Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
NAT/726
Tarkastusten vastaavuus – Brasiliassa ja Moldovassa tuotetut siemenet
LAUSUNTO
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ‑erityisjaosto
Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös neuvoston päätöksen 2003/17/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Brasiliassa rehu- ja viljakasvien siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja Brasiliassa tuotettujen rehu- ja viljakasvien siementen vastaavuudesta sekä Moldovassa vilja-, öljy- ja kuitukasvien sekä vihannesten siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja Moldovassa tuotettujen viljakasvien siementen, vihannesten siementen sekä öljy- ja kuitukasvien siementen vastaavuudesta
[COM(2017) 643 final – 2017/0297 (COD)]
Esittelijä: Emilio Fatovic
Hallintovirkamies
|
Arturo IÑIGUEZ
|
Asiakirjan päivämäärä
|
08/02/2018
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan parlamentti, 16/11/2017
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta, 114 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
|
|
|
Komitean työvaliokunnan päätös
|
05/12/2018
|
|
|
Vastaava erityisjaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
Hyväksyminen erityisjaostossa
|
06/02/2018
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
Täysistunnon nro
|
…
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Tausta ja komission ehdotus
1.1Neuvoston päätöksessä 2003/17/EY myönnetään eräille kolmansille maille suoritettujen viljelystarkastusten ja tiettyjen siemenlajien tuotannon vastaavuus.
1.2Kyseisissä maissa korjattuja ja tarkastettuja siemeniä koskevat säännökset antavat siementen ominaispiirteiden, tutkimusjärjestelyjen sekä siementen tunnistettavuuden varmistamisen, merkitsemisen ja valvonnan osalta samat takeet kuin Euroopan unionissa korjattuihin ja tarkastettuihin siemeniin sovellettavat säännökset.
1.3Brasilia ja Moldova eivät kuulu päätöksessä 2003/17/EY tarkoitettuihin kolmansiin maihin, eikä niissä korjattuja siemeniä voida näin ollen tuoda EU:hun. Kummatkin maat ovat pyytäneet komissiolta, että se ulottaa päätöksensä koskemaan kyseisten maiden tiettyjen siemenlajien tuotantoa (Brasilia: rehu- ja viljakasvit; Moldova: vilja-, öljy- ja kuitukasvit sekä vihannekset), jotta varmistetaan niiden vastaavuus ja mahdollistetaan niiden tuonti Eurooppaan.
1.4Vastauksena näihin pyyntöihin komissio tutki Brasilian ja Moldovan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Sen jälkeen se tarkasti Brasilian ja Moldovan viljelystarkastukset ja siementen varmentamisjärjestelmät. Se totesi, että niiden vaatimukset ja järjestelmät vastaavat EU:n vaatimuksia ja järjestelmiä ja antavat samat takeet.
1.5Komissio on siis sekä Brasilian että Moldovan tapauksessa pitänyt asianmukaisena tunnustaa kyseisten siementen vastaavan samantyyppisiä EU:ssa korjattuja, tuotettuja ja tarkastettuja siemeniä. Tunnustaminen voidaan tehdä päätöksellä, jonka Euroopan parlamentti ja neuvoston hyväksyvät.
2.Huomioita ja suosituksia
2.1ETSK panee merkille komission Brasiliassa ja Moldovassa päätöksen 2003/17/EY liitteen II vaatimusten mukaisesti suorittamien tarkastusten myönteisen tuloksen, jonka perusteella voidaan tunnustaa lakisääteisten vaatimusten ja virallisten tarkastusten vastaavuus siementen varmentamisjärjestelmille.
2.2Aiheesta aiemmin antamiensa lausuntojen sekä komission, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa jo käymiensä keskustelujen mukaisesti ETSK kannattaa tässä tarkasteltavaa lainsäädäntötointa. Komitea on samaa mieltä myös siitä, että vastaavuuden tunnustaminen voi hyödyttää Brasiliassa ja Moldovassa toimivia EU:n siemenyrityksiä, kyseisistä maista peräisin olevien siementen mahdollisia EU:n maahantuojia sekä EU:n maataloustuottajia, jotka saavat näin käyttöönsä laajemman siemenvalikoiman.
2.3Komitea suhtautuu kuitenkin varauksella ehdotukseen tunnustaa Moldovassa tuotettujen vihannesten siementen vastaavuus. Näitä siemeniä, joista säädetään direktiivissä 2002/55/EY, pidetään kaupan ainoastaan ”vakiosiementen” luokassa, joten myynti ei edellytä virallista varmentamista vaan vain tuottajan omaehtoista varmentamista, ja tuotteen ominaisuuksien ja laadun mahdollinen jälkitarkastus suoritetaan vasta markkinointivaiheen jälkeen. Tällainen järjestelmä perustuu tuottajan vastuuvelvollisuuteen, sillä kun tuottaja on sijoittautunut EU:n alueelle, tämä on helposti tunnistettavissa ja jäljitettävissä. Jäljitettävyys ja valvonta ei varmastikaan ole helppoa silloin, kun tuotteet ovat peräisin EU:n ulkopuolelta. Tällaisten objektiivisten ongelmien vuoksi EU on tähän mennessä päättänyt olla tunnustamatta vihannesten siementen vastaavuutta kolmansille maille. Komitea tuokin tässä yhteydessä esiin nämä ongelmat ja toivoo, että komissio tutkii asiaa vielä tarkemmin.
2.4ETSK toteaa komission tavoin, että tässä tarkasteltavien tuotteiden varmentamismenetelmien tunnustaminen on luonteeltaan tekninen toimenpide. Koska unionin markkinoiden avaamisesta kolmansien maiden tuotteille on joka tapauksessa taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, komitea suosittaa, että toteutetaan vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, etteivät eurooppalaiset tuottajat ja etenkään mikro- ja pienyritykset kärsi tästä toimenpiteestä.
2.5ETSK muistuttaakin komissiota siitä, että tällä hetkellä yli 60 prosenttia siemenmarkkinoista on muutaman suuren monikansallisen yrityksen käsissä. Markkinoiden avaaminen kolmansille maille, joissa tuotanto on samojen yritysten valvonnassa, saattaa entisestään heikentää pienten tuottajien ja yritysryhmittymien edellytyksiä, mikä vaikuttaa merkittävästi myös monien, tiettyyn tuotannonalaan erikoistuneiden paikallisyhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen kestokykyyn. Tämä voi pahimmissa tapauksissa edistää maaseutuyhteisöjen väestökatoa, mikä vaikuttaisi myös viljelyn ja maatalouden elintarviketuotannon biologiseen monimuotoisuuteen Euroopassa, sillä usein juuri pienet maatalousyritykset suojelevat tiettyjä vanhoja ja perinteisiä siemenlajeja sukupuutolta.
2.6ETSK myös kehottaa jälleen komissiota arvioimaan kokonaisvaltaisesti kolmansien maiden tuotantoprosesseja ja muistuttaa, että kilpailukykyisempien hintojen takana piilee usein työntekijöiden ja myös lapsityövoiman hyväksikäyttöä työpaikoilla. Tällainen toimintatapa näyttää olevan keskeinen ja välttämätön, sillä EU osallistuu aktiivisesti Yhdistyneiden kansakuntien vuoteen 2030 asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. EU on nimittäin maailmanlaajuisesti suurin maatalouden elintarviketuotteiden tuoja ja viejä, ja sen on hyödynnettävä rooliaan kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa, jotta voidaan parantaa kolmansien maiden kansalaisten ja työntekijöiden elin- ja työolosuhteita ja myös torjua epäreilua kilpailua.
2.7Lisäksi ETSK toivoo, että kyseinen päätös tulee voimaan vasta sitten kun saavutetaan täysimääräinen vastavuoroisuus samanlaisten eurooppalaisten tuotteiden vastaavuuden ja tunnustamisen osalta, jotta alalla toimivilla yrityksillä on paremmat kasvu- ja kehitysmahdollisuudet. Näin vastattaisiin sidosryhmien jo kuulemisvaiheessa esittämiin erityispyyntöihin.
Bryssel 6. helmikuuta 2018
Brendan Burns
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaoston puheenjohtaja
_____________