31998R2820

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2820/98,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1998,

monivuotisen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä heinäkuuta 1999 alkaen 31 päivään joulukuuta 2001

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

sekä katsoo, että

1) Euroopan yhteisö on Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssissa (UNCTAD) tekemänsä tarjouksen mukaisesti myöntänyt vuodesta 1971 yleisiä tullietuuksia tietyille kehitysmaista peräisin oleville maatalous- ja teollisuustuotteille; tullietuusjärjestelmän ensimmäinen kymmenvuotisjakso päättyi 31 päivänä joulukuuta 1980; toinen kymmenvuotisjakso päättyi 31 päivänä joulukuuta 1990, mutta yhteisö jatkoi kuitenkin järjestelmän soveltamista sellaisenaan 31 päivään joulukuuta 1994; kyseisestä päivästä yhteisö on jatkanut tarjouksensa soveltamista uudella kymmenvuotisjaksolla (1995-2004),

2) järjestelmän aikaisempi myönteinen vaikutus kehitysmaiden pääsyn helpottamiseksi tullietuuksia myöntävien maiden markkinoille on tunnustettu ja sen vuoksi on perusteltua jatkaa sen soveltamista tietyksi määräajaksi täydentämään muita ensisijaisia toimia, erityisesti monenvälistä kaupan vapauttamista,

3) komissio esitti 1 päivänä kesäkuuta 1994 neuvostolle antamassaan tiedonannossa suuntaviivat, joita se suosittelee uudelle vuodet 1995-2004 kattavalle kymmenvuotiskaudelle yleisen tullietuusjärjestelmänsä soveltamisessa,

4) nämä kymmenvuotiskauden suuntaviivat vahvistettiin vuonna 1995 ottamalla käyttöön ensimmäinen kymmenvuotisjakso, jota sovelletaan monivuotisen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta vuosina 1995-1998 tiettyihin kehitysmaista peräisin oleviin teollisuustuotteisiin 19 päivänä joulukuuta 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 3281/94 (2) ja monivuotisen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä heinäkuuta 1996 30 päivään kesäkuuta 1999 tiettyihin kehitysmaista peräisin oleviin maataloustuotteisiin 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1256/96 (3) käyttöön otettuun järjestelmään,

5) sopimus Euroopan unionista on merkinnyt uutta aloitetta Euroopan unionin ulkopolitiikan yhteydessä toteutettavalle yhteisön kehityspolitiikalle vahvistamalla ensisijaiseksi tavoitteeksi kehitysmaiden kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja niiden sopusointuisen ja asteittaisen yhdentymisen maailmantalouteen,

6) tämän vuoksi yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä olisi painotettava sen asemaa kehityksen edistäjänä soveltamalla järjestelmää ensisijaisesti sitä eniten tarvitseviin eli köyhimpiin maihin; lisäksi järjestelmällä olisi täydennettävä Maailman kauppajärjestön (WTO) välineitä ja helpotettava kehitysmaiden yhdentymistä maailmantalouteen ja monenväliseen kauppajärjestelmään; tämän vuoksi tullietuuksien myöntäminen on tarpeen mukaan toteutettava väliaikainen toimenpide, ja etuudet poistetaan asteittain, kun tarpeita niiden myöntämiseen ei enää ole,

7) yhteisön yleisellä tullietuusjärjestelmällä olisi pyrittävä edelleen yleiseen ja tasapuoliseen vapauttamiseen aikaisempiin järjestelmiin verrattuna ottaen huomioon etuusmarginaalin vaikutus etuuskohtelukaupan mahdolliseen määrään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisten kannustusmenettelyjen soveltamista,

8) yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä olisi myös otettava huomioon tiettyjen alojen tai tuotteiden arkuus yhteisön teollisuuden ja maatalouden kannalta; aroille aloille olisi edelleen taattava suoja liialliselta tuonnilta kaksoismenettelyllä, johon sisältyy tullietuusmarginaalien muuttaminen ja kiireellisissä tapauksissa suojalausekkeen käyttö,

9) keskimääräisesti tai vähiten kehittyneiden kehitysmaiden pääsyn helpottamiseksi yhteisön markkinoille ja tullietuuksien tehokkaan käytön lisäämiseksi olisi jatkettava edelleen etuuksien asteittaista vähentämistä koskevan menettelyn soveltamista,

10) aloittain ja maittain sovellettavassa etuuksien asteittaista vähentämistä koskevassa menettelyssä yhdistetään toisaalta kehityksen arviointiperuste määritettynä kehitysindeksillä, jossa yhdistetään tulo asukasta kohti ja kyseisen maan valmistamien tuotteiden viennin määrä verrattuna yhteisön vastaaviin lukuihin, ja toisaalta suhteellisen erikoistumisen arviointiperuste määritettynä erikoistumisindeksillä, joka perustuu edunsaajamaan osuuteen yhteisön kokonaistuonnista yleensä ja edunsaajamaan osuuteen yhteisön kokonaistuonnista tietyllä alalla; näitä kahta arviointiperustetta soveltamalla olisi voitava mukauttaa erikoistumisindeksin suoranaisia vaikutuksia soveltamisalan ulkopuolelle jätettävien alojen osalta kunkin kehitystason mukaisesti,

11) kaupan ja rahoituksen edellytyksissä tapahtuvan maailmanlaajuisen kehityksen perusteella yhteisö saattaa tarvittaessa tarkastella vuoden 1999 loppuun mennessä etuuksien asteittaista vähentämistä koskevan menettelyn täytäntöönpanon tuloksia,

12) aloittain ja maittain sovellettavaa etuuksien asteittaista vähentämistä koskevaa menettelyä olisi sovellettava edelleen myös edunsaajamaihin, joiden yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien tietyn alan tuotteiden vienti ylittää neljänneksen edunsaajamaiden näiden saman alan samojen tuotteiden kokonaisviennistä edellisen järjestelmän viitetilastovuoden aikana, kyseisten maiden kehitystasosta riippumatta,

13) etuuksien asteittaista vähentämistä koskevaa menettelyä ei saisi edelleenkään soveltaa maihin, joiden yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien tietyn alan tuotteiden vienti yhteisöön on enintään kaksi prosenttia edunsaajamaiden saman alan viennistä yhteisöön edellisen järjestelmän viitetilastovuoden aikana,

14) järjestelmää ei saisi edelleenkään soveltaa maihin ja alueisiin, joiden tulo asukasta kohti ylittää yhteisön jäsenvaltion tulon asukasta kohti ja jonka kehitysindeksi on suurempi kuin -1,

15) WTO:n jäsenvaltiot sitoutuivat Singaporessa vuoden 1996 joulukuussa pidetyssä ministerikokouksessa toimintasuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on parantaa vähiten kehittyneistä maista peräisin olevien tuotteiden pääsyä WTO:n jäsenvaltioiden markkinoille,

16) 16 päivänä huhtikuuta 1997 annettuun komission tiedonantoon ja 2 päivänä kesäkuuta 1997 vahvistettuihin neuvoston päätelmiin perustuvassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 602/98 (4) myönnetään vähiten kehittyneille maille, jotka eivät ole Lomén yleissopimuksen osapuolia, vastaavat etuudet kuin mitä mainitun yleissopimuksen osapuolina olevilla mailla on,

17) huumausaineiden valmistuksen ja kaupan vastaisen toiminnan tehokkaisiin ohjelmiin sitoutuneiden maiden olisi kuitenkin voitava jatkaa niille edellisessä järjestelmässä myönnetyn edullisemman menettelyn soveltamista; näille maille olisi myönnettävä edelleen tullittomuus teollisuus- ja maataloustuotteiden osalta, jos ne jatkavat pyrkimyksiään huumausaineiden vastaisessa toiminnassa; tätä järjestelmää olisi sovellettava teollisuuden alalla myös Keski-Amerikan yhteismarkkinoihin kuuluviin maihin ja Panamaan,

18) 25 päivänä toukokuuta 1998 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1154/98 (5) otettiin käyttöön asetusten (EY) N:o 3281/94 ja (EY) N:o 1256/96 7 ja 8 artiklassa säädetyt työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön suojelua koskevat erityiset kannustusmenettelyt,

19) nämä erityiset kannustusmenettelyt olisi voitava myöntää yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaille; menettelyjä olisi myös sovellettava aloilla, joilla niihin mahdollisesti sovelletaan etuuksien asteittaista vähentämistä koskevaa menettelyä; niitä ei kuitenkaan saisi soveltaa aloilla, joihin sovelletaan asetusten (EY) N:o 3281/94 ja (EY) N:o 1256/96 5 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä, koska kyseisiä aloja ei oteta huomioon kilpailukykyyn liittyvistä syistä riippumatta asianomaisen maan kehitystasosta,

20) työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevia kannustusmenettelyä voidaan myöntää ainoastaan niitä kirjallisesti hakeneille maille, jotka voivat todistaa soveltavansa lainsäädäntöä, johon sisältyvät järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevien ILO:n yleissopimusten nro 87 ja nro 98 sekä työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 määräykset,

21) työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä olisi myönnettävä maille tai tietyissä tapauksissa tuotantoaloille, joilla on tosiasiallisesti toteutettu toimenpiteitä kyseisten määräysten noudattamiseksi; tämän vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta soveltaa erityismenettelyä ainoastaan tietyillä aloilla,

22) ympäristönsuojelua koskevia kannustusmenettelyjä olisi myönnettävä ainoastaan niitä kirjallisesti hakeneille maille, jotka voivat todistaa panneensa täytäntöön lainsäädännön, johon sisältyvät Kansainvälisen trooppisen puun kauppajärjestön (ITTO) vahvistamat säännöt,

23) sosiaalisiin näkökohtiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä erityisiä kannustusmenettelyjä koskevat hakemukset olisi julkaistava, jotta henkilöt, joita asia koskee, voisivat esittää näkökantansa; päätös siitä, myönnetäänkö erityismenettelyjä, olisi tehtävä komission tutkittua hakemukset tarkasti ja yleisten tullietuuksien komitean annettua asiasta puoltavan lausunnon,

24) työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien kannustusmenettelyjen toimivuus olisi varmistettava siten, että edunsaajamaiden viranomaiset todistavat tuotteiden olevan edellä tarkoitettujen määräysten mukaisia, sekä siten, että hallinnollisen yhteistyön menetelmät vastaavat alkuperän tarkastamisessa käytettyjä menetelmiä,

25) varmentamisessa ja hallinnollisen yhteistyön menetelmissä olisi otettava huomioon tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (6) asiaa koskevat säännökset; erityismenettelyjä olisi kuitenkin säädettävä erityisiä kannustusmenettelyjä käyttävien tuojien oikeutettujen etujen turvaamiseksi,

26) kyseisten menettelyjen mahdollisimman tehokkaan kannustavan vaikutuksen aikaansaamiseksi olisi säädettävä houkuttelevan suuruinen etuusmarginaali; tämän vuoksi olisi jatkettava neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1154/98 säädettyjen marginaalien soveltamista,

27) trooppisen metsän suojelua koskevia kansainvälisiä määräyksiä ei tällä hetkellä voida soveltaa metsänhakkuutoiminnan valvonnassa; tässä vaiheessa olisi ympäristönsuojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä varten suositeltavampaa toteuttaa edelleen kunkin maan osalta etukäteen tehtävä yleistarkastus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhemmin toteutettavan jälkitarkastuksen täytäntöönpanoa, heti kun olosuhteet sen sallivat; kyseisen menettelyn yhteydessä myönnettävät lisäetuusmarginaalit voivat olla samat kuin sosiaalialalla sovelletut,

28) liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettujen tuotteiden huomattavan arkuuden vuoksi olisi säädettävä, että kyseisiin tuotteisiin sovellettavista erityisistä kannustusmenettelyistä johtuvan tullin lisäalennuksen enimmäismäärä on 40 prosenttia,

29) tietyissä erityisissä olosuhteissa erityisten kannustusmenettelyjen väliaikainen peruuttaminen kokonaan tai osittain voi olla perusteltua; tällainen olosuhde vallitsee, jos edunsaajamaat eivät noudata tekemiään sitoumuksia.

30) tietyissä erityisissä olosuhteissa järjestelmän etuuksien väliaikainen peruuttaminen kokonaan tai osittain voi olla perusteltua; tällaisia olosuhteita ovat orjatyö missä muodossa tahansa, vankiloissa valmistettujen tuotteiden vienti, viennin ja kauttakuljetuksen riittämätön valvonta huumausaineiden ja rahanpesun osalta, yhteisöä syrjivä kohtelu edunsaajamaiden lainsäädännössä tai sellaisten hallinnollisen yhteistyön menetelmien soveltamatta jättäminen, joilla voidaan varmistaa järjestelmän moitteeton toiminta; myös Uruguayn kierroksen aikana neuvoteltujen velvoitteiden, jotka koskevat markkinoillepääsystä sovittujen tavoitteiden toteuttamista, tai kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien tiettyjen kansainvälisten yleissopimusten määräysten noudattamatta jättäminen kuuluvat tällaisiin erityisiin olosuhteisiin,

31) ennen väliaikaiseen peruuttamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista olisi noudatettava menettelyä, jossa kaikilla osapuolilla, joita asia koskee, on mahdollisuus esittää näkökantansa,

32) yhteisön on pystyttävä toimimaan nopeasti, jos kolmas maa on tosiasiallisilla petoksilla, vakavilla ja toistuvilla sääntöjenvastaisuuksilla tai hallinnollisen yhteistyön selvällä puuttumisella vahingoittanut yhteisön taloudellisia etuja; näin ollen olisi suotavaa, että komissio voi ilmoitettuaan jäsenvaltioille ja toimijoille asiaa koskevista perustelluista epäilyksistä keskeyttää väliaikaisesti tiettyjen etuuksien myöntämisen riittävien todisteiden perusteella,

33) tällaisen menettelyn päätyttyä päätös väliaikaisesta peruuttamisesta, sellaisena kun se on edellä määritelty, olisi tehtävä ottaen huomioon kaikki suhteet kyseiseen edunsaajamaahan; yhteisön etu voi toteutua paremmin tietyissä tapauksissa, jos näitä suhteita, jotka voivat todennäköisesti sisältää muita kuin kauppaan liittyviä seikkoja, tutkitaan neuvostossa; sen vuoksi neuvoston olisi pidätettävä päätösvaltuudet itsellään peruutettaessa järjestelmän etuudet jonkin maan osalta kokonaan tai osittain,

34) tullietuuksien väliaikaista peruuttamista kokonaan olisi jatkettava edelleen Myanmarin liitosta peräisin olevien teollisuus- ja maataloustuotteiden osalta asetuksen (EY) N:o 552/97 (7) säännösten mukaisesti maassa harjoitetun pakkotyön vuoksi,

35) ei olisi johdonmukaista myöntää järjestelmän etuuksia tuotteille, joihin sovelletaan polkumyynnin tai vientituen vastaisia toimenpiteitä, jos näiden toimenpiteiden toteuttamisessa ei otettaisi huomioon etuusmenettelyn vaikutuksia,

36) tämän asetuksen mukaisesti kyseisiin tuotteisiin sovellettavat etuustullit olisi yleisesti ottaen laskettava kyseiseen tuotteeseen sovellettavan yhteisen tullitariffin mukaisen sopimustullin perusteella; etuustullit olisi kuitenkin laskettava autonomisen tullin perusteella, jos kyseisille tuotteille ei ole määritetty sopimustullia tai autonominen tulli on sopimustullia pienempi; tämän asetuksen soveltamisalaan ei ole tarpeen sisällyttää tuotteita, joita yhteisen tullitariffin tullittomuus koskee; laskelma ei missään tapauksessa saa perustua sopimusperusteisiin tai autonomisiin tariffikiintiöihin sovellettaviin tulleihin;

37) samoja laskentamenetelmiä olisi sovellettava myös arvotulleihin samoin kuin yhteisessä tullitariffissa vahvistettujen vähimmäis- ja enimmäistullien käsittelyynkin; kyseinen tullinalennus ei vaikuta arvotulliin lisättävien paljoustullien kantamiseen ja

38) tällä hetkellä voimassa olevan järjestelmän säännöksiä olisi sovellettava maataloustuotteisiin sellaisina kuin niistä säädetään asetuksessa (EY) N:o 1256/96 niiden voimassaolon tavanomaiseen päättymispäivään eli 30 päivään kesäkuuta 1999 saakka,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Jatketaan yleisestä menettelystä ja erityisistä kannustusmenettelyistä muodostuvan yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän voimassaoloa 1 päivänä heinäkuuta 1999 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2001 päättyväksi ajanjaksoksi tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten ja siinä määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I tarkoitettuihin yhteisen tullitariffin 1-97 ryhmään kuluviin tuotteisiin, lukuun ottamatta 93 ryhmän tuotteita. Sitä sovelletaan 6 ja 7 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ainoastaan liitteessä VII tarkoitettuihin tuotteisiin.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaiset etuudet rajoitetaan koskemaan liitteessä III mainittuja maita ja alueita.

4. Maat tai alueet, joiden osalta jäljempänä esitetyt edellytykset täyttyvät, poistetaan liitteessä III olevasta edunsaajamaiden tai -valtioiden luettelosta:

- bruttokansantulo asukasta kohti on Maailmanpankin vahvistamien viimeisimpien tietojen mukaan vuonna 1995 suurempi kuin 8 210 Yhdysvaltain dollaria,

- litteessä II olevassa 2 osassa esitetyn kaavan mukaisesti laskettu ja siinä esitettyihin tietoihin perustuva kehitysindeksi on suurempi kuin -1.

Näitä perusteita sovelletaan kumulatiivisesti.

5. Tällä asetuksella käyttöön otetun etuusmenettelyn soveltamisen edellytyksenä on noudattaa käsitteen "alkuperätuotteet/peräisin olevat tuotteet" määritelmää, joka vahvistetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 249 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6. Maan tai alueen poistaminen yleiseen tullietuuskohteluun oikeutettujen maiden tai alueiden luettelosta 5 kohdan säännösten nojalla ei vaikuta mahdollisuuteen käyttää näistä maista peräisin olevia tuotteita sellaisen alueellisen kumulaation järjestelmän yhteydessä, jota sovelletaan alueellisiin ryhmiin, joita tarkoitetaan komission asetuksen (EY) N:o 2454/93 72 artiklan 3 kohdassa, jos tämä maa on ollut asianomaisen alueellisen ryhmän jäsen kyseisen tuotteeseen sovellettavan monivuotisen etuusjärjestelmän vuonna 1995 tapahtuneesta voimaantulosta lähtien ja tätä maata ei pidetä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 72 a artiklassa tarkoitettuna lopputuotteen alkuperämaana.

I OSASTO YLEINEN MENETTELY

1 jakso Muuttamismenettely

2 artikla

1. Liitteessä I olevan 1 osan tuotteisiin sovellettava etuustulli on 85 prosenttia yhteisen tullitariffin mukaisesta, kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta tullista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta II osaston säännösten soveltamista.

2. Liitteessä I olevan 2 osan tuotteisiin sovellettava etuustulli on 70 prosenttia yhteisen tullitariffin mukaisesta, kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta tullista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta II osaston säännösten soveltamista.

3. Liitteessä I olevan 3 osan tuotteisiin sovellettava etuustulli on 35 prosenttia yhteisen tullitariffin mukaisesta, kyseiseen tuotteeseen sovellettavasta tullista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta II osaston säännösten soveltamista.

4. Liittessä I olevan 4 osan tuotteisiin sovellettavat yhteisen tullitariffin mukaiset tullit suspendoidaan kokonaan.

2 jakso Etuuksien asteittaista vähentämistä koskeva menettely

3 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen etuuksien poistamista edellisessä järjestelmässä käyttöön otetun etuuksien asteittaista vähentämistä koskevan menettelyn nojalla sovelletaan liitteessä II olevassa 1 osassa mainittuihin maihin ja aloihin, joiden osalta liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

2. EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin ei sovelleta etuusmenettelyä niiden maiden osalta, joille sitä ei ole myönnetty edellisen järjestelmän aikana.

4 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen etuuksien poistamista etuuksien asteittaista vähentämistä koskevan menettelyn nojalla sovelletaan myös liitteessä II olevassa 1 osassa mainittuihin maihin, joiden tämän järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien tietyn alan tuotteiden vienti ylittää 25 prosenttia edunsaajamaiden näiden saman alan samojen tuotteiden kokonaisviennistä edellisen järjestelmän viitetilastovuoden aikana.

2. Etuuksien asteittaista vähentämistä koskevaa menettelyä ei sovelleta maihin, joiden yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien tietyn alan tuotteiden vienti yhteisöön on enintään kaksi prosenttia edunsaajamaiden saman alan kokonaisviennistä yhteisöön edellisen järjestelmän viitetilastovuoden aikana.

5 artikla

Komissio antaa tämän asetuksen 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen 3 ja 4 artiklan soveltamisesta ennen 31 päivää joulukuuta 1999 ja esittää neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000 asianmukaisia ehdotuksia.

3 jakso Vähiten kehittyneisiin maihin sovellettava erityinen tukimenettely

6 artikla

Liitteessä IV mainittujen vähiten kehittyneiden maiden osalta suspendoidaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit kokonaan liitteessä I tarkoitetuilta ja ne alennetaan 2 artiklassa säädettyä muuttamismenettelyä noudattaen liitteessä VII tarkoitetuilta tuotteilta.

4 jakso Huumausaineiden vastaista toimintaa koskeva erityinen tukimenettely

7 artikla

Liitteessä V mainittujen maiden osalta suspendoidaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit kokonaan liitteessä I tarkoitetuilta teollisuustuotteilta, jotka kuuluvat yhteisen tullitariffin 25-97 ryhmään, lukuun ottamatta 93 ryhmää, sekä liitteessä VII olevassa 4 osassa tarkoitetuilta tuotteilta, tähdellä merkityt tuotteet pois luettuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista.

II OSASTO ERITYISET KANNUSTUSMENETTELYT

1 jakso Yhteiset säännökset

8 artikla

Edellisellä järjestelmällä käyttöön otettujen työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön suojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen soveltamista jatketaan tässä osastossa säädettyjen edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

9 artikla

Tätä osastoa koskevia säännöksiä, jotka liittyvät ympäristönsuojelua koskevaan erityiseen kannustusmenettelyyn, sovelletaan ainoastaan liitteessä VIII lueteltuihin trooppisista metsistä peräisin oleviin tuotteisiin.

10 artikla

1. Liitteessä I tarkoitettuihin yhteisen tullitariffin 1-24 ryhmän maataloustuotteisiin sovellettavaa ja tässä osastossa säädettyjen edellytysten mukaista etuustullia alennetaan määrällä, joka vastaa:

- 10:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 1 osassa lueteltujen tuotteiden osalta,

- 20:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 2 osassa lueteltujen tuotteiden osalta,

- 35:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 3 osassa lueteltujen tuotteiden osalta.

2. Liitteessä I tarkoitettuihin yhteisen tullitariffin 25-97 ryhmän, lukuun ottamatta 93 ryhmää, teollisuustuotteisiin sovellettavaa ja tässä osastossa säädettyjen edellytysten mukaista etuustullia alennetaan määrällä, joka vastaa:

- 15:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 1 osassa lueteltujen tuotteiden osalta,

- 25:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 2 osassa lueteltujen tuotteiden osalta,

- 35:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista 3 osassa lueteltujen tuotteiden osalta.

3. a) Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisen tullitariffin 1-24 ryhmän maataloustuotteisiin sovellettavaa ja tässä osastossa säädettyjen edellytysten mukaista tullia alennetaan määrällä, joka vastaa 15:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista.

b) Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisen tullitariffin 25-97 ryhmän, lukuun ottamatta 93 ryhmää, teollisuustuotteisiin sovellettavaa ja tässä osastossa säädettyjen edellytysten mukaista tullia alennetaan määrällä, joka vastaa 25:tä prosenttia asianomaiseen tuotteeseen sovellettavasta yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista.

4. Edellisissä kohdissa tarkoitettua tullinalennusta ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maihin ja aloihin.

5. Erityisten kannustusmenettelyjen soveltaminen ei saa johtaa suotuisampaan kohteluun kuin mitä säädetään 7 artiklassa liitteessä VII tarkoitetuille tuotteille.

2 jakso Työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevan erityisen kannustusmenettelyn myöntäminen

11 artikla

1. Rajoittamatta jäljempänä olevien artikloiden säännösten soveltamista, 10 artiklassa tarkoitettuja alennuksia sovelletaan tuotteisiin, jotka ovat peräisin liitteessä III luetelluista edunsaajamaista, edellyttäen että näiden maiden viranomaiset ovat esittäneet komissiolle kirjallisen hakemuksen, jossa pyydetään erityismenettelyn myöntämistä näistä maista peräisin oleville tuotteille ja jossa yksilöidään:

- kansalliset säädökset, joihin sisältyvät järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevien ILO:n yleissopimusten nro 87 ja nro 98 sekä työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 määräykset; liitteenä on oltava kyseisten säädösten koko teksti sekä niistä jollakin yhteisön virallisella kielellä tehty todistusvoimainen käännös,

- toteutetut toimenpiteet kyseisten säädösten tehokkaan soveltamisen ja valvonnan varmistamiseksi, niiden soveltamista koskevat mahdolliset alakohtaiset rajoitukset, säännösten todettu rikkominen sekä näiden tietojen erittely tuotantoaloittain,

- kyseisen maan hallituksen sitoutuminen valvomaan ja soveltamaan täysimääräisesti erityismenettelyä ja asianmukaisia hallinnollisen yhteistyön menetelmiä.

2. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen edunsaajamaan esittämästä hakemuksesta ja kehottaa siinä kaikkia asianomaisia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä toimittamaan komissiolle kaikki hakemusta koskevat hyödylliset tiedot; komissio asettaa määräajan, jossa asianomaiset henkilöt voivat esittää näkökantansa.

12 artikla

1. Komissio tutkii edunsaajamaiden esittämät hakemukset ja voi niiden sisällöstä riippuen esittää aiheellisina pitämiään lisäkysymyksiä.

2. Komissio tutkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot ja tarkastaa tarvittaessa kyseiset tiedot 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai keneltä tahansa muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä.

3. Komissio voi tarkastaa saadut tiedot tai osan niistä edunsaajamaissa yhteistyössä kyseisten maiden kanssa. Se pyytää asianomaisen edunsaajamaan viranomaisia toimimaan yhteistyössä kyseisissä tutkimuksissa. Jäsenvaltiot voivat avustaa komissiota tässä tehtävässä.

4. Komissio saattaa hakemusta koskevan tutkimuksen päätökseen viimeistään vuoden kuluttua hakemuksen vastaanottamisesta. Komissio voi tarvittaessa pidentää määräaikaa, ja se ilmoittaa pidennyksestä 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5. Komissio ilmoittaa tutkimuksensa tulokset 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

13 artikla

1. Komissio päättää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen joko soveltaa erityismenettelyä hakijamaasta peräisin oleviin tuotteisiin, edellyttäen että tämän alaosaston jäljempänä olevissa artikloissa vahvistettuja valvontaa ja hallinnollista yhteistyötä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä noudatetaan, tai olla soveltamatta erityismenettelyä, jos se katsoo, että hakijamaan säädökset, täytäntöönpano- ja valvontasäädökset mukaan luettuina, eivät takaa ILO:n yleissopimusten nro 87, nro 98 ja nro 138 tosiasiallista soveltamista.

2. Jos erityismenettelyä ei voida soveltaa 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, komissio voi päättää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että erityismenettely myönnetään tietyille aloille, jos se katsoo 12 artiklassa säädetyn tutkimuksen jälkeen, että ILO:n yleissopimuksia nro 87, nro 98 ja nro 138 tosiasiallisesti sovelletaan ainoastaan kyseisillä aloilla.

3. Komissio antaa hakijamaille tiedoksi 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset sekä niiden voimaantulopäivän.

4. Jos komissio päättää olla myöntämättä erityismenettelyä hakijamaalle tai sulkea tietyt alat menettelyn soveltamisalan ulkopuolelle, se perustelee päätöksensä pyydettäessä kyseiselle maalle. Kyseinen vuoropuhelu käydään tiiviissä yhteistyössä 31 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa.

3 jakso Työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevan erityisen kannustusmenettelyn valvonta ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät

14 artikla

1. Edellä 10 artiklassa tarkoitettuihin sellaisista maista peräisin oleviin tuotteisiin, jotka ovat vastaanottaneet ilmoituksen päätöksestä myöntää erityismenettely, sovelletaan 10 artiklassa säädettyä menettelyä kyseisen päätöksen voimaantulon jälkeen, kun hakemuksen tarkastelun aikana asianmukaisesti yksilöidyt edunsaajamaan toimivaltaiset viranomaiset ovat esittäneet todistuksen siitä, että kyseiset tuotteet ja niiden osat on valmistettu kyseisessä maassa tai maassa, joka on oikeutettu asetuksen (ETY) N:o 2454/93 72 artiklassa tarkoitettuun alueelliseen kumulaatioon, 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittujen kansallisten säädösten mukaisissa olosuhteissa ja niihin voidaan näin ollen soveltaa eritysmenettelyä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa todistuksessa on tarvittaessa oltava seuraava maininta:

"ILO:n yleissopimukset nro 87, nro 98 ja nro 138 - asetuksen (EY) N:o 2820/98 II osasto"

ja se on merkittävä A-alkuperätodistuksen 4 kohtaan tai asetuksen (ETY) N:o 2454/93 90 artiklassa tarkoitettuun kauppalaskuilmoitukseen. Kyseinen todistus on vahvistettava edunsaajamaan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen leimalla asetuksen (ETY) N:o 2454/93 93 artiklan säännösten mukaisesti.

3. Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden osalta A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen kelpoisuus koskee ainoastaan erityismenettelyn soveltamista pois lukien muut etuuskohtelut.

15 artikla

1. Sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 81 artiklan 3-6 kohdan, 84 artiklan ja 93-95 artiklan säännöksiä soveltuvin osin tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuihin todistuksiin.

2. Viranomaiset, joilla on valtuudet antaa 14 artiklassa tarkoitettuja todistuksia, voivat olla eri viranomaisia kuin ne, joilla on valtuudet antaa A-alkuperätodistuksia.

3. Komissio laatii yhteistyössä 31 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 94 artiklan 5 kohdan osalta ei-tyhjentävän luettelon perusteista sellaisten tapauksien määrittelemiseksi, joissa kyseisen kannustusmenettelyn osalta voi olla perusteltuja epäilyjä, viimeistään erityismenettelyjen myöntämistä koskevan hakemuksen hyväksymiseen mennessä. Komissio julkaisee luettelon Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4. a) Yhteisön tulliviranomaisten on tiedotettava komissiolle, joka välittömästi julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että:

- on perusteltua aihetta epäillä oikeutta saada osakseen erityisiä kannustusmenettelyjä ja täsmennetään, mitä tuotteita, tuottajia ja viejiä asia koskee, kun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 94 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu toinen tiedonanto on lähetetty ja se liittyy tämän asetuksen mukaisesti myönnettyihin etuuksiin, tai

- tiettyjen tuottajien tai viejien tietty tuote ei ole oikeutettu erityiseen kannustusmenettelyyn, jos niin on todettu komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 94 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

b) Se osa tullivelasta, joka vastaa tämän osaston nojalla myönnettyjä etuuksia, katsotaan syntyneeksi ainoastaan, jos velka on syntynyt a alakohdassa mainitun ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja koskee ilmoituksessa erityisesti mainittua tuotetta, tuottajaa ja viejää tai jos edellytykset asetuksen (ETY) N:o 2913/92 221 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen soveltamiseksi täyttyvät.

4 jakso Ympäristönsuojelua koskevan erityisen kannustusmenettelyn myöntäminen

16 artikla

1. Rajoittamatta jäljempänä olevien artikloiden säännösten soveltamista, 10 artiklassa tarkoitettuja alennuksia sovelletaan tuotteisiin, jotka ovat peräisin liitteessä III luetelluista edunsaajamaista, edellyttäen että näiden maiden viranomaiset ovat esittäneet komissiolle kirjallisen hakemuksen, jossa pyydetään erityismenettelyn myöntämistä ja jossa yksilöidään:

- kansalliset säädökset, joihin ITTO:n vahvistamat säännöt sisältyvät, ja joiden liitteenä on oltava kyseisten säädösten koko teksti sekä niistä jollakin yhteisön virallisella kielellä tehty todistusvoimainen käännös,

- toteutetut toimenpiteet kyseisten säädösten soveltamisen varmistamiseksi,

- sitoumus säilyttää kyseiset säädökset ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteet voimassa.

2. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen edunsaajamaan esittämästä hakemuksesta ja kehottaa siinä kaikkia asianomaisia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä toimittamaan komissiolle kaikki hakemusta koskevat hyödylliset tiedot; se asettaa määräajan, jossa asianomaiset henkilöt voivat esittää näkökantansa.

17 artikla

1. Komissio tutkii edunsaajamaiden esittämät hakemukset ja voi niiden sisällöstä riippuen esittää hyödyllisinä pitämiään lisäkysymyksiä.

2. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot ja tarkastaa tarvittaessa kyseiset tiedot 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä tai keneltä tahansa muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä.

3. Komissio voi tarkastaa saadut tiedot tai osan niistä edunsaajamaissa yhteistyössä kyseisten maiden kanssa. Komissio tarjoaa asianomaisen edunsaajamaan viranomaisille mahdollisuuden toimia yhteistyössä kyseisissä tutkimuksissa. Jäsenvaltiot voivat avustaa komissiota tässä tehtävässä.

4. Komissio saattaa päätökseen hakemusta koskevan tutkimuksen viimeistään vuoden kuluttua hakemuksen vastaanottamisesta. Komissio voi tarvittaessa pidentää määräaikaa, ja se ilmoittaa pidennyksestä 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

5. Komissio ilmoittaa tutkimuksen tulokset 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

18 artikla

1. Komissio päättää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen:

- joko soveltaa erityismenettelyä hakijamaasta peräisin oleviin tuotteisiin,

- tai olla soveltamatta erityismenettelyä hakijamaahan, jos se katsoo, että kyseisen maan säädökset eivät anna riittäviä takeita ITTO:n sääntöjen sisällön tosiasiallisesta soveltamisesta.

2. Komissio antaa hakijamaille tiedoksi 1 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset sekä niiden voimaantulopäivän.

3. Erityisesti jos komissio päättää olla myöntämättä erityismenettelyä hakijamaalle, se perustelee päätöksensä pyydettäessä sille. Kyseinen vuoropuhelu käydään tiiviissä yhteistyössä 31 artiklassa tarkoitetun komitean kanssa.

5 jakso Ympäristönsuojelua koskevan erityisen kannustusmenettelyn valvonta ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät

19 artikla

1. Edellä 10 artiklassa tarkoitettuja tuotteita koskeviin A-alkuperätodistuksiin sekä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 90 artiklassa tarkoitettuihin kauppalaskuilmoituksiin on tehtävä tarvittaessa seuraava merkintä:

"ympäristölauseke - asetuksen (EY) N:o 2820/98 II osasto".

2. Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden osalta A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen kelpoisuus koskee ainoastaan erityismenettelyn soveltamista ilman muita etuuskohteluita.

6 jakso Erityisiä kannustusmenettelyjä koskevat muut yhteiset säännökset

20 artikla

1. Rajoittamatta edellä mainitun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 94 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista, edunsaajamaan oikeus erityisiin kannustusmenettelyihin voidaan peruuttaa väliaikaisesti kokonaan tai osittain, jos on olemassa riittäviä todisteita siitä, että kyseinen maa ei ole noudattanut tämän asetuksen 11 ja 16 artiklan mukaisia velvoitteitaan. Peruuttaminen kokonaan tai osittain ei estä tämän asetuksen 22 artiklan mahdollista soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu peruuttamispäätös tehdään 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

21 artikla

Liitteessä I olevassa 1 osassa tarkoitettujen erittäin arkojen tuotteiden osalta 10 artiklan säännösten soveltamisesta johtuva tullinalennus ei saa ylittää 40:ä prosenttia.

III OSASTO YHTEISEN TULLITARIFFIN MUKAISTEN TULLIEN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTTO

1 jakso Väliaikaista peruuttamista koskeva lauseke

22 artikla

1. Tässä asetuksessa säädetty menettely voidaan milloin tahansa peruuttaa väliaikaisesti kokonaan tai osittain seuraavissa tapauksissa:

a) orjuus missä tahansa muodossa tai pakkotyö, sellaisena kuin se on määritelty 25 päivänä syyskuuta 1926 ja 7 päivänä syyskuuta 1956 Genevessä tehdyissä sopimuksissa ja ILO:n yleissopimuksissa nro 29 ja nro 105;

b) vankiloissa valmistettujen tuotteiden vienti;

c) ilmeiset puutteet tullivalvonnassa huumausaineiden viennin ja kauttakuljetuksen osalta (laittomat tuotteet ja huumausaineiden kemialliset esiasteet) sekä rahanpesua koskevien kansainvälisten yleissopimusten noudattamatta jättäminen;

d) petokset ja A-alkuperätodistusten tarkastuksia varten säädetyn hallinnollisen yhteistyön puuttuminen;

e) kun edunsaajamaalla on ilmeisen epäreiluja kauppatapoja. Peruuttamisen on tapahduttava täysin Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti;

f) kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, kuten Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO), Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC), Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) ja Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön (NASCO) yleissopimuksissa esitettyjen tavoitteiden ilmeinen rikkominen.

2. Väliaikainen peruuttaminen on harkinnanvaraista ja se toteutetaan jäljempänä olevissa artikloissa, mukaan luettuna 26 artiklan 3 kohta, säädettyä menettelyä noudattaen.

23 artikla

1. Edellä 22 artiklassa mainitut tapaukset, joiden vuoksi saattaisi olla tarpeen toteuttaa väliaikaista peruuttamista koskevia toimenpiteitä voivat d ja f alakohdan osalta olla komission toteamia, tai a-f alakohdan osalta niistä on komissiolle ilmoittanut jäsenvaltio, juonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka oikeuskelpoisuutta vailla oleva yhteenliittymä, joka voi osoittaa hyötyvänsä väliaikaista peruuttamista koskevista toimenpiteistä. Komissio tiedottaa asiasta viipymättä kaikille jäsenvaltioille.

2. Neuvottelut voidaan käynnistää joko jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta. Ne on käytävä kahdeksan työpäivän kuluessa siitä, kun komissio on vastaanottanut edellisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ja joka tapauksessa ennen peruuttamista koskevien yhteisön toimenpiteiden käyttöönottoa.

3. Neuvottelut käydään 31 artiklassa tarkoitetussa komiteassa, joka kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta; tämä ilmoittaa jäsenvaltioille mahdollisimman pian kaikki tarvittavat tiedot.

4. Neuvottelut koskevat erityisesti 22 artiklassa tarkoitettujen edellytysten ja tarvittavien toimenpiteiden arviointia.

24 artikla

1. Jos komissio katsoo, että on olemassa riittävästi todisteita sen vahvistamiseksi, että 22 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet edunsaajamaan osalta, se voi toteuttaa kyseistä maata vastaan suunnatun toimenpiteen, jolla keskeytetään kokonaan tai osittain tässä asetuksessa säädetyn järjestelyn mukaisten etuuksien soveltaminen kolmeksi kuukaudeksi, mikä voidaan tarvittaessa uusia kerran, edellyttäen, että komissio on ennen tätä toimenpidettä:

- ilmoittanut aikomuksistaan 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle,

- kehottanut jäsenvaltioita toteuttamaan tarpeellisia suojatoimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa yhteisön taloudelliset edut,

- julkaissut Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa ilmoitetaan perustelluista epäilyksistä siitä, että kyseinen edunsaajamaa ei sovella moitteettomasti etuuskohtelumenettelyä, minkä vuoksi kyseisen maan oikeutus sille tämän asetuksen nojalla myönnettyihin etuuksiin voidaan saattaa kyseenalaiseksi.

2. Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen kymmenen päivän kuluessa en tekemisestä neuvoston käsiteltäväksi. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää 30 päivän kuluessa asiasta toisin.

3. Menettelyn keskeyttämistä koskevan ajanjakson päätyttyä komissio päättää:

- joko lakkauttaa väliaikaista keskeyttämistä koskevan toimenpiteen voimassaolon kuultuaan 31 artiklassa tarkoitettua komiteaa

- tai käynnistää 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut neuvottelut etuuksien peruuttamiseksi väliaikaisesti 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kunnes neuvottelujen ja 25 artiklan nojalla mahdollisesti aloitetun tutkimuksen tulokset ovat tiedossa, komissio voi päättää menettelyn keskeyttämisen voimassaolon jatkamisesta 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

25 artikla

1. Jos 23 artiklassa tarkoitettujen neuvottelujen päätyttyä komission mielestä on olemassa riittävästi todisteita tutkimuksen aloittamiseksi, komissio toimii seuraavasti:

a) se ilmoittaa tutkimuksen aloittamisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä sekä ilmoittaa asiasta maalle, jota asia koskee; ilmoitus sisältää yhteenvedon saaduista tiedoista ja siinä täsmennetään, että kaikki tarpeelliset tiedot on toimitettava komissiolle; ilmoituksessa asetetaan määräaika, jossa asianomaiset henkilöt voivat esittää näkökantansa kirjallisesti;

b) se aloittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kuultuaan 31 artiklassa tarkoitettua komiteaa tutkimuksen, joka kestää enintään vuoden ajan; tutkimuksen kestoa voidaan tarvittaessa pidentää samaa menettelyä noudattaen.

2. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot ja pitäessään sitä aiheellisena 31 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan tarkastaa nämä tiedot taloudellisilta toimijoilta sekä kyseisten edunsaajamaan toimivaltaisilta viranomaisilta. Komissio voi tässä tehtävässä käyttää pakalla omia asiantuntijoitaan todetakseen oikeiksi 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden esittämät väitteet. Komissio tarjoaa kyseisen edunsaajamaan toimivaltaisille viranomaisille kaikki mahdollisuudet toimia yhteistyössä tarpeen mukaan tutkimusten suorittamisessa.

3. Sen jäsenvaltion virkamiehet, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, voivat kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä avustaa komissiota tehtävien suorittamisessa.

4. Komissio voi kuulla henkilöitä, joita asia koskee. Henkilöitä on kuultava, jos nämä ovat pyytäneet sitä kirjallisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa ja jos pyynnössä osoitetaan, että tutkimuksen tulos tosiasiallisesti koskee näitä henkilöitä ja jos on erityisiä syitä, joiden vuoksi näitä henkilöitä olisi kuultava suullisesti.

5. Jollei komission pyytämiä tietoja toimiteta kohtuullisessa ajassa tai jos tutkimusta merkittävästi vaikeutetaan, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

26 artikla

1. Päätettyään tutkimuksen komissio antaa 31 artiklassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen tutkimuksen tuloksista.

2. Jos komissio katsoo, että väliaikainen peruuttaminen ei ole tarpeen, se julkaisee 31 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tutkimuksen päättymisestä ilmoituksen, joka sisältää tutkimuksesta tehdyt tärkeimmät päätelmät.

3. Jos komissio pitää väliaikaista peruuttamista tarpeellisena, se tekee asianmukaisen ehdotuksen neuvostolle, joka ratkaisee asian 30 päivän kuluessa määräenemmistöllä.

2 jakso Polkumyyntiä koskeva lauseke

27 artikla

Etuus myönnetään tavanomaisesti tuotteille, joihin sovelletaan polkumyynnin tai vientitukien vastaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 384/96 (8) ja asetuksen (EY) N:o 2026/97 (9) mukaisesti, jos ei voida osoittaa, että kyseiset toimenpiteet perustuvat aiheutettuun vahinkoon ja sellaisiin hintoihin, joissa ei oteta huomioon kyseiseen maahan sovellettavaa tullietuusmenettelyä. Komissio julkaisee tässä tarkoituksessa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa on luettelo tuotteista ja maista, joihin etuutta ei sovelleta.

3 jakso Suojalauseke

28 artikla

1. Jos liitteessä III mainitusta maasta tai alueelta peräisin olevaa tuotetta tuodaan maahan siten, että samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden yhteisön tuottajille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia vaikeuksia, yhteisen tullitariffin mukaiset tullit voidaan ottaa käyttöön uudelleen tälle tuotteelle milloin tahansa jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta.

2. Komissio ilmoittaa tutkimuksen aloittamisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tässä ilmoituksessa annetaan yhteenveto saaduista tiedoista ja siinä tarkennetaan, että kaikki aiheelliset tiedot on toimitettava komissiolle; siinä asetetaan määräaika, jossa asianomaiset voivat esittää näkökantansa kirjallisesti.

3. Tutkiessaan vakavien vaikeuksien mahdollista esiintymistä komissio ottaa huomioon erityisesti liitteessä VI tarkoitetut asiat siinä määrin kuin ne ovat käytettävissä.

4. Komissio tekee edellä tarkoitetut päätökset 30 päivän kuluessa siitä, kun se on kuullut 31 artiklassa tarkoitettua komiteaa. Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 päivän kuluessa. Siinä tapauksessa neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin 30 päivän kuluessa.

5. Kyseisille edunsaajamaille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä ennen niiden tosiasiallista voimaantuloa.

6. Jos välitöntä toimintaa vaativat poikkeukselliset olosuhteet tekevät ilmoittamisen tai tutkimisen mahdottomaksi, komissio voi ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille toteuttaa suojatoimenpiteen, joka on ehdottoman tarpeellinen ja vastaa 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

7. Edellisten kohtien säännökset eivät koske sellaisten suojalausekkeiden soveltamista, joista on päätetty perustamissopimuksen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan 43 artiklan mukaisesti tai perustamissopimuksen yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan 113 artiklan mukaisesti, eikä myöskään muita suojalausekkeita, joita voitaisiin mahdollisesti soveltaa.

IV OSASTO YHTEISET SÄÄNNÖKSET

29 artikla

1. Etuustullia sovellettaessa "yhteisen tullitariffin" katsotaan tarkoittavan 3 tai 4 sarakkeessa olevaa alinta tullia, ottaen huomioon kyseisessä sarakkeessa mainitut tai viitatut tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (10) liitteessä I olevan toisen osan soveltamiskaudet; tariffikiintiön puitteissa asetettua tullia ei alenneta.

2. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen säännösten mukaisesti laskettu etuustulli pyöristetään ensimmäiseen desimaaliin.

3. Jos etuustulli 2 kohdan mukaisesti on jäljempänä esitetyn suuruinen, kyseinen etuustulli rinnastetaan tullittomuuteen:

- arvotulli on enintään 1 prosenttia,

- paljoustulli on enintään 0,5 euroa kutakin eurona laskettua yksikköä kohti.

4. Jollei liitteissä toisin säädetä, 1-24 ryhmään kuuluvien tuotteiden osalta tullietuuden mukainen alennus koskee vain arvotullia joka kerta kun tulli sisältää arvotullin sekä yhden tai useamman erityistullin. Silloin kun tulli sisältää arvotullin sekä enimmäis- ja vähimmäistullin, tullietuuden mukainen alennus koskee myös kyseistä vähimmäis- ja enimmäistullia. Silloin kun niihin sisältyy useampi kuin yksi erityistulli, tullietuuden mukainen alennus koskee kaikkia niitä.

5. Yhdistettyyn nimikkeistöön tehtävien muutosten edellyttämät liitteiden I, II, VII ja VIII mukautukset vahvistetaan 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

30 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava jokaista vuosineljännestä seuraavan kuuden viikon kuluessa Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle niiden sellaisiin tavaroihin liittyvät tilastotiedot, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen viitevuosineljänneksen aikana tässä asetuksessa säädetyin tullietuuksin. Näistä tiedoista, jotka on toimitettava käyttäen yhdistetyn nimikkeistön (CN) numerokoodeja ja tarvittaessa Euroopan yhteisöjen yhtenäistetyn tullitariffin (Taric) avulla, on yksityiskohtaisesti käytävä ilmi alkuperämaittain arvot, paljoudet ja paljousyksiköt, jotka mahdollisesti vaaditaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 (11) ja komission asetuksen (EY) N:o 840/96 (12) määrittelyjen mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä ja viimeistään kunkin kuukauden 11 päivänä yksityiskohtaiset tiedot sellaisten tuotteiden paljouksista, joihin on sovellettu tämän menettelyn mukaista etuutta edellisten kuukausien aikana. Jäsenvaltiot ja komissio toimivat tiiviissä yhteistyössä tämän säännöksen noudattamisen takaamiseksi.

31 artikla

1. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3281/94 17 artiklassa perustettu yleisten tullietuuksien komitea, jäljempänä "komitea", voi tutkia kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamiseen ja jotka sen puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2. Komitea tutkii komission vuosikertomuksen perusteella, missä määrin tämän järjestelmän vaikutusten tasapuolisuuden periaatetta on noudatettu sekä komission joko 32 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tai neuvostolle annetulla ehdotuksella mahdollisesti toteutettaviksi suunnittelemat toimenpiteet tämän periaatteen täydellisen noudattamisen takaamiseksi.

3. Komitea tutkii komission vuosikertomuksen perusteella myös huumausaineita koskevien erityisjärjestelyiden vaikutukset, mukaan luettuna huumausaineiden vastaisen toiminnan edistyminen liitteessä V tarkoitetuissa maissa, sekä mahdolliset komission suunnittelemat toimenpiteet 7 artiklan mukaisen etuuden peruuttamiseksi kokonaan tai osittain, jos kehitys on riittämätöntä, 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen kyseisen edunsaajamaan kuulemisen jälkeen.

4. Komitea tutkii komission vuosikertomuksen perusteella myös erityisten kannustusmenettelyjen vaikutukset, mukaan luettuna edunsaajamaissa tapahtunut edistyminen, sekä todettujen puutteiden korjaamiseksi suunnitellut toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet vahvistetaan 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

32 artikla

1. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

2. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaisia.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

c) Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

V OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

1. Komissio toteuttaa tarvittavia talousarvion täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä asianmukaisen teknisen avun varmistamiseksi järjestelmän edunsaajamaille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, jotta nämä voisivat aikaisempaa helpommin käyttää järjestelmän etuuksia sekä yleensä päästä osallistumaan kansainväliseen kauppaan, mukaan luettuna osallistuminen tietotekniikan avulla.

2. Komissio toteuttaa myös tarvittavia talousarvion täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä tämän asetuksen II ja III osastossa tarkoitettujen säännösten soveltamiseksi.

34 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1154/98 3 tai 11 artiklan soveltamisia pidetään vastaavasti tämän asetuksen 11 ja 16 artiklan soveltamisena.

2. Asetuksen (EY) N:o 3281/94 voimassaoloa jatketaan 30 päivän kesäkuuta 1999 ja sen liite I korvataan tämän asetuksen liitteen I niillä kohdilla, jotka koskevat yhdistetyn nimikkeistön 25-97 ryhmää. Asetuksen (EY) N:o 3281/94 liite V korvataan tämän asetuksen liitteellä V.

3. Asetuksen (EY) N:o 3281/94 17 artiklan voimassaoloa jatketaan tämän asetuksen voimassaolon päättymiseen asti.

4. Yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarin liitolta 24 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97, jossa viitataan asetuksiin (EY) N:o 3281/94 ja (EY) N:o 1256/96, katsotaan soveltuvin osin viittaavan tähän asetukseen.

35 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1999 31 päivään joulukuuta 2001, lukuun ottamatta 34 artiklan 2 kohtaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1999.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 1998.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARTENSTEIN

(1) EYVL C 362, 24.11.1998, s. 1.

(2) EYVL L 348, 31.12.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 602/98 (EYVL L 80, 18.3.1998, s. 1).

(3) EYVL L 160, 29.6.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 602/98 (EYVL L 80, 18.3.1998, s. 1).

(4) EYVL L 80, 18.3.1998, s. 1.

(5) EYVL L 160, 4.6.1998, s. 1.

(6) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella 1427/97 (EYVL L 196, 24.7.1997, s. 31).

(7) EYVL L 85, 27.3.1997, s. 8.

(8) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 905/98 (EYVL L 128, 30.4.1998, s. 18).

(9) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(10) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2261/98 (EYVL L 292, 30.10.1998, s. 1).

(11) EYVL L 118, 25.5.1995, s. 10, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 374/98 (EYVL L 48, 19.2.1998, s. 6).

(12) EYVL L 114, 8.5.1996, s. 7.

LIITE I (1) (2)

TUOTTEIDEN ARKUUDEN MUKAINEN LUOKITUS (3)

1 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

2 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

3 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

4 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Jos ryhmiin 1 24 kuuluvissa tuotteissa kannettava tulli muodostuu arvotullista sekä yhdestä tai useammasta paljoustullista, etuuskohtelun mukaista tullinalennusta sovelletaan ainoastaan arvotullin osaan. Jos tulli muodostuu arvotullista sekä vähimmäis- ja enimmäistullista, etuuskohtelun mukaista tullinalennusta sovelletaan myös vähimmäis- ja enimmäistulliin. Jos ne muodostuvat useammasta kuin yhdestä paljoustullista, etuuskohtelua sovelletaan niihin kaikkiin.

(2) Etuuskohtelua ei myönnetä Armeniasta, Azerbaidzanista, Valko-Venäjältä, Georgiasta, Grönlannista, Kazakstanista, Kirgistanista, Moldovasta, Uzbekistanista, Venäjältä, Tad Ozikistanista, Turkmenistanista tai Ukrainasta peräisin oleville 3 ryhmän ja CN-koodien 1604, 1605 ja 1902 20 10 tuotteille.

(3) Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen määräysten soveltamista. Jos CN-koodin edessä on ex-etuliite, etuusmenettely määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella. Ne tuotteet, jotka yleisessä tullimenettelyssä ovat oikeutettuja vapautukseen yhteisen tullitariffin mukaisesta tullista tai sen väliaikaiseen suspendointiin, ovat mukana ainoastaan selvyyden vuoksi.

II LIITE

I OSA

>TAULUKON PAIKKA>

2 OSA Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen maiden ja alojen määrittämismenetelmä

I Edunsaajamaiden luokittelu kehitysindeksin mukaisesti

Kehitysindeksillä vahvistetaan kullekin maalle yleinen teollisen kehityksen taso verrattuna Euroopan unionin kehitystasoon. Tässä indeksissä yhdistetään tulo asukasta kohti ja valmistettujen tuotteiden viennin taso seuraavasti:

>NUM>{log[(Yi/POPi)/(Yeu/POPeu)]+log[Xi/Xeu]}

>DEN>2

jossa:

Yi on kyseisen edunsaajamaan tulo

Yeu on Euroopan unionin tulo

POPi on kyseisen edunsaajamaan väkiluku

POPeu on Euroopan unionin väkiluku

Xi on kyseisen edunsaajamaan valmistettujen tuotteiden viennin arvo

Xeu on Euroopan unionin valmistettujen tuotteiden viennin arvo.

Jos saatu indeksiluku on 0, maan teollista kehitystä pidetään tämän kaavan mukaisesti Euroopan unionin teollista kehitystä vastaavana.

Tilastolähteinä on käytetty Maailmanpankkia (Kertomus kehityksestä maailmassa vuonna 1993) tulon ja väkiluvun osalta ja UNCTADia (Vuoden 1992 kansainvälisen kaupan ja kehityksen tilastokäsikirja) valmistettujen tuotteiden viennin osalta.

II Edunsaajamaiden luokittelu aloja koskevan erikoistumisindeksin mukaisesti

Kuhunkin edunsaajamaahan sovellettava erikoistumisindeksi on samansuuruinen kuin tästä maasta tulevan tietyn alan tuonnin osuus yhteisön tämän alan kokonaistuonnista verrattuna tämän maan osuuteen yhteisön kokonaistuonnista

III Kehitys- ja erikoistumisindeksin yhdistelmä

Molempien indeksien yhdistelmällä määritellään kunkin edunsaajamaan osalta 3 artiklan soveltaminen.

Niiden edunsaajamaiden osalta, joiden kehitysindeksi on suurempi kuin -1, sovelletaan 3 artiklaa, jos erikoistumisindeksi on vähintään 1.

Niiden edunsaajamaiden osalta, joiden kehitysindeksi on -1:n ja -1,23:n välillä, sovelletaan 3 artiklaa, jos erikoistumisindeksi on vähintään 1,5.

Niiden edunsaajamaiden osalta, joiden kehitysindeksi on -1,23:n ja -1,70:n välillä, sovelletaan 3 artiklaa, jos erikoistumisindeksi on vähintään 5.

Niiden edunsaajamaiden osalta, joiden kehitysindeksi on -1,70:n ja -2,:n välillä, sovelletaan 4 artiklaa, jos erikoistumisindeksi on vähintään 7.

Asetuksen 3 artiklaa ei sovelleta maihin, joiden kehitysindeksi on pienempi kuin -2.

LIITE III

Luettelo maista ja alueista, joihin sovelletaan yleistä tullietuusjärjestelmää (1*)

A. ITSENÄISET MAAT

AL Albania

UA Ukraina

BY Valko-Venäjä

MD Moldova

RU Venäjä

GE Georgia

AM Armenia

AZ Azerbaid Ozan

KZ Kazakstan

TM Turkmenistan

UZ Uzbekistan

TJ Tad Ozikistan

KG Kirgisistan

HR Kroatia (2)

BA Bosnia ja Hertsegovina (3)

XM Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (4)

MA Marokko

DZ Algeria

TN Tunisia

LY Libya

EG Egypti

SD Sudan (5)

MR Mauritania (6)

ML Mali (7)

BF Burkina Faso (8)

NE Niger (9)

TD T Osad (10)

CV Kap Verde (11)

SN Senegal

GM Gambia (12)

GW Guinea-Bissau (13)

GN Guinea (14)

SL Sierra Leone (15)

LR Liberia (16)

CI Norsunluurannikko

GH Ghana

TG Togo (17)

BJ Benin (18)

NG Nigeria

CM Kamerun

CF Keski-Afrikan tasavalta (19)

GQ Päiväntasaajan Guinea (20)

ST São Tomé ja Príncipe (21)

GA Gabon

CG Kongo

CD Kongon Demokraattinen tasavalta (22)

RW Ruanda (23)

BI Burundi (24)

AO Angola (25)

ET Etiopia (26)

ER Eritrea (27)

DJ Djibouti (28)

SO Somalia (29)

KE Kenia

UG Uganda (30)

TZ Tansania (31)

SC Seychellit

MZ Mosambik (32)

MG Madagaskar (33)

MU Mauritius

KM Komorit (34)

ZM Sambia (35)

ZW Zimbabwe

MW Malawi (36)

ZA Etelä-Afrikka

NA Namibia

BW Botswana (37)

SZ Swazimaa

LS Lesotho (38)

MX Meksiko

GT Guatemala (39)

BZ Belize

HN Honduras (40)

SV El Salvador (41)

NI Nicaragua (42)

CR Costa Rica (43)

PA Panama (44)

CU Kuuba

KN Saint Kitts ja Nevis

HT Haiti (45)

BS Bahama

DO Dominikaaninen tasavalta

AG Antigua ja Barbuda

DM Dominica

JM Jamaika

LC Saint Lucia

VC Saint Vincent

BB Barbados

TT Trinidad ja Tobago

GD Grenada

CO Kolumbia (46)

VE Venezuela (47)

GY Guyana

SR Surinam

EC Ecuador (48)

PE Peru (49)

BR Brasilia

CL Chile

BO Bolivia (50)

PY Paraguay

UY Uruguay

AR Argentiina

CY Kypros

LB Libanon

SY Syyria

IQ Irak

IR Iran

JO Jordania

SA Saudi-Arabia

KW Kuwait

BH Bahrain

QA Qatar

AE Arabiemiraattien liitto

OM Oman

YE Jemen (51)

AF Afganistan (52)

PK Pakistan

IN Intia

BD Bangladesh (53)

MV Malediivit (54)

LK Sri Lanka

NP Nepal (55)

BT Bhutan (56)

MM Myanmar (Burma) (57)

TH Thaimaa

LA Laos (58)

VN Vietnam

KH Kambod Oza (59)

ID Indonesia

MY Malesia

BN Brunei

PH Filippiinit

MN Mongolia

CN Kiina

PG Papua-Uusi-Guinea

NR Nauru

SB Salomonsaaret (60)

TV Tuvalu (61)

KI Kiribati (62)

FJ Fid Ozi

VU Vanuatu (63)

TO Tonga (64)

WS Samoa (65)

FM Mikronesia

MH Marshallinsaaret

PW Palau

B. MAAT JA ALUEET Yhteisön jäsenvaltioista tai kolmanista maista riippuvaiset tai niiden hallitsemat maat ja alueet tai maat ja alueet, joiden ulkosuhteet ovat niiden varmistamat kokonaan tai osittain

GI Gibraltar

SH Saint Helena ja sen alusmaat

IO Brittiläisen Intian valtameren alue

YT Mayotte

GL Grönlanti

PM Saint Pierre ja Miquelon

BM Bermuda

AI Anguilla

TC Turks- ja Caicossaaret

VI Yhdysvaltain Neitsytsaaret

KY Caymansaaret

VG Brittiläiset Neitsytsaaret

MS Montserrat

AW Aruba

AN Alankomaiden Antillit

FK Falklandinsaaret

MO Macao

XO Australian Oseania (Joulusaari, Kookossaaret (Keeling), Heard- ja McDonaldinsaaret, Norfolkinsaari)

NC Uusi-Kaledonia ja sen alusmaat

XA Yhdysvaltain Oseania (66)

WF Wallis- ja Futunasaaret

PN Pitcairnsaaret

XZ Uuden-Seelannin Oseania (Tokelausaaret ja Niuesaari; Cookinsaaret)

PF Ranskan Polynesia

XR Napa-alueet (Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet, Australian Antarktiksen alue, Brittiläinen Antarktiksen alue, Etelä-Georgia ja Sandwichsaaret)

Huomautus: Edellä oleviin luetteloihin voidaan tehdä myöhemmin muutoksia maan tai alueen kansainvälisessä asemassa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi.

(1*) Kunkin edunsaajamaan tai -alueen nimeä edeltävä koodinumero on sama kuin maaluokituksessa (asetus (EY) N:o 2645/98 (EYVL L 335, 10.12.1998, s. 22)).

(2) Maat joiden etuuskohtelu rajoittuu liitteessä I lueteltuihin, yhdistetyn nimikkeistön ryhmien 1-24 maataloustuotteisiin.

(3) Tämä maa mainitaan myös liitteessä IV.

(4) Tämä maa mainitaan myös liitteessä V.

(5) Yhdysvaltain Oseaniaan kuuluvat: Amerikan Samoa, Guam ja Yhdysvaltain Tyynenmeren erillissaaret (Baker, Howland, Jarvis, Johnston, Kingmanin riutta, Midway, Palmyra ja Wake) (EYVL L 335, 10.12.1998, s. 22).

LIITE IV

Luettelo vähiten kehittyneistä edunsaajamaista ja -alueista

SD Sudan

MR Mauritania

ML Mali

BF Burkina Faso

NE Niger

TD T Osad

CV Kap Verde

GM Gambia

GW Guinea-Bissau

GN Guinea

SL Sierra Leone

LR Liberia

TG Togo

BJ Benin

CF Keski-Afrikan tasavalta

GQ Päiväntasaajan Guinea

ST São Tomé ja Príncipe

CD Kongon demokraattinen tasavalta

RW Ruanda

BI Burundi

AO Angola

ET Etiopia

ER Eritrea

DJ Djibouti

SO Somalia

UG Uganda

TZ Tansania

MZ Mosambik

MG Madagaskar

KM Komorit

ZM Sambia

MW Malawi

LS Lesotho

HT Haiti

YE Jemen

AF Afganistan

BD Bangladesh

MV Malediivit

NP Nepal

BT Bhutan

MM Myanmar (entinen Burma)

LA Laos

KH Kambod Oza

SB Salomonsaaret

TV Tuvalu

KI Kiribati

VU Vanuatu

WS Samoa

LIITE V

Luettelo 7 artiklassa tarkoitetuista maista

Andien sopimus

CO Kolumbia

VE Venezuela

EC Ecuador

PE Peru

BO Bolivia

Keski-Amerikan yhteiset markkinat

GT Guatemala

HN Honduras

SV El Salvador

NI Nicaragua

CR Costa Rica

PA Panama

LIITE VI

Luettelo 29 artiklan 3 kohdan osalta huomioon otettavista seikoista

- Yhteisön tuottajien markkinaosuuden pieneneminen

- Niiden tuotannon supistuminen

- Niiden varastojen kasvu

- Niiden tuotantoyksiköiden sulkeminen

- Konkurssit

- Heikko kannattavuus

- Niiden kapasiteetin heikko käyttöaste

- Työllisyys

- Kauppa

- Hinnat

LIITE VII (1) (2) (Koskee ainoastaan tuotteita, jotka täyttävät asetuksen 6 ja 7 artiklan edellytykset)

TUOTTEIDEN ARKUUDEN MUKAINEN LUOKITTELU (3)

1 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

2 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

3 OSA

>TAULUKON PAIKKA>

4 OSA (4)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen määräysten soveltamista. Jos CN-koodin edessä on "ex", etuusmenettely määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella.

(2) Jos ryhmiin 1-24 kuuluvissa tuotteissa kannettava tulli muodostuu arvotullista sekä yhdestä tai useammasta paljoustullista, etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan arvotulliin. Jos kannettava tulli muodostuu arvotullista sekä vähimmäis- ja enimmäistullista, etuuskohtelua sovelletaan myös vähimmäis- ja enimmäistulliin. Jos ne muodostuvat useammasta kuin yhdestä paljoustullista etuuskohtelua sovelletaan niihin kaikkiin.

(3) Kirjaimella (a) merkittyjen tuotteiden osalta tullinalennusta sovelletaan sekä paljous- että arvotulliin.

(4) Liitteessä V mainituista maista peräisin olevien tuotteiden, joiden CN-koodi on merkitty tähdellä, etuustulli määräytyy I liitteen 2 artiklan mukaisesti.

LIITE VIII

LUETTELO 9 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA TUOTTEISTA (1)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Tavaran kuvauksen sanamuotoa on pidettävä ainoastaan ohjeellisena, joten etuusmenettely määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen määräyksiä. Jos CN-koodin edessä on "ex", etuusmenettely määräytyy sekä CN-koodin että sitä vastaavan tavaran kuvauksen perusteella.