Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

NAT/774

Unionin pelastuspalvelumekanismi – muutos

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta
COM(2019) 125 final – 2019/0070 (COD)

Esittelijä: Panagiotis Gkofas

1.Tausta

1.1Unionin uusi pelastuspalvelumekanismi hyväksyttiin 13. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä, joka koskee päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamista. Unionin pelastuspalvelumekanismi tarjoaa kehyksen yhteistyölle ja avun antamiselle vakavissa hätätilanteissa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Pelastuspalvelumekanismi on vuodesta 2001 lähtien aktivoitu yli 300 kertaa. Siinä ovat mukana kaikki EU:n jäsenvaltiot, kaksi ETA-maata (Islanti ja Norja), Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Turkki sekä Yhdistyneet kansakunnat (Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030) ja asianomaiset kansainväliset järjestöt. Säädöksellä luodaan puitteet resurssien lisäreserville rescEU:lle avun tarjoamiseksi silloin, kun olemassa olevat yleiset valmiudet eivät riitä. RescEU:hun kuuluvat erityisesti metsäpalojen lentosammutus ja resurssit lääkinnällisten hätätapausten sekä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien varalta. Koulutukseen ja osaamisen jakamiseen liittyvä pelastuspalvelun osaamisverkosto on niin ikään varautumisen ja ennaltaehkäisyn strateginen osatekijä.

1.2Ehdotetun muutoksen on tarkoitus parantaa riskien ennaltaehkäisyä edellyttämällä, että jäsenvaltiot kehittävät edelleen riskinhallintakykynsä arviointia ja riskinhallintasuunnitteluaan erityisesti siltä osin, kun on kyse jäsenvaltioissa samanaikaisesti tapahtuvista samantyyppisistä luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista taikka ilmaston odottamattomiin muutoksiin tai ennalta arvaamattomiin voimakkaisiin ja tiheästi toistuviin maanjäristyksiin liittyvistä katastrofeista, jotka aiheuttavat ihmishenkien menetyksiä, tuhoavat laajasti ekosysteemejä sekä julkista ja siviili-infrastruktuuria ja häiritsevät vakavasti taloudellista toimintaa ja pienyrityksiä. 1

2.Päätelmät

2.1ETSK suhtautuu myönteisesti nyt esitettyyn ehdotukseen tarkistaa ja vahvistaa unionin pelastuspalvelumekanismin nykyistä kehystä.

2.2Unionin pelastuspalvelumekanismin yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi ja pelastuspalvelun osaamisverkoston perustamista ja järjestämistä silmällä pitäen ETSK voi osallistua erityisten neuvoa-antavien ryhmien puitteissa riskikartoitusohjeiden säännölliseen uudelleentarkasteluun ja antaa niin ikään panoksensa asiaan liittyvien toimielintenvälisten aloitteiden kautta (esim. kansalaisyhteiskunnan vuotuinen foorumi, jossa käsitellään riskien arviointia, lieventämistä ja ennaltaehkäisyä sekä niihin varautumista) yhteistyössä tunnustettujen ja edustavien yhteiskunta- ja talouselämän osapuolten sekä selviytymiskykyisten kaupunkien alueellisten rajatylittävien verkostojen kanssa.

2.3ETSK kehottaa neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja komissiota tutkimaan ja suunnittelemaan mahdollisuutta perustaa Euroopan koulutus- ja tietokeskus, jolla on yhteydet olemassa oleviin valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin, kuten huippuosaamisen keskuksiin, riippumattomiin erikoistuneisiin tutkijaverkostoihin ja muihin asiantuntijoihin, joilta voidaan saada viivytyksittä analyyseja epätavallisten katastrofien yhteydessä tarvittavista toimista. Koulutus- ja tietokeskus voisi toimia jatkuvasti ajantasaisena, konkreettisena ja helppokäyttöisenä välineenä edistää alan nuorten ammattilaisten ja myös kokeneiden vapaaehtoistoimijoiden perusosaamista, joka liittyy tehokkaaseen riskien lieventämiseen sekä katastrofinhallintakoulutukseen, jonka tavoitteena ovat sietokykyiset paikallisyhteisöt. Sitä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan laajentaa siten, että osallisiksi pääsevät myös unionin ulkopuoliset maat, erityisesti naapurimaat, haavoittuvassa asemassa olevat syrjäisten alueiden väestöryhmät, liikkuvuus- ja matkailualan toimijat, tiedotusvälineet jne.

2.4ETSK pitää tarpeellisena ottaa unionin uuden pelastuspalvelumekanismin tavoitteet ja lähestymistapa asianmukaisesti huomioon nykyisissä rakenne- ja investointipolitiikoissa. On tärkeää varmistaa riittävän vahva alue- ja yhteisölähtöisyys (erityisesti syrjäisillä alueilla, saarialueilla, vuoristoalueilla ja maaseudulla). Paikallisyhteisöjen toimet ovat nopein ja tehokkain tapa rajoittaa katastrofien aiheuttamia vahinkoja.

Bryssel 19. kesäkuuta 2019

Luca Jahier
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)      Lähteenä on Napolissa 10. helmikuuta 2018 pidetty työpajatapaaminen, jonka järjestivät kumppanuusperiaatteella ETSK ja Euroopan komissio (EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto) yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: EAY:n ja SMEUnitedin edustajat, AK:n edustajat, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot (WWF, CIME), pk-yrityksiä edustavat kansalliset järjestöt (GSEVEE, CMA Corse, CNA) ja ammattiliitot, alaan erikoistuneet tutkijat sekä tutkimus- ja koulutusverkostot EU- ja jäsenvaltiotasolta (Sapienza-yliopisto, Federico II -yliopisto, Napolin vulkanologiainstituutti INGV, pk-yrityksiin keskittyvä Avignonin akatemia, Anodos-keskus), selviytymiskykyisten kaupunkien ja alueiden EU-verkostot (Ateena, Napoli ja Thessaloniki), tiedotusvälineet ja aiheeseen erikoistunut lehdistö.