(1)

Neuvosto antoi 7 päivänä joulukuuta 2020 päätelmät, joissa se totesi yhä huolestuneempana, että Libanonin vakava rahoituksellinen, taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kriisi on pahentunut entisestään viime kuukausien aikana ja että Libanonin kasvavista vaikeuksista kärsii ensimmäisenä maan väestö.

(2)

Neuvosto korosti, että Libanonin viranomaisten on kiireellisesti pantava täytäntöön uudistuksia, jotta voidaan palauttaa kansainvälisen yhteisön luottamus. Se totesi, että unioni on valmis tukemaan uudistuksia, mutta Libanonin on itse otettava vastuu uudistusprosessista. Neuvosto kehotti Libanonin viranomaisia panemaan täytäntöön aiemmat sitoumuksensa, erityisesti CEDRE-konferenssin yhteydessä huhtikuussa 2018 tehdyt sitoumukset, , joille ovat antaneet tukensa kansainvälinen Libanonin tukiryhmä (joka käsittää Yhdistyneiden kansakunnat sekä Italian, Kiinan, Ranskan, Saksan, Venäjän federaation, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen hallitukset, Euroopan unionin ja Arabiliiton) ja muut kansainvälisen yhteisön jäsenet (muun muassa Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto). Neuvosto myös kehotti Libanonin viranomaisia panemaan välittömästi täytäntöön uudistuksia niiden sopimusten pohjalta, jotka kaikki Libanonin poliittiset johtajat hyväksyivät 4 päivänä elokuuta 2020 tapahtuneen räjähdyksen jälkeen ratkaistakseen poliittiset erimielisyytensä, mikä tukisi uudistuksia. Nämä uudistukset ja suunnitelmat edellyttävät erityisesti merkittäviä ja perusteellisia taloudellisia ja hallinnollisia uudistuksia, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen vakaus, parantaa julkisten palvelujen tarjontaa, puuttua lisääntyvään köyhyyteen, vähentää eriarvoisuutta, tehdä julkisesta taloudesta kestävää, palauttaa rahoitusalan luotettavuus, taata oikeuslaitoksen riippumattomuus, varmistaa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, torjua järjestelmällisiä taloudellisia väärinkäytöksiä ja vastata Libanonin kansan rauhanomaisesti ilmaistuihin oikeutettuihin toiveisiin. Neuvosto myös ilmaisi tukensa uudistus-, elpymis- ja uudelleenrakennuskehykselle (3RF), jonka avulla pyritään ”Libanonin parempaan jälleenrakentamiseen” avoimuuden, osallistavuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin pohjaten.

(3)

Unioni, YK ja Maailmanpankki käynnistivät 3RF:n joulukuussa 2020, ja myös Libanonin hallitus osallistuu sen hallinnointiin. Libanonin ministerineuvosto hyväksyi talouden elvytyssuunnitelman huhtikuulta 2020, ja kansainvälinen yhteisö otti sen myönteisesti vastaan. Lisäksi Kansainvälinen Libanonin tukiryhmä pani 23 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan yhteisessä lausumassa tyytyväisenä merkille Libanonin kaikkien poliittisten johtajien saavuttaman yhteisymmärryksen kattavasta uudistusten etenemissuunnitelmasta. Suunnitelma sisältää täytäntöönpanoaikataulun, joka noudattaa poliittisten johtajien aiempia sitoumuksia, joita tehtiin muun muassa CEDRE-konferenssissa vuonna 2018 ja joille kansainvälinen tukiryhmä ja muut kansainvälisen yhteisön jäsenet ovat antaneet tukensa.

(4)

Neuvosto kehotti edelleen 7 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä nykyistä elokuusta 2020 toiminutta väliaikaishallitusta toimimaan nopeasti ja määrätietoisesti sen perustuslain asettamissa rajoissa mutta totesi, että vasta toimiva Libanonin hallitus voisi panna kokonaan täytäntöön parlamentin täysin tukeman ohjelman, joka sisältää tarkat, uskottavat ja aikataulutetut uudistussitoumukset, joilla puututaan Libanonin ongelmiin. Se kehotti näin ollen kaikkia Libanonin sidosryhmiä ja poliittisia voimia antamaan tukensa sille, että muodostetaan ripeästi tehtävälähtöinen, uskottava ja vastuuvelvollinen Libanonin hallitus, joka pystyy panemaan tarvittavat uudistukset täytäntöön.

(5)

Neuvosto on 7 päivän joulukuuta 2020 jälkeen toistuvasti ilmaissut syvän huolensa Libanonin heikkenevästä tilanteesta. Hallituksen muodostamisprosessissa ei ole edistytty huolimatta siitä, että unioni ja muut asiaankuuluvat kansainväliset toimijat ovat toistuvasti kehottaneet Libanonin poliittisia voimia ja sidosryhmiä toimimaan kansallisen edun mukaisesti ja muodostamaan viipymättä täysin toimivaltaisen hallituksen, joka pystyy vastaamaan maan kiireellisiin tarpeisiin ja toteuttamaan kriittiset uudistukset. On kulunut yli 11 kuukautta siitä, kun edellinen hallitus erosi elokuussa 2020, ja yhdeksän kuukautta siitä, kun Libanonin parlamentti nimitti lokakuussa 2020 uuden pääministerin, joka on vetäytynyt heinäkuussa 2021.

(6)

Samaan aikaan Libanonin taloudellinen, sosiaalinen ja humanitaarinen tilanne heikkenee edelleen ja väestö kärsii. Maailmanpankki totesi kesäkuussa 2021 julkaisemassaan Lebanon Economic Monitor -katsauksessa, että Libanonissa vallitsee vakava ja pitkittynyt lama, joka on todennäköisesti yksi vakavimmista kriiseistä maailmassa sitten 1800-luvun puolivälin. Maailmanpankki luonnehti kriisiä ”tahalliseksi lamaksi”, jonka taustalla on poliittinen erimielisyys tehokkaista toimintapoliittisista aloitteista ja siihen perustuva poliittisten toimien riittämättömyys. Maailmanpankki raportoi, että yli puolet Libanonin väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella, työttömyysaste on nousussa ja yhä suuremmalla osalla kotitalouksia on vaikeuksia saada peruspalveluja, kuten terveydenhuoltoa. Maailmanpankki huomautti, että peruspalvelujen jyrkällä heikkenemisellä olisi pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten laajamittainen muuttoliike, opiskelumahdollisuuksien menettäminen, heikot terveystulokset ja riittävien turvaverkkojen puute. Maailmanpankki arvioi, että inhimillisen pääoman pysyvää heikkenemistä olisi erittäin vaikea korjata ja että tämän vuoksi Libanonin kriisi lienee ainutlaatuinen maailman muihin kriiseihin verrattuna. Lisäksi Maailmanpankki toteaa, että yhä vakavampi sosioekonominen tilanne voi johtaa kansallisiin järjestelmähäiriöihin ja että se aiheuttaa huolta yhä todennäköisemmistä yhteiskunnallisista levottomuuksista, kun näkyvissä ei ole selvää käännekohtaa.

(7)

Libanonin väestö maksaa poikkeuksellisen korkean hinnan Libanonin poliittisten johtajien toiminnan puutteesta. Nykyinen taloudellinen, sosiaalinen, humanitaarinen ja poliittinen kriisi on merkittävä uhka Libanonin vakaudelle ja turvallisuudelle, ja se voi vaikuttaa koko alueen vakauteen ja turvallisuuteen.

(8)

Unioni on valmis käyttämään kaikkia politiikkavälineitään tukeakseen nykyisen kriisin kestävää ratkaisemista ja reagoimaan, jos demokratian ja oikeusvaltion asema sekä taloudellinen, sosiaalinen ja humanitaarinen tilanne heikkenevät entisestään Libanonissa. Tilanteen vakavuuden vuoksi olisi hyväksyttävä puitteet rajoittaville toimenpiteille, jotka kohdennetaan demokratian ja oikeusvaltion vaarantamisesta tai heikentämisestä Libanonissa vastuussa oleviin luonnollisiin henkilöihin sekä näihin henkilöihin yhteydessä oleviin luonnollisiin henkilöihin, oikeushenkilöihin, yhteisöihin tai elimiin.

(9)

Tällaisilla kohdennetuilla rajoittavilla toimenpiteillä toteutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa määrättyjä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita, ja niillä edistetään unionin toimia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden vahvistamiseksi ja tukemiseksi SEU 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Niitä on sovellettava SEU 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja niillä on erityisesti edistettävä rauhaa ja turvallisuutta, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, ihmisoikeuksien suojelua sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden noudattaminen.

(10)

Demokratiaa ja oikeusvaltiota uhkaavat ne henkilöt, jotka estävät tai vaarantavat demokraattisen poliittisen prosessin toteutumisen estämällä jatkuvasti hallituksen muodostamisen taikka estämällä vaalien järjestämisen tai vaikeuttamalla sitä vakavasti. Tämä koskee erityisesti Libanonissa toukokuussa 2022 pidettäväksi tarkoitettuja parlamenttivaaleja. Nämä henkilöt ajavat joko omia henkilökohtaisia etujaan tai yhteisönsä tai poliittisen ryhmänsä etuja Libanonin kansan yleisen edun kustannuksella, erityisesti yrittämällä käyttää väärin sääntöjä, jotka koskevat poliittisten voimien yhteistoimintaa hallituksen muodostamisen yhteydessä, tarkoituksenaan estää uuden hallituksen muodostaminen ja säilyttää vallitseva tilanne. Demokratiaa ja oikeusvaltiota uhkaaviin toimiin voi kuulua vaalien järjestämisen estäminen tai vaikeuttaminen.

(11)

Demokratiaa ja oikeusvaltiota uhkaavat myös ne, jotka estävät asiaankuuluvien kansainvälisten toimijoiden tukemien, tilivelvollisuuden ja hyvän hallintotavan parantamista julkisella sektorilla koskevien suunnitelmien täytäntöönpanon tai kriittisten talousuudistusten toteuttamisen esimerkiksi pankki- ja rahoitusalalla. Kyse on erityisesti uudistuksista, jotka Libanonin viranomaiset ovat sitoutuneet toteuttamaan ja joilla on unionin ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten toimijoiden tuki. Näiden uudistusten sekä riittävien ja uskottavien korruption ja veronkierron torjuntatoimenpiteiden toteuttamisessa on epäonnistuttu toistuvasti eivätkä ne ole saaneet hyväksyttyä pääomaliikkeiden rajoitusta koskevaa lakia tai toteutettua muita toimenpiteitä, joilla taataan avoimuus ja täysi vastuuvelvollisuus Libanonin kansaa kohtaan.

(12)

Demokratiaa ja oikeusvaltiota uhkaavat myös ne henkilöt, jotka syyllistyvät vakaviin taloudellisiin väärinkäytöksiin, kuten korruptioon ja luvattomaan pääoman vientiin. Taloudelliset väärinkäytökset poliittis-institutionaalisessa järjestelmässä ovat systeeminen ongelma, joka on syynä nykyiseen taloudelliseen, sosiaaliseen, humanitaariseen ja poliittiseen kriisiin. Taloudellisiin väärinkäytöksiin syyllistyvät tai niistä henkilökohtaisesti hyötyvät toimijat ovat pääasiallisessa vastuussa Libanonin väestön vaikeasta sosioekonomisesta ja humanitaarisesta tilanteesta.

(13)

Neuvosto muistuttaa, että Libanon on osapuolena 31 päivänä lokakuuta 2003 tehdyssä korruption vastaisessa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa ja että Libanonin viranomaiset ovat myös sitoutuneet korruption torjuntaan erityisesti vuoden 2018 CEDRE-konferenssissa, huhtikuussa 2020 hyväksytyssä talouden elvytyssuunnitelmassa ja syyskuussa 2020 hyväksytyssä kattavassa uudistusten etenemissuunnitelmassa.

(14)

Unionin lisätoimet ovat tarpeen tiettyjen toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön,