02008L0056-20080625

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 02008L0056-20080625 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 02008L0056-20080625

Help

Consolidated text: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008 , yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Access initial legal act

(

Legal status of the document In force

)

Access current version (07/06/2017) 07/06/2017

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/56/2008-06-25

HTML

PDF

The document is unavailable in your User interface language.

2008L0056 — FI — 25.06.2008 — 000.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 164 25.6.2008, s. 19)

Oikaisu

►C1	Oikaisu, EUVL L 282, 26.9.2014, s. 27 (2008/56/EY,)

▼B

▼C1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/56/EY,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008,

yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi)

▼B

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon ( 2 ),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 3 ),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin jäsenvaltioiden suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvia merivesiä on Välimerellä, Itämerellä, Mustallamerellä ja Koillis-Atlantilla, mukaan lukien Azoreja, Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vedet.

(2)	On ilmeistä, että merellisiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja merten tarjoamien ekologisten palvelujen kysyntä ovat usein liian suuria ja että yhteisön on rajoitettava merivesiin kohdistuvaa vaikutustaan riippumatta siitä, missä nämä vaikutukset ilmenevät.

(3)

Meriympäristö on arvokas perintö, jota on suojeltava, säilytettävä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistettava siten, että perimmäisenä tavoitteena on säilyttää biologinen monimuotoisuus ja turvata monimuotoiset ja dynaamiset meret ja valtameret, jotka ovat puhtaita, terveitä ja tuottavia. Tällä direktiivillä olisi muun muassa edistettävä ympäristönäkökohtien sisällyttämistä kaikkiin asianmukaisiin politiikan aloihin ja toteutettava Euroopan unionin tulevan meripolitiikan ympäristöosuus.

(4)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY ( 4 ) mukaisesti on laadittu meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia, jonka yleisenä tavoitteena on merien kestävän käytön edistäminen ja meriekosysteemien säilyttäminen.

(5)	Teemakohtaisen strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi pyrittävä meriekosysteemien säilyttämiseen. Tähän lähestymistapaan olisi sisällytettävä suojelualueet, ja sitä olisi sovellettava kaikkeen meriympäristöön vaikuttavaan ihmisen toimintaan.

(6)

Tämän direktiivin mukaisen ympäristön hyvän tilan saavuttamista edistetään merkittävästi määrittämällä merensuojelualueet ja alueet, jotka on nimetty tai aiotaan nimetä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY ( 5 ), jäljempänä ’luontodirektiivi’, luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetussa neuvoston direktiivissä 79/409/ETY ( 6 ), jäljempänä ’lintudirektiivi’, ja kansainvälisissä tai alueellisissa sopimuksissa, joiden sopimuspuolina Euroopan yhteisö tai asianosaiset jäsenvaltiot ovat.

(7)

Tämän direktiivin mukaisten suojeltujen alueiden määrittäminen edistää merkittävästi niiden neuvoston päätöksellä 93/626/ETY ( 7 ) hyväksyttyjen sitoumusten toteuttamista, jotka tehtiin kestävää kehitystä käsittelevässä maailman huippukokouksessa ja biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa, sekä tällaisten alueiden yhtenäisen ja edustavan verkoston luomista.

(8)

Sovellettaessa ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa ihmisen toiminnan hallintaan siten, että samalla mahdollistetaan merten tarjoamien hyödykkeiden ja palvelujen kestävä käyttö, ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa, sen suojelun ja säilyttämisen jatkamista sekä merien tilan huonontumisen estämistä.

(9)

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan avoin ja johdonmukainen lainsäädäntökehys. Tämän kehyksen olisi myötävaikutettava eri politiikkojen johdonmukaisuuteen ja edistettävä ympäristönäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan aloihin, kuten yhteiseen kalastuspolitiikkaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan sekä muihin asiaan liittyviin yhteisön politiikan aloihin. Lainsäädäntökehyksen olisi muodostettava yleinen perusta toimille ja mahdollistettava toteutettavien toimien koordinointi ja johdonmukaisuus sekä niiden yhdentäminen asianmukaisella tavalla yhteisön muun lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten nojalla toteutettaviin toimiin.

(10)

Yhteisön meriympäristön muodostavien merialueiden tai osa-alueiden erilaiset olosuhteet, ongelmat ja tarpeet edellyttävät erilaisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Erilaisuus olisi otettava huomioon meristrategioiden valmistelun kaikissa vaiheissa, mutta erityisesti valmisteltaessa, suunniteltaessa ja pantaessa täytäntöön toimenpiteitä yhteisön meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi merialueiden ja osa-alueiden tasolla.

(11)

Tämän vuoksi kunkin jäsenvaltion olisi laadittava merivesiään varten meristrategia, joka koskee erityisesti kyseisen jäsenvaltion omia vesiä, mutta jossa otetaan samalla huomioon kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen yleinen tilanne. Meristrategioiden olisi johdettava ympäristön hyvän tilan saavuttamiseen tai ylläpitoon tähtäävien toimenpideohjelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioita ei kuitenkaan pitäisi vaatia ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin, jos meriympäristö ei ole merkittävässä vaarassa tai jos kustannukset olisivat kohtuuttomat meriympäristöön kohdistuviin riskeihin nähden, edellyttäen että päätös olla toteuttamatta toimia on asianmukaisesti perusteltu.

(12)

Rannikkovedet sekä merenpohja ja tämän sisusta ovat olennainen osa meriympäristöä, joten ne olisi sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan, ellei meriympäristön tilaa koskevista erityisnäkökohdista ole jo säädetty yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY ( 8 ) tai muussa yhteisön lainsäädännössä, millä varmistetaan täydentävyys samalla kun vältetään tarpeettomia päällekkäisyyksiä.

(13)

Koska meriympäristö on luonteeltaan rajat ylittävä, jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä varmistaakseen kutakin merialuetta tai osa-aluetta koskevan meristrategian laatimisen koordinoidusti. Koska merialueet tai osa-alueet kuuluvat osittain sekä muille jäsenvaltioille että kolmansille maille, jäsenvaltioiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan tiivis koordinointi kaikkien kyseessä olevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa. Merialueilla tai osa-alueilla jo olemassa olevia institutionaalisia rakenteita, erityisesti meriä koskevia alueellisia yleissopimuksia, olisi käytettävä, mikäli se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kyseisen koordinoinnin varmistamiseksi.

(14)

Jos meren tila on siinä määrin kriittinen, että kiireelliset toimet ovat tarpeen, jäsenvaltioiden, joilla on yhteisiä rajoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalla merialueella tai osa-alueella, olisi pyrittävä sopimaan toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy toimenpideohjelmien toteuttamisen aikaistaminen. Tällaisissa tapauksissa komissiota olisi kehotettava harkitsemaan mahdollisuuksia tukea jäsenvaltioita näiden tehostetuissa pyrkimyksissä parantaa meriympäristöä, määrittelemällä kyseinen alue pilottihankkeeksi.

(15)	Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole tässä direktiivissä tarkoitettuja merivesiä, direktiivin sellaisten säännösten vaikutus, jotka koskevat yksinomaan jäsenvaltioita, joilla on merivesiä, olisi rajattava koskemaan ainoastaan kyseisiä jäsenvaltioita.

(16)	Koska kansainvälisen tason toimet ovat välttämättömiä yhteistyön ja koordinaation saavuttamiseksi, tällä direktiivillä olisi edelleen lisättävä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sellaisten toimien johdonmukaisuutta, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

(17)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolina Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, joka hyväksyttiin merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 23 päivänä maaliskuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 98/392/EY ( 9 ). Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi otettava kaikilta osin huomioon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden velvoitteet, jotka perustuvat mainittuihin sopimuksiin. Merioikeusyleissopimukseen sisältyy sopimuspuolten merivesiin sovellettavien määräysten ohella yleisluonteisia velvoitteita sen varmistamiseksi, että sopimuspuolen lainkäyttö- tai valvontavallan mukaiset toimet eivät aiheuta vahinkoa sen merivesien ulkopuolella, ja sen välttämiseksi, että vahinko tai vaara siirretään alueelta toiselle tai pilaantumistyyppi muutetaan toiseksi tyypiksi.

(18)

Direktiivillä olisi lisäksi tuettava yhteisön voimakasta kantaa, jonka se on ilmaissut hyväksyessään biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja joka koskee biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämistä, merien biologisen monimuotoisuuden säilyttävän ja kestävän käytön varmistamista ja merien suojelualueiden maailmanlaajuisen verkon luomista vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi sillä olisi myötävaikutettava biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Konferenssissa hyväksyttiin merien ja rannikoiden biologista monimuotoisuutta koskeva laaja työohjelma sekä päämääriä, tavoitteita ja toimia, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti sekä varmistamaan meriekosysteemien mahdollisuudet tukea hyödykkeiden ja palvelujen tarjontaa, sekä suojeltuja alueita koskeva työohjelma, jonka tavoitteena on luoda suojeltujen merialueiden ekologisesti edustavat järjestelmät vuoteen 2012 mennessä ja varmistaa niiden ylläpito. Jäsenvaltioiden velvollisuus nimetä Natura 2000 -alueita lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaisesti edistää osaltaan merkittävästi tätä prosessia.

(19)

Direktiivillä olisi myötävaikutettava siihen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat täyttää useaan kansainväliseen sopimukseen perustuvat velvoitteensa ja merkittävät sitoumuksensa, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta; näitä sopimuksia ovat neuvoston päätöksellä 94/157/EY ( 10 ) hyväksytty Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, neuvoston päätöksellä 98/249/EY ( 11 ) hyväksytty Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, mukaan lukien sen uusi, neuvoston päätöksellä 2000/340/EY ( 12 ) hyväksytty merialueen ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä koskeva liite V sekä vastaava lisäys 3, neuvoston päätöksellä 77/585/ETY ( 13 ) hyväksytty Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskeva yleissopimus ja siihen vuonna 1995 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/802/EY ( 14 ) hyväksytyt muutokset, sekä neuvoston päätöksellä 83/101/ETY ( 15 ) hyväksytty Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja ja siihen vuonna 1996 tehdyt, neuvoston päätöksellä 1999/801/EY ( 16 ) hyväksytyt muutokset. Tällä direktiivillä olisi myötävaikutettava myös siihen, että jäsenvaltiot voivat täyttää Mustanmeren suojelemisesta pilaantumiselta tehtyyn yleissopimukseen perustuvat velvoitteensa ja noudattaa sopimuksen yhteydessä tehtyjä merkittäviä sitoumuksia, jotka liittyvät meriympäristön suojeluun pilaantumiselta. Yhteisö ei ole vielä yleissopimuksen sopimuspuolena, mutta sillä on yleissopimuksen suhteen tarkkailija-asema.

(20)	Kolmannet maat, joilla on vesialueita samalla merialueella tai osa-alueella kuin jollakin jäsenvaltiolla, olisi kutsuttava osallistumaan tällä direktiivillä säädettyyn prosessiin. Tällä tavoin edistetään kyseessä olevan merialueen tai osa-alueen ympäristön hyvän tilan saavuttamista.

(21)

Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että alueellisia suojelutoimenpiteitä, kuten erityisten suojelutoimien alueita, erityisiä suojelualueita tai merensuojelualueita koskevat säilyttämistavoitteet, hallintatoimenpiteet sekä seuranta- ja arviointitoimet otetaan huomioon.

(22)	Lisäksi olisi otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja syvänmeren ympäristöihin liittyvän meritutkimuksen sisältämät mahdollisuudet.

(23)

Koska meristrategioiden perusteella toteutetut toimenpideohjelmat ovat tehokkaita ainoastaan, jos ne suunnitellaan tietyn alueen meriympäristön tilaa koskevan luotettavan tiedon perusteella ja mukautetaan mahdollisimman hyvin kyseisten vesien tarpeisiin kunkin jäsenvaltion tapauksessa ja kyseisen merialueen tai osa-alueen yleistilanteen huomioon ottaen, olisi säädettävä asianmukaisten puitteiden valmistelusta kansallisella tasolla perusteltua päätöksentekoa varten, mukaan lukien meriympäristön tutkimus- ja seurantatoimet. Tähän liittyvää tutkimusta olisi jatkuvasti ja vakaasti tuettava yhteisön tutkimus- ja kehityspolitiikassa. Meriympäristöön liittyvien asioiden huomioon ottaminen seitsemännessä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa on merkittävä askel tähän suuntaan.

(24)

Toimenpideohjelmien valmistelun ensimmäisenä askeleena merialuetta tai osa-aluetta ympäröivien jäsenvaltioiden olisi tehtävä merivesiensä piirteitä tai ominaisuuksia ja niihin kohdistuvia paineita ja vaikutuksia koskeva analyysi, jossa määritetään tärkeimmät kyseisiin vesiin kohdistuvat paineet ja vaikutukset, sekä taloudellinen ja sosiaalinen analyysi niiden käytöstä ja meriympäristön tilan huonontumisesta aiheutuvista kustannuksista. Jäsenvaltiot voivat käyttää analyysiensä perustana arvioita, joita on jo aiemmin tehty meriä koskevien alueellisten yleissopimusten yhteydessä.

(25)

Analyysien perusteella jäsenvaltioiden olisi määritettävä merivesiään varten ne ominaisuudet, joilla ympäristön hyvää tilaa kuvataan. Tätä varten on tarkoituksenmukaista säätää sellaisten vertailuperusteiden ja menetelmästandardien kehittämisestä, joilla varmistetaan johdonmukaisuus ja joiden perusteella merialueita tai osa-alueita voidaan vertailla keskenään siltä osin, missä määrin ympäristön hyvä tila saavutetaan. Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi osallistuttava näiden kehittämiseen.

(26)	Seuraavana askeleena kohti ympäristön hyvän tilan saavuttamista olisi laadittava ympäristötavoitteet ja jatkuvan arvioinnin mahdollistavat seurantaohjelmat, joiden avulla asianomaisten merivesien tilaa voidaan arvioida säännöllisesti.

(27)

Sen jälkeen jäsenvaltioiden olisi laadittava ja pantava täytäntöön toimenpideohjelmat, joiden tarkoituksena on ympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpito kyseisillä vesillä siten, että samalla otetaan huomioon voimassa olevat yhteisön ja kansainväliset vaatimukset sekä kyseisen merialueen tai osa-alueen tarpeet. Toimenpiteiden olisi perustuttava ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joissa on kyse siitä, että on toteutettava ehkäiseviä toimia, että ympäristövahinkoja on torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja että saastuttajan on maksettava.

(28)

Edellä mainittujen toimien toteuttaminen kuuluu jäsenvaltioille, koska niiden kohdistamisen on oltava tarkkaa. Sen varmistamiseksi, että eri puolilla yhteisöä toteutettavat toimet ovat yhdenmukaisia kokonaisuutena ja maailmanlaajuisten sitoumusten kanssa, on oleellista, että jäsenvaltiot ilmoittavat toteuttamistaan toimista komissiolle, jotta komissio voi arvioida asianomaisella merialueella tai osa-alueella toteutettujen toimien johdonmukaisuuden ja tarvittaessa antaa ohjeita mahdollisesti tarvittavista muutoksista.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi. Olisi kuitenkin tunnustettava, että ympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen kaikilta osin kaikilla merivesillä vuoteen 2020 mennessä saattaa olla mahdotonta. Oikeudenmukaisuuden ja toteutettavuuden vuoksi on siksi tarkoituksenmukaista säätää tapauksista, joissa jäsenvaltioiden ei ole mahdollista saavuttaa asetettujen ympäristötavoitteiden haluttua tasoa tai saavuttaa tai ylläpitää ympäristön hyvää tilaa.

(30)

Tässä yhteydessä olisi tarpeen säätää kahdentyyppisistä erityistapauksista. Ensimmäinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio ei voi saavuttaa ympäristötavoitteita sellaisen toimen tai toimien puutteen vuoksi, josta asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa, luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamien olosuhteiden vuoksi, sellaisten kyseisen jäsenvaltion itsensä toteuttamien toimien vuoksi, joiden perusteena on pakottava yleinen etu, joka on merkittävämpi kuin ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset, taikka sellaisten luonnonolojen vuoksi, joista johtuen merivesien tilan parantaminen ei ole tiettynä aikana mahdollista. Asianomaisen jäsenvaltion olisi perusteltava, mistä syystä se katsoo tällaisen erityistapauksen syntyneen, ja täsmennettävä asianomainen alue, ja sen olisi toteutettava tarvittavat tilapäiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edelleen pyrkiä ympäristötavoitteisiin ja joilla estetään kyseisten merivesien tilan huonontuminen edelleen sekä lievennetään haitallisia vaikutuksia kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(31)

Toisentyyppinen erityistapaus on tilanne, jossa jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sille kuuluvien merivesien ympäristön tilaan ja jopa koko merialueeseen tai osa-alueeseen, mutta jota ei voida ratkaista kansallisilla toimenpiteillä tai joka liittyy johonkin muuhun yhteisön politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen. Tällaisten tapausten varalle olisi säädettävä järjestelyistä, joiden mukaisesti komissiolle ilmoitetaan asiasta toimenpideohjelmista ilmoittamisen yhteydessä, ja jos yhteisön toimet ovat tarpeen, annetaan komissiolle ja neuvostolle asianmukaisia suosituksia.

(32)

Erityistapauksiin sovellettavaa joustavuutta olisi kuitenkin valvottava yhteisön tasolla. Ensimmäisen erityistapauksen osalta on sen vuoksi tarkoituksenmukaista, että tilapäisten toimenpiteiden tehokkuutta tarkastellaan riittävästi. Lisäksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio perustelee toteutettuja toimia yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, komission olisi arvioitava, estävätkö tai vaarantavatko niistä aiheutuneet muutokset meriympäristöön pysyvästi ympäristön hyvän tilan saavuttamisen asianomaisella merialueella tai osa-alueella taikka muiden jäsenvaltioiden vesillä. Komission olisi annettava ohjeita mahdollisesti tarvittavista muutoksista, jos se katsoo, että suunnitellut toimenpiteet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset varmistamaan toimien yhdenmukaisuutta kyseisellä merialueella tai osa-alueella.

(33)	Jälkimmäisessä erityistapauksessa komission olisi tarkasteltava asiaa ja annettava vastaus kuuden kuukauden kuluessa. Komission olisi otettava soveltuvin osin huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden esittämät suositukset esittäessään asiaa koskevia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(34)

Koska meriekosysteemit ovat dynaamisia ja luonnostaan vaihtelevia ja koska niihin kohdistuvat paineet ja vaikutukset voivat muuttua ihmisten toimintatapojen kehittyessä ja ilmastonmuutoksen seurauksena, on tärkeää tunnustaa, että ympäristön hyvän tilan määrittämistä saatetaan joutua mukauttamaan ajan myötä. Vastaavasti on tarkoituksenmukaista, että meriympäristön suojelua ja hallintaa koskevat toimenpideohjelmat ovat joustavia ja mukautuvia ja että niissä otetaan huomioon tieteen ja tekniikan kehittyminen. Tämän vuoksi olisi säädettävä meristrategioiden säännöllisestä päivittämisestä.

(35)	Lisäksi olisi säädettävä toimenpideohjelmien ja niiden päivitysten julkaisemisesta sekä komissiolle toimitettavista välikertomuksista, joissa kuvataan näiden ohjelmien täytäntöönpanon edistymistä.

(36)

Jotta yleisön aktiivinen osallistuminen meristrategioiden laatimiseen, täytäntöönpanoon ja päivittämiseen voidaan varmistaa, olisi säädettävä asianmukaisen julkisen tiedon antamisesta yleisölle meristrategioiden eri osista tai niiden päivityksistä sekä pyydettäessä niiden asiaan liittyvien tietojen antamisesta, joita meristrategioiden laatimisessa on käytetty, yleisön oikeutta saada tutustua ympäristötietoihin koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(37)	Komission olisi esitettävä ensimmäinen arviointikertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja joka tapauksessa viimeistään vuonna 2019. Tämän jälkeen komission kertomukset olisi julkaistava joka kuudes vuosi.

(38)

Yhdenmukaisesti Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY ( 17 ) kanssa olisi säädettävä meriympäristön tilan arviointia, seurantaa, ympäristötavoitteita sekä tiedon siirtoon ja käsittelyyn tarvittavien teknisten formaattien vahvistamista koskevista menetelmästandardeista.

(39)

Kalastuksenhoitoa säänteleviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 18 ) mukaisesti ja tieteellisten lausuntojen perusteella tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja näihin toimenpiteisiin kuuluu kalastustoiminnan lopettaminen kokonaan tietyillä alueilla, jotta ekosysteemien eheys, rakenne ja toiminta voidaan säilyttää tai palauttaa ja jotta tarvittaessa voidaan turvata muun muassa kutu-, kasvu- ja ruokailupaikkoja. Radioaktiivisten aineiden käytöstä johtuvien päästöjen valvontaan sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen 30 ja 31 artiklaa, eikä tämän direktiivin tulisi sen vuoksi koskea sitä.

(40)	Yhteisessä kalastuspolitiikassa ja sen tulevassa uudistuksessa olisi otettava huomioon kalastuksen ympäristövaikutukset ja tämän direktiivin tavoitteet.

(41)	Jos jäsenvaltiot pitävät edellä mainituilla aloilla tai jollakin yhteisön muuhun politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen liittyvällä alalla toteutettavia toimia toivottavina, niiden olisi esitettävä tarkoituksenmukaisia suosituksia yhteisön toimiksi.

(42)	Yhteisön toimielinten on arvioitava etenkin ilmastonmuutoksesta johtuvia ympäristöongelmia, jotka koskevat arktisen alueen vesiä, joka on yhteisölle erityisen merkityksellinen lähimeriympäristö, ja jotka saattavat edellyttää toimia arktisen alueen ympäristön suojelemiseksi.

(43)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat meriympäristön suojelu ja säilyttäminen sekä sen tilan huonontumisen ehkäiseminen ja mahdollisuuksien mukaan kyseisen ympäristön ennallistaminen alueilla, joilla se on kärsinyt, vaan ne voidaan direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(44)

Jäsenvaltioiden laatimien toimenpideohjelmien ja niiden mukaisesti suunniteltujen toimien olisi perustuttava ekosysteemiin perustuvaan lähestymistapaan, jota sovelletaan ihmisen toiminnan hallintaan, ja niissä olisi noudatettava perustamissopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuja periaatteita, erityisesti ennalta varautumisen periaatetta.

(45)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ( 19 ) tunnustettuja perusoikeuksia ja otetaan huomioon siinä tunnustetut periaatteet, erityisesti sen 37 artikla, jonka tarkoituksena on edistää sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen sisällytetään unionin politiikkoihin kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

(46)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 20 ) mukaisesti.

(47)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa tämän direktiivin liitteitä III, IV ja V tieteen ja tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(48)

Komissiolle olisi myös siirrettävä toimivalta vahvistaa jäsenvaltioissa käytettävät vertailuperusteet ja menetelmästandardit sekä päättää seurannassa ja arvioinnissa käytettävistä eritelmistä ja standardoiduista menetelmistä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Aihe

1. Tällä direktiivillä luodaan puitteet jäsenvaltioiden toimenpiteille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi vuoteen 2020 mennessä.

2. Tämän vuoksi on kehitettävä ja pantava täytäntöön meristrategioita, joilla:

a) suojellaan ja säilytetään meriympäristöä, ehkäistään sen tilan huonontuminen tai ennallistetaan merien ekosysteemejä mahdollisuuksien mukaan alueilla, joilla ne ovat kärsineet;

b) ehkäistään ja vähennetään päästöjä meriympäristöön, tavoitteena poistaa asteittain 3 artiklan 8 kohdassa määritelty pilaantuminen, jotta voidaan varmistaa, että meren biologiseen monimuotoisuuteen, merten ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen tai lailliseen meren käyttöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia tai niitä ei vaaranneta merkittävästi.

3. Meristrategioissa ihmisen toiminnan hallintaan sovelletaan ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa, millä varmistetaan, että toiminnasta aiheutuva kokonaispaine pysyy tasolla, joka on yhteensopiva ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa, ja että merten ekosysteemien kyky reagoida ihmisen toiminnasta aiheutuviin muutoksiin ei vaarannu, samalla kun mahdollistetaan merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävä käyttö sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

4. Tällä direktiivillä edistetään meriympäristöön vaikuttavien eri politiikkojen, sopimusten ja lainsäädännöllisten toimenpiteiden keskinäistä johdonmukaisuutta ja pyritään varmistamaan ympäristönäkökohtien sisällyttäminen näihin politiikkoihin, sopimuksiin ja lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin merivesiin, ja siinä otetaan huomioon samaan merialueeseen tai osa-alueeseen kuuluvien kolmansien valtioiden meriympäristön laatuun kohdistuvat rajat ylittävät vaikutukset.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta toimintaan, jonka ainoana tarkoituksena on puolustus tai kansallinen turvallisuus. Jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että kyseinen toiminta toteutetaan sikäli kuin kohtuullista ja mahdollista tämän direktiivin tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) ’merivesillä’ tarkoitetaan:

a) vesiä, merenpohjaa ja tämän sisustaa merenpuoleisella alueella perusviivasta, josta aluevesien leveys mitataan, ulottuen sen alueen ulkorajaan saakka, jolla jäsenvaltiolla on ja/tai jolla se käyttää lainkäyttöoikeuksia Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, lukuun ottamatta perustamissopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden viereisiä vesiä sekä Ranskan merentakaisia departementteja ja alueellisia yhteisöjä, ja

b) rannikkovesiä sellaisina kuin ne ovat määritelty direktiivissä 2000/60/EY, niiden merenpohjaa ja sen sisustaa sikäli kuin meriympäristön tilaa koskevista erityisnäkökohdista ei ole jo säädetty mainitussa direktiivissä tai muussa yhteisön lainsäädännössä.

2) ’merialueella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittua merialuetta. Merialueet ja niiden osa-alueet on määritetty tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja niiden määrittämisessä on otettu huomioon hydrologiset, oseanografiset ja biogeografiset ominaisuudet;

3) ’meristrategialla’ tarkoitetaan strategiaa, joka on kehitettävä ja toteutettava jokaista merialuetta ja osa-aluetta varten 5 artiklassa säädetyn mukaisesti;

4) ’ympäristön tilalla’ tarkoitetaan ympäristön yleistä tilaa merivesillä, kun otetaan huomion meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenne, toiminta ja prosessit sekä luonnolliset fysiografiset, maantieteelliset, biologiset, geologiset ja ilmastolliset tekijät sekä fyysiset. Akustiset ja kemialliset olosuhteet, mukaan luettuina ne, jotka johtuvat ihmisten toiminnasta kyseisellä alueella tai sen ulkopuolella;

5) ’ympäristön hyvällä tilalla’ tarkoitetaan ympäristön tilaa merivesissä, kun nämä ovat ekologisesti monimuotoisia ja dynaamisia valtameriä ja meriä, jotka ovat luontaisissa olosuhteissaan puhtaita, terveitä ja tuottavia, ja kun meriympäristön käyttö on kestävää ja turvaa nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttö- ja toimintamahdollisuudet, toisin sanoen:

a) meriympäristön muodostavien ekosysteemien rakenne, toiminta ja prosessit, yhdessä niihin liittyvien fysikaalis-maantieteellisten, geologisten ja ilmastollisten tekijöiden kanssa mahdollistavat sen, että ekosysteemit toimivat kaikilta osin ja säilyttävät palautumiskykynsä suhteessa ihmisen toiminnasta aiheutuviin ympäristönmuutoksiin. Merien eliölajit ja elinympäristöt ovat suojeltuja, ihmisen aiheuttama biologisen monimuotoisuuden heikentyminen on estetty ja erilaiset biologiset osatekijät toimivat tasapainossa keskenään;

b) ekosysteemien hydromorfologiset, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, myös ihmisen toiminnasta kyseisellä alueella aiheutuvat ominaisuudet, tukevat edellä kuvattuja ekosysteemejä. Ihmisen toiminnan aiheuttamat aineiden ja energian päästöt, melu mukaan luettuna, meriympäristöön eivät johda pilaantumisvaikutuksiin;

Ympäristön hyvä tila on määritettävä 4 artiklassa tarkoitetun merialueen tai osa-alueen tasolla liitteessä I olevien laadullisten kuvaajien perusteella. Ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi sovelletaan sopeutuvaa hallintaa ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

6) ’vertailuperusteilla’ tarkoitetaan laadullisiin kuvaajiin läheisesti liittyviä erottavia teknisiä piirteitä;

7) ’ympäristötavoitteella’ tarkoitetaan merivesien eri tekijöiden ja merivesiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten haluttua tilaa koskevaa laadullista tai määrällistä kuvausta kunkin merialueen tai osa-alueen osalta. Ympäristötavoitteet on asetettava 10 artiklan mukaisesti;

8) ’pilaantumisella’ tarkoitetaan ihmisen toimesta suoraan tai välillisesti tapahtuvaa aineiden tai energian, ihmisen aiheuttama vedenalainen melu mukaan luettuna, johtamista meriympäristöön niin, että sillä on tosiasiallisesti tai todennäköisesti haitallisia seurauksia, kuten elollisten luonnonvarojen ja merien ekosysteemien vahingoittuminen, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön sekä muun laillisen meren käytön vaikeutuminen, meriveden käyttöominaisuuksien huonontuminen tai viihtyisyyden väheneminen, tai yleisesti merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävän käytön vaarantuminen;

9) ’alueellisella yhteistyöllä’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja aina kun mahdollista saman merialueen tai osa-alueen jakavien kolmansien maiden välisiä yhteistyö- ja koordinointitoimia meristrategioiden laatimiseksi ja toteuttamiseksi;

10) ’meriä koskevalla alueellisella yleissopimuksella’ tarkoitetaan 4 artiklassa mainittujen merialueiden meriympäristön suojelemiseksi laadittuja kansainvälisiä yleissopimuksia tai kansainvälisiä sopimuksia ja niiden hallintoelimiä, kuten yleissopimusta Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta, yleissopimusta Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta ja yleissopimusta Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemisesta.

4 artikla

Merialueet ja osa-alueet

1. Jäsenvaltioiden on tästä direktiivistä johtuvia velvoitteitaan täyttäessään otettava asianmukaisesti huomioon, että niiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat merivedet muodostavat erottamattoman osan seuraavista merialueista:

a) Itämeri;

b) Koillis-Atlantti;

c) Välimeri;

d) Mustameri.

2. Tietyn alueen erityisominaisuuksien huomioon ottamiseksi jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten jakaa 1 kohdassa tarkoitetut merivedet ala-alueisiin asianmukaisella tasolla sillä edellytyksellä, että ala-alueet on rajattu tavalla, joka on yhteensopiva seuraavien merien osa-alueiden kanssa:

a) Koillis-Atlantilla:

i) Pohjanmeri sen laajemmassa merkityksessä, mukaan luettuina Kattegat ja Englannin kanaali;

ii) Kelttienmeri;

iii) Biskajanlahti ja Iberian niemimaan rannikko;

iv) Atlantin valtamerellä: Makaronesian luonnonmaantieteellinen vyöhyke eli Azoreja ja Madeiraa ja Kanariansaaria ympäröivät vedet;

b) Välimerellä:

i) Läntinen Välimeri;

ii) Adrianmeri;

iii) Joonianmeri ja keskinen Välimeri;

iv) Egean- ja Levantinmeri.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisista ala-alueista 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuun päivämäärään mennessä, mutta ne voivat tarkistaa niitä, kun 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu alustava arviointi on saatettu päätökseen.

5 artikla

Meristrategiat

1. Kunkin jäsenvaltion on kunkin asianomaisen merialueen tai osa-alueen osalta laadittava merivesilleen meristrategia 2 kohdan a ja b alakohdassa esitetyn toimintasuunnitelman mukaisesti.

2. Merialueen tai osa-alueen jakavien jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet, erityisesti a ja b alakohdassa tarkoitetut meristrategioiden eri osatekijät ovat johdonmukaisia ja että ne koordinoidaan kullakin merialueella tai osa-alueella seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti, jonka osalta asianomaiset jäsenvaltiot pyrkivät noudattamaan yhteistä lähestymistapaa:

a) Valmistelu:

i) alustavan arvioinnin laatiminen 15 päivään heinäkuuta 2012 mennessä kyseisten vesien ympäristön senhetkisestä tilasta sekä ihmisen toiminnan vaikutuksesta kyseisiin vesiin 8 artiklan mukaisesti;

ii) kyseisten vesien ympäristön hyvän tilan määrittäminen 15 päivään heinäkuuta 2012 mennessä 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iii) ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden asettaminen 15 päivään heinäkuuta 2012 mennessä 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

iv) seurantaohjelman laatiminen ja täytäntöönpano 15 päivään heinäkuuta 2014 mennessä, jollei asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, tavoitteiden jatkuvan arvioinnin ja säännöllisen ajantasaistamisen varmistamiseksi 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

b) Toimenpideohjelmat:

i) toimenpideohjelman laatiminen vuoteen 2015 mennessä ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi 13 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti,

ii) edellä i alakohdassa tarkoitetun ohjelman toteuttamisen aloittaminen vuoteen 2016 mennessä 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden, joilla on rajoja tämän direktiivin kattamalla samalla merialueella tai osa-alueella, olisi silloin, kun meren tila on siinä määrin kriittinen, että kiireelliset toimet ovat tarpeen, laadittava 1 kohdan mukainen toimintasuunnitelma, johon sisältyy toimenpideohjelmien toteuttamisen aikaistaminen sekä mahdollisesti tiukempia suojatoimia edellyttäen, että tämä ei estä ympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä jollain toisella merialueella tai osa-alueella. Näissä tapauksissa:

a) asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle uudesta tarkistetusta aikataulustaan ja menettelevät sen mukaisesti;

b) komissiota pyydetään harkitsemaan jäsenvaltioiden tukemista näiden tehostetuissa pyrkimyksissä meriympäristön parantamiseksi tekemällä kyseisestä alueesta pilottihanke.

6 artikla

Alueellinen yhteistyö

1. Edellä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun koordinoinnin toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kyseistä merialuetta tai osa-aluetta koskevia olemassa olevia alueellisia institutionaalisia yhteistyörakenteita, meriä koskevat alueelliset yleissopimukset mukaan luettuina.

2. Meristrategioiden laatimista ja täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden on pyrittävä kullakin merialueella tai osa-alueella kaikin tavoin, käyttämällä asiaankuuluvia kansainvälisiä foorumeja, mukaan lukien meriä koskevien alueellisten yleissopimusten mekanismit ja rakenteet, koordinoimaan toimensa sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluu vesiä samalla merialueella tai osa-alueella.

Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä alalla olemassa olevia ohjelmia ja toimia, joita on laadittu kansainvälisten sopimusten, kuten meriä koskevien alueellisten yleissopimusten, yhteydessä.

Koordinaatio ja yhteistyö on ulotettava tarpeen mukaan koskemaan kaikkia merialueen tai osa-alueen valuma-alueella sijaitsevia jäsenvaltioita, myös sisämaavaltioita, jotta kyseisen merialueen tai osa-alueen piiriin kuuluvat jäsenvaltiot voisivat täyttää tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa, käyttäen tässä direktiivissä tai direktiivissä 2000/60/EY säädettyjä vakiintuneita yhteistyörakenteita.

7 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1. Jäsenvaltioiden on 15 päivään heinäkuuta 2010 mennessä nimettävä kutakin merialuetta tai osa-aluetta varten yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän direktiivin täytäntöönpanosta kyseisten jäsenvaltioiden merivesillä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista sekä liitteessä II luetellut tiedot 15 päivään tammikuuta 2011 mennessä.

Jäsenvaltioiden on samaan aikaan lähetettävä komissiolle luettelo kansallisista toimivaltaisista viranomaisistaan niiden kansainvälisten elinten osalta, joiden toimintaan ne osallistuvat ja jotka liittyvät tämän direktiivin täytäntöönpanoon.

Kunkin merialueen tai osa-alueen valuma-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden on lisäksi nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen 6 artiklan mukaista yhteistyötä ja koordinointia varten.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista kuuden kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

LUKU

MERISTRATEGIAT: VALMISTELU

8 artikla

Arviointi

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaisen merialueen tai osa-alueen osalta niille kuuluvista merivesistä alustava arviointi, jossa otetaan huomioon mahdolliset olemassa olevat tietoaineistot ja joka sisältää seuraavat seikat:

a) kyseisten vesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia sekä ympäristön senhetkistä tilaa koskeva analyysi, joka perustuu liitteessä III olevassa taulukossa 1 oleviin ohjeellisiin luetteloihin eri tekijöistä ja jossa käsitellään fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, elinympäristöjä, biologisia ominaisuuksia sekä hydromorfologiaa;

b) kyseisten vesien ympäristön tilaan kohdistuvia vallitsevia paineita ja vaikutuksia, ihmisen toiminta mukaan luettuna, käsittelevä analyysi, joka

i) perustuu liitteessä III olevassa taulukossa 2 olevien ohjeellisten eri tekijöiden luetteloon ja kattaa eri paineiden laadullisen ja määrällisen yhdistelmän sekä havaittavissa olevat suuntaukset;

ii) kattaa tärkeimmät kumulatiiviset vaikutukset ja synergiavaikutukset; ja

iii) huomioi yhteisön voimassa olevan lainsäädännön nojalla laaditut asianmukaiset arvioinnit;

c) taloudellinen ja sosiaalinen analyysi kyseisten vesien käytöstä sekä meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvista kustannuksista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa analyyseissä on otettava huomioon tekijät, jotka liittyvät yhteisön voimassa olevan lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 2000/60/EY asiaa koskevien säännösten soveltamisalaan kuuluviin rannikkovesiin, jokisuiden vaihettumisalueisiin ja aluevesiin. Analyyseissä on otettava huomioon myös muut asiaan liittyvät arvioinnit tai niiden on perustuttava tällaisiin arviointeihin, kuten meriä koskevien alueellisten yleissopimusten puitteissa yhteisesti toteutetut arvioinnit, jotta meriympäristön tilasta voidaan laatia kattava arviointi.

3. Edellä 1 kohdan mukaisia arviointeja valmistellessaan jäsenvaltioiden on 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun koordinoinnin avulla pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin varmistamaan, että

a) arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia koko merialueella tai osa-alueella;

b) rajat ylittävät vaikutukset ja piirteet otetaan huomioon.

9 artikla

Ympäristön hyvän tilan määrittäminen

1. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on kunkin asianomaisen merialueen tai osa-alueen osalta määritettävä merivesiä koskevat ympäristön hyvän tilan ominaispiirteet liitteessä I lueteltujen laadullisten kuvaajien perusteella.

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon liitteessä III olevan taulukon 1 ohjeellisen luettelon tekijät ja erityisesti fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, elinympäristöt, biologiset ominaisuudet sekä hydromorfologia.

Jäsenvaltioiden on myös otettava huomioon ihmisen toiminnasta kullekin merialueelle tai osa-alueelle aiheutuvat paineet tai vaikutukset liitteessä III olevassa taulukossa 2 vahvistetut ohjeelliset luettelot huomioon ottaen.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty arvio ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty määrittäminen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun määrittäminen on saatu päätökseen.

3. Jäsenvaltioiden käyttämät vertailuperusteet ja menetelmästandardit, joilla muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, vahvistetaan liitteiden I ja III perusteella 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen15 päivään heinäkuuta 2010 mennessä, jotta turvataan yhdenmukaisuus ja jotta merialueita tai osa-alueita voidaan vertailla keskenään sen suhteen, missä määrin ympäristön hyvää tilaa ollaan saavuttamassa. Ennen tällaisten vertailuperusteiden ja standardien ehdottamista komissio kuulee kaikkia tahoja, joita asia koskee, myös meriä koskevien alueellisten yleissopimusten mukaisia tahoja.

10 artikla

Ympäristötavoitteiden asettaminen

1. Edellä 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on asetettava kutakin merialuetta tai osa-aluetta varten kattavat ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit niille kuuluvien merivesien osalta ottaen huomioon liitteessä III olevassa taulukossa 2 vahvistetun paineiden ja vaikutusten ohjeellisen luettelon ja liitteessä IV lueteltujen ominaisuuksien ohjeellisen luettelon, jotta kehitystä kohti meriympäristön hyvän tilan saavuttamista voidaan ohjata.

Näitä tavoitteita ja indikaattoreita laatiessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että samoja vesiä koskevia kansallisella, yhteisön tai kansainvälisellä tasolla asetettuja asiaa koskevia voimassa olevia ympäristötavoitteita sovelletaan edelleen, ja varmistettava, että nämä tavoitteet ovat keskenään yhteensopivia ja että niissä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon myös merkittävät rajat ylittävät vaikutukset ja piirteet.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ympäristötavoitteet komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden asettamisesta.

11 artikla

Seurantaohjelmat

1. Edellä 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön koordinoidut seurantaohjelmat, joilla arvioidaan jatkuvasti niille kuuluvien merivesien ympäristön tilaa liitteessä III olevien ohjeellisten luetteloiden ja liitteessä V olevan luettelon sekä 10 artiklan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden perusteella.

Seurantaohjelmien on oltava yhteensopivia merialueilla tai osa-alueilla ja niiden on perustuttava yhteisön lainsäädännössä, luontodirektiivi ja lintudirektiivi mukaan lukien, tai kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuihin arviointia ja seurantaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin, ja niiden on oltava yhteensopivia näiden säännösten ja määräysten kanssa.

2. Merialueen tai osa-alueen jakavien jäsenvaltioiden on laadittava seurantaohjelmat 1 kohdan mukaisesti, ja niiden on johdonmukaisuuden ja koordinoinnin vuoksi pyrittävä varmistamaan, että

a) seurantamenetelmät ovat yhdenmukaisia koko merialueella tai osa-alueella, jotta seurantatulosten vertailu olisi helpompaa;

b) merkittävät rajat ylittävät vaikutukset ja piirteet otetaan huomioon.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seurantaohjelmista komissiolle kolmen kuukauden kuluessa niiden laatimisesta.

4. Seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut eritelmät ja standardoidut menetelmät, joissa otetaan huomioon aiemmat sitoumukset ja joilla varmistetaan seuranta- ja arviointitulosten vertailtavuus ja joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, vahvistetaan 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

12 artikla

Ilmoitukset ja komission arviointi

Kaikkien 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunkin merialueen tai osa-alueen osalta tehtyjen ilmoitusten perusteella komissio arvioi jäsenvaltioittain, muodostavatko ilmoitetut tekijät tämän direktiivin vaatimusten mukaiset asianmukaiset puitteet, ja se voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tarvittavat ja käytettävissä olevat lisätiedot.

Arviointeja tehdessään komissio arvioi puitteiden yhdenmukaisuuden eri merialueilla tai osa-alueilla sekä eri puolilla yhteisöä.

Komissio ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa kaikkien edellä tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta kyseisille jäsenvaltioille, katsooko se, että ilmoitetut tekijät ovat yhdenmukaisia tämän direktiivin kanssa, ja antaa ohjeita tarpeellisiksi katsomistaan muutoksista.

III

LUKU

MERISTRATEGIAT: TOIMENPIDEOHJELMAT

13 artikla

Toimenpideohjelmat

1. Jäsenvaltioiden on kunkin merialueen tai osa-alueen osalta määritettävä toimenpiteet, jotka on toteutettava 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi niille kuuluvilla merivesillä.

Nämä toimenpiteet on suunniteltava 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun alustavan arvioinnin perusteella sekä 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon liitteessä VI luetellut toimenpidetyypit.

2. Jäsenvaltioiden on yhdistettävä 1 kohdan mukaisesti suunnitellut toimenpiteet toimenpideohjelmaksi ja otettava tällöin huomioon muut asiaa koskevat toimenpiteet, joita edellytetään yhteisön lainsäädännön, erityisesti direktiivin 2000/60/EY, yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY ( 21 ) ja uimaveden laadun hallinnasta 15 päivänä helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY ( 22 ), sekä ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annettavan tulevan lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten nojalla.

3. Laatiessaan 2 kohdan mukaista toimenpideohjelmaa jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon kestävä kehitys ja erityisesti suunniteltujen toimenpiteiden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Jotta tuetaan 7 artiklassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista tai toimivaltaisia viranomaisia tämän tai näiden pyrkimyksissä saavuttaa tavoitteet yhdennetyllä tavalla, jäsenvaltiot voivat määrittää tai perustaa hallintorakenteita tällaisen vuorovaikutuksen hyödyntämiseksi.

Jäsenvaltioiden on ennen uusien toimenpiteiden käyttöönottoa varmistettava, että toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja teknisesti toteuttamiskelpoisia, ja suoritettava vaikutusten arviointeja, sisältäen kustannus-hyötyanalyysit.

4. Tämän artiklan mukaisesti laadittuihin toimenpideohjelmiin on kuuluttava alueellisia suojelutoimenpiteitä, jotka edistävät suojeltujen merialueiden, kuten luontodirektiivin mukaisten erityisten suojelutoimien alueiden, lintudirektiivin mukaisten erityissuojelualueiden ja sellaisten suojeltujen merialueiden, joista yhteisö tai asianomaiset jäsenvaltiot ovat sopineet niiden kansainvälisten tai alueellisten sopimusten puitteissa, joiden osapuolena ne ovat, yhtenäisiä ja edustavia verkostoja, jotka kattavat asianmukaisesti näitä alueita muodostavien ekosysteemien monimuotoisuuden.

5. Jos jäsenvaltiot katsovat, että ihmisen toiminnan hallinta yhteisön tasolla tai kansainvälisellä tasolla vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi meriympäristöön ja erityisesti 4 kohdassa tarkoitettuihin alueisiin, niiden on yksittäin tai yhdessä annettava asia toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen kansainvälisen organisaation harkittavaksi ja sellaisia mahdollisia toimenpiteitä varten, jotka saattavat olla tarpeen tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta ekosysteemien eheyttä, rakennetta ja toimintaa voidaan ylläpitää tai jotta se voidaan tarvittaessa palauttaa.

6. Jäsenvaltioiden on vuoteen 2013 mennessä julkistettava kunkin merialueen tai osa-alueen osalta asianmukaiset tiedot 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista alueista.

7. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimenpideohjelmissaan siitä, kuinka toimenpiteet toteutetaan ja kuinka ne edistävät 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

8. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava toimenpideohjelmiensa vaikutuksia merivesiensä ulkopuolisiin vesiin, jotta minimoidaan kyseisille vesille aiheutettu vaara ja vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan myönteisesti kyseisiin vesiin.

9. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimenpideohjelmistaan kolmen kuukauden kuluessa niiden laatimisesta komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee.

10. Jollei 16 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ohjelmien toteutus aloitetaan yhden vuoden kuluessa niiden laatimisesta.

14 artikla

Poikkeukset

1. Jäsenvaltio voi yksilöidä sille kuuluvilla merivesillä tapauksia, joissa ympäristötavoitteita tai ympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa kaikilta osin tämän jäsenvaltion toimin jostakin a–d alakohdassa luetellusta syystä tai niitä ei voida saavuttaa asetetussa aikataulussa e alakohdassa tarkoitetuista syistä:

a) toimi tai toimien puute, joista asianomainen jäsenvaltio ei ole vastuussa;

b) luonnon aiheuttamat olosuhteet;

c) ylivoimaisen esteen aiheuttamat olosuhteet;

d) merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset sellaisten toimien seurauksena, joiden perusteena on ympäristöön kohdistuvia kielteisiä – myös rajat ylittäviä – vaikutuksia merkittävämpi yleinen etu;

e) luonnonolot, jotka eivät mahdollista kyseisten merivesien tilan paranemista ajoissa.

Jäsenvaltion on ilmoitettava edellä tarkoitetut tapaukset selkeästi toimenpideohjelmassaan ja toimitettava komissiolle perustelut kantansa tueksi. Tapauksia yksilöidessään jäsenvaltioiden on otettava huomion vaikutukset, joita aiheutuu asianomaisen merialueen tai osa-alueen jäsenvaltioille.

Asianomaisen jäsenvaltion on kuitenkin toteutettava aiheellisia tilapäisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jatkaa ympäristötavoitteisiin pyrkimistä ja joilla estetään kyseisten merivesien tilan huonontuminen edelleen b, c ja d alakohdassa mainituista syistä ja joilla lievennetään haitallisia vaikutuksia kyseisen merialueen tai osa-alueen tasolla tai muiden jäsenvaltioiden merivesillä.

2. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutokset eivät pysyvästi estä tai vaaranna ympäristön hyvän tilan saavuttamista kyseisen merialueen tai osa-alueen tasolla tai muiden jäsenvaltioiden merivesillä.

3. Edellä 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tilapäiset toimenpiteet on, siltä osin kuin se on käytännössä mahdollista, sisällytettävä toimenpideohjelmiin.

4. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kaikkia 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen meristrategioiden osatekijöitä, mutta niiden ei 8 artiklassa tarkoitettua alustavaa arviointia lukuun ottamatta edellytetä toteuttavan erityisiä toimia, jos meriympäristö ei ole merkittävässä vaarassa tai jos kustannukset olisivat kohtuuttomat meriympäristöön kohdistuviin riskeihin nähden ja edellyttäen, että tila ei huonone entisestään.

Mikäli jäsenvaltio ei toteuta toimia jommankumman mainitun syyn vuoksi, sen on toimitettava komissiolle päätöksensä tueksi perustelut ja estettävä se, että ympäristön hyvän tilan saavuttaminen vaarantuu pysyvästi.

15 artikla

Yhteisön toimintaa koskevat suositukset

1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sille kuuluvien merivesien ympäristön tilaan mutta jota ei voida ratkaista kansallisilla toimenpiteillä, tai joka liittyy johonkin muuhun yhteisön politiikkaan tai kansainväliseen sopimukseen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava perustelut kantansa tueksi.

Komissio vastaa kuuden kuukauden kuluessa.

2. Kun yhteisön toimielinten toimet ovat tarpeen, jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle ja neuvostolle aiheellisia suosituksia 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskeviksi toimenpiteiksi. Jollei asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, komissio vastaa suosituksiin kuuden kuukauden määräajassa ja tarpeen mukaan esittää asiaa koskevat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle suositusten pohjalta.

16 artikla

Ilmoitukset ja komission arviointi

Komissio arvioi 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti ilmoitettujen toimenpideohjelmien perusteella jäsenvaltioittain, muodostavatko ilmoitetut ohjelmat asianmukaiset puitteet tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, jotka ovat käytettävissä.

Arviointeja tehdessään komissio tutkii toimenpideohjelmien yhdenmukaisuuden merialueilla tai osa-alueilla ja eri puolilla yhteisöä.

Komissio ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa kaikkien edellä tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta kyseisille jäsenvaltioille, katsooko se, että ilmoitetut toimenpideohjelmat ovat yhdenmukaisia tämän direktiivin kanssa, ja antaa ohjeita tarpeellisiksi katsomistaan muutoksista.

LUKU

PÄIVITTÄMINEN, RAPORTOINTI JA TIEDOTTAMINEN

17 artikla

Päivittäminen

1. Jäsenvaltioiden on kunkin merialueen tai osa-alueen osalta varmistettava, että meristrategiat päivitetään.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on 5 artiklassa tarkoitetulla koordinoidulla tavalla tarkistettava seuraavassa luetellut meristrategioidensa osat joka kuudes vuosi strategioiden laatimisen jälkeen:

a) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b) 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d) 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

3. Tiedot päivityksistä, joita mahdollisesti tehdään 2 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten seurauksena, on toimitettava komissiolle, meriä koskeville alueellisille yleissopimuksille ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, kolmen kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Edellä olevia 12 ja 16 artiklaa sovelletaan tähän artiklaan soveltuvin osin.

18 artikla

Välikertomukset

Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden kuluessa kunkin toimintaohjelman tai sen päivityksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesta julkaisemisesta toimitettava komissiolle lyhyt välikertomus, jossa käsitellään kyseisen ohjelman täytäntöönpanon edistymistä.

19 artikla

Yleisön kuuleminen ja tiedottaminen

1. Jäsenvaltioiden on asiaa koskevan nykyisen yhteisön lainsäädännön mukaisesti varmistettava, että kaikille tahoille, joita asia koskee. Annetaan ajoissa tehokkaat mahdollisuudet osallistua tämän direktiivin täytäntöönpanoon ja että olemassa olevat hallintoelimet tai -rakenteet, kuten alueelliset meriyleissopimukset, tieteelliset neuvoa-antavat elimet ja alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat, otetaan siihen mukaan mahdollisuuksien rajoissa.

2. Jäsenvaltioiden on julkaistava yhteenvedot meristrategioiden jäljempänä luetelluista osista tai niihin liittyvät päivitykset ja varmistettava, että yleisöllä on mahdollisuus esittää niistä huomionsa:

a) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alustava arviointi sekä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ympäristön hyvän tilan määrittäminen;

b) 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetut ympäristötavoitteet;

c) 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut seurantaohjelmat;

d) 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti laaditut toimenpideohjelmat.

3. Oikeuteen saada tutustua ympäristötietoihin sovelletaan ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/4/EY ( 23 ).

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on tähän direktiiviin liittyvien tehtäviensä hoitamista varten ja erityisesti 20 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaista yhteisön meriympäristön tilan arviointia varten mahdollisuus saada ja käyttää 8 artiklan mukaisiin alustaviin arviointeihin ja 11 artiklan mukaisesti toteutettuihin seurantaohjelmiin perustuvia tietoja direktiivin 2007/2/EY mukaisesti.

Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun 8 artiklan mukaisista alustavista arvioinneista ja 11 artiklan mukaisista seurantaohjelmista saadut tiedot ovat käytettävissä, nämä tiedot on myös saatettava Euroopan ympäristökeskuksen saataville, jotta se voi hoitaa tehtävänsä.

20 artikla

Komission kertomukset

1. Komissio julkaisee ensimmäisen arviointikertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki toimenpideohjelmat, ja joka tapauksessa vuoteen 2019 mennessä.

Tämän jälkeen komissio julkaisee kertomuksen joka kuudes vuosi. Se toimittaa kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Komissio julkaisee 15 päivään heinäkuuta 2012 mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan, miten tämä direktiivi on edistänyt jäsenvaltioiden tai yhteisön nykyisten velvoitteiden, sitoumusten ja aloitteiden toteuttamista yhteisön tasolla tai kansainvälisellä tasolla siltä osin kuin on kyse ympäristönsuojelusta merivesillä.

Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on oltava:

a) katsaus direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä;

b) meriympäristön tilaa yhteisössä koskeva selvitys, joka on laadittu koordinoidusti Euroopan ympäristökeskuksen sekä asiaan liittyvien alueellisten meri- ja kalastusorganisaatioiden ja -yleissopimusten kanssa;

c) katsaus meristrategioista sekä niiden parantamista koskevia ehdotuksia;

d) yhteenveto jäsenvaltioilta 12 ja 16 artiklan mukaisesti saaduista tiedoista ja komission 16 artiklan mukaisesti tekemistä arvioinneista, jotka liittyvät jäsenvaltioilta 15 artiklan mukaisesti saatuihin tietoihin;

e) yhteenveto vastauksista, jotka komissio on antanut jäsenvaltioiden 18 artiklan mukaisesti toimittamiin kertomuksiin;

f) yhteenveto vastauksista huomautuksiin, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat esittäneet edellisistä meristrategioista;

g) yhteenveto muiden asiaa koskevien yhteisön politiikkojen panoksesta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseen.

21 artikla

Suojelualueita koskeva välikertomus

Komissio laatii jäsenvaltioiden vuoteen 2013 mennessä toimittamien tietojen perusteella vuoteen 2014 mennessä merten suojelualueiden perustamista koskevan välikertomuksen ottaen huomioon sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstä ja yhteisön ja jäsenvaltioiden tekemistä kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvat velvoitteet.

Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

22 artikla

Yhteisön rahoitus

1. Kun otetaan huomioon, että meristrategioiden laatiminen on luonnostaan painopistealue, tämän direktiivin täytäntöönpanoa tuetaan yhteisön olemassa olevilla rahoitusvälineillä sovellettavien määräysten ja ehtojen mukaisesti.

2. Euroopan unioni osallistuu jäsenvaltioiden laatimien ohjelmien rahoittamiseen olemassa olevien rahoitusvälineiden mukaisesti.

23 artikla

Direktiivin uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tätä direktiiviä uudelleen 15 päivään heinäkuuta 2023 mennessä ja tekee tarvittaessa ehdotukset tarvittaviksi muutoksiksi.

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Tekniset mukautukset

1. Liitteitä III, IV ja V voidaan mukauttaa tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen ottaen huomioon 17 artiklan 2 kohdassa asetetut määräajat meristrategioiden tarkistusta ja päivittämistä varten.

2. Jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen voidaan hyväksyä:

a) menetelmästandardit liitteiden I, III, IV ja V soveltamista varten;

b) tekniset formaatit tietoaineistojen siirtoa ja käsittelyä varten, mukaan luettuina tilastolliset ja kartografiset tietoaineistot.

25 artikla

Sääntelykomitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

26 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait. Asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 15 päivään heinäkuuta 2010 mennessä. Niiden on viipymättä toimitettava kyseiset säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

3. Jäsenvaltioiden, joiden alueeseen ei kuulu merialueita, on saatettava voimaan vain ne säädökset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että 6 artiklan ja 7 artiklan mukaisia vaatimuksia noudatetaan.

Jos tällaiset säädökset ovat jo voimassa kansallisessa lainsäädännössä. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

28 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I

Laadulliset kuvaajat, jotka on huomioitava ympäristön hyvää tilaa määritettäessä

(3 artiklan 5 kohta, 9 artiklan 1 ja 3 kohta ja 24 artikla)

1) Pidetään yllä biologista monimuotoisuutta. Luontotyyppien laatu ja esiintyminen ja lajien levinneisyys ja runsaus vastaavat vallitsevia fysiografisia, maantieteellisiä ja ilmastollisia oloja.

2) Ihmisen toiminnan välityksellä leviävien tulokaslajien määrät ovat tasoilla, jotka eivät haitallisesti muuta ekosysteemejä.

3) Kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien kalojen sekä äyriäisten ja nilviäisten populaatiot ovat turvallisten biologisten rajojen sisällä siten, että populaation ikä- ja kokojakauma kuvastaa kannan olevan hyvässä kunnossa.

4) Meren ravintoverkkojen kaikki tekijät, siltä osin kuin ne tunnetaan, esiintyvät tavanomaisessa runsaudessaan ja monimuotoisuudessaan ja tasolla, joka varmistaa lajien pitkän aikavälin runsauden ja niiden lisääntymiskapasiteetin täydellisen säilymisen.

5) Ihmisen aiheuttama rehevöityminen, erityisesti sen haitalliset vaikutukset, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen, ekosysteemien tilan huononeminen, haitalliset leväkukinnot ja merenpohjan hapenpuute, on minimoitu.

6) Merenpohjan koskemattomuus on sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja että etenkään pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia.

7) Hydrografisten olosuhteiden pysyvät muutokset eivät vaikuta haitallisesti meren ekosysteemeihin.

8) Epäpuhtauksien pitoisuudet ovat tasoilla, jotka eivät johda pilaantumisvaikutuksiin.

9) Kalojen ja ihmisravintona käytettävien muiden meren antimien epäpuhtaustasot eivät ylitä yhteisön lainsäädännössä tai muissa asiaa koskevissa normeissa asetettuja tasoja.

10) Roskaantuminen ei ominaisuuksiltaan eikä määrältään aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle.

11) Energian mereen johtaminen, myöskään vedenalainen melu, ei ole tasoltaan sellaista, että se vaikuttaisi haitallisesti meriympäristöön.

Ympäristön hyvän tilan ominaispiirteiden määrittämiseksi 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti merialueella tai osa-alueella jäsenvaltioiden on arvioitava jokaista tässä liitteessä lueteltua laadullista kuvaajaa niiden kuvaajien osoittamiseksi, joita on käytettävä kyseisen merialueen tai osa-alueen ympäristön hyvän tilan määrittämiseksi. Kun jäsenvaltio katsoo, ettei yhden tai useamman kuvaajan käyttö ole aiheellista, sen on toimitettava tästä komissiolle perustelut 9 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoitusmenettelyn puitteissa.

LIITE II

Toimivaltaiset viranomaiset

(7 artiklan 1 kohta)

1) Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten nimi ja osoite – toimivaltaisen nimetyn viranomaisen / toimivaltaisten nimettyjen viranomaisten virallinen nimi ja osoite.

2) Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellinen asema – lyhyt selvitys toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisesta asemasta.

3) Vastuut – lyhyt selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä asianomaisilla merivesillä.

4) Osallisuus – jos toimivaltainen viranomainen toimii tai toimivaltaiset viranomaiset toimivat muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, näistä vaaditaan luettelo sekä tiivistelmä koordinoinnin varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

5) Alueellinen tai osa-aluetta koskeva koordinointi – tiivistelmä koordinoinnin varmistamiseksi luoduista järjestelyistä niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on merivesiä samalla merialueella tai osa-alueella.

LIITE III

Ohjeelliset luettelot ominaisuuksista, paineista ja vaikutuksista

(8 artiklan 1 kohta, 9 artiklan 1 ja 3 kohta, 10 artiklan 1 kohta, 11 artiklan 1 kohta ja 24 artikla)

Taulukko 1

Ominaisuudet

Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet	— Merenpohjan pinnanmuodostus ja syvyyskartoitus. — Vuosittaiset ja vuodenaikaiset lämpötilaolosuhteet sekä jääpeite, virtauksen nopeus, kumpuaminen, altistus aallokolle, sekoittumisominaisuudet, sameus, viipymäaika. — Suolaisuuden alueellinen ja ajallinen jakautuminen. — Ravinteiden (DIN, TN, DIP, TP, TOC) ja hapen alueellinen ja ajallinen jakautuminen. — pH- ja pCO2-profiilit tai vastaavat meren happamoitumisen mittaamiseksi käytetyt tiedot.
Elinympäristöt	— Vallitsevat merenpohjan ja vesipatsaan elinympäristöt ja kuvaus niiden tyypillisistä fysikaalisista ja kemiallisista ominaispiirteistä, kuten syvyys, veden lämpötilan vaihtelualue, virtaukset ja muut veden liikkeet, suolaisuus, merenpohjan rakenne ja pinnan koostumus. — Erityisten elinympäristötyyppien määrittäminen ja osoittaminen, erityisesti niiden luontotyyppien, jotka yhteisön lainsäädännössä (luontodirektiivi ja lintudirektiivi) tai kansainvälisissä yleissopimuksissa tunnustetaan tai määritellään tieteellisesti tai biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen kiinnostaviksi. — Elinympäristöt alueilla, jotka ominaisuuksiensa, sijaintinsa tai strategisen merkityksensä vuoksi on syytä mainita. Näihin voi kuulua alueita, joihin kohdistuu voimakkaita tai erityisiä paineita, tai alueita, joita on syytä suojella erityisjärjestelyin.
Biologiset ominaisuudet	— Kuvaus vallitseviin merenpohjan ja vesipatsaan elinympäristöihin liittyvistä biologisista yhteisöistä. Selvityksen olisi sisällettävä tietoja kasvi- ja eläinplanktonyhteisöistä, mukaan luettuina lajit sekä vuodenaikainen ja maantieteellinen vaihtelu. — Tietoja koppisiemenisistä, makrolevistä ja selkä-rangattomasta pohjaeläimistöstä, mukaan luettuina lajikoostumus, biomassa sekä vuosittais-/vuodenaikaisvaihtelu. — Tietoja kalapopulaatioiden rakenteesta, mukaan luettuina populaatioiden runsaus, levinneisyys sekä ikä-/kokorakenne. — Kuvaus merialueella/osa-alueella esiintyvien merinisäkäs- ja merimatelijalajien populaatiovaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta. — Kuvaus merialueella/osa-alueella esiintyvien merilintulajien populaatiovaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta. — Kuvaus niiden merialueella/osa-alueella esiintyvien muiden lajien populaatiovaihtelusta, luonnollisesta ja tosiasiallisesta levinneisyysalueesta ja tilasta, jotka kuuluvat yhteisön lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan. — Selvitys vieraiden tulokaslajien tai tarvittaessa alkuperäisten lajien geneettisesti poikkeavien muotojen ajallisesta esiintymisestä, runsaudesta ja levinneisyydestä meri-alueella/osa-alueella.
Muut ominaisuudet	— Kuvaus kemikaaleja koskevasta tilanteesta, mukaan luettuna huolta aiheuttavat kemikaalit, sedimentin pilaantuminen, ongelmalliset alueet, terveyskysymykset ja eliöstön saastuminen (erityisesti ihmisten ravintona käytetyn). — Kuvaus muista merialueelle tai osa-alueelle tyypillisistä tai ominaisista piirteistä ja ominaisuuksista.

Taulukko 2

Paineet ja vaikutukset

Fyysinen menetys	— Tukahduttaminen (esim. keinotekoisilla rakennelmilla, ruoppausjätteen läjityksellä). — Tukkiminen (esim. pysyvillä rakennelmilla).
Fyysinen vahinko	— Muutokset liettymisessä (esim. purkupaikoilta, lisääntyneestä valumasta tai ruoppauksista / ruoppausjätteen läjityksestä). — Kuluminen (esim. kaupallisesta kalastuksesta, veneilystä ja ankkuroinnista merenpohjaan aiheutuvat vaikutukset). — Valikoiva hyödyntäminen (esim. merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien resurssien tutkimus ja hyödyntäminen).
Muut fyysiset häiriöt	— Vedenalainen melu (esim. merenkulusta ja vedenalaisista akustisista laitteista johtuva). — Roskaantuminen.
Hydrologisten prosessien häiriintyminen	— Merkittävät muutokset lämpötilaoloissa (esim. voimalaitosten purkuvedet). — Merkittävät muutokset suolapitoisuusoloissa (esim. veden liikkeet estävillä rakennelmilla ja vedenotolla).
Vaarallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen	— Synteettisten yhdisteiden (esim. direktiivin 2000/60/EY prioriteettiaineluetteloon sisältyvät aineet, joilla on meriympäristön kannalta merkitystä, kuten torjunta-aineet, kiinnittymisenestoaineet ja lääkkeet, jotka ovat peräisin esim. hajakuormituspäästöistä, alusten päästöistä, ilmakehän laskeumasta ja jokien päästöistä, sekä biologisia vaikutuksia omaavat aineet) joutuminen meriympäristöön. — Muiden kuin synteettisten aineiden ja yhdisteiden (esim. raskasmetallit ja hiilivedyt, jotka ovat peräisin esim. alusten päästöistä, öljy- kaasu- ja mineraaliesiintymien tutkimuksesta ja hyödyntämisestä ja ilmakehän laskeumasta ja jokiperäisestä kuormituksesta) joutuminen meriympäristöön. — Radionuklidien joutuminen meriympäristöön.
Aineiden järjestelmällinen ja/tai tahallinen laskeminen ympäristöön	— Muiden kiinteiden, nestemäisten tai kaasumaisten aineiden johtaminen meriympäristöön järjestelmällisesti ja/tai tahallisesti sikäli kuin se on sallittua muun yhteisön lainsäädännön ja/tai kansainvälisten sopimusten nojalla.
Ravinteiden ja orgaanisten aineiden lisääntyminen	— Lannoitteista ja muista typpi- ja fosforipitoisista aineista aiheutuva kuormitus (esim. päästöt piste- ja hajakuormituslähteistä, mukaan lukien maatalous, vesiviljely ja ilmakehän laskeumat). — Orgaanisista aineista aiheutuva kuormitus (esim. viemärit, vesiviljely, jokiperäinen kuormitus)
Biologinen häiriö	— Mikrobipatogeenien johtaminen meriympäristöön. — Tulokaslajien meriympäristöön leviäminen ja lajien siirtäminen. — Lajien, satunnaiset sivusaaliit mukaan lukien, valikoiva hyödyntäminen (esim. kaupallinen ja virkistyskalastus).

LIITE IV

Ohjeellinen luettelo ympäristötavoitteita asetettaessa huomioon otettavista ominaisuuksista

(10 artiklan 1 kohta ja 24 artikla)

1) Jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kullakin merialueella tai osa-alueella kuuluvia merivesiä kuvaavien tekijöiden riittävä käsittely.

2) Tarve asettaa a) tavoitteet, joilla vahvistetaan ympäristön hyvän tilan määritelmään perustuvat tavoiteltavat olosuhteet, b) mitattavat tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit, jotka mahdollistavat seurannan ja arvioinnin, sekä c) toiminnalliset tavoitteet, jotka liittyvät konkreettisiin täytäntöönpanotoimiin tulosten saavuttamiseksi.

3) Ympäristön tavoiteltavan tai säilytettävän tilan määrittäminen sekä tämän tilan ilmaiseminen mitattavissa olevina tekijöinä, jotka luonnehtivat tietyn jäsenvaltion merivesiä tietyllä merialueella tai osa-alueella.

4) Asetettujen tavoitteiden johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus.

5) Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien resurssien erittely.

6) Tavoitteiden, myös mahdollisten välitavoitteiden, sekä niiden saavuttamiseen tarvittavan aikataulun asettaminen.

7) Edistymisen seurantaan ja hallintopäätösten ohjaamiseen tarkoitettujen indikaattorien määrittäminen tavoitteiden saavuttamiseksi.

8) Tarvittaessa vertailuarvojen määrittäminen (tavoite- ja raja-arvot).

9) Sosiaalisten ja taloudellisten seikkojen asianmukainen huomioiminen tavoitteita asetettaessa.

10) Asetettujen ympäristötavoitteiden, niihin liittyvien indikaattorien sekä raja- ja tavoitearvojen tarkastelu 1 artiklan mukaisten ympäristötavoitteiden näkökulmasta, jotta voidaan arvioida, johtaisiko näiden tavoitteiden saavuttaminen ympäristön tavoitellun tilan saavuttamiseen jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla.

11) Asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisuus niiden sitoumusten kanssa, joita yhteisö ja jäsenvaltiot ovat tehneet asiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten sopimusten perusteella, käyttäen hyväksi niitä sopimuksia, joilla on eniten merkitystä asianomaisen merialueen tai osa-alueen kannalta 1 artiklassa asetettujen yleisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

12) Kun tavoitteet ja indikaattorit on koottu yhteen, niitä olisi tarkasteltava yhdessä 1 artiklassa asetettujen yleisten ympäristötavoitteiden kanssa sen arvioimiseksi, johtaisiko tavoitteiden saavuttaminen meriympäristön tavoiteltavaan tilaan.

LIITE V

Seurantaohjelmat

(11 artiklan 1 kohta ja 24 artikla)

1) On toimitettava tietoa, jonka avulla voidaan arvioida ympäristön tila, ympäristön senhetkisen tilan suhde hyvään tilaan sekä edistyminen hyvän tilan saavuttamisessa sellaisena kuin se on määritetty liitteen III sekä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettavien vertailuperusteiden ja menetelmästandardien mukaisesti.

2) On varmistettava niiden tietojen tuottaminen, joiden avulla voidaan määrittää soveltuvat indikaattorit 10 artiklassa säädettyjä ympäristötavoitteita varten.

3) On varmistettava niiden tietojen tuottaminen, joiden avulla voidaan arvioida 13 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutus.

4) Ohjelmiin on sisällytettävä toimia, joiden avulla määritetään muutoksen syy ja siten mahdolliset korjaavat toimenpiteet, joita olisi toteutettava ympäristön hyvän tilan palauttamiseksi, kun tilan on havaittu poikkeavan toivotusta.

5) On toimitettava tiedot kemiallisista epäpuhtauksista, joita havaitaan ihmisten ravintona käytettävissä, kaupallisen kalastuksen alueilta saatavissa lajeissa.

6) Ohjelmiin on sisällytettävä toimia sen varmistamiseksi, että korjaavilla toimenpiteillä saavutetaan toivotut muutokset eikä niillä ole ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

7) Tiedot on yhdistettävä merialueittain tai osa-alueittain 4 artiklan mukaisesti.

8) On varmistettava arviointikäytäntöjen ja -menetelmien vertailukelpoisuus merialueiden ja/tai osa-alueiden sisällä ja niiden kesken.

9) On laadittava yhteisön tason seurannassa käytettävät tekniset eritelmät ja standardoidut menetelmät, joilla varmistetaan tietojen vertailtavuus.

10) On varmistettava siinä määrin kuin mahdollista yhdenmukaisuus alueellisella ja kansainvälisellä tasolla laadittujen voimassa olevien ohjelmien kanssa, jotta voidaan edistää johdonmukaisuutta näiden ohjelmien välillä ja välttää toimien päällekkäisyys, käyttämällä hyväksi niitä seurantaa koskevia ohjeita, joilla on kyseisten merialueiden tai osa-alueiden kannalta eniten merkitystä.

11) Ohjelmiin on sisällytettävä osana 8 artiklassa säädettyä alustavaa arviointia arviointi ympäristöolosuhteiden merkittävimmistä muutoksista sekä tarvittaessa uusista ja esiin tulevista kysymyksistä.

12) On käsiteltävä 8 artiklassa säädetyn alustavan arvioinnin osana liitteessä III lueteltuja asiaa koskevia tekijöitä, mukaan lukien niiden luonnollinen vaihtelu, sekä arvioitava edistymistä 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa käyttäen tarvittaessa niitä varten määritettyjä indikaattoreita sekä niiden raja- tai tavoitearvoja.

LIITE VI

Toimenpideohjelmat

(13 artiklan 1 kohta ja 24 artikla)

1) Panosten valvonta: hallintatoimenpiteet, jotka vaikuttavat ihmisen toiminnan sallittuun määrään.

2) Tuotosten valvonta: hallintatoimenpiteet, jotka vaikuttavat ekosysteemin osaan kohdistuvan häiriön sallittuun määrään.

3) Alueellisen ja ajallisen jakautumisen valvonta: hallintatoimenpiteet, jotka vaikuttavat siihen, missä ja milloin toiminta sallitaan.

4) Hallinnan koordinointitoimenpiteet: välineet, joilla varmistetaan hallinnan koordinointi.

5) Toimet, joilla parannetaan merien pilaantumisen jäljitettävyyttä silloin, kun tämä voidaan toteuttaa.

6) Taloudelliset kannustimet: hallintatoimenpiteet, joilla edistetään sitä, että merien ekosysteemejä käyttävien taloudellisen edun mukaista on toimia tavoilla, jotka auttavat saavuttamaan ympäristön hyvää tilaa koskevat tavoitteet.

7) Lieventämis- ja kunnostamisvälineet: hallintavälineet, joilla ohjataan ihmisen toimintaa merien ekosysteemien vahingoittuneiden osien ennallistamiseksi.

8) Viestintä, sidosryhmien osallistuminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen.

( 1 ) EUVL C 185, 18.8.2006, s. 20.

( 2 ) EUVL C 206, 29.8.2006, s. 5.

( 3 ) Euroopan parlamentin lausunto. Annettu 14. marraskuuta 2006 (EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 86), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 23. heinäkuuta 2007 (EUVL C 242 E, 16.10.2007, s. 11), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. toukokuuta 2008.

( 4 ) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

( 5 ) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 368).

( 6 ) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/105/EY.

( 7 ) EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1.

( 8 ) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2008/32/EY (EYVL L 81, 20.3.2008, s. 60).

( 9 ) EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1.

( 10 ) EYVL L 73, 16.3.1994, s. 19.

( 11 ) EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1.

( 12 ) EYVL L 118, 19.5.2000, s. 44.

( 13 ) EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1.

( 14 ) EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32.

( 15 ) EYVL L 67, 12.3.1983, s. 1.

( 16 ) EYVL L 322, 14.12.1999, s. 18.

( 17 ) EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

( 18 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2007 (EUVL L 192, 24.7.2007, s. 1).

( 19 ) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

( 20 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

( 21 ) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

( 22 ) EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37.

( 23 ) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

Top

Choose the experimental features you want to try