1

Athinaïki Techniki AE (jäljempänä Athinaïki Techniki) vaatii valituksellaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-94/05, Athinaïki Techniki vastaan komissio, 26.9.2006 antaman sen määräyksen (jäljempänä valituksenalainen määräys) kumoamista, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti tutkimatta Athinaïki Technikin kanteen, jossa vaadittiin kumottavaksi Euroopan yhteisöjen komission 2.6.2004 tekemä päätös, jolla lopetettiin sen tekemän sellaisen kantelun käsittely, joka koski väitettyä valtiontukea, jonka Helleenien tasavalta myönsi Hyatt Regency -yhtymälle sellaista julkista hankintaa koskevan sopimuksentekomenettelyn yhteydessä, joka liittyi myyntiin, joka koski 49:ää prosenttia Casino Mont Parnèsin yhtiöpääomasta, ja josta päätöksestä valittaja sai tiedon 2.12.2004 päivätyllä kirjeellä (jäljempänä riidanalainen kirje).

2

EY 87 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

3

EY 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään seuraavaa:

”Jos komissio vaadittuaan niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa toteaa, että valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei 87 artiklan mukaan sovellu yhteismarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, se tekee päätöksen siitä, että asianomaisen valtion on komission asettamassa määräajassa poistettava tuki tai muutettava sitä.”

4

EY 88 artiklan 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 87 artiklan mukaan sovellu yhteismarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.”

5

Kuten Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1) johdanto-osan toisesta perustelukappaleesta ilmenee, tällä asetuksella koonnetaan ja vahvistetaan komission Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kehittämää käytäntöä valtiontukia koskevan tutkintamenettelyn alalla.

6

Tämän asetuksen II luvussa, jonka otsikko on ”Ilmoitettua tukea koskeva menettely”, olevassa 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Komissio tutkii ilmoituksen heti sen saatuaan. Komissio tekee päätöksen 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

2.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, se tekee asiasta tämän seikan toteavan päätöksen.

3.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ei ole epäilyjä, ja jos toimenpide kuuluu perustamissopimuksen [87] artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, se päättää, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille (jäljempänä ’vastustamatta jättämistä koskeva päätös’). Päätöksessä on mainittava, mitä perustamissopimuksen mukaista poikkeusta on sovellettu.

4.   Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille on epäilyjä, se päättää aloittaa perustamissopimuksen [88] artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn (jäljempänä ’muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös’).

– –”

7

Asetuksen N:o 659/1999 7 artiklassa täsmennetään, missä tapauksissa komissio tekee EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn päättämistä koskevan päätöksen.

8

Kyseisen asetuksen III luvussa säädetään sääntöjenvastaista tukea koskevasta menettelystä.

9

Tämän luvun 10 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jos komissiolla on miltä hyvänsä taholta saatuja tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta, se tutkii tiedot viipymättä.”

10

Kyseisessä III luvussa olevan 13 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Mahdollista sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkinnan tuloksista on tehtävä päätös 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti. Jos on kyse muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä, menettely päätetään 7 artiklan mukaisella päätöksellä. Jollei jäsenvaltio noudata tietojen antamista koskevaa välipäätöstä, päätös tehdään saatavilla olevien tietojen perusteella.”

11

Asetuksen N:o 659/1999 VI luvussa, jonka otsikko on ”Asianomaiset osapuolet”, olevassa 20 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Asianomaiset osapuolet voivat 6 artiklan mukaisesti tehdä huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä. Asianomaisille osapuolille, jotka ovat tehneet tällaisia huomautuksia, ja kaikille yksittäisen tuen saajille toimitetaan jäljennös komission 7 artiklan mukaisesti tekemästä päätöksestä.

2.   Asianomaiset osapuolet voivat toimittaa komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista ja tuen väärinkäytöstä. Jos komissio katsoo, että sillä ei saamiensa tietojen perusteella ole riittävää syytä ottaa kantaa asiaan, se ilmoittaa tästä asianomaiselle osapuolelle. Jos komissio tekee päätöksen asiassa, jota toimitetut tiedot koskevat, se toimittaa jäljennöksen päätöksestä asianomaiselle osapuolelle.

3.   Asianomaiset osapuolet voivat pyynnöstään saada jäljennöksen 4 artiklan, 7 artiklan, 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan mukaisista päätöksistä.”

12

Asetuksen N:o 659/1999 25 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen II, III, IV, V ja VII luvun mukaisesti tehdyt päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. – –”

13

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esittää valituksenalaisessa määräyksessä asian käsittelyn aiemmat vaiheet seuraavasti:

14

Tämän jälkeen komissio osoitti Athinaïki Technikille riidanalaisen kirjeen, jonka sanamuoto on seuraava:

”Viittaan puhelimitse esittämäänne kysymykseen, jolla pyrittiin saamaan tieto siitä, jatkaako komissio tutkimustaan edellä mainitussa asiassa vai onko asian käsittely lopetettu.

Komissio ilmoitti teille 16.9.2003 päivätyllä kirjeellä, että sen hallussa olevien tietojen perusteella ei ole olemassa riittäviä syitä jatkaa tätä asiaa koskevaa tutkimusta ([asetuksen N:o 659/1999] 20 artiklan nojalla).

Koska sellaisia lisätietoja ei ole, joiden perusteella tutkimusta voitaisiin jatkaa, komissio päätti 2.6.2004 hallinnollisesti asian käsittelyn.”

15

Athinaïki Techniki nosti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati tämän tuomion 1 kohdassa mainitun sen päätöksen kumoamista, josta se oli saanut tiedon riidanalaisella kirjeellä.

16

Komissio esitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 21.4.2005 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisen oikeudenkäyntiväitteen, jonka kyseinen tuomioistuin hyväksyi valituksenalaisella määräyksellä.

17

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin viittasi asetukseen N:o 659/1999 ja totesi, että komission valtiontukia koskevissa asioissa tekemät päätökset osoitetaan jäsenvaltioille.

18

Tämän jälkeen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi valituksenalaisen määräyksen 29–31 kohdassa seuraavaa:

19

Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että valtiontukia koskevaa menettelyä ei voida rinnastaa kilpailuasioissa sovellettavaan menettelyyn. Toisin kuin EY 81 ja EY 82 artiklassa, asetuksella N:o 659/1999 ei sen mukaan myönnetä menettelyllisiä oikeuksia kantelijoille ennen valtiontukia koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista.

20

Athinaïki Techniki vaatii valituksellaan, että yhteisöjen tuomioistuin

21

Komissio vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

22

Athens Resort Casino AE Symmetochon vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

23

Athinaïki Techniki väittää, että valituksenalaisessa määräyksessä on oikeudellinen virhe, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei pitänyt tämän tuomion 1 kohdassa mainittua toimea ”päätöksenä”. Athinaïki Techniki toteaa, että nyt esillä olevassa asiassa kyseessä olevan kaltainen lopullinen ja perusteltu kanta siihen, onko kyse valtiontuesta, on EY 230 artiklassa tarkoitettu ”päätös”.

24

Siitä, onko riidanalaisessa kirjeessä esitetty kannanotto lopullinen, Athinaïki Techniki toteaa, että tätä lopullisuutta ei aseta kyseenalaiseksi se, että se olisi voinut esittää uusia seikkoja kyseisen toimen toteuttamisen jälkeen.

25

Siitä, onko riidanalainen kirje perusteltu, Athinaïki Techniki katsoo, että komissio teki implisiittisesti perustellun päätöksen siitä, onko kyse valtiontuesta. Nämä perustelut seuraavat nimittäin asiayhteydestä, jossa riidanalainen kirje laadittiin. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki siis oikeudellisen virheen kiinnittäessään huomion tämän kirjeen sanamuotoon sen sijaan, että se olisi tarkastellut sitä sen asiayhteydessä. Athinaïki Techniki katsoo, että komissio laati tahallaan riidanalaisen kirjeen niukkasanaiseen tyyliin välttääkseen paljastamasta julkisia hankintoja koskevien säännösten mahdollista laiminlyöntiä.

26

Komissio katsoo, että riidanalaisen kirjeen määrittely perustuu asetuksen N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohtaan, jossa mahdollistetaan päätöksentekomekanismin käynnistämisen välttäminen, jollei minkäänlaisia vakavasti otettavia ja yksityiskohtaisia seikkoja ole esitetty. Komission mukaan tämän asetuksen 25 artiklasta käy ilmi, että sen valtiontukia koskevissa asioissa tekemät päätökset osoitetaan jäsenvaltioille. Se väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tehdään erottelu päätösluonteisten toimien ja ilmoitusluonteisten kirjeiden välillä. Riidanalaisen kirjeen kaltaisella ilmoitusluonteisella kirjeellä ei komission mukaan ole sitovia oikeusvaikutuksia, eikä se näin ollen voi olla kumoamiskanteen kohteena.

27

Lisäksi komissio katsoo, että perustelujen puuttuessa riidanalaista kirjettä on pidettävä päätöksenä, jota ei ole olemassa, jolla ei sellaisenaan ole minkäänlaisia oikeusvaikutuksia ja joka ei täten voi olla Athinaïki Technikille vastainen. Komissio väittää myös, että tämän yhtiön väite, jonka mukaan riidanalainen kirje on perusteltu, on tehoton, koska siinä ei aseteta kyseenalaiseksi päätösluonteisten toimien ja ilmoitusluonteisten kirjeiden välistä eroa. Komissio väittää, että nostamalla kumoamiskanteen pelkästä ilmoitusluonteisesta kirjeestä Athinaïki Techniki pyrki kiertämään sen, että sillä ei ole mahdollisuutta riitauttaa päätöstä, jolla komissio kieltäytyi aloittamasta jäsenvaltiota vastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä.

28

Athens Resort Casino AE Symmetochon katsoo, että riidanalainen kirje ei ole asetuksen N:o 659/1999 25 artiklassa tarkoitettu päätös ja että sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Tämän asetuksen 20 ja 25 artiklasta käy sen mukaan ilmi, että luonteeltaan epäviralliset kirjeet lähetetään asianomaisille osapuolille ja että ne eivät ole EY 230 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia. Riidanalainen kirje ei siis voi olla tämän artiklan mukaisen kumoamiskanteen kohteena.

29

Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että EY 230 artiklan mukaisen kumoamiskanteen kohteena voivat olla luonteestaan tai muodostaan riippumatta kaikki ne toimielinten toteuttamat toimenpiteet, joilla on tarkoitus saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi (ks. mm. asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981, Kok. 1981, s. 2639, Kok. Ep. VI, s. 231, 9 kohta; asia C-443/97, Espanja v. komissio, tuomio 6.4.2000, Kok. 2000, s. I-2415, 27 kohta ja asia C-131/03 P, Reynolds Tobacco ym. v. komissio, tuomio 12.9.2006, Kok. 2006, s. I-7795, 54 kohta).

30

Alustavasti on todettava, että Athinaïki Technikin kumoamiskanne ei koskenut riidanalaista kirjettä sellaisenaan. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen toimitetusta kannekirjelmästä käy nimittäin ilmi, että Athinaïki Techniki vaati ”kilpailun pääosaston sen päätöksen kumoamista, jolla päätettiin lopettaa kantajan sen kantelun käsittely, joka koski Helleenien tasavallan Hyatt Regency -yhtiölle ’casino Mont Parnèsin’ julkisen hankinnan yhteydessä myöntämää valtiontukea” (jäljempänä riidanalainen toimi). Tästä riidanalaisesta toimesta ilmoitettiin Athinaïki Technikille riidanalaisella kirjeellä. Näin ollen tämä viimeksi mainittu on vain toimi, jolla Athinaïki Techniki sai tiedon riidanalaisesta toimesta ja josta lähtien kanteen nostamisen määräaika alkoi kulua EY 230 artiklan viidennen kohdan mukaisesti.

31

Tämän jälkeen on aiheellista korostaa, että Athinaïki Techniki vaati riidanalaisen toimen kumoamista sillä perusteella, että se tehtiin EY 88 artiklan 3 kohdan perusteella ilman, että komissio olisi ensin aloittanut EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä, jonka yhteydessä Athinaïki Techniki olisi voinut esittää huomautuksensa.

32

Näin ollen ensimmäiseksi on täsmennettävä, mikä on ennen tätä muodollista tutkintamenettelyä toteutettavien toimien luonne, ja tämän jälkeen on tutkittava, saattoiko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin todeta, että riidanalaisella toimella ei ollut tarkoitus saada aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa Athinaïki Technikin etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.

33

Valtiontukien valvontamenettelyssä on erotettava toisistaan yhtäältä EY 88 artiklan 3 kohdan mukainen tukien alustavan tutkinnan vaihe, jota säännellään asetuksen N:o 659/1999 4 ja 5 artiklassa ja jonka tavoitteena on ainoastaan tehdä komissiolle mahdolliseksi muodostaa alustava näkemyksensä kyseisen tuen täydellisestä tai osittaisesta soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, ja toisaalta EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu varsinainen tutkintavaihe, jota säännellään kyseisen asetuksen 6 ja 7 artiklassa ja jonka tavoitteena on tehdä komissiolle mahdolliseksi saada käyttöönsä täydelliset tiedot kaikista asiaan liittyvistä seikoista (asia C-198/91, Cook v. komissio, tuomio 19.5.1993, Kok. 1993, s. I-2487, Kok. Ep. XIV, s. I-211, 22 kohta; asia C-225/91, Matra v. komissio, tuomio 15.6.1993, Kok. 1993, s. I-3203, Kok. Ep. XIV, s. I-233, 16 kohta ja asia C-390/06, Nuova Agricast, tuomio 15.4.2008, Kok. 2008, s. I-2577, 57 kohta).

34

EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely on välttämätön silloin, kun komissio kohtaa vakavia vaikeuksia arvioidessaan tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Komissio voi siis pysyttäytyä EY 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa alustavan tutkinnan vaiheessa ja tehdä tuen soveltuvuudesta myönteisen päätöksen vain, jos se on tämän menettelyn päättyessä vakuuttunut siitä, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille. Jos komissio on sitä vastoin tässä alustavassa menettelyssä tullut toisenlaiseen tulokseen tai ei ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevaan arviointiin liittyviä vaikeuksia, komissiolla on velvollisuus hankkia kaikki tarpeelliset selvitykset ja aloittaa tätä varten EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely (ks. mm. em. asiat Cook v. komissio, tuomion 29 kohta ja Matra v. komissio, tuomion 33 kohta ja asia C-367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomio 2.4.1998, Kok. 1998, s. I-1719, 39 kohta).

35

Perustamissopimuksen mukaan komissio on vasta tämän viimeksi mainitun menettelyn yhteydessä, jonka tavoitteena on mahdollistaa se, että komissio saa käyttöönsä kattavat tiedot kaikista asiaan liittyvistä seikoista, velvollinen kehottamaan niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa (em. asiat Cook v. komissio, tuomion 22 kohta ja Matra v. komissio, tuomion 16 kohta ja asia C-78/03 P, komissio v. Aktionsgemeinschaft Recht und Eigentum, tuomio 13.12.2005, Kok. 2005, s. I-10737, 34 kohta).

36

Kun komissio toteaa EY 88 artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta kyseisen artiklan 3 kohdan ja asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan perusteella tehdyllä päätöksellä, että valtion toteuttama toimi ei ole yhteismarkkinoille soveltumaton tuki, niillä, joiden hyväksi kyseisen menettelyn tarjoamat menettelylliset takeet on annettu, on mahdollisuus varmistua näiden takeiden kunnioittamisesta vain, jos ne voivat saattaa tämän päätöksen yhteisöjen tuomioistuinten tutkittavaksi. Näistä syistä kyseiset tuomioistuimet ottavat tutkittavaksi tällaisen päätöksen kumoamiseen tähtäävän kanteen, jonka on nostanut EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu osapuoli, jota asia koskee, jos kyseinen kantaja pyrkii kanteen nostamisella turvaamaan viimeksi mainittuun määräykseen perustuvat menettelylliset oikeutensa (ks. vastaavasti em. asia Cook v. komissio, tuomion 23–26 kohta; em. asia Matra v. komissio, tuomion 17–20 kohta; em. asia komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomion 40 kohta ja em. asia komissio v. Aktionsgemeinschaft Recht und Eigentum, tuomion 35 kohta).

37

Lisäksi asetuksen N:o 659/1999 10 artiklan 1 kohdassa ja 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä myönnetään tällaiselle asianomaiselle osapuolelle oikeus käynnistää EY 88 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alustavan tutkinnan vaihe toimittamalla komissiolle tietoja oletetuista sääntöjenvastaisista tuista, jolloin komissio on velvollinen tutkimaan viipymättä, onko kyseessä mahdollisesti tuki ja soveltuuko se yhteismarkkinoille.

38

Vaikka asianomaiset osapuolet eivät voi vedota puolustautumisoikeuksiin tämän menettelyn yhteydessä, niillä on sitä vastoin oikeus osallistua tähän menettelyyn siinä määrin kuin yksittäistapaukseen liittyvissä olosuhteissa on tarkoituksenmukaista (ks. vastaavasti asia C-49/05 P, Ferriere Nord v. komissio, tuomio 8.5.2008, 69 kohta).

39

Tällainen mainittuun menettelyyn osallistuminen merkitsee, että kun komissio ilmoittaa asianomaisille osapuolille asetuksen N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti, että sillä ei ole riittävää syytä ottaa kantaa asiaan, sillä on myös velvollisuus, kuten julkisasiamies toteaa ratkaisuehdotuksensa 101 kohdassa, tarjota asianomaisille osapuolille mahdollisuus esittää kohtuullisen ajan kuluessa lisähuomautuksia.

40

Kun nämä huomautukset on toimitettu tai kun kohtuullinen määräaika on päättynyt, asetuksen N:o 659/1999 13 artiklan 1 kohdassa asetetaan komissiolle velvollisuus saattaa alustava tutkintamenettely päätökseen tekemällä tämän asetuksen 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohdan mukainen päätös, toisin sanoen päätös, jossa se toteaa joko, että kyseessä ei ole tuki, tai, että se ei vastusta tukea, tai että se aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn. Tällä toimielimellä ei täten ole oikeutta jatkaa toimimattomuutta alustavan tutkinnan vaiheen ajan. Tämän jälkeen komission on joko aloitettava tutkintamenettelyn seuraava vaihe tai päätettävä asian käsittely tekemällä tämänsuuntainen päätös (ks. kilpailualalla sovellettavasta menettelystä asia C-282/95 P, Guérin automobiles v. komissio, tuomio 18.3.1997, Kok. 1997, s. I-1503, 36 kohta). Asetuksen N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen mukaan mikäli komissio tekee tällaisen päätöksen asianomaisen osapuolen toimittamien tietojen perusteella, se toimittaa tälle jäljennöksen päätöksestä.

41

Tässä yhteydessä on korostettava, että komissio voi tehdä jonkin asetuksen N:o 659/1999 4 artiklassa tarkoitetuista, edellä mainituista päätöksistä silti toteamatta, että kyseessä olisi tähän säännökseen perustuva päätös.

42

Kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamista koskevasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä nimittäin seuraa, että näiden toimien määrittelemistä varten tarkastelun kohteeksi on otettava riitautettujen toimien asiasisältö ja niiden laatijoiden aikomus. Tältä osin kannekelpoisia toimia ovat pääsääntöisesti toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan komission kanta hallinnollisen menettelyn päätteeksi ja joilla pyritään aikaansaamaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kantajan etuihin; sen sijaan menettelyn kuluessa tehdyillä toimenpiteillä, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, ei ole tällaisia vaikutuksia (ks. vastaavasti em. asia IBM v. komissio, tuomion 9 ja 10 kohta ja asia C-147/96, Alankomaat v. komissio, tuomio 22.6.2000, Kok. 2000, s. I-4723, 26 ja 27 kohta).

43

Toimen tai päätöksen muodolla ei sen sijaan lähtökohtaisesti ole merkitystä, kun kyse on siitä, voiko tämä toimi tai päätös olla kumoamiskanteen kohteena (ks. tältä osin em. asia IBM v. komissio, tuomion 9 kohta ja asia C-208/03 P, Le Pen v. parlamentti, tuomio 7.7.2005, Kok. 2005, s. I-6051, 46 kohta).

44

Sillä, vastaako kyseessä oleva toimi tiettyjä muotovaatimuksia vai ei, toisin sanoen onko toimen laatija antanut sille asianmukaisen otsikon, ovatko sen perustelut riittävät tai mainitaanko siinä säännöksistä, joista sen oikeusperusta muodostuu, ei siis pääsääntöisesti ole vaikutusta tämän toimen määrittelyyn (ks. perusteluvelvollisuuden osalta asia C-39/93 P, SFEI ym. v. komissio, tuomio 16.7.1994, Kok. 1994, s. I-2681, 31 kohta). Näin ollen sillä, että tätä toimea ei ole määritelty ”päätökseksi” tai että siinä ei viitata asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 2, 3 tai 4 kohtaan, ei ole merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole sillä, että komissio on tämän asetuksen 25 artiklan vastaisesti jättänyt ilmoittamatta tämän toimen asianomaiselle jäsenvaltiolle, koska tällainen virhe ei ole omiaan muuttamaan kyseisen toimen asiasisältöä (ks. tältä osin asia C-57/95, Ranska v. komissio, tuomio 20.3.1997, Kok. 1997, s. I-1627, 22 kohta).

45

Jos asia olisi eri tavoin, komissio voisi vapautua yhteisöjen tuomioistuinten valvonnasta yksinkertaisesti vain laiminlyömällä nämä muotovaatimukset. Oikeuskäytännöstä käy kuitenkin ilmi, että koska Euroopan yhteisö on oikeusyhteisö, jossa valvotaan sitä, että sen toimielinten toteuttamat toimenpiteet ovat yhteensopivia perustamissopimuksen määräysten kanssa, yhteisöjen tuomioistuinten käsiteltäväksi saatettuihin kanteisiin sovellettavia menettelysääntöjä on tulkittava niin pitkälle kuin mahdollista siten, että näitä sääntöjä sovelletaan tavalla, joka myötävaikuttaa sen tavoitteen täytäntöönpanoon, joka koskee tehokkaan oikeussuojan takaamista yksityisille oikeussubjekteille yhteisön oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien osalta (ks. vastaavasti asia C-50/00 P, Unión de Pequeños Agricultores v. neuvosto, tuomio 25.7.2002, Kok. 2002, s. I-6677, 44 kohta; asia C-229/05 P, PKK ja KNK v. neuvosto, tuomio 18.1.2007, Kok. 2007, s. I-439, 109 kohta ja asia C-432/05, Unibet, tuomio 13.3.2007, Kok. 2007, s. I-2271, 37 ja 44 kohta).

46

Tästä seuraa, että sen määrittelemiseksi, onko valtiontukien alalla toteutettu toimi asetuksen N:o 659/1999 4 artiklassa tarkoitettu ”päätös”, on aiheellista tarkastaa, vahvistiko komissio toimen asiasisältö ja tämän toimielimen aikomus huomioon ottaen tutkinnan kohteena olevalla toimella, alustavan tutkinnan päättyessä, lopullisen kantansa kantelun kohteena olevasta toimesta, ja näin ollen, totesiko komissio, että kyseessä on tuki vai että kyseessä ei ole tuki ja että tuen yhteensopivuudesta yhteismarkkinoille ei ole epäilyjä vai että tällaisia epäilyjä on.

47

Kuten tämän tuomion 30 kohdassa todetaan, Athinaïki Techniki ei riitauttanut kanteessaan riidanalaista kirjettä, koska se on pelkkä ilmoitusluonteinen kirje, jolla Athinaïki Technikille ilmoitettiin riidanalaisen toimen toteuttamisesta. Athinaïki Techniki riitautti nimenomaisesti tämän viimeksi mainitun toimen.

48

Komissio ilmoitti kyseisellä kirjeellä Athinaïki Technikille ensinnäkin, että 16.9.2003 päivätyllä aikaisemmalla kirjeellä se oli ilmoittanut sille, että ”sen hallussa ol[leiden] tietojen perusteella ei ol[lut] olemassa riittäviä syitä jatkaa tätä asiaa koskevaa tutkimusta”.

49

Seuraavaksi riidanalaisessa kirjeessä täsmennettiin, että ”koska sellaisia lisätietoja ei ol[lut], joiden perusteella tutkimusta [olisi voitu] jatkaa, komissio päätti 2.6.2004 hallinnollisesti asian käsittelyn”.

50

Vaikka oletettaisiin, että kyseinen 16.9.2002 päivätty kirje oli laadittu riidanalaisessa kirjeessä esitetyllä tavalla, se on asetuksen N:o 659/1999 20 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu alustava toimi, jonka myötä komissio täytti tästä säännöksestä johtuvan velvollisuutensa ilmoittaa asianomaiselle osapuolelle, ettei se aio ottaa kantaa asiaan. Näin ollen Athinaïki Technikillä oli mahdollisuus toimittaa komissiolle lisätietoja.

51

Seuraavaksi riidanalaisessa kirjeessä esitetyllä toteamuksella, jonka mukaan ”koska sellaisia lisätietoja ei ole, joiden perusteella tutkimusta voitaisiin jatkaa, komissio päätti 2.6.2004 hallinnollisesti asian käsittelyn”, ilmoitetaan, että komissio toteutti tosiasiallisesti kyseisenä päivänä toimen, jolla asian käsittely päätettiin hallinnollisesti, toisin sanoen riidanalaisen toimen.

52

Tämän toimen asiasisällöstä ja komission aikomuksesta ilmenee, että komissio päätti lopettaa Athinaïki Technikin käynnistämän alustavan tutkintamenettelyn. Komissio totesi kyseisellä toimella, että aloitetun tutkinnan perusteella ei voitu päätellä, että kyseessä olisi EY 87 artiklassa tarkoitettu tuki, ja että se kieltäytyi implisiittisesti aloittamasta EY 88 artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä (ks. vastaavasti em. asia komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomion 47 kohta).

53

Tämän tuomion 36 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että tällaisessa tilanteessa niillä, joiden hyväksi kyseisessä määräyksessä määrätyt menettelylliset takeet on annettu, on mahdollisuus varmistua näiden takeiden kunnioittamisesta vain, jos ne voivat saattaa tämän päätöksen yhteisöjen tuomioistuinten tutkittavaksi EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaisesti. Tätä periaatetta sovelletaan yhtä lailla silloin, kun päätös tehdään siitä syystä, että komissio katsoo tuen soveltuvan yhteismarkkinoille, kuin silloin, kun se katsoo, että kyseessä ei ole tuki.

54

Riidanalaista toimea ei voida määritellä alustavaksi tai valmistelevaksi toimeksi, koska aloitetun hallinnollisen menettelyn yhteydessä sen jälkeen ei toteuteta mitään muuta toimea, joka voi olla kumoamiskanteen kohteena (ks. vastaavasti em. asia SFEI ym. v. komissio, tuomion 28 kohta).

55

Toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, tältä osin ei ole merkitystä sillä, että asianomainen osapuoli voi vielä toimittaa komissiolle lisätietoja, jotka voivat velvoittaa tämän viimeksi mainitun tarkastamaan kantaansa kyseessä olevasta jäsenvaltion toimesta.

56

Alustavan tutkintamenettelyn päätteeksi tehdyn päätöksen lainmukaisuutta nimittäin arvioidaan vain niiden tietojen mukaan, jotka komissiolla saattoi olla hallussaan päätöksen tekemisen ajankohtana (ks. em. asia Nuova Agricast, tuomion 54–60 kohta) ja joka nyt esillä olevassa asiassa oli ajankohta, jona riidanalainen toimi toteutettiin.

57

Jos asianomainen osapuoli toimittaa lisätietoja sen jälkeen, kun asian käsittely on päätetty, komissio voi tarvittaessa olla velvollinen aloittamaan uuden hallinnollisen menettelyn. Nämä tiedot eivät sen sijaan vaikuta siihen seikkaan, että ensimmäinen alustava tutkintamenettely on jo päätetty.

58

Tästä seuraa, että, toisin kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 29 kohdassa todennut, komissio otti lopullisesti kantaa Athinaïki Technikin vaatimukseen, joka koski EY 87 ja EY 88 artiklan rikkomisen toteamista.

59

Lopuksi ja kuten tämän tuomion 44 kohdassa todetaan, riidanalaisen toimen määrittelyyn ei vaikuta se, että komissio ei ilmoittanut siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle, että se ei nimennyt sitä ”päätökseksi” ja että se ei viitannut asetuksen N:o 659/1999 4 artiklaan.

60

Tältä osin hallinnollisen menettelyn kulusta käy ilmi, sellaisena kuin siitä muistutetaan muun muassa valituksenalaisen määräyksen 6 kohdassa, että komission kanta perustui siihen, että kyseessä oleva jäsenvaltion toimenpide ei ollut valtiontuki. Riidanalainen toimi on siis määritettävä asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi päätökseksi, kun sitä luetaan yhdessä tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan ja 20 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen kanssa.

61

Koska tämä toimi esti Athinaïki Technikiä esittämästä huomautuksiaan EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn yhteydessä, sillä oli sitovia oikeusvaikutuksia, jotka vaikuttivat tämän yhtiön etuihin.

62

Riidanalainen toimi on siis EY 230 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi.

63

Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen todetessaan, että Athinaïki Techniki nosti kumoamiskanteen toimesta, jolla ei ole oikeusvaikutuksia ja joka ei siis voi olla EY 230 artiklan mukaisen kanteen kohteena.

64

Näin ollen valituksenalainen määräys on kumottava.

65

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan silloin, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös kumotaan, yhteisöjen tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.

66

Yhteisöjen tuomioistuin ei voi tässä menettelyn vaiheessa ratkaista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostetun kanteen asiakysymystä. Tämä oikeusriitaan liittyvä näkökulma merkitsee nimittäin tosiseikkoja koskevien kysymysten arviointia sellaisten seikkojen perusteella, joita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei arvioinut ja joista ei ole käyty näkemystenvaihtoa yhteisöjen tuomioistuimessa, mistä seuraa, että asia ei ole tältä osin ratkaisukelpoinen. Yhteisöjen tuomioistuimella on sen sijaan käytettävissään tarvittavat seikat, jotta se voi ratkaista lopullisesti komission ensimmäisessä oikeusasteessa käydyssä oikeudenkäynnissä esittämän oikeudenkäyntiväitteen (ks. asia C-193/01 P, Pitsiorlas v. neuvosto ja EKP, tuomio 15.5.2003, Kok. 2003, s. I-4837, 32 kohta).

67

Sen oikeudenkäyntiväitteen lisäksi, joka koskee sitä, että riidanalainen toimi ei voi olla kumoamiskanteen kohteena, ja joka on hylättävä tämän tuomion 33–61 kohdassa esitetyistä syistä, komissio väittää, että Athinaïki Techniki nosti kanteen asetettujen määräaikojen päätyttyä.

68

Aluksi on muistutettava, että EY 230 artiklan viidennen kohdan mukaan tässä artiklassa määrätyt kanteet on pantava vireille kahden kuukauden kuluessa, sen mukaan mistä on kyse, säädöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei säädöstä ole julkaistu tai annettu tiedoksi, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti tätä määräaikaa pidennetään tässä asiassa pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä.

69

On selvää, että riidanalaista toimea ei julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä eikä sitä ilmoitettu Athinaïki Technikille sen adressaattina, joten kahden kuukauden ja kymmenen päivän määräaika alkoi tämän yhtiön osalta vasta päivänä, jona se sai täyden tiedon kyseisestä toimesta, toisin sanoen riidanalaisen kirjeen vastaanottamisen yhteydessä.

70

Seuraavaksi oikeuskäytännöstä seuraa, että asianosaisen, joka on vedonnut siihen, että kanne on nostettu myöhässä, on osoitettava, mistä päivästä alkaen tämän kanteen nostamisen määräaika alkoi kulua (ks. vastaavasti asia 108/79, Belfiore v. komissio, tuomio 5.6.1980, Kok. 1980, s. 1769, 7 kohta ja asia C-403/05, parlamentti v. komissio, tuomio 23.10.2007, Kok. 2007, s. I-9045, 35 kohta).

71

Nyt esillä olevassa asiassa Athinaïki Techniki toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 11.2.2005 faksitse jäljennöksen kannekirjelmästä ja 18.2.2005 kannekirjelmän alkuperäiskappaleen. Koska tämän jäljennöksen viimeinen sivu ei ole täysin sama kuin alkuperäiskappaleessa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamo totesi, että tämä jäljennös ei vastaa alkuperäiskappaletta.

72

Ei ole tarpeellista pohtia sitä, toimittiko Athinaïki Techniki kannekirjelmänsä pätevällä tavalla 11.2.2005. Vaikka päivä, jona kannekirjelmän alkuperäiskappale saapui ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, otettaisiinkin huomioon, Athinaïki Technikin riidanalaisesta toimenpiteestä nostama kanne voidaan joka tapauksessa ottaa tutkittavaksi edellyttäen, että Athinaïki Techniki vastaanotti riidanalaisen kirjeen 8.12.2004 tai sen jälkeen.

73

Tältä osin komissio toteaa, että riidanalainen kirje lähetettiin Athinaïki Technikille viimeistään 6.12.2004 ja että asetettua määräaikaa ei siis noudatettu. Tältä osin se väittää, että se lähetti tämän kirjeen joko sen laatimispäivänä tai sitä seuraavana päivänä ja että postin on pitänyt toimittaa se Athinaïki Technikille viimeistään kolmantena päivänä sen lähettämisestä.

74

On kuitenkin todettava, että komissio ei lähettänyt riidanalaista kirjettä kirjattuna lähetyksenä eikä se liittänyt siihen vastaanottotodistusta.

75

Tästä seuraa, että komissio ei ole esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle yhtäkään seikkaa, josta kävisi ilmi, minä päivänä se tosiasiallisesti toimitti riidanalaisen kirjeen postiin.

76

Komissio ei myöskään esittänyt mitään seikkoja tukemaan väitettään, jonka mukaan posti toimitti tämän kirjeen Athinaïki Technikille viimeistään kolmantena päivänä sen lähettämisestä.

77

Täten komissio ei ole esittänyt lainkaan näyttöä siitä, että Athinaïki Techniki vastaanotti riidanalaisen kirjeen viimeistään 6.12.2004. Komissio on tyytynyt esittämään väitteitä, jotka ovat pelkkiä olettamia ja jotka eivät voi toimia todisteina (ks. yhdistetyt asiat 193/87 ja 194/87, Maurissen ja Union syndicale v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 11.5.1989, Kok. 1989, s. 1045, 47 kohta).

78

Näin ollen komission esittämä oikeudenkäyntiväite on hylättävä.

79

Koska asia palautetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, tämän muutoksenhakumenettelyn oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: