(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission asetuksella (EU) N:o 1072/2012 (2) käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa.

(2)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 412/2013 (3) käyttöön polkumyyntitullit Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(3)

Komissio muutti alkuperäisissä toimenpiteissä määriteltyä tuoterajausta täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1932 (4) ja jätti osittaisen välivaiheen tarkastelun perusteella tuoterajauksen ulkopuolelle keraamiset maustemyllyt ja niiden keraamiset jauhavat osat, keraamiset kahvimyllyt, keraamiset veitsenteroittimet, keraamiset teroittimet, keraamiset keittiövälineet, joita käytetään leikkaamiseen, jauhamiseen, raastamiseen, viipaloimiseen, kaapimiseen tai kuorimiseen, sekä pizzan tai leivän paistamisessa käytettävät kordieriittikeraamiset pizzakivet.

(4)

Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1198 (5) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’.

(5)

Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen komissio muutti voimassa olevia toimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/2131 (6), jolla 36,1 prosentin jäännöstulli laajennettiin koskemaan 33 sellaisen yrityksen ilmoittamaa tuontia, joihin oli aiemmin sovelluttu alennettuja tulleja, ja jolla kumottiin näiden yritysten Taric-lisäkoodit.

(6)

Voimassa olevat yksilölliset polkumyyntitullit ovat 13,1–18,3 prosenttia. Kaikille alkuperäisiin toimenpiteisiin johtaneen tutkimuksen (jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’) otoksen ulkopuolisille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille asetettiin 17,9 prosentin tulli ja kaikkiin muihin yrityksiin sovelletaan 36,1 prosentin jäännöstullia (jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’).

(7)

Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (7) komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(8)

Tarkastelupyynnön esitti 14. huhtikuuta 2024 Cerame-Unie / The European Federation of Ceramic Table and Ornamentalware (FEPF) ja tšekkiläinen yksittäinen yhtiö, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(9)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 12 päivänä heinäkuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (8), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(10)

Komissio pani 19 päivänä joulukuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun. Osittaista välivaiheen tarkastelua pyysi Cerame-Unie/The European Federation of Ceramic Table and Ornamentalware (FEPF), ja se rajoittuu polkumyynnin tarkasteluun.

(11)

Kiinalainen alan kauppakamari (China Chamber of Commerce for Exports and Imports of Light Industrial Products and Art Crafts, CCCLA) toimitti huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon yhteydessä. CCCLA kiinnitti huomiota pitkään ajanjaksoon, jona alkuperäiset toimenpiteet olivat olleet voimassa, sillä ne otettiin käyttöön ensi kerran vuonna 2012. Näin ollen CCCLA katsoi unionin tuotannonalan hyötyneen markkinoiden suojelusta jo lähes 12 vuoden ajan ja totesi, että jos nykyisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun myötä voimassaoloa jatkettaisiin vielä viidellä vuodella, unionin markkinoita olisi suojeltu kiinalaisten keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnilta yhtäjaksoisesti lähes 18 vuoden ajan. CCCLA viittasi WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen (jäljempänä ’polkumyyntisopimus’) 11.3 artiklaan, jossa todetaan, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi päätettävä viiden vuoden kuluttua, ellei näyttö tue niiden jatkamista. Se väitti, että Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontiin sovellettavien toimenpiteiden jatkaminen palvelisi vain protektionistisia tarkoituksia ja olisi perusteetonta, laitonta ja koko unionin markkinoiden kannalta haitallista.

(12)

CCCLA väitti lisäksi, että unionin tuotannonalan tilanne on vakaa, mikä vahvistetaan väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta annetussa asetuksessa, toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevassa asetuksessa ja nykyisessä tarkastelupyynnössä, joiden mukaan unionin tuotannonalan kannattavuus on ollut 2–5 prosenttia vuodesta 2008 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 2010 ja sitä seurannutta täysimittaista EU:n talouskriisiä. Alalle ei näin ollen ole aiheutunut vahinkoa, jota olisi tarpeen torjua.

(13)

Tämä väite oli hylättävä. Komissio muistuttaa, että WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 11.3 artiklan ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan toimenpiteiden viiden vuoden voimassaoloajasta voidaan poiketa, jos tarkastelussa todetaan, että toimenpiteen voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(14)

Unionin tuotannonalan tilanteen osalta komissio totesi, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena on poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa toimiva kilpailu vaikuttamalla myönteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen. Vaikka unionin tuotannonalalle ei olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa pyynnössä esitetyllä tarkastelujaksolla, olisi siitä huolimatta arvioitava, voisiko Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama vahinko toistua, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi vireillepanoilmoituksen 4.2 kohdassa todetaan, että pyynnön esittäjät väittävät Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon jatkumisen tai toistumisen olevan todennäköistä. Pyynnön esittäjät ovat tältä osin toimittaneet riittävää näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen nykyiset tuontimäärät asianomaisesta maasta unioniin todennäköisesti kasvavat huomattavasti ja aiheuttavat lisää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(15)

Vireillepanon yhteydessä CCCLA pyysi komissiota hylkäämään pyynnön esittäjien väitteen merkittävistä vääristymistä ja hyväksymään yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien ilmoittamat kotimarkkinahinnat ja -kustannukset. Tämän tueksi CCCLA esitti seuraavat väitteet:

(16)

CCCLA viittasi lopuksi WTO:n oikeuskäytäntöön (11) (12), jonka mukaan tutkintaviranomaisten on käytettävä laskennallisen normaaliarvon laskemiseen tuottajille tai viejille tuotteesta tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia. CCCLA väitti myös, että WTO:n oikeuskäytäntö tukee sen väitettä, jonka mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta vaikuttaa olevan ristiriidassa WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan ja 2.2.1.1 artiklan kanssa.

(17)

Komissio muistutti, että sen raportti muodostaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetyllä tavalla tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisällytetyn näytön, johon komissio voi tukeutua todetakseen merkittävien vääristymien olemassaolon. Raportti julkaistiin 21 päivänä joulukuuta 2017 ja sitä päivitettiin 10 päivänä huhtikuuta 2024 sen jälkeen, kun kaikille (ei siis vain tietyn polkumyynnin vastaisen tutkimuksen osapuolille) oli annettu mahdollisuus toimittaa huomautuksia raporttiin sisältyvästä näytöstä, kiistää se tai täydentää sitä. Tähän mennessä komissio ei ole saanut raportista huomautuksia, joissa olisi kyseenalaistettu sen objektiivisuus. Myöskään CCCLA ei toimittanut mitään tietoja, jotka olisivat kiistäneet raporttiin sisältyvän näytön tai sen oikeudelliset päätelmät. Näin ollen ei ole osoitettu, miksi raportti ei olisi puolueeton, ja väite, jonka mukaan raporttia ei voitaisi käyttää tässä tutkimuksessa, hylättiin.

(18)

Väite, jonka mukaan viisivuotissuunnitelmat ovat ainoastaan ohjaavia asiakirjoja, otetaan huomioon jo edellä mainitussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”.

(19)

Raportissa ennakoidaan tällainen argumentti ja todetaan seuraavaa: se, ettei viisivuotissuunnitelmilla (tai yleisillä strategioilla) ole tarkkaan määriteltyä asemaa Kiinan oikeusjärjestyksessä, ei […] aseta kyseenalaiseksi niiden sitovuutta, joka käy ilmi muista säädöksistä, kuten Kiinan kansantasavallan paikallisten kansankongressien ja paikallishallintojen orgaanisesta laista. Laki velvoittaa yksiselitteisesti mainitut viranomaiset panemaan viisivuotissuunnitelmat täytäntöön […]. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että korkeamman tason suunnitelmien täytäntöönpano ja viittaukset suunnitelmiin otetaan huomioon määrätietoisesti kaikkien tasojen suunnitelmissa, usein kunkin viisivuotissuunnitelman ja muiden suunnitteluasiakirjojen johdanto-osassa tai loppuluvuissa. Tätä ei voida sivuuttaa pelkkänä periaatetason pyrkimyksenä, koska suunnitelmien täytäntöönpanosta säädetään lailla, myös perustuslailla. Lisäksi eri suunnitelmien täytäntöönpanoa ja niissä asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti […] (13) .

(20)

Edellä olevasta c alakohdasta ja muista normaaliarvon muodostamisesta WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti koskevista väitteistä komissio totesi, että se on nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa soveltanut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan asiaa koskevia sääntöjä. Komissio katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännös on täysin Euroopan unionin WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukainen. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianmukaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Kuten WTO:n valituselin nimenomaisesti selvensi asiassa DS473 (14), WTO:n lainsäädännössä sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Komissio muistutti tässä yhteydessä, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo muodostetaan käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Sama perusasetuksen säännös mahdollistaa myös kotimaisten kustannusten käyttämisen, jos on varmuudella todettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Vientiä harjoittavilla tuottajilla oli tässä yhteydessä mahdollisuus toimittaa näyttöä siitä, että niiden kustannukset olivat vääristymättömiä. Käsillä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä siitä, että yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijät olisivat vääristymättömiä.

(21)

Tarkastelupyynnössä ehdotetun normaaliarvon muodostamisen osalta CCCLA väitti, että ilmoittaessaan kustannusrakenteen ja hinnat vaihteluväleinä pyynnön esittäjät rikkoivat sen oikeutta puolustautua eivätkä noudattaneet WTO:n käytäntöjä. Lisäksi CCCLA väitti, että pyynnön esittäjien toteama myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton taso osoitti, ettei tarkastelupyynnössä esitettyä laskennallista normaaliarvoa voida verrata kiinalaisten tuottajien tai viejien myyntihintoihin.

(22)

CCCLA huomautti myös, että vaikka pyynnön esittäjät jakoivat aikaisemmissa tutkimuksissa tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajeihin laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi, ne käyttivät tässä menettelyssä yksinkertaistettua toimintatapaa ja aggregoituja arvoja, mikä teki muodostetusta normaaliarvosta epäedustavan. Tämän väitteen tueksi CCCLA väitti lisäksi seuraavaa:

(23)

Tämän vuoksi CCCLA ei pitänyt pyynnön esittäjien menettelytapaa hyväksyttävänä ja väitti, ettei komission olisi pitänyt hyväksyä tarkastelupyynnön polkumyyntimarginaalien arviointia koskevassa osiossa käytettyjä tietoja.

(24)

CCCLA:n puolustautumisoikeuden osalta komissio katsoi, että asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettu valituksen versio sisälsi kaiken olennaisen näytön ja asianmukaiset ei-luottamukselliset yhteenvedot luottamuksellisina toimitetuista tiedoista, jotta asianomaiset osapuolet voisivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan menettelyssä. Nämä yhteenvedot olivat siis riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisina toimitettujen tietojen olennainen sisältö voitiin ymmärtää kohtuullisesti, kuten perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetään.

(25)

Lisäksi on syytä muistuttaa, että perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan ja WTO:n polkupyyntisopimuksen 6 artiklan 5 kohdan nojalla taataan luottamuksellisten tietojen salassapito silloin, kun niiden paljastamisesta olisi huomattavaa kilpailullista etua kilpailijalle tai koska niiden paljastamisella olisi huomattavan epäsuotuisa vaikutus tiedot antaneeseen henkilöön tai henkilöön, jolta tiedon antaja on tiedot saanut. Tiedot, joille on myönnetty luottamuksellinen käsittely, täyttävät nämä edellytykset. Kyseessä olevien numerotietojen vaihteluvälit katsottiin näin ollen asianmukaisiksi ja riittäviksi asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuden varmistamisen kannalta. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(26)

Mitä tulee tarkastelupyynnössä normaaliarvon muodostamiseen käytettyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton tasoon, CCCLA ei selittänyt, miksi se tekisi muodostetun normaaliarvon ja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan vertailusta epäedustavan. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(27)

Niiden väitteiden osalta, joiden mukaan yhden tuotelajin käyttö valituksessa tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvon muodostamiseksi ei ole hyväksyttävää eikä komission olisi pitänyt hyväksyä sitä, komissio toteaa, että perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan se tutkii niin hyvin kuin on mahdollista valituksessa esitettyjen todisteiden täsmällisyyden ja riittävyyden sen määrittämiseksi, onko näyttö tutkimuksen vireille panemisen oikeuttamiseksi riittävä. Tässä yhteydessä komissio muistuttaa CCCLA:ta siitä, että valituksen tekijöihin ei sovelleta samaa näyttökynnystä kuin komissioon itseensä tutkimuksen aikana. Pyynnön esittäjiä ei myöskään voida vaatia käyttämään tietoja, jotka eivät ole niiden saatavilla. Tässä tapauksessa komissio analysoi tarkastelupyynnön perusteellisesti ja vahvisti, että polkumyynnin ja vahingon todennäköisyydestä oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(28)

Polkumyynnin jatkumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(29)

CCCLA arvosteli sekä tarkastelujakson että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson valintaa, koska ne eivät olleet perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeudellisen vaatimuksen mukaisia, ja väitti valinnan vääristävän mahdollisia päätelmiä voimakkaasti suuntaan, joka johtaisi polkumyynnin ja vahingon toistumisen määrittämiseen kahden päätekijän vuoksi.

(30)

Ensinnäkin vuoden 2023 ensimmäisen ja neljännen neljänneksen välille asetettu tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso olisi ajallisesti kohtuuttoman kaukana, koska tarkastelupyyntö jätettiin 27 päivänä toukokuuta 2024 ja menettely pantiin vireille 12 päivänä heinäkuuta. Lisäksi vuoden 2020 käyttäminen vertailukohtana tuonnin suuntausten ja unionin tuotannonalan nykytilanteen analysoinnissa antaisi vääristyneen kuvan, koska pandemian vuoksi kyseisenä vuonna otettiin käyttöön voimakkaasti vaikuttaneita hallinnollisia toimenpiteitä, eikä käsillä olevaa tapausta näin ollen voitaisi tarkastella puolueettomasti selkeän näytön perusteella. CCCLA totesi, että pyynnön esittäjiä olisi pitänyt pyytää toimittamaan uusi pyyntö, joka perustuu vääristymättömään tarkastelujaksoon eli 1 päivästä tammikuuta 2019 alkavaan ajanjaksoon, johon ei lasketa vuotta 2020 ja jonka päättymispäivä on mahdollisimman lähellä vireillepanopäivää.

(31)

Komission yleinen menetelmä tutkimusajanjakson määrittämisessä perustuu perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan (jota sovelletaan perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiin tarkasteluihin), jonka mukaan ”valitaan tutkimusajanjakso, joka polkumyyntitapauksissa tavallisesti käsittää vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista”. Tässä tarkastelussa oli tavanomaisesta poiketen otettava huomioon poikkeukselliset olosuhteet eli se, että unionin tuotannonalan rakenne on hyvin hajanainen ja pk-yritysten osuus on erittäin suuri. Komissio pyrki varmistamaan, että monimuotoinen ja hajanainen tuotannonala voi käyttää kyseessä olevaa kaupan suojatointa ja käytti siksi tutkimuksen vireillepanovuotta edeltävää viimeistä täyttä kalenterivuotta. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on yleisenä käytäntönä, että varainhoitovuosi vastaa kalenterivuotta. Sovittamalla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson yhteen kalenterivuoden ja näin ollen varainhoitovuoden kanssa perusasetuksen 6 artiklan 9 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti komissio pyrki vähentämään niiden pk-yritysten rasitetta, jotka toimittivat tietoja tutkimuksessa. Tämän vuoksi CCCLA:n väite hylättiin.

(32)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Se ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erityisesti seuraaville osapuolille: pyynnön esittäjät, tiedossa olevat tuottajat ja niiden järjestöt unionissa, tiedossa olevat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tiedossa olevat etuyhteydettömät tuojat unionissa, ja Kiinan viranomaiset.

(33)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(34)

Komissio vastaanotti 14 päivänä huhtikuuta 2024 päivätyn tarkastelupyynnön yhteydessä nimettömänä käsittelyä koskevan pyynnön kuudelta unionin tuottajalta, jotka tukivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä. Kaikki nimettömänä käsittelyä pyytäneet tuottajat esittivät perustelut nimensä paljastamatta jättämiselle. Yritykset väittivät pelkäävänsä vastatoimia, joihin voisivat ryhtyä paitsi niiden kiinalaiset asiakkaat, myös niiden kiinalaiset kilpailijat epäsuorasti yhteisten Euroopan unionissa ja muualla maailmassa sijaitsevien asiakkaiden ja jakelijoiden kautta. Yritykset pyysivät komissiota pitämään nimensä salassa välttääkseen riskin yksityisten kiinalaisten toimijoiden vastatoimista, jolla voisi olla vakava kielteinen vaikutus niiden liiketoimintaan.

(35)

Komissio arvioi näitä pyyntöjä ja niiden tueksi esitettyä näyttöä. Komissio päätteli, että väitetty vastatoimien riski on todella olemassa, ja päätti tällä perusteella käsitellä kyseisten yritysten nimiä luottamuksellisesti (15).

(36)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(37)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen tuottajien samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän, koon, maantieteellisen sijainnin unionissa sekä tuotesegmentin perusteella. Otos koostui kolmesta unionin tuottajasta, jotka sijaitsivat kolmessa jäsenvaltiossa, mukaan lukien Portugalissa ja Romaniassa (16), ja se kattoi kaikki tärkeimmät tuotelajit. Yksi näistä kolmesta tuottajasta oli pieni tai keskisuuri yritys (pk-yritys (17)). Alustava otos kattoi [19–24] prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa ja [41–52] prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaismyynnistä unionissa vuonna 2023.

(38)

Alustavan otoksen vahvistamisen jälkeen valittu pk-yritys ilmoitti komissiolle, että sen oli organisatoristen ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi objektiivisesti katsottuna mahdotonta osallistua tutkimukseen otokseen valittuna unionin tuottajana. Tarkasteltuaan uudelleen Cerame-Unie/FEPF:n huomautuksissa esitettyjä väitteitä komissio muutti alustavaa otostaan niin, että edustavan otoksen säilyttämiseksi siihen sisällytettiin toinen pk-yritys (18). Näin ollen lopulliseen otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsivat kolmessa jäsenvaltiossa, mukaan lukien Portugalissa ja Romaniassa, joista yksi oli pk-yritys ja jotka kattoivat kaikki tärkeimmät tuotelajit (19). Otos vastasi [16–21] prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta EU:ssa ja [35–46] prosenttia samankaltaisen tuotteen arvioidusta EU:n kokonaismyyntimäärästä unionin markkinoilla vuonna 2023.

(39)

CCCLA esitti huomautuksia unionin tuotannonalaa edustavasta otoksesta ja ilmaisi huolensa unionin tuotannonalan mahdollista itsevalintastrategioista, jotka käyvät sen mukaan ilmi siitä, että edellä mainittu pk-yritys kieltäytyi yhteistyöstä vedoten organisatorisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin pikemminkin kuin otoksen sisältöön (esim. tuotantomääriin, tuotevalikoimaan, yrityksen kokoon tai maantieteelliseen soveltamisalaan). Sen mukaan tällaista menettelyä voidaan toistaa, jotta komissio sisällyttäisi otokseen unionin tuotannonalan keskiarvoa heikommin menestyviä yrityksiä, mikä vääristäisi vahingon määrittämistä. Tässä yhteydessä CCCLA viittasi valituselimen raporttiin asiassa ”European Communities – Definitive Anti-Dumping Measures on Certain Iron or Steel Fasteners from China (Article 21.5)” (Euroopan yhteisöt – tiettyjen Kiinasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa sovellettavat lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet), jossa todetaan, ettei tutkiva viranomainen saa määritellä kotimaista tuotannonalaa siten, että siihen sisältyisi yksinomaan tai pääasiassa tuottajia, jotka katsovat kärsineensä vahinkoa väitetystä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista (20).

(40)

Perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komission on valittava otos, joka on tilastollisesti edustava valinnan tekemisen ajankohtana käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja jos jokin otokseen valituista yksiköistä kieltäytyy yhteistyöstä siten, että tutkimuksen tulokset saattavat huomattavasti vääristyä, voidaan perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti valita uusi otos. Muutettu otos oli tuotannon ja myynnin kattavuuden osalta hyvin samankaltainen kuin alkuperäinen otos. Lisäksi perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaan osapuolten valinta, joka suoritetaan otosta koskevien yleisten säännösten mukaisesti, kuuluu komissiolle eikä asianomaisille osapuolille. Näin ollen väite hylättiin.

(41)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(42)

Euroopan komissio ei saanut vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa yhdeltäkään etuyhteydettömältä tuojalta vastausta, jossa olisi esitetty vireillepanoilmoituksen liitteessä pyydettyjä tietoja. Näin ollen otosta etuyhteydettömistä tuojista ei valittu.

(43)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(44)

Satayksi (101) kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa / vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näiden yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osuus Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista oli yhteensä noin 21 prosenttia ja osuus Kiinan kokonaistuotannosta ja tuotantokapasiteetista noin 8 prosenttia. Analysoituaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot komissio päätti rajata tutkimuksensa vientiä harjoittavien tuottajien kohtuulliseen määrään käyttämällä otosta perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio valitsi 8 päivänä elokuuta 2024 kolmen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän otoksen käyttäen perustana unioniin suuntautunutta suurinta myyntimäärää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Otokseen valitut kolme ryhmää edustivat noin 21 prosenttia Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä ja noin 8 prosenttia Kiinan kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (21).

(45)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselylomakkeeseen.

(46)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kolmelle otokseen valitulle kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle ja Kiinan viranomaisille sekä kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle samoin kuin Cerame-Unie/FEPF:lle.

(47)

Vain yksi kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista toimitti täydellisen kyselylomakevastauksen. Lisäksi otokseen valitut kolme unionin tuottajaa ja Cerame-Unie/FEPF toimittivat täydelliset kyselylomakevastaukset.

(48)

Ainoan vientiä harjoittavan tuottajan, joka toimitti täydellisen kyselylomakevastauksen, osuus keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden kokonaistuonnista Kiinasta Euroopan unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin [1–2] prosenttia. Komission yksiköt katsoivat, ettei näin pienen tuontimäärän perusteella saada riittävästi tietoa, jotta voitaisiin arvioida vientihintaa ja polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eikä määrän voitu katsoa edustavan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa kokonaistuontia. Riittämättömän yhteistyön vuoksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se voi tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti (22).

(49)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien unionin tuottajien ja järjestöjen toimitiloihin:

(50)

Kuten tarkastelupyyntöä tukeneet unionin tuottajat vireillepanovaiheessa (ks. johdanto-osan 35 kappale), molemmat pk-yritykset, joista toinen valittiin alustavaan otokseen ja toinen lopulliseen otokseen, pyysivät perusasetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimensä pitämistä luottamuksellisena, koska ne pelkäsivät tutkimuksen kohteena olevien asiakkaiden tai kilpailijoiden vastatoimia. Tarkasteltuaan yksilöllisesti pyyntöjen perusteltavuutta komissio totesi, että kaikki luottamuksellisuuspyynnöt olivat perusteltuja ja hyväksyi sen, että näiden yritysten nimiä ei paljasteta (23). Lisäksi komissio katsoi, että ei ole asianmukaista paljastaa jäsenvaltiota tai jäsenvaltioita, joissa nämä pk-yritykset sijaitsevat, koska tämä voisi myös paljastaa kyseisten yritysten nimet.

(51)

CCCLA väitti, että niiden unionin tuottajien nimien salaaminen, jotka joko tukivat tarkastelupyyntöä tai toimivat yhteistyössä suostumalla osallistumaan otokseen, rikkoo vakavasti muiden asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeutta. CCCLA väitti, että jos tiettyjen alustavaan tai lopulliseen otokseen valittujen unionin tuottajien nimiä ei julkisteta, asianomaiset osapuolet eivät ensinnäkään voi esittää merkityksellisiä huomautuksia otoksen edustavuudesta. Toiseksi komission vahinkoa koskeviin päätelmiin sisältyy aina analyysi tietyistä mikrotaloudellisista indikaattoreista, jotka liittyvät yksinomaan otokseen valittuihin EU:n tuottajiin. Jos jokin näistä tuottajista pysyttelee nimettömänä koko menettelyn ajan, asianomaiset osapuolet eivät voi tarkastaa komission vahinkoa koskevien päätelmien pätevyyttä tai ottaa siihen kantaa. Kolmanneksi olisi otettava huomioon vahinkomarginaalin asianmukainen määrittäminen, sillä jos komissio salaa otokseen valitun unionin tuottajan nimen, asianomaiset osapuolet eivät myöskään voi tarkistaa, tuottaako kyseinen tuottaja merkkituotteita vai tuotemerkittömiä tuotteita.

(52)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan puolustautumisoikeuksien suojelu on tarvittaessa sovitettava yhteen perusasetuksen 19 artiklassa nimenomaisesti säädetyn luottamuksellisten tietojen suojaamista koskevan velvollisuuden kanssa, mutta kyseinen velvollisuus ei voi tehdä tyhjäksi puolustautumisoikeuksien keskeistä sisältöä (24). Tällainen yhteensovittaminen mahdollistaa tietojen ei-luottamuksellisen tiivistelmän toimittamisen (esimerkiksi vaihteluvälien ja/tai tietojen indeksoitujen osatekijöiden muodossa). On kuitenkin aina varmistettava, että tiedot eivät tiivistetyssäkään muodossa johda liikesalaisuuksien paljastamiseen.

(53)

Edellä mainitussa oikeuskäytännössä esitetyn yhteensovittamisen mukaisesti komissio on varmistanut koko tutkimuksen ajan, että kaikki asiaankuuluvat seikat voidaan tarkastaa ja niitä voidaan käsitellä asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa. Tämä asiakirja-aineisto sisältää muistiot otoksen valinnasta ja sen edustavuudesta, otokseen valittujen unionin tuottajien avoimet huomautukset, mukaan luettuna vaihteluvälit ja/tai indeksoidut tiedot sekä muu asiaankuuluva viestintä yritysten ja niiden edustajien kanssa, kuten otokseen valittujen eri yritysten tuottamien merkkituotteiden prosenttiosuus. Mitään muita tietoja kuin niitä, jotka ilmoitettiin avoimessa versiossa asianomaisille osapuolille, ei käytetty otokseen valittujen yritysten valinnassa tai vahinkoa koskevien komission päätelmien tekemisessä. Näiden yritysten nimien paljastaminen ei olisi antanut asianomaisille osapuolille mitään lisätietoa, joka olisi merkityksellistä komission päätelmien oikeellisuuden varmistamisen kannalta. Näin ollen komissio piti asianomaisille osapuolille paljastetuissa asiakirjoissa annettuja tietoja riittävinä asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksien käyttämiseksi, kun taas unionin tuottajien nimien paljastaminen olisi todennäköisesti aiheuttanut niille peruuttamatonta ja kohtuutonta taloudellista vahinkoa. Tästä syystä väite hylättiin.

(54)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/1932 12 päivänä huhtikuuta 2017 vireille pannun tuotteen määritelmää koskevan tarkastelun (25) perusteella määritelty tuote eli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat keraamiset pöytä- ja keittiöesineet, lukuun ottamatta keraamisia maustemyllyjä ja niiden keraamisia jauhavia osia, keraamisia kahvimyllyjä, keraamisia veitsenteroittimia, keraamisia teroittimia, keraamisia keittiövälineitä, joita käytetään leikkaamiseen, jauhamiseen, raastamiseen, viipaloimiseen, kaapimiseen tai kuorimiseen, sekä pizzan tai leivän paistamisessa käytettäviä kordieriittikeraamisia pizzakiviä, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 6911 10 00 , ex 6912 00 21 , ex 6912 00 23 , ex 6912 00 25 ja ex 6912 00 29 (Taric-koodit 6911 10 00 90, 6912 00 21 11, 6912 00 21 91, 6912 00 23 10, 6912 00 25 10 ja 6912 00 29 10), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’keraamiset pöytä- ja keittiöesineet’.

(55)

Keraamiset pöytä- ja keittiöesineet voidaan tehdä posliinista (myös luuposliinista), tiilisavesta, kivitavarasta, fajanssista, hienosta tiilisavesta (fine pottery) tai muusta materiaalista. Lopullinen keraaminen tuote riippuu pääraaka-aineen, kuten saven, kaoliinin, maasälvän ja kvartsin, tyypistä ja koostumuksesta.

(56)

Keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä tuodaan markkinoille hyvin monissa eri muodoissa, jotka ovat kehittyneet ajan mittaan. Niitä käytetään monissa eri paikoissa, kuten kotitalouksissa, hotelleissa, ravintoloissa ja hoitolaitoksissa, ja ne on pääasiallisesti tarkoitettu kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa.

(57)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 6911 10 00 , ex 6912 00 21 , ex 6912 00 23 , ex 6912 00 25 ja ex 6912 00 29 (Taric-koodit 6911 10 00 90, 6912 00 21 11, 6912 00 21 91, 6912 00 23 10, 6912 00 25 10 ja 6912 00 29 10).

(58)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet sekä peruskäyttötarkoitukset:

(59)

Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(60)

Ottaen huomioon tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla olevan riittävän näytön perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä Kiinassa komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(61)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia tiedossa olevia tuottajia Kiinassa toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista.

(62)

Saadakseen tiedot, joita se piti tarpeellisina tutkimukselleen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta.

(63)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(64)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(65)

Komissio julkaisi 6 päivänä kesäkuuta 2025 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (26), jäljempänä ’6 päivänä kesäkuuta päivätty muistio’, jossa pyydettiin asianomaisten osapuolten näkemyksiä merkityksellisistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön tietojen, joita on mahdollisuuksien mukaan päivitetty, sekä muiden käytettävissä olevien tietolähteiden perusteella, jotka katsottiin asianmukaisiksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla, komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi kolme mahdollista edustavaa maata eli Brasilian, Thaimaan ja Turkin ja katsoi, että tässä vaiheessa Turkki oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla.

(66)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjiltä.

(67)

Näitä huomautuksia käsitellään tämän asetuksen 5.1.2 jaksossa.

(68)

Komissio ilmoitti 1 päivänä elokuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(69)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(71)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(72)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(73)

Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinan kansantasavallassa (jäljempänä ’Kiina’) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, minkä vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei olisi asianmukaista. Analyysi kattoi seuraavan näytön merkittävien vääristymien olemassaolon toteamisen kannalta merkityksellisistä kriteereistä.

(74)

Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin.

(75)

Pyynnön esittäjät toivat pyynnössä esille, että sosialistiseen markkinatalouteen kuuluu olennaisena osana se, että Kiinan kommunistinen puolue ohjaa aktiivisesti taloutta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi pyynnön esittäjät korostivat Kiinassa esiintyvän laaja-alaisia systeemisiä vääristymiä ja analysoivat valtion puuttumista toimintaan talouden eri tasoilla, erityisesti keramiikkasektorilla sekä keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden markkinoilla.

(76)

Pyynnössä todettiin, että Kiinan keramiikkasektoria, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoita, pitävät yllä yritykset, jotka toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Tältä osin pyynnön esittäjät huomauttivat, että Kiinan viranomaisilla on tiiviit yhteydet sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, joiden kautta ne puuttuvat talouden toimintaan, ja ne pyrkivät saavuttamaan poliittiset tavoitteensa useilla eri toimenpiteillä, kuten kansallisilla taloussuunnitelmilla.

(77)

Pyynnössä mainittiin erityisesti 13. viisivuotissuunnitelma vuosiksi 2016–2020 – kevyen teollisuuden kehittämissuunnitelma – ja siihen liittyvät ohjaavat lausunnot, joiden tavoitteena on vahvistaa ja parantaa alan vero- ja rahoitustukipolitiikkoja ja joilla kannustetaan paikallishallintoja pyrkimään alalle asetettuihin tavoitteisiin myös maakunta- ja kuntatasolla (27). Pyynnön esittäjät totesivat keramiikkateollisuuden olevan tärkeä osa Kiinan kevyttä teollisuutta, mistä syystä Kiinan viranomaiset kohdistavat siihen jatkuvaa poliittista valvontaa ja ohjausta edellä mainittujen suunnitelmien noudattamisen varmistamiseksi. Toinen Kiinan viranomaisten laatima alan toimintaa ohjaava poliittinen asiakirja on kevyen teollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (2023–2024), joka kattaa myös keramiikkasektorin ja jonka tavoitteena on ottaa käyttöön ”tehokkaampia toimenpiteitä […] kehityksen vauhdittamiseksi, talouden rakenteen optimoimiseksi ja talouden jatkuvan elpymisen edistämiseksi.” (28)

(78)

Pyynnössä todettiin myös, että valtion läsnäolo yrityksissä antaa sille mahdollisuuden puuttua tarkastelun kohteena olevan tuotteen hintoihin ja kustannuksiin. Pyynnön esittäjät toistivat ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa esitetyt komission päätelmät, jotka koskivat erityisesti Kiinan jatkuvaa puuttumista sekä valtion omistamien että yksityisten yritysten toimintaan niihin perustettujen Kiinan kommunistisen puolueen solujen kautta. Pyynnön esittäjät viittasivat Kiinan kommunistisen puolueen läsnäoloon Great Wall Groupin ja Guandong Sitongin kaltaisissa yrityksissä, joissa puolueen jäsenet toimivat johtotehtävissä. Lisäksi pyynnössä tuotiin esille keramiikan raaka-aineiden sisällyttäminen maakuntatason suunnitelmiin, kuten Jiangxin kattavaan mineraalivarojen suunnitelmaan (2016–2020) ja Guangdongin maakunnan mineraalivarojen yleissuunnitelmaan (2021–2025).

(79)

Pyynnön esittäjät painottivat myös, että käytössä on syrjiviä julkisia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Pyynnössä viitattiin aiempien polkumyyntitutkimusten yhteydessä tehtyihin komission päätelmiin, joiden mukaan resursseja ohjataan strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi nimetyille sektoreille, joihin myös keramiikkasektori kuuluu. Lisäksi muistutettiin, että Kiinan viranomaiset ovat pyrkineet kehittämään strategista infrastruktuuria ja erikoistuneita laitoksia teollisuusklustereiden kehittämistä koskevan strategian avulla. Pyynnön esittäjät katsoivat näin ollen, että Kiinan valtio ohjaa resursseja Kiinan keramiikkasektorille ja vaatii yrityksiä noudattamaan valtion politiikkaa eli vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin kyseisellä alalla.

(80)

Pyynnössä tarkasteltiin myös konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttumista, syrjivää soveltamista tai riittämätöntä täytäntöönpanoa keramiikkasektorilla ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoilla. Pyynnön esittäjät totesivat, että Kiinan viranomaisilla on huomattava rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä muun muassa siksi, että Kiinan kansantuomioistuin on Kiinan poliittisen johdon alainen. Päätökset listattujen yhtiöiden hakemusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä edellyttävät tuomioistuimen ennakkoratkaisua. Kiinan varallisuuslainsäädännön osalta pyynnön esittäjät totesivat, että valtio omistaa kaiken maan ja sen jakaminen riippuu näin ollen yksinomaan Kiinan viranomaisista. Pyynnössä viitattiin myös ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehtyihin komission päätelmiin, joiden mukaan voimassa on maankäytön jakamisen avoimuutta koskevia säännöksiä, mutta ne jätetään säännöllisesti huomiotta.

(81)

Lopuksi pyynnössä korostettiin palkkakustannusten olevan vääristyneitä Kiinassa, tarkemmin sanottuna keramiikkasektorilla ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoilla. Tällaiset vääristymät todettiin jo ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, eivätkä pyynnön esittäjät löytäneet näyttöä siitä, että keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden ala olisi suojattu palkkakustannusten vääristymiltä.

(82)

Toiseksi hiljattaisessa Kiinan keramiikkasektoria koskevassa tutkimuksessa (29) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. Tässä tutkimuksessa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (30). Komissio päätteli erityisesti, että Kiinan viranomaisilla on keramiikkasektorilla huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (31), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (32). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät entisestään vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja suunnataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (33). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (34). Samalla tavalla komissio totesi keramiikkasektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (35) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (36).

(83)

Kolmanneksi komissio havaitsi ensimmäisessä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (37) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai etenkään asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään.

(84)

Neljänneksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatimassa ja edellä mainitussa Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä käsittelevässä raportissa, jäljempänä ’maaraportti’ (38), todettiin merkittäviä vääristymiä esiintyneen myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(85)

Viidenneksi Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(86)

Edellä esitetty huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(87)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA kehotti komissiota hyväksymään yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien ilmoittamat kotimarkkinahinnat ja -kustannukset ja kumoamaan päätöksensä merkittävistä vääristymistä. Tämän tueksi CCCLA väitti edelleen seuraavaa:

(88)

Komissio palauttaa asianomaisten osapuolten mieliin johdanto-osan kappaleessa 17–19 tehdyn arvioinnin. Sen mukaan ja koska CCCLA ei esittänyt asiassa uutta näyttöä, väite hylättiin.

(89)

Todettuaan, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaiset merkittävät vääristymät vaikuttavat hintoihin ja/tai kustannuksiin Kiinan keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden alalla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(90)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(91)

Kuten johdanto-osan 65 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi yhden asiakirja-aineistoon liitetyn muistion (eli 6 päivänä kesäkuuta päivätyn muistion) normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö. Muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä vahvistettaisiin esiintyvän.

(92)

Sekä CCCLA että pyynnön esittäjät toimittivat huomautuksia.

(93)

Brasilia, Thaimaa ja Turkki on kaikki luokiteltu maiksi, joiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne kaikki ”ylemmän keskitulotason” maiksi.

(94)

Muistiossa yksilöityjen maiden valinnasta ei saatu huomautuksia.

(95)

Lähes kaikissa maailman maissa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta jossakin määrin. Analysoituaan käytettävissä olevia tietoja ja etenkin Global Trade Atlas -tietokannasta (GTA) (42) ja Bureau van Dijkin Orbis-tietokannasta (43) saatuja tietoja komissio yksilöi Brasilian, Thaimaan ja Turkin mahdollisiksi edustaviksi maiksi tässä tutkimuksessa.

(96)

Komissio analysoi huolellisesti kaikki asiakirja-aineistoon sisältyvät asiaankuuluvat tiedot, joka koskivat kaikkia tuotannontekijöitä kaikissa kolmessa mahdollisessa edustavassa maassa ja huomautti seuraavaa:

(97)

Turkissa yksilöidyn tuottajan hiljattain tarkastetut tilinpäätöstiedot ovat julkisesti saatavilla, mutta näin ei ollut Brasiliassa ja Thaimassa yksilöityjen yritysten osalta. Tilinpäätöstiedot eivät ole ennakkoedellytys tällaista analyysiä varten, mutta niistä on silti hyötyä, koska komissio pystyy niiden avulla varmistamaan, että käytetään asianmukaisimpia lukuja ja että mahdollisten poikkeuksellisten tapahtumien vaikutukset jätetään huomiotta.

(98)

Turkissa on tarkkoja julkisesti saatavilla olevia tietoja maan työvoimakustannuksista samoin kuin työtunneista sektorilla (ei metallisten mineraalien sektori, mukaan luettuna keramiikan, lasin, sementin ja kalkin tuotanto). Turkin tiedot sisältävät sosiaaliturvamaksut ja muut työvoimakustannukset, jotka tulevat yritysten maksettaviksi. Työvoimakustannukset ovat merkittävä tekijä tässä tapauksessa, koska niiden osuus kaikista tuotantokustannuksista on keskimäärin 45–55 prosenttia.

(99)

CCCLA väitti vireillepanon yhteydessä, että Turkin valitseminen asianmukaiseksi edustavaksi maaksi tässä tapauksessa johtaisi keinotekoisesti paisutettuihin polkumyyntimarginaaleihin. CCCLA totesi, että toisin kuin Kiinassa, Turkissa energian hinnat nousivat huomattavasti vuonna 2023, mikä viittaa siihen, että yhteen tärkeimmistä kustannustekijöistä eli energiakustannuksiin kohdistui vakavia taloudellisia häiriöitä. Tämä väite toistettiin myöhemmässä vaiheessa järjestetyssä kuulemisessa.

(100)

Komissio haluaa huomauttaa, että vaikka energia on tärkeä tuotantopanos keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden valmistuksessa, se ei suinkaan ole tärkein kustannustekijä (joka on työvoima). Lisäksi CCCLA toimitti väitteensä tueksi tietoja sähkön hinnoista, mutta sähkö on vain pieni osa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävää energialähteiden yhdistelmää, joka oli määriteltävä käytettävissä olevien tietojen perusteella Kiinasta tulevien vientiä harjoittavien tuottajien riittämättömän yhteistyön vuoksi. Energiakustannuksiin vaikuttavat pikemminkin maakaasun hinnat, jotka nousivat merkittävästi vuonna 2022 mutta alkoivat laskea jo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alussa (44).

(101)

Väitteestä, jonka mukaan energian hintoja olisi pidettävä vääristyneinä, koska ne eivät nousseet Kiinassa samalla tavoin kuin Turkissa, eikä Turkki näin ollen täyttäisi asianmukaisen edustavan maan valinnassa sovellettavaa edellytystä, komissio toteaa, että koska Kiinassa on vahvistettu olevan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, Kiinan hintojen kehityksellä ei ole merkitystä mahdollisissa edustavissa maissa olevien vääristymien arvioinnin kannalta. Tämän vuoksi huomautus hylättiin.

(102)

Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi komissio piti Turkkia soveltuvimpana edustavana maana tässä tutkimuksessa. Komissio ilmoitti 6 päivänä kesäkuuta päivätyssä muistiossaan asianomaisille osapuolille aikeestaan käyttää Turkkia edustavana maana ja kehotti niitä esittämään huomautuksia.

(103)

Pyynnön esittäjät suhtautuivat myönteisesti edustavan maan valintaan ja totesivat, että kolmesta mahdollisesta edustavasta maasta Turkki toi eniten tärkeimpiä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita, minkä lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin osuus oli hyvin pieni. Pyynnön esittäjät lisäsivät, että Turkin työvoimaa koskevat tiedot olivat kattavammat kuin muiden mahdollisten edustavien maiden, ja Turkista oli helposti saatavilla tarkastettuja tilinpäätöstietoja.

(104)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(105)

Edellä esitetty analyysi ja asiakirja-aineistossa saatavilla olevat tiedot huomioon ottaen komissio käytti Turkkia ja turkkilaista yritystä Kutahya Porselen Sanayi A.Ş. koskevia tietoja asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(106)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(107)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio totesi, että se käyttää Turkin tilastolaitoksen (Turkstat) (45) toimittamia tietoja työvoimasta sekä Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (46) julkaisemia tietoja vääristymättömien työvoima- ja energiakustannusten määrittämiseksi. Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös käyttävänsä turkkilaisen yrityksen Kutahya Porselen Sanayi A.Ş.:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa koskevia taloudellisia tietoja, jotka ovat saatavilla sen tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa (julkaistu yrityksen verkkosivustolla).

(108)

Ottaen huomioon kaikki aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa saadut tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 2

Keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuotannontekijät

(109)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan). Raaka-aineiden vääristymättömän hinnan (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) määrittämiseksi komissio olisi normaalisti lisännyt tuontihintaan edustavan maan tuontitullin ja arvion kuljetuskustannuksista. Koska polkumyyntimarginaalit olivat tässä tapauksessa jo niin korkeat (ks. johdanto-osan 146 kappale), jotta voitiin vahvistaa polkumyynnin esiintyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tästä oikaisusta johtuva polkumyyntimarginaalin kohoaminen ei ole merkityksellinen tämän tarkastelun tuloksen kannalta.

(110)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä 1 (52). Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli edellä 3.4 jaksossa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(111)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio käytti palkkoja, jotka ilmoitettiin valmistussektorilla vuonna 2022 taloudellisen toiminnan C.23 (Muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus) (53) alalla NACE Rev.2-luokituksen (54) mukaisesti eli viimeisimmissä saatavilla olevissa tilastotiedoissa. Arvot on asianmukaisesti mukautettu inflaatioon käyttämällä Turkin tilastolaitoksen julkaisemaa tuottajahintaindeksiä (55). Keskimääräiset tuntikohtaiset työvoimakustannukset (56) kokoaikaista työntekijää kohti ovat 59,96 CNY/tunti (57).

(112)

Komissio käytti sähkön hintatilastoja, joita Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen (EMRA) (58) julkaisee säännöllisissä lehdistötiedotteissaan, joissa esitetään neljännes- tai puolivuosittain julkaistavat sähkölaskuihin perustuvat tariffitaulukot (59). Komissio käytti tietoja teollisen sähkön hinnasta (Kuruș/kWh) teollisuussektorilla vuonna 2023 eli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä hinta oli 0,93 CNY/kWh.

(113)

Komissio käytti Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen (EMRA) (60) vuoden 2023 maakaasun markkinasektoria koskevassa kertomuksessa (61) julkaistua Turkin teollisten käyttäjien maksamaa kaasun hintaa. Komissio aikoo käyttää vastaavan kulutusluokan teollisuuskaasun hintoja (TRY/Sm3) koskevia tietoja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajalta. Sovellettavan yksikkökustannuksen arvioidaan olevan 3,40 CNY/Sm3 (62) .

(114)

Pyynnön esittäjät huomauttivat 6 päivänä kesäkuuta päivätystä muistiosta antamissaan huomautuksissa, ettei linkki kaasun hintoja koskevaan lähteeseen toiminut. Komissio päivitti linkin, ja lähde on nyt käytettävissä sen kautta.

(115)

Komissio aikoo käyttää teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden hintoja, jotka Turkin tasavallan presidentin kanslian investointivirasto julkaisee Istanbulin, Eskișehirin ja Antalyan vesi- ja viemärilaitoksilta saatujen tietojen perusteella (63). Komissio aikoo käyttää Eskișehirin alueen tietoja, koska turkkilainen yritys, jonka myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevia tietoja käytettiin, sijaitsee tällä alueella. Sovellettavan yksikkökustannuksen arvioidaan olevan 1,63 CNY/m3 (64).

(116)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan toisen kohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(117)

Tuotannon yleiskuluja oikaistiin vastaamaan aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa käytettyjen tietojen perusteella edellä laskettuja vertailuarvoja.

(118)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän arvon määrittämiseksi komissio käytti turkkilaisen yrityksen Kutahya Porselen Sanayi A.Ş. tietoja. Tarkemmin sanottuna komissio käytti myynti-, hallinto- ja yleiskustannus- ja voittolukuja, jotka ilmoitettiin yrityksen tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa vuodelta 2023. Yrityksen saatavilla olevien tietojen perusteella suurin osa liiketoiminnasta koski tarkasteltavana olevaa tuotetta. Yritys korjasi tilinpäätöstietoja Kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (International Accounting Standards Board, IASB) standardien mukaisesti, joiden mukaan turkkilaisten yritysten on tehtävä tilinpäätöksiinsä inflaatiokorjauksia. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton prosenttiosuutta oikaistiin noudettuna-tasolle vähentämällä kaikista myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista ja liikevaihdosta pakkaus- ja kuljetuskustannukset.

(119)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(120)

Komissio toteutti seuraavat kaksi vaihetta laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi. Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Riittämättömän yhteistyön vuoksi komissio käytti tähän tarkoitukseen aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettuja käyttötekijöitä raaka-aineiden, työvoiman, sähkön ja veden osalta ja kertoi ne edustavassa maassa Turkissa määritetyillä vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(121)

Toiseksi komissio sovelsi edellä määritettyihin valmistuskustannuksiin edellä mainittua yleiskustannusten marginaalia sekä Kutahya Porselen Sanayi A.Ş.:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa.

(122)

Tämän tuloksena vääristymättömiin valmistuskustannuksiin lisättiin seuraavat seikat:

(123)

Riittämättömän yhteistyön vuoksi komissio laski vientihinnan käytettävissä olevien Eurostatin tuontitilastojen perusteella, joita oikaistiin noudettuna-tasolle siten, että ne edustavat perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vientiin myydystä tarkasteltava olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa. CIF-hinnasta vähennettiin siis tarkastelupyynnössä arvioidut (meri)rahdin kustannukset, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset.

(124)

CCCLA väitti vireillepanon yhteydessä, että koska tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään kuuluu paljon hyvin erilaisia tuotetyyppejä, jotka on yhdistetty virallisissa kauppatilastoissa, näissä tilastoissa ilmoitettuja hintoja ei voida pitää asianmukaisena oletuksena siitä, mikä polkumyyntimarginaali voisi olla.

(125)

Komissio muistutti CCCLA:ta siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä siinä määrin, että normaaliarvon muodostamisessa olisi voitu käyttää tarkemmin eriteltyjä tuotteen valvontakoodeja. Näin ollen komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin laskea polkumyyntimarginaali keskiarvojen välisellä vertailulla, ja tähän tarkoitukseen komission käyttämien virallisten kauppatilastojen eritelmien tarkkuus on täysin kohtuullinen. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(126)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA väitti, että kauppatilastojen lähteiden (kuten Eurostatin) ilmoittamissa hinnoissa ei tehdä erottelua tuotteen valvontakoodin perusteella, minkä vuoksi ilmoitettuja hintoja ”ei voida pitää asianmukaisena oletuksena siitä, mikä polkumyyntimarginaali voisi olla”.

(127)

Cerame-Unie huomautti, että komissio turvautui käyttämäänsä menetelmään ainoastaan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien riittämättömän yhteistyön vuoksi. Komissio otti yhteyttä 101:een kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan / vientiä harjoittavien tuottajien ryhmään, joista vain yksi toimitti täydellisen kyselylomakevastauksen.

(128)

Tämän yksittäisen vientiä harjoittavan tuottajan osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin [1–2 prosenttia].

(129)

Kuten komissio perustellusti totesi, näin vähäisen tuonnin ei voitu katsoa edustavan Kiinasta peräisin olevaa kokonaistuontia.

(130)

Cerame-Unie huomautti, että perusasetuksen 18 artiklan 6 kohta on yksiselitteinen: jos osapuoli ei toimi yhteistyössä, ”tutkimuksen lopputulos voi olla osapuolelle vähemmän suotuisa”. Kun otetaan huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, komission tapa laskea polkumyyntimarginaali keskiarvojen välisellä vertailulla on näin ollen täysin kohtuullinen ja unionin lainsäädännön mukainen.

(131)

Tämän analyysin yhteydessä Cerame-Unie viittasi komission päätelmiin, joiden mukaan polkumyyntimarginaalin havaittiin olevan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 100 prosenttia. Komissio totesi myös, että tällainen polkumyyntimarginaali oli ”selvästi aliarvioitu, koska normaaliarvoa ei oikaistu raaka-aineiden tuontihintojen kuljetus- ja tullien osalta (ks. johdanto-osan 106 kappale) eikä vientihintaa oikaistu arvonlisäveron palautusten osalta (ks. johdanto-osan 125 kappale)”.

(132)

Edellä esitetyn perusteella Cerame-Unie korosti, että tiedot, jotka osoittavat polkumyynnin jatkuneen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tukevat tarvetta jatkaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(133)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA piti kiinni väitteestään, jonka mukaan kauppatilastojen lähteiden (kuten Eurostatin) ilmoittamissa hinnoissa ei tehdä erottelua tuotteen valvontakoodin perusteella, minkä vuoksi ilmoitettuja hintoja ”ei voida pitää asianmukaisena oletuksena siitä, mikä polkumyyntimarginaali voisi olla”. Koska väitteen tueksi ei esitetty uusia tietoja tai uutta näyttöä, komissio kehottaa kaikkia osapuolia tutustumaan asiasta tekemään aiempaan arvioonsa, joka esitetään myös johdanto-osan 125 kappaleessa.

(134)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, i) jotta ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) jotta voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(135)

Kuten johdanto-osan 119–122 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla.

(136)

Tässä yhteydessä ei arvioitu sitä, olisiko normaaliarvoa oikaistava viennin arvonlisäveron palautuksen takia, koska – kuten seuraavassa jaksossa osoitetaan – tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat jo niin korkeat (yli 100 prosenttia), että niiden perusteella voitiin todeta polkumyynnin jatkumisen olevan todennäköistä. Arvonlisäveroa koskevasta oikaisusta johtuva polkumyyntimarginaalin kohoaminen ei voisi kumota tätä päätelmää, eikä se näin ollen ole merkityksellinen tämän tarkastelun tuloksen kannalta.

(137)

Kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, vientihinnan saattamiseksi noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle tehtiin oikaisuja tarkastelupyynnössä arvioituihin (meri)rahdin kustannuksiin, vakuutuskustannuksiin ja kotimaan kuljetuskustannuksiin.

(138)

Tähän perustuvat painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, olivat yli 100 prosenttia. On huomattava, että saatu polkumyyntimarginaali on selvästi aliarvioitu, koska normaaliarvoa ei oikaistu raaka-aineiden tuontihintojen kuljetus- ja tullien osalta (ks. johdanto-osan 109 kappale) eikä vientihintaa oikaistu arvonlisäveron palautusten osalta (ks. johdanto-osan 136 kappale).

(139)

Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(140)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA ilmaisi olevansa yllättynyt todetusta polkumyynnin tasosta, väitti sen johtuvan keinotekoisen korkeista vertailuhinnoista ja liioitelluista myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voittojen välisistä suhteista sekä piti Kütahya Porselenin valintaa epäasianmukaisena. CCCLA vertasi aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja tässä tutkimuksessa käytettyjä raaka-aineiden hintoja ja totesi niiden yleisesti ottaen nousseen. CCCLA viittasi työvoimakustannuksiin, jotka ovat yksi keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuotannon tärkeimmistä kustannustekijöistä, ja esitti, että työvoimakustannusten nousu aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja tämän tutkimuksen välillä ei kuvasta näiden kustannusten tosiasiallista nousua Kiinassa.

(141)

Komissio totesi, että kuten normaaliarvon määrittämistä koskevan 6 päivänä kesäkuuta päivätyn muistion liitteessä II esitetään, Turkin tuontihinnat vastasivat Brasiliaan ja Thaimaahan suuntautuvan tuonnin hintoja. Lisäksi komissio huomautti, että kaikilla tuotannontekijöillä ei ole samaa painoarvoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kustannusrakenteessa. Muottien kipsimateriaalien, joiden hinnan CCCLA mainitsi nousseen 37-kertaiseksi, käyttö on vähäistä eikä vaikuta juurikaan laskelmien tulokseen. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannon pääraaka-aine on kaoliini, jonka osalta komission käyttämä vertailuhinta on johdonmukainen Brasilian ja Thaimaan hintojen kanssa.

(142)

Normaaliarvon muodostamisessa käytettyjen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton tasosta komissio totesi, että Kütahya Porselenin tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa ilmoitetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto vastaavat Turkin hallituksen ilmoittamia tasoja koko sektorilla (NACE C-234).

(143)

Väitteestä, jonka mukaan työvoimakustannusten nousu ei vastaa Kiinan tilannetta, komissio totesi, että käytettävissä olevien lähteiden mukaan Turkin työvoimakustannukset ovat nousseet, koska Turkin hallitus korotti hiljattain vähimmäispalkkaa tavoitteenaan palauttaa Turkin kansalaisten ostovoima. Se pyrki siis palauttamaan työvoimakustannukset vastaamaan maan yleisen taloudellisen kehityksen tasoa, joka on samanlainen kuin Kiinassa. Tämän vuoksi ei ole syytä pitää työvoimakustannusten nousua liioiteltuna. Lisäksi Kiinan työvoimakustannusten kehityksellä ei ole merkitystä, koska tutkimuksessa todettiin, että niihin vaikuttaa merkittäviä vääristymiä.

(144)

Komissio myös huomauttaa kehottaneensa tuotannontekijöitä koskevassa ensimmäisessä muistiossa kaikkia osapuolia ehdottamaan muita asianmukaisia edustavia maita, mutta CCCLA ei esittänyt ehdotuksia. Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi CCCLA:n väitteet.

(145)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintynyttä polkumyyntiä koskevan havainnon lisäksi komissio tutki polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin. Näin ollen komissio analysoi seuraavia lisätekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt muilla markkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(146)

Kiina on maailman suurin keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden viejä, ja maassa toimii tuhansia tuottajia (65). Pyynnön esittäjät mainitsivat tarkastelupyynnön liitteissä lähteitä, joiden mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan päivittäinen tuotantokapasiteetti oli 87,03 miljardia päivittäiskäyttöön tarkoitettua keraamista esinettä, josta käyttämätöntä kapasiteettia oli 18,7 prosenttia (66). Tuotantokapasiteetti on kasvanut tasaisesti edellisen tarkastelun jälkeen ja kapasiteetin käyttöaste on pysynyt vakaana noin 81 prosentissa. Tämän johdosta käyttämätön kapasiteetti on kasvanut 12,9 miljardista esineestä vuonna 2019 yli 16 miljardiin esineeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin suuri käyttämätön tuotantokapasiteetti tarkoittaa sitä, että Kiina pystyisi yksin kattamaan moninkertaisesti koko unionin kulutuksen, jonka arvioitiin olevan noin 491 264 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. johdanto-osan 162 kappale). Ylikapasiteettiongelma on pantu merkille myös joissakin suurten kiinalaisten tuottajien tilinpäätöskertomuksissa (67) sekä markkinatiedoissa (68) (69).

(147)

Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiinasta peräisin olevia keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä vietiin edelleen unioniin suuria määriä, ja viennin osuus oli lähes 60 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajajaksolla (ks. tarkemmin 4.3.1 jakso). Tämä osoittaa myös, että keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on tiiviit liikesuhteet asiakkaisiinsa unionissa.

(148)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiina on yksi maailman suurimpia keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuottajia ja sillä on merkittävästi käytettävissä olevaa kapasiteettia, jota vahvojen liikesuhteiden ansiosta voitaisiin helposti viedä unioniin aiempaa suuremmissa määrin, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(149)

GTA-tietokannan mukaan Kiinan vienti (70) oli 2 094 958 tonnia eli arvoltaan 53 393 909 510 RMB tai keskimääräiseltä CIF-arvoltaan 25,48 RMB/kg.

(150)

Komissio vertasi GTA-tietokannassa ilmoitettuja Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden keskimääräisiä CIF-vientihintoja niiden tärkeimmillä vientimarkkinoilla unioniin suuntautuvan viennin hintaan samassa kaupan portaassa. Se totesi, että Kiinan vientihinnat sen tärkeimmille vientimarkkinoille (Yhdysvaltoihin ja Venäjälle) ovat samaa tasoa tai alhaisemmat kuin EU:hun suuntautuvan viennin hinnat, mikä vahvistaa unionin markkinoiden houkuttelevuutta tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisten viejien kannalta.

(151)

Unioni muodostaa yhdet suurimmista keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden markkinoista maailmassa. Vuonna 2012 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden jälkeen tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin Kiinasta unionin markkinoille edelleen merkittäviä määriä, kuten johdanto-osan 148 kappaleessa jo todettiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Kiinasta unioniin tulevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden määrä oli noin 60 prosenttia unionin kulutuksesta (ks. johdanto-osan 182 kappale). Tämä osoittaa selvästi, että unioni oli edelleen houkutteleva ja merkittävä markkinakohde kiinalaisille keraamisille pöytä- ja keittiöesineille.

(152)

Lisäksi pyynnön esittäjien esittämät markkinatiedot sekä yritysten omat raportit viittaavat siihen, että päivittäiskäyttöön tarkoitettujen keraamisten esineiden kotimarkkinoiden kasvu on hidastumassa. Tuotantokapasiteetin ja päivittäisen tuotantomäärän kasvaessa yrityksillä on enemmän painetta lisätä vientimääräänsä, ja unionin markkinat näyttäytyvät entistä houkuttelevampina.

(153)

Lisäksi Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontiin sovelletaan kaupan suojatoimenpiteitä muissa kolmansissa maissa, mikä osoittaa hinnoittelukäytäntöjen olevan samantyyppisiä kuin unionin osalta (71). Nämä kaupan suojatoimenpiteet vaikeuttavat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientiä näille markkinoille ja lisäävät entisestään unionin markkinoiden – joille tätä vientiä voidaan suunnata – houkuttelevuutta.

(154)

Toinen tekijä, joka osoittaa unionin markkinoiden houkuttelevuutta, on kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelustrategia. Tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ovat alimpia unionin markkinoilla. Niiden muutamien kolmansien maiden, joiden vienti tapahtuu alemmilla hinnoilla, osuus on vain murto-osa kokonaistuonnista unioniin eikä niiden kasvupotentiaali ole verrattavissa tuotantolaitosten kokoon Kiinassa. Voidaan siis kohtuudella odottaa, että Kiinasta tulee tuontia unionin markkinoille alemmilla hinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, vaikka otettaisiin huomioon tämänhetkisten polkumyyntitullien suuruus.

(155)

Tarkastelujaksolla keskimääräinen tuontihinta Kiinasta nousi 17 prosenttia. Tästä noususta huolimatta hinta alittaa yhä unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan 18 prosentilla. Jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, hintaero on 38 prosenttia (ks. johdanto-osan 170 kappale).

(156)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio havaitsi myös, että Kiina oli maailman suurin keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuottaja ja viejä ja sillä oli merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia.

(157)

Lisäksi komissio havaitsi, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö kolmansien maiden markkinoilla tukee päätelmää, jonka mukaan unioniin suuntautuva polkumyynti todennäköisesti jatkuu tai toistuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(158)

Komissio vahvisti vielä, että unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat kiinalaisille keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden vientiä harjoittaville tuottajille toimenpiteiden käyttöönoton jälkeenkin.

(159)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että oli erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi siihen, että keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonti Kiinasta unioniin lisääntyisi polkumyyntihinnoilla.

(160)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 140 tiedossa olevaa tuottajaa. Tuotanto on keskittynyt Italiaan, Puolaan, Portugaliin, Ranskaan, Romaniaan, Saksaan ja Tšekkiin. Unionin kokonaistuotannon määräksi vahvistettiin 226 147 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana otokseen valittujen tuottajien ja Cerame-Unie/FEPF:n toimittamien tarkastettujen kyselylomakevastausten perusteella. Unionin tuottajat, jotka vastasivat koko unionin tuotannosta, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(161)

Unionin kulutus vahvistettiin Eurostatin tuontitilastojen ja Cerame-Unie/FEPF:n toimittamien unionin tuotannonalan unionissa myymiä määriä koskevien tietojen sekä otokseen valittujen unionin tuottajien toimittamien ja asianmukaisesti tarkastettujen tietojen perusteella.

(162)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 3

(163)

Tarkastelujaksolla unionin kulutus kasvoi 23 prosenttia, sillä eurooppalaisten kuluttajien covid-19-pandemian myötä uudelleen herännyt kiinnostus keraamisiin pöytä- ja keittiöesineisiin jatkui. Kulutus kasvoi tasaisesti vuodesta 2020 vuoteen 2022, jolloin se oli enimmillään 555 832 tonnia, mutta laski 491 264 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(164)

Eurostatin tietojen ja Cerame-Unie/FEPF:n toimittamien makrotietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskihinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

(165)

Voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi 26 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuonti lisääntyi unionin kulutusta vastaavalla tavalla tasaisesti vuoteen 2022 asti ja väheni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 285 513 tonniin. Markkinoiden kasvaessa Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin kokonaiskulutuksesta (ks. taulukko 3) kasvoi unionin tuotannonalan kustannuksella ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla enimmillään 58,1 prosenttia.

(166)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

(167)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat 17 prosenttia eli 1 871 eurosta/tonni 2 188 euroon/tonni. Tällä tarkoitetaan tarkasteltavana olevan tuotteen kaiken tuonnin tonnikohtaista keskituontihintaa, joten muu tuonti voi vaikuttaa kehitykseen.

(168)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia tekijöitä:

(169)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Edellä esitetyn menetelmän perusteella tehty vertailu osoitti, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 18 prosenttia. Jos ei oteta huomioon polkumyyntitulleja, hinnan alittavuus olisi ollut 38 prosenttia.

(170)

Huomautuksissaan, jotka koskivat tiettyjen otokseen valittujen ja sen ulkopuolelle jääneiden unionin tuottajien nimettömänä käsittelyä (ks. johdanto-osan 51 kappale), CCCLA väitti kiinalaisten tuottajien myyvän vain tuotemerkittömiä tuotteita, kun taas unionin tuottajat myyvät korkealaatuisia merkkituotteita. Tästä syystä EU:ssa tuotettujen mahdollisten merkkituotteiden vertaaminen Kiinassa tuotettuihin tuotemerkittömiin tuotteisiin johtaisi väistämättä liian suuriin hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin.

(171)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että otokseen valitut unionin tuottajat, jotka edustavat huomattavaa osuutta unionin myyntimäärästä tarkastelujaksolla, eivät myyneet käytännössä ollenkaan merkkituotteita. Mahdollinen vaikutus hinnan alittavuutta koskeviin laskelmiin olisi siis hyvin pieni. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(172)

Keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden muista kolmansista maista kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 6

(173)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuotiin 69 802 tonnia keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä. Tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeimmät viejät unioniin olivat Turkki ja Thaimaa, joiden osuudet tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 4,4 prosenttia ja 2,6 prosenttia. Kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä kattoi kuitenkin vain 14,2 prosenttia unionin markkinoista, mikä merkitsee vähäistä nousua tarkastelujakson alkuun (13,6 prosenttia) verrattuna. Näin ollen voidaan päätellä, että tarkastelujaksolla Kiina oli selvästi suurin tarkastelun kohteena olevan tuotteen viejä EU:hun, ja sen osuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli nelinkertainen kaikkien muiden kolmansien maiden kokonaistuontimäärään verrattuna.

(174)

Muiden kolmansien maiden keskimääräiset tuontihinnat olivat tarkastelujaksolla jatkuvasti ja merkittävästi korkeampia kuin Kiinan keskimääräiset tuontihinnat.

(175)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(176)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalien suuruus ja aiemman polkumyynnin vaikutuksista toipuminen) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui Cerame-Unie/FEPF:n toimittamiin tarkastettuihin tietoihin, otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselylomakevastauksiin ja tuontitilastoihin.

(177)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti, palkat ja tuotantokustannukset) analysoitiin otokseen valittujen unionin tuottajien tasolla. Arviointi perustui niiden antamiin tietoihin, jotka tarkastettiin paikalla tehtävän tarkastuskäynnin aikana.

(178)

Unionin tuotannonala on erittäin hajanainen, ja se voidaan jakaa kahteen pääsegmenttiin: pk-yrityksiin ja suuriin yrityksiin. Joidenkin mikrotaloudellisten indikaattoreiden osalta (myyntihinta, kassavirta, investoinnit, keskimääräinen palkka työntekijää kohti, varastot, kannattavuus ja tuotantokustannukset) otokseen valittujen yritysten tulokset on painotettu sen segmentin osuuden mukaan, johon kyseinen yritys kuuluu. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa ja viimeisimmässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, tätä varten käytettiin kunkin segmentin tuotantomäärien mukaista erityispainotusta koko keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden alaan nähden (42 prosenttia pk-yritykset ja 58 prosenttia suuret yritykset). Näin varmistettiin, että pienempien yritysten tilanne tuli asianmukaisesti esiin, ja estettiin epätasapaino vahinkoanalyysissä suurten yritysten tulosten takia.

(179)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

(180)

Näin ollen tuotantomäärä kasvoi tarkastelujaksolla unionin kasvavan kulutuksen mukaisesti 13 prosentilla. Kulutus oli huipussaan vuonna 2022 ja laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantolaitteisiin tehdyt investoinnit tuottivat tehokkuushyötyjä (ks. johdanto-osan 194 kappale), joiden ansiosta tuotantokapasiteetti lisääntyi 7 prosenttia. Vaikka markkinat kasvoivat, kapasiteetin käyttöaste laski kuitenkin tarkastelujaksolla 73 prosentista 68 prosenttiin Kiinasta tulevan tuonnin suuren määrän vuoksi.

(181)

Unionin tuotannonalan myynti unionissa kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

(182)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla myötäili kulutuksen kehitystä ja kasvoi sekä vuonna 2021 että 2022, jolloin se oli enimmillään 150 875 tonnia. Kulutuksen tavoin myyntimäärät laskivat jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tarkastelujakson aikana vain 15 prosenttia. Samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin pieneni 29,7 prosentista 27,7 prosenttiin, koska unionin tuotannonala ei kyennyt hyötymään unionin markkinoista kasvusta ja menetti myyntiään Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vuoksi.

(183)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

(184)

Työllisyys myötäili unionin tuotannonalan tuotannon kasvua ja kasvoi 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuottajien työvoiman tuottavuus, ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti vuodessa, pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

(185)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi 13 prosenttia, ja myynnin määrä unionissa kasvoi 15 prosenttia vastauksena unionin kulutuksen kasvuun. Unionin kulutus kasvoi kaikkiaan 23 prosenttia, mutta unionin tuotannonala ei kyennyt hyötymään siitä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vuoksi, eikä se näin ollen voinut hyödyntää investointien tuomien tehokkuusetujen lisäämää tuotantolaitosten tuotantokapasiteettia kokonaisuudessaan.

(186)

Polkumyynti jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävällä tasolla, kuten 3 jaksossa selitetään. On syytä huomata, että kiinalaisten tuottajien hinnat alittivat unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävässä määrin.

(187)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala ei kyennyt hyödyntämään täysimääräisesti unionin kulutuksen kasvua, eivätkä unionin tuotannonalan tuotanto ja myynti kasvaneet yhtä paljon kuin kulutus. Lisäksi unionin tuottajien markkinaosuudet jopa pienenivät tarkastelujaksolla tuotannon ja myynnin kasvusta huolimatta. Sen sijaan Kiinasta tulevat tuontimäärät kasvoivat unionin kulutusta voimakkaammin, minkä ansiosta Kiina kasvatti markkinaosuuksiaan samalla ajanjaksolla. Näin ollen komissio päätteli, ettei unionin tuotannonala itse asiassa pystynyt saamaan lisää tilaa kasvavilla unionin markkinoilla Kiinasta tulevan tuonnin vuoksi.

(188)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

(189)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan hinnat pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina vuosina 2020 ja 2021. Hinnat nousivat vuonna 2022, koska tuotantokustannukset nousivat energiakustannusten kasvun ja inflaation myötä. Unionin tuotannonalan hinnat olivat kuitenkin koko tarkastelujakson ajan yleisesti ottaen tuotantokustannuksia alhaisemmat, koska niihin kohdistui jatkuva Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine.

(190)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

(191)

Unionin tuotannonalan loppuvarastojen taso kasvoi absoluuttisina määrinä 85 prosentilla tarkastelujakson aikana. Jyrkkä noususuuntaus erityisesti vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä on huolestuttava, koska tuotannonalan tuotanto perustuu yleensä tilauksiin, kuten todettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien osalta tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa.

(192)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala oli jatkuvasti tappiollinen, ja sen kannattavuus kehittyi laskusuuntaisesti –7,9 prosentista –6,2 prosenttiin. Tämä jäi edelleen alle alkuperäisen tutkimuksen aikana saavutetun hienoisen kannattavuustason (3,5 %) ja oli näin ollen selvästi alhaisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa hyväksyttäväksi katsottu tavoitevoitto (eli 6,0 %).

(193)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kassavirta laski lähelle nollaa. Sitä vastoin investointien taso nousi 489 prosenttia samalla ajanjaksolla. On kuitenkin huomattava, että nämä investoinnit rahoitettiin pääasiassa julkisista tukivaroista, joita myönnettiin vuosina 2020 ja 2021 covid-19-kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja vuonna 2022 energiakustannusten jyrkän nousun vuoksi. Näiden tuotantolaitteiden nykyaikaistamiseen sidottujen kertaluonteisten julkisten tukien vuoksi yritykset saattoivat tehdä huomattavia parannuksia tuotantolaitteisiinsa, mikä näkyy tuotannon kasvuna.

(194)

Investointien tuotto, joka määritellään voitoksi prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, oli tarkastelujaksolla jatkuvasti negatiivinen.

(195)

Samana ajanjaksona keskimääräinen palkkataso nousi 25 prosenttia eli enemmän kuin yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kokonaisuudessaan.

(196)

Vahinkoanalyysi osoittaa, että unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla siitä huolimatta, että se pyrki vastaamaan kasvavaan kulutukseen. Vaikka tuotantokapasiteetti ja tuotantomäärät kasvoivat myyntimääriä mukaillen, tuotannonala ei kyennyt säilyttämään markkinaosuuksiaan. Tilanteessa, jossa tuotantokustannukset, erityisesti energiakustannukset, kasvoivat, unionin tuotannonala ei kyennyt nostamaan myyntihintojaan riittävästi. Tämä johtui suurelta osin Kiinasta tulevan tuonnin alhaisista hinnoista, jotka voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta alittivat unionin tuotannonalan hinnat huomattavasti. Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(197)

Näin ollen on selvää, ettei unionin tuotannonala kyennyt toipumaan aiemmasta vahingosta tarkastelujakson aikana. Kiinasta tuleva tuonti on jatkunut merkittävinä määrinä, ja tuontihinnat alittavat unionin tuotannonalan jo ennestään tuotantokustannuksia alhaisemmat hinnat. Tämä on asettanut unionin tuotannonalan jälleen tilanteeseen, jossa sille aiheutuu vahinkoa.

(198)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Cerame-Unie huomautti, että Yhdysvaltain hallinto ilmoitti 2 päivänä huhtikuuta 2025 korottavansa yleisesti useimpien kauppakumppaneidensa tulleja. Kiinalaisten tuotteiden osalta Yhdysvaltojen tullit olivat alun perin 67 prosenttia. Prosenttiosuutta on sittemmin alennettu neuvotteluissa, mutta Kiinaan sovellettava tulli on tällä hetkellä yhteensä 55 prosenttia (ei vielä voimassa). Kun otetaan huomioon, että komissio totesi Yhdysvaltojen olevan Kiinan tärkeimpiä vientimarkkinoita tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, Yhdysvaltojen tullien tosiasiallinen täytäntöönpano tarkoittaisi, että Kiinasta vietäisiin unioniin entistäkin suurempia määriä, mikä aiheuttaisi lisävahinkoa unionin keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuottajille. Tästä syystä Cerame-Unie väitti, että Yhdysvaltojen niin kutsutut vastavuoroiset tullit voivat tehdä unionin markkinoista entistä houkuttelevampia kiinalaisten keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden viejien kannalta, erityisesti kun otetaan huomioon Kiinan pöytä- ja keittiöesineteollisuuden huomattava käyttämätön kapasiteetti.

(199)

Komissio tarkasteli väitettä ja oli samaa mieltä siitä, että tällaisten tullien käyttöönotto voi lisätä unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(200)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA kiisti vahinkoa koskevat komission päätelmät ja väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaitun vahingon välisen syy-yhteyden tueksi ei esitetty selkeää näyttöä.

(201)

CCCLA:n mukaan komission päätelmät vahingosta perustuvat lähes kokonaan kannattavuutta koskevaan indikaattoriin, mutta useat keskeiset makrotaloudelliset indikaattorit – muun muassa unionin kulutus, tuotanto, myyntimäärä, työllisyys ja investoinnit – osoittivat tilanteen parantuneen tarkastelujaksolla.

(202)

CCCLA väitti myös, että Kiinasta tulevan tuonnin sijaan tärkeimpiä syitä kannattavuuden heikkenemiseen ovat eräät mikrotaloudelliset indikaattorit, kuten yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, investoinnit ja työvoimakustannukset.

(203)

Tämä väite oli hylättävä. On totta, että unionin tuotannonalan tuotanto ja myynti lisääntyivät, kun unionin kulutus kasvoi covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen jatkuessa, ja unionin tuotannonala investoi kapasiteetin lisäämiseen hyötyäkseen eurooppalaisten kuluttajien jälleen heränneestä kiinnostuksesta. Kuten johdanto-osan 183 kappaleessa kuitenkin selitetään, unionin tuotannonala ei näistä pyrkimyksistä huolimatta kyennyt hyötymään kasvavista unionin markkinoista ja menetti osan markkinaosuudestaan Kiinasta tulevalle tuonnille, kuten varastojen kasvu ja kapasiteetin käyttöasteen lasku osoittavat.

(204)

Mikrotaloudellisten indikaattoreiden osalta komissio on samaa mieltä siitä, että unionin tuotannonalan yksikkökohtaisten tuotantokustannusten nousun ei voida katsoa johtuvan Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksista. Kuten CCCLA itsekin totesi huomautuksissaan, unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta pysyi kuitenkin kustannuksia alhaisempana koko tarkastelujakson ajan. Kuten johdanto-osan 189 kappaleessa selitetään, Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttama jatkuva hintapaine ei antanut unionin tuotannonalalle mahdollisuutta nostaa hintojaan kestävälle tasolle, joka olisi kattanut esimerkiksi työvoima- ja energiakustannusten nousun ja alalla tehdyt investoinnit. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(205)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuonti muista kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

(206)

Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuonnin määrä kasvoi 26 prosenttia tarkastelujaksolla, ja tuonti saavutti 58,1 prosentin markkinaosuuden unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Samaan aikaan unionin tuotannonalan myynti menetti kasvustaan huolimatta markkinaosuuttaan Kiinasta tulevalle tuonnille. Keskituontihinta Kiinasta pysyi vakaana ja, mikä merkittävää, alle unionin tuotannonalan hintojen ja kustannusten koko tarkastelujakson ajan. Keskimääräiset tuontihinnat alittivat unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan 18 prosentilla. Jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, ero olisi 38 prosenttia (ks. johdanto-osan 169 kappale).

(207)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tuonti Kiinasta oli merkittävää ja aiheutti laskupaineita unionin tuotannonalan hintoihin ja myyntimääriin ja vaikutti siten määrittävästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(208)

Lisäksi komissio katsoi, että kiinalaisen tuonnin kasvavan suuntauksen ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välillä oli selvä ajallinen yhteys.

(209)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kasvoi vain vähän tarkastelujaksolla, kuten johdanto-osan kappaleesta 173 käy ilmi. Tämä tuonti oli peräisin pääasiassa Turkista (jonka markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 4,4 prosenttia), Thaimaasta (2,6 prosenttia), Yhdistyneestä kuningaskunnasta (1,4 prosenttia), Bangladeshista (1,3 prosenttia) ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista (1,3 prosenttia).

(210)

Turkista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tulevan tuonnin hinnat olivat merkittävästi unionin tuottajien hintoja alemmat koko tarkastelujakson ajan, vaikkakin selvästi korkeammat kuin Kiinan tuontihinnat. Bangladeshin tuontihinnat olivat unionin tuottajien myyntihintoja alemmat vain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja ne ylittivät Kiinasta tulevan tuonnin hinnat koko tarkastelujakson ajan. Muista maista tulevan tuonnin hinnat olivat sitä vastoin paljon korkeammat kuin unionin tuottajien hinnat.

(211)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Turkista, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Bangladeshista tulevan tuonnin hinnat, joiden oli havaittu alittavan unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat, olisivat voineet vaikuttaa vahinkoon. Koska tuonti näistä maista on vähäistä, vaikutukset olisivat kuitenkin olleet rajalliset.

(212)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA väitti, että komissio ei analysoinut asianmukaisesti muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta, koska sen mukaan pienetkin toimittajat voivat vaikuttaa markkinahintoihin erityisesti kapeilla segmenteillä tai joillakin maantieteellisillä osamarkkinoilla. CCCLA ei kuitenkaan toimittanut minkäänlaista näyttöä perustellakseen väitettään, joka näin ollen hylättiin.

(213)

Unionin tuottajien vienti kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

(214)

Viennin osuus unionin tuottajien kokonaismyynnistä oli noin 40 prosenttia. Unionin tuottajien vientimyynti kasvoi merkittävästi vuonna 2021 (29 prosenttia), mutta vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta kasvu oli vähäisempää kuin unionin markkinoilla (ks. taulukko 8: vastaavat kasvuluvut olivat 27 prosenttia ja 15 prosenttia). Kaiken kaikkiaan tarkastelujakson aikana vientimyynti kasvoi 8 prosenttia mutta myynti unionin markkinoilla 15 prosenttia. Lisäksi alhainen kapasiteetin käyttöaste (ks. taulukko 7) ja kasvavat varastot (ks. taulukko 10) viittaavat siihen, ettei myyntiä suunnattu uudelleen vientiin tällä ajanjaksolla. Näin ollen komissio päätteli, ettei vientitulos vaikuttanut aiheutuneeseen vahinkoon.

(215)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CCCLA väitti, että unionin tuotannonalan vientituloksen kasvu on ristiriidassa komission päätelmän kanssa, jonka mukaan heikentyneen tuotannonalan vaikeudet johtuvat pääasiassa Kiinasta tulevasta kilpailevasta tuonnista. Komissio on eri mieltä tästä arviosta. Kuten edellisessä johdanto-osan kappaleessa selitettiin, vientimyynti kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti vähemmän kuin myynti unionin markkinoilla eli 8 prosenttia verrattuna 15 prosenttiin. Sen vuoksi unionin tuotannonalan vientitulos ei poistanut syy-yhteyttä.

(216)

Ukrainan sodan seurauksena nousseet energiakustannukset vaikuttivat tuotantokustannuksiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tämä suuntaus kuitenkin kääntyi päinvastaiseksi. Unionin tuotannonala ei tästä huolimatta pystynyt tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edes säilyttämään markkinaosuuttaan tai nostamaan myyntihintojaan yli tuotantokustannusten Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin hinta- ja volyymipaineen vuoksi.

(217)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(218)

Muut yksilöidyt tekijät (kuten tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajien vientitoiminta ja energiakustannusten nousu) joko erikseen tai yhdessä tarkasteltuna eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vahingon välillä.

(219)

Kuten 3 jaksossa vahvistettiin, Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja on todennäköistä, että polkumyynti jatkuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Siksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(220)

Vahingon jatkumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus, myös keraamisiin pöytä- ja keittiöesineisiin kohdistuvien polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteiden esiintyminen muissa kolmansissa maissa, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö muilla kolmansien maiden markkinoilla sekä vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(221)

Kiina on selvästi maailman suurin keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden viejä. Sen osuus koko maailman viennistä on noin 65 prosenttia (72). EU muodostaa Kiinan toiseksi tärkeimmät vientimarkkinat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viedyn kokonaisarvon perusteella (73).

(222)

Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti (ks. johdanto-osan 146–148 kappale), joka ylitti pitkälti unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(223)

Kuten edellä johdanto-osan 151–153 kappaleessa todetaan, kulutuksen kasvu unionin markkinoilla sekä Kiinasta peräisin olevia keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä koskevien toimenpiteiden käyttöönotto kolmansilla markkinoilla ovat lisänneet unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(224)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla, ja tuonti on ollut voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta merkittävää. Nämä tekijät vahvistavat, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pitävät unionin markkinoita houkuttelevina ja aikovat jatkaa myyntiä unionin markkinoilla.

(225)

Kiinalaisten tuottajien hinnoittelustrategiana (ks. johdanto-osan 154 kappale) on ollut pitää hinnat alhaisina Kiinan tärkeimmillä tuontimarkkinoilla, minkä perusteella voidaan kohtuudella odottaa, että Kiinasta tulee tuontia unionin markkinoille alhaisilla hinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(226)

Kun otetaan huomioon suuri käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, Kiinan sisämarkkinoiden hidastuminen, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt (ks. johdanto-osan 154–155 kappale), on todennäköistä, että merkittäviä määriä edullisesti hinnoiteltuja keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä olisi tarjolla myyntiin unionissa tai suunnattaisiin unioniin jo lyhyellä aikavälillä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tähän viittaa havaittu hinnan alittavuuden taso, joka olisi 38 prosenttia (ks. johdanto-osan 169 kappale), jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, mikä on todennäköisin osoitus kiinalaisten viejien hinnoittelukäytännöistä ilman toimenpiteitä.

(227)

Ottaen huomioon edellä esitetyt havainnot eli Kiinan valtava käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus, Kiinasta tulevan tuonnin hintataso ilman polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja sen todennäköinen vaikutus unionin tuotannonalaan komissio päätteli, että toimenpiteiden puuttuminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta vahingollisilla hinnoilla tapahtuvan polkumyyntituonnin merkittävään kasvuun ja vahingon todennäköiseen jatkumiseen.

(228)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista eli sekä unionin tuotannonalan että tuojien ja muiden osapuolten eduista tehtyyn arviointiin.

(229)

Komissio muistutti, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa – joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, eli siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa – voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(230)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja sen aiheuttama vahinko todennäköisesti jatkuu.

(231)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi entisestään myyntimäärien ja hintojen osalta, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen pienenemiseen. Toisaalta toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden toipua aiemmasta polkumyyntituonnin aiheuttamasta vahingosta ja hyödyntää potentiaaliaan unionin markkinoilla, joihin hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt eivät vaikuta.

(232)

CCCLA totesi ja toisti myös päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että Kiinasta tuleva tuonti vaikuttaa unionin tuotantoon tietyltä osin täydentävästi, mikä aiheuttaa erilaisia etuja unionin tuotannonalalle. Toimenpiteiden pidentäminen ei siten vaikuta olevan EU:n tuottajien edun mukaista, koska niiden taloudelliset indikaattorit (tuonti, tuotanto, kotimarkkina- ja vientimyynti) ovat vakaita. Lisäksi CCCLA:n mukaan tietyt EU:n tuottajat eivät valmista kaikentyyppisiä keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä, eli niiden on tuotava näitä tavaroita kolmansista maista, myös Kiinasta. Polkumyyntitullit ovat nostaneet kiinalaisilta tuottajilta hankittujen tuotteiden hintoja ja vaikuttaneet näin ollen jatkuvasti kielteisesti kyseisiin EU:n tuottajiin.

(233)

Edellä 4 jaksossa (ks. johdanto-osan 160–197 kappale) esitetty vahinkoanalyysi kuitenkin osoitti, että unionin tuotannonala kärsi toimenpiteistä huolimatta edelleen Kiinasta tulleen polkumyyntituonnin vahingollisista vaikutuksista. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pienentyi tarkastelujaksolla, eikä tuotannonala kyennyt nostamaan myyntihintojaan kannattavalle tasolle. CCCLA:n päinvastaisen väitteen yhteydessä ei myöskään esitetty tarkemmin analysoitavissa olevaa näyttöä, joten komissio hylkäsi tämän väitteen.

(234)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(235)

Tutkimuksen vireillepanovaiheessa yhteyttä otettiin 51:een tiedossa olevaan tuojaan, joita pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yksikään niistä ei ilmoittautunut otantavaiheessa. Vain yksi tuoja toimitti myöhemmässä vaiheessa oma-aloitteisesti joitakin rajallisia tietoja tuonnista. Se ei esittänyt vastalauseita nykyisten toimenpiteiden voimassaolon mahdollisesta jatkamisesta.

(236)

Tämän perusteella ja niiden aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmien mukaisesti, joissa todettiin tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien terveet voittomarginaalit (74), pääteltiin, että nykyisten toimenpiteiden pitämisellä voimassa ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömien tuojien toimintaan.

(237)

Tutkimuksessa ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä loppukäyttäjien etuja edustavia osapuolia, esimerkiksi kuluttajajärjestöjä, kuten ei aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussakaan. Koska käyttäjät eivät edelleenkään toimineet yhteistyössä tässä toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa, komissio katsoo, että sen alkuperäisessä tutkimuksessa esittämät päätelmät ovat edelleen voimassa ja että toimenpiteiden jatkaminen ei vaikuttaisi kielteisesti tai ainakaan merkittävässä määrin kuluttajiin, kuten kotitalouksiin.

(238)

CCCLA esitti ja toisti myös lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että koska keraamiset pöytä- ja keittiöesineet ovat lopputuote, polkumyyntitullit vaikuttaisivat unionin kuluttajiin suoraan, koska mikään välituotannonala ei ota kustannuksia vastaan.

(239)

Cerame-Unie/FEPF vastasi tähän väitteeseen toteamalla, että nykyisistä polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta keraamisia pöytä- ja keittiöesineitä on tuotu Kiinasta unioniin jatkuvasti suuria määriä ja erittäin alhaisin hinnoin.

(240)

Komissio piti erittäin epätodennäköisenä, että toimenpiteiden kumoamisen tuloksena hintoja laskettaisiin tullien koko määrää vastaavasti. Siinäkin epätodennäköisessä tilanteessa, että kuluttajahintoja laskettaisiin tämänhetkisten polkumyyntitullien täyttä määrää vastaavasti, kuluttajien vuotuinen kustannus alenisi alle 1 euron (75). Koska toimenpiteillä ei katsota olevan merkittävää vaikutusta kuluttajiin, komissio hylkäsi nämä väitteet.

(241)

Tasapainottaessaan kilpailevia etuja unionissa komissio kiinnitti erityishuomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja varmistaa toimiva ja oikeudenmukainen kilpailu. Yhtäältä toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen suojelisi merkittävää unionin tuotannonalaa, myös monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, vahingon todennäköiseltä jatkumiselta. Toisaalta tuojien ja käyttäjien tilanteen arviointi käytettävissä olevien tietojen perusteella (joihin vaikuttaa se, etteivät käyttäjät toimineet yhteistyössä) osoittaa, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ei selvästikään olisi niihin kohtuuttoman negatiivista vaikutusta.

(242)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(243)

Edellä esitetystä seuraa, että Kiinasta peräisin olevien keraamisten pöytä- ja keittiöesineiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(244)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin”.

(245)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(246)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(247)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(248)

Yritys voi pyytää yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (76). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(249)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(250)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(251)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (77) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(252)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,