This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0108
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS EU SPACE INDUSTRIAL POLICY RELEASING THE POTENTIAL FOR ECONOMIC GROWTH IN THE SPACE SECTOR
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:N AVARUUSTEOLLISUUSPOLITIIKKA Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:N AVARUUSTEOLLISUUSPOLITIIKKA Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla
/* COM/2013/0108 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:N AVARUUSTEOLLISUUSPOLITIIKKA Talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla /* COM/2013/0108 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE EU:N AVARUUSTEOLLISUUSPOLITIIKKA
Talouskasvun
mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla
1. Eurooppa 2020 -strategiaa
edistävä strateginen teollisuuden ala Avaruusala ei ole pelkästään teknologisessa
mielessä merkittävä. Siihen on aina liittynyt ja tulee vastaisuudessakin
liittymään vahva poliittinen ulottuvuus. Tätä poliittista ulottuvuutta ei ole
tähän mennessä kehitetty riittävästi Euroopan tasolla. Hallitustenväliseksi
tutkimus- ja kehitysvirastoksi perustetun Euroopan avaruusjärjestön (ESA)
ansiosta EU on kyennyt kehittämään eräitä ainutlaatuisia tieteellisiä ja
teknologisia valmiuksia ja kohoamaan maailman johtavien avaruusvaltioiden
joukkoon. ESA ei kuitenkaan ole poliittinen toimija. Avaruusalan poliittisen
ulottuvuuden on viime vuosikymmeninä määrittänyt Euroopassa avaruusalalla
kaikista aktiivisimmin toimivien maiden kansalliset politiikat. Näiden
yksittäisten maiden poliittinen painoarvo ei kuitenkaan enää riitä
tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi kilpailun lisääntyessä uusien
kehittyvien avaruusvaltioiden ilmaantumisen myötä. EU:n avaruuspolitiikka voisi
siksi vahvistaa eurooppalaista identiteettiä kansainvälisellä poliittisella
tasolla. EU:n tason toimilla voitaisiin myös antaa avaruusalalle voimakkaampaa
poliittista pontta esimerkiksi niin, että luodaan kunnolliset puitteet Euroopan
avaruustoiminnan ja Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Tässä voitaisiin hyödyntää Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 189 artiklaa, jolla EU:lle annetaan
selkeät valtuudet toimia avaruusalalla. Avaruusalan on tarkoitus palvella Euroopan
kansalaisia. Monet kansalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle oleelliset
järjestelmät ja palvelut ovat nykyisin suoraan tai epäsuoraan riippuvaisia
avaruusalasta. Euroopan kansalaiset turvautuvat tietämättään
avaruusteknologiaan käyttäessään matkapuhelimia, maksaessaan laskujaan,
matkustaessaan lentokoneella, katsoessaan sääennusteita tai etsiessään autolla
tietä lähimpään ravintolaan. Avaruudesta on tullut osa ihmisten jokapäiväistä
elämää. Avaruusala toimii kasvun ja innovaatioiden
veturina, ja se edistää suoraan Eurooppa 2020 ‑strategian – Euroopan
kasvustrategia älykkään, kestävän ja osallistavan talouden luomiseksi –
tavoitteiden saavuttamista[1].
Avaruussektori on tieteellisen kehityksen eteenpäin ajava voima, ja se
mahdollistaa järjestelmiä ja palveluja, joilla on kasvumahdollisuuksia
tietoliikenteen, navigoinnin ja maan havainnoinnin aloilla. Tällaiset
järjestelmät ja palvelut takaavat EU:n itsenäisyyden ja turvallisuuden. Niiden
avulla voidaan vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita
asettavat esimerkiksi ilmastonmuutos, resurssien rajallisuus, terveyskysymykset
tai väestön ikääntyminen. Niistä saadaan strategisesti tärkeää tietoa, jota
voidaan hyödyntää EU:n ulkosuhteissa, esimerkiksi kehitysavussa ja
humanitaarisessa avussa. Ne lisäävät myös innovointia ja kilpailukykyä monilla
muillakin aloilla kuin pelkästään avaruusalalla ja edistävät taloudellista
kasvua ja työpaikkojen luomista miltei kaikilla talouden aloilla. Joulukuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto
korosti avaruusalan potentiaalia innovoinnin ja talouden elpymisen
edistämisessä. Toukokuussa 2009 kokoontuneessa kuudennessa avaruusneuvostossa
korostettiin, että ”Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla olisi
saatava liikkeelle olemassa olevat innovointia tukevat mekanismit ja että olisi
harkittava uusia tukivälineitä tiedon, innovoinnin ja ideoiden vaihtamiseksi ja
synnyttämiseksi avaruusalan ja muiden alojen välillä ja avaruusteollisuuden ja
johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä”. Hyväksyttyään innovaatiounionia koskevan lippulaivahankkeen
komissio on tehnyt ehdotuksen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen
puitteissa rahoitettavasta tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑ohjelmasta.
Ehdotetusta 80 miljardista eurosta 1,7 miljardia euroa on tarkoitus
osoittaa avaruustutkimukseen ja -innovointiin. Avaruudesta on tullut maailmanlaajuinen
liiketoimintasektori. Euroopan avaruusteollisuus joutuu yhä enemmän
kilpailemaan Kiinan ja Intian kaltaisten valtioiden kanssa, joista on
kehittymässä uusia avaruusvaltoja. EU:n avaruuspolitiikka on yhdessä EU:n
jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn avaruuspolitiikkojen kanssa
suunnattava Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen
maailmanmarkkinoilla. Globaalin avaruusteollisuuden strateginen
merkitys ja sen erityispiirteet edellyttävät yksilöllisesti suunniteltua
teollisuuspoliittista lähestymistapaa, jossa keskitytään kustannustehokkuuden
ja kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseen samalla kun varmistetaan jatkuva
viimeisimmän kehityksen mukaisten valmiuksien ja osaamisen vahvistaminen ja
kehittäminen sekä sitoudutaan määrätietoisesti talouskasvuun Eurooppa 2020 ‑strategian
mukaisesti. Lokakuussa 2010 hyväksytyssä EU:n teollisuuspolitiikkaa koskevassa
tiedonannossaan[2]
komissio korosti aikovansa harjoittaa avaruusteollisuuspolitiikkaa, joka on
suunniteltu yhteistyössä ESAn ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Huhtikuussa 2011
julkaistussa tiedonannossa ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin
avaruusstrategiaa”[3]
asetettiin uusia suuntaviivoja tulevalle eurooppalaiselle
avaruusteollisuudelle. Jäsenvaltiot tukivat tätä lähestymistapaa neuvoston
toukokuussa ja joulukuussa 2011 hyväksymissä päätelmissä.[4] Esillä oleva tiedonanto pohjautuu myös
komission teollisuuspolitiikkaa käsittelevään tiedonantoon ”Vahvempi eurooppalainen
teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (KOM(2012) 582 lopullinen)[5]. Näin ollen EU:n avaruusteollisuuspolitiikassa
olisi keskityttävä viiteen erityistavoitteeseen: 1.
Yhdenmukaisen ja vakaan sääntelykehyksen luominen; 2.
Kilpailukykyisen, luotettavan, tehokkaan ja
tasapainoisen teollisen perustan edelleen kehittäminen Euroopassa ja
pk-yritysten osallistumisen tukeminen; 3.
EU:n avaruusteollisuuden kansainvälisen
kilpailukyvyn tukeminen kannustamalla alaa parantamaan kannattavuutta koko
arvoketjussa; 4.
Markkinoiden kehittäminen avaruusalan sovelluksille
ja palveluille; 5.
Teknologisen riippumattomuuden ja itsenäisen pääsyn
avaruuteen varmistaminen. Viimeiseen tavoitteeseen liittyen on erittäin
tärkeää, että EU säilyttää itsenäisyytensä avaruussektorin strategisilla
aloilla, kuten laukaisupalveluissa. EU:n avaruusteollisuuspolitiikassa olisi
sen vuoksi varmistettava, että käytettävissä on luotettava, turvallinen ja
kustannustehokas laukaisujärjestelmä. Avaruuspolitiikalla olisi luotava
edellytykset (myös taloudelliset), joita tarvitaan ylläpitämään ja vahvistamaan
Euroopan itsenäistä pääsyä avaruuteen institutionaalisten tarpeiden mukaisesti.
Siksi eurooppalaisen kantorakettitoiminnan hallintotapaa olisi kehitettävä
niin, että käyttäjäohjelmien hallinnointi olisi taloudellisesti tehokkaampaa.
Euroopan avaruuspolitiikan toimijoiden on ennemmin tai myöhemmin kehitettävä
todellinen eurooppalainen laukaisupolitiikka, jollainen useimmilla muilla
avaruusvaltioilla jo on. EU:n avaruusteollisuuspolitiikka voi olla tehokasta
vain, jos se perustuu kolmen Euroopan avaruuspolitiikan toimijan, EU:n, ESAn ja
niiden jäsenvaltioiden väliseen tehokkaaseen yhteistyöhön. Euroopan unionin
toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että EU voi ”edistää yhteisiä
aloitteita, tukea tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä sovittaa yhteen
avaruuden tutkimuksen ja käytön edellyttämiä toimia”. Siinä määrätään lisäksi,
että ”unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön”. EU:n
puitteissa olisi löydettävä koordinointimekanismeja, jotta jäsenvaltioiden
kannat kansainvälisten järjestöjen foorumeilla, kuten ESAssa, ovat
yhdenmukaisia EU:n avaruuspolitiikan kanssa ja tukevat sitä. 2. kansainvälisesti kilpailtu
huipputeknologiateollisuus 2.1. Kansainvälisten haasteiden
edessä oleva teollisuus Euroopan avaruusteollisuus eroaa tärkeimmistä
kansainvälisistä kilpailijoistaan sillä, että sen talousarvio on pienempi, se
perustuu suuremmassa määrin kaupalliseen myyntiin, sotilasmenojen osuus siinä
on pienempi ja yhteistyö siviilipuolen ja sotilaspuolen sovelluksissa
huomattavasti vähäisempää. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa navigoinnin
loppupään markkinat ja maanhavainnointipalvelut ovat vasta muodostumassa. Muun
muassa nämä piirteet selittävät sen, miksi Euroopan teollisuus on nyt
kaupallisten ja innovointia koskevien haasteiden edessä. 2.1.1. Uhat kaupallisilla
markkinoilla, joista EU:n valmistusteollisuus on erittäin riippuvainen Avaruusalan valmistusteollisuus (satelliitit,
kantoraketit ja maasegmentti) on strateginen, huipputeknologinen suurten
riskien investointivaltainen toimiala, jossa kehittämisjaksot ovat pitkiä ja
tuotantomäärä alhainen. Kaikissa avaruusvaltioissa avaruusteollisuus on
pitkälti riippuvainen institutionaalisista ohjelmista, joita on kahdenlaisia:
ensinnäkin niistä rahoitetaan tutkimus- ja kehittämisohjelmia ja toisekseen
avaruusteollisuuden tuotteita ja palveluita ostetaan asiakkaan ominaisuudessa.[6] Avaruustutkimuksessa institutionaaliset
tutkimus- ja kehittämispolitiikat ovat yksi pääasiallisista välineistä sektorin
kehittämiseksi. Karkeasti arvioituna koko eurooppalainen tutkimus- ja
kehittämistoiminta on noin 10 prosenttia EU:n avaruusalan
konsolidoimattomasta liikevaihdosta. Kansainvälisesti, esimerkiksi
Yhdysvaltoihin verrattuna, eurooppalaisen tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus
on kuitenkin vähäistä, lähes mitätöntä. Yhdysvalloissa tutkimuksen ja
teknologian kehittämisen menot kattavat noin 25 prosenttia
siviiliavaruustoiminnan talousarviosta[7].
Asukasta kohden laskettuna NASAn siviiliavaruustoiminnan talousarvio[8] on noin nelinkertainen
verrattuna kaikkiin eurooppalaisiin siviiliavaruustoiminnan talousarvioihin
yhteensä (jäsenvaltioiden, ESAn ja seitsemännen puiteohjelman talousarviot). Euroopan institutionaaliset markkinat ovat
niin ikään muihin avaruusvaltioihin verrattuna melko pienet. Vuonna 2009 USA:n
talousarvio oli lähes kymmenkertainen Euroopan talousarvioon verrattuna. Tämän
lisäksi – vaikka avaruus muodostaakin globaalit markkinat – ei voida oikein
puhua ”yksistä” Euroopan markkinoista. Institutionaaliset markkinat ovat
nimittäin hajanaiset, sillä niillä toimii monia eri julkisia toimijoita ja
niillä toteutetaan erilaisia kansallisia ja ESAn avaruusteollisuuspolitiikkoja,
joita ei aina ole koordinoitu riittävästi. Pelkästään Euroopan markkinat eivät
näin ollen yksinään riitä Euroopan avaruusteollisuuden nykyisen korkean tason
säilyttämiseksi. Lisäksi useimpien avaruusvaltioiden institutionaaliset
markkinat eivät ole avoimia muiden valtioiden avaruusteollisuudelle. Siksi
Euroopan teollisuuden on turvauduttava myös kaupalliseen ja vientimyyntiin,
joiden osuus Euroopan avaruusteollisuusliiton tilastojen mukaan on
45 prosenttia alan toiminnasta. Tilanne on näin ollen varsin erilainen
kilpailijoihin verrattuna. Kaiken kaikkiaan Euroopan valmistus- ja kantorakettiteollisuus
on menestynyt hyvin maailmanlaajuisilla kaupallisilla markkinoilla, joilla sen
satelliittien (lähinnä tietoliikennesatelliitteja) markkinaosuus on kasvussa ja
rakettien kaupallisten laukaisujen markkinaosuus on pysynyt vakaana noin 50 prosentissa.
Euroopan avaruusteollisuudelle elintärkeä kaupallisten markkinoiden myynti on
kuitenkin vaarassa kaupallisen myynnin laskusuhdanteen vuoksi sekä muiden
alalla toimivien maiden harjoittaman kaupallisiin ja vientimarkkinoihin
kohdistuvan lisääntyneen ja toisinaan aggressiivisen kilpailun vuoksi.[9] Koska kehittämisajat alalla
ovat pitkiä (10–15 vuotta monimutkaisten järjestelmien kehittämisessä),
mahdollista (markkina)kehitystä on välttämätöntä ennakoida hyvissä ajoin.
Tilanne voi lisäksi muuttua erittäin nopeasti tietyillä strategisilla
alasektoreilla, kuten kantorakettisektorilla[10].
2.1.2. Asemien turvaaminen:
huippuluokan tason teollisuuden säilyttäminen televiestintämarkkinoilla Satelliittipohjaisen palveluteollisuuden
merkitys EU:n taloudelle on erittäin suuri, koska siinä
avaruusinfrastruktuureihin tehdyt investoinnit muutetaan konkreettisiksi
kansalaisia hyödyttäviksi sovelluksiksi ja palveluiksi. Satelliittiviestinnän
valmistusteollisuus on ratkaisevan tärkeä Euroopan koko avaruusteollisuuden
säilymisen kannalta. Euroopan avaruusteollisuusliiton mukaan 10 viime vuoden
aikana tietoliikennesatelliittien myynti on muodostanut yli 60 prosenttia
eurooppalaisten satelliittivalmistajien liikevaihdosta. Eurooppa voi luottaa
maailman huippuluokkaan lukeutuvaan teollisuuteensa
satelliittiviestintäpalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Kyseiset
palvelut ovat keskeisessä asemassa välitettäessä tietoa, joka on yksi
tärkeimmistä resursseista digitaalisen yhteiskunnan kasvualoilla. Niillä
edistetään useita Euroopan digitaalistrategiassa esitettyjä toimia, erityisesti
laajakaistayhteyksien parantamista harvaan asutuilla seuduilla.
Satelliittiviestintä on erittäin tehokas ratkaisu silloin, kun maanpäälliset
tekniikat ovat liian kalliita tai niitä ei ole lainkaan[11], samoin kuin rajatylittävien
digitaalipalveluiden tarjoamisessa. Lisäksi ne tarjoavat kestävän ja
luotettavan vararatkaisun siltä varalta, että muut verkot pettävät
(luonnonkatastrofit, terrori-iskut jne.). Lisääntyneen kilpailun ohella Euroopan
satelliittiviestintäteollisuus joutuu vastaamaan myös tekniseen ja poliittiseen
haasteeseen, [12]satelliittiviestinnän
tehokkaalle toiminnalle ja kehittämiselle oleellisten radiotaajuuksien
niukkuuteen. Satelliittiviestintäteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi
tähän asiaan on löydettävä ratkaisu. 2.1.3. Uusia mahdollisuuksia: EU:n
teollisuus uusilla navigoinnin ja maan havainnoinnin sovellusten markkinoilla
(palvelut ja tuotteet) Eurooppalaiset
satelliittinavigointi- ja maanhavainnointipalvelut on kehittymässä oleva ala,
jossa on huomattavaa maailmanlaajuista kasvu- ja työllistämispotentiaalia,
sillä se koostuu pääasiassa pk-yrityksistä ja aloittelevista yrityksistä, jotka
muodostavat taloutemme selkärangan. Kyseisten palvelujen merkitys EU:n
taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille vain kasvaa entisestään. Alan
asiantuntijat arvioivat, että kymmenen vuoden aikana satelliittinavigointi- ja maanhavainnointipalveluiden
markkinat kasvavat 300 miljardiin dollariin[13]. Jo nyt 6–7
prosentin länsimaiden BKT:stä – Euroopan unionissa 800 miljardia euroa –
arvioidaan olevan riippuvaista satelliittinavigoinnista.[14] Täysimittaisessa toiminnassa
olevista Copernicus-ohjelmasta (entinen GMES) saatavan hyödyn arvioidaan
vuoteen 2030 mennessä olevan 34,7 miljardia euroa eli noin 0,2 prosenttia
EU:n BKT:stä.[15] GNSS- ja Copernicus-infrastruktuurien
käyttöönotto aukaisee pian uusia mahdollisuuksia alalla Euroopassa. Galileosta
ja EGNOSista saatavan taloudellisen ja sosiaalisen hyödyn arvon odotetaan
olevan noin 60–90 miljardia euroa seuraavien 20 vuoden aikana.[16] Euroopalla ei ole varaa hukata
tätä tilaisuutta avaruustoiminnan ja siihen liittyvien palvelujen
kasvattamiseksi. Vaikka eräät yksityiset sovellukset ovat jo osoittautuneet
onnistuneiksi, satelliittivälitteiset tuotteet ja palvelut riippuvat kehityksen
tässä vaiheessa yhä edelleen suuressa määrin julkisen sektorin asiakkaista
kansallisella ja paikallisella tasolla. Euroopassa useat esteet hidastavat
innovatiivisten sovellusten kehittämistä ja siten markkinakehitystä. Tällaisia
ovat muun muassa epävarmuus palvelun saatavuudesta ja oikeudellista kehyksestä,
mahdollisten käyttäjien epätietoisuus niiden potentiaalista, avaruusalan ja
muiden alojen välisen yhteistyön puuttuminen, tiedontarjoajien,
palvelujenkehittäjien ja loppukäyttäjien välisen yhteistyön puuttuminen sekä
se, että uusien yritysten luomista ja nopeasti kasvavien yritysten kehittämistä
ei tueta riittävästi. 2.2. Vastatakseen haasteisiin
Euroopan olisi saavutettava teknologinen riippumattomuus, taattava toimitusvarmuus
sekä säilytettävä itsenäinen pääsy avaruuteen Teknologinen riippumattomuus, toimitusvarmuus
ja itsenäinen pääsy avaruuteen[17]
eivät ainoastaan vastaa strategisen riippumattomuuden vaatimukseen vaan ne ovat
myös Euroopan avaruusteollisuuden kestävän kehityksen perusedellytyksiä. 2.2.1. Teknologinen johtoasema,
toimitusvarmuus ja riippumattomuus edellyttävät pitkäjänteisiä toimia ja
huolehtimista tarvittavan osaamisen saatavuudesta Selviytyäkseen lisääntyneestä kilpailusta
maailmanmarkkinoilla Euroopan teollisuuden on säilytettävä teknologinen
etumatkansa ja pysyttävä teknologisen kehityksen kärjessä määrätyillä aloilla.
Teollisuudelle asettavat haasteita muun muassa teknologisen riippumattomuuden
ja toimitusvarmuuden varmistaminen, nykyisten teknologioiden korvaaminen tai
uudistaminen, uusien kehittäminen sekä ratkaisevan tärkeiden taitojen
säilyttäminen markkinoilla, joilla ohjelmakaudet ovat pitkiä ja tilausten määrä
erittäin vaihteleva. Tämän lisäksi siviilialan ja puolustusalan välistä
synergiaa ei nykyisin hyödynnetä riittävästi, mikä estää Euroopan kohoamisen
todellisten avaruusvaltojen joukkoon. Avaruusalan ja muiden alojen välillä ei
myöskään ole tehokasta vuorovaikutusta, mikä puolestaan rajoittaa yhteistä
tutkimus- ja kehitystoimintaa ja kykyä omaksua teknologiaa puolin ja toisin. Tämän strategisen alan teknologinen
riippumattomuus ei ole taattua. EU:n ohjelmat ovat useissa keskeisen tärkeissä
teknologian osa-alueissa täysin riippuvaisia yhdestä toimittajasta.[18] Euroopan avaruusteknologian
yhteisö (European Space Technology Platform) on arvioinut, että keskimäärin 60
prosenttia eurooppalaisen satelliitin elektroniikasta tuodaan tällä hetkellä
Yhdysvalloista, sillä elektroniikkaosia ei ole kannattavaa kehittää Euroopassa.
Lisäksi kyseiseen tuontiin sovelletaan kansainvälistä asekauppaa (ITAR)
koskevia vientimääräyksiä, jotka vaihtelevat Yhdysvaltojen kulloistenkin
intressien mukaan, mikä usein johtaa toimitusten viivästymisiin ja tekee
lyhyellä aikavälillä Euroopan teollisuuden yhä riippuvaisemmaksi Yhdysvaltojen
politiikan suunnanmuutoksista. Avaruusala myös muodostaa koko maailman
teollisuudesta vain pienen sektorin, ja se edustaa usein vain pientä osaa
suurten teollisuusyritysten liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että alan on
selviydyttävä muutoksista, jotka eivät ota huomioon sen erityistarpeita.
Avaruusteollisuudessa on enemmän kuin muilla aloilla kyettävä ennakoimaan
tulevaa kehitystä, lähinnä tuotteiden saatavuutta ja REACHin[19] kaltaisia asetuksia – mikä on
erityisen vaikeaa avaruustuotteiden pitkän tuotekehitysajan vuoksi. Tällaisessa
tilanteessa markkina-aseman tai lainsäädännön muutokset, keskeisten yritysten
talousvaikeudet tai kannattamattomuus markkinaosuuden pienuuden vuoksi voivat
vaarantaa eurooppalaiset avaruusohjelmat ja aiheuttaa viivästymisiä ja
kustannusten ylityksiä. Horisontti 2020 ‑ohjelmassa olisikin sekä
teollisista ja strategisista syistä vahvistettava pyrkimyksiä kehittää
teknologioiden ja materiaalien vaihtoehtoisia toimituslähteitä yhdessä ESAn ja
Euroopan puolustusviraston kanssa. Avaruusteollisuus ei kykene ilman riittävää
tilausmäärää säilyttämään ammattitaitoista työvoimaansa, ja tarvittavan
henkilöstön kokoaminen kehittämään uusia ohjelmia aina uudestaan vie
huomattavasti aikaa ja resursseja. Tiedot ja taidot kehittyvällä navigointi- ja
maanhavainnointitekniikoiden sektoreilla eivät ole tällä hetkellä riittävät.
Samaan aikaan uudet avaruusvaltiot kurovat jo kovaa vauhtia kiinni
teollisuusmaiden tutkijoiden etumatkaa. 2.2.2. Euroopan itsenäinen pääsy
avaruuteen on säilytettävä ja sitä on vahvistettava pitkällä aikavälillä Kaikissa avaruusvaltioissa ympäri maailmaa
kantorakettien kehittäminen ja toiminta on aina rahoitettu ja sitä rahoitetaan
edelleen julkisin varoin, joita ilman kaupallista sektoria ei olisi olemassa.
Markkinoilta saaduilla kauppahinnoilla ei kateta kaikkia kustannuksia etenkään
kehitysvaiheessa. Avaruusvaltioiden kantoraketteihin osoittamien
institutionaalisten talousarvioiden koko osoittaa sen, että ne haluavat turvata
itsenäisen pääsyn avaruuteen. Kaikissa kilpailevissa maissa julkiset hankinnat
ovat välttämättömiä alan tulevaisuuden kannalta, eikä paikallista
kantorakettiteollisuutta olisi ilman institutionaalisia ohjelmia, jotka ovat
käytännössä suljettuja ulkomaiselta teollisuudelta. Euroopassa kantorakettikysymys koskettaa
institutionaalisella puolella EU:ta, ESAa ja niiden jäsenvaltioita kahdella
tavalla. Ensinnäkin poliittisen vastuun kautta, joka liittyy Euroopan
itsenäiseen pääsyyn avaruuteen; toisekseen ne ovat kantorakettiteollisuuden
asiakkaita, jotka pyrkivät käynnistämään ja toteuttamaan ohjelmansa
kustannustehokkaasti. Asia koskee myös yksityisiä operaattoreita asiakkaina.
Operaattorit hyötyisivät Euroopan itsenäisestä pääsystä avaruuteen, sillä tämä
lisäisi niiden mahdollisuuksia neuvotella edullisemmista laukaisupalvelujen
hinnoista maailmanmarkkinoilla. EU ja sen jäsenvaltiot tukevat poliittista
tavoitetta säilyttää itsenäinen pääsy avaruuteen, kuten useissa
avaruusneuvoston ja kilpailukykyneuvoston päätöslauselmissa todetaan.[20] Alun perin eurooppalainen
laukaisupalvelu luotiin – sen jälkeen, kun muut maat olivat kieltäytyneet
laukaisemasta eurooppalaisia kaupallisia satelliitteja – sen varmistamiseksi,
että Eurooppa kykenee kehittämään satelliittipohjaisia palveluja. Siihen, että
Euroopalla ei olisi itsenäistä pääsyä avaruuteen, liittyy turvallisuus- ja
strategisten näkökohtien lisäksi näin ollen myös se, että tällainen
kieltäytyminen voi toistua, mikä aiheuttaisi viivästymisiä EU:n
avaruusohjelmien täytäntöönpanossa, mikä puolestaan lisää kustannuksia ja
vaarantaa Euroopan kilpailuaseman sekä tuotanto- että palvelumarkkinoilla.
Luotettavien ja kilpailukykyisten eurooppalaisten laukaisupalvelujen saatavuus
on edelleen välttämätön edellytys huippuluokan eurooppalaisen
avaruusteollisuuden ja satelliittivälitteisten sovellusten kehittämiselle. Voidakseen toteuttaa ohjelmansa aikataulussa
ja ilman ylimääräisiä kustannuksia EU:lla, ESAlla ja niiden jäsenvaltioilla on
laukaisupalveluiden asiakkaina oltava käytettävissään laukaisujärjestelmä, joka
on ·
teknisesti luotettava ·
turvallinen, mikä voi edellyttää laukaisujen
suorittamista Euroopassa sijaitsevalta avaruuskeskuksesta ·
saatavilla oleva ja itsenäinen, mikä tarkoittaa
vaikutusvaltaa hyötykuormaan ja riippumattomuutta toimijoista, joilla on
vastakkaisia teollisuus- tai geopoliittisia tavoitteita ·
kustannustehokas, mikä edistää hintojen pysymistä
kohtuullisina. Tällä hetkellä Euroopassa tehtävien
institutionaalisien laukaisujen määrä ei riitä turvaamaan eurooppalaisen
kantoraketin Ariane 5:n tulevaisuutta.[21]
Arianespace joutuu vastaamaan yhä kovempaan kansainväliseen kilpailuun, ja
sillä on vaikeuksia säilyttää rahoituksensa tasapaino. Euroopan
laukaisuvalmiuksien säilyttämiseksi nykyinen kantorakettisarja on korvattava
vuoteen 2025 mennessä. Tähän asiaan on puututtava välittömästi. Yli 30 satelliitillaan, jotka on tarkoitus
lähettää kiertoradalle, EU:sta itsestään saattaa tulevina vuosina tulla
Euroopan avaruusteollisuuden suurin institutionaalinen asiakas. Kuten
marraskuussa 2010 ja toukokuussa 2011 kokoontuneen kilpailuneuvoston
päätelmissä todetaan, avaruuteen pääsyn takaamiseksi kohtuullisin ehdoin
kaikkia Euroopan institutionaalisia toimijoita kehotetaan itsenäisen,
luotettavan ja kustannustehokkaan harkitsemaan ensisijaisesti Euroopassa
kehitettyjen kantorakettien käyttöä ja tarkastelemaan kysymyksiä, jotka
liittyvät kyseisten toimijoiden mahdolliseen osallistumiseen kantoraketteihin
liittyviin oheistoimintoihin. Euroopassa kehitettyjä kantoraketteja on sen
vuoksi mukautettava niin, että niitä voidaan käyttää tällaisten satelliittien
laukaisuun. Euroopan itsenäisestä pääsystä avaruuteen
aiheutuu lyhyen aikavälin kustannuksia EU:n kilpakumppanien, joilla on usein
pienemmät kustannukset, harjoittaman aggressiivisen kauppapolitiikan vuoksi.
Osa näistä lisäkustannuksista perustuu objektiivisiin syihin (eurooppalaisen
osaamisen ja luotettavuuden säilymisen takaaminen, eräiden EU:n kilpakumppanien
alhaisemmat työvoimakustannukset, tukien määrät kilpailevissa maissa[22] ja institutionaaliset
markkinat). Osa kustannuksista taas johtuu teollisuuden tehottomuudesta, jota
olisi vähennettävä. Keskipitkällä aikavälillä sitä vastoin itsenäisellä
pääsyllä avaruuteen olisi myönteisiä taloudellisia vaikutuksia sekä
institutionaalisille toimijoille että yksityisille operaattoreille. Sillä
varmistettaisiin, että Eurooppa hyötyy avaruussovelluksista, sillä lisätään
turvallisuutta (kaksi toimituslähdettä) ja pakotetaan kilpailijat tarjoamaan
kilpailukykyisiä hintoja Euroopan markkinoilla, mistä on etua yksityisille
operaattoreille. Lisäksi turvallisuussyistä eräiden ohjelmien kohdalla ei ole
muuta mahdollisuutta kuin valita eurooppalaiset kantoraketit. 3. EU:n teollisuuspolitiikan
tavoitteet Avaruusteollisuuden strategisen merkityksen,
sen riippuvuuden julkisesta rahoituksesta ja kaupallisten markkinoiden
lisääntyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi EU laatii
avaruusteollisuuspolitiikan, jolla tuetaan alan kehitystä ja siten edistetään
talouskasvua. Tässä politiikassa olisi avaruusteollisuuden lisäksi otettava
huomioon myös palvelut. Avaruusteollisuuspolitiikan tavoitteita on analysoitu
useissa eri tutkimuksissa. Kysymystä on käsitelty myös seitsemännen
avaruusneuvoston päätöslauselmassa sekä toukokuussa 2011 kokoontuneessa
kilpailukykyneuvostossa. Edellä esitetyn perusteella EU:n
avaruusteollisuuspolitiikassa voitaisiin keskittyä viiteen
erityistavoitteeseen: –
Yhdenmukaisen sääntelykehyksen luominen Avaruustoiminnan laajeneminen ja erityisesti
avaruustuotteiden ja -palvelujen kasvavat markkinat tuovat mukanaan
oikeudellisia kysymyksiä, joita ei ole kokonaisuudessaan käsitelty Euroopan
tasolla; ne on otettu huomioon ainoastaan osittain kansallisella tasolla, kun
eräät jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisten etujen mukaisia kansallisia
lakeja. Komissio aikoo eri toimijoiden toimivallan ja nykyisen lainsäädännön
huomioiden tutkia, onko oikeudellisen yhdenmukaisuuden parantamiseksi ja eurooppalaisten
avaruustuotteiden ja ‑palvelujen markkinoiden syntymisen edistämiseksi
ryhdyttävä toimiin. –
Kilpailukykyisen, luotettavan, tehokkaan ja tasapainoisen
eurooppalaisen teollisen perustan edelleen kehittäminen ja pk-yritysten
osallistumisen tukeminen Eurooppa tarvitsee vahvemman teollisen
perustan. Euroopan avaruusteollisuuden pitäisi pystyä parantamaan
suorituskykyään, jos toimintaympäristö olisi yhtenäisempi. Tasapainoisella
teollisella perustalla ei tarkoiteta sitä, että kyseisen suppean erityisalan
pitäisi olla tasaisesti levittäytynyt eri puolille Eurooppaa. Sillä
tarkoitetaan teollisuudenalaa, joka pystyy hyödyntämään koko toimitusketjun kilpailuetuja
ja joka tarjoaa pk-yrityksille tasapuolisen pääsyn dynaamisuuden ja innovoinnin
varmistamiseksi ja erityisesti avaruuspalvelualan kehittämiseksi. Pienten ja
keskisuurten yritysten osallistuminen toimitusketjuun on olennainen edellytys
Euroopan avaruusalan valmistusteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiselle sekä
sille, että osaava työvoima kyetään säilyttämään ja sitä saadaan lisättyä. –
Euroopan teollisuuden kansainvälisen
kilpailukyvyn tukeminen ja alan kustannustehokkuuden parantaminen koko arvoketjussa Euroopan avaruusteollisuuden olisi
säilytettävä osuutensa maailmanmarkkinoilla ja lisättävä sitä, ja sen olisi
pysyttävä teknologisen kehittämisen kärjessä ja kyettävä tuottamaan
käänteentekeviä teknologioita sekä osallistuttava aktiivisesti vuorovaikutukseen
muiden alojen kanssa. Sen olisi pyrittävä parantamaan kustannustehokkuutta koko
arvoketjussa. Alan teollisuuden olisi myös voitava luottaa siihen, että
korkeasti koulutettua työvoimaa on riittävästi käytettävissä, erityisesti
uusilla navigointi- ja maanhavainnointitekniikoiden sektoreilla. Politiikalla
olisi tuettava markkinoille pääsyn helpottamista. –
Markkinoiden kehittäminen avaruussovelluksille
ja -palveluille Euroopan teollisuuden on pystyttävä
hyödyntämään avaruusinfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia
(satelliittiviestintä ja -navigointi sekä maanhavainnointi) tuottaakseen
taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavia luotettavia ja
kustannustehokkaita palveluja. Eräiden palvelukategorioiden kohdalla tämä
tarkoittaa paitsi uusien valmiuksien kehittämistä jo olemassa olevassa
teollisuudessa myös Copernicus-ohjelman avulla kerätyn tiedon laadun
parantamista ja sellaisten edellytysten luomista ja edistämistä, jotka
mahdollistavat uudenlaisten satelliittiteknologioiden käyttöönoton ja uusien
operaattorien mukaantulon, sillä erityisesti pienet yritykset ovat merkittäviä
tällä alalla. Tämän tavoitteen saavuttaminen yhdessä toisena mainitun
tavoitteen kanssa auttaa varmistamaan, että avaruusalan investoinnit ovat
jatkossakin houkuttelevia kaikille jäsenvaltioille. –
Teknologisen riippumattomuuden ja itsenäisen
pääsyn avaruuteen varmistaminen Jotta Eurooppa voi toteuttaa strategisia
poliittisia aloitteitaan ja tarjota kansalaisia hyödyttäviä ensiarvoisen
tärkeitä palveluja, sillä on oltava itsenäinen pääsy avaruuteen. Euroopan
teollisuutta olisi lisäksi kannustettava parantamaan teknologista
riippumattomuuttaan erityisesti keskeisissä teknologioissa, jotta se kykenee
edelleen tarjoamaan tuotteita ja palveluja, joita tarvitaan taloudelliseen
kasvuun ja kansalaisten hyvinvointiin. 4. EU:n teollisuuspolitiikan
tavoitteiden saavuttaminen Saavuttaakseen tämän politiikan tavoitteet
yhteistyössä ESAn ja jäsenvaltioiden kanssa EU voi turvautua käytettävissään
oleviin välineisiin, joita ovat pääasiassa toimintaedellytysten parantaminen,
tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, rahoitusvälineiden paremman hyödyntämisen
edistäminen sekä nykyinen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö[23]. 4.1. Toimintaedellytysten
parantaminen Avaruustoiminnan lisääntyessä nykyistä
sääntelyjärjestelmää on tarkistettava toiminnan turvallisuuden, kestävyyden ja
taloudellisen kehityksen varmistamiseksi. 4.1.1. Palvelusegmentin ja
teollisuuden sääntelykehyksen parantaminen Avaruustoiminnan laajeneminen ja erityisesti
avaruustuotteiden ja -palvelujen kasvavat markkinat tuovat mukanaan
oikeudellisia kysymyksiä, joita ei ole kokonaisuudessaan käsitelty Euroopan
tasolla; ne on ainoastaan osittain otettu huomioon eräiden alalla kaikista
aktiivisimpien jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä. Suurin osa
jäsenvaltioista ei ole vielä kehittänyt avaruustoimintaa koskevaa
lainsäädäntöä. Kehitteillä olevien avaruustoimintaa koskevien kansallisten
lakien soveltamisala ja tavoitteet ovat lisäksi erilaisia, ja niillä on
kansalliset rajat ylittäviä vaikutuksia. Kansallisella lainsäädännöllä ei yksin kyetä
johdonmukaisesti kattamaan avaruustoimintaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä
ja varmistamaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhdenmukainen oikeudellinen
kehys. Oikeudellisen kehyksen epäjohdonmukaisuus voi vaikuttaa kielteisesti
sisämarkkinoiden toimintaan. Näin ollen avaruusalan sisämarkkinoiden tarjoamien
mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi saattaa olla tarpeen luoda
yhdenmukainen EU:n avaruusalan sääntelykehys, jonka avulla lainsäädännölliset
puutteet korjataan johdonmukaisella tavalla ja estetään tilanne, jossa
jäsenvaltioiden lainsäädännöt poikkeavat toisistaan, sekä turvataan kansalliset
ja eurooppalaiset turvallisuusedut. Esimerkkinä mainittakoon, että eräillä
Euroopan mailla on vahingonkorvausvastuuta koskevaa kansallista lainsäädäntöä,
jolla katetaan avaruustoiminnan aiheuttamat fyysiset vahingot. Eräissä maissa
korvausvastuu on rajoitettu tietyin edellytyksin tiettyyn summaan, tai ne
myöntävät vaihtoehtoisesti valtion takauksen tietyin edellytyksin. Toiset maat
taas edellyttävät vakuutusta tai muuta taloudellista vakuutta mahdollisten
vahinkojen korvaamiseksi. EU:n jäsenvaltioissa voimassa olevien sääntöjen
epäyhtenäisyys voi luoda kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla ja johtaa oman
edun kannalta suotuisimman sääntely-ympäristön etsimiseen (”forum shopping”). Tiettyjä avaruusalan tuotteiden ja
palveluiden yhteismarkkinoiden toteutumiseen vaikuttavia näkökohtia koskeva
mahdollinen lainsäädäntöaloite Komissio aikoo tämän vuoksi arvioida, missä
määrin tällainen hajanainen kehys haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta
toimintaa, ja olisivatko EU:n toimet perusteltuja. Ensimmäinen askel tähän suuntaan voisi olla
yksityisten satelliittitietojen tuottamista ja levittämistä (ks. jäljempänä)
koskeva lainsäädäntöaloite sekä asetus EU:n GNSS-satelliittinavigointijärjestelmän
siviilioikeudellista vastuujärjestelmästä[24]. EU:n toimet voivat olla tarpeen myös
kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnassa ja radiotaajuuspolitiikassa. Muilla
aloilla, kuten kaupallisissa avaruuslennoissa, olisi tarkasteltava lähemmin,
onko EU:n toimille tarvetta. Jotta avaruuspohjaista tietoa voidaan
hyödyntää täysimääräisesti ja jotta käyttäjien mahdollisuuksia käyttää
avaruusvälitteisiä tietoja ja palveluita saadaan parannettua, EU voisi harkita
tietojen saatavuutta koskevien kattavien sääntöjen luomista. Tällaiset tietojen
saatavuutta koskevat säännöt voisivat perustua seuraaviin periaatteisiin:
julkisille organisaatioille taattu maksuton ja vapaa tietojensaantimahdollisuus
EU:n ja kansallisella tasolla (vähintään) tietyin pienin rajoituksin silloin,
kun kehitys ja toiminta on rahoitettu kokonaisuudessaan EU:n varoilla; tietojen
saatavuudelle asetetut (ainakin julkisoikeudellisia järjestöjä koskevat)
erikoisedellytykset silloin, kun EU on ollut mukana avaruusresurssien tai
-markkinoiden kehittämisessä. Yksityisen satelliittitiedon tuottamista
ja levittämistä koskeva mahdollinen lainsäädäntöaloite Satelliittitietojen tuottaminen ja
levittäminen nostaa esiin kolmenlaisia kysymyksiä. Ensinnäkin kansallisten
viranomaisten satelliittitiedolle kansallisten turvallisuusetujen vuoksi
asettamat turvallisuusrajoitukset saattavat heikentää kilpailukykyä ja
innovointia (esimerkiksi tuotantoketjun loppupään palveluiden kehittämisessä)
sekä oikeusvarmuutta sisämarkkinoilla ja tuoda esiin
vahingonkorvausvastuukysymyksen, esimerkiksi silloin, kun virheellisistä
tiedoista on aiheutunut mahdollisia vahinkoja. Toiseksi satelliittitunnistimien
(esimerkiksi korkearesoluutioiset kuvat) välittämien tietojen tahaton
levittäminen voi vaarantaa EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuden.
Kolmanneksi satelliittitietojenvaihdon rajatylittävä luonne edellyttää maanhavainnointitoimintaan
osallistuvien maiden välistä yhteistyötä. Tällainen yhteistyö varmistaisi
tehokkaasti sen, että kilpailukykyvaatimus on yhteensopiva
turvallisuusnäkökohtien kanssa. Koska kansallisella lainsäädännöllä ei yksin
voida taata johdonmukaisia sääntelypuitteita maanhavainnointitoiminnalle EU:n
tasolla, EU:n toimet voisivat olla perusteltuja toissijaisuusperiaatteen
perusteella. EU:n toimet tällä alalla voisivat tuoda selvää lisäarvoa
oikeusvarmuuden, loppupään markkinoiden kehityksen ja turvallisuuden
parantuessa. Vientivalvonnan
ja EU:n sisäisten siirtojen sääntelyn seuranta ja parantaminen Useat avaruusjärjestelmien komponentit ovat
luonteeltaan kaksikäyttöisiä tai sotilaallisia, ja niihin sovelletaan näin
ollen uutta EU:n sisäisten siirtojen ja kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa
koskevaa sääntelykehystä[25].
Vuodesta 2012 alkaen sotilaskäyttöön tarkoitettujen komponenttien EU:n
sisäisiin siirtoihin sovelletaan yksinkertaistettuja sääntöjä ja menettelyjä[26]. Tämä parantaa Euroopan
teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Kaksikäyttötuotteita koskevan asetuksen
25 artiklassa edellytetään, että komissio laatii kertomuksen EU:n
vientivalvontajärjestelmän täytäntöönpanosta. Komissio on julkaissut vihreän
kirjan[27]
kyseisen artiklan mukaisesti laajan julkisen keskustelun käynnistämiseksi
nykyisen kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan EU:n valvontajärjestelmän
toiminnasta. Virallinen kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja
neuvostolle syyskuussa 2012. Tällä välin kyseisen asetuksen vaikutuksia
avaruusteollisuuteen on seurattava tarkasti, jotta voidaan tunnistaa
pääasialliset ongelmat ja ehdottaa asianmukaisia ratkaisuja. Radiotaajuuksien
saatavuuden varmistaminen Varmistaakseen avaruuskäyttöön tarkoitettujen
häiriöttömien radiotaajuuksien saatavuuden, mahdollistaakseen mittakaavaedut ja
optimoidakseen yleiseurooppalaisten järjestelmien toimintakustannukset komissio
aikoo yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa selvittää, miten
satelliittiviestinnän tulevat taajuustarpeet voitaisiin parhaiten ottaa
huomioon radiotaajuuspoliittisen ohjelman yhteydessä, sekä osallistua
kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) seuraavan maailman
radioviestintäkonferenssin valmisteluun EU:n etujen puolustamiseksi jaettaessa
radiotaajuuksia maailmanlaajuisesti ja alueellisesti. Kaupallisen avaruuslentotoiminnan
mahdollinen sääntely Suborbitaalisia lentokonehankkeita ja
kaupallisia avaruuslentohankkeita on alkanut ilmaantua etenkin Yhdysvalloissa.
Suborbitaaliset lennot muodostavat lupaavat markkinat i) tieteellisille
kokeille, mikrogravitaatiokokeille, astronauttien koulutukselle ja
satelliittien hyötykuormien testaukselle, ii) avaruusmatkailulle sekä iii)
tulevaisuuden puhtaille, korkealla ja suurella nopeudella operoiville suorien
yhteyksien lentoliikennejärjestelmille. Tämän lisäksi esimerkiksi pienten
satelliittien vieminen avaruuteen olisi edullisempaa suborbitaalisilla
lentoaluksilla. Ainoastaan Yhdysvaltojen ilmailuhallinto
(Federal Aviation Administration, FAA) ja sen kaupallisesta avaruusliikenteestä
vastaava virasto ovat laatineet suborbitaalisia lentokoneita koskevan
sääntelykehyksen, jota sovelletaan vain Yhdysvalloissa. Se perustuu siihen,
että avaruuslennon miehistö ja avaruuslennolle osallistujat antavat tietoon
perustuvan suostumuksensa avaruuslentoon[28].
Lainsäädännössä ei tosin sanoen taata matkustajien turvallisuutta. Matkustajien turvallisuuden takaamiseksi
tehokkaammin eräät Euroopan avaruusteollisuuden sidosryhmät kehottavat EU:ta
ottamaan käyttöön tiukemman sääntelyjärjestelmän, joka pitää sisällään
ilmailuteollisuuden parhaisiin toimintatapoihin perustuvan lupajärjestelmän.
Teollisuus katsoo, että sääntelykehyksen ennustettavuus on teknologiaa ja
kehitystoimintaa eteenpäin vievien yksityisten sijoitusten edellytys. Toiset
eurooppalaiset sidosryhmät kehottavat EU:ta luomaan sääntelykehyksen, joka
suosii nykyistä enemmän innovointia. Asia ei tällä hetkellä kuulu Euroopan
lentoturvallisuusviraston (EASA) sääntelyohjelman painopisteisiin. Komissio
tarkastelee asiaa lähemmin selvittääkseen, onko siihen puututtava
lähitulevaisuudessa. 4.1.2. Standardointi Euroopan avaruustoiminnan standardoinnin
merkitys kasvaa, kun EU, ESA, kansalliset avaruusjärjestöt ja Euroopan
teollisuus joutuvat uusien teknisten haasteiden eteen yhä tiukemmissa
taloudellisissa puitteissa. Standardointi tehostaa avaruusteknologian ja avaruusalan
sovellusten ja palvelujen käyttöä, ja se voi näin ollen parantaa Euroopan
avaruusalan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla: standardoinnin ansiosta sarjoja
voidaan lisätä, mikä laskee hintoja sekä helpottaa pk-yritysten pääsyä
avaruusalan markkinoiden tietyille segmenteille. Avaruustoiminnan standardointi
edistää avaruuspohjaisten innovatiivisten palvelujen ja sovellusten
käyttöönottoa. Avaruushankkeet ovat erittäin riskialtista toimintaa, jossa
teknologia on viety ääriajoille ja jossa laukaisun jälkeen havaittavia ongelmia
on usein mahdotonta korjata. Standardointi on näin ollen keino vähentää
epäonnistumisen riskiä, taata avaruustuotteiden tai -komponenttien teknologinen
luotettavuus sekä vähentää kehitys- ja toimintakuluja. Koska Euroopan
avaruusalan tuotanto on jakautunut useisiin eri maihin, uusilla
standardoiduilla työmenetelmillä voidaan poistaa arvoketjun tehottomia
lenkkejä. Euroopan suurimmat avaruusjärjestöt ja alan
teollisuus perustivat vuonna 1993 eurooppalaisen avaruusalan standardoinnin
yhteistyöelimen (European Cooperation for Space Standardisation, ECSS).
Yhteistyöelin on julkaissut yli 120 standardia. Ne kattavat perinteisen
avaruustoiminnan, mutta tuotantoketjun loppupään järjestelmät ja palveluihin
suunnatut toiminnat vaativat vielä standardointia. Maaliskuussa 2010 esitettiin
laaja standardointiohjelma, jossa yksilöidään kymmenen erityisalaa, joilla
Euroopan standardointielinten – Euroopan standardointikomitean (CEN) ja
Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC), eurooppalaisen
telealan standardisoimisjärjestön ETSI ja eurooppalaisen avaruusalan
standardoinnin yhteistyöelimen (ECSS) tekniset elimet voisivat tehdä
standardointityötä tulevaisuudessa. Ohjelma sisällytettiin Euroopan
standardointielimille 1. syyskuuta 2011 osoitettuun uuteen toimeksiantoon
(M/496). Työ aloitettiin vuonna 2012, ja sen on määrä kestää kolme vuotta. 4.1.3. Tarvittavan osaamisen
saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa suoraan
Euroopan avaruusteollisuuteen. Avaruustoiminta puolestaan vaikuttaa suoraan
työvoiman saatavuuteen Euroopan taloudessa sitä kautta, että avaruusalan
huipputeknologiaohjelmien myötä taitopohja uusissa teknologioissa kasvaa.
Säilyttääkseen kilpailukykynsä Euroopan on vastattava kolminkertaiseen
haasteeseen tulevina vuosina: sen on säilytettävä omat resurssinsa (osaamistaso
ja työvoiman määrä) ja laajennettava niitä, kehitettävä uutta osaamista
täyttääkseen uusien kehittymässä olevien alojen tarpeet ja kyettävä
houkuttelemaan lahjakkaita yksilöitä EU:n ulkopuolisista maista. Institutionaaliset avaruusohjelmat voivat
osaltaan auttaa säilyttämään riittävän suuren teollisen toiminnan tason,
houkuttelemaan parhaita kykyjä eurooppalaisiin korkeakouluihin ja
tutkimuskeskuksiin sekä helpottamaan liikkuvuutta sekä jäsenvaltioiden välillä
että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Euroopan institutionaalisten asiakkaiden
pitäisi laatia ja toimittaa teollisuudelle selkeä pitkän aikavälin suunnitelma
institutionaalisista markkinoista Euroopassa. Euroopan unioni voisi kartoittaa
tilanteen ja pitää toimitusketju ajan tasalla säännöllisesti sen
varmistamiseksi, että Eurooppa säilyttää oikeantasoisen itsenäisyyden,
asiantuntemuksen ja kilpailukyvyn. Yhdessä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden
kanssa EU:n olisi korjattava se seikka, että tällä hetkellä on pulaa
eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä korkeasti koulutetuista ilmailu- ja
avaruusalan insinööreistä ja teknikoista, edistettävä akateemisten avaruusalan
tutkintojen vastavuoroista tunnustamista Euroopassa, sisällytettävä tuleviin tutkimuksen
ja kehittämisen puiteohjelmiin erityistoimia, joissa edellytetään, että osan
tutkimuksesta pitää olla tutkijaopiskelijoiden tekemää, edistettävä elinikäisen
oppimisen ohjelmien kehittämistä vahvistetulla yritysten ja korkeakoulujen
yhteistyöllä sekä parannettava EU:n houkuttelevuutta EU:n ulkopuolisille
tutkijoille. 4.1.4. Euroopan teollisuuden
maailmanmarkkinoille pääsyn tukeminen Eurooppalaiselle avaruusteollisuudelle on
elintärkeää säilyttää asemansa kaupallisilla markkinoilla ja vahvistaa sitä.
Euroopan teollisuus ei kuitenkaan pääse merkittävimpien EU:n ulkopuolisten
maiden institutionaalisille markkinoille. Eräät jäsenvaltiot ovatkin
ehdottaneet vientiä helpottavia mekanismeja, joilla tuetaan teollisuuden pääsyä
maailmanmarkkinoille. Mahdollisuutta kehittää tällaisia mekanismeja olisi
tarkasteltava lähemmin. Kaupalliset sopimukset ja kauppaneuvottelut
voivat osaltaan auttaa varmistamaan Euroopan avaruusteollisuuden tasapuoliset
toimintaedellytykset edellyttäen, että EU:lla on riittävän vahva asema
kansainvälisissä neuvotteluissa. Sen vuoksi komissio on hiljattain hyväksynyt
ehdotuksen EU:n ulkopuolisten maiden pääsystä EU:n julkisten hankintojen
markkinoille[29].
Asetus – lainsäätäjän hyväksyessä sen – parantaa olosuhteita, joissa EU:n
yritykset kilpailevat julkisia hankintoja koskevista sopimuksista EU:n
ulkopuolisissa maissa, sillä se vahvistaa Euroopan unionin asemaa
neuvoteltaessa EU:n yritysten pääsystä EU:n ulkopuolisten maiden julkisten
hankintojen markkinoille tavoitteena avata EU:n kauppakumppanien markkinat ja
parantaa EU:n Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti EU:n yritysten
liiketoimintamahdollisuuksia maailmanlaajuisesti ja luo näin uusia työpaikkoja.
Yleisesti ottaen kansainvälisen yhteistyön
tulisi toimia markkinoiden avaajana eurooppalaisen avaruusteknologian ja
avaruuspalvelujen edistämiseksi ja auttaa vahvistamaan tätä strategista
teollisuuden alaa. EU:n on varmistettava, että avaruusalaan liittyvät asiat
sisällytetään nykyistä paremmin unionin ulkopolitiikkaan. 4.2. Tutkimus ja innovointi Tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat
paitsi avaruusteollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, myös olennaisia
kestävän talouskasvun kannalta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne
vaikuttavat siihen, että Euroopan unioni pystyy säilyttämään kilpailukykynsä
globalisoituvassa taloudessa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa
(tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman seuraaja)
avaruusalan talousarvioksi ehdotetaan 1737 miljoonaa euroa nykyisellä
hintatasolla (1548miljoonaa euroa vuoden 2011 kiintein hinnoin) seuraavaksi
seitsemäksi vuodeksi. Horisontti 2020 ‑ohjelmassa avaruusalan tutkimus-
ja kehittämistoiminnan ja innovoinnin tavoitteet ovat seuraavat: ·
Euroopan kilpailukyvyn varmistaminen
avaruusalalla sekä riippumattomuuden ja innovoinnin
varmistaminen avaruustoiminnassa niin, että keskitytään teollisuuden
tutkimukseen ja innovointiin pk-yrityksiä painottaen; ·
Edistyksen varmistaminen
avaruusteknologiassa teknologisesta perustutkimuksesta aina
sovellusteknologiaan Copernicuksen/GMES:n ja Galileon tulevien sukupolvien satelliiteissa; ·
Avaruuden välityksellä saatavan tiedon hyödyntäminen täysimääräisesti; tähän kuuluvat sekä tieteellisistä
tutkimushankkeista saatava tieto että kaupallisten avaruussovellusten tarjoama tieto; ·
Euroopan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
varmistaminen kansainvälisten avaruusalan kumppanuuksien puitteissa
(esim. kansainvälinen avaruusasema (ISS), avaruuden tilannetietoisuus-ohjelma
(SSA) ja maailmanlaajuiset robottitutkimusohjelmat). Jälkimmäisen osalta huomautettakoon, että
huipputason avaruusteknologiaa kehitetään yhä useammin kansainvälisissä
yhteyksissä. Kansainvälisiin ohjelmiin osallistuminen on siksi eurooppalaisten
tutkijoiden ja avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta merkittävä tekijä. 4.2.1. Euroopan kansainvälisen
kilpailukyvyn varmistaminen avaruusalalla erityisesti takaamalla Euroopan
riippumattomuus keskeisessä teknologiassa ja edistämällä innovointia Tavoitteena on säilyttää maailmanlaajuinen
johtoasema avaruustoiminnassa turvaamalla kilpailukykyinen avaruusteollisuus ja
-tutkijayhteisö ja kehittämällä niitä sekä edistämällä avaruuspohjaista
innovointia. Ensinnäkin kilpailukykyisen kaupallisen
avaruusalan teollisuuden säilymisen ja Euroopan institutionaalisten asiakkaiden
hankkeiden toteuttamisen edellytys on, että Euroopan tekninen riippuvuus
Euroopan ulkopuolisista maista vähenee. On äärimmäisen tärkeää määritellä
keskeiset teknologiat ja varmistaa, että niissä Eurooppa kehittää ja pitää yllä
omia teknologiaratkaisujaan ja tuotantokapasiteettia. Kun teknologia on
kehitetty, institutionaalisten toimijoiden ja Euroopan teollisuuden olisi myös
käytettävä sitä. Muussa tapauksessa se menetetään. Euroopan komissio on yhdessä ESAn ja Euroopan
puolustusviraston kanssa perustanut yhteisen työryhmän, jonka tavoitteena on
laatia luettelo keskeisestä teknologiasta, jota on kehitettävä ensisijaisesti.
Tämä yhteinen Euroopan riippumattomuuteen tähtäävä prosessi käynnistettiin
vuonna 2009. Kiireellisistä toimista on laadittu luettelo, jota on käytetty
seitsemännen puiteohjelman keskeistä teknologiaa koskevan neljännen
ehdotuspyynnön pohjana. Tätä aloitetta olisi vietävä eteenpäin. Toiseksi
satelliittivälitteiset tuotteet ja palvelut muodostavat uudet markkinat, jotka
ovat edelleen rajalliset ja hajanaiset. Kehityksen tässä vaiheessa ne ovat yhä pitkälti riippuvaisia julkisen
sektorin asiakkaista kansallisella ja paikallisella tasolla. Yhdysvalloissa avaruuspohjaisiin palveluihin perustuville uusille
markkinoille on luotu kannustimia pitkän aikavälin politiikalla, jolla julkista
sektoria kannustetaan käyttämään kyseisiä palveluita. Tukemalla tällä tavoin
yksityissektorin yrityksiä on saatu aikaan myönteinen kierre, sillä tämän
seurauksena yksityiset yritykset puolestaan tarvitsevat lisää avaruuspohjaisia
infrastruktuureja. Tämänkaltaiset
aloitteet edistävät avaruuden käyttöä julkispolitiikan hyödyksi ja tehostavat
yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Olisi
arvioitava, voidaanko vastaavia kannustimia tarjota Euroopan teollisuudelle. Satelliittijärjestelmien hyödyntämisen
edistämiseksi ja satelliittipohjaisten palvelujen markkinoiden luomiseksi EU:n
olisi ponnekkaammin edistettävä avaruussovelluksia politiikoissaan. Uusia
sovelluksia on markkinoitava potentiaalisten julkisten ja yksityisten
käyttäjien sekä uusien käyttäjäryhmien (kaupungit, alueet, eri teollisuudenalat
jne.) kautta etenkin tapauskohtaisin toimin, kuten paikallisviranomaisille tai
pk-yrityksille jaettavilla arvoseteleillä, jotta loppukäyttäjät siirtyvät
käyttämään uusia palveluja. Uusien palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto
(joka tapahtuu usein pk-yrityksissä) edellyttää jatkuvaa tukea, jotta
varmistetaan kestävä vaikutus korkeaa ammattitaitoa edellyttävien työpaikkojen
säilymiseen. Uusien Euroopan avaruusinfrastruktuurien
innovointipotentiaalia on niin ikään tuettava. Ensimmäinen askel tähän suuntaan
on komission GNSS-sovelluksia koskeva toimintasuunnitelma, jolla edistetään
EGNOS- ja Galileo-järjestelmiä käyttävien satelliittinavigointisovellusten
kehittämistä ja käyttöönottoa. Tarvitaan huomattavasti nykyistä tarmokkaampia
toimia, jotka on yhteensovitettu Euroopan, kansallisella ja paikallisella
tasolla. Tämä edellyttää monenlaisten yrityksille ja etenkin pk-yrityksille
suunnattujen innovoinnin tukitoimien käyttöönottoa[30]. Markkinahäiriöiden
välttämiseksi innovoinnin tuki olisi kuitenkin kohdennettava sellaisiin
palveluihin, joita markkinoilla ei muuten syntyisi. Toimilla pitäisi
erityisesti edistää kysyntäpuolen innovointia, saatavilla olevien
rahoituslähteiden käyttöä alueelliset rahastot mukaan luettuina, kysynnän
kasvattamista ja uusien yritysten kehittämistä. Lopuksi todettakoon, että avaruusteknologian
haasteilla on monia yhtymäkohtia maanpäällisen tekniikan kanssa.
Vuorovaikutusta olisi tuettava edistämällä satelliitti-infrastruktuureihin
perustuvien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Kuten
ehdotuksessa neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman
”Horisontti 2020” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta olevassa
liitteessä[31]
todetaan, ”nämä yhtäläisyydet mahdollistavat teknologioiden yhteisen
kehittämisen varhaisessa vaiheessa erityisesti pk-yrityksissä. Tämä voi johtaa
siihen, että käänteentekevät innovaatiot kehitetään nopeammin kuin
myöhäisemmässä vaiheessa saavutettavat sivutuotteet”. 4.2.2. Avaruusteknologian edistyminen Tavoitteena on varmistaa valmius koko
eurooppalaista yhteiskuntaa hyödyttävään avaruustoimintaan ja
avaruusjärjestelmien käyttöön seuraavien vuosikymmenten aikana. EU aikoo muun
muassa vauhdittaa teknologian kehitystä useilla strategisesti tärkeillä aloilla
ja edistää osaltaan tarvittavia avaruustutkimustoimia erityisesti
käänteentekevien teknologioiden saralla. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman
avulla EU:n on tarkoitus muun muassa tukea eurooppalaista yhteistyötä
avaruustutkimuksessa ja edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointia
ja tällä tavoin täydentää ESAn ja kansallisia ohjelmia, joissa jo tarkastellaan
näitä kysymyksiä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa katsotaan keskeisten
kehitystä vauhdittavien teknologioiden olevan oleellisia kaikenlaisen
teknologianteollisuuden kilpailukyvyn kannalta, ja aivan erityisesti
innovatiivisen avaruusteknologian kannalta. Avaruusteollisuuspolitiikan olisi
sen vuoksi tuettava niiden käyttöönottoa uudessa avaruusteknologiassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta voitaisiin
esimerkiksi myöntää yrityksille ja avaruustutkimusta tekeville organisaatioille
tutkimus- ja kehitystukea, tukea sovellussuuntautuneita yliopistojen
avaruusteknologian tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä tukea siirtymistä
prototyyppien valmistuksesta valmiisiin tuotteisiin markkinoilla. Koska
käyttäjät haluavat käyttöönsä tekniikkaa, joka on kehittynyttä, testattua ja
hyväksyttyä, tutkimuksen ja kehittämisen tukiohjelmissa olisi tuettava
validointia ja sertifiointia. Muun muassa hyötykuormia[32] kuljettamalla voitaisiin yhä
useammille tuotteille ja palveluille hankkia niiltä edellytettävää
lentohistoriaa. Uusien teknologioiden muulle hyötykuormalle asettaman riskin
pienentämiseksi olisi tarkasteltava kustannustehokkaita mahdollisuuksia lastata
kantoraketteihin uutta teknologiaa ja testata sitä. Horisontti 2020 -puiteohjelman avulla
voitaisiin myös etsiä vaihtoehtoja REACH-asetuksessa luetelluille osille[33], jotka mahdollisesti joudutaan
korvaamaan tulevaisuudessa. 4.2.3. Avaruusvälitteinen tieto ja
innovatiiviset sovellukset Tavoitteena on varmistaa, että nykyisistä ja
tulevista Euroopan avaruusohjelmista saatavaa avaruusvälitteistä tietoa
käytetään nykyistä laajemmin tieteellisessä, julkisessa ja kaupallisessa
toiminnassa. Kuten ehdotuksessa neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja
innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” täytäntöönpanoa koskevasta
erityisohjelmasta olevassa liitteessä todetaan, ”tietojen käyttöä voitaisiin
lisätä huomattavasti, jos Euroopan ohjelmista saatavien avaruustietojen
prosessointia, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja
organisoitaisiin yhteisvoimina. Esimerkiksi tieto- ja
viestintäteknologiaa hyödyntäviä innovatiivisia yhteistyömuotoja käyttäen
saaduilla tietojen hankintaa, prosessointia, koostamista ja levittämistä
koskevilla innovaatioilla voidaan varmistaa, että avaruusinfrastruktuureihin
tehdyistä sijoituksista saadaan korkeampi tuotto”. 4.3. Rahoitusvälineiden valikoiman
ja käytön laajentaminen Avaruusinfrastruktuurin rahoitus on eri asia
kuin avaruuskomponenttien tai avaruusvälitteisten palvelujen rahoitus. Jotta
palvelut ja sovellukset toimisivat keskeytyksettä, on rakennettava
laajamittaisia infrastruktuureja, joita on kehitettävä, käytettävä ja
huollettava. Infrastruktuurit edellyttävät mittavaa pitkän aikavälin
taloudellista panostusta ja rahoituksen jatkuvuutta sekä toiminnallisista että
taloudellista syistä (kaikista viivästyneistä investoinneista aiheutuu
ylimääräisiä kustannuksia) sekä erilaisia jousto- ja ennakointivälineitä, joita
tarvitaan asiaan liittyvien riskien vuoksi. Markkinoilla olevat
rahoitusvälineet eivät välttämättä vastaa näihin tarpeisiin lähinnä siitä
syystä, että tällaisten hankkeiden suunnittelua koskevan päätöksen ja
investoinnin tuoton – kunnes markkinoilla on tarpeeksi loppukäyttäjille
tarjottavia palveluja – välinen aika on huomattavan pitkä. Pohjimmiltaan kyse
on markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä, ja tarvitaan julkista rahoitusta
ennen kuin tällaisille hankkeille syntyy pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Muut avaruusvaltiot ovat ratkaisseet ongelman eri tavoin[34]. Seuraavaa monivuotista
rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessaan komissio esittää aloitetta, joka
koskee EU:n hankejoukkolainoja, uudentyyppistä välinettä investointiresurssien
turvaamiseksi Euroopan edun kannalta strategisen tärkeisiin
infrastruktuurihankkeisiin hyödyntämällä julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuuksia EU:n kilpailukyvyn ja kasvun kestävyyden vahvistamiseksi. Vaikka
aloitteen ensimmäinen vaihe ei kata avaruustoimintaa, avaruusteollisuudelle
voitaisiin toisessa vaiheessa tarjota mahdollisuus kyseisen mekanismin
hyödyntämiseen edellyttäen, että erityisesti tuottoja koskevat kriteerit
täyttyvät[35]. Pk-yritysten osallistumista
valmistusteollisuuden toimitusketjuun olisi tarvittaessa edistettävä, etenkin
kapeilla erikoisaloilla ja nopeasti kasvavalla satelliittivälitteisten
palvelujen sektorilla. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä
pk-yrityksille suunnatun riskinjakorahoitusvälineen rahoitusvälineet ovat
käytettävissä teollisuuden ja pk-yritysten innovointivalmiuksien ja
kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vuodesta 2014 alkaen pk-yritykset voivat myös
hyödyntää tulevien Cosme- (yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva
ohjelma) ja Horisontti 2020 ‑ohjelmien alaisia EU:n rahoitusvälineitä
(vieraan ja oman pääomanehtoinen rahoitus), joihin kuuluu myös
pääomasijoittaminen. Paikallisviranomaiset ovat keskeisessä
asemassa tehostettaessa avaruusteollisuuden kilpailukykyä. Myös alueilla on
erittäin tärkeä rooli. EU on kehittänyt useita eri välineitä vahvistamaan
taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tällaisia ovat
erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja sen ohjelmat, kuten Euroopan
yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi (JEREMIE).
EU:n koheesiopolitiikan päätavoitteena on vähentää merkittäviä taloudellisia,
sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita on edelleen Euroopan eri alueiden
välillä. Näin ollen koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli myös Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden saavuttamisessa kaikkialla EU:ssa. Siksi koheesiopolitiikassa
voitaisiin pk-yritysten kilpailukyvylle ja innovoinnille annetun tuen kautta
osallistua avaruushankkeiden rahoittamiseen ja avaruusvälitteisten palvelujen
käytön edistämiseen rakennerahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukaisesti
(esimerkiksi osoitettu yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus alueelle tai
vaikutus alueelliseen innovointiin). Avaruushankkeet voisivat mahdollisesti
kuulua tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen osana kansallisia tai
alueellisia älykkään erikoistumisen strategioita. 4.4. Hankintapolitiikan
tehostaminen Useissa avaruusneuvoston päätöslauselmissa on
korostettu tarvetta ”kehittää riittäviä EU:n välineitä ja
rahoitusjärjestelyjä, joissa otetaan huomioon avaruusalan erityispiirteet”.
Avaruusalalla hankinnat ovat yksi keino teollisuuspolitiikan tavoitteiden
saavuttamiseksi. Se on kenties tärkein keino, sillä avaruusalalla valtaosa
julkisista varoista kanavoidaan yrityksille juuri hankintojen kautta. Näin
ollen on tarpeen arvioida, voidaanko avaruusalan hankintamenettelyjä parantaa. Avaruusjärjestelmien ja -sovellusten
julkisilla hankintamenettelyillä on yhteisiä piirteitä puolustus- ja
turvallisuusalan hankintamenettelyjen kanssa, sillä molemmat ovat strategisia
aloja. Tällaisia ovat erityisesti riippumattomuuteen ja kansalliseen
turvallisuuteen liittyvät näkökohdat sekä mittavien pitkän aikavälin
investointien tarve tutkimus- ja kehittämisvaiheessa. Julkisia hankintoja ja
puolustushankintoja koskevien EU:n direktiivien[36] täytäntöönpanon vaikutusta
kansallisiin ja Euroopan avaruusmarkkinoihin olisi myös analysoitava tarkemmin. EU:n hankintoihin sovelletaan
varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä, jotka ovat Maailman
kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisia. Näihin
instrumentteihin sisältyy syrjimättömyyden periaate eikä niissä sallita
maantieteellisten seikkojen huomioonottamista. EU:n ohjelmia toteuttavan
avaruusteollisuuden asiakkaana EU:n pitäisi laatia ja toimittaa teollisuudelle
institutionaalisten markkinoiden selkeä pitkän aikavälin suunnitelma. Lisäksi
komission ja ESAn yhteisrahoittamien ohjelmien koordinointi olisi aloitettava
jo varhaisessa vaiheessa, jotta varmistetaan sujuva siirtyminen kehittämisvaiheesta
operationaalisen vaiheeseen. 4.5. Todellinen eurooppalainen
laukaisupolitiikka EU:n itsenäisten toimintamahdollisuuksien
säilyttäminen laukaisupalveluiden kaltaisilla strategisilla aloilla on
ratkaisevan tärkeää. Näin ollen EU:n avaruusteollisuuspolitiikassa olisi
pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin: i) huolehditaan siitä, että käytettävissä
on luotettava, turvallinen, helposti saatavilla oleva ja kustannustehokas
laukaisujärjestelmä; ii) luodaan edellytykset, erityisesti taloudelliset,
joilla turvataan Euroopan itsenäinen pääsy avaruuteen ja sen säilyttäminen
vastaisuudessakin institutionaalisten tarpeiden mukaisesti sekä luodaan
Euroopan kantorakettien hyödyntämiselle korkeatasoinen hallinnointi, jotta
käyttäjäohjelmien hallinnointi olisi taloudellisesti tehokasta. Vastuu todellisen eurooppalaisen
laukaisupolitiikan laatimisesta pitää olla institutionaalisilla toimijoilla,
kuten muissakin avaruusvaltioissa, jotta voidaan välttää lyhyen aikavälin tai
tapauskohtainen päätöksenteko, joka vaarantaisi edellä mainittujen tavoitteiden
saavuttamisen. Toteuttaessaan Galileon ja Copernicuksen kaltaisia julkisia
ohjelmia EU:n olisi otettava huomioon poliittinen merkitys, joka liittyy
itsenäiseen pääsyyn avaruuteen. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava, olisiko
niiden otettava kantaakseen osa vastuusta ja saatettava kantorakettien
hankintapolitiikkansa yhdenmukaiseksi itsenäisen avaruuteen pääsyn tavoitteen
kanssa sekä annettava EU:lle välineet, joiden ansiosta se kykenee edistämään
mainitun tavoitteen saavuttamista. Lisäksi laukaisusektorin yleistä
hallinnointia on kehitettävä erityisesti siltä osin kuin on kyse käytöstä ja
tuotannon tehostamisesta, jotta voidaan varmistaa käytön kestävän rahoitus. 4.6. Euroopan avaruustoiminnan
kestävyyden varmistaminen Koska riippuvuus avaruusvälitteisistä
järjestelmistä ja palveluista kasvaa, on yhä tärkeämpää, että niiden toiminta
on kestävällä pohjalla. Jo pelkästään yhden sellaisen avaruusinfrastruktuurin
osan toiminnan lakkaamisella, joka toimii perustana laajalle valikoimalle erilaisia
palveluja, voi olla merkittäviä seurauksia Euroopan kansalaisten
turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaan. Avaruusinfrastruktuurit ovat
kuitenkin yhä alttiimpia yhteentörmäyksille satelliittikannan kasvaessa ja
avaruusromun lisääntyessä kaupallisesti eniten hyödynnetyillä kiertoradoilla. Törmäysriskin pienentämiseksi on tarpeen
tunnistaa satelliitit ja avaruusromu sekä valvoa niitä ja määrittää niiden
sijainti. Kun mahdollinen törmäysriski havaitaan, niiden liikkeitä (liikerataa)
on seurattava, jotta satelliittioperaattorit voidaan hälyttää siirtämään
satelliittejaan. Tätä toimintaa kutsutaan avaruusvalvonnaksi ja -seurannaksi
(space surveillance and tracking, SST). Koska Euroopassa ei tällä hetkellä ole
toiminnassa avaruusvalvonta ja -seurantapalveluita, Euroopan
satelliittioperaattorit käytävät pitkälti Yhdysvaltain avaruusvalvonta ja
-seurantatietoja. EU:n jäsenvaltiot ovat tuoneet useissa neuvoston päätelmissä
esiin, että avaruusvalvonta ja -seurantatietojen saatavuuden parantamiseksi
Euroopassa tarvitaan kunnollista avaruusvalvonta ja -seurantakapasiteettia.
Komissio aikoo siksi esittää ehdotuksen Euroopan avaruusvalvonta ja
-seurantapalvelun perustamisen ja toiminnan organisatorisista puitteista
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa niiden olemassa oleviin resursseihin ja
asiantuntemukseen pohjautuen. 5. PÄÄTELMÄT Avaruusteollisuuspolitiikka tukee älykkääseen,
kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteita. Se on olennainen osa teollisuuspolitiikan lippulaivahanketta,
jossa edellytetään sellaisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan laatimista,
jolla luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet vahvan, kilpailukykyisen ja
monipuolisen teollisen perustan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Euroopassa ja
joka parantaa alan työllisyyttä ja osaamista. Eurooppa 2020 ‑strategiassa
myös tunnustetaan, että avaruuspolitiikka edistää Euroopan teollisuuden
kilpailukykyä paitsi avaruussektorilla myös monilla muilla aloilla. LIITE avaruusteollisuuspolitiikan
toimenpiteet 1. Toimintaedellytyksien
parantaminen 1.1. Palvelusegmentin ja
teollisuuden sääntelykehyksen parantaminen 1.1.1. Euroopan avaruusalan
markkinoita vahvistava avaruusalan lainsäädäntö · Ehdotetaan yksityisen satelliittitiedon tuotantoa ja levitystä koskevaa säädöstä. · Tutkitaan mahdollisuutta antaa säädös, joka koskee tiettyjä avaruusalan tuotteiden ja palveluiden yhteismarkkinoiden toteutumiseen vaikuttavia näkökohtia, kuten avaruusalan toimilta ja palveluilta edellytettävää vakuutuksenotto- ja rekisteröintivelvoitetta sekä lupamenettelyä, seuraamuksia ja ympäristökysymyksiä. 1.1.2. Seurataan ja parannetaan
vientivalvonnan ja EU:n sisäisten siirtojen puitteita · Seurataan kaksikäyttötuotteiden EU:n vientivalvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 428/2009 sekä yhteisön sisäisistä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirroista 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanon vaikutuksia Euroopan avaruusteollisuuteen. 1.1.3. Radiotaajuuksien saatavuus · Tutkitaan, miten radiotaajuuspoliittisessa ohjelmassa voitaisiin parhaiten ottaa huomioon tulevat satelliittiviestinnän taajuustarpeet. · Osallistutaan Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) seuraavan maailman radioviestintäkonferenssin valmisteluun EU:n etujen puolustamiseksi maailmanlaajuisia ja alueellisia radiotaajuuksia jaettaessa. 1.1.4. Kaupallisen
avaruuslentotoiminnan mahdollinen sääntely · Käynnistetään tutkimus suborbitaalisten avaruuslentojen markkinapotentiaalin arvioimiseksi, jotta voidaan määrittää, tarvitaanko EU:n lainsäädäntöä. 1.2. Standardointi · Jatketaan avaruusteollisuuden eurooppalaisten standardien kehittämistä eurooppalaisen avaruusalan standardoinnin yhteistyöelimen (ECSS) aloittaman työn sekä Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja eurooppalaisen telealan standardisoimisjärjestön (ETSI) kolmannen toimeksiannon pohjalta. 1.3. Tarvittavan osaamisen
saatavuus · Laaditaan ja toimitetaan teollisuudelle EU:n institutionaalisten markkinoiden selkeä pitkän aikavälin suunnitelma. · Kartoitetaan koko toimitusketju oikeantasoisen Euroopan itsenäisyyden, asiantuntemuksen ja kilpailukyvyn varmistamiseksi sekä ajantasaistetaan sitä. · Tuetaan erityisiä avaruusalalla vaadittavia asianmukaisia taitoja ja edistetään avaruusalan korkeakoulututkintojen vastavuoroista tunnustamista Euroopassa (tehdään aloite avaruusalaan erikoistuneiden korkeakoulujen perustamisesta ja koordinoidaan niitä jäsenvaltioiden välillä). · Sisällytetään tuleviin tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmiin erityistoimia, joissa edellytetään, että osa tutkimuksesta pitää olla tutkijaopiskelijoiden tekemää, samalla tavoin kuin tällä hetkellä tehdään ilmaliikenteen hallinnan alalla. · Kannustetaan elinikäisen oppimisen ohjelmien kehittämistä yritysten ja korkeakoulujen vahvistetulla yhteistyöllä, erityisesti uudella satelliittipohjaisten sovellusten alalla. · Tehdään EU:sta entistä houkuttelevampi ulkomaisille tutkijoille. 1.4. Tuki Euroopan teollisuuden
pääsylle maailmanlaajuisille markkinoille · Analysoidaan jäsenvaltioiden toimenpiteitä ja hyviä toimintatapoja kansainvälisille markkinoille pääsyn tukemiseksi. · Varmistetaan, että avaruussektorin ja eurooppalaisen avaruusalan erityispiirteet otetaan huomioon kauppaneuvotteluissa ja kauppasopimuksissa tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi. 2. Tutkimus ja innovointi 2.1. Euroopan kilpailukyvyn
mahdollistaminen avaruusalalla varmistamalla riippumattomuus keskeisessä
teknologiassa ja edistämällä innovointia · Jatketaan komission toimien yhteensovittamista jäsenvaltioiden, ESAn ja Euroopan puolustusviraston toimien kanssa keskeisten avaruuskomponenttien määrittelemiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi. · Tutkitaan, olisiko mahdollista vauhdittaa kehittymässä olevia maanhavainnointimarkkinoita kannustimien avulla, esimerkiksi maanhavainnointialan yritysten kanssa tehtävillä pitkän aikavälin sopimuksilla. · Edistetään avaruussovellusten käyttöä EU:n politiikoissa. · Tuetaan tiedotuskampanjoita, joilla pyritään tekemään mahdolliset käyttäjät (kaupungit, alueet, teollisuuden eri alat jne.) tietoisiksi avaruussovellusten tarjoamista mahdollisuuksista ja edistetään näin tällaisten sovellusten kysyntää sekä pyritään yksittäisillä toimilla (esim. paikallisviranomaisille tai pk-yrityksille jaettavat palvelusetelit) helpottamaan loppukäyttäjien siirtymistä käyttämään uusia palveluja. · Tuetaan teollisuuden innovoinnin tukitoimien kehittämistä EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, erityisenä painopisteenä pk-yritykset tuotantoketjun loppupään satelliittipohjaisten palveluiden alalla. · Pannaan täytäntöön komission GNSS-toimintasuunnitelma EGNOS ja Galileo ‑järjestelmiä käyttävien satelliittinavigoinnin sovellusten kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi. · Edistetään avaruusteknologian vuorovaikutusta muiden alojen kanssa ja spin-in/spin off -ilmiötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmissa. 2.2. Avaruusteknologian
edistyminen · Lisätään avaruustutkimusta erityisesti käänteentekevien teknologioiden alalla. · Tuetaan kilpailijoiden tekniikoihin nähden vaihtoehtoisten teknologioiden kehittämistä. · Edistetään teollisuudelle ja avaruustutkimusta harjoittaville organisaatioille, loppupään palvelusektori mukaan luettuna, suunnattua tutkimus- ja kehittämistukea sekä tuetaan avaruusteknologian sovelluksiin keskittyviä tutkimus- ja kehittämisohjelmia korkeakouluissa ja edistetään siirtymistä prototyyppien valmistamisesta valmiiseen tuotteeseen ja markkinoille. · Arvioidaan hyötykuormien hyödyllisyyttä niiden institutionaalisen tai tieteellisen käyttöpotentiaalin määrittämiseksi ja tarkastellaan parhaita vaihtoehtoja tuleviin, muun muassa oikeudellisiin näkökohtiin tai valtion tai puolustusvoimien tarpeisiin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. · Arvioidaan muita kustannustehokkaita laukaisumahdollisuuksia uusien teknologioiden testaamiseksi. · Hyödynnetään Horisontti 2020 ‑ohjelmaa vauhdittamaan korvaavien aineiden käyttöönottoa raaka-aineille, jotka pitää korvata, kuten REACH-asetuksessa luetellut aineet. 2.3. Avaruusvälitteinen tieto ja
innovatiiviset sovellukset · Varmistetaan, että nykyisten ja tulevien Euroopan avaruusohjelmien avulla saatavaa avaruusvälitteistä tietoa käytetään nykyistä enemmän tieteessä sekä julkisissa ja kaupallisissa yhteyksissä. 3. rahoitusvälineiden valikoman
ja käytön laajentaminen · Tutkitaan mahdollisuuksia helpottaa erityisesti pk-yritysten rahoituksen saantia edistämällä innovatiivisten rahoitusvälineiden luomista ja nykyisten välineiden käyttöä. · Kannustetaan jäsenvaltioita ja alueita tehostamaan rakennerahastojen ja innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten innovatiivisten satelliittipohjaisten palveluiden kehittämisen edistämiseksi. · Varmistetaan, että EU:n hankejoukkolainoja koskevan aloitteen soveltamisala ulotetaan viipymättä koskemaan myös avaruusinfrastruktuuria. 4. Hankintapolitiikan
tehostaminen · Laaditaan ja toimitetaan teollisuudelle institutionaalisten markkinoiden selkeä pitkän aikavälin suunnitelma. · Analysoidaan julkisia hankintoja ja puolustushankintoja koskevien EU:n direktiivien täytäntöönpanon vaikutusta jäsenvaltioiden ja EU:n avaruusalan markkinoihin. · Komission ja ESAn yhteisrahoittamien ohjelmien koordinointi olisi aloitettava jo varhaisessa vaiheessa, jotta varmistetaan sujuva siirtyminen kehittämisvaiheesta operationaalisen vaiheeseen. 5. Todellinen eurooppalainen
laukaisupolitiikka · Luodaan yhteistyössä muiden institutionaalisten toimijoiden kanssa todellinen eurooppalainen laukaisupolitiikka muiden avaruusvaltioiden tapaan. 6. eurooppalaisen
avaruusvalvonta ja -seurantapalvelun perustamisen ja toiminnan tukeminen · Luodaan olemassa olevia jäsenvaltioiden resursseja ja asiantuntemusta hyödyntäen organisaatiokehys (hallinta) tukemaan eurooppalaisen avaruusvalvonta ja ‑seurantapalvelun (SST) perustamista ja toimintaa sekä määritellään asiaan liittyvä tietopolitiikka, jossa otetaan huomioon kansallisten turvallisuusetujen säilyttäminen. [1] ”EUROOPPA
2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, KOM(2010) 2020. [2] KOM(2010) 614. [3] KOM(2011) 152. [4] Neuvoston päätöslauselma ”Suuntaviivat avaruuden
lisäarvosta ja eduista Euroopan kansalaisten turvallisuudelle” (18232/11,
Bryssel 6. joulukuuta 2011), jossa todettiin, että ”avaruusteollisuuspolitiikassa
olisi otettava huomioon avaruusalan erityispiirteet ja kaikkien jäsenvaltioiden
intressit investoida avaruusvoimavaroihin ja pyrittävä seuraaviin yhteisiin
tavoitteisiin: tuetaan Euroopan mahdollisuuksia luoda, kehittää,
laukaista, käyttää ja hyödyntää avaruusjärjestelmiä, vahvistetaan Euroopan
teollisuuden kilpailukykyä kotimarkkinoilla ja vientimarkkinoilla ja edistetään
kilpailua ja voimavarojen tasapainoista kehittämistä ja hankintaa Euroopassa”.
Siinä niin ikään korostettiin, että ”on tutkittava, tarvitaanko Euroopan
tasolla ja kansainvälisesti asianmukaisia toimenpiteitä avaruustoimintojen
kestävyyden ja taloudellisen kehittämisen takaamiseksi, Euroopan kaupallisen
alan toiminnot mukaan luettuina”. [5] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle,
KOM(2012) 582 lopullinen, Bryssel 10. lokakuuta 2012. [6] The Space Economy at a Glance 2007, OECD. [7] NASAn rahoituskertomus vuodelta 2009, Euroconsult 2009
ja ESAn arviot avaruusteknologian talousarvioiksi vuodeksi 2009. [8] On kuitenkin huomattava, että huomattava osuus
avaruustutkimukseen suunnatuista julkisista varoista ei tule NASAlta, vaan
suoraan muilta julkisen sektorin elimiltä. [9] Kilpailevat huipputeknologiatuotteet voidaan saattaa
markkinoille hyvin pienillä kustannuksilla, koska kehittämiseen liittyvät
kustannukset on jo katettu institutionaalisista ohjelmista. "Markkinahinta"
on mielivaltainen, ja se on sidoksissa valtion strategisiin ja poliittisiin
tavoitteisiin. [10] Koska kaikkien laukaisupalvelujen tarjoajien laukaisumäärä
on erittäin pieni (eurooppalaisella operaattorilla alle 10 laukaisua vuodessa),
jokainen yksittäinen laukaisu on ratkaisevan tärkeä. Jos jonakin vuonna
laukaisujen määrä vähenee enemmän kuin yhden laukaisun verran, vaarantuu koko
kyseinen alasektori ja pitkällä aikavälillä koko Euroopan avaruusteollisuus, millä
voi olla vakavia seurauksia Euroopan strategiselle riippumattomuudelle. [11] Esimerkiksi avomerellä satelliittiviestintäpalvelut ovat
ainoa vaihtoehto. Kohtuuhintainen satelliittiviestintä voi lisäksi edistää EU:n
”sinisen kasvun” strategiaa meriliikenteen alalla. [12] Yhä kasvava määrä langattomia sovelluksia käyttää
radiotaajuuksia useilla eri aloilla lyhyen kantaman laitteista sähköisen
viestinnän palveluihin, kuten satelliittiviestinnän ja maanpäällisen
televiestinnän palvelut. [13] Len Jacobson, GNSS Markets and Applications (GNSS
Technology and Applications), Artech House Inc, 2007. [14] Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Eurooppalaisten
satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi, KOM(2011) 5 lopullinen, Bryssel,
18.1.2011. [15] PricewaterhouseCoopersin toteuttama tutkimus
”Socio-economic benefits analysis of GMES”, saatavilla osoitteessa
http://esamultimedia.esa.int/docs/GMES/261006_GMES_D10_final.pdf, s. 180. [16] Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Eurooppalaisten
satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi, KOM(2011) 5 lopullinen, Bryssel,
18.1.2011. [17] ”Itsenäisyys” edellyttää sitä, että kaikki tarvittavat
avaruusteknologiat on kehitetty Euroopassa, kun taas ”riippumattomuus” viittaa
siihen, että Euroopalla on mahdollisuus hyödyntää vapaasti ja
rajoittamattomasti mitä tahansa tarvittavaa avaruusteknologiaa. [18] Yksi
esimerkki tästä ovat Galileo-satelliitin atomikellot, jotka ovat kyseisen
tyyppisten satelliittien keskeistä hyötykuormaa ja joita Euroopassa valmistaa
yksi ainoa – EU:n ulkopuolinen – toimittaja, joka myy myös Kiinaan ja Intiaan. [19] REACH-asetuksessa luetellaan eräitä avaruusalalla
(satelliiteissa tai kantoraketeissa) käytettäviä osia tai materiaaleja, jotka
on mahdollisuuksien mukaan korvattava jollakin toisella aineella. [20] Esimerkiksi avaruusneuvoston kokoukset vuosina 2007, 2008
ja 2010 sekä kilpailukykyneuvoston kokous toukokuussa 2011. [21] Institutionaalisia
laukaisuja ja kehittämisohjelmia on oltava tietty vähimmäismäärä, muutoin
luotettavuus kärsii ja osaamispohja menetetään. [22] Näiden tukien todellinen taso on arvioitava koko
arvoketjussa kehitysvaiheen julkisesta rahoituksesta, tuotantovaiheen
julkisesta tuesta tai laukaisupaikalle myönnetystä tuesta aina etusijan
antamiseen kotimaisille laukaisuille ja markkinoille pääsyyn. [23] Ehdotetut aloitteet laaditaan ja toteutetaan täysin
yhteisön valtiontukisääntöjen mukaisesti, etenkin silloin, kun jäsenvaltiot
osallistuvat rahoitukseen. [24] EU:n GNSS-satelliittinavigointijärjestelmällä on
maailmanlaajuinen kattavuus. Korvaushakemuksiavoitaisiin jättää missä tahansa
maassa paikalliseen tuomioistuimeen paikallisen lainsäädännön mukaisesti. EU
valmistelee asetusta EU:n GNSS-satelliittinavigointijärjestelmän
siviilioikeudellista vastuujärjestelmästä. Hyvin samankaltaista keskustelua
kaikista GNSS:n tarjoamista palveluista käytiin UNIDROIT-instituutissa
(yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimiva kansainvälinen instituutti). Kyseisen
foorumin keskustelut keskeytettiin toistaiseksi, jotta mukaan saataisiin
sisällytettyä mahdollisia alueellisen tason aloitteita. [25] Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmän
perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annettu asetus (EY) N:o 428/2009
sekä yhteisön sisällä tapahtuvista puolustukseen liittyvien tuotteiden
siirroista 6 päivänä toukokuuta 2009 annettu direktiivi 2009/43/EY. [26] Aiemmat vaatimukset asettivat huomattavan hallinnollisen
taakan yrityksille (puolustusalan tuotteiden yhteisön sisäisiä siirtoja
koskevan direktiivin 2009/43/EY vaikutusten arvioinnissa esitetyn arvion mukaan
225 tuntia lupaa kohti). Myös siirtoluvan tai vientiluvan käsittelyajat olivat
pitkät, jopa useita kuukausia. [27] Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin
valvontajärjestelmä: turvallisuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvassa
maailmassa, KOM(2011) 393 lopullinen. [28] Saadakseen
toimiluvan suborbitaalisen lentokoneen operaattorien on ainoastaan tiedotettava
matkustajille laukaisuun ja ilmakehään paluuseen liittyvistä vaaroista sekä
alustyypin turvallisuushistoriasta. Tämän jälkeen matkustaja
allekirjoittaa asiakirjan, jossa hyväksyy riskin. [29] Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä
unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden
ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä
koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä, KOM(2012) 124 lopullinen. [30] Tällaisia
ovat esimerkiksi markkinoille saattaminen, esikaupalliset hankinnat,
osaamiskeskittymät, nk. elävät laboratoriot (living labs) ja muut
käyttäjälähtöiset innovointimekanismit. [31] KOM(2011) 811. [32] Tässä viitataan kaupallisten satelliittien vapaana olevaan
kapasiteetin käyttöön ylimääräisten transpondereiden, instrumenttien tai muiden
avaruuteen tarkoitettujen osien kuljetukseen. [33] Yleisesti ottaen REACH-asetus koskee yksittäisiä aineita,
jotka on järjestetty eri luetteloihin niihin liittyvien menettelyjen
mukaisesti. Eräissä näissä luetteloista, kuten lupamenettelyn piiriin
mahdollisesti sisällytettävien aineiden luettelossa tai liitteessä XIV olevassa
luvanvaraisten aineiden luetteloissa edellytetään suoraan, että esineistä
(esineiden osista) on annettava tietoja tai että aineen käytölle on myönnettävä
lupa Euroopassa. [34] Esimerkiksi
Yhdysvaltain hallitus on hiljattain antanut kaksi kymmenen vuoden sopimusta
kahdelle kaupalliselle satelliittikuvia tuottavalle yritykselle. [35] Vrt. KOM(2011) 659, KOM(2011) 660 ja KOM(2011) 662
Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevasta aloitteesta. [36] Direktiivit 2004/18/EY ja
2009/81/EY.