18.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/1

(1)

Eläinten suojelusta teurastus- tai lopetushetkellä 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/119/EY (3) säädetään yhteisistä vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat eläinten suojelua teurastus- tai lopetushetkellä Euroopan yhteisössä. Mainittua direktiiviä ei ole merkittävästi muutettu sen hyväksymisen jälkeen.

(2)

Lopetus voi aiheuttaa eläimelle kipua, tuskaa, pelkoa ja muuta kärsimystä, vaikka olosuhteet olisivat teknisesti parhaat mahdolliset. Eräät lopetukseen liittyvät toiminnot voivat aiheuttaa stressiä, ja kaikki tainnutusmenetelmät ovat tietyiltä osin puutteellisia. Alan toimijoiden tai kenen tahansa eläinten lopetukseen osallistuvan henkilön olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet eläinten kivun välttämiseksi ja tuskan ja kärsimyksen minimoimiseksi teurastuksen ja lopetuksen yhteydessä ottaen huomioon alan parhaat toimintatavat ja tällä asetuksella sallitut menetelmät. Näin ollen kivun, tuskan tai kärsimyksen aiheuttamista olisi pyrittävä välttämään, jos alan toimija tai kuka tahansa eläinten lopetukseen osallistuva henkilö jättää noudattamatta jotakin tämän asetuksen vaatimusta tai käyttää sallittuja mutta ei viimeisintä kehitystä edustavia menetelmiä ja siten aiheuttaa laiminlyönnin seurauksena tai tietoisesti eläimille kipua, tuskaa tai kärsimystä.

(3)

Eläinten suojelu teurastus- tai lopetushetkellä on kuulunut yhteisön oikeuden piiriin vuodesta 1974, ja sääntelyä vahvistettiin tuntuvasti direktiivillä 93/119/EY. Direktiivin täytäntöönpanossa on kuitenkin havaittu suuria eroja jäsenvaltioiden välillä, ja esille on tuotu huomattavia hyvinvointipuutteita ja eroavaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa alan toimijoiden kilpailukykyyn.

(4)

Eläinten hyvinvointi on yhteisön arvo, joka on vahvistettu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (N:o 33) eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 33’. Eläinten suojelu teurastus- tai lopetushetkellä on yleistä kiinnostusta herättävä asia ja vaikuttaa siihen, miten kuluttajat suhtautuvat maataloustuotteisiin. Lisäksi eläinten suojelun parantaminen teurastus- tai lopetushetkellä vaikuttaa myönteisesti lihan laatuun ja välillisesti työturvallisuuteen teurastamoissa.

(5)

Kansallinen lainsäädäntö, joka koskee eläinten suojelua niiden teurastus- tai lopetushetkellä, vaikuttaa kilpailuedellytyksiin ja vastaavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I mainittujen eläinperäisten tuotteiden sisämarkkinoiden toimintaan. Yhteisten sääntöjen vahvistaminen on tarpeen kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden asianmukaisen kehittymisen varmistamiseksi.

(6)

Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 (4) perustettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut kaksi lausuntoa tiettyjen eläinlajien tainnutukseen ja lopetukseen käytettävien tärkeimpien menetelmien hyvinvointinäkökohdista: vuonna 2004 annettiin lausunto keskeisten kaupallisten eläinlajien tainnuttamisessa ja lopetuksessa käytettävien tärkeimpien menetelmien hyvinvointinäkökohdista, ja vuonna 2006 annettiin lausunto kaupallisesti tarhattujen hirvieläinten, vuohien, kanien, strutsien, ankkojen, hanhien ja viiriäisten tainnuttamisessa ja lopetuksessa käytettävien tärkeimpien menetelmien hyvinvointinäkökohdista. Yhteisön oikeutta tällä alalla olisi saatettava ajan tasalle näiden tieteellisten lausuntojen huomioon ottamiseksi. Suosituksia luopua hiilidioksidin käytöstä sikojen osalta ja vesitainnutuksen käytöstä siipikarjan osalta ei ole sisällytetty tähän asetukseen, koska vaikutustenarviointi osoitti, että nämä suositukset eivät ole EU:ssa tällä hetkellä taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Tätä keskustelua on kuitenkin tärkeää jatkaa vastaisuudessa. Komission olisi laadittava ja toimitettava sitä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus erilaisista siipikarjan tainnutusmenetelmistä ja erityisesti monista vesitainnutusmenetelmistä, joissa tainnutetaan useita lintuja kerralla. Eräät muut suositukset olisi jätettävä tämän asetuksen ulkopuolelle siitä syystä, että ne koskevat teknisiä parametreja, joiden paikka on täytäntöönpanotoimenpiteissä tai yhteisön ohjeissa. Viljeltyjä kaloja koskevia suosituksia ei ole sisällytetty tähän asetukseen, koska niiden osalta on tarpeen hankkia lisää tieteellisiä lausuntoja ja taloudellisia arviointeja.

(7)

Maailman eläintautijärjestö (OIE) hyväksyi vuonna 2007 maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön, joka sisältää eläinten teurastusta ja tautien torjumiseen liittyvää eläinten lopetusta koskevia ohjeita. Kyseisissä kansainvälisissä ohjeissa annetaan suosituksia eläinten käsittelystä, liikkumisen rajoittamisesta, tainnuttamisesta ja verenlaskusta teurastamoissa sekä eläinten lopetuksesta tarttuvien tautien leviämisen estämiseksi. Nämä kansainväliset ohjeet olisi myös otettava huomioon tässä asetuksessa.

(8)

Direktiivin 93/119/EY hyväksymisen jälkeen teurastamoihin sovellettavaa yhteisön elintarviketurvallisuuslainsäädäntöä on muutettu perusteellisesti elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 852/2004 (5) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 853/2004 (6). Mainituissa asetuksissa painotetaan elintarvikealan toimijoiden vastuuta elintarvikkeiden turvallisuudesta. Teurastamoihin sovelletaan myös ennakkohyväksyntämenettelyä, jossa toimivaltainen viranomainen tarkastaa, että laitokset vastaavat rakennustavaltaan, tilojen sijoittelultaan ja välineistöltään elintarviketurvallisuuteen liittyviä teknisiä määräyksiä. Eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat olisi otettava entistä paremmin huomioon teurastamoiden rakennustavassa, tilojen sijoittelussa ja välineistössä.

(9)

Elintarvikeketjuun liittyvä virallinen valvonta on myös organisoitu uudelleen rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (7) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 854/2004 (8).

(10)

Tuotantoeläinten lopetusolosuhteilla on suoria tai välillisiä vaikutuksia elintarvikkeiden, rehujen tai muiden tuotteiden markkinoihin sekä alan toimijoiden kilpailukykyyn. Siksi lopetukseen liittyvien toimien olisi kuuluttava yhteisön oikeuden soveltamisalaan. Toisaalta perinteisiä tuotantoeläimiä, kuten hevosia, aaseja, nautaeläimiä, lampaita, vuohia ja sikoja voidaan pitää myös muussa tarkoituksessa, esimerkiksi lemmikki- ja näytöseläiminä tai työntekoa tai urheilua varten. Kun tällaisten lajien eläinten lopetus johtaa elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden saamiseen, toimintojen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Vastaavasti kannan sääntelemiseksi tapahtuvan villi- tai kulkueläinten lopetuksen ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan.

(11)

Kalojen fysiologiset ominaisuudet poikkeavat merkittävästi maaeläinten ominaisuuksista, ja viljelykalojen teurastus- ja lopetusolosuhteet ovat hyvin toisenlaiset varsinkin tarkastusmenettelyn osalta. Lisäksi kalojen tainnuttamista on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin muiden tuotantoeläinten tainnuttamista. Kalojen suojelemiseksi lopetuksen yhteydessä olisi vahvistettava erilliset normit. Siksi kalojen osalta olisi tässä yhteydessä säädettävä vain pääperiaatteesta. Yhteisön myöhemmin tekemien aloitteiden olisi perustuttava EFSA:n tekemiin kalojen teurastusta ja lopetusta koskeviin tieteellisiin riskinarviointeihin ja niissä olisi otettava huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset.

(12)

Ankaraa kipua kärsivien tuotantoeläinten lopetus on eettinen velvollisuus, jos kivun lievittämiseen ei ole taloudellisesti kannattavaa keinoa. Useimmissa tapauksissa eläimet voidaan lopettaa asianmukaiset hyvinvointinäkökohdat huomioon ottaen. Poikkeustapauksissa, kuten onnettomuustilanteessa syrjäisessä paikassa, jossa pätevää henkilöstöä ja asianmukaisia välineitä ei voida tuoda eläinten luokse, kaikkien hyvinvointisäännösten noudattaminen voisi pidentää eläinten kärsimystä. Siksi on eläinten edun mukaista jättää hätälopetus tiettyjen tämän asetuksen säännösten soveltamisen ulkopuolelle.

(13)

Eläimet voivat joskus olla vaaraksi ihmisen hengelle, aiheuttaa vakavia vammoja tai levittää tappavia tauteja. Näitä vaaroja ehkäistään tavallisesti rajoittamalla asianmukaisesti eläinten liikkumista, mutta joissakin olosuhteissa voi riskien torjumiseksi myös olla tarpeen lopettaa vaarallisia eläimiä. Tuolloin lopetusta ei kiireellisyydestä johtuen aina voida suorittaa hyvinvoinnin kannalta parhaissa olosuhteissa. Siksi tällaisissa tapauksissa on tarpeen poiketa tainnuttamista tai välitöntä lopetusta koskevista velvoitteista.

(14)

Metsästys- tai virkistyskalastustoimintaa harjoitetaan tilanteissa, joissa lopetus tapahtuu hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin tuotantoeläinten lopetus, ja metsästystä säädellään erityislainsäädännöllä. Sen vuoksi metsästyksen tai virkistyskalastuksen aikana tapahtuvan lopetuksen jättäminen tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoituksenmukaista.

(15)

Pöytäkirjassa N:o 33 korostetaan myös tarvetta kunnioittaa uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriin ja alueellisiin perinteisiin liittyviä jäsenvaltioiden lakeja tai hallinnollisia määräyksiä ja tapoja, kun esimerkiksi maatalouteen ja sisämarkkinoihin liittyviä yhteisön politiikkoja muotoillaan ja pannaan täytäntöön. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kulttuuritapahtumat, joiden perimmäistä olemusta eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten noudattaminen muuttaisi.

(16)

Lisäksi kulttuuriperinteisiin liittyy peritty, vakiintunut tai totuttu ajattelu-, toiminta- tai käyttäytymismalli, johon sisältyy ajatus jostakin edeltävien sukupolvien välittämästä tai heiltä saadusta. Perinteet auttavat ylläpitämään kestäviä sosiaalisia siteitä sukupolvien välillä. Jos tällainen toiminta ei vaikuta eläinperäisten tuotteiden markkinoihin eikä sen päämääränä ole tuotanto, tällaisten tapahtumien aikana suoritettava eläinten lopetuksen jättäminen tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoituksenmukaista.

(17)

Siipikarjan, kanien ja jänisten teurastaminen omaan kulutukseen yksityistaloudessa tapahtuu sellaisessa mittakaavassa, että se ei todennäköisesti vaikuta kaupallisten teurastamoiden kilpailukykyyn. Tällaisten toimintojen havaitseminen ja valvonta edellyttäisi lisäksi viranomaisilta työpanosta, joka ei olisi suhteessa mahdollisen ongelman suuruuteen. Tästä syystä tämän asetuksen soveltaminen näihin toimintoihin ei ole tarkoituksenmukaista.

(18)

Direktiivillä 93/119/EY säädettiin tainnutusta koskevasta poikkeuksesta teurastamossa tapahtuvan uskonnollisen teurastuksen yhteydessä. Koska jäsenvaltioiden erilaisista olosuhteista johtuen uskonnolliseen teurastukseen liittyvät yhteisön säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä eri tavoin ja koska kansallisissa säännöissä otetaan huomioon näkökohtia, jotka menevät tämän asetuksen tarkoitusta pidemmälle, on tärkeätä, että ennen teurastusta tapahtuvaa eläinten tainnutusta koskeva poikkeus säilytetään niin, että kullekin jäsenvaltiolle jätetään kuitenkin tietty määrä toimivaltaa. Näin ollen tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklassa vahvistettua uskonnon vapautta ja oikeutta tunnustaa uskontoa tai vakaumusta jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.

(19)

Siitä, että selkärankaiset eläimet ovat tuntevia olentoja, on riittävästi tieteellistä näyttöä ja niiden olisi sen vuoksi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Matelijoita ja sammakkoeläimiä ei tarhata yleisesti yhteisössä, joten niiden sisällyttäminen tämän asetuksen soveltamisalaan olisi epätarkoituksenmukaista tai suhteetonta.

(20)

Monet lopetusmenetelmät ovat eläimille kivuliaita. Tainnuttaminen on sen vuoksi tarpeen tuntemiskyvyn menetyksen ja tajuttomuuden aikaansaamiseksi ennen lopetusta tai samanaikaisesti lopetuksen kanssa. Eläimen tiedottomuuden ja tuntemiskyvyttömyyden mittaaminen on monimutkaista, ja se on tehtävä tieteellisesti hyväksytyin menetelmin. Menettelyn tehokkuutta käytännön olosuhteissa olisi kuitenkin seurattava indikaattoreiden avulla.

(21)

Tainnutuksen tehokkuuden seuranta perustuu pääasiassa eläinten tajuissaan olon ja tuntemiskyvyn arviointiin. Eläimen voidaan katsoa olevan tajuissaan, kun se on tuntemiskykyinen ja pystyy hallitsemaan tahdonalaisia liikkeitään. Joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta, joita ovat sähköinen tai muu lamaannuttaminen, eläimen voidaan olettaa olevan tajuton, kun se ei pysy luonnollisessa seisoma-asennossaan, ei ole hereillä eikä osoita positiivisia tai negatiivisia tunteita, kuten pelkoa tai hermostuneisuutta. Eläimen tuntemiskyvyllä tarkoitetaan pääasiassa sen kykyä tuntea kipua. Yleensä eläimen voidaan olettaa olevan tuntemiskyvytön, kun äänen, hajun, valon tai fyysisen kosketuksen kaltaiset ärsykkeet eivät aiheuta eläimessä mitään refleksejä tai reaktioita.

(22)

Uusia tainnutusmenetelmiä kehitetään ja tulee markkinoille jatkuvasti, jotta eläintuotannon ja lihateollisuuden uusiin haasteisiin voitaisiin vastata. Sen vuoksi on tärkeää, että komissio valtuutetaan hyväksymään uusia tainnutusmenetelmiä säilyttäen samalla eläinten suojelun yhdenmukaisen ja korkean tason.

(23)

Yhteisön ohjeet ovat hyödyllinen väline, jonka avulla alan toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa tietoa parametreista, joita käyttämällä voidaan varmistaa eläinten suojelun korkea taso taaten samalla alan toimijoille tasapuolisen toimintaympäristön. Sen vuoksi on tarpeen, että komissio valtuutetaan laatimaan tällaiset ohjeet.

(24)

Käyttötavasta riippuen eräät teurastamisen ja lopetuksen yhteydessä käytettävät tainnutusmenetelmät voivat johtaa eläimen kuolemaan siten, että eläimelle ei aiheudu kipua tai että aiheutuva tuska tai kärsimys on vähäistä. Eräät muut tainnutusmenetelmät eivät välttämättä johda eläimen kuolemaan, ja eläin saattaa palata tajuihinsa tai saada tuntemiskykynsä takaisin seuraavan kivuliaan menettelyn aikana. Tällaisia menetelmiä olisi sen vuoksi täydennettävä muilla tekniikoilla, jotka johtavat varmaan kuolemaan ennen eläimen virkoamista. Näin ollen on olennaista täsmentää, mitä tainnutusmenetelmiä on täydennettävä lopetusmenetelmällä.

(25)

Käytännössä eläinten tainnutusolosuhteet ja tainnuttamisen tulokset vaihtelevat useista tekijöistä johtuen. Sen vuoksi tainnuttamisen tuloksia olisi arvioitava säännöllisesti. Tätä tarkoitusta varten alan toimijoiden olisi määriteltävä tainnutusmenetelmiensä tehokkuuden tarkastamista varten edustava otos siten, että eläinryhmän homogeenisuus sekä muut vaikuttavat tekijät, kuten käytetyt välineet ja suorittava henkilöstö, otetaan huomioon.

(26)

Eräiden tainnutustapojen voidaan osoittaa olevan riittävän luotettavia johtamaan peruuttamattomasti eläimen kuolemaan kaikissa olosuhteissa, jos toimitaan tiettyjen keskeisten parametrien mukaan. Tällaisissa tapauksissa tainnutuksen varmistaminen vaikuttaa tarpeettomalta ja suhteettomalta. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista säätää tainnuttamisen varmistamista koskevista poikkeuksista, joita voidaan myöntää toimittaessa tietyin kaupallisin edellytyksin, kun on riittävää tieteellistä näyttöä siitä, että tietty tainnutustapa johtaa peruuttamattomasti kuolemaan kaikkien eläinten kohdalla.

(27)

Eläinten hyvinvointi riippuu pitkälti siitä, miten päivittäiset toiminnot hoidetaan, ja luotettavia tuloksia voidaan saada vain, jos alan toimijat kehittävät seurantavälineitä toimien vaikutusten arvioimiseksi. Sen vuoksi tuotantoketjun kaikkia vaiheita varten olisi laadittava riskeihin perustuva toimintaohjeisto. Toimintaohjeistoissa olisi esitettävä selkeät tavoitteet, vastuuhenkilöt, toimintatavat ja mitattavissa olevat kriteerit sekä kuvailtava seuranta- ja kirjausmenettelyt. Kutakin tainnutusmenetelmää varten olisi määriteltävä keskeiset parametrit, joita noudattamalla varmistetaan asianmukainen tainnutus kaikkien menettelyn kohteena olevien eläinten osalta.

(28)

Henkilöstön hyvä koulutus ja ammattitaito parantavat eläinten käsittelyolosuhteita. Eläinten hyvinvointiin liittyvään osaamiseen kuuluu kyseisen eläinlajin peruskäyttäytymismallien ja -tarpeiden tuntemus sekä eläimen tajuissaan olemisen ja tuntemiskyvyn merkkien tunnistaminen. Siihen kuuluu myös käytettävien tainnutusvälineiden tekninen tuntemus. Siksi olisi vaadittava, että tiettyjä teurastukseen liittyviä toimia suorittavalla henkilöstöllä ja niillä, jotka valvovat kausittaista turkiseläinten lopetusta, on todistus kelpoisuudesta kyseisiin tehtäviin. Kelpoisuustodistuksen vaatiminen muulta eläimiä lopettavalta henkilöstöltä olisi kuitenkin tavoitteisiin nähden suhteetonta.

(29)

Henkilöillä, joilla on usean vuoden työkokemus, voidaan olettaa olevan tietyn tasoinen asiantuntemus. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi oltava kelpoisuustodistusta koskevaan vaatimukseen liittyvä siirtymäsäännös kokeneen henkilöstön osalta.

(30)

Tainnutusvälineet on kehitetty ja suunniteltu tehokkaiksi tietyissä olosuhteissa. Sen vuoksi valmistajien olisi annettava käyttäjille tarkat ohjeet välineiden käytöstä ja kunnossapidosta eläinten hyvinvoinnin parhaan mahdollisen tason saavuttamiseksi.

(31)

Tehokkuuden varmistamiseksi eläinten tainnuttamiseen ja niiden liikkumisen rajoittamiseen tarkoitetut välineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kovassa käytössä olevien välineiden osia saattaa olla tarpeen vaihtaa, ja myös vähän käytettyjen välineiden teho voi heiketä korroosion tai muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Eräitä välineitä on lisäksi tarpeen kalibroida tarkkuuden varmistamiseksi. Alan toimijoiden tai kenen tahansa eläinten lopetukseen osallistuvan henkilön olisi siksi toteutettava kunnossapitomenettelyt kyseisiä välineitä varten.

(32)

Eläinten liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä toimijan turvallisuuden vuoksi ja joidenkin tainnutustekniikkojen käyttämiseksi asianmukaisesti. Todennäköisesti liikkumisen rajoittaminen kuitenkin aiheuttaa eläimille tuskaa, minkä vuoksi sen pitäisi olla mahdollisimman lyhytaikaista.

(33)

Eläimet voivat kärsiä, jos tainnutus epäonnistuu. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä siitä, että asianmukaista varatainnutusvälineistöä on pidettävä saatavilla, jotta eläimille aiheutuisi mahdollisimman vähän kipua, tuskaa tai kärsimystä.

(34)

Se, missä määrin siipikarjaa, kaneja ja jäniksiä teurastetaan toimitettavaksi pieninä lihamäärinä suoraan loppukuluttajalle tai tällaista lihaa suoraan loppukuluttajalle tuoreena lihana toimittaville paikallisille vähittäisliikkeille, vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen tätä toimintaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja 4 artiklan mukaisesti sääntelevien kansallisten sääntöjen perusteella On kuitenkin tärkeää varmistaa, että myös mainittuun toimintaan sovelletaan tiettyjä eläinten hyvinvointia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

(35)

Eräiden muiden eläinluokkien kuin siipikarjan, kanien ja jänisten teurastamiseen omaan kulutukseen yksityistaloudessa sovelletaan jo tiettyjä yhteisön vähimmäisvaatimuksia, kuten edeltävää tainnutusta, ja kansallisia sääntöjä. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista varmistaa, että myös tässä asetuksessa vahvistetaan eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset.

(36)

Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään, että laitoksista, joista tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuonti yhteisöön on sallittu, on pidettävä luetteloa. Tämän asetuksen yleiset vaatimukset ja teurastamoja koskevat lisävaatimukset olisi otettava huomioon kyseisessä luettelossa.

(37)

Yhteisö pyrkii edistämään karjaa koskevia korkeita hyvinvointinormeja kaikkialla maailmassa erityisesti kaupan yhteydessä. Se kannattaa OIE:n hyväksymiä eläinten hyvinvointiin, myös eläinten teurastukseen, liittyviä erityisiä normeja ja suosituksia. Nämä normit ja suositukset olisi otettava huomioon määritettäessä tuonnin yhteydessä vastaavuutta tämän asetuksen mukaisten yhteisön vaatimusten kanssa.

(38)

Alan toimijoiden järjestöjen laatimat hyvän toimintatavan oppaat ovat alan toimijoiden kannalta arvokkaita välineitä, jotka helpottavat tiettyjen tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamista, kuten esimerkiksi toimintaohjeiston kehittämistä ja soveltamista.

(39)

Teurastamot ja niissä käytettävät välineet on suunniteltu tiettyjä eläinluokkia ja teurastusmääriä varten. Jos nämä määrät ylitetään tai välineitä käytetään tarkoituksiin, joihin niitä ei ole suunniteltu, eläinten hyvinvointi vaarantuu. Toimivaltaisille viranomaisille olisi siksi annettava näitä seikkoja koskevat tiedot osana teurastamojen hyväksyntämenettelyä.

(40)

Siirrettävät teurastamot vähentävät tarvetta kuljettaa eläimiä pitkiä matkoja ja voivat siten auttaa eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa. Siirrettäviin teurastamoihin liittyy kuitenkin kiinteistä teurastamoista poikkeavia teknisiä rajoituksia, minkä vuoksi teknisiä määräyksiä voi olla tarpeen mukauttaa vastaavasti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta vahvistaa poikkeuksia, joilla siirrettävät teurastamot voidaan vapauttaa teurastamojen tilojen sijoittelua, niiden rakennustapaa ja välineistöä koskevista vaatimuksista. Ennen tällaisten poikkeusten hyväksymistä on tarkoituksenmukaista sallia se, että jäsenvaltiot antavat tai pitävät voimassa siirrettäviin teurastamoihin sovellettavia kansallisia sääntöjä.

(41)

Teurastamojen rakennustapaan, tilojen sijoitteluun ja välineistöön liittyvä tieteellinen tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Sen vuoksi on tärkeää, että komissio valtuutetaan muuttamaan teurastamojen rakennustapaan, tilojen sijoitteluun ja välineistöön liittyviä vaatimuksia säilyttäen samalla eläinten suojelun yhdenmukaisen ja korkean tason.

(42)

Yhteisön ohjeiden avulla alan toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa teurastamojen rakennustapaan, tilojen sijoitteluun ja välineistöön liittyviä tietoja eläinten suojelun korkean tason varmistamiseksi samalla, kun säilytetään alan toimijoiden tasapuolinen toimintaympäristö. Sen vuoksi on tarpeen, että komissio valtuutetaan antamaan tällaisia ohjeita.

(43)

Teurastus ilman tainnuttamista edellyttää tarkkaa kurkun leikkaamista terävällä veitsellä, jotta eläimen kärsimys olisi mahdollisimman vähäistä. Lisäksi jos eläimen liikkumista ei mekaanisesti rajoiteta leikkaamisen jälkeen, veren poistuminen todennäköisesti hidastuu, mikä pitkittää kärsimystä tarpeettomasti. Naudan-, lampaan- ja vuohensukuiset eläimet ovat yleisimmät tällä menettelyllä teurastettavat lajit. Ilman tainnutusta teurastettavien märehtijöiden liikkumista olisi sen vuoksi rajoitettava yksittäin ja mekaanisesti.

(44)

Teurastamoissa olevien eläinten käsittelyyn ja niiden liikkumisen rajoittamiseen liittyvä tieteellinen tieto lisääntyy ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Sen vuoksi on tärkeää, että komissio valtuutetaan muuttamaan teurastusta edeltävään eläinten käsittelyyn ja niiden liikkumisen rajoittamiseen liittyviä vaatimuksia säilyttäen samalla eläinten suojelun yhdenmukaisen ja korkean tason.

(45)

Yhteisön ohjeiden avulla alan toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille voidaan antaa teurastusta edeltävään eläinten käsittelyyn ja niiden liikkumisen rajoittamiseen liittyviä tietoja eläinten suojelun korkean tason varmistamiseksi samalla, kun säilytetään alan toimijoiden tasapuolinen toimintaympäristö. Siksi on tarpeen, että komissio valtuutetaan antamaan tällaisia ohjeita.

(46)

Eräissä jäsenmaissa saatujen kokemusten perusteella erityispätevöityneen henkilön nimeäminen henkilöksi, joka vastaa eläinten hyvinvoinnista ja koordinoi ja seuraa asiaa koskevan toimintaohjeiston täytäntöönpanoa teurastamoissa, on parantanut eläinten hyvinvointia. Tätä toimenpidettä olisi sen vuoksi sovellettava kaikkialla yhteisössä. Eläinten hyvinvoinnista vastaavalla henkilöllä olisi oltava riittävä toimivalta ja tekninen pätevyys, jotta hän voi antaa asiaan liittyviä ohjeita teurastuslinjan henkilöstölle.

(47)

Pienissä teurastamoissa, joiden toiminta on pääasiassa elintarvikkeiden myyntiä suoraan loppukuluttajalle, ei tarvita monimutkaisia johtamisjärjestelmiä tämän direktiivin periaatteiden panemiseksi täytäntöön. Eläinten hyvinvoinnista vastaavan nimeäminen ei siten olisi niiden osalta oikeassa suhteessa tavoitteena oleviin päämääriin nähden, joten tässä asetuksessa olisi säädettävä pieniä teurastamoja koskevasta poikkeuksesta kyseisen vaatimuksen osalta.

(48)

Joukkolopetukseen liittyy usein kriisinhallintaa ja rinnakkaisia painotuksia, kuten eläinten terveys, kansanterveys, ympäristökysymykset tai eläinten hyvinvointi. On tärkeää, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä noudatetaan joukkolopetuksen kaikissa vaiheissa, mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa sääntöjen noudattaminen voi vaarantaa ihmisen terveyden tai hidastaa merkittävästi taudin hävittämistä ja aiheuttaa sen, että useammat eläimet altistuvat sairaudelle tai kuolevat.

(49)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi näin ollen voitava poiketa eräistä tämän asetuksen säännöksistä tapauskohtaisesti, kun eläinten terveystilanne edellyttää eläinten hätälopetusta ja/tai kun sopivia vaihtoehtoja eläinten hyvinvoinnin parhaan mahdollisen tason saavuttamiseksi ei ole. Tällaiset poikkeukset eivät kuitenkaan saisi muodostua vaihtoehdoksi kunnolliselle suunnittelulle. Tästä syystä suunnittelun tasoa olisi nostettava ja eläinten hyvinvointi otettava asianmukaisesti huomioon valmiussuunnitelmissa.

(50)

Eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä 21 päivänä joulukuuta 1982 annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY (9) mukaisesti eläintaudeista ilmoittamista koskevissa menettelyissä tiedot taudinpurkauksista toimitetaan eläintautien ilmoitusjärjestelmän (ADNS) kautta. ADNS-järjestelmä ei toimita toistaiseksi erityisiä eläinten hyvinvointiin liittyviä tietoja, mutta sitä voidaan kehittää tähän suuntaan tulevaisuudessa. ADNS-järjestelmän jatkokehittämistä varten olisi tämän johdosta harkittava poikkeusta eläinten hyvinvointiin liittyvästä ilmoittamisvelvoitteesta, kun on kyse eläinten joukkolopetuksesta.

(51)

Nykyaikaiset eläinten tainnuttamiseen ja niiden liikkumisen rajoittamiseen tarkoitetut välineet ovat ominaisuuksiltaan entistä monipuolisempia ja pidemmälle kehitettyjä, ja niiden käyttö edellyttää erityistaitoja ja analysointikykyä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen saatavilla on riittävästi tieteellistä tukea, jota viranomaiset voisivat käyttää, kun eläinten tainnuttamisessa käytettäviä välineitä tai menetelmiä on tarpeen arvioida.

(52)

Kunkin tainnutusmenetelmän teho perustuu keskeisten parametrien hallintaan ja menetelmän säännölliseen arviointiin. Hyvän toimintatavan oppaiden laatiminen toiminta- ja seurantamenetelmistä, joita käytetään eläimiä lopetettaessa, on tärkeää tarjottaessa asianmukaista eläinten hyvinvointia koskevaa opastusta alan toimijoille. Tällaisten oppaiden arviointi edellyttää tieteellistä tietoa, käytännön kokemusta ja sidosryhmien välistä yhteisymmärrystä. Sen vuoksi kussakin jäsenvaltiossa asiantuntijalaitoksen tai -verkoston olisi suoritettava tämä tehtävä yhteistyössä asiaan liittyvien osapuolten kanssa.

(53)

Kelpoisuustodistusten antaminen olisi järjestettävä yhdenmukaisella tavalla. Kelpoisuustodistuksia antavat elimet tai yksiköt olisi sen vuoksi akkreditoitava yhdenmukaisten ja tieteellisesti arvioitujen standardien mukaisesti. Näin ollen tieteellistä tukea 20 artiklan mukaisesti antavan yksikön olisi annettava tarvittaessa lausunto kelpoisuustodistuksia antavien elinten ja yksiköiden suorituskyvystä ja soveltuvuudesta.

(54)

Asetuksessa (EY) N:o 882/2004 säädetään tietyistä toimenpiteistä, joihin toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä, jos eläinten hyvinvointiin liittyviä sääntöjä ei ole noudatettu. Näin ollen on tarpeen säätää vain lisätoimenpiteistä, jotka liittyvät nimenomaan tähän asetukseen.

(55)

Asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädetään elintarviketurvallisuusviranomaisen velvollisuudesta tukea sen tehtäväalalla toimivien järjestöjen verkostoitumista, minkä tavoitteena on helpottaa tieteellistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa, yhteishankkeiden kehittämistä ja toteuttamista sekä asiantuntemuksen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa elintarvikelainsäädännön alalla.

(56)

Kelpoisuustodistusten antaminen ja koulutus olisi järjestettävä yhdenmukaisella tavalla. Siksi tässä asetuksessa olisi säädettävä todistuksiin liittyvistä jäsenvaltioiden velvoitteista ja menettelyistä, joiden mukaisesti kelpoisuustodistuksia annetaan taikka peruutetaan määräajaksi tai kokonaan.

(57)

Euroopan kansalaiset odottavat, että eläimiä teurastettaessa noudatetaan hyvinvointia koskevia vähimmäissäännöksiä. Joillakin aloilla myös kansalliset käsitykset ohjaavat asennoitumista eläimiin, ja joissakin jäsenvaltioissa vaaditaankin yhteisön tasolla hyväksyttyjä säännöksiä laajempien hyvinvointisäännösten voimassapitoa tai käyttöönottoa. Eläinten edun nimissä on tarkoituksenmukaista myöntää jäsenvaltioille tiettyä liikkumavaraa pitää voimassa tai joillakin tietyillä aloilla antaa laajempia kansallisia sääntöjä edellyttäen, ettei tästä aiheudu haittaa sisämarkkinoiden toiminnalle.

On tärkeää varmistaa, etteivät jäsenvaltiot käytä tällaisia kansallisia sääntöjä siten, että se häiritsee sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.

(58)

Eräillä tämän asetuksen soveltamisaloilla neuvosto tarvitsee lisää tieteellistä, sosiaalista ja taloudellista tietoa ennen yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamista erityisesti viljelykalojen osalta ja mitä tulee nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseen ylösalaisin kääntämällä. Näin ollen on tarpeen, että komissio antaa nämä tiedot neuvostolle ennen kuin se ehdottaa muutoksia tämän asetuksen näille aloille.

(59)

Teurastamojen tilojen sijoittelu, rakennustapa ja välineistö edellyttävät pitkän aikavälin suunnittelua ja investointeja. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä asianmukaisesta siirtymäajasta, jotta teollisuudella olisi riittävästi aikaa sopeutua tässä asetuksessa vahvistettuihin vaatimuksiin. Kyseisen siirtymäkauden ajan olisi pidettävä edelleen voimassa teurastamoiden tilojen sijoitteluun, rakennustapaan ja välineistöön sovellettavat direktiivin 93/119/EY vaatimukset.

(60)

Jäsenvaltioiden olisi annettava säännökset tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(61)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli eläinten hyvinvointia lopetuksen yhteydessä koskevien yhdenmukaisten vaatimusten varmistamista, vaan se voidaan tässä asetuksessa ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista antaa tuon tavoitteen saavuttamiseksi erityiset säännöt, jotka koskevat elintarvikkeiden, villan, nahan, turkisten ja muiden tuotteiden tuotantoa varten pidettävien eläinten lopetusta ja siihen liittyviä toimia. Tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(62)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti,

a)

kun eläimiä lopetetaan

b)

kun omistaja teurastaa siipikarjaa, kaneja ja jäniksiä teurastamon ulkopuolella omaan kulutukseensa yksityistaloudessa.

a)

’lopetuksella’ tarkoituksellisesti aikaansaatua prosessia, joka aiheuttaa eläimen kuoleman;

b)

’liittyvillä toimilla’ eläinten lopetuksen yhteydessä ja lopetuspaikassa tapahtuvia toimia, kuten eläinten käsittelyä, säilytystä, liikkumisen rajoittamista, tainnuttamista ja verenlaskua;

c)

’eläimellä’ kaikkia selkärankaisia eläimiä, lukuun ottamatta matelijoita ja sammakkoeläimiä;

d)

’hätälopetuksella’ sellaisten eläinten lopetusta, jotka ovat loukkaantuneet tai joilla on voimakasta kipua tai kärsimystä aiheuttava sairaus, eikä kipua tai kärsimystä voida käytännössä muulla tavoin lievittää;

e)

’säilyttämisellä’ eläinten pitämistä pilttuissa, karsinoissa, katoksessa tai laitumella teurastamotoiminnan yhteydessä;

f)

’tainnuttamisella’ tarkoituksellisesti aikaansaatua tapahtumaa, joka aiheuttaa tuntemiskyvyn menetyksen ja tajuttomuuden kivuttomasti, mukaan luettuina välittömän kuoleman aiheuttavat menetelmät;

g)

’uskonnollisella rituaalilla’ eläinten teurastamiseen liittyvien toimien sarjaa, jonka määrittää uskonto;

h)

’kulttuuri- tai urheilutapahtumalla’ tapahtumaa, joka olennaisesti ja pääasiassa liittyy vakiintuneisiin kulttuuriperinteisiin tai vakiintuneeseen urheilutoimintaan, mukaan luettuina hevoskilpailut ja muunlaiset kilpailut, ja johon ei liity lihan tai muiden eläintuotteiden tuotantoa tai sellainen tuotanto on tapahtumaan itseensä verrattuna hyvin vähäistä ja taloudellisesti merkityksetöntä;

i)

’toimintaohjeistolla’ menettelytapoja koskevia kirjallisia ohjeita, joiden tarkoituksena on tietyn tehtävän suoritustavan tai normin yhdenmukaistaminen;

j)

’teurastuksella’ ihmisravinnoksi tarkoitetun eläimen lopetusta;

k)

’teurastamolla’ maaeläinten teurastukseen käytettävää laitosta, joka kuuluu asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan;

l)

’alan toimijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on valvonnassaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa eläinten lopetusta tai siihen liittyviä toimia harjoittava yritys;

m)

’turkiseläimillä’ pääasiassa turkisten tuotantoa varten kasvatettavia nisäkkäitä, joita ovat muiden muassa minkki, hilleri, kettu, pesukarhu, nutria ja tsintsilla;

n)

’joukkolopetuksella’ eläinten lopetusta kansanterveyteen, eläinten terveyteen, eläinten hyvinvointiin tai ympäristöön liittyvistä syistä toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa;

o)

’siipikarjalla’ tarhattuja lintuja, mukaan luettuina linnut, joita ei katsota kotieläiminä pidettäviksi linnuiksi mutta joita tarhataan kotieläiminä, lukuun ottamatta sileälastaisia lintuja;

p)

’liikkumisen rajoittamisella’ kaikkia menettelyjä, joilla ilman vältettävissä olevaa kipua, pelkoa tai levottomuutta rajoitetaan eläimen liikkumista tehokkaan tainnutuksen tai lopetuksen mahdollistamiseksi;

q)

’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta varmistaa tämän asetuksen vaatimusten noudattaminen, tai mitä tahansa muuta viranomaista, jolle tuo keskusviranomainen on siirtänyt tällaisen toimivallan;

r)

’puikotuksella’ keskushermostokudoksen ja selkäytimen vaurioittamista kallon sisään pistetyllä pitkittäisellä sauvanmuotoisella välineellä.

a)

eläimille tarjotaan fyysinen mukavuus ja suoja erityisesti pitämällä ne puhtaina ja sopivassa lämpötilassa sekä estämällä niitä kaatumasta tai liukastumasta;

b)

eläimiä suojellaan loukkaantumiselta;

c)

eläimiä käsitellään ja säilytetään niin, että niiden normaali käyttäytyminen otetaan huomioon;

d)

eläimissä ei näy merkkejä vältettävissä olevasta kivusta, pelosta tai epänormaalista käyttäytymisestä;

e)

eläimet eivät joudu pitkään kärsimään ravinnon tai veden puutteesta;

f)

eläimiä estetään olemasta vältettävissä olevassa vuorovaikutuksessa niiden hyvinvointia haittaavien muiden eläinten kanssa.

a)

otettava huomioon valmistajien suositukset;

b)

määriteltävä saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella kunkin tainnutusmenetelmän osalta liitteessä 1 olevassa 1 luvussa säädetyt keskeiset parametrit, joilla voidaan varmistaa menetelmän tehokkuus eläinten tainnuttamisessa;

c)

määriteltävä toteutettavat toimenpiteet 5 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten osoittaessa, ettei eläin ole asianmukaisesti tainnutettu tai, teurastettaessa eläimiä 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että eläin osoittaa yhä elonmerkkejä.

a)

eläinten käsittely ja hoito ennen niiden liikkumisen rajoittamista;

b)

eläinten liikkumisen rajoittaminen tainnuttamista tai lopetusta varten;

c)

eläinten tainnuttaminen;

d)

tainnuttamisen tehokkuuden arviointi;

e)

elävien eläinten ripustaminen tai nostaminen;

f)

elävien eläinten verenlasku;

g)

4 artiklan 4 kohdan mukainen teurastaminen.

a)

ne eläinlajit, -luokat, -määrät ja/tai -painot, joita varten välineet on tarkoitettu;

b)

eri käyttöolosuhteita vastaavat suositeltavat parametrit, mukaan luettuina liitteessä I olevassa I luvussa säädetyt keskeiset parametrit;

c)

menetelmä tainnutusvälineiden tehokkuuden valvomiseksi tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen noudattamisen osalta;

d)

tainnutusvälineiden kunnossapito- ja tarvittaessa kalibrointisuositukset,

a)

valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajia, toimivaltaisia viranomaisia tai muita asianosaisia kuullen;

b)

20 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tieteelliset lausunnot huomioon ottaen.

a)

eläinten enimmäismäärä tunnissa kullakin teurastuslinjalla;

b)

ne eläinluokat ja -painot, joiden käsittelyssä käytössä olevia liikkumisen rajoittamiseen ja tainnutukseen tarkoitettuja välineitä saadaan käyttää;

c)

kunkin säilytykseen tarkoitetun alueen enimmäiskapasiteetti.

a)

siirrettäviä teurastamoja koskevat poikkeukset liitteen II säännöistä;

b)

tarvittavat muutokset liitteen II mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

a)

tajuissaan olevien eläinten ripustaminen tai nostaminen;

b)

eläinten raajojen tai jalkojen kiinnittäminen yhteen tai sitominen mekaanisella laitteella;

c)

selkäytimen katkaiseminen esimerkiksi käyttämällä puntillaa tai tikaria;

d)

sellaisten sähkövirtojen käyttö eläimen lamaannuttamiseksi, jotka eivät tainnuta tai tapa sitä hallituissa olosuhteissa, erityisesti sellaisen sähkövirran käyttö, joka ei kulje aivojen läpi.

a)

valvontamenettelystä vastaavien henkilöiden nimet;

b)

indikaattorit, jotka on suunniteltu tajuttomuustilan tai tajuissaan olon ja tuntemiskyvyn merkkien havaitsemiseen eläimissä; indikaattorit, jotka on suunniteltu elonmerkkien puuttumisen havaitsemiseen teurastettavissa eläimissä 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

c)

perusteet sen määrittämiseksi, ovatko b alakohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden osoittamat tulokset hyväksyttäviä;

d)

olosuhteet joissa ja/tai ajankohta jolloin valvonta on suoritettava;

e)

eläinten lukumäärä kussakin valvonnan aikana tarkastettavassa otoksessa;

f)

soveltuvat menettelyt sen varmistamiseksi, että jos c alakohdassa tarkoitetut perusteet eivät täyty, tainnutus- ja lopetustoimia arvioidaan puutteiden syiden selvittämiseksi ja niihin tehdään tarvittavat muutokset.

a)

maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (11) tarkoitetut täysikasvuiset nautaeläimet ja hevoseläimet: 1 karjayksikköä;

b)

muut nautaeläimet: 0,50 karjayksikköä;

c)

siat, joiden elopaino on yli 100 kg: 0,20 karjayksikköä;

d)

muut siat: 0,15 karjayksikköä;

e)

lampaat ja vuohet: 0,10 karjayksikköä;

f)

karitsat, vohlat ja porsaat, joiden elopaino on alle 15 kg: 0,05 karjayksikköä.

a)

varmistettava, että toimenpiteet suoritetaan 1 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman mukaisesti;

b)

suoritettava tarpeelliset toimet eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

a)

joukkolopetuksen syyt;

b)

lopetettujen eläinten määrä ja laji;

c)

käytetyt tainnutus- ja lopetusmenetelmät;

d)

kuvaus kohdatuista ongelmista ja soveltuvin osin ratkaisuista, joilla on lievitetty tai vähennetty eläinten kärsimystä;

e)

selvitys mahdollisista 3 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.

a)

14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun teurastamojen hyväksyntään ja uusien tainnutusmenetelmien kehittämiseen liittyvää tieteellistä ja teknistä asiantuntija-apua;

b)

tieteellisiä lausuntoja liikkumisen rajoittamiseen ja tainnutukseen tarkoitettujen välineiden käyttöä ja kunnossapitoa koskevista valmistajien antamista ohjeista;

c)

tieteellisiä lausuntoja sen alueella tämän asetuksen soveltamiseksi laadituista hyvien käytäntöjen oppaista;

d)

tämän asetuksen soveltamiseksi erityisesti tarkastuksia koskevia suosituksia;

e)

lausuntoja erillisten elinten ja laitosten kyvystä ja soveltuvuudesta täyttää 21 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

a)

varmistaa, että eläinten lopetukseen ja siihen liittyviin toimiin osallistuvalle henkilöstölle on tarjolla koulutusta;

b)

antaa kelpoisuustodistuksia, jotka osoittavat, että henkilö on suorittanut hyväksytysti riippumattoman loppututkinnon; tämän tutkinnon aiheiden on oltava kyseisille eläinluokille soveltuvia ja vastattava 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimia sekä liitteessä IV vahvistettuja aihealueita;

c)

hyväksyä a alakohdassa tarkoitetun koulutuksen kurssiohjelmat sekä b alakohdassa tarkoitetun tutkinnon sisältö ja edellytykset.

a)

jolla on tehtävään tarvittava asiantuntemus, henkilöstö ja välineet;

b)

joka on riippumaton ja jolla ei ole loppututkintoon ja kelpoisuustodistusten myöntämiseen liittyviä eturistiriitoja.

a)

hakija on rekisteröitynyt 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun koulutukseen;

b)

hakija työskentelee sellaisen henkilön läsnäollessa ja välittömässä valvonnassa, jolla on suoritettavaa tehtävää varten annettu kelpoisuustodistus;

c)

väliaikainen todistus on voimassa enintään kolme kuukautta; sekä

d)

hakija antaa kirjallisen lausunnon siitä, ettei hänelle ole aikaisemmin annettu samalta alalta toista väliaikaista kelpoisuustodistusta, tai osoittaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, ettei ole voinut suorittaa loppututkintoa.

a)

vaatia alan toimijoita muuttamaan toimintaohjeistojaan ja erityisesti vähentämään tuotantoaan tai lopettamaan sen;

b)

vaatia alan toimijoita lisäämään 5 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suoritustiheyttä ja muuttamaan 16 artiklassa tarkoitettuja valvontamenettelyjä;

c)

peruuttaa määräajaksi tai kokonaan tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjä kelpoisuustodistuksia sellaisilta henkilöiltä, joilla ei enää ole tehtäviensä osalta riittävää pätevyyttä, tietoja tai taitoja suorittaa toimia, joita varten todistus on myönnetty;

d)

peruuttaa määräajaksi tai kokonaan 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valtuuksien delegoinnin;

e)

vaatia 8 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden muutosta ottaen asianmukaisesti huomioon 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti annetut tieteelliset lausunnot.

a)

eläinten lopetus ja siihen liittyvät toimet teurastamon ulkopuolella;

b)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa määritellyn tarhatun riistan, porot mukaan lukien, teurastaminen ja siihen liittyvät toimet;

c)

4 artiklan 4 kohdan mukainen eläinten teurastaminen ja siihen liittyvät toimet.

a)

liite A:

b)

liitteessä C olevan II jakson 3 kohdan A alakohdan 2 alakohta, 3 kohdan B alakohdan 1 alakohdan ensimmäinen alakohta, 3 kohdan B alakohdan 2 alakohta, 3 kohdan B alakohdan 4 alakohta sekä 4 kohdan 2 ja 3 alakohta.