lajikkeet ja niiden rekisteröidyt seokset, jotka on hyväksytty tukijärjestelmään Accord Acrobat Activ Ada Agena Akamar Aladin Alaska Alberta Aligator Almea Alpine Altona Amanda Amazon Amber Ambra Andol Angkor Anima Anka Apache Apex Arabella Arcol Ariana Aries Arietta Ark Arkada Ascona Atlas Atol Aurora Avant Aztec Basalte Beryl Bingo Boni Briol Bristol Bullet Calibra Callypso Cannon Capitol Capricorn Carmen Casino Celt Ceres Cesar Challenger Chang Chiquero Cirrus Cobalt Cobol Cobra Cocktail Colcan 36 Colking 4 Collo Comet Commanche Conny Consul Corniche Corporal Corvette Creol CSH 01 Dakini Darmor Darin Debut Derby Desiree Diadem Diamant Diana Discovery Dominol Doublol Dragon Drakkar Dubla Duetol Ebony Ecudor Energol Envol Eol Ester Eurol Evita Express Falcon Felix Fidelio Fingal Forte Galaxy Garrison Gazelle Global Goeland Golda Granit Grenat Gypse Hanna Hansen Helios Hera Honk Hybridol Idol Ilona Impala Inca Iris ISH 93-2 Jaguar Jaspe Jazz Jetton Jockey John Kabel Karat Karla Karola Katarina Kintol Kometa Konda Kova Kreta Kristina Kulta Kunto Kurir Lady Lambada Leadol Liaison Liberator Liberia Liberty Liborius Librador Libraska Libravo Licargo Licosmos Lictor Limbo Limerick Limpet Lincoln Lineker Link Lirabon Liradonna Lirajet Liraspa Lirawell Lirektor Liropa Lisandra Lisonne Lizard Logo Longbow Loreto Madora Maja Mandarin Manta Mari Marinka Mars Maskot Maxol Melodi Mensa Miro Moneta Mohican Navajo Neptune Nickel Nimbus OAC Summit Ole Olsen Olymp Optima Orelia Orion Orphee Oxident Pactol Pallas Palle Paloma Paroll Patriot Paula Pisces Plumbshot Polo Prelude Prestol Printol Prospa Puma Quartz Rafaela Rally Rapier Rebel Roby Rocket Rosette Rubis Rudolf Sabrina Samourai Santana Saxon Score Scorpio Senta Silex Silvia Sioux Sisu Solar Spok Sponsor Sprinter Sputnik Star Starlight Susana Symbol Synergy Tanto Tapidor Tarok Tomahawk Topas Tor Tyrol Unica Valo Vega Verdi Vivol Wotan Zeus Zorro LIITE III Ruotsin alueet, joilla Per-lajikkeen viljelijöille voidaan maksaa tukea vuosina 1995/96 ja 1996/97 Stockholm Jönköping Blekinge Göteborg och Bohus Örebro Uppsala Kronoberg Kristianstad Älvsborg Västmanland Södermanland Kalmar Malmöhus Skaraborg Kopparberg Östergötland Gotland Halland Värmland Gävleborg LIITE IV Syötäväksi tarkoitetut auriongonkukansiemenlajikkeet Agripro 3450 Dahlgren D-131 (Toma) Dahlgren D-181 Diset Hagen Seed SG 9211 Royal Hybrid 381 Royal Hybrid 3831 RRC 2211 SIGCO 826 SIGCO 830 SIGCO 974 Triumph 505C+ Triumph 520C Agrosur Dahlgren D-151 Dahlgren D-1950 Hagen Seed SG 9011 Interstate (IS) 8004 Royal Hybrid 2141 Royal Hybrid 4381 RRC 2232 SIGCO 828 SIGCO 954 SIGCO 995 Triumph 515C USDA Hybrid 924 Dahlgren 954 Dahlgren D-171 Dahlgren D-1998 Hagen Seed SG 9054 Kelisur Royal Hybrid 3801 RRC 995 RRC 4211 SIGCO 829 SIGCO 964 Toma Triumph 660C LIITE V LUPIINIEN KARVAUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tehdään 200 siemenen näytteelle kustakin enintään 20 tonnin erästä otetusta 1 kilogramman määrästä. Koe rajoittuu näytteessä olevien karvaiden siementen laadulliseen toteamiseen. Tasalaatuisuuden raja on enintään 1 karvas siemen 100:aa siementä kohti. Von Sengbuschin (1942), Ivanovin ja Smirnovan (1932) ja Eggebrechtin (1949) siementen leikkausmenetelmää sovelletaan testausmenetelmänä. Kuivat tai turvonneet siemenet halkaistaan poikittain. Siementen puolikkaat upotetaan siivilässä 10 sekunniksi jodiliuokseen, ja niitä huuhdellaan sen jälkeen vedellä 5 sekuntia. Karvaissa siemenissä leikkauspinta muuttuu ruskeaksi, mutta vähän alkaloideja sisältävissä siemenissä se pysyy keltaisena. Jodiliuoksen valmistamiseksi liuotetaan 14 g kaliumjodidia mahdollisimman pieneen vesimäärään, lisätään 10 g jodia ja laimennetaan liuos vedellä 1 000 cm3:iin. Liuoksen annetaan seistä viikon ajan ennen käyttöä. Sitä on säilytettävä savulasipulloissa. Tätä emoliuosta laimennetaan ennen käyttöä suhteessa 1:3-1:5. LIITE VI ALUEET, JOTKA OVAT OIKEUTETTUJA DURUMVEHNÄN ERITYISTUKEEN RANSKA Départements: Aisne, Aude, Charente, Charente-Maritime, Cher, Deux-Sèvres, Essone, Eure, Eure-et-Loir, Indre, Indre-et-Loire, Loir-et-Cher, Loiret, Lot-et-Garonne, Maine-et-Loire, Marne, Nièvre, Orne, Sarthe, Seine-et-Marne, Vendée, Vienne, Yonne, Yvelines ITÄVALTA 1. Gebiete der Bezirksbauernkammern 2046 Atzenbrugg 2054 Baden 2062 Bruck/Leitha 2089 Ebreichsdorf 2101 Gänserndorf 2160 Groß-Enzersdorf 2208 Hainburg 2241 Hollabrunn 2275 Kirchberg/Wagram 2305 Korneuburg 2321 Laa/Thaya 2330 Langenlois 2364 Marchegg 2399 Mistelbach 2402 Mödling 2470 Poysdorf 2500 Ravelsbach 2518 Retz 2551 Schwechat 2577 Stockerau 2585 Tulln 2623 Wr. Neustadt 2631 Wolkersdorf 2658 Zistersdorf 2. Gebiete der Bezirksreferate 3018 Neusiedl/See 3026 Eisenstadt 3034 Mattersburg 3042 Oberpullendorf 3. Gebiete der Landwirtschaftskammer 1007 Wien LIITE VII Kastellun alan enimmäismäärä >TAULUKON PAIKKA> LIITE VIII Komissiolle ilmoitettavat tiedot Tiedot esitetään sarjana seuraavan mallin mukaan laadittuja taulukoita: - ensimmäisessä taulukkoryhmässä vahvistetaan tiedot asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklassa tarkoitettujen tuotantoalueiden tasolla, - toisessa taulukkoryhmässä vahvistetaan tiedot komission asetuksessa (EY) N:o 1098/94 (1) tarkoitettujen perusviljelyalojen tasolla, - yhtenäisessä taulukossa esitetään yhteenveto tiedoista jäsenvaltioittain. Taulukot toimitetaan sekä painettuina että tiedostomuodossa. TAULUKKO TIEDOISTA Kaavat pinta-aloille: 5 = 1+2+3+4 10 = 7+8+9 13 = 14+15+17 20 = 5+10+11+12+13+18+19 Huomautukset: Kussakin taulukossa on nimettävä kyseinen alue. Tuotos on asetuksen (ETY) N:o 1765/92 mukaisen tuen laskemiseen käytettävä tuotos. Kasteltu ja kastelematon erotetaan toisistaan ainoastaan, jos on kyse yhdistetyistä alueista. Tällöin: d = e+f j = k+l. Rivi 1 koskee ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun lisätukeen oikeutettua durumvehnää. Rivi 2 koskee ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 1765/92 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun lisätukeen oikeutettua durumvehnää. Rivi 16 koskee ainoastaan sellaista pellonpoistoa, jossa tuottajat ovat vapaaehtoisesti poistaneet viljelykäytöstä suuremman alueen kuin alueen, jolla he aikovat viljellä korvaukseen oikeutettuja peltokasveja (7 artiklan 6 kohdan 2 alakohta). Rivi 17 koskee ainoastaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2078/92 (2) ja (ETY) N:o 2080/92 (3) mukaista pellonpoistoa, joka luokitellaan viljelykäytöstä poistetuksi viljelyalaksi asetuksen (ETY) N:o 1765/92 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Rivi 19 koskee ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 1765/92 2 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja alueita. Tiedot on toimitettava myös niiden tuottajien osalta, jotka eivät hae hehtaaritukea tiettyjä peltokasveja koskevan tukijärjestelmän mukaisesti [asetus (ETY) N:o 1765/92]. Nämä tiedot on annettava sarakkeissa "m" ja "n" otsakkeella "Muut", ja ne koskevat pääasiassa viisivuotispellonpoisto-ohjelmaa [asetus (ETY) N:o 2328/91] ja naudan- ja lampaanlihapalkkiota varten rehupinta-aloiksi ilmoitettuja peltokasveja. Rivi 23 koskee ainoastaan pellonpoistoa, jota voidaan käyttää muuhun kuin elintarviketuotantoon ja josta ei makseta korvausta komission asetuksen (ETY) N:o 334/93 (4) 2 a artiklan mukaisesti (esim. sokerijuurikas, maa-artisokka, sikuri). >KAAVION ALKU> >KAAVION LOOPU> (1) EYVL N:o L 121, 12.5.1994, s. 12 (2) EYVL N:o L 215, 30.7.1992, s. 85 (3) EYVL N:o L 215, 30.7.1992, s. 96 (4) EYVL N:o L 38, 16.2.1993, s. 12 LIITE IX ALUEET, JOILLA TIETTYJEN PELTOKASVIEN VIIMEISEN KYLVÖPÄIVÄN SIIRTÄMISEEN 15 PÄIVÄÄ TOUKOKUUTA MYÖHEMMÄKSI OIKEUTETUT VILJELYALAT SIJAITSEVAT, SEKÄ VIIMEINEN MAHDOLLINEN KYLVÖPÄIVÄ Taulukko 1: viimeinen kylvöpäivä 31 päivä toukokuuta >TAULUKON PAIKKA> Taulukko 2: viimeinen kylvöpäivä 15 päivä kesäkuuta >TAULUKON PAIKKA> LIITE X Luettelo asetuksista, joita tarkoitetaan 13 artiklassa - Komission asetus N:o 282/67/ETY (EYVL N:o L 151, 13.7.1967, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1904/91 (EYVL N:o L 169, 29.6.1991, s. 41) - Komission asetus (ETY) N:o 190/68 (EYVL N:o L 43, 17.12.1968, s. 10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1486/69 (EYVL N:o L 186, 30.7.1969, s. 7) - Komission asetus (ETY) N:o 1470/68 (EYVL N:o L 239, 28.9.1968, s. 2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1864/90 (EYVL N:o L 170, 3.7.1990, s. 27) - Komission asetus (ETY) N:o 651/71 (EYVL N:o L 75, 30.3.1971, s. 16), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1815/84 (EYVL N:o L 170, 29.6.1984, s. 46) - Komission asetus (ETY) N:o 1799/76 (EYVL N:o L 201, 27.7.1976, s. 14), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3530/92 (EYVL N:o L 358, 8.12.1992, s. 9) - Komission asetus (ETY) N:o 1726/82 (EYVL N:o L 189, 1.7.1982, s. 64), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2766/90 (EYVL N:o L 267, 29.9.1990, s. 13) - Komission asetus (ETY) N:o 2049/82 (EYVL N:o L 219, 28.7.1982, s. 36), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1238/87 (EYVL N:o L 117, 5.5.1987, s. 9) - Komission asetus (ETY) N:o 3418/82 (EYVL N:o L 360, 21.12.1982, s. 19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 676/89 (EYVL N:o L 73, 17.3.1989, s. 17) - Komission asetus (ETY) N:o 2681/83 (EYVL N:o L 266, 28.9.1983, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2964/91 (EYVL N:o L 282, 10.10.1991, s. 15) - Komission asetus (ETY) N:o 1813/84 (EYVL N:o L 170, 29.6.1984, s. 41), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1539/90 (EYVL N:o L 145, 8.6.1990, s. 20) - Komission asetus (ETY) N:o 2365/84 (EYVL N:o L 222, 20.8.1984, s. 26) - Komission asetus (ETY) N:o 3540/85 (EYVL N:o L 342, 19.12.1985, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2778/93 (EYVL N:o L 252, 9.10.1993, s. 9) - Komission asetus (ETY) N:o 2325/86 (EYVL N:o L 202, 25.7.1986, s. 21), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1903/91 (EYVL N:o L 169, 29.6.1991, s. 40) - Komission asetus (ETY) N:o 2823/87 (EYVL N:o L 270, 23.9.1987, s. 1) - Komission asetus (ETY) N:o 2537/89 (EYVL N:o L 245, 22.8.1989, s. 8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2692/91 (EYVL N:o L 255, 12.9.1991, s. 12) - Komission asetus (ETY) N:o 3048/89 (EYVL N:o L 292, 11.10.1989, s. 9) - Komission asetus (ETY) N:o 2294/92 (EYVL N:o L 221, 6.8.1992, s. 22), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 428/96 (EYVL N:o L 60, 9.3.1996, s. 6) - Komission asetus (ETY) N:o 2295/92 (EYVL N:o L 221, 6.8.1992, s. 28), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3347/93 (EYVL N:o L 300, 7.12.1993, s. 5) - Komission asetus (ETY) N:o 2780/92 (EYVL N:o L 281, 25.9.1992, s. 5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 868/95 (EYVL N:o L 89, 21.4.1995, s. 5) - Komission asetus (ETY) N:o 1064/93 (EYVL N:o L 108, 1.5.1993, s. 92) - Komission asetus (ETY) N:o 1664/93 (EYVL N:o L 158, 30.6.1993, s. 19) - Komission asetus (EY) N:o 1055/94 (EYVL N:o L 115, 6.5.1994, s. 9), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 919/95 (EYVL N:o L 95, 27.4.1995, s. 16) - Komission asetus (EY) N:o 2715/94 (EYVL N:o L 288, 9.11.1994, s. 11), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/95 (EYVL N:o L 174, 26.7.1995, s. 22) - Komission asetus (EY) N:o 333/95 (EYVL N:o L 38, 18.2.1995, s. 5) - Komission asetus (EY) N:o 346/95 (EYVL N:o L 40, 22.2.1995, s. 1) - Komission asetus (EY) N:o 918/95 (EYVL N:o L 95, 27.4.1995, s. 12) - Komission asetus (EY) N:o 2919/95 (EYVL N:o L 305, 19.12.1995, s. 56)