Rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa ydinturvallisuuden alalla (2021–2027)

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (Euratom) 2021/948 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta

ASETUKSEN TARKOITUS

Sillä perustetaan kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline. Välinettä käytetään Euroopan unionin (EU) vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajan. Asetuksessa vahvistetaan ohjelman

• yleiset ja erityiset tavoitteet
• unionin rahoituksen määrä, muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetuksen yleisenä tavoitteena on

• edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojelua sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan noudattamista EU:n ulkopuolisissa maissa
• kehittää edelleen EU:n toimintaa asiaankuuluvan Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) lainsäädännön puitteissa
• edistää ydinalaan liittyvien päätösten avoimuutta EU:n ulkopuolisissa maissa.

Välineen erityisenä tavoitteena on edistää

• toimivaa ydinturvallisuus- ja säteilysuojelukulttuuria, mahdollisimman tiukkoja täytäntöönpanovaatimuksia ja jatkuvaa parantamista
• käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa sekä entisten ydinlaitosalueiden ja ydinlaitosten käytöstä poistamista
• tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönottoa kolmansissa maissa.

Seitsenvuotinen talousarvio ohjelman täytäntöön panemiseksi on 300 miljoonaa euroa (käypinä hintoina). Sitä voidaan käyttää

• avustuksiin
• palveluja tai tavaroita koskeviin julkisiin hankintoihin
• ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamiseen
• rahoitusta yhdistäviin toimiin*.

Monivuotisissa ohjelmissa

• tarjotaan kehys EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden ja alueiden väliselle yhteistyölle
• esitetään EU:n tavoitteet ottaen huomioon unionin prioriteetit ja sen kumppaneiden tarpeet ja toimet sekä kansainvälinen tilanne
• osoitetaan aloitteiden tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden ohjelmien kanssa
• yksilöidään rahoitusta saavat ensisijaiset alat, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit
• perustaksi otetaan kumppanimaiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu.

Euroopan komissio hyväksyy

• monivuotiset ohjelmat Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmää kuultuaan, mikäli tämä on tarpeen, ja tarvittaessa tarkistaa tai saattaa ne ajan tasalle vähintään neljän vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä
• vuotuiset toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat monivuotisiin ohjelmiin, ja erityistoimenpiteitä ja tukitoimenpiteitä, joissa määritellään kunkin EU:n ulkopuolisen maan tai alueen osalta
  • tavoitteet, hallintomenettelyt ja rahoitettavat hankkeet
  • alustava aikataulu, odotetut tulokset ja tärkeimmät toimet.

Välineestä myönnettävän rahoituksen tukikelpoisuusperusteissa

• etusijalle asetetaan henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat maista, jotka ovat tukikelpoisia ja voivat hakea EU:n jäsenyyttä (liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat) sekä EU:n lähimmät itäiset ja eteläiset naapurimaat, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvotteluiden piiriin
• sallitaan kansainvälisten järjestöjen ja kaikkien asetuksessa olevaan kattavaan luetteloon sisältyvien oikeussubjektien osallistuminen hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin.

EU:n ulkopuolisten maiden, jotka haluavat tehdä yhteistyötä EU:n kanssa, pitää

• ratifioida ydinsulkusopimus
• panna täytäntöön lisäpöytäkirja tai tehdä ydinmateriaalivalvontasopimus Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa
• hyväksyä täysin Kansainvälisen atomienergiajärjestön turvallisuusstandardeissa vahvistetut turvallisuuden perusperiaatteet
• olla asianomaisten yleissopimusten, kuten ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen (ks. tiivistelmä) ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen, sopimuspuoli tai olla niitä koskevan liittymismenettelyn piirissä
• noudattaa avoimuuden ja yleisölle tiedottamisen periaatetta.

Asetuksesta käy selkeästi ilmi, että ydinturvallisuuden alalla tehtävällä EU:n yhteistyöllä ei pyritä edistämään ydinenergiaa.

Asetuksen nojalla toteutettavan yhteistyön

• kohderyhmänä ovat
  • ydinturvallisuuden alasta vastaavat sääntelyviranomaiset ja teknisen tuen organisaatiot
  • radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta vastaavat kansalliset virastot
  • kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän sidosryhmät
  • ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajat
• ja sen piiriin kuuluvat seuraavat toimenpiteet
  • vahvistetaan sääntelykehyksen menettelyjä ja järjestelmiä
  • otetaan käyttöön tehokkaat järjestelyt säteilyseurauksia aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisemistä varten
  • kehitetään käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa koskevia toimia ja toteutetaan niitä
  • tuetaan käytännön suojatoimenpiteitä, joilla vähennetään työntekijöille ja väestölle aiheutuvia säteilyyn liittyviä riskejä
  • kehitetään strategioita ydinlaitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostamiseksi sekä radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenottoa ja huoltoa varten myös merellä
  • luodaan sääntelykehys ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi
  • koulutetaan henkilöstöä
  • toimitetaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa laitteistoja ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajille.

Seurantatoimenpiteet välineen vaikutusten arvioimiseksi perustuvat seuraaviin indikaattoreihin:

• laaditut säädökset ja sääntelytoimet
• ydinturvallisuuden korkeimpien vaatimusten saavuttamista varten tehdyt suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvät tutkimukset
• tulokset ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja tehokasta ydinmateriaalivalvontaa parantavista toimenpiteistä.

Välineen

• on oltava johdonmukainen asetuksella 2021/947 (ks. tiivistelmä) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen ja ohjelmien kanssa
• väline voidaan rahoittaa muista EU:n ohjelmista edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia
• sillä kumotaan asetus (Euratom) N:o 237/2014.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

TAUSTAA

Kaikkialla, missä ydinenergiaa tuotetaan, koko prosessi, mukaan lukien radioaktiivisen jätteen hävittäminen ja voimalaitosten käytöstäpoisto, on toteutettava turvallisesti.

EU käyttää laajaa kokemustaan tällä alalla auttaakseen muita maita saavuttamaan korkeimmat turvallisuusvaatimukset.

Asetuksella pyritään lisäämään EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, jotta voidaan panna täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (ks. tiivistelmä), uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus (ks. tiivistelmä) ja asetus (EU) 2021/947 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta (ks. tiivistelmä).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (Euratom) 2021/948, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 79–90)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma (EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1–24)

Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (kesäkuu 2016, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH))

Viimeisin päivitys: 26.07.2021