Euroopan unionista tehty sopimus (SEU)

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionista tehty sopimus

SOPIMUKSEN TARKOITUS

• SEU-sopimus on yksi EU:n ensisijaisista perussopimuksista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) rinnalla. Se muodostaa EU:n lainsäädännön perustan määrittämällä EU:n tarkoituksen, joka on sen keskeisten toimielinten hallinnointi.
• SEU-sopimus perustuu Maastrichtin sopimukseen, joka merkitsi uutta vaihetta Euroopan yhdentymisessä, koska se ulottui alkuperäistä taloudellista tavoitetta (yhteismarkkinat) pidemmälle. Se avasi tien poliittiselle yhdentymiselle siirtymäajalla Euroopan talousyhteisöstä (ETY) Euroopan unioniin (EU).
• Maastrichtin sopimuksella tehtiin muutamia merkittäviä muutoksia tämän uuden EU:n rakenteeseen, toimielimiin ja päätöksentekoon sekä politiikan aloihin ja sen tavoitteisiin.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Maastrichtin sopimuksen pääkohdat

• Euroopan unioni koostuu kolmesta ”pilarista”:
  • nykyiset Euroopan yhteisöt – Euroopan talousyhteisö (ETY), Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) ja
  • kaksi uutta yhteistyöalaa, jolla sovelletaan hallitustenvälistä päätöksentekoa ”yhteisömenetelmän” sijasta:
    • yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja
    • poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa (oikeus- ja sisäasiat).
• Entistä demokraattisemmin legitiimit toimielimet:
  • lisääntynyt vaikutusvalta päätöksenteossa Euroopan parlamentille:
  • yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyjen laajennettu soveltaminen;
  • yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto (nyt tavallinen lainsäätämisjärjestys);
  • Euroopan poliittisten puolueiden roolin tunnustaminen;
  • Euroopan komission toimikauden yhdenmukaistaminen parlamentin toimikauden (5 vuotta) kanssa;
  • määräenemmistöpäätösten laajennettu soveltaminen neuvostossa;
  • alueiden komitean perustaminen, se koostuu alueviranomaisten edustajista ja sillä on neuvoa-antava tehtävä.
• Talous- ja rahaliiton (EMU) perustaminen sisämarkkinoiden täydentämiseksi.
• EY:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen perustamissopimukseen liitetyllä sosiaalipolitiikkaa koskevalla pöytäkirjalla ja yhteisön toimivallan laajentaminen sosiaalialalla.
• Yhteisön politiikkojen perustaminen kuudella alalla: Euroopan laajuiset verkot (TEN); teollisuuspolitiikka; kuluttajansuoja; koulutus ja ammatillinen koulutus; nuoriso; sekä kulttuuri.
• Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden käyttöönotto, jotta varmistetaan, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että ne rajoittuvat siihen, mikä tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen.
• EU:n kansalaisuuden käsitteen käyttöönotto kansallisen kansalaisuuden ohella.

Perustamissopimukseen tehdyt muutokset

Maastrichtin sopimusta muutettiin näin ollen seuraavilla perustamissopimuksilla:

• Amsterdamin sopimus (1997) lisäsi EU:n toimivaltuuksia siten, että perustettiin yhteisön työllisyyspolitiikka, siirrettiin yhteisöille joitakin aloja, jotka kuuluivat aikaisemmin hallitustenvälisen yhteistyön piiriin oikeus- ja sisäasioiden alalla, otettiin käyttöön toimia, joilla pyritään tuomaan EU lähemmäs kansalaisia, sekä mahdollistettiin tiiviimpi yhteistyö tiettyjen EU-maiden välillä (tiiviimpi yhteistyö). Sillä myös laajennettiin yhteispäätösmenettelyä ja määräenemmistöpäätöstä ja yksinkertaistettiin perustamissopimuksia ja numeroitiin ne uudelleen.
• Nizzan sopimus (2001) käsitteli pääasiassa laajentumiseen liittyviä institutionaalisia ongelmia, joita ei ratkaistu vuonna 1997: komission kokoonpano, ääntenpainotus neuvostossa ja määräenemmistöpäätöksen piiriin kuuluvien alojen laajentaminen. Se yksinkertaisti sääntöjä tiiviimmän yhteistyömenettelyn käytöstä ja tehosti oikeusjärjestelmää entisestään.
• Lissabonin sopimuksella (2007) tehtiin yleisluontoisia uudistuksia. Sen myötä päättyi Euroopan yhteisö – Euroopan yhteisön perustamissopimus on kuitenkin nimetty uudelleen ”sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta”. Se lakkautti aikaisemman EU:n kolmen pilarin järjestelmän ja kohdensi uudelleen toimivaltuudet EU:n ja EU-maiden välillä. Euroopan unionin toimintatapaa ja päätöksentekoprosessia muutettiin myös, jotta se mukautuisi 28 jäsenvaltion laajentuneeseen EU:hun. Myös useita EU:n sisä- ja ulkopolitiikan aloja uudistettiin ja toimielimet saivat mahdollisuuden toimia uusilla politiikan aloilla. EU:n demokraattista ulottuvuutta vahvistettiin entisestään.
• Vuoden 1992 jälkeen SEU-sopimusta muutettiin useilla liittymissopimuksilla, joilla EU-maiden määrä nousi asteittain 12:sta 28 jäsenvaltioon.

MISTÄ ALKAEN TÄTÄ PERUSTAMISSOPIMUKSEN NYKYISTÄ VERSIOTA SOVELLETAAN?

Joulukuun 13. päivänä 2007 allekirjoitettu Lissabonin sopimus – joka käsittää SEU-sopimuksen ja SEUT-sopimuksen – tuli voimaan 1. joulukuuta 2009.

TAUSTAA

• Euroopan unionista tehty sopimuksen (SEU) taustalla on Maastrichtin sopimus, joka allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992, ja sen nykyinen versio lukuisten muutosten jälkeen perustuu Lissabonin sopimukseen (2007).
• Lisätietoja:
  • Ensimmäiset sopimukset (Euroopan parlamentti)
  • EU:n historia (EU:n neuvosto)
  • EU:n perussopimukset (Euroopan komissio).
  • Luettelo perussopimuksista (EUR-Lex).

ASIAKIRJA

Sopimus Euroopan unionista, tehty 13 päivänä joulukuuta 2007 – konsolidoitu toisinto (EUVL C 202, 7.6.2016 s. 13–46)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehty sopimus (EYVL C 191, 29.7.1992, s. 1–112)

Asiakirja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, Sisältö (EYVL C 241, 29.8.1994, s. 9–404)

Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (EYVL C 340, 10.11.1997, s. 1–144)

Nizzan sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (EYVL C 80, 10.3.2001, s. 1–87)

Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenmaat) ja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan välinen sopimus Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan, liittymisestä Euroopan unioniin (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 17–930)

Belgian kuningaskunnan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenmaat) ja Bulgarian tasavallan ja Romanian välinen sopimus Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin (EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11–395)

Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa, 13. päivänä joulukuuta 2007 (EUVL C 306, 17.12.2007, s. 1–271)

Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenmaat) ja Kroatian tasavallan välinen sopimus Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin (EUVL L 112, 24.4.2012, s. 10–110)

Viimeisin päivitys: 04.04.2018