31999D0276

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 276/1999/EY,

tehty 25 päivänä tammikuuta 1999,

Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 129 a artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (4),

sekä katsovat, että

(1) Internet tarjoaa erityisesti koulutusalalla huomattavia etuja antamalla kuluttajille enemmän mahdollisuuksia, madaltamalla sisällön luomisen ja levittämisen esteitä sekä tarjoamalla laajamittaisen pääsyn koko ajan monipuolistuviin digitaalisen tiedon lähteisiin, kuten neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat 17 päivänä helmikuuta 1997 totesivat päätöslauselmassaan Internetin laittomasta ja haitallisesta sisällöstä (5),

(2) Internetin kautta välitetty haitallinen ja laiton sisältö on määrältään vähäistä, mutta se voi vaikuttaa kielteisesti aloitteiden ja yritysten menestyksen edellytyksenä olevan suotuisan ympäristön muodostumiseen,

(3) sen varmistamiseksi, että kuluttajat käyttävät Internetiä täysimittaisesti, on olennaista luoda turvallisempi Internetin käyttöympäristö torjumalla Internetin tarjoamien teknisten mahdollisuuksien laiton käyttö erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten ja ihmisillä käytävän kaupan osalta sekä rasististen ja muukalaisvihamielisten ajatusten levittämisen osalta,

(4) kuluttajille olisi tarjottava suojelun korkea taso; yhteisön olisi myötävaikutettava siihen erityisellä toiminnalla, jolla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden noudattamaa politiikkaa, joka koskee kuluttajille Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi annettavia tietoja,

(5) toimialan itsesääntely- ja sisällönvalvontajärjestelmien tukeminen, toimialan tarjoamien suodatintyökalujen ja luokitusjärjestelmien kehittäminen, tietoisuuden lisääminen toimialan tarjoamista palveluista sekä kaikkien osapuolten aiempaa tehokkaampi kansainvälinen yhteistyö ovat keskeisiä turvallisempaa käyttöympäristöä vakiinnutettaessa, ja niiden avulla voidaan poistaa tämän toimialan kehityksen ja kilpailukyvyn esteitä,

(6) neuvosto pyysi 24 päivänä huhtikuuta 1996 komissiota laatimaan yhteenvedon ongelmista, joita Internetin nopea kehitys aiheuttaa, sekä arvioimaan erityisesti yhteisön tai kansainvälisen sääntelyn tarvetta,

(7) komissio toimitti 23 päivänä lokakuuta 1996 Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Internetin laitonta ja haitallista sisältöä koskevan tiedonannon ja vihreän kirjan alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa,

(8) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat suhtautuivat 17 päivänä helmikuuta 1997 antamassaan edellä mainitussa päätöslauselmassa myönteisesti Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevän komission työryhmän kertomukseen ja kehottivat jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä,

(9) Euroopan parlamentti kehotti 24 päivänä huhtikuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa komission tiedonannosta Internetin laittomasta ja haitallisesta sisällöstä (6) jäsenvaltioita vahvistamaan yhteisten suuntaviivojen avulla hallinnollista yhteistyötä ja kehotti lisäksi komissiota ehdottamaan Euroopan parlamenttia kuultuaan yhteisiä perusperiaatteita, joiden mukaisesti itsesääntely voidaan toteuttaa Euroopan unionin tasolla,

(10) Saksan hallituksen aloitteesta Bonnissa 6-8 päivänä heinäkuuta 1997 pidetty kansainvälinen ministerikokous "Maailmanlaajuiset tietoverkot: mahdollisuuksien toteuttaminen" antoi julistuksen, jossa ministerit korostivat, että yksityinen sektori voi merkittävällä tavalla tukea kuluttajien etujen suojelua ja eettisten periaatteiden kunnioittamista toimivien itsesääntelyjärjestelmien avulla, jotka ovat oikeusjärjestelmän mukaisia ja joita oikeusjärjestelmä tukee; ministerit kehottivat alaa ottamaan käyttöön avoimia ja tekniikoista riippumattomia sisällön luokitusjärjestelmiä sekä ehdottamaan luokituspalveluita, jotka täyttävät erilaisten käyttäjien tarpeet ja joissa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuus otetaan huomioon; ministerit totesivat lisäksi, että on ratkaisevan tärkeää saada aikaan luottamusta maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin varmistamalla, että perusluonteisia ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ja turvaamalla yleiset edut, tuottajien ja kuluttajien edut mukaan lukien,

(11) neuvosto antoi 24 päivänä syyskuuta 1998 suosituksen Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (7), jäljempänä "suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta"; tämän toimintasuunnitelman toteuttaminen sovitetaan tiiviisti yhteen neuvoston suosituksen kanssa,

(12) alan osallistumisella yhteistyöhön ja vapaaehtoisten itsesääntelyjärjestelmien luomisella voidaan osaltaan tehokkaasti rajoittaa laittoman sisällön levittämistä Internetissä,

(13) edustus- ja itsesääntelyelinten toiminnan yhteensovittaminen yhteisön tasolla on välttämätöntä, jotta kyseiset järjestelmät voisivat toimia tehokkaasti Euroopan tasolla; tämän vuoksi olisi edistettävä alan itsesääntelyä, johon osallistuvat Internet-palvelujen tarjoajien, kuluttajien ja käyttäjien omat edustuselimet, ja tehokkaiden käytännesääntöjen laatimista voimassa olevien sääntelyjärjestelmien puitteissa, ja tarvittaessa yleisön käyttöön olisi järjestettävä vihjelinjajärjestelmiä, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa sisällöstä, jota he pitävät laittomana,

(14) mahdollisten vihjelinjajärjestelmien olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä; työskentelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä; mahdolliset vihjelinjajärjestelmät voitaisiin perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden lain noudattamista valvovien viranomaisten kanssa; vastuu laittomasta sisällöstä vastuussa olevien syytteeseen asettamisesta ja rankaisemisesta olisi oltava edelleen kansallisilla lainsäädännön noudattamista valvovilla viranomaisilla,

(15) olisi tuettava Euroopan tasolla kuluttajille tarkoitettujen suodatintyökalujen tarjontaa ja luokitusjärjestelmien kehittämistä, kuten kansainvälisen World-Wide-Web-yhteenliittymän yhteisön tuella kehittämää Platform for Internet Content Selection (PICS) -standardia,

(16) olisi edistettävä jäsenvaltioissa toteutettua tiedotusta, jolla olisi oltava eurooppalaista lisäarvoa, jotta käyttäjät saataisiin tietoisiksi sekä Internetin tarjoamista mahdollisuuksista että siihen liittyvistä haitoista ja jotta alan tarjoamien palveluiden käyttöä voitaisiin lisätä; etenkin vanhempien, opettajien ja kuluttajien olisi saatava riittävästi tietoa, jotta he voisivat hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti vanhempia varten kehitettyjä valvontaohjelmia ja luokitusjärjestelmiä; olisi luotava monivuotinen toimintasuunnitelma Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi (jäljempänä "toimintasuunnitelma"),

(17) yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa on välttämätöntä toimintasuunnitelman toteuttamiseksi ja sen soveltamisalan laajentamiseksi Euroopan unionin ulkopuolelle, koska Internetiin liittyvät ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja edellyttävät siten kokonaisvaltaisia ratkaisuja,

(18) kaikkien sisältöä koskevaan politiikkaan liittyvien toimien olisi oltava nykyisiä kansallisia ja yhteisön aloitteita täydentäviä, kuten erityisesti komission toimintasuunnitelmassa "Kohti eurooppalaista tietoyhteiskuntaa: toimintasuunnitelma" todetaan, ja ne olisi toteutettava siten, että niiden ja yhteisön kyseisellä alalla toteuttaman muun toiminnan, kuten INFO 2000-ohjelman (8), yhteisön tutkimusohjelmien (pitkälle kehitettyyn teknologiaan, kehittyneisiin tietoliikennepalveluihin ja telematiikkaan liittyvien ohjelmien), yhteisön koulutusta, kulttuuria ja pk-yrityksiä koskevien toimien ja aloitteiden sekä rakennerahastojen välille saadaan aikaan synergiaa,

(19) tähän toimintasuunnitelmaan sisältyvissä toimissa olisi otettava huomioon sisä- ja oikeusasioiden alalla saavutetut tulokset,

(20) tämän toimintasuunnitelman edistymistä olisi jatkuvasti ja järjestelmällisesti seurattava, jotta sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa audiovisuaalisen sisällön ja multimedian sisällön markkinoiden kehityksen edellyttämällä tavalla; riippumattoman tahon on sopivassa vaiheessa laadittava arvio toimintasuunnitelman edistymisestä, jotta saadaan taustatietoa, jota tarvitaan jatkossa toteutettavien sisältöä koskevien poliittisten toimien tavoitteiden määrittelyssä; toimintasuunnitelman päättyessä on tehtävä loppuarvio, jossa saavutettuja tuloksia verrataan tässä päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin,

(21) koska perustamissopimuksen 3 b artiklassa ilmaistun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi tarpeellisessa määrin toteuttaa ehdotetun toiminnan tavoitteita tarkasteltavien asioiden kansainvälisen luonteen vuoksi, ehdotettu toiminta voidaan sen yleiseurooppalaisten vaikutusten vuoksi parhaiten toteuttaa yhteisön tasolla,

(22) toimintasuunnitelman keston olisi oltava neljä vuotta, jotta toimien suorittamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi riittävästi aikaa, ja

(23) tässä päätöksessä vahvistetaan koko toimintasuunnitelman kesto ajaksi rahoitusohje, joka on 6 päivänä maaliskuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission julistuksen (9) 1 kohdassa tarkoitettu ensisijainen ohje budjettivallan käyttäjälle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva yhteisön monivuotinen toimintasuunnitelma (jäljempänä "toimintasuunnitelma"), joka sisältyy liitteeseen I.

2. Toimintasuunnitelma kestää neljä vuotta 1 päivästä tammikuuta 1999 aina 31 päivään joulukuuta 2002.

3. Rahoitusohje toimintasuunnitelman toteuttamiseen 1 päivästä tammikuuta 1999 aina 31 päivään joulukuuta 2002 on 25 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

Kustannusten alustava jakautuminen on esitetty liitteessä II.

2 artikla

Toimintasuunnitelman tavoitteena on parantaa Internetin käyttöturvallisuutta ja tukea Internet-alan kehittymisen kannalta suotuisaa ympäristöä Euroopassa.

3 artikla

Edellä 2 artiklassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat, kansallisia toimenpiteitä tukevat ja edistävät toimet komission ohjauksessa liitteessä I esitettyjen toimintalinjojen sekä liitteessä III esitettyjen toimintasuunnitelman toteuttamiskeinojen mukaisesti:

- tuetaan alan itsesääntely- ja sisällönvalvontajärjestelmiä (joilla käsitellään esimerkiksi lapsipornografiaa tai rotuun, sukupuoleen, uskontoon, kansallisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvan vihan lietsomista),

- kannustetaan alaa tarjoamaan suodatintyökaluja ja luokitusjärjestelmiä, joiden avulla vanhemmat tai opettajat voivat valikoida vastuullaan oleville lapsille soveltuvan sisällön ja aikuiset voivat saada käyttöönsä haluamansa laillisen tietosisällön ja joissa otetaan huomioon kielten ja kulttuurien monimuotoisuus,

- tiedotetaan alan tarjoamista palveluista käyttäjille, erityisesti vanhemmille, opettajille ja lapsille, jotta he ymmärtäisivät paremmin Internetin mahdollisuudet ja voisivat paremmin hyödyntää niitä,

- toteutetaan tukitoimia, kuten oikeudellisten seurausten arviointia,

- edistetään kansainvälistä yhteistyötä edellä mainituilla osa-alueilla ja

- tuetaan 2 artiklan mukaista tavoitetta muilla toimilla.

4 artikla

1. Komissio vastaa toimintaohjelman toteuttamisesta.

2. Jäljempänä 5 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan:

- työohjelmaan mukaan lukien kaikki liitteen III kohdassa 9 kuvatut toimintoja koskevat menot,

- talousarvion kustannusten jakamiseen,

- ehdotuspyyntöjen perusteisiin ja sisältöön,

- yhteisön rahoitusta koskevissa ehdotuspyynnöissä ehdotettujen hankkeiden arviointiin ja yhteisön rahoitusosuuden arvioituun määrään kutakin hanketta kohti, jos se on vähintään 300 000 euroa,

- ohjelman arviointitoimenpiteisiin,

- kaikkiin liitteessä III esitetyistä säännöistä tehtäviin poikkeuksiin,

- 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen hankkeisiin,

- muihin 3 artiklan viimeisen luetelmakohdan perusteella mahdollisesti toteutettaviin toimiin.

3. Jos 2 kohdan neljännen luetelmakohdan mukainen yhteisön rahoitusosuuden määrä on pienempi kuin 300 000 euroa, komissio tiedottaa 5 artiklassa tarkoitetulle komitealle hankkeista ja niiden arvioinnin tuloksista.

4. Komissio tiedottaa 5 artiklassa tarkoitetulle komitealle säännöllisesti ohjelman toteuttamisen yleisestä edistymisestä.

5 artikla

Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

6 artikla

1. Komissio varmistaa yhteisön tuen tehokkaan käytön takaamiseksi tämän päätöksen mukaisten toimien tehokkaan ennakkoarvioinnin, valvonnan ja jälkiarvioinnin.

2. Komissio arvioi hankkeiden toteutuksen aikana ja niiden päättymisen jälkeen hankkeiden toteutustapaa ja niiden toteutuksen vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.

3. Valitut tuensaajat antavat komissiolle vuosittaisen kertomuksen.

4. Kahden vuoden kuluttua ja toimintasuunnitelman päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 5 artiklassa tarkoitetun komitean tarkastaman kertomuksen, jossa komissio arvioi liitteessä I määriteltyjen toimintalinjojen toteuttamisessa saavutettuja tuloksia. Kertomuksessa esitetään myös yleisiä johtopäätöksiä, joita voidaan soveltaa laittoman sisällön kaikkiin luokkiin. Komissio voi näiden tulosten perusteella tehdä ehdotuksia toimintasuunnitelman painopisteiden mukauttamisesta.

7 artikla

1. Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluviin EFTA-valtioihin sijoittuneille oikeushenkilöille voidaan tarjota ETA-sopimuksen mukaisesti mahdollisuus osallistua toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

2. Keski- ja Itä-Eurooopan assosioituneisiin maihin sijoittautuneille oikeushenkilöille voidaan assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa sovittujen edellytysten mukaisesti, rahoitusjärjestelyt mukaan lukien, tarjota osallistumismahdollisuus, yhteisön ohjelmiin osallistuminen mukaan lukien.

Osallistumismahdollisuus voidaan tarjota Kyprokseen sijoittautuneille oikeushenkilöille lisämäärärahojen pohjalta kyseisen maan kanssa sovittujen menettelyjen mukaisesti samojen sääntöjen mukaisesti kuin ne, joita sovelletaan Euroopan talousalueeseen kuuluviin EFTA-valtioihin.

3. Kolmansiin maihin sijoittuneille oikeushenkilöille ja kansainvälisille järjestöille voidaan 5 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja ilman tämän toimintasuunnitelman perusteella myönnettävää yhteisön rahallista tukea tarjota osallistumismahdollisuus, jos ne osallistumisellaan tosiasiallisesti edistävät toimintasuunnitelman toteuttamista ja jos se on molemminpuolisen edun periaatteen mukaista.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä tammikuuta 1999.

Euroopan parlamentin puolesta

J. M. GIL-ROBLES

Puhemies

Neuvoston puolesta

J. FISCHER

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 48, 13.2.1998, s. 8. ja EYVL C 324, 22.10.1998, s. 6.

(2) EYVL C 214, 10.7.1998, s. 29

(3) EYVL C 251, 10.8.1998, s. 51

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 2. heinäkuuta 1998 (EYVL C 226, 20.7.1998, s. 33), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 24. syyskuuta 1998 (EYVL C 360, 23.11.1998, s. 83) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 17. marraskuuta 1998 (EYVL C 379, 7.12.1998) sekä neuvoston päätös, tehty 21. joulukuuta 1998.

(5) EYVL C 70, 6.3.1997, s. 1

(6) EYVL C 150, 19.5.1997, s. 38

(7) EYVL L 270, 7.10.1998, s. 48

(8) Neuvoston päätös N:o 96/339/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1996, yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä Euroopan multimedian sisältöteollisuuden kehityksen tukemiseksi ja multimedian sisältöjen käytön edistämiseksi uudessa tietoyhteiskunnassa (INFO 2000) (EYVL L 129, 30.5.1996, s. 24).

(9) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 4

LIITE I

YHTEISÖN MONIVUOTINEN TOIMINTASUUNNITELMA INTERNETIN KÄYTTÖTURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI

TOIMINTALINJAT

Toimintalinjat ja suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ovat keinoja, joilla toteutetaan Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevaa eurooppalaista lähestymistapaa, joka perustuu alan itsesääntelyyn, suodatukseen, luokitukseen ja tiedostamiseen. Lähestymistapa on saanut voimakasta tukea Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden tasolla sekä laajemminkin Euroopassa, kun 29 Euroopan valtion ministerit hyväksyivät Bonnin julistuksen.

Toimintalinjoilla on seuraavat tavoitteet:

- toimijoiden (kyseinen ala, käyttäjät) kannustaminen sopivien itsesääntelyjärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen;

- keskeisten muutosten aikaansaaminen esittelyjä ja teknisiä ratkaisuja tukemalla;

- vanhempien ja opettajien huomion kohdistaminen näihin kysymyksiin, erityisesti heidän asiaa koskevien yhdistystensä kautta;

- yhteistyön sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen Euroopassa ja kansainvälisesti;

- Euroopan laajuisen koordinoinnin tukeminen eri toimijoiden välillä;

- Euroopassa omaksutun ja muualla valitun lähestymistavan yhteensopivuuden varmistaminen.

1. Toimintalinja 1. Turvallisemman käyttöympäristön luominen

Alan osallistuminen yhteistyöhön ja täysin toimiva itsesääntelyjärjestelmä ovat välttämättömiä tekijöitä pyrittäessä rajoittamaan laittoman sisällön tarjontaa Internetissä.

1.1 Euroopan vihjelinjajärjestelmäverkoston perustaminen

Laittoman aineiston leviämistä voidaan tehokkaasti rajoittaa perustamalla Euroopan laajuinen verkosto, jonka muodostavat vihjelinjajärjestelmät eli keskukset, joihin käyttäjät voivat tehdä ilmoituksen Internetistä löytämästään laittomana pitämästään sisällöstä. Laittomasta sisällöstä vastuussa olevien syytteeseen asettaminen on edelleen kansallisten lainsäädännön noudattamista valvovien viranomaisten vastuulla, mutta vihjelinjajärjestelmillä pyritään paljastamaan laittoman aineiston olemassaolo sen levittämisen rajoittamiseksi. Kansallisten oikeusjärjestelmien ja eri kulttuurien erot on myös otettava huomioon.

Toistaiseksi vihjelinjajärjestelmiä on vain joissakin jäsenvaltioissa. Niiden perustamista olisi tuettava, jotta vihjelinjajärjestelmät kattaisivat unionin kokonaisuudessaan sekä maantieteellisesti että kielellisesti. On luotava järjestelyt, joiden avulla voidaan vaihtaa tietoja kansallisten vihjelinjajärjestelmien välillä sekä Euroopan vihjelinjajärjestelmäverkoston ja kolmansissa maissa toimivien vihjelinjajärjestelmien välillä.

Jotta verkosto voisi toimia täysipainoisesti, on parannettava teollisuuden ja lainsäädännön noudattamista valvovien viranomaisten välistä yhteistyötä, varmistettava Euroopan laajuinen verkoston kattavuus ja yhteistyö sekä parannettava tehokkuutta tiedon- ja kokemustenvaihdon avulla.

Toiminta toteutetaan osallistuville organisaatioille (20-25) suunnattavalla ehdotuspyynnöllä, jonka aiheena on Euroopan vihjelinjajärjestelmäverkoston, sekä verkoston ja kolmansissa maissa toimivien vihjelinjajärjestelmien välisten yhteyksien luominen, yhteisten lähestymistapojen kehittäminen sekä osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen.

Osallistuvia organisaatioita tukevat erilaiset alan toimijat (yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, teleoperaattorit, kansallisten vihjelinjajärjestelmien operaattorit ja käyttäjät). Niiden on löydettävä uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja, erityisesti suhteissaan kansallisiin poliisi- ja oikeusviranomaisiin.

1.2 Itsesääntelyn ja käytännesääntöjen tukeminen

Jotta ala voisi osaltaan tehokkaasti torjua laitonta ja haitallista sisältöä, on tärkeää rohkaista yrityksiä luomaan itsesääntelyn puitteita keskinäisen yhteistyön kautta ja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Itsesääntelyjärjestelmän olisi tarjottava korkeatasoinen suoja, ja sen avulla olisi voitava käsitellä myös jäljitettävyyteen liittyviä kysymyksiä.

Koska viestintäverkot ovat luonteeltaan kansainvälisiä, itsesääntelyn tehokkuutta voidaan parantaa Euroopan unionin tasolla koordinoimalla kansallisia aloitteita niiden toteuttamisesta vastaavien elinten välillä.

Tässä toimintalinjassa luodaan Euroopan tasoisia suuntaviivoja käytännesääntöjä varten, saamaan aikaan yksimielisyyttä niiden soveltamisesta ja tukemaan niiden toteuttamista. Toiminta toteutetaan tarjouspyyntönä, jonka avulla valitaan organisaatiot, jotka voivat auttaa itsesääntelyelimiä käytännesääntöjen laadinnassa ja toteuttamisessa. Käytännesääntöjen laatimisen yhteydessä on myös edistettävä Internet-palvelujen tarjoajia varten tunnistettavissa olevia laatumerkintäjärjestelmiä (Quality-site Labels), jotka auttavat käyttäjää tunnistamaan sellaisen palvelun tarjoajan, joka noudattaa käytännesääntöjä. Edistymisen seuraamiseksi tarkoin toteutetaan toimenpiteitä. Toiminta liittyy läheisesti itsesääntelyn puitteita koskevien yhteisten suuntaviivojen kansallisella tasolla tapahtuvan toteuttamisen edistämiseen, mitä tähdennettiin alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta annetussa suosituksessa.

2. Toimintalinja 2. Suodatin- ja luokitusjärjestelmien kehittäminen

Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi on helpotettava sisällön tunnistamista. Tähän voidaan käyttää luokitusjärjestelmää, jossa sisältö kuvataan yleisesti hyväksytyn mallin avulla (jossa esimerkiksi seksi ja väkivalta luokitetaan tietyn asteikon mukaisesti), ja suodatinjärjestelmiä, joiden avulla käyttäjä voi valita haluamansa sisällön. Luokituksia voi antaa joko sisällön tuottaja tai ulkopuolinen luokituspalvelu. On mahdollista käyttää lukuisia erilaisia suodatin- ja luokitusjärjestelmiä. Ne ovat kuitenkin vielä kehittymättömiä, eikä mikään niistä ole vielä riittävällä tasolla sen varmistamiseksi, että käyttäjät voisivat olla varmoja siitä, että heidän haluamansa sisältö ja sisältö, jota he haluavat välttää, olisi luokitettu oikein ja ettei järjestelmä torjuisi täysin harmitonta sisältöä. Toistaiseksi Euroopan sisällön tuottajat ja käyttäjät eivät ole ottaneet luokitusjärjestelmiä laajalti käyttöön.

Tämän toimintalinjan mukaisissa toimenpiteissä keskitytään suodatin- ja luokitusjärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien sekä niiden rajoitusten esittelyyn todellisessa käyttöympäristössä tavoitteena kannustaa eurooppalaisten järjestelmien perustamista sekä totuttaa käyttäjiä näihin järjestelmiin. Suodatin- ja luokitusjärjestelmien on oltava kansainvälisesti yhteensopivia ja -toimivia, ja niitä on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä alan, kuluttajien ja käyttäjien edustajien kanssa.

2.1 Suodatuksen ja luokituksen tarjoamien mahdollisuuksien esittely

Toimien tarkoituksena on tukea luokitusjärjestelmiä, jotka ovat kansainvälisesti yhteensopivia ja soveltuvat Euroopan vaatimuksiin ja joiden avulla voidaan varmistaa, että suodatus ja luokitus tehdään tavalla, joka tarjoaa toimivia vaihtoehtoja käyttäjille, vanhemmille ja opettajille. Jotta riittävä taso saavutettaisiin, on pystyttävä kattamaan suuri määrä www-sivuja. Tämän vuoksi toimilla kannustetaan sisällön tuottajia luokituksen käyttöön. Riippumattomien kolmansien osapuolien toteuttama luokitus takaa yhdenmukaisen lähestymistavan sisällön luokitukseen, ja sen avulla voidaan käsitellä myös tapaukset, joissa sisällön tuottaja ei toteuta luokitusta asianmukaisesti. On vastattava yritysten, viranomaisten ja opetusalan käyttäjien erityistarpeisiin sekä niihin loppukäyttäjien tarpeisiin, joita sisällön tuottajien luokitusjärjestelmä ei pysty täyttämään.

Ehdotuspyynnön jälkeen valitaan hankkeita, joissa validoidaan luokitusjärjestelmiä eurooppalaisen tietosisällön osalta, edistetään luokituksen ottamista osaksi sisällön tuotantoprosessia ja esitellään näistä teknisistä ratkaisuista koituvia etuja. Painopisteenä on ratkaisujen hyödyllisyys ja käytännöllisyys "aidoissa" käyttötilanteissa, joihin osallistuu suuri joukko erilaisia ja tyypillisiä käyttäjiä. Tähän voi sisältyä myös suodatusohjelmiston turvallisuutta koskevia testejä sen ohitus- ja deaktivointiyritysten estämiseksi.

Toinen ehdotuspyyntö koskee erityisesti kolmansien osapuolten toteuttamien luokitusjärjestelmien validointia ja esittelyä.

Jotta esittelyhankkeista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, on arvioitava niiden vaikutusta ja varmistettava, että niiden tulokset leviävät kaikkialle Eurooppaan. Esittelyhankkeiden arvioinnista ja niiden tulosten esittelystä julkaistaan tarjouspyyntö.

Tämän toimintalinjan mukaiset esittelyhankkeet voivat edistää merkittävästi toimintalinjan 3 mukaista tiedotustoimintaa.

Esittelyhankkeisiin osallistuu ala (itsesääntelystä vastaavat elimet, yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, sisällön tuottajat, verkko-operaattorit, ohjelmistoyritykset), käyttäjä-, kuluttaja- ja kansalaisoikeusryhmät sekä alan sääntelystä vastaavat ja lainsäädännön noudattamista valvovat viranomaiset.

2.2 Luokitusjärjestelmiä koskevan kansainvälisen sopimuksen edistäminen

Alan toimijoiden ja Euroopan unionin muiden eturyhmien kansainvälinen yhteistyö muualla maailmassa vaikuttavien kumppaneiden kanssa on erityisen tärkeää, jotta varmistettaisiin luokitusjärjestelmien yhteentoimivuus.

Monissa elimissä on jo käynnissä työ, jonka aiheena ovat protokollat sekä lukuisia eri vaatimuksia täyttävän luokitusjärjestelmän suunnittelu. On olennaista, että Euroopan ääni tulee kuulluksi kansainvälisissä keskusteluissa, ja tämän varmistamiseksi järjestetään yhtenäistä toimintaa käsitteleviä kokouksia.

3. Toimintalinja 3. Tiedotustoimien edistäminen

Internetillä on runsaasti käyttäjiä, jotka hyödyntävät sen tarjoamia uusia palveluita. Samalla vallitsee tietty epävarmuus siitä, miten verkkoviestinnän eri kysymyksiä pitäisi käsitellä. Vanhemmat, opettajat ja lapset on saatettava tietoisiksi Internetin tarjoamista mahdollisuuksista sekä sen haitoista. Heillä ei aina ole riittävästi tietoja niistä eri keinoista, joilla lapsia voidaan suojella epätoivottavalta aineistolta. Tiedotuksella on lisättävä vanhempien ja opettajien luottamusta siihen, että lapset voivat käyttää Internetiä turvallisemmin.

Tiedottaminen on tarpeen myös toimintalinjojen 1 ja 2 täydentämiseksi, sillä alan pyrkimykset itsesääntelyn, suodatuksen ja luokituksen toteuttamiseksi voivat onnistua vain, jos käyttäjät ja myös mahdolliset käyttäjät ovat niistä tietoisia.

Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi Euroopan parlamentti on kehottanut toteuttamaan EU:n talousarviosta rahoitettavan Euroopan laajuisen kampanjan ja tiedotusohjelman, jossa kerrotaan vanhemmille ja muille lasten parissa työskenteleville (opettajat, sosiaalityöntekijät jne.) parhaista keinoista (mukaan lukien tekniset näkökohdat) alaikäisten suojelemiseksi sisällöltä, joka saattaisi olla haitallista heidän kehitykselleen, jotta näin turvattaisiin heidän hyvinvointinsa.

Jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin perustuvat eurooppalaiset toimet auttavat osaltaan vahvistamaan synergiaa erityisesti tiedon- ja kokemustenvaihdon avulla. Toimintaohjelmassa käynnistetään tiedotustoimia, jotka perustuvat tiedon jakamiseen yhteyksien tarjoajilta asiakkaille ja joilla laaditaan koulutusalalla käytettäväksi tarkoitettua aineistoa.

Tiedotukseen liittyvien aloitteiden yhteydessä hyödynnetään muissa ohjelmissa toteuttavia tiedotushankkeita, erityisesti INFO 2000 -ohjelmaan kuuluvaa MIDAS-NET-hanketta. Jos tarjolla on useita yhtä hyviä vaihtoehtoja tiedon levittämiseksi kohderyhmille, niistä on valittava kaikkein kannattavin. Sähköinen tiedon levittäminen on asetettava etusijalle aina, kun se on mahdollista ja hyödyllistä.

Toiminta toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa etsitään parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, ja toisessa vaiheessa avustetaan toimien kansallisessa toteuttamisessa eri jäsenvaltioissa toimivia kerrannaisvaikutuksia tarjoavia organisaatioita, kuten esimerkiksi kuluttajajärjestöjä ja muita alan yhdistyksiä.

3.1 Tiedotustoimien valmistelu

Ensi vaiheessa julkistetaan ehdotuspyyntö, joka koskee valmistelutoimia kerrannaisvaikutuksia tarjoavien organisaatioiden löytämiseksi, sekä kohderyhmän saavuttamiseen parhaiten soveltuvien kanavien, tiedotusvälineiden ja sisällön määrittelemiseksi. Tähän vaiheeseen kuuluu myös perusaineiston laatiminen sekä sen sovittaminen kielen ja kulttuurin erityisvaatimuksiin ja toimintalinjan 2 mukaisista esittelyhankkeista saatujen tulosten huomioon ottaminen. Esittelyhankkeiden tuloksista saadaan merkittävä panos tiedotustoiminnan sisältöön. Tässä vaiheessa laaditaan myös toteuttamissuunnitelma.

Kohderyhmänä ovat vanhemmat ja opettajat, ja toimintaan osallistuvat alan toimijat (Internet-palveluiden tarjoajat, sisällön tuottajat) sekä kerrannaisvaikutuksia tarjoavat organisaatiot, esim. kuluttajajärjestöt ja koulutusala.

3.2 Täysimittaisten tiedotustoimien täytäntöönpanon tukeminen

Toisella ehdotuspyynnöllä valitaan aloitteet, joille myönnetään yhteisön tukea seurantatoimintaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tällöin hyödynnetään valmistelutoimien aikana valittuja, kerrannaisvaikutuksia tarjoavia organisaatioita ja soveltuvia kanavia, tiedotusvälineitä ja sisältöjä. Toimilla pyritään tiedottamaan aikuisille (vanhemmille ja opettajille) Internetin tarjoamista mahdollisuuksista ja sen haitoista sekä keinoista, joilla voidaan tunnistaa hyödyllinen sisältö ja estää haitallisen sisällön saanti.

Toiminta mukautetaan jäsenvaltioiden tarpeisiin, ja siinä saattaa olla eroja jäsenvaltion koon, väestön, Internetin käyttöasteen jne. mukaisesti. Toimia on kahta tyyppiä: ensimmäiset suunnataan opettajille ja koulutusalalle, ja toiset kohdistetaan laajemmin suurelle yleisölle (vanhemmille ja lapsille).

Opettajille suunnattuihin toimiin voi sisältyä työpajoja sekä erityisen painetun ja multimediamuotoisen aineiston laatimista ja jakelua suurelle osalle tästä ammattiryhmästä. Toimintasuunnitelmalla "Oppiminen tietoyhteiskunnassa" on takanaan alan laaja tuki, ja yhteistyössä sen kanssa voidaan järjestää erityisiä verkkopäiviä (sarja erityistapahtumia, joiden avulla lisätään verkon käyttäjien tietämystä). Suurelle yleisölle suunnattuihin tyypillisiin toimiin kuuluisi esimerkiksi www-sivujen laatiminen, tiedotusaineiston jakelu kouluissa, yhteyksien tarjoajien välityksellä ja tietokoneita myyvien liikkeiden kautta sekä CD-ROM -levyjen jakelu tietokonelehtien yhteydessä. Tarkempaa tietoa voidaan antaa verkkokäyttöön tarkoitetun laitteiston tai ohjelmiston oston yhteydessä, tai uusille tilaajille tietoja voivat antaa Internet-palvelujen tarjoajat. Myös perinteisiä tiedotusvälineitä (lehdistö, televisio) käytettäisiin mainoskampanjoiden ja toimittajille jaettavien tietopakettien muodossa toteutettavassa tiedottamisessa. Euroopan koulujen tietoverkostoa ollaan parhaillaan perustamassa jäsenvaltioiden opetusministeriöiden tuella, ja sen tarjoamaa perustaa käytetään erityisten www-sivujen laatimiseen ja ylläpitoon.

Yhteisön tuella pyritään tehostamaan laajamittaista tiedottamista ja tarjoamaan yleistä koordinointia ja kokemustenvaihtoa, jotta toiminnan tuloksista voitaisiin hyötyä jatkuvasti (esimerkiksi mukauttamalla jaettavaa aineistoa). Yhteisön rahoitusta myönnetään yleensä enintään kolmannes tukikelpoisista kustannuksista. Nykyisiä verkostoja käyttämällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, mutta sopivan sisällön tuottamiseen tarvitaan lisärahoitusta.

4. Toimintalinja 4. Tukitoimet

4.1 Oikeudellisten vaikutusten arviointi

Internet toimii maailmanlaajuisesti. Lainsäädännön perustana sitä vastoin on joko kansallinen alue tai yhteisön oikeuden osalta Euroopan unioni. Toimintalinjojen tehokkuus kasvaa, jos toiminnassa otetaan huomioon myös sellaiset oikeudelliset kysymykset, joita ei käsitellä yhteisön muiden aloitteiden piirissä. Näihin kuuluvat erityisesti kysymykset sovellettavasta lainsäädännöstä ja menettelytavoista.

Tarvittaessa voitaisiin järjestää 5 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tarjouskilpailu, jonka aiheena on Internetin sisällön tai sen käytön yhteydessä esiintyvien oikeudellisten kysymysten arviointi.

4.2 Koordinointi vastaavien kansainvälisten aloitteiden kanssa

Suosituksessa alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta komissiota kehotetaan edistämään kansainvälistä yhteistyötä suosituksen alaan kuuluvilla eri aloilla. Tällöin olisi erityisesti jaettava kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Euroopan unionin eri toimijoiden ja eturyhmien sekä niiden muualla maailmassa toimivien yhteistyökumppanien kesken. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa eurooppalaisten toimien ja muualla maailmassa tehtävien vastaavien aloitteiden välinen johdonmukaisuus. Tämän tavoitteen saavuttamiseen päästään säännöllisillä tapaamisilla, joiden aiheena on yhtenäinen toiminta.

Kansainvälisen konferenssin avulla, josta päätetään 5 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, toimintalinjoista saadut kokemukset voitaisiin jakaa alan eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja myös laajemmin. Konferenssissa voitaisiin käsitellä kaikkia toimintasuunnitelmaan kuuluvia kysymyksiä, ja siihen osallistuisivat kyseinen ala (itsesääntelystä vastaavat elimet, yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, sisällön tuottajat, verkko-operaattorit, ohjelmistoyritykset), käyttäjä-, kuluttaja- ja kansalaisoikeusryhmät sekä alan säätelystä vastaavat ja lainsäädännön noudattamista valvovat viranomaiset. Tällainen konferenssi voisi olla merkittävä myös toimintasuunnitelmasta saatavien tulosten levittämisessä.

Konferenssi perustuisi muiden vastaavia aiheita käsitelleiden konferenssien tuloksiin, jolloin vältettäisiin päällekkäistä toimintaa.

Komissio kuulee 5 artiklassa tarkoitettua komiteaa ennen tällaisen konferenssin järjestämistä.

4.3 Yhteisön toimenpiteiden vaikutusten arviointi

On tärkeää arvioida tarkoin, onko toimintasuunnitelmassa ja suosituksessa ilmaistut tavoitteet saavutettu. Arvioinnissa voidaan myös yksilöidä mahdollisia jatkotoimenpiteitä alan, yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden tai kuluttajien edustajien toteutettaviksi. Arviointi toteutetaan samassa yhteydessä kuin suosituksessa alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta tarkoitettujen alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi toteutettujen toimenpiteiden arviointi. Arviointi käynnistetään tarjouspyynnön perusteella.

LIITE II

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

1. Komissio toteuttaa toimintasuunnitelman liitteessä I esitetyn teknisen sisällön mukaisesti.

2. Toimintasuunnitelma toteutetaan välillisten toimien avulla ja aina kun mahdollista kustannustenjakoperiaatteella. Yhteisön rahoitusosuus ei saisi ylittää hankkeelle välttämättömänä pidettyä vähimmäismäärää, ja se myönnetään periaatteessa vain, jos hanke kohtaa muutoin ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia. Lisäksi yhteisön rahoitusosuus ei saa ylittää 50 prosenttia hankkeen kustannuksista muutoin kuin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

3. Kustannusten jakoon perustuvien hankkeiden valinta perustuu yleensä tavanomaiseen menettelyyn, jossa ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ehdotuspyyntöjen sisältö määritellään läheisessä yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja soveltamalla päätöksessä vahvistettuja menettelyjä. Tärkein arviointiperuste ehdotuspyyntömenettelyn mukaisesti tuettavia hankkeita valittaessa on se, miten hankkeilla voidaan edistää toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

4. Yhteisön tukea koskeviin hakemuksiin olisi tarvittaessa liitettävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden rahoitukseen kaikki osatekijät, mukaan lukien yhteisöltä pyydettävä rahoitustuki sekä kaikki muista lähteistä pyydetty tai saatu tuki.

5. Komissio voi myös toteuttaa ehdotuspyyntömenettelyä joustavamman rahoitusjärjestelyn tukeakseen yhteenliittymien syntymistä erityisesti pk-yritysten ja epäsuotuisilla alueilla toimivien organisaatioiden osalta, sekä sellaisten pitkän aikavälin toimenpiteiden toteuttamista, joiden tavoitteena on Internetin laittoman ja haitallisen sisällön torjuminen. Tämä järjestely voi olla pysyvä.

6. Komissio toteuttaa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että poikkeustapauksissa voidaan ottaa huomioon sellaisia hanke-ehdotuksia, joita ei ole pyydetty ja jotka koskevat erityisen kiireellisten toimenpiteiden toteuttamista silloin, kun tekninen kehitys edellyttää toiminnan muuttamista.

7. Edellä olevan 5 ja 6 kohdan mukaisia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt toteutetaan tämän päätöksen 5 artiklan ja komission varainhoitoasetuksen mukaisesti. Ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

8. Komission tutkimus- ja palvelusopimusten puitteissa kokonaan rahoittamat hankkeet toteutetaan tarjouspyyntömenettelynä varainhoitoasetuksen mukaisesti. Avoimuus varmistetaan kuulemalla ulkopuolisia asiantuntijoita (Internetiä käsittelevää työryhmää ja oikeusasioiden neuvoa-antavaa komiteaa) sekä hyödyntämällä tiedotuksessa aktiivisesti komission tietopalveluja.

9. Toimintasuunnitelman aikana komissio toteuttaa myös valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimia, joiden tarkoituksena on edistää toimintasuunnitelman yleisten ja toimintalinjojen erityisten tavoitteiden saavuttamista. Näihin toimiin kuuluvat toimintasuunnitelman yleistavoitteita tukevat tutkimukset, jatkotoimenpiteitä valmistelevat toimet, toimintasuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumista helpottavat toimenpiteet sekä toimintasuunnitelmaan kuuluvien aloitteiden tuloksista tiedottaminen.

10. Kaikkien rahoitustukea saavien hankkeiden yhteydessä on mainittava saatu tuki.