Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (2021–2027)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Ohjelma toteutetaan ajanjaksolla 1. tammikuuta 2021–31. joulukuuta 2027, eli monivuotisen rahoituskehyksen keston ajan. Sitä tuetaan yli 8,2 miljardin euron alustavilla määrärahoilla, ja se toteutetaan pääasiassa Euroopan komission suorassa hallinnoinnissa.
• Asetuksessa asetetaan kuusi toisiinsa liittyvää erityistavoitetta, joiden tarkoituksena on laajentaa Euroopan valmiuksia yksityisen sektorin ja yleistä etua koskevien alojen digitaaliteknologian keskeisillä osa-alueilla.

Suurteholaskenta (2 019 914 000 euroa)

Operatiiviset tavoitteet toteutetaan ensisijaisesti asetuksella (EU) 2018/1488 perustetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen kautta, ja niihin kuuluvat seuraavat:

• helposti saatavilla oleva maailman huipputasoa edustava eksa-luokan³ suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri, joka on julkisten ja yksityisten käyttäjien, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten), helposti käytettävissä tutkimustarkoituksiin asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti
• EU:n laajuinen suurteholaskentaekosysteemi, joka kattaa tieteen ja teollisuuden, mukaan lukien laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja digitaaliset taidot
• jälki-eksa-luokan infrastruktuuri, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin ja laskentatieteen tutkimusinfrastruktuuriin, sekä tarvittavan laitteiston ja ohjelmiston kehittämisen edistäminen.

Tekoäly (1 760 806 000 euroa – lisätty 1 663 956 000 eurosta muutosasetuksella (EU) 2025/38)

Ohjelmalla tuetaan seuraavia toiminnallisia tavoitteita:

• keskeiset tekoälyyn liittyvät valmiudet ja tietämys, mukaan lukien laadukkaammat dataa koskevat resurssit ja tiedonvaihtomekanismit sekä algoritmikirjastot, jotka ovat yritysten, erityisesti pk- ja startup-yritysten, sekä kansalaisyhteiskunnan, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja julkishallintojen saatavilla
• EU:n testaus- ja kokeilujärjestelyt kaupallista soveltamista ja tuotantojärjestelmiä varten, jotta teknologia integroidaan paremmin arvoketjuihin.

Kyberturvallisuus ja luottamus (1 372 020 000 euroa – vähennetty 1 399 566 000 eurosta muutosasetuksella (EU) 2025/38)

Ohjelmalla tuetaan seuraavia toiminnallisia tavoitteita:

• kehittyneet kyberturvallisuuslaitteet, -työkalut ja -datainfrastruktuuri yhdessä jäsenvaltioiden kanssa
• kyberturvallisuuteen liittyvä osaaminen, valmiudet ja taidot, mukaan lukien parhaat käytännöt
• jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin valmiudet noudattaa verkko- ja tietojärjestelmien kyberturvallisuusdirektiiviä (direktiivi (EU) 2022/2555 – ks. tiivistelmä)
• sietokyky, riskitietoisuus ja vähintään perustason kyberturvallisuus
• siviili- ja puolustusalan kyberturvallisuuden koordinoinnin parantaminen.

Muutosasetuksella (EU) 2025/38 ohjelmaan lisätään seuraavat tavoitteet:

• eurooppalaisen kyberturvallisuuden hälytysjärjestelmän kehittäminen, mukaan lukien kansallisten kyberkeskittymien ja rajojen yli toimivien kyberkeskittymien kehittäminen, käyttöönotto ja toiminta
• sellaisen kyberturvallisuuden hätämekanismin perustaminen ja käyttäminen, jolla tuetaan jäsenvaltioita ja muita käyttäjiä.

Toimet toteutetaan pääasiassa Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston avulla asetuksen (EU) 2021/887 mukaisesti.

Pitkälle viety digitaalinen osaaminen (482 640 000 euroa – vähennetty 507 347 000 eurosta muutosasetuksella (EU) 2025/38)

Ohjelmalla tuetaan pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen kehittämistä, jotta

• edistetään Euroopan lahjakkuusreservin kasvattamista
• kavennetaan digitaalista kuilua ja parannetaan ammattitaitoa etenkin suurteholaskennan, pilvipalvelujen, massadata-analyysin, kyberturvallisuuden, hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju), kvanttiteknologioiden, robotiikan ja tekoälyn alalla.

Operatiivisiin tavoitteisiin sisältyvät korkealaatuiset lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset kurssit sekä opiskelijoiden ja työvoiman työpaikkakoulutus ja työharjoittelu (soveltuvin osin) erityisesti pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Digitaalisten valmiuksien käyttöönotto ja paras käyttö sekä yhteentoimivuus (1 002 217 000 euroa)

Ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

• julkisella sektorilla ja yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveydenhuolto ja sosiaalihuolto, koulutus, oikeuslaitos, tulliala, liikenne, liikkuvuuden ala, energia-, ympäristö-, kulttuuri- ja luovat alat, asetetaan konkreettisesti sidosryhmien saataville viimeisintä kehitystä edustavia digitaaliteknologiota, kuten suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus
• integroidun ja yhteentoimivan yleiseurooppalaisen infrastruktuurin ja hyväksyttyjen digitaalisten standardien käyttöönotto ja käyttö julkisella sektorilla
• ratkaisut ja puitteet julkisten hallintojen, yritysten ja kansalaisten käytettäväksi, mukaan lukien avoimen lähdekoodin ratkaisut
• helpon pääsyn tarjoaminen julkiselle sektorille ja EU:n teollisuudelle, erityisesti pk-yrityksille, digitaaliteknologioiden testaukseen ja pilotointiin
• kehittyneen digitaaliteknologian, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus ja lohkoketju, käyttöönoton tukeminen julkisella sektorilla ja EU:n teollisuudessa, etenkin pk-yrityksissä ja startup-yrityksissä
• sen varmistaminen EU:n tasolla, että unioni pysyy jatkuvasti digitaalisen kehityksen kärjessä, sekä nopeasti kehittyvien digitaalisten kehityssuuntauksien havainnointi ja analysointi ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen
• tulevan eurooppalaisen ekosysteemin luominen luotettavaa tiedonvaihtoa ja digitaalista infrastruktuuria varten.

Puolijohteet (1 575 000 000 euroa)

Ohjelmalla on seuraavat tavoitteet:

• kehittää kehittyneitä suunnitteluvalmiuksia integroituja puolijohdeteknologioita varten
• parantaa olemassa olevia kehittyneitä pilottituotantolinjoja ja kehittää uusia kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan kehittää ja ottaa käyttöön huipputason puolijohdeteknologioita ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioita
• kehittää kehittyneen teknologian valmiuksia ja teknisiä valmiuksia, jotta voidaan nopeuttaa huipputason kvanttisirujen ja niihin liittyvien puolijohdeteknologioiden innovatiivista kehittämistä
• perustaa koko EU:n kattava osaamiskeskusten verkosto tehostamalla olemassa olevia laitoksia tai perustamalla uusia
• toteuttaa toimintaa, jota kutsutaan yhteisesti sivurahaston toiminnaksi ja jolla helpotetaan erityisesti puolijohteiden arvoketjuun kuuluvien startup-yritysten, scale-up-yritysten, pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten (yritykset, joissa on vähintään 250 mutta alle 1 500 työntekijää) velkarahoitusta ja oman pääoman ehtoista rahoitusta InvestEU-rahastoon kuuluvan rahoitusta yhdistävän välineen ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisesti perustetun Euroopan innovaationeuvoston kautta, muun muassa antamalla selkeää ohjausta.

Eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien verkosto tarjoaa yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja julkishallinnoille pääsyn teknologiseen asiantuntemukseen. Keskittymät kokoavat yhteen uusia teknologisia ratkaisuja tarvitsevia toimialoja, yrityksiä ja julkishallintoja sekä yrityksiä, joilla on tarjota markkinoille valmiita ratkaisuja.

Ohjelmaan sisältyy yhteisrahoitusta jäsenvaltioilta ja tarvittaessa yksityiseltä sektorilta. Ohjelmasta voidaan rahoittaa jopa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Ohjelmaan voivat osallistua myös seuraavat EU:n ulkopuoliset maat assosioitumalla kokonaan tai osittain:

• Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat myös Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä
• ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat
• Euroopan naapuruuspolitiikan maat
• muut EU:n ulkopuoliset maat sopimuksella.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma täydentää muita digitaalista siirtymää tukevia ohjelmia, kuten Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, jossa keskitytään tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, sekä Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisia näkökohtia.