EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.7.2020

COM(2020) 608 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025

Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025

Sisällysluettelo

1.Johdanto

2.Tausta

3.EU:n aloitteet

4.Uusi EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025

4.1.Indikaattoreiden laatiminen ja raportointi

4.2.Yleiset painopisteet

4.2.1.Painopiste 1: Turvataan lailliset markkinat ja torjutaan laitonta välitystä.

4.2.2.Painopiste 2: Luodaan parempaa tiedustelutilannekuvaa.

4.2.3.Painopiste 3: Kohdistetaan enemmän painetta rikollismarkkinoihin.

4.2.4.Painopiste 4: Lisätään kansainvälistä yhteistyötä.

5.Kaakkois-Eurooppaa koskevat erityistoimet ja sen yhteistyö EU:n kanssa

5.1.Kohdennettujen toimien toteuttaminen alueella

5.2.Hallinnon uudistaminen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi

5.2.1.Rahoitustarpeiden täyttäminen haasteisiin vastaamiseksi

5.2.2.Kokonaisvaltaista ohjausta Kaakkois-Eurooppaan kohdistuvien toimien toteuttamiseksi

6.Päätelmät

1.Johdanto

Vuoden 2020 heinäkuun alussa Europol, Ranska ja Alankomaat ilmoittivat laajan rajatylittävän yhteisen tutkimuksen tuloksista. Tutkimus kohdistui suureen rikollisverkostoon ja johti kymmenien automaattiaseiden takavarikointiin Alankomaissa. Kesäkuun lopussa Ranskan Dijonissa tapahtuneiden mellakoiden aikana useat nuoret kuvasivat ylpeästi itseään rynnäkköaseiden ja pistoolien kanssa. Samaan aikaan Espanjassa toteutetussa poliisioperaatiossa hajotettiin laaja ampuma-aseiden laittoman kaupan verkosto, takavarikoitiin 730 asetta ja suoritettiin 21 pidätystä eri puolilla maata. Nämä kaikki ovat esimerkkejä laittomien aseiden muodostamasta todellisesta uhasta. Huomio kiinnittyy enenevässä määrin aseiden keskittymiseen äärioikeistolaisille aktivisteille. Tämä osoittaa, kuinka ampuma-aseet voivat pahentaa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin aiheuttamaa vaaraa. Vuonna 2017 EU:n alueella oli siviilien hallussa noin 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta (eli 56 prosenttia ampuma-aseiden arvioidusta kokonaismäärästä). 1 Laittomien ampuma-aseiden määrän arvioitiin olevan laillisten ampuma-aseiden määrää suurempi 12:ssa unionin jäsenvaltiossa 2 .

Koska EU:n alueella ei ole sisärajoja, se on toiminut aktiivisesti tämän uhan torjumiseksi. Se on erityisesti tiukentanut ampuma-aseita koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan välttää aseiden joutuminen vääriin käsiin 3 . EU:n alueella toimivat rikollisjärjestöt hankkivat ampuma-aseita joko muuntamalla laittomasti ei-tappavia aseita tappaviksi tai muulla tavoin laittomasti: ampuma-aseita siirretään laittomasti EU:n jäsenvaltioiden välillä tai salakuljetetaan EU:n ulkopuolelta (lähinnä Kaakkois-Euroopasta) 4 . Viime vuosien aikana EU on tukenut vahvan lainvalvontakoordinoinnin kehittämistä tällä alalla.

Koska monia haasteita on vielä jäljellä, tarvitaan uusia toimia näiden haasteiden tasalla pysymiseksi, kuten tunnustettiin erityisesti komission arvioinnissa EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välisestä ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (2015–2019) 5 . Jotta EU ja sen kumppanit erityisesti Kaakkois-Euroopassa voivat vastata kyseisiin haasteisiin, niiden on asetettava laittoman ampuma-asekaupan torjunta ensisijaiseksi ja monialaiseksi turvallisuustavoitteeksi. Uhka on luonteeltaan laaja-alainen ja monitahoinen, joten vain yhtenäisen toimintasuunnitelman avulla voidaan luoda sellainen johdonmukainen kehys kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi, jossa huomioidaan erityistarpeet, vaatimukset ja suorituskykyindikaattorit.

Näin ollen komissio ehdottaa EU:lle ja sen kumppaneille Kaakkois-Euroopassa (Länsi-Balkan, Moldova ja Ukraina) yhteistä toimintasuunnitelmaa, joka käsittää neljä erityistä painopistettä ja jonka tavoitteena on poistaa poliisiyhteistyötä edelleen haittaavat lainsäädännön porsaanreiät ja ampuma-aseiden valvontaa koskevat erot. Tässä toimintasuunnitelmassa määritellään toimet, jotta päästään yhteisymmärrykseen ja saadaan sovittua yhteisistä keinoista torjua ampuma-aseiden laitonta kauppaa.

2.Tausta

Europol huomautti vuonna 2019, että vuonna 2017 julkaistun vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (SOCTA) päätelmät pätevät edelleen ja että laittomien ampuma-aseiden leviäminen ja saatavuus EU:n jäsenvaltioissa lisää riskiä niiden käyttämisestä terrori-iskuissa ja järjestäytyneessä rikollisuudessa. Se totesi kuitenkin, että toimintatavoissa, reiteissä ja maantieteellisissä alueissa, joilla rikollista toimintaa esiintyy, on nähtävissä joitakin rikollisuuteen vaikuttavia pitkän aikavälin kehityskulkuja ja muutoksia. Samoin ampuma-aseiden laiton kauppa, jakelu ja käyttö on edelleen suuri uhka. Erityisesti deaktivoitujen, uudelleen aktivoitujen ja muunnettujen ampuma-aseiden myynti on lisääntynyt. 6 Laittomia ampuma-aseita on helpompi hankkia internetistä (etenkin pimeän verkon kautta), ja niitä kauppaavat järjestäytyneiden rikollisryhmien ohella yhä useammin myös yksittäiset rikolliset. Laittomat ampuma-aseet ovat enimmäkseen pistooleja ja kiväärejä (34 prosenttia takavarikoiduista aseista on ensin mainittuja ja 27 prosenttia jälkimmäisiä).

Hiljattain tehdyn tutkimuksen 7 mukaan Euroopassa oli vuosina 2009–2018 yhteensä 23 joukkoampumistapausta (puoli)julkisissa tiloissa. Niissä kuoli 341 ihmistä. Vuonna 2015 Europol rekisteröi 57 terrori-iskua, joissa käytettiin ampuma-asetta. 8 Vuonna 2017 ampuma-aseita käytettiin 41 prosentissa kaikista terrori-iskuista, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2016 (38 prosenttia). 9  Eurojustin viimeaikainen tapaustyöskentely vahvistaa, että laittomia ampuma-aseita on käytetty monissa terrori-iskuissa ja että laittomien aseiden kaupan verkostoilla on ollut yhteyksiä yksittäisiin terroristeihin tai terroristijärjestöihin. Eurojustin koordinoimien rajatylittävien tutkimusten ansiosta laittomia ampuma-aseita on takavarikoitu useissa tapauksissa.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC) viimeisimmät tiedot 10 vahvistavat yleisesti edellä kuvatut suuntaukset: EU:ssa vuosina 2016 ja 2017 takavarikoiduista aseista keskimäärin 30 prosenttia oli haulikkoja, 22 prosenttia pistooleja, 15 prosenttia kiväärejä ja 8 prosenttia revolvereita; lopuista suurin osa oli konepistooleja ja -kiväärejä (2 prosenttia). Koko Euroopan tasolla takavarikoidut aseet jakautuivat tasaisemmin eri tyypeittäin (35 prosenttia oli pistooleja, 27 prosenttia kiväärejä ja 22 prosenttia haulikkoja). Eurooppaa pidetään yhtenä laittomien asevirtojen tärkeimmistä alkupisteistä, mutta laittomat virrat jäävät kuitenkin enimmäkseen tänne. Huomattava osa takavarikoiduista aseista on muita kuin ampuma-aseita (esimerkiksi paukkupanoksia ampuvia aseita ja kaasuaseita). Tämä korostaa uhkaa siitä, että kyseisiä aseita muunnetaan laittomasti ampuma-aseiksi.

11 Europol ja lainvalvontaviranomaiset korostavat, että rikolliset moottoripyöräjengit kauppaavat laittomia ampuma-aseita kaikkialla EU:ssa. Monet laittomia ampuma-aseita välittävät järjestäytyneet rikollisryhmät harjoittavat useampaa kuin yhtä rikollisuuden lajia ja osallistuvat esimerkiksi huumausainekauppaan, järjestäytyneeseen omaisuusrikollisuuteen, muuttajien salakuljetukseen, rahanpesuun ja väkivaltarikoksiin. Joissakin jäsenvaltioissa (kuten Ruotsissa ja Tanskassa) henkirikosten ja muiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut merkittävästi samaan aikaan kuin ampuma-aseiden, veitsien ja räjähteiden kaltaisten mahdollisesti tappavien aseiden käyttö on raporttien mukaan lisääntynyt. Vuonna 2017 Ruotsissa ammuttiin 40 henkilöä, mikä on 33,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

12 13 14 Useissa Europolin laatimissa uhkakuva-arvioinneissa on vahvistettu, että Länsi-Balkan on edelleen yksi tärkeimmistä alueista, joilta tuodaan laittomia aseita EU:hun. Lisäksi niissä on mainittu tarve tehostaa tietovirtoja ja tiedustelutiedon vaihtoa EU:n ja Länsi-Balkanin välillä. Useissa tutkimuksissa on myös vahvistettu, että uhka tällä alueella on jatkuva, ja tuoreimmassa tutkimuksessa painotetaan, että EU:ssa tehdyissä terrori-iskuissa käytetyt aseet oli hankittu paikallisesti laittomien ampuma-aseiden markkinoilta, ja ne olivat peräisin Balkanilta. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että Balkanin aluetta voidaan pitää Euroopan pääasiallisena laittomien ampuma-aseiden toimittajana, ja viitattiin yhteyteen Balkanin ja EU:n jäsenvaltioissa erityyppisessä rikollisessa toiminnassa käytettävien pienaseiden välillä. Myös UNODC:n viimeisin ampuma-aseita koskeva maailmanlaajuinen tutkimus vahvistaa tämän, sillä sen mukaan Länsi-Balkan on yhä laittomien ampuma-aseiden ja etenkin rynnäkkökiväärien lähde, mikä johtuu merkittävistä hintaeroista Länsi-Eurooppaan verrattuna.

EU:n sisäinen ja kansainvälinen lainvalvontayhteistyö tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia korjata tilannetta. Kansalliset oikeudelliset kehykset ja määritelmät ovat edelleen keskenään erilaisia, mikä haittaa yhteisten lähestymistapojen omaksumista. Rikolliset voivat yhä käyttää tätä hyväkseen. Jäsenvaltiot eivät vieläkään ole saattaneet ampuma-asedirektiiviä 15 kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä eivätkä panneet sitä täytäntöön. Komissio lähetti 24. heinäkuuta 2019 kaikkiaan 20 perusteltua lausuntoa niille jäsenvaltioille, jotka eivät olleet ilmoittaneet saattaneensa direktiivin kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. 16 Lisäksi komissio julkaisi joulukuussa 2017 arviointikertomuksen siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä annetun asetuksen (EU) N:o 258/2012 täytäntöönpanosta 17 . Kertomuksessa esiteltiin porsaanreikiä, jotka johtuvat yhtenäisen täytäntöönpanon puuttumisesta. Sitä seurasi huhtikuussa 2018 annettu suositus, jossa kehotettiin tehostamaan EU:n sääntöjä ampuma-aseiden jäljitettävyyden ja viennin ja tuonnin turvallisuutta koskevien valvontamenettelyjen parantamiseksi sekä tiivistämään viranomaisten välistä yhteistyötä laittoman ampuma-asekaupan torjumiseksi 18 .

Komission rahoittaman UNODC:n maailmanlaajuisen ampuma-asetutkimuksen kaltaisista ponnisteluista huolimatta tiedustelutilannekuva on edelleen epätasainen, sillä koko mantereen alueelta ei ole saatavilla kattavia ja vertailukelpoisia tietoja ampuma-aseiden takavarikoinneista. Mahdollisuuksia vaihtaa tietoja tiedustelu- ja profilointitarkoituksissa säännellään kansallisessa lainsäädännössä asetetuilla rajoituksilla, jotka koskevat tietojen jakamista tietyn tutkimuksen ulkopuolella (mukaan lukien myös muut kuin henkilötiedot, kuten ballistiset tiedot). Eri hallintoviranomaisten välisen viestinnän ja koordinoinnin puute sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla pahentaa ongelmaa. Jonkinlainen ampuma-aseita koskeva yhteyspiste on saatu perustettua toistaiseksi 20:ssä EU:n jäsenvaltiossa 19 ja neljässä Länsi-Balkanin kumppanimaassa 20 . Niillä ei kuitenkaan usein ole sellaista toimivaltaa (esimerkiksi hallinnollisten suojatoimenpiteiden, lainvalvontatietojen keruun, tietokantoihin pääsyn, jäljittämisen, kansainvälisen yhteistyön ja rikostutkinnan osalta) ja sen verran henkilöstöä kuin suositellaan kansallisten ampuma-asealan asiantuntijoiden laatimissa parhaiden käytäntöjen ohjeissa 21 .

Lisäksi ampuma-aseiden laittoman kaupan kriminalisoinnissa on eroja eri maiden välillä: kaikkia rajatylittäviä asetoimituksia, joihin ei ole lupaa, ei välttämättä pidetä laittomana kauppana, mikä on vastoin YK:n ampuma-asepöytäkirjaa 22 . Tämä johtaa joskus siihen, että lainvalvonta on puutteellista ja seuraamukset jäävät määräämättä. Myös mahdollisuudet tuomita ampuma-asekaupasta saatu rikoshyöty menetetyksi ovat rajalliset. Kansallisten lähestymistapojen erot estävät toteuttamasta valvotun läpilaskun kaltaisia yhteisiä rajatylittäviä operaatioita.

Erityisesti Kaakkois-Euroopassa on tehtävä vielä paljon työtä, jotta kansalliset hallinnot vastaisivat korkeimpia standardeja ja voitaisiin varmistaa ampuma-aseiden tehokas valvonta. Tarpeet vaihtelevat esimerkiksi kansallisten tietokantojen perustamisesta ja ballististen valmiuksien luomisesta varastointiolosuhteiden turvaamiseen ja vapaaehtoista luovutusta koskevien kampanjoiden toteuttamiseen. Vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelmaa koskevassa komission arviointikertomuksessa todettiin hallinnosta, että ”yhteistyö EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen kanssa on yhä vaikeaa, koska sidosryhmiä on paljon, eikä niitä aina koordinoida”, että sidosryhmät olivat kertoneet ”tarpeettomista päällekkäisistä kokouksista” ja että ”yhtenäinen ja kattava talousarviota koskeva lähestymistapa puuttui EU:n tasolla”.

Uusia suuntauksia ilmenee myös EU:ssa ja sen eurooppalaisissa naapurimaissa, ja niillä on usein ratkaistavanaan samanlaisia haasteita. Uusista suuntauksista voidaan mainita muun muassa tekniikat, joilla muunnetaan paukkupanos-, kaasu- ja hälytysaseita ampuma-aseiksi, sekä uudet salaamismenetelmät. Rikolliset pyrkivät myös kiertämään lainsäädäntöä vaihtamalla piiput helposti saatavilla oleviin Flobert-aseisiin (matalatehoisia ja pienikaliiperisia aseita, jotka on tarkoitettu kotona tapahtuvaa ampumaharjoittelua varten). Myös 3D-tulostusteknologian kehittyminen voi tulevaisuudessa edistää ampuma-aseiden laitonta valmistusta. Jatkuvasti keksitään uusia jakelumalleja, kuten ampuma-aseiden osien lähettäminen nopeiden paketti- ja postipalvelujen kautta. Tämän seurauksena ei niinkään enää viedä perinteisiä konfliktiaseita Länsi-Balkanilta muualle vaan ennemminkin tuodaan uusia aseita Länsi-Euroopasta Balkanin alueelle tai hankitaan aseiden merkitsemättömiä olennaisia osia Yhdysvalloista. Myös aseelliset konfliktit EU:n itäisissä naapurimaissa ovat EU:hun tulevien laittomien aseiden mahdollinen alkulähde.

Ampuma-aseiden laiton välitys ja kauppa lietsovat edelleen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA-alue) pitkittyneitä aseellisia konflikteja, joilla on laajat alueelliset vaikutukset. Kyseisen alueen laitonta ampuma-asekauppaa edistävät erilaiset tekijät, kuten varastojen puutteellinen valvonta ja laillisesti valmistettujen ja luvallisesti vietyjen, myös EU:n jäsenvaltioista lähtöisin olevien, ampuma-aseiden joutuminen vääriin käsiin. Afrikassa ampuma-aseiden laiton kauppa lisää alueellista epävakautta.

3.EU:n aloitteet 23  

EU:ssa on jo pitkään pidetty ampuma-aseiden laitonta kauppaa yhtenä suurimmista uhista kansalaisille. Näin ollen komissio päätti luoda erityisen toimintapolitiikan tämän ongelman torjumiseksi ja käsitteli asiaa vuonna 2013 ampuma-aseista annetussa tiedonannossa 24 sekä vuonna 2015 esitellyssä Euroopan turvallisuusagendassa 25 . Jäsenvaltiot laativat vuonna 2014 ensimmäisen rikollisuutta koskevan operatiivisen toimintasuunnitelman osana EU:n toimintapoliittiseen sykliin (2014–2018) kuuluvan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin ampuma-aseita käsittelevää osa-aluetta (EMPACT-ampuma-asefoorumi) 26 .

EU on tukenut Länsi-Balkanin maita vuodesta 2002 lähtien myöntämällä niille YUTP:n alaa koskevilla neuvoston päätöksillä kaikkiaan lähes 30 miljoonaa euroa pienaseita koskevien valvontahankkeiden rahoittamiseksi. Toimia on tuettu monilla eri aloilla, ja niillä on tehostettu pienaseiden valvontaa sekä torjuttu ja estetty laitonta asekauppaa. Tuoreimmassa neuvoston YUTP-päätöksessä, joka on voimassa neljä vuotta, rahoitusta myönnetään ennennäkemättömät 11,8 miljoonaa euroa. Ehdotuksen teki korkea edustaja, ja neuvosto hyväksyi sen joulukuussa 2019. EU:n kyseiselle alueelle antaman avun tärkein täytäntöönpanokumppani on ollut pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaava Kaakkois-Euroopan selvitystoimisto (SEESAC 27 ). Se sovelsi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ampuma-aseiden valvontaan alueella, mukaan lukien merkitsemisen, jäljittämisen ja tietojen säilyttämisen parantaminen, tehosti lainvalvontaa, paransi fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa sekä lisäsi tietoisuutta, sukupuolinäkökulman huomioimista ja aseviennin avoimuutta. Tämä pitkään jatkunut tuki Länsi-Balkanille on edistänyt luottamuksen syntymistä alueen kansallisten viranomaisten välillä ja lisännyt alueellista yhteistyötä.

EU ja sen Länsi-Balkanin kumppanit hyväksyivät joulukuussa 2014 EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välisen ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019. 28 Pariisin terrori-iskujen jälkeen marraskuussa 2015 komissio ehdotti, että EU:n oikeudellista kehystä vahvistetaan useiden siinä olevien porsaanreikien tukkimiseksi. Tämä johti sittemmin ampuma-asedirektiivin tarkistamiseen. Samoihin aikoihin komissio julkaisi uuden EU:n toimintasuunnitelman ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi 29 .

Neuvosto hyväksyi vuonna 2018 komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Osatekijät laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisen EU:n strategian laatimiseksi” 30 , minkä seurauksena strategiasta tuli kokonaisvaltainen EU:n strategia. 31  

Länsi-Balkanin viranomaisten tahto tarttua yhdessä ja alueellisin toimin jäljellä oleviin puutteisiin ilmeni hiljattain siinä, että laadittiin kestävää ratkaisua koskeva etenemissuunnitelma pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan (jäljempänä ’alueellinen etenemissuunnitelma’) 32 , joka hyväksyttiin Berliinin-prosessin Lontoossa järjestetyssä huippukokouksessa 10. heinäkuuta 2018. Aloitteelle myönnettiin myöhemmin EU:n rahoitustukea 19. marraskuuta 2018 annetulla neuvoston päätöksellä 33 .

EU:n ja sen ulkopuolisten maiden yhteisiä lainvalvontatoimia ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi on kehitetty pääasiassa EMPACT-ampuma-asefoorumin kautta. Työssä on keskitytty kansallisten valmiuksien vahvistamiseen ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi, jäsenvaltioiden ja Europolin välisen operatiivisen tietojenvaihdon parantamiseen sekä yhteisten valvontaoperaatioiden kehittämiseen.

Komissio on tukenut ja edistänyt sisäisen turvallisuuden rahastoon sisältyvästä poliisiyhteistyön rahoitusvälineestä erilaisia tutkimusohjelmia. Niistä voidaan mainita esimerkkeinä EFFECT 34 , FIRE 35 ja SAFTE 36 , joiden tavoitteena on lisätä tietoa ampuma-aseiden laittomasta kaupasta, mukaan lukien niiden verkkokauppa ja laillisesti hankittujen aseiden laiton välitys. Komissio on rahoittanut myös UNODC:n maailmanlaajuista ampuma-aseohjelmaa, jossa kerätään ja analysoidaan ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevaa määrällistä ja laadullista tietoa. 37  

Lisäksi komissio on rahoittanut vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä UNODC:n maailmanlaajuisen ampuma-aseohjelman toimia, joilla on edistetty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja sen ampuma-aseita koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoa kumppanimaissa. Interpolille on annettu rahoitustukea laittomien aseiden rekisteröinnin ja jäljittämisen hallintajärjestelmän (iARMS) perustamiseen ja kehittämiseen.

Komissio ja neuvosto ovat myös tukeneet laittomien ampuma-aseiden vapaaehtoista keräämistä, ylijäämäaseiden ja ampumatarvikkeiden hävittämistä, fyysistä turvallisuutta ja varastojen hallintaa, merkitsemistä, jäljittämistä ja tietojen säilyttämistä koskevien valmiuksien kehittämistä, asevientivalvontaa koskevien valmiuksien kehittämistä, vientikieltojen seurannan tukemista ja vääriin käsiin kulkeutuneiden aseiden jäljittämistä.

4.Uusi EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025

4.1.Indikaattoreiden laatiminen ja raportointi

Aiempiin toimintasuunnitelmiin ei sisältynyt varsinaisia indikaattoreita, mikä hankaloitti täytäntöönpanon arviointia. Vuonna 2018 Länsi-Balkanin kumppanit ja useat EU:n jäsenvaltiot kehittivät alueellisen etenemissuunnitelman puitteissa hyödyllisiä indikaattoreita. Kaikki prosessiin osallistuneet sidosryhmät kehuivat näitä Länsi-Balkanin viranomaisten SEESACin tuella laatimia indikaattoreita.

Komissio ehdottaa, että samanlaisia indikaattoreita käytetään uuden ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman tehokkuuden arvioimiseksi ja valvomiseksi ja että eri lainvalvontaviranomaisilta (poliisi, tulli, syyttäjät ja tuomioistuimet) kerätään järjestelmällisesti rikoksia ja rikosoikeutta koskevia tietoja. Indikaattoreista voidaan mainita muun muassa EU:n lainsäädännön noudattaminen, takavarikkojen lukumäärä, laitonta ampuma-asekauppaa koskevien syytteiden ja tuomioiden lukumäärä, vientilupien ja toimituksen jälkeisten tarkastusten lukumäärä, perustettujen ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden lukumäärä sekä luovutettujen, laillistettujen, deaktivoitujen tai tuhottujen aseiden määrä (lisätietoja liitteessä 4). Kutakin toimea vastaavat indikaattorit mainitaan tarvittaessa kyseisen toimen yhteydessä.

Euroopan komissio pyytää vuosittain EU:n jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppaneita toimittamaan neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1788 mukaisesti suorituskykyindikaattoreita koskevat tiedot ja tarvittaessa konkreettista näyttöä (esimerkiksi aseiden tuhoamisesta) niiden tueksi, jotta se voisi arvioida vuoden aikana toteutetut toimet ajantasaisesti. Komissio tukee toimivaltaisia viranomaisia kehittämällä menetelmiä ja selkeitä ohjeita raportointia varten tiiviissä yhteistyössä EMPACT-ampuma-asefoorumin kanssa.

4.2.Yleiset painopisteet

4.2.1.Painopiste 1: Turvataan lailliset markkinat ja torjutaan laitonta välitystä. 

Euroopan komissio sitoutuu entistäkin vahvemmin sen varmistamiseen, että ampuma-asedirektiivi ja sen nojalla annetut delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset siirretään asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan tehokkaasti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio aikoo jatkossakin käyttää kaikki valtuudet, jotka sille on annettu perussopimuksessa tätä varten. On ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltiot panevat ampuma-asedirektiivin täytäntöön. Komissio kehottaa Kaakkois-Euroopan kumppaneita tekemään tarvittavat muutokset oikeudellista valvontaa koskevaan lainsäädäntöönsä, jotta se täyttää niin EU:ssa kuin kansainvälisesti sovellettavat standardit. [Toimi 1.1 – keskeinen suorituskykyindikaattori 1] Tukeakseen jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppaneita komissio kehittää yhdessä Europolin kanssa EU:n ampuma-asetaulukon, jonka avulla ampuma-aseet on helppo jaotella EU:ssa sovellettaviin kategorioihin. [Toimi 1.2]

Komissio julkaisee vuoden 2021 alkupuolella ampuma-asedirektiivissä säädetyn kertomuksen kyseisen direktiivin soveltamisesta. Kertomuksessa komissio tarkastelee sitä, mikä olisi paras tapa torjua esimerkiksi Flobert-aseisiin ja aseiden 3D-tulostukseen liittyviä nousevia ja tulevia uhkia. [Toimi 1.3]

Komissio tekee vaikutustenarvioinnin siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden tuonnin ja viennin valvonnasta annetusta EU:n lainsäädännöstä [Toimi 1.4 – keskeinen suorituskykyindikaattori 6] tutkiakseen esimerkiksi keinoja, joiden avulla voitaisiin parantaa jäljitettävyyttä (yhdenmukaistetut tuontimerkinnät), edistää kansallisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa vientikieltojen kiertämisen estämiseksi sekä lisätä ampuma-aseiden viennin ja tuonnin valvontamenettelyjen turvallisuutta (menettelyjen selkeyttäminen yksinkertaistamalla niitä). Komissio pohtii, miten voidaan varmistaa johdonmukaisuus asetuksen N:o 258/2012 ja ampuma-asedirektiivin välillä, jotta esimerkiksi helposti muunnettavissa olevien hälytys- ja merkinantoaseiden tuontiin voitaisiin puuttua paremmin tai vientivalvonta voitaisiin ulottaa koskemaan kaikkia direktiivin soveltamisalaan kuuluvia aseita. Sääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio aikoo myös soveltaa direktiivillä (EU) N:o 2019/1937 38 käyttöön otettua väärinkäytösten paljastajien suojelujärjestelmää henkilöihin, jotka ilmoittavat asetuksen N:o 258/2012, sellaisena kuin se on muutettuna, rikkomisesta.

Lisäksi komissio tukee asiaankuuluvien YK:n kansainvälisten yleissopimusten 39 täytäntöönpanoa vahvistamalla kumppanimaiden valmiuksia toteuttaa tehokasta ampuma-aseiden valvontaa. Se sitoutuu myös aiempaa selkeämmin edistämään kaikkein korkeimpien standardien noudattamista tehokkaan jäljittämisen varmistamiseksi ja sen estämiseksi, että ampuma-aseita valuu laittomille markkinoille. [Toimi 1.5 – keskeinen suorituskykyindikaattori 1] 

4.2.2.Painopiste 2: Luodaan parempaa tiedustelutilannekuvaa.

Komissio suosittelee edelleen, että jäsenvaltiot kirjaavat Schengenin tietojärjestelmään järjestelmällisesti tiedot kadonneista ja varastetuista ampuma-aseista sekä sellaisista myydyistä aseista, jotka on mahdollista muuntaa helposti ampuma-aseiksi, ja että jäsenvaltiot myös käyttävät järjestelmän tietoja asetakavarikointien yhteydessä. [Toimi 2.1 – keskeinen suorituskykyindikaattori 9.8] Komissio tukee aloitteita, joilla mahdollistetaan kansallisille viranomaisille samanaikaiset haut ja/tai kirjaukset Schengenin tietojärjestelmässä ja Interpolin iARMS-järjestelmässä. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan Interpolin pyyntöön osallistua vapaaehtoisesti uusien ominaisuuksien testaamiseen. [Toimi 2.2 – keskeinen suorituskykyindikaattori 9.6] On ratkaisevan tärkeää, että kaikki tullin toiminnan kannalta olennaiset operatiiviset ja strategiset tiedustelu- ja riskitiedot siirretään automaattisesti yhteiseen tullialan riskienhallintajärjestelmään (CRMS). [Toimi 2.3 – keskeinen suorituskykyindikaattori 9.9] Jäsenvaltioiden ja Kaakkois-Euroopan kumppaneiden pitäisi kirjata ampuma-aseiden varkaudet ja katoamistapaukset järjestelmällisesti iARMS-järjestelmään. [Toimi 2.4 – keskeinen suorituskykyindikaattori 9.6]

Komissio ryhtyy UNODC:n toteuttaman hankkeen pohjalta toimenpiteisiin ampuma-asetakavarikkoja koskevan tiedon järjestelmällisen ja yhdenmukaisen keruun käynnistämiseksi. [Toimi 2.5 – keskeinen suorituskykyindikaattori 4] Lisäksi se julkaisee vuosittain tätä koskevat tilastot, kuten tehdään huumausainetakavarikkojen osalta 40 . Näin lainvalvontaviranomaiset saavat hyödyllistä tietoa, josta on apua esimerkiksi laittoman asekaupan uusien suuntausten havaitsemisessa ja tarkkojen riskiprofiilien luomisessa. Komissio aikoo laatia tätä varten ehdotuksen yhteiseksi lomakkeeksi takavarikointien ilmoittamista varten Europolin, Frontexin, UNODC:n, EMPACT-ampuma-asefoorumin, Kaakkois-Euroopan kumppaneiden ja muiden eri toimijoiden tekemän työn pohjalta. Komissio aikoo selvittää yhteistyössä Europolin kanssa mahdollisuuksia ottaa käyttöön sellainen EU-tason väline, jonka avulla voidaan seurata reaaliaikaisesti ampuma-aseisiin liittyviä välikohtauksia ja laatia jatkuvasti ajantasaista tilannekuvaa. [Toimi 2.6 – keskeinen suorituskykyindikaattori 10] Komissio tukeutuu tässä yhteydessä EU:n vuonna 2017 rahoittamaan FIRE-hankkeeseen 41 ja aseellisen väkivallan seurantafoorumin 42 työhön, joka kattaa Kaakkois-Euroopan.

Ampuma-aseita saatetaan myydä laittomasti myös pimeän verkon markkinoilla. Komissio toteuttaa Euroopan parlamentin ehdottamat valmistelutoimet pimeän verkon ympärivuorokautisen seurannan järjestämiseksi. [Toimi 2.7] Lisäksi Europol auttaa jatkossakin EU:n toimintapoliittisen syklin yhteydessä jäsenvaltioita keräämään tietoa ja luomaan vankkaa tiedustelutilannekuvaa pimeän verkon käytöstä ampuma-aseiden laittomassa kaupassa.

4.2.3.Painopiste 3: Kohdistetaan enemmän painetta rikollismarkkinoihin.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppaneita saattamaan loppuun ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden rekrytointi- ja koulutusprosessit kaikilla lainkäyttöalueilla, kuten suositellaan kansallisten asiantuntijoiden laatimissa parhaiden käytäntöjen ohjeissa 43 . [Toimi 3.1 – keskeinen suorituskykyindikaattori 7.1] Yhteyspisteet pitäisi ottaa järjestelmällisesti mukaan YK:n pienasetoimintaohjelman ja kansainvälisen jäljittämisvälineen toteutukseen. EU:n tasolla tehtävän ja kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi komissio julkaisee yhteyspisteiden tulostaulun, jossa esitetään selkeästi kunkin yhteyspisteen yhteystiedot ja toimivalta. [Toimi 3.2 – keskeinen suorituskykyindikaattori 7.1]

Komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä sitä tehneet 44 , ratifioimaan YK:n ampuma-asepöytäkirjan, joka helpottaa ja vahvistaa yhteistyötä ampuma-aseiden laittoman valmistuksen ja kaupan ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja lopettamiseksi. [Toimi 3.3 – keskeinen suorituskykyindikaattori 1.5] Komissio käynnistää myös sidosryhmien kuulemisen määrittääkseen mahdolliset puutteet lainsäädäntökehyksessä ja arvioidakseen tarpeen ottaa käyttöön yhteisiä rikosoikeudellisia standardeja ampuma-aseiden laittoman kaupan ja valmistuksen alalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan mukaisesti. [Toimet 3.4 – keskeiset suorituskykyindikaattorit 1.5 ja 8] Tältä osin komissio aikoo tarkastella mahdollisuutta ottaa käyttöön poliisiyhteistyötä koskevia valtuutussääntöjä, jotta voitaisiin varmistaa takavarikoitujen ampuma-aseiden järjestelmällisempi jäljittäminen, vaihtaa tiedustelutietoja myös yksittäisten tutkimusten ulkopuolella, jakaa ballistisia tietoja helpommin ja järjestelmällisemmin tai toteuttaa valvottuja läpilaskuja.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppaneita parantamaan paitsi lainvalvontaviranomaisten (tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen) myös syyttäjien ja rikostutkinnan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja ottamaan siinä mallia Kaakkois-Euroopan ampuma-aseasiantuntijoiden verkoston toiminnasta, jotta toimet voidaan kohdistaa laittomien ampuma-aseiden pääasiallisiin lähteisiin ja reitteihin. [Toimi 3.5 – keskeinen suorituskykyindikaattori 3] Sekä jäsenvaltioiden että Kaakkois-Euroopan kumppaneiden pitäisi lisätä merkittävästi lainvalvontaviranomaisten asiantuntemusta ampuma-aseisiin liittyvästä uhkasta sekä asiaankuuluvasta säädöskehyksestä ja sen kansainvälisestä yhteistyövälineestä. Tässä voitaisiin esimerkiksi hyödyntää paremmin CEPOLin tarjoamia koulutusmahdollisuuksia ja kehittää portaittaista koulutusta niiden lisäarvon kasvattamiseksi. [Toimi 3.6 – keskeinen suorituskykyindikaattori 7.2]

Komissio kehottaa Europolia, jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppanimaita asettamaan ampuma-asetapaukset kyberpartiointioperaatioiden ja pimeän verkon markkinoiden vastaisten toimien keskiöön siten, että kyberpartiointia koskeva yhteisen toiminnan päivä ja pimeää verkkoa koskevat tutkimukset koordinoidaan tiiviisti Europolin pimeää verkkoa käsittelevän tiimin kanssa. [Toimi 3.7 – keskeinen suorituskykyindikaattori 9.4]

Komissio tehostaa myös lainvalvontaviranomaisten ja paketti- ja postialan toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan tiukentaa ampuma-aseita tai niiden osia sisältävien kuljetusten valvontaa. Se aikoo erityisesti arvioida, missä määrin tekoäly voisi auttaa siinä, että piilotetut aseiden osat havaitaan helpommin pienten pakettien massasta läpivalaisun yhteydessä. [Toimi 3.8] Komissio aikoo myös ehdottaa pakettialan toimijoiden ja poliisi- ja tulliviranomaisten välisen yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymistä EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa ampuma-aseita ja niiden osia koskevan tiedon välittämistä ja tapoja, jolla edellä mainitut voivat tukea toisiaan. Tässä huomioidaan kansallisella tasolla jo käytössä olevat parhaat käytännöt. [Toimi 3.9] Näin luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään tilanne, jossa joidenkin toimijoiden harjoittama valvonta on muita löyhempää.

4.2.4.Painopiste 4: Lisätään kansainvälistä yhteistyötä.

EU:n ja sen ulkopuolisten kumppanien välistä yhteistyötä on lisättävä vuonna 2018 hyväksytyssä laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisessa EU:n strategiassa 45 vahvistettujen painopisteiden mukaisesti.

Erityisesti on tehostettava yhteistyötä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa.

Tunisian, Libanonin ja Jordanian kanssa tehtävää yhteistyötä olisi syvennettävä aseiden jäljittämisen ja asevalvonnan parantamiseksi. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä korkean edustajan kanssa ja kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan enemmän henkilöstöä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maille annettavaan tekniseen apuun. [Toimi 4.1] Myös Turkin kanssa tehtävän yhteistyön pitäisi olla etusijalla, koska monet helposti muunnettavat ja siten laittomat kaasu- ja hälytysaseet ovat peräisin sieltä. [Toimi 4.2] Fyysisen turvallisuuden ja varastojen hallinnan, kirjanpidon ja asevalvonnan parantamiseen tähtäävät toimet Afrikassa ja erityisesti Sahelin alueella. [Toimi 4.3] Kaakkois-Euroopan kanssa vaihdetaan jo hyviä käytäntöjä.

Vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelmaa koskeva arviointikertomus osoitti tarpeen laatia uusi toimintasuunnitelma, koska ampuma-aseiden laittoman kaupan riski on edelleen suuri Kaakkois-Euroopassa (jonka katsotaan tässä kattavan EU:n ulkopuoliset kumppanit Länsi-Balkanilla sekä Ukrainan ja Moldovan). Lisäksi on otettava huomion kyseisen alueen geopoliittiseen tilanteeseen liittyvät erityispiirteet, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden suuri määrä ja tyyppi sekä Itä-Euroopan nykyinen epävakaus. Uutta toimintasuunnitelmaa suosittelivat myös kaikkien kumppanien valtuuskunnat, jotka osallistuivat 24. syyskuuta 2018 Brysselissä pidettyyn Euroopan unionin ampuma-aseasiantuntijoiden ja Kaakkois-Euroopan asiantuntijoiden sekakomitean kolmanteen kokoukseen. Arviointikertomuksessa korostettiin lisäksi tarvetta saada Ukraina ja Moldova mukaan laaja-alaisempaan ja johdonmukaiseen yhteistyöhön, jotta voidaan torjua ampuma-aseiden laittoman kaupan muodostamia yhteisiä uhkia koko alueella. Tällä vastataan myös neuvoston kehotukseen ottaa Ukraina tarvittaessa mukaan järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin liittyviin operatiivisiin toimintasuunnitelmiin. 46 Ukrainan osalta toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon EU:n tuki 47 Ukrainan pyrkimyksille aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laittoman kaupan torjumiseksi yhteistyössä Etyjin ja SEESACin 48 kanssa. Komissio tukee yhdennettyä rajaturvallisuutta ja laittoman asekaupan vastaista toimintaa EU:n rahoituksella muun muassa Moldovan tasavallan ja Ukrainan rajalla toteutettavan EU:n rajavalvonnan avustusoperaation puitteissa. Neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2283 tuetaan Ukrainassa käynnissä olevaa Conflict Armament Researchin työtä.

Näin ollen komissio ehdottaa tässä toimintasuunnitelmassa yksityiskohtaisia erityistoimia ja erityistä hallintoa Kaakkois-Eurooppaa varten (ks. kohta 5). Toteutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä korkean edustajan kanssa ja kumppaneita kuullen.

5.Kaakkois-Eurooppaa koskevat erityistoimet ja sen yhteistyö EU:n kanssa

5.1.Kohdennettujen toimien toteuttaminen alueella

Kuten edellä 2 kohdassa todetaan, EU:n ja Kaakkois-Euroopan välisen toimintasuunnitelman (2015–2019) arviointikertomus 49 osoitti, että osapuolilla on edessään yhteisiä haasteita ja että alueellisen yhteistyön syventäminen on olennaisen tärkeää, jotta ampuma-aseiden laittoman kaupan rajatylittävään ulottuvuuteen voidaan puuttua paremmin koko alueella.

Vuonna 2018 Ranskan ja Saksan tuella tehty työ alueellisen etenemissuunnitelman laatimiseksi perustui kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden välillä vallitsevaan yhteisymmärrykseen ja osallistumishalukkuuteen. Etenemissuunnitelmassa määritettiin useita tavoitteita, jotka olisi hyvä sisällyttää toimintasuunnitelmaan. Komissio ehdottaa liitteessä 3 lukuisia erityistoimia, joissa huomioidaan sekä etenemissuunnitelma että neuvoston päätös sen täytäntöönpanon rahoittamisesta 50 .

Kaikilla alueen lainkäyttöalueilla on samanlaisia haasteita. Kaikki kumppanit eivät kuitenkaan saavuta tavoitteitaan samanaikaisesti, ja tavoitteet on asetettava kunkin kumppanin kehitysvaiheen mukaisesti. Kun aika on oikea, toimien pitäisi kattaa asianmukaisella tavalla myös Ukraina ja Moldova. Komissio ja korkea edustaja aloittavat yhdessä näiden kahden maan kanssa keskustelut mahdollisista keinoista niiden sisällyttämiseksi yleiseen kehykseen.

Nämä Kaakkois-Eurooppaa koskevat toimet on määritelty Länsi-Balkanin viranomaisten laatimassa ja hyväksymässä alueellisessa etenemissuunnitelmassa, joka on neuvoston päätöksen (YUTP) 1788/2018 liitteenä. Etenemissuunnitelmalla pyritään saavuttamaan toimintasuunnitelman päätavoite, joka on ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden laittoman kaupan torjunta. Siksi siinä keskitytään kolmeen toimintalinjaan, joiden ansiosta toimet ovat selkeämpiä ja jäsennellympiä vuosien 2015–2019 toimintasuunnitelmaan verrattuna. Tavoitteena on puuttua sellaisiin jäljellä oleviin lainsäädännön porsaanreikiin ja ampuma-asevalvonnan eroihin, jotka haittaavat poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä. Toimintalinjat ovat:

·oikeudellisen ympäristön yhdenmukaistaminen, hallintorakenteen uudistaminen ja valmiuksien kehittämisen helpottaminen

·varastojen turvallisuuden parantaminen ja varastojen vähentäminen

·lainvalvontatoimien tehostaminen edistämällä operatiivista yhteistyötä, tietojenvaihtoa sekä ballistisia analyyseja koskevaa yhteistyötä.

5.2.Hallinnon uudistaminen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi

Jotta edellä mainitut toimet on mahdollista toteuttaa täysimääräisesti, kaikkien kumppaneiden on otettava opikseen aiemmista kokemuksista. Niiden on esimerkiksi uudistettava hallintoa päällekkäisyyksien ja koordinaation puutteen välttämiseksi.

5.2.1.Rahoitustarpeiden täyttäminen haasteisiin vastaamiseksi

Komissio sitoutuu syventämään yhteistyötään Kaakkois-Euroopan kumppaneiden kanssa ja osoittamaan niille kohdennetusti varoja, jotta ne voivat täyttää asetetut vaatimukset. Neuvoston joulukuussa 2019 myöntämien 11,8 miljoonan euron 51 lisäksi komissio aikoo ottaa käyttöön ja kohdentaa sisäisen turvallisuuden rahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen saatavilla olevia resursseja toimiin, joilla puututaan kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin. Komissio kehottaa jäsenvaltioita huomioimaan monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä nämä tarpeet sopimalla kunnianhimoisista budjettiratkaisuista ja lähettämällä kansallisia asiantuntijoita paikan päälle.

Komissio aikoo yhdessä korkean edustajan kanssa kutsua koolle tärkeimpien täytäntöönpanokumppaneiden ja avunantajien ohjauskomitean, johon kuuluu jäsenvaltioiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon, asiaankuuluvien YK:n järjestöjen ja elinten (UNDP ja UNODC) sekä Naton edustajia. Ohjauskomitean tavoitteena on varmistaa avunantajien toiminnan globaali strateginen koordinointi, myös niiden, jotka eivät ole edustettuina etenemissuunnitelman toteuttamiseksi perustetun YK:n monenvälisen erityisrahaston johtokunnassa. Komissio aikoo alueen hallitusten kanssa käytävän vuoropuhelun puitteissa ehdottaa osallistujille yhteisymmärryspöytäkirjan laatimista, jotta ne voisivat yhdessä päättää rahoitettavista hankkeista. Yhteisymmärryspöytäkirjassa voitaisiin avunantajien oikeudellista riippumattomuutta samoin kuin asiassa sovellettavia perussopimusten mukaisia päätöksentekomenettelyjä kaikilta osin kunnioittaen sopia siitä, miten ohjauskomitea laatii alueelliset ja kansalliset talousarviosuunnitelmat ja miten sille toimitetaan konsolidoidut tilinpäätöstiedot kaikista asiaankuuluvista toiminnoista ja välineistä. Tällä tavalla kaikki avunantajat ja sidosryhmät pysyisivät ajan tasalla suunnitelluista ja toteutetuista toimista ja niiden kustannuksista. Jotta voidaan varmistaa toimien yhteisvaikutus ja tehokas yhteydenpito SEESACin kanssa, avunantajien toiminnan koordinointia paikallistasolla tehostetaan, ja lisäksi varmistetaan koordinoinnin toteutuminen nimeämällä alueellinen ampuma-asekoordinaattori, joka toimii jossakin Kaakkois-Euroopassa sijaitsevassa EU-edustustossa, esimerkiksi Belgradin EU-edustustossa.

5.2.2.Kokonaisvaltaista ohjausta Kaakkois-Eurooppaan kohdistuvien toimien toteuttamiseksi 

Komissio ehdottaa nykyisten elinten työn virtaviivaistamista koordinoinnin parantamiseksi. EU:n tasolla poliittisen ohjauksen pitäisi jatkossakin olla neuvoston vastuulla, kun taas EU:n ja Kaakkois-Euroopan kumppanien välillä siitä huolehtivat oikeus- ja sisäministerit sekä tapauksen mukaan ulko- ja muut ministerit yhteisissä kokouksissaan.

Jotta voitaisiin varmistaa toimien strateginen ohjaus aluetasolla, kaikkien kansallisten ministeriöiden välisten elinten, jotka yhdistävät pienasevalvontaan liittyvät keskeiset toimijat, (pienasekomissioiden) pitäisi kokoontua jatkossakin ja EU:n edustajien läsnä ollessa. Nykyisen käytännön mukaisesti etenemissuunnitelman koordinointikokoukset järjestettäisiin yhteistyössä edellä mainittujen elinten kanssa. Kokoukset ovat tilaisuus tarkastella etenemissuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä, vaihtaa kokemuksia ja keskustella siitä, miten jäljellä olevat puutteet korjataan.

Lainvalvonnan osalta olisi myös tarkoituksenmukaista virtaviivaistaa lukuisten alueellisten elinten 52 toimintaa. Komissio ehdottaa, että EU:n ja Kaakkois-Euroopan asiantuntijoiden yhteisiä kokouksia pidetään EMPACT-ampuma-asefoorumin kokousten yhteydessä, koska Länsi-Balkanin kumppanit kutsutaan niihin jo muutenkin.

Komissio kehottaa viranomaisia kaikilla tasoilla antamaan nimetyille edustajilleen selkeän toimeksiannon esittää kantansa ja tehdä sitoumuksia tai vaikuttaa mahdollisiin tuotoksiin.

Hallinnon suhteen SEESAC on vuodesta 2002 helpottanut huomattavasti pienasekomissioiden ja Kaakkois-Euroopan ampuma-aseasiantuntijoiden verkoston prosesseja sekä alueellisen etenemissuunnitelman koordinointia. Se on antanut merkittävää teknistä apua alueen kumppaneille, mistä sidosryhmät paikan päällä ovat kiitollisia. Tätä prosessia olisi jatkettava neuvoston päätösten (YUTP) 2013/710, 2016/2356, 2018/1788 ja 2019/2111 mukaisesti ja avoimuuden hengessä, mitä tulee yleiseen varainhoitoon avunantajien ohjauskomiteassa. Esimerkiksi kokousaikataulu sekä talousarvio- ja raportointiasiakirjat pitäisi esittää yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti sen jälkeen, kun komissiota on kuultu.

Komissio pitää erittäin tärkeänä, että kumppaneita ohjataan ja tuetaan eri sitoumusten täyttämisessä ja että tulosten mittaamisessa hyödynnetään indikaattoreita. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä raportointi SEESACille kahdesti vuodessa ja suunnitteilla oleva alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanon väliarviointi neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1788 mukaisesti. Siksi se aikoo hyödyntää täysimääräisesti liittymisprosessia keskustellakseen toimenpiteistä toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi ja valvoakseen niiden toteuttamista. Tämä tarkoittaa, että saavutettua edistystä tarkastellaan sekä oikeus- ja sisäasioita käsittelevän alakomitean kokouksissa että vuotuisissa maakohtaisissa edistymiskertomuksissa. Myös liittymisneuvottelujen lukua 24 (vapaus, turvallisuus ja oikeus) koskevien keskustelujen kautta tuetaan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Laajentumisprosessin ulkopuolisten maiden edistymisestä keskustellaan oikeus- ja sisäasioita koskevissa alakomiteoissa sekä oikeusvaltioperiaatetta käsittelevien foorumien ja muiden olemassa olevien foorumien yhteydessä.

6.Päätelmät

Ampuma-aseiden laittoman saatavuuden torjunnan on oltava ensisijainen ja monialainen turvallisuustavoite EU:lle ja sen jäsenvaltioille sekä EU:n kumppaneille. Laittomien aseiden saatavuus lisää fyysistä turvattomuuden tunnetta yksilötasolla ja perheväkivallan riskiä. Perheväkivalta voi johtaa henkirikoksiin, ja aseita voidaan käyttää myös itsemurhan tekemiseen. Laittomien aseiden torjunta auttaa torjumaan myös muita rikollisen toiminnan muotoja, kuten terrorismia, laitonta huumausainekauppaa, ihmiskauppaa, muuttajien salakuljetusta, merirosvoutta, väärentämistä, ympäristörikollisuutta tai järjestäytynyttä omaisuusrikollisuutta. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa, jäsenvaltioita ja Kaakkois-Euroopan kumppaneita tunnustamaan kaikilta osin tarpeen tehostaa toimia tällä alalla niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin kansainvälisen yhteistyönkin kautta.

Komissio katsoo, että tämä luonteeltaan kattava ja monialainen toimintasuunnitelma voi luoda EU:lle ja sen jäsenvaltioille johdonmukaisen kehyksen EU:n sisäisten toimien toteuttamiselle ja tarjoaa ehdotuksia yhteistyöstä ja avusta ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi Kaakkois-Euroopan alueella ja yhteistoimin alueen maiden kanssa.

Komissio kehottaa erityisesti kaikkia EU:n toimielimiä, lainvalvontaviranomaisia ja sidosryhmiä sekä EU:ssa että Kaakkois-Euroopassa vastaamaan tässä toimintasuunnitelmassa mainittuihin haasteisiin. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän toimintasuunnitelman ja tukemaan kaikkia kunkin strategisen painopisteen tarjoamia mahdollisuuksia ja hyödyntämään niitä.

(1)      Small Arms Survey tutkimuslaitoksen selvitys ”Estimating Global Civilian-held Firearms Numbers”, kesäkuu 2018. Aineisto on saatavilla osoitteessa http://www.smallarmssurvey.org/fileadmin/docs/Weapons_and_Markets/Tools/Firearms_holdings/SAS-BP-Civilian-held-firearms-annexe.pdf

(2)      HU, IT, BE, AT, LT, LV, FR, DE, SI, PL, RO, NL.

(3)      Lisätietoja liitteessä 1.

(4)      Kaikkia kumppaneita Länsi-Balkanilla, Moldovassa ja Ukrainassa kutsutaan tässä toimintasuunnitelmassa yhteisesti ”Kaakkois-Euroopaksi”.

(5)      COM(2019) 293 final, 27.6.2019.

(6)      Europolin raportista ”Interim report of new, changing and emerging threats” 8.5.2019 annettu neuvoston asiakirja 9037/19.

(7)      Flemish Peace Institute, Armed to kill, Bryssel, 3.10.2019.

(8)    Europolin TE-SAT-selvitys 2017: ”EU Terrorism and Trend Report”.

(9)    Europolin TE-SAT-selvitys 2018: ”EU Terrorism and Trend Report”.

(10)      UNODC (2020), Global Study on Firearms Trafficking, Wien. Raportti on saatavilla UNODC:n verkkosivustolla osoitteessa https://www.unodc.org/unodc/en/firearms-protocol/firearms-study.html

(11)      UNODC:n kansainvälinen henkirikostutkimus 2019.

(12)      Europolin selvitykset: ”Threat Assessment Report on Illicit Trafficking in Firearms” (EDOC#673806v7A, kesäkuu 2013), Intelligence Notification (19/2014); ”Firearms in the hands of Terrorist in Europe” (EDOC:#759937v3, toukokuu 2015).

(13)      Strengthening Resilience in the Western Balkans: Mapping Assistance for SALW Control, Small Arms Survey, syyskuu 2018.

(14)      UNODC (2020), Global Study on Firearms Trafficking, Wien. Raportti on saatavilla UNODC:n verkkosivustolla osoitteessa https://www.unodc.org/unodc/en/firearms-protocol/firearms-study.html

(15)      Direktiivi (EU) 2017/853, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta (EUVL L 137, 24.5.2017, s. 22).

(16)      Kaikkiaan 17 jäsenvaltiota oli ilmoittanut 15. huhtikuuta 2020 mennessä saattaneensa direktiivin kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (AT, BG, DE, DK, IE, EL, EE, FR, HR, IT, LV, LT, MT, NL, PT, RO, FI).

(17)      COM(2017) 737 final, 12.12.2017.

(18)      C(2018) 2197 final, 17.4.2018.

(19)      Yhteyspistettä ei ole Bulgariassa, Irlannissa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa eikä Virossa.

(20)      Yhteyspistettä ei ole Serbiassa eikä Bosnia ja Hertsegovinassa.

(21)      Neuvoston asiakirja N:o 8586/18 ”Best practice guidance for the creation of national firearms focal points” (Parhaita käytäntöjä koskevat suuntaviivat ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustamisesta), annettu 15.5.2018.

(22)      Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskeva lisäpöytäkirja, tehty 31.5.2001. Neuvoston päätös, annettu 11 päivänä helmikuuta 2014, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, EUVL L 89, 25.3.2014, s. 7.

(23)      Lisätietoja liitteessä 1.

(24)      Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Ampuma-aseet ja EU:n sisäinen turvallisuus: kansalaisten suojelu ja laittoman kaupan estäminen, COM(2013) 716, 21.10.2013.

(25)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2015) 185 final, 28.4.2015.

(26)      Asiakirja 16726/3/13 REV 3 RESTREINT UE/EU RESTRICTED.

(27)      SEESAC perustettiin vuonna 2002 EU:n, UNDP:n ja alueellisen yhteistyöneuvoston yhteisestä aloitteesta.

(28)      Neuvoston asiakirja 15516/14, annettu 14. marraskuuta 2014, hyväksytty neuvoston 4. ja 5. joulukuuta 2014 pidetyssä kokouksessa (neuvoston asiakirja 16526/14); EU:n ja Länsi-Balkanin maiden oikeus- ja sisäasioita käsittelevä ministerifoorumi Belgradissa 12. joulukuuta 2014.

(29)      COM(2015) 624 final, 2.12.2015.

(30)      JOIN(2018) 17 final, 1.6.2018.

(31)      Neuvoston 19. marraskuuta 2018 antamat päätelmät, asiakirja 13581/18.

(32)      Länsi-Balkanin viranomaiset laativat etenemissuunnitelman kuulemisprosessin puitteissa SEESACin tuella. Länsi-Balkanin maiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät sen Lontoossa 10. heinäkuuta 2018 järjestetyssä Berliinin prosessin huippukokouksessa.

(33)      Neuvoston päätös (YUTP) 2018/1788, annettu 19 päivänä marraskuuta 2018, pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tukemiseksi Länsi-Balkanin laitonta asekauppaa koskevan alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa varten, EUVL L 293, 20.11.2018, s. 11.

(34)      Examination of Firearms and Forensics in Europe and aCross Territories, toim. professori Erica Bowen ja tohtori Helen Poole, Coventryn ja Calabrian yliopistot, Arquebus Solutions Ltd, 2016.

(35)      Fighting Illicit Firearms Trafficking Routes and Actors at European Level, toim. Ernesto U. Savona, Marina Mancuso, jaTranscrime – Università Cattolica del Sacro Cuore, 31.3.2017.

(36)      Triggering Terror: Illicit Gun Markets and Firearms Acquisition of Terrorist Networks in Europe, toim. Nils Duquet, Flemish Peace Institute, 17.4.2018.

(37)      UNODC (2020), Global Study on Firearms Trafficking, Wien. Raportti on saatavilla UNODC:n verkkosivustolla osoitteessa https://www.unodc.org/unodc/en/firearms-protocol/firearms-study.html

(38)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(39)      Ks. liite 1.

(40)      Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 5 ja 5 a artikla, EUVL L 376, 27.12.2006.

(41)      Em. teos Fighting Illicit Firearms Trafficking Routes and Actors at European Level.

(42)       http://www.seesac.org/AVMP Rahoitusta koskeva päätös: neuvoston päätös (YUTP) 2019/2111, annettu 9 päivänä joulukuuta 2019, SEESACin aseriisunta- ja asevalvontatoimien tukemisesta Kaakkois-Euroopassa laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden aiheuttaman uhkan vähentämiseksi, EUVL L 318, 10.12.2019.

(43)      Ks. alaviite 21.

(44)      Irlanti, Luxemburg, Malta ja Saksa. Kaikki Kaakkois-Euroopan kumppanit ovat ratifioineet pöytäkirjan tai liittyneet siihen.

(45)      Ks. alaviite 30.

(46)      Neuvoston päätelmät Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön vahvistamisesta, 11.12.2017 annettu asiakirja 15615/17.    

(47)       Neuvoston päätös (YUTP) 2019/2009 , annettu 2 päivänä joulukuuta 2019, Ukrainan pyrkimysten tukemisesta aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laittoman kaupan torjumiseksi yhteistyössä Etyjin kanssa (EUVL L 312, 3.12.2019, s. 42).

(48)      Ks. neuvoston päätökset (YUTP) 2018/1788, (YUTP) 2019/2111 ja (YUTP) 2019/2113, joilla tuetaan Moldovaa, Valko-Venäjää ja Ukrainaa.

(49)      Ks. alaviite 5.

(50)      Neuvoston päätös (YUTP) 2018/1788, annettu 19 päivänä marraskuuta 2018, pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tukemiseksi Länsi-Balkanin laitonta asekauppaa koskevan alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa varten, EUVL L 293, 20.11.2018, s. 11.

(51)      Neuvoston päätös (YUTP) 2019/2111, annettu 9 päivänä joulukuuta 2019, SEESACin aseriisunta- ja asevalvontatoimien tukemisesta Kaakkois-Euroopassa laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden aiheuttaman uhkan vähentämiseksi, EUVL L 318, 10.12.2019.

(52)      EU:n ampuma-aseasiantuntijat, EMPACT-ampuma-asefoorumi, Kaakkois-Euroopan ampuma-aseasiantuntijoiden verkosto ja sen sisäinen asiantuntijaryhmä sekä EU:n ja Länsi-Balkanin kumppaneiden ampuma-aseasiantuntijoiden sekakomitea.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.7.2020

COM(2020) 608 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2025

LIITE 1
Luettelo asiaankuuluvasta lainsäädännöstä ja EU:n aloitteista

EU:n lainsäädäntö

·Neuvoston direktiivi 91/477/ETY aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta, EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51 (muutettu).

·Yhteinen kanta (YUTP) 2008/944, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä, muutettu 16 päivänä syyskuuta 2019 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560, EUVL L 239, 17.9.2019, s. 16.

·Direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta, EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä, EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1.

·Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2403 deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi, EUVL L 333, 19.12.2015, s. 62 (muutettu).

·Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2019/68, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, ampuma-aseiden ja niiden olennaisten osien merkintöjä koskevien teknisten eritelmien vahvistamisesta aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisesti, EUVL 15, 17.1.2019, s. 18.

·Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2019/69, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, hälytys- ja merkinantoaseita koskevien teknisten eritelmien vahvistamisesta aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisesti, EUVL L 15, 17.1.2019, s. 22.

·Komission delegoitu asetus (EU) 2019/686, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, neuvoston direktiivin 91/477/ETY mukaisista yksityiskohtaisista järjestelyistä unionissa tapahtuvaa ampuma-aseiden siirtoa koskevaa järjestelmällistä sähköistä tietojenvaihtoa varten, EUVL L 116, 3.5.2019, s. 1.

·Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/689, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, pilottihankkeesta tiettyjen direktiivissä 91/477/ETY säädettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien säännösten täytäntöönpanosta sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän avulla, EUVL L 116, 3.5.2019, s. 75.

Kansainväliset välineet

·Vuonna 2001 tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus ja sen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskeva lisäpöytäkirja.

·Vuonna 2001 hyväksytty pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskeva Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelma.

·Vuonna 2005 käyttöön otettu kansainvälinen väline, jonka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet.

·Vuonna 2013 tehty asekauppasopimus.

EU:n aloitteet

Yleiset aloitteet

·EU:n toimintapoliittinen sykli (2014–2018) – ensimmäinen operatiivinen toimintasuunnitelma osana Euroopan monialaista rikosuhkien torjuntafoorumia 1 . Aloite sisälsi useita toimia, joilla pyrittiin lisäämään tiedustelutiedon keräämistä, kokoamista ja tuottamista, parantamaan ballististen tietojen vaihtoa, perustamaan kansallisia yhteyspisteitä, toteuttamaan tiettyihin uhkiin (muunnetut aseet, kaasu- ja hälytysaseet ja pakettitoimitukset) kohdennettuja yhteisiä valvontaoperaatioita sekä edistämään koulutusta ja valmiuksien kehittämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä.

·Ampuma-aseet ja EU:n sisäinen turvallisuus: kansalaisten suojelu ja laittoman kaupan estäminen, komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, COM(2013) 716 final, 21.10.2013.

·Euroopan turvallisuusagenda, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2015) 185 final, 28.4.2015.

·EU:n toimintasuunnitelma ampuma-aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi, COM(2015) 624 final, 2.12.2015.

·Osatekijät laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastaisen EU:n strategian laatimiseksi, komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteinen tiedonanto (JOIN(2018) 17 final, 1.6.2018). Neuvoston hyväksyttyä ehdotuksen strategiasta tuli täysimittainen EU:n strategia (neuvoston päätelmät 19. marraskuuta 2018 – asiakirja 13581/18).

·Komission arviointikertomus siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden tuontia, vientiä ja kauttakulkua koskevan asetuksen (EU) N:o 258/2012 soveltamisesta, COM(2017) 737 final, 12.12.2017.

·Välittömistä toimista ampuma-aseiden, niiden osien ja olennaisten komponenttien sekä ampumatarvikkeiden viennin, tuonnin ja kauttakuljetuksen turvallisuuden parantamiseksi annettu komission suositus, jossa kehotettiin tehostamaan EU:n sääntöjä ampuma-aseiden jäljitettävyyden ja vienti- ja tuontimenettelyjen turvallisuuden parantamiseksi sekä tiivistämään viranomaisten välistä yhteistyötä laittoman ampuma-asekaupan torjumiseksi, C(2018) 2197 final, 17.4.2018.

Kaakkois-Eurooppa

·EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välinen ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskeva toimintasuunnitelma kaudeksi 2015–2019, 14. marraskuuta 2014 annettu neuvoston asiakirja 15516/14, joka hyväksyttiin 4. ja 5. joulukuuta 2014 pidetyssä neuvoston kokouksessa (neuvoston asiakirja 16526/14). EU:n ja Länsi-Balkanin maiden oikeus- ja sisäasioita käsittelevä ministerifoorumi Belgradissa 12. joulukuuta 2014.

·Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille, COM(2018) 65 final, 6.2.2018. Toimessa 2.12 painotettiin erityisesti ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa.

·Länsi-Balkanin yhteinen terrorisminvastainen toimintasuunnitelma, jonka Euroopan unionin sekä kuuden Länsi-Balkanin kumppanimaan edustajat allekirjoittivat 5. lokakuuta 2018 Tiranassa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa 2 . Ampuma-aseiden laittomaan kauppaan puuttuminen on yksi toimintasuunnitelman viidestä yleisestä tavoitteesta. Kaikkien kuuden Länsi-Balkanin kumppanimaan viranomaisten kanssa on kehitetty ja hyväksytty yhteisesti kohdennettuja kahdenvälisiä järjestelyjä terrorismin torjumiseksi. 3 Niitä ovat muun muassa sellaiset ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevat keskeiset kysymykset kuin täysin toimintakykyisten ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustaminen. Ensisijaisille toimille määritellään konkreettiset vastuualueet, indikaattorit ja määräajat.

·Kestävää ratkaisua koskeva etenemissuunnitelma pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan, hyväksytty Berliinin prosessin Lontoossa pidetyssä huippukokouksessa 10. heinäkuuta 2018. Aloitteelle myönnettiin myöhemmin EU:n rahoitustukea 19. marraskuuta 2018 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2018/1788 pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston (SEESAC) tukemiseksi Länsi-Balkanin laitonta asekauppaa koskevan alueellisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa varten (EUVL L 293, 20.11.2018, s. 11). Päätöksessä säädetään etenemissuunnitelman täytäntöönpanon yleisestä koordinoinnista ja seurannasta.

·EU:n ja Kaakkois-Euroopan alueen välisen ampuma-aseiden laitonta kauppaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019) arviointi, 27. kesäkuuta 2019 annettu komission kertomus, COM(2019) 293 final, 27.6.2019. Kyseisen arviointikertomuksen mukaan toimintasuunnitelma paransi verkostoitumista ja tietojen vaihtoa sekä loi tulevan yhteistyön perustan. Useita suunniteltuja toimia ei ole kuitenkaan vielä pantu täysimääräisesti täytäntöön. Esimerkkinä voidaan mainita ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustaminen, vaikka tällaiset yhteispisteet ovat välttämättömiä asianmukaisten täytäntöönpanostrategioiden, koordinoinnin, tiedustelun ja tiedonvaihdon kannalta sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Myöskään ampuma-aseiden takavarikointeja koskevaa tiedonkeruuta ei ole vielä yhdenmukaistettu, vaikka se mahdollistaisi näyttöön perustuvan toimintapolitiikan harjoittamisen ja laittoman kaupan kehityssuuntausten asianmukaisen ja luotettavan arvioinnin. Sidosryhmät eivät ole myöskään kehittäneet vakiomuotoista raportointitapaa tietojen vaihtoa varten, kuten toimintasuunnitelmassa on kaavailtu.

·Neuvoston päätös (YUTP) 2019/2111, annettu 9 päivänä joulukuuta 2019, SEESACin aseriisunta- ja asevalvontatoimien tukemisesta Kaakkois-Euroopassa laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden aiheuttaman uhkan vähentämiseksi, EUVL L 318, 10.12.2019. EU on tukenut Länsi-Balkanin maita vuodesta 2002 lähtien myöntämällä niille neuvoston päätöksillä yhteensä 18,1 miljoonaa euroa pienaseita koskevien valvontahankkeiden rahoittamiseksi.

· Neuvoston päätös (YUTP) 2019/2009 , annettu 2 päivänä joulukuuta 2019, Ukrainan pyrkimysten tukemisesta aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laittoman kaupan torjumiseksi yhteistyössä Etyjin kanssa, EUVL L 312, 3.12.2019, s. 42.

Näillä hankkeilla tuettiin kattavasti pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaa ja laittoman asekaupan torjuntaa Kaakkois-Euroopassa. Vuodesta 2002 lähtien neuvoston kyseiselle alueelle antaman avun tärkein täytäntöönpanokumppani on ollut pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaava Kaakkois-Euroopan selvitystoimisto (SEESAC). Uudella, 19. joulukuuta 2019 annetulla neuvoston päätöksellä myönnetään 11,8 miljoonaa euroa seuraavien neljän vuoden aikana toteutettaviin asevalvontatoimiin. Pienaseita ja kevyitä aseita käsittelevät komiteat ja Kaakkois-Euroopan ampuma-aseasiantuntijaverkosto osallistuvat alueella sovellettavien lähestymistapojen yhdenmukaistamiseen ja toiminnan suunnitteluun alue- ja paikallistasolla. Näin tuetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa; lisätään fyysistä turvallisuutta ja tehostetaan varastojen hallintaa; parannetaan merkitsemistä, jäljittämistä ja tietojen säilyttämistä; ja parannetaan ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntavalmiuksia tukemalla ampuma-aseita koskevien yhteyspisteiden perustamista ja kehittämällä tutkintavalmiuksia. Tukea on myönnetty myös tietoisuuden lisäämiseen, pienaseiden, kevyiden aseiden ja ampumatarvikkeiden keräyskampanjoihin, avoimuuden lisäämiseen alueen aseviennistä ja sukupuolinäkökulman sisällyttämiseen pienaseiden ja kevyiden aseiden valvontaan.

·Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen, yhteinen tiedonanto, JOIN(2020) 7 final, 18.3.2020. Tiedonannossa toistettiin vuonna 2015 tehdyssä Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistuksessa esitetty kehotus vahvistaa turvallisuusulottuvuutta järjestäytyneen rikollisuuden – ja esimerkiksi ampuma-aseiden laittoman kaupan – torjumiseksi.

LIITE 2
EU:n toimintasuunnitelman toimenpidelogiikka

 
LIITE 3
Kaakkois-Eurooppaa koskevat erityistoimet ja sen yhteistyö EU:n kanssa

LIITE 4
Keskeiset suorituskykyindikaattorit

Seuraavassa esitellään indikaattorit, jotka sisällytettiin kestävää ratkaisua vuoteen 2024 mennessä koskevaan etenemissuunnitelmaan pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittomaan hallussapitoon, väärinkäyttöön ja kauppaan Länsi‐Balkanin alueella. Indikaattoreita kuvataan tässä liitteessä siten, että niitä voidaan soveltaa myös EU:n jäsenvaltioihin. Tämä ei vaikuta tapaan, jonka Länsi-Balkanin kumppanit ovat ottaneet käyttöön raportoidakseen etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta. Indikaattorien numerointi ei ole muuttunut.

1.Niiden asevalvontaa koskevien kansallisten säädöskehysten lukumäärä, jotka on täysimääräisesti yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännön 7 , asekauppasopimuksen sekä ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan (ampuma-asepöytäkirja) kanssa.

1.1.Asevalvontaa koskevat säädökset ovat ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden siviilikäytön osalta ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista annettujen asiaankuuluvien EU:n direktiivien mukaisia.

1.2.Asevalvontaa koskevat säädökset on yhdenmukaistettu räjähteiden siviilikäytön osalta räjähteistä annettujen asiaankuuluvien EU:n direktiivien kanssa.

1.3.Asevalvontaa koskevat säädökset on yhdenmukaistettu ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden sotilaskäytön osalta direktiivin 2009/43/EY kanssa.

1.4.Asevientivalvontaa koskevat säädökset noudattavat yhteistä kantaa (YUTP) 2008/944 ja asekauppasopimusta.

1.5.Asevalvontaa koskevat säädökset noudattavat ampuma-asepöytäkirjaa.

2.Vain Kaakkois-Eurooppa: Sellaisten näyttöön perustuvien asevalvontaa koskevien toimintapoliittisten asiakirjojen lukumäärä, joissa huomioidaan myös miesten, naisten, poikien ja tyttöjen tarpeet.

2.1.Pienaseita ja kevyitä aseita koskeva strategia on käytössä.

2.2.Pienaseita ja kevyitä aseita koskeva strategia perustuu näyttöön.

2.3.Pienaseita ja kevyitä aseita koskevassa strategiassa huomioidaan miesten, naisten, poikien ja tyttöjen tarpeet.

3.Sellaisten tapausten lukumäärä, joissa on nostettu syyte ja annettu tuomio, verrattuna kyseisiä takavarikointeja koskevien lainvalvontaviranomaisten raporttien lukumäärään, ja kyseisten tapausten asianosaiset sekä väärinkäytettyjen ja laittomasti kaupattujen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden määrä.

4.Alueen sisällä (muun muassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisillä rajoilla) tehtyjen takavarikointien lukumäärä sekä niiden yhteydessä takavarikoitujen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden määrä verrattuna ulkorajoilla (Kaakkois-Euroopan kumppaneiden rajoilla tai EU:n ulkorajoilla) tehtyjen takavarikointien lukumäärään ja niiden yhteydessä takavarikoitujen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden määrään.

4.1.Ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien alueen sisäisten takavarikointitapausten lukumäärä.

4.2.Alueen sisällä takavarikoitujen ampuma-aseiden lukumäärä.

4.3.Alueen sisällä takavarikoitujen ampumatarvikkeiden lukumäärä.

4.4.Alueen sisällä takavarikoitujen räjähteiden määrä.

4.5.Ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien ulkorajoilla tehtyjen takavarikointien lukumäärä.

4.6.Ulkorajoilla takavarikoitujen ampuma-aseiden lukumäärä.

4.7.Ulkorajoilla takavarikoitujen ampumatarvikkeiden lukumäärä.

4.8.Ulkorajoilla takavarikoitujen räjähteiden lukumäärä.

5.Euroopan unionin ulkorajoilla takavarikoituja ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjä ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien ilmoitettujen tapausten lukumäärä verrattuna eri puolilla EU:ta takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen tai sieltä luvattomasti välitettyjen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden määrään.

5.1.(ei sovelleta – indikaattori 4.2 kattaa jo tämän)

5.2.(ei sovelleta – indikaattori 4.3 kattaa jo tämän)

5.3.(ei sovelleta – indikaattori 4.4 kattaa jo tämän)

5.4.EU:n rajoilla takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen ampuma-aseiden lukumäärä.

5.5.EU:n rajoilla takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen ampumatarvikkeiden määrä.

5.6.EU:n rajoilla takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen räjähteiden määrä.

5.7.Eri puolilla EU:ta takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen ampuma-aseiden lukumäärä.

5.8.Eri puolilla EU:ta takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen ampumatarvikkeiden määrä.

5.9.Eri puolilla EU:ta takavarikoitujen ja Kaakkois-Eurooppaan jäljitettyjen räjähteiden määrä.

6.Sellaisten ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden lukumäärä, joille toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvan ja joiden on sittemmin todettu päätyneen laittomaan välitykseen.

6.1.Myönnettyjen ja täytäntöön pantujen asevientilupien lukumäärä.

6.2.Ampumatarvikkeille myönnettyjen ja täytäntöön pantujen vientilupien lukumäärä.

6.3.Sellaisten tapausten lukumäärä, joissa aseille on myönnetty vientilupa, joka on pantu täytäntöön, ja joissa kyseisten aseiden on sittemmin todettu päätyneen laittomaan välitykseen.

6.4.Sellaisten tapausten lukumäärä, joissa ampumatarvikkeille on myönnetty vientilupa, joka on pantu täytäntöön, ja joissa kyseisten ampumatarvikkeiden on sittemmin todettu toimituksen jälkeisissä valvontamenettelyissä päätyneen laittomaan välitykseen.

7.Ampuma-aseita koskevat yhteyspisteet ja valmiuksien kehittäminen

7.1.Kullekin lainkäyttöalueelle on perustettu toimintakykyinen ampuma-aseita koskeva yhteyspiste, joka täyttää EU:n parhaita käytäntöjä koskevissa ohjeissa asetetut vaatimukset.  8

7.2.Ampuma-aseiden aiheuttamaa uhkaa koskevaan koulutukseen osallistuneen henkilöstön määrä; EU:n tason koulutus (esim. CEPOLin järjestämät koulutukset) ja kansallisen tason koulutus (esim. porrastettu koulutus).

8.Eri elinten välisten operatiivisten yhteistyöhankkeiden määrä esimerkiksi tutkinta-, syytteeseenpano- ja esitutkintavaiheissa.

8.1.Kansallisten lainvalvontaviranomaisten kirjaamien ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien tapausten lukumäärä.

8.2.Rikostuomarin tutkimien ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien tapausten määrä.

8.3.Rikostuomarin ratkaisemien ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien tapausten määrä.

8.4.Sellaisten ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien tapausten määrä, joissa syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta.

8.5.Sellaisten ampuma-aseita, ampumatarvikkeita ja räjähteitä koskevien tapausten määrä, joita tuomari tai esitutkintatuomari ei ole ottanut tutkittavaksi.

9.Sellaisten operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä, joissa hyödynnetään tiedustelutietoa – esimerkiksi ballistisia tietoja – ampuma-aseisiin liittyvien rikosten torjunnassa ja joita on toteutettu EU:n jäsenvaltioiden ja Kaakkois-Euroopan maiden viranomaisten ja virastojen sekä kansainvälisten lainvalvontaelinten kanssa.

9.1.Tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä lainkäyttöalueella.

9.2.Tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä Kaakkois-Euroopassa.

9.3.Frontexin kanssa toteutettujen tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä.

9.4.Europolin tai EMPACTin kanssa toteutettujen tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä.

9.5.Kaakkois-Euroopan kumppaneiden ja EU:n jäsenvaltioiden sellaisten kahdenvälisten tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä, joissa Europol ei ole osallisena.

9.6.Interpolin kanssa toteutettujen tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä.

9.7.Vain EU: EU:n jäsenvaltioiden sellaisten kahdenvälisten tiedustelutoimintaan perustuvien operatiivisten yhteistyöhankkeiden lukumäärä, joissa Europol tai EMPACT ei ole osallisena.

9.8.Vain EU: Schengenin tietojärjestelmään tehtyjen kirjausten ja hakujen lukumäärä.

9.9.Vain EU: tullialan riskienhallintajärjestelmään tehtyjen kirjausten ja hakujen lukumäärä.

10.Ampuma-aseisiin liittyvien välikohtausten ja ampuma-aseiden väärinkäytön uhrien lukumäärä kullakin lainkäyttöalueella eriteltynä sukupuolen ja iän mukaan.

10.1.Laillisiin ja laittomiin ampuma-aseisiin liittyvien välikohtausten lukumäärä.

10.2.Ampuma-aseella surmattujen henkilöiden lukumäärä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä.

10.3.Ampumavälikohtauksissa loukkaantuneiden henkilöiden lukumäärä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä.

10.4.Ampuma-aseella itsemurhan tehneiden henkilöiden lukumäärä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä.

11.Vapaaehtoisesti luovutettujen ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden lukumäärä sekä laillistettujen tai deaktivoitujen ampuma-aseiden lukumäärä.

11.1.Vapaaehtoisesti luovutettujen ampuma-aseiden lukumäärä.

11.2.Vapaaehtoisesti luovutettujen ampumatarvikkeiden lukumäärä.

11.3.Laillistettujen ampuma-aseiden lukumäärä.

11.4.EU:n standardien mukaisesti deaktivoitujen ampuma-aseiden lukumäärä.

12.Järjestelmällisesti hävitettyjen (takavarikoitujen tai ylijäämäisten) pienaseiden ja kevyiden aseiden, ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden ilmoitettu lukumäärä.

12.1.Takavarikoitujen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden ilmoitettu määrä.

12.2.Takavarikoitujen ja hävitettyjen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden määrä.

12.3.Takavarikoitujen ja muulla tavalla kuin romuttamalla hävitettyjen ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden määrä.

12.4.Ylijäämäisten ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden määrä.

12.5.Hävitettyjen ylijäämäisten ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden määrä.

12.6.Muulla tavalla kuin romuttamalla hävitettyjen ylijäämäisten ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden tai räjähteiden määrä.

13.Sellaisten pienaseiden ja kevyiden aseiden, ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden varastointitilojen lukumäärä, jotka täyttävät kansainväliset turvallisuusvaatimukset.

13.1.Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden sotilasvarastojen lukumäärä.

13.2.Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden lainvalvonnan alaisten varastojen lukumäärä.

13.3.Ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden siviilivarastojen lukumäärä.

13.4.Kansainväliset turvallisuusvaatimukset täyttävien sotilasvarastojen lukumäärä.

13.5.Kansainväliset turvallisuusvaatimukset täyttävien lainvalvonnan alaisten varastojen lukumäärä.

13.6.Kansainväliset turvallisuusvaatimukset täyttävien, ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden siviilivarastojen lukumäärä.

14.Sellaisten kansalaisten prosentuaalinen osuus (iän ja sukupuolen mukaan eriteltynä), jotka ovat tyytyväisiä tai tuntevat olonsa turvalliseksi aseellisen väkivallan osalta.

14.1.Aseiden laittoman hallussapidon ja väärinkäytön takia olonsa uhatuksi tuntevien kansalaisten prosentuaalinen osuus.

(1)    Asiakirja 16726/3/13 REV 3 RESTREINT UE/EU RESTRICTED.

(2)    https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/news/docs/20181005_joint-action-plan-counter-terrorism-western-balkans.pdf

(3)    Ensimmäiset kaksi kahdenvälisiä järjestelyjä koskevaa sopimusta allekirjoitettiin komission jäsenen Dimitris Avramopoulosin ja Albanian ja Pohjois-Makedonian tasavallan sisäasiainministereiden välillä Brysselissä 9. lokakuuta 2019, ks. https://ec.europa.eu/home-affairs/news/news/20191009_security-union-implementing-counter-terrorism-arrangements-albania-north-macedonia . Kosovon* kanssa tehty sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 30. lokakuuta 2019. Loput kolme, eli Bosnia ja Hertsegovinaa, Montenegroa ja Serbiaa koskevat sopimukset, allekirjoitettiin 19. marraskuuta 2019 Skopjessa pidetyn oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksen yhteydessä. * Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)    Alueellisen etenemissuunnitelman aikataulu.

(5)    Ks. liite 4.

(6)    P = Päämäärä, T = Tavoite.

(7)    Ks. alaviite 1.

(8)    Neuvoston asiakirja 8586/18, annettu 15. toukokuuta 2018.