Kuudes puiteohjelma (2002-2006)

Vuosina 2002-2006 toteutettu kuudes tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma on saanut tehdä tilaa seitsemännelle puiteohjelmalle, jota toteutetaan vuosina 2007-2013. Kuten kuudennen puiteohjelman nimestä ilmenee, se toimi EU:n tiede-, tutkimus- ja innovointitoiminnan yleisenä kehyksenä vuosina 2002-2006. Kyseisen puiteohjelman päätavoitteena oli edistää todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista integroimalla ja koordinoimalla tähän asti hajallaan ollutta eurooppalaista tutkimustoimintaa.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY, tehty 27. kesäkuuta 2002, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002-2006).

TIIVISTELMÄ

Tieteellinen ja teknologian kehittäminen on olennaista teollisuusmaiden kuten Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden toiminnan kannalta. Kyseisellä toiminnalla parannetaan erityisesti työllisyyttä sekä kuluttajansuojan ja luonnonsuojelun tasoa, vahvistetaan kilpailukykyä sekä ratkotaan keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, globalisaatio ja ilmastonmuutos.

Tätä nykyä eurooppalainen tutkimus- ja innovointitoiminta on liian hajanaista pystyäkseen vastaamaan tehokkaasti ajan haasteisiin. Euroopan komissio, jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, tiedeyhteisö ja elinkeinoelämä ovat tietoisina tästä tilanteesta päättäneet yhdistää voimavaransa perustaakseen " eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) ", jossa kansainväliset yhteydet ovat tärkeällä sijalla.

Kuudes puiteohjelma on ERA:n toteuttamisessa EU:n tärkein oikeus- ja rahoitusväline kansallisten toimien ja muiden eurooppalaisen tieteellisen yhteistyön toimien rinnalla.

Kuudennen puiteohjelman päätavoitteina on:

• tukea tutkimusyhteistyötä
• edistää liikkuvuutta ja koordinointia
• valjastaa tutkimus- ja innovointitoiminta palvelemaan EU:n muita politiikan aloja.

VÄLINEET

Puiteohjelmassa otetaan käyttöön kaksi uutta välinettä: huippuosaamisen verkostot ja integroidut hankkeet.

• Huippuosaamisen verkostoissa pyritään asteittain integroimaan osallistujien toimintaa ns. virtuaaliseksi osaamiskeskukseksi.
• Integroidut hankkeet ovat mittavia hankkeita, joihin on pyritty kokoamaan selvästi määritettyihin tieteellisiin ja teknologisiin tavoitteisiin pääsemiseksi riittävän suuri määrä tutkimuskapasiteettia.

Lisäksi kaavaillaan käyttöön EY:n perustamissopimuksessakin mainittua toteutusvälinettä, jota ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole hyödynnetty. Kyseessä on EU:n osallistuminen eri jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin tutkimusohjelmiin.

RAKENNE JA TOIMINTALINJAT

Kuudes puiteohjelma käsittää kolme mittavaa erityisohjelmaa:

• ERA:n integrointi ja lujittaminen (sisältää tutkimustyön ensisijaiset aihealueet)
• eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen
• ERA:n perustan lujittaminen

Siihen sisältyvät myös:

• Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimet
• ydinenergia-ala
• YTK:n Euratom-toiminta

Kuudennen puiteohjelman budjetti on yhteensä 17,5 miljardia euroa, josta EY-osiolle on varattu 16,27 miljardia ja Euratom-osiolle 1,23 miljardia. Puiteohjelma on voimassa neljä vuotta 1.1.2003-31.12.2006.

Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen

Tälle erityisohjelmalle on osoitettu 13,345 miljardia euroa. Se jakautuu seitsemään ensisijaiseen aihealueeseen:

• biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia
• tietoyhteiskunnan teknologia
• nanoteknologia ja nanotieteet, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet
• ilmailu- ja avaruus
• elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus (es de en fr)
• kestävä kehitys, globaalimuutos ja ekosysteemit (es de en fr)
• kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa (es de en fr)

Tähän erityisohjelmaan sisältyy lisäksi erityistoimia, jotka kattavat useita tutkimuksen aloja.

Biotieteiden, genomitutkimuksen ja terveysalan bioteknologian aihealueella tavoitteena on auttaa Eurooppaa hyödyntämään eläviä organismeja koskevan genomitutkimuksen tuloksia erityisesti kansanterveyden kannalta sekä vahvistaa eurooppalaisen bioteknologiateollisuuden kilpailukykyä. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 2,255 miljardia euroa.

Tietoyhteiskunnan teknologian aihealueella tavoitteena on edistää laitteisto- ja ohjelmistotekniikoiden kehitystä, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus hyötyä osaamisyhteiskunnan kehityksestä. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 3,625 miljardia euroa.

Nanoteknologian ja nanotieteiden, älykkäiden materiaalien ja uusien tuotantomenetelmien ja -laitteiden aihealueella tavoitteena on auttaa sidosryhmiä luomaan valmiudet kehittää ja hyödyntää supramolekyyli- ja makromolekyylirakenteita koskevaa tutkimusta ja sen sovelluksia esimerkiksi terveyden ja kemian alalla. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 1,3 miljardia euroa.

Ilmailun ja avaruuden aihealueella tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen ilmailu- ja avaruusteollisuuden tieteellistä ja teknistä perustaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 1,075 miljardia euroa.

Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden aihealueella tavoitteena on luoda tieteellinen ja tekninen perusta, jota tarvitaan entistä turvallisempien, terveellisempien ja monipuolisempien elintarvikkeiden tuotantoa ja jakelua varten. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 685 miljoonaa euroa.

Kestävän kehityksen, globaalimuutoksen ja ekosysteemien (mukaan luettuna energia- ja liikenne-alan tutkimus) aihealueella tavoitteena on toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta ja yhdistää ympäristötavoitteet sekä taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ottaen huomioon uusiutuvat energialähteet, liikenne sekä Euroopan maa- ja merivarojen kestävä hallinta.

Kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa -aihealueella tavoitteena on edistää eurooppalaisia taloustieteiden, valtiotieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimusresursseja osaamisyhteiskunnan rakentamiseksi. Tämän ensisijaisen aihealueen määrärahat ovat 225 miljoonaa euroa.

Useita tutkimuksen aloja kattavat erityistoimet ovat seuraavat:

• politiikkojen tukeminen sekä tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi
• horisontaaliset tutkimustoimet, joihin pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) osallistuvat
• kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet
• YTK:n muut kuin ydintutkimuksen alaan liittyvät toimet.

Politiikkojen tukemisen sekä tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakoinnin tavoitteena on varmistaa yhteisön keskeisten tavoitteiden saavuttaminen tukemalla yhteisön politiikkojen suunnittelua ja toteuttamista, silloin kun näitä vaatimuksia ei voida täyttää ensisijaisilla aihealueilla. Myönnetyt määrärahat ovat 555 miljoonaa euroa.

Sellaisilla horisontaalisilla tutkimustoimilla, joihin pk-yritykset osallistuvat, pyritään auttamaan perinteisten tai uusien alojen eurooppalaisia pk-yrityksiä vahvistamaan teknologiavalmiuksiaan ja kehittämään kykyään toimia Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti. Tämän toimen määrärahat ovat 430 miljoonaa euroa.

Kansainvälistä yhteistyötä tukevilla erityistoimenpiteillä edistetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä kehitysmaiden, Välimeren alueen maiden (Länsi-Balkanin maat mukaan luettuina), Venäjän ja uusien itsenäisten valtioiden kanssa.

Tämän toimen määrärahat ovat 315 miljoonaa euroa.

YTK:n muilla kuin ydintutkimuksen alaan liittyvillä toimilla annetaan riippumatonta tieteellistä ja teknistä tukea yhteistyössä Euroopan tiedeyhteisön, kansallisten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja liikeyritysten kanssa. Tämän toimen määrärahat ovat 760 miljoonaa euroa.

Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen

Tälle erityisohjelmalle on osoitettu 2,605 miljardia euroa. Siihen kuuluu neljä toiminta-alaa:

• tutkimus ja innovointi
• tutkijavoimavarat ja liikkuvuus
• tutkimusinfrastruktuurit
• tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet.

Tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteena on edistää teknologista innovointia, tutkimustulosten hyödyntämistä, tietämyksen ja teknologioiden siirtoa sekä teknologiayritysten perustamista koko Euroopassa ja erityisesti heikommin kehittyneillä alueilla. Myönnetyt määrärahat ovat 290 miljoonaa euroa.

Tutkijavoimavarojen ja liikkuvuuden alalla erityisohjelmalla pyritään edistämään koulutusta ja tietämyksen siirtoa, jotta EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoiden kiinnostus Eurooppa kohtaan lisääntyisi. Kaksitoista nk. Marie Curie -toimea muodostavat keskeisen osan tällä alalla, jolle osoitetut määrärahat ovat 1,58 miljardia euroa.

Tutkimusinfrastruktuureissa korostetaan saavutettavuutta. Tämä alan määrärahat ovat 655 miljoonaa euroa.

Tieteen ja yhteiskunnan välisille suhteille on varattu 80 miljoonaa euroa tavoitteena muun muassa edistää tieteen ja yhteiskunnan sopusointuisia suhteita ja valmiutta kriittiseen ajatteluun eettisissä ongelmissa, ennalta varautumisen periaatetta ja naisten asemaa tieteessä.

Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen

Tälle erityisohjelmalle on osoitettu 320 miljoonaa euroa. Tämän otsakkeen toimilla pyritään lisäämään koordinointia kansallisella ja Euroopan tasolla sekä tukemaan tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen liittyvien politiikkojen ja toimien johdonmukaista kehitystä Euroopassa.

OHJELMAN TOTEUTTAMINEN

Kaikki oikeussubjektit, ts. luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka on perustettu kansallisen oikeuden, yhteisön oikeuden tai kansainvälisen oikeuden mukaisesti, voivat hakea lupaa osallistua ohjelmaan ja saada tukea. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeakoulut, kansainväliset järjestöt, tutkimuslaitokset, pk-yritykset ja suuryritykset ovat yhtä lailla tukikelpoisia. Ehdokasmaat ovat nyt samanarvoisessa asemassa kuin jäsenvaltiot. Aiemmin ehdokasmaasta tuleva tutkijaryhmä ei voinut koordinoida hanketta, jos se ei tehnyt yhteistyötä EU:n alueella toimivien tutkijoiden kanssa.

Hanke-ehdotukset on tehtävä jonkin tietyn ehdotuspyynnön yhteydessä. Tutkimusryhmillä ja -konsortioilla, jotka haluavat jättää ehdotuksen vastauksena ehdotuspyyntöön, on yleensä vähintään kolme kuukautta aikaa laatia ehdotuksensa ja toimittaa se komissiolle.

Jotta kaikille hakijoille voitaisiin varmistaa yhtäläinen tiedonsaanti ja oikeudenmukainen kohtelu, ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja asiaa koskevilla komission Internet-sivuilla. Vastaavat tiedot on saatavilla myös CORDIS-palvelimella (ES) (DE) (EN) (FR) ja RDT info -lehdessä (ES) (DE) (EN) (FR). Jäsenvaltioihin on luotu kansallisten yhteyspisteiden verkosto, joka antaa tietoja tutkimuksen puiteohjelmasta. Kansalliset viranomaiset auttavat hakijoita, joilla ei ole kokemusta rahoituksen hakemisesta. Kansalliset yhteyspisteet ovat hajautettuja ja itsenäisiä neuvontapisteitä, jotka sijaitsevat jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja muissa yhteistyömaissa.

Hankkeiden valinta tapahtuu mahdollisuuksien mukaan kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa osallistujia pyydetään toimittamaan tiivistelmä ehdotuksestaan. Jos osallistujat läpäisevät ensimmäisen vaiheen, niitä pyydetään esittelemään ehdotuksensa tarkemmin.

Tutkimustoimia voidaan yhdistää osana kansainvälistä yhteistyötä muiden eurooppalaisten yhteistyöjärjestelmien puitteissa, kuten COST (tieteellisen ja teknisen yleishyödyllisen tutkimuksen eurooppalainen yhteistyö, jota rahoitetaan kansallisesti ja koordinoidaan EU:n tuella) ja EUREKA (EN) (yhteisön ulkopuolinen tutkimusta ja teknologian kehittämistä käsittelevä ohjelma, joka perustuu toimien yhteisrahoitukseen).

Rahoitustukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin:

• huippuosaamisen verkostot
• integroidut hankkeet
• kohdennetut tutkimus- ja innovointihankkeet
• osallistuminen eri jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin ohjelmiin
• erityisesti pk-yrityksiä koskevat tutkimushankkeet
• tutkijavoimavarojen ja liikkuvuuden edistämis- ja kehittämistoimet
• koordinointitoimet
• erityiset tukitoimet
• infrastruktuureihin liittyvät integroidut aloitteet
• suorat toimet.

Taustaa

EU on toteuttanut tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvää politiikkaa monivuotisten puiteohjelmien pohjalta vuodesta 1984. Tällä hetkellä voimassa on kuudes puiteohjelma, joka muodostaa aiempien ohjelmien tavoin hyödyllisen välineen, jolla on huomattava vaikutus jäsenvaltioiden tutkimustoimintaan. Jotta ohjelman mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, tarvitaan kuitenkin laaja-alaisempaa lähestymistapaa, joka edellyttää todellisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Tavoitteena on luoda suotuisat olot, joissa Eurooppa voi kehittyä yhdeksi tutkimuksen johtavista keskuksista maailmassa. ERA:lla on keskeinen asema kuudennessa puiteohjelmassa. Sillä edistetään tieteellistä huippuosaamista, kilpailukykyä ja innovointia parantamalla talouden, yhteiskunnan ja tieteen toimijoiden yhteistyötä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) [EUVL L 421, 30.12.2006]. Tämä seitsemättä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaa (i23022) koskeva päätös on yksi niistä uusista toimenpiteistä, joilla tuetaan kasvua ja työllisyyttä seuraavassa, vuodet 2007-2013 kattavassa rahoitussuunnitelmassa. Ohjelman budjetti on 50,521 miljardia euroa ja sillä tuetaan neljää eurooppalaisen tutkimuspolitiikan keskeistä osa-aluetta, jotka ovat yhteistyö, ideat, ihmiset ja valmiudet.

Yhteistyö-ohjelmassa tuetaan kaikentyyppistä tutkimustoimintaa, joka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä, mukaan luettuina yhteistyöhankkeet ja verkostot sekä tutkimusohjelmien koordinointi. Tähän ohjelmaan kuuluu kiinteästi EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välinen kansainvälinen yhteistyö.

Ideat-ohjelman tarkoituksena on luoda itsenäinen Euroopan tutkimusneuvosto, jonka tehtävänä on tukea tutkijalähtöistä tieteen eturintamassa harjoitettavaa tutkimusta, jota Euroopan tasolla keskenään kilpailevat tutkimusryhmät tekevät kaikilla tieteen ja teknologian aloilla, mukaan luettuina tekniset tieteet, yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet.

Henkilöt-ohjelmalla pyritään vahvistamaan tutkijakoulutusta ja tutkijanuraa tukevia toimia eli nk. Marie Curie -toimia.

Valmiudet-ohjelmalla tuetaan eurooppalaisen tutkimuksen keskeisiä osa-alueita sekä innovointivalmiuksia kuten tutkimusinfrastruktuureja, pk-yrityksiä tukevaa tutkimustoimintaa, EU:n lähentymisalueiden tutkimuspotentiaalin vapauttamista sekä tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja kansainvälistä yhteistyötä tukevia horisontaalisia toimia koskevia kysymyksiä.

Komission tiedonanto - Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle [KOM(2003) 226 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission kertomus - Euroopan unionin toiminta tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä - Vuosikertomus 2002 [KOM(2003) 124 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen [KOM(2003) 112 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) [KOM(2005) 119 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 18.09.2007