4.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 238/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 954/2006 (2) tutkimuksen jälkeen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kroatiasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Toimenpiteet olivat tiettyjen nimeltä mainittujen Ukrainassa olevien vientiä harjoittavien tuottajien tuontiin sovellettava polkumyynnin vastainen 12,3–25,7 prosentin arvotulli ja kaikkien muiden Ukrainassa olevien yritysten harjoittamaan tuontiin sovellettava 25,7 prosentin jäännöstulli. Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa käyttöön otettu viejälle CJSC Nikopolsky Seamless Tubes Plant Niko Tube ja OJSC Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant, nykyisin LLC Interpipe Niko Tube ja OJSC Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’ tai ’Interpipe’, määrätty lopullinen polkumyyntitulli oli 25,1 prosenttia.

(2)

Sen jälkeen kun Interpipe oli esittänyt pyynnön kumota asetus (EY) N:o 954/2006, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 10 päivänä maaliskuuta 2009 kyseisen asetuksen 1 artiklan siltä osin kuin Interpipelle vahvistettu polkumyyntitulli ylitti sen polkumyyntitullin, jota olisi sovellettu, jos vientihintaa ei olisi oikaistu palkkion perusteella, kun myynti suoritettiin etuyhteydessä olevan myyjän Sepco SA välityksellä (3). Euroopan unionin tuomioistuin pysytti 16 päivänä helmikuuta 2012 antamassaan tuomiossa (4) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman tuomion voimassa.

(3)

Neuvosto muutti näiden tuomioiden seurauksena täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 540/2012 (5) asetusta (EY) N:o 954/2006 korjatakseen Interpipelle määrättyä polkumyyntitullia, siltä osin kuin se oli virheellisesti vahvistettu. Tällä hetkellä voimassa oleva Interpipeen sovellettava polkumyyntitulli on näin ollen 17,7 prosenttia.

(4)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, jäljempänä ’toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, neuvosto piti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 585/2012 (6) voimassa toimenpiteet, jotka otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 954/2006 Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien teräksestä tai raudasta valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa.

(5)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet ovat näin ollen ne, jotka on otettu käyttöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 585/2012 eli 24,1–35,8 prosenttia Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa ja 12,3–25,7 prosenttia Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa siten, että Interpipeen sovelletaan polkumyyntitullia, joka on 17,7 prosenttia.

(6)

Komissio julkaisi 29 päivänä heinäkuuta 2011Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta, joka koski Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (7).

(7)

Tarkastelu, jonka kohde on rajattu polkumyynnin tutkimiseen, pantiin vireille Interpipen tekemän perustellun pyynnön johdosta. Interpipe esitti pyynnössä alustavia todisteita siitä, että nykyisen tasoisten toimenpiteiden soveltaminen ei ole enää tarpeen vahingollisen polkumyynnin vastapainoksi.

(8)

Polkumyynnin tasoa koskenut tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2010 ja 31 päivän maaliskuuta 2011 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(9)

Komissio ilmoitti virallisesti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, viejämaan viranomaisille ja unionin tuotannonalalle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(10)

Saadakseen tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle, joka vastasi asetetussa määräajassa.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, jotka se katsoi polkumyynnin tason määrittämisen kannalta tarpeellisiksi. Komissio teki tarkastuskäynnit pyynnön esittäjän ja siihen etuyhteydessä olevien myyjien LLC Interpipe Ukrainen ja Interpipe Europe SA:n tiloihin.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 585/2012, jolla voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, määritelty tuote, eli tietyt Ukrainasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset saumattomat putket, jäljempänä ’saumattomat rauta- tai teräsputket’, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja joiden hiiliekvivalenttiarvo on IIW-instituutin (International Institute of Welding) mukaisen kaavan ja kemiallisen analyysin (8) mukaan enintään 0,86, jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 7304 11 00, ex 7304 19 10, ex 7304 19 30, ex 7304 22 00, ex 7304 23 00, ex 7304 24 00, ex 7304 29 10, ex 7304 29 30, ex 7304 31 80, ex 7304 39 58, ex 7304 39 92, ex 7304 39 93, ex 7304 51 89, ex 7304 59 92 ja ex 7304 59 93; jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(13)

Alkuperäisen tutkimuksen sekä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen tapaan tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että Ukrainassa tuotetulla ja unioniin vietävällä tuotteella, Ukrainan kotimarkkinoilla tuotetulla ja kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Sen vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(14)

Interpipella on kaksi kokonaan omistuksessaan ja valvonnassaan olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa LLC Interpipe Niko Tube (Niko Tube) ja OJSC Interpipe Nizhnedneprovsky Tube Rolling Plant (Interpipe NTRP). Näille kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle laskettiin unionin toimielinten vakiokäytännön mukaisesti yksi polkumyyntimarginaali. Polkumyynnin määrä laskettiin ensin kummankin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, minkä jälkeen molemmille yrityksille määritettiin yksi yhteinen polkumyynnin painotettu keskiarvo.

(15)

Tämä menetelmä erosi kuitenkin alkuperäisessä tutkimuksessa käytetystä menetelmästä, jossa yhteinen polkumyyntimarginaali laskettiin yhdistämällä kyseisten kahden tuotantoyksikön kaikki tuotantoa, kannattavuutta ja myyntiä unionissa koskevat tiedot. Tämä menetelmään aiheutunut muutos johtui olosuhteissa tapahtuneesta selvästä muutoksesta eli siitä, että ryhmän yritysrakenne oli muuttunut niin, että ryhmän sisäinen tuotantoyritys voitiin myynnin ja tuotannon osalta tunnistaa, mikä alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut mahdollista.

(16)

Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukainen oikaisu Interpipen energiakustannuksiin, jotta sähkön ja kaasun tuotantoon ja myyntiin Ukrainassa liittyvistä kustannuksista saatiin kohtuullinen käsitys. Tätä oikaisua pidettiin tarpeellisena, koska kaasun ja sähkön hinnat olivat tuolloin Ukrainassa merkittävästi alemmat kuin unionissa maksettu keskihinta eivätkä ne vastanneet kansainvälisiä markkinahintoja. Oikaisu perustui Romaniassa, joka oli tuolloin mukana tutkimuksessa, havaittuun keskihintaan.

(17)

Alkuperäisestä tutkimuksesta poiketen tässä välivaiheen tarkastelussa katsotaan kuitenkin, että energiakustannusten oikaisu ei ole tarpeen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Ukrainan energiahinnat ovat nousseet tasaisesti alkuperäisen tutkimuksen jälkeen eli selvästi nopeammassa tahdissa kuin keskihinnat Euroopan unionissa, mikä on vähitellen kuronut niiden eroa umpeen. Sitä huomattavaa eroa energiakustannuksissa, joka todettiin alkuperäisen tutkimuksen aikana ja edellytti oikaisua, ei näin ollen tällä hetkellä ole.

(18)

Vastaavasti tässä välivaiheen tarkastelussa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi tehdä oikaisua energiakustannuksiin.

(19)

Ensin tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustavaa verrattuna sen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään eli edustiko asianomaisen myynnin kokonaismäärä vähintään viittä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä unioniin. Tarkastelussa todettiin, että kotimarkkinamyynti oli molempien vientiä harjoittavien tuottajien osalta edustavaa.

(20)

Lisäksi tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa vientiä harjoittavien tuottajien myymän samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin osalta. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin pyynnön esittäjän kohdalla riittävän edustavana, jos sen myynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vähintään viisi prosenttia kyseisen tuottajan unioniin viemän vertailukelpoisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

(21)

Sen jälkeen tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, voitiinko kunkin tuotelajin, jota oli myyty edustavia määriä, kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin viedyn tuotelajin osalta, kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta kotimarkkinamyynnistä oli ollut kannattavaa.

(22)

Niille tuotelajeille, joiden kohdalla yli 80 prosenttia kotimarkkinoiden myynnistä ylitti kustannukset ja joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama tai suurempi kuin yksikkökohtainen tuotantokustannus, normaaliarvo määritettiin tuotelajeittain kyseisen lajin koko myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(23)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(24)

Muiden kuin edustavien tuotelajien (eli niiden, joiden kotimarkkinamyynti oli alle viisi prosenttia vientimyynnistä unioniin tai joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla) normaaliarvo laskettiin käyttäen perustana tuotelajikohtaisia valmistuskustannuksia, joihin lisättiin tietty summa myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa varten. Jos kotimarkkinamyyntiä esiintyi, tarkasteltavana olevien tuotelajien osalta käytettiin liiketoimien voittoa tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla tuotelajia kohti. Jos kotimarkkinamyyntiä ei ollut, käytettiin keskimääräistä voittoa. Tämä menetelmässä tehty muutos johtui siitä, että alkuperäisen tutkimuksen jälkeen WTO:n paneeli antoi ja WTO:n riitojenratkaisuelin hyväksyi raportin asiassa European Communities – Anti-dumping Measure on Farmed Salmon from Norway (9) (viljellyn lohen polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Norjassa), jossa vahvistettiin, että niiden asianomaisten tuotelajien osalta, joiden normaaliarvo on määritettävä, liiketoimista tavanomaisessa kaupankäynnissä vahvistettua tosiasiallista voittomarginaalia ei voida jättää huomiotta.

(25)

Kun lopullisista päätelmistä oli ilmoitettu, molemmat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että käyttämättömään tuotantokapasiteettiin liittyviä kustannuksia ei olisi pitänyt sisällyttää tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotantokustannuksiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät tämän rikkovan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaa sekä olevan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) ja etenkin IAS 2:n kirjanpitoperiaatteiden vastaisia. On huomattava, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos kyseisen tuotteen valmistukseen liittyvät kustannukset eivät käy riittävän hyvin ilmi asianomaisen osapuolen kirjanpitomerkinnöistä, näitä kustannuksia oikaistaan. Vaikka yritys ei toiminut täydellä kapasiteetillaan, kustannuksia syntyi silti. Tällaiset kulut oli näin ollen kirjattu kuluiksi molempien vientiyritysten tuloslaskelmaan, ja ne voitiin suoraan yhdistää samankaltaiseen tuotteeseen. Lisäksi viittausta IAS 2:een pidettiin aiheettomana, koska IAS 2:n tarkoituksena on määrätä vaihto-omaisuuden kirjanpitokäsittelystä, ei määritellä sitä, mitä olisi pidettävä tuotantokustannuksina. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(26)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät niin ikään, että eräitä lainoista johtuvia rahoituskuluja, jotka sisällytettiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin, ei olisi pitänyt ottaa huomioon. Ne esittivät, että nämä lainat oli otettu yrityksen likviditeettitarpeiden tyydyttämiseen ja lyhyen aikavälin rahoitukseen eivätkä ne liittyneet tarkasteltavana olevan tuotteen valmistukseen. Tarkastuskäynnin aikana todettiinkin, että korkomenot liittyivät pääosin käyttöpääoman rahoittamiseen. Näin ollen korkomenot jaettiin kaikkien tuotteiden kesken. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät voineet osoittaa, että korkomenoilla oli jokin muu erityinen tarkoitus kuin käyttöpääoman rahoittaminen. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät kyenneet esittämään muita todisteita väitteelleen ja näin ollen väite hylättiin.

(27)

Kaikki kyseisen kahden vientiä harjoittavan tuottajan harjoittama tarkasteltavana olevan tuotteen vienti unioniin tapahtui Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan myyjän kautta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(28)

On muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa tehtiin oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti vientihintaan tapauksissa, joissa myynti tapahtui etuyhteydessä olevien myyjien välityksellä. Tässä välivaiheen tarkastelussa ei kuitenkaan tehty tällaista oikaisua, koska tuomioistuin katsoi 2 johdantokappaleessa mainitussa asiassa, ettei oikaisu ole perusteltu.

(29)

Kyseisille kahdelle vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella oikaisuja tehtiin kuljetuskustannusten, hyvitysten ja alennusten, palkkioiden ja luottokustannusten perusteella.

(30)

Kummankin kahden vientiä harjoittavan tuottajan osalta painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin sen vientihintojen painotettuun keskiarvoon tuotelajeittain noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, Interpipelle on myöhemmin vahvistettu yksi yhteinen polkumyyntimarginaali laskemalla molemmille Interpipessa mukana oleville vientiä harjoittaville tuottajille yksi yhteinen polkumyynnin painotettu keskiarvo.

(31)

Näin saatu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana on 13,8 prosenttia.

(32)

Osittaista välivaiheen tarkastelua koskevassa pyynnössään pyynnön esittäjä väitti, että yhtiörakenteessa ja tuotanto-organisaatiossa tapahtuneilla muutoksilla sekä myyntiorganisaation koti- ja vientimarkkinoilla tapahtuneilla uudelleenjärjestelyillä oli ollut vaikutus sen kustannusrakenteeseen ja että sen vuoksi nykyisen tasoinen polkumyyntitulli ei ollut enää tarpeen vahingollisen polkumyynnin vastapainoksi.

(33)

Näin ollen tutkittiin, voitaisiinko muuttuneita olosuhteita, jotka johtivat tämän välivaiheen tarkastelun vireillepanoon ja sen tuloksiin, kohtuudella pitää pysyvinä.

(34)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tärkeimmät tekijät, joiden havaittiin johtaneen tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa alhaisempaan polkumyyntimarginaaliin, olivat yritysrakenteessa tapahtuneet muutokset, joihin kuuluvat kahden tuotantoyrityksen sulautuminen ja myyntiorganisaation uudelleenjärjestely virtaviivaistamalla. Nämä muutokset, jotka ovat vaikuttaneet pyynnön esittäjän kustannusrakenteeseen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon ja myynnin osalta, ovat luonteeltaan rakenteellisia eivätkä näin ollen todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa. Lisäksi merkkejä pyynnön esittäjän hintojen merkittävästä epävakaudesta ei ollut.

(35)

Sen vuoksi pääteltiin, että muutokset ovat pysyviä ja että voimassa olevien toimenpiteiden soveltaminen nykyisellä tasolla ei ole enää tarpeen,

4.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 238/5

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1136/2006 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 27,1 ja 47,4 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa.

(2)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 26 päivänä huhtikuuta 2011 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön. Pyynnön esitti mappimekanismien valmistajien edunvalvontajärjestö LAMMA (Lever arch mechanism manufacturers association), sellaisten kolmen unionin tuottajan puolesta, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, jotka edustavat merkittävää osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia mappimekanismien kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö siitä, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(4)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 23 päivänä heinäkuuta 2011 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin ajanjaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2008 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille.

(7)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Koska Kiinassa olevia vientiä harjoittavia tuottajia, etuyhteydettömiä tuojia ja unionin tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Pystyäkseen päättämään Kiinassa olevia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan niitä koskevan edustavan otoksen komissio pyysi kyseisiä osapuolia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Koska yksikään Kiinassa oleva vientiä harjoittava tuottaja ei ilmoittautunut eikä toimittanut komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja ja koska vain yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui muttei kuitenkaan toimittanut komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja, otantaa ei pidetty tarpeellisena kummassakaan tapauksessa.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen. Tämä otos koostui kahdesta yrityksestä, jotka sisältyivät niihin kuuteen unionin tuottajaan, jotka olivat tiedossa ennen tutkimuksen vireillepanoa. Nämä kaksi yritystä valittiin otokseen niiden tarkasteltavana olevan tuotteen vuoden 2010 myynti- ja tuotantomäärien ja maantieteellisen sijainnin unionissa perusteella. Otos edusti yli 50:tä prosenttia arvioidusta unionin kokonaistuotannosta ja -myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia pyydettiin tutustumaan asiakirjoihin ja esittämään valintaa koskevat huomautuksensa 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotettua otosta.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, ilmoittautuneelle tuojalle ja kaikille käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan.

(12)

Vastaukset saatiin kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja kahdelta käyttäjältä. Johdanto-osan 9 kappaleessa mainittu ilmoittautunut etuyhteydetön tuoja ei vastannut otantaa koskeviin kysymyksiin eikä kyselylomakkeen kysymyksiin.

(13)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

(14)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa, eli Kiinasta peräisin olevat mappimekanismit, joita yleensä käytetään arkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin kansioihin tai mappeihin ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tuotteen käsitteeseen eivät sisälly samaan CN-koodiin luokiteltavat rengaskirjamekanismit.

(15)

Tarkasteluun liittyvässä tutkimuksessa saatiin vahvistus sille, että alkuperäisen tutkimuksen tapaan tarkasteltavana olevalla tuotteella ja unionin tuottajien unionissa tuottamalla tuotteella on samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Niitä pidettiin tästä syystä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisina samankaltaisina tuotteina.

(16)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(17)

Yksikään tiedossa olleista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista, joihin otettiin yhteyttä tarkastelun vireillepanon yhteydessä, ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa (ks. johdanto-osan 9 kappale). Kiinan viranomaisille ilmoitettiin tästä asiasta ja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mahdollisesta soveltamisesta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(18)

Tämän vuoksi ja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä luetellut polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat havainnot oli tehtävä käytettävissä, erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Tällaisia tietolähteitä ovat yritysten viralliset internetsivustot, internetin tuotehakukoneet, tarkastelupyynnössä annetut tiedot ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjiltä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot.

(19)

Vireillepanoilmoituksessa esitettiin vertailumaan käyttämistä normaaliarvon määrittämistä varten.

(20)

Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei kyennyt vientihinnan määrittämiseksi toteamaan vientimyynnin määriä tai hintoja vientitapahtumakohtaisesti. Tätä varten komissio pohti vaihtoehtoisia keinoja vientihinnan määrittämiseksi.

(21)

Ensinnäkin tarkasteltiin, voitaisiinko vaihtoehtoisena keinona vientihintojen määrittämiseksi käyttää Eurostatin tilastoja vertaamalla niitä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Näitä tietoja pidettiin soveltumattomina, koska yksi lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista eivätkä muut tietolähteet mahdollistaneet vientihintojen vertailua tuotelajeittain unionin tuotannonalan hintoihin.

(22)

Toiseksi komissio tarkasteli myös tarkastelupyyntöön sisältyvien vientihintojen käyttöä kyseiseen tarkoitukseen. On muistettava, että tätä menetelmää käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja että se mahdollistaa vertailun tuotelajeittain. Tarkastelupyyntöön sisältyvissä kauppalaskuissa olevat vientihinnat koskivat kuitenkin vientiä muihin kolmansiin maihin.

(23)

Näin ollen polkumyyntimarginaalia ei voitu laskea unioniin suuntautuneen viennin hintojen perusteella eikä ollut mahdollista vahvistaa polkumyyntiä. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen.

(24)

Tutkittaessa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä analysoitiin seuraavia tekijöitä: normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde, tuotantokapasiteetti, tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta peräisin olevan viennin kannalta.

(25)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, normaaliarvoa verrattiin Kiinan vientihintoihin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(26)

Koska Kiina on siirtymätalous, normaaliarvo oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(27)

Unionin tuotannonalan esittämässä tarkastelupyynnössä mainittiin useita tuottajia, jotka toimivat unionin ulkopuolisessa markkinatalousmaassa (nimittäin Intiassa, Iranissa ja Thaimaassa). Tarkastelun vireillepanon jälkeen komissio otti asianmukaisesti yhteyttä näihin tuottajiin sekä kyseisten maiden muihin mahdollisiin tuottajiin, jotka voitiin yksilöidä julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

(28)

Vireillepanoilmoituksessa mainittiin, että jos yhteistyö unionin ulkopuolisten markkinatalousmaiden tuottajien kanssa ei ole mahdollista, komissio aikoi käyttää unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettaviksi tulevia hintoja normaaliarvon määrittämisen perustana. Näitä hintojahan käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvon määrittämisen perustana.

(29)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia siitä, soveltuuko edellä mainittu perusta normaaliarvon määrittämiseen.

(30)

Yksikään unionin ulkopuolisen markkinatalousmaan tuottaja, johon komissio oli ottanut yhteyttä, ei päättänyt toimia yhteistyössä tässä tarkastelussa.

(31)

Sen vuoksi komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrittää normaaliarvo unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(32)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti unionissa samankaltaisesta tuotteesta tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksetun tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella (ks. johdanto-osan 26–31 kappale).

(33)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien riippumattomilta asiakkailtaan kotimarkkinamyynnissä veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(34)

Ensiksi määritettiin, oliko otokseen valittujen unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä. Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärä oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Eurostatin tilastoja ja muita tilastoja pidettiin soveltumattomina käytettäviksi polkumyynnin jatkumisen määrittämiseen, mutta niitä voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan unioniin suuntautuneen tuonnin taso (jota tarvitaan Kiinasta peräisin olevan viennin kokonaismäärän määrittämiseksi) (ks. johdanto-osan 21 kappale). Tämän perusteella otokseen valittujen unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustava tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska Kiinassa olevat viejät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, ei ollut mahdollista analysoida edustavuutta tuotelajeittain.

(35)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli, voitiinko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä eli olivatko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräiset myyntihinnat yhtä suuret tai suuremmat kuin keskimääräiset tuotantokustannukset ja näin ollen kannattavia.

(36)

Tämän perusteella todettiin, että unionin tuottajien myynti oli keskimäärin kannattavaa, ja näin ollen normaaliarvo määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintojen painotetun keskiarvon perusteella.

(37)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, sopivimpana perustana vientihinnan määrittämiseksi pidettiin Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintatietoja, jotka sisältyvät tarkastelupyyntöön.

(38)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tämä vertailu osoitti, että tarkastelupyynnössä esitetyt kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat olivat huomattavasti alhaisempia (yli 30 prosenttia) kuin normaaliarvo. Tämä osoittaa, että unioniin suuntautuva vienti tapahtuu todennäköisesti polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(39)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, seuraavat päätelmät perustuvat pääasiassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin, joita on mahdollisuuksien mukaan verrattu julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(40)

Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetin arvioitiin olevan unionin tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella vähintään 600–700 miljoonaa kappaletta.

(41)

Lisäksi tutkimuksen aikana saaduista tiedoista käy ilmi, että Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetti on helposti lisättävissä, koska kysynnän lisääntyessä on muun muassa helppoa palkata lisätyövoimaa ja kone- ja laiteinvestointien tarve on vähäistä.

(42)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt Kiinan tuotantokapasiteettiin liittyviä muita huomautuksia ja/tai tietoja.

(43)

Tämän perusteella Kiinan tuotantokapasiteetti on noin 170–350 prosenttia suurempi kuin unionin kulutus ja huomattavasti enemmän kuin unionin tuotanto.

(44)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, tosiasiallista tuotantoa ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat tiedot perustuivat pääasiassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin, joita verrattiin mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(45)

Tarkastelupyynnössä mappimekanismien tuotannon arvioitiin olevan 200–400 miljoonaa kappaletta ja käyttämättömän kapasiteetin 200–500 miljoonaa kappaletta. Tämä käyttämätön kapasiteetti vastaa suunnilleen unionin kulutusta.

(46)

Esitettyjä arvioita pidettiin kohtuullisina sen jälkeen, kun niitä oli vertailtu mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin.

(47)

Käyttämättömästä kapasiteetista tutkimuksen aikana saaduista tiedoista käy ilmi, että Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetti on helposti lisättävissä, koska kysynnän lisääntyessä on muun muassa helppoa palkata lisätyövoimaa ja kone- ja laiteinvestointien tarve on vähäistä (ks. johdanto-osan 41 kappale).

(48)

Edellä esitetyn perusteella voidaan kohtuudella päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. On hyvin todennäköistä, että tällainen käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 49–55 kappale).

(49)

Tarkastelun aikana kerätyistä tiedoista käy ilmi, että unionin markkinat olisivat houkutteleva vientimarkkina-alue Kiinasta peräisin oleville mappimekanismeille, jos toimenpiteet kumottaisiin. On muistettava, että ennen voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoa kulutus unionissa oli huomattavaa, lähes 400 miljoonaa kappaletta. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti oli yli 200 miljoonaa kappaletta ja sen osuus oli yli 50 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta.

(50)

Tutkimuksesta on käynyt ilmi, että mappimekanismien kysyntä on unionissa edelleen huomattavaa. Kulutus on unionissa vähentynyt vain hieman tarkastelujakson aikana ja unionin mappimekanismimarkkinat ovat edelleen maailman suurimmat yli 50 prosentin osuudella maailmanmarkkinoista (ks. johdanto-osan 63, 64 ja 98 kappale).

(51)

Lisäksi muita mappimekanismimarkkinoita on vähän, eivätkä ne todennäköisesti pysty käyttämään Kiinan ylimääräistä kapasiteettia.

(52)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen vertailusta unionin markkinoiden hintoihin käy myös ilmi, että unionin markkinat olisivat houkuttelevia tällaiselle halpatuonnille, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 38 kappale). Tämä johtuu myös siitä, että unionin markkinoilla vallitsevat hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muilla vientimarkkinoilla.

(53)

Edellä esitettyjen huomioiden valossa todettakoon, että jos toimenpiteet kumottaisiin, olisi todennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva vienti suuntautuisi unionin markkinoille.

(54)

Kiinassa olevista tuottajista julkisesti saatavilla olevista tiedoista käy ilmi, että useimmat kyseisistä yrityksistä suuntaavat myyntinsä pääasiassa tai yksinomaan vientimarkkinoille.

(55)

Olisi myös huomattava, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on tullut ilmi useita mappimekanismien väärään tullinimikkeeseen luokittelua koskevia tapauksia, joissa suuria määriä erillään olevia mappimekanismeja ja kansia on ilmoitettu tullille täydellisinä mappeina. Tällainen tuonnin ilmoittaminen on johtanut tullittomuuteen. Virheellinen tariffiin luokitteluun sai tullikoodeksikomitean (marraskuussa 2010) antamaan selventävän lausunnon, jonka mukaan tällaisissa olosuhteissa tuodut mappimekanismit on ilmoitettava tullille erikseen. On liian aikaista määrittää, onko tällä lausunnolla ollut haluttua vaikutusta, ja komissio aikoo seurata tilannetta tiiviisti. Tämä käytäntö kuitenkin antoi lisänäyttöä siitä, että toimenpiteistä huolimatta unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat Kiinassa oleville vientiä harjoittaville tuottajille.

(56)

Tarkastelupyyntöön sisältyvien kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen ja unionin markkinoiden hinnan välisestä vertailusta käy ilmi, että polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä (ks. johdanto-osan 38 kappale).

(57)

Ottaen lisäksi huomioon se, että Kiinassa on käytettävissä huomattava tuotantokapasiteetti, että kiinalaisilla tuottajilla on valmiudet lisätä nopeasti tuotantomääriään ja suunnata ne vientiin, että tällainen vienti tapahtuisi todennäköisesti alhaisin hinnoin ja että unionin markkinat ovat houkutteleva kohde tällaiselle viennille, on kohtuullista olettaa, että jos toimenpiteet kumottaisiin, Kiinasta unioniin polkumyyntihinnoin vietävien mappimekanismien määrä lisääntyisi.

(58)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mappimekanismeja valmisti unionissa kuusi tiedossa olevaa tuottajaa, joista kolme oli pyynnön esittäjinä tarkasteltavana olevassa asiassa. Tämän tutkimuksen aikana yksikään muu yritys ei ilmoittautunut unionin tuottajaksi. Sen vuoksi katsotaan, että kyseiset kuusi tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, jäljempänä ’unionin tuotannonala’.

(59)

Tiedot vahinkoa koskevaa analyysiä varten saatiin Eurostatin tilastoista ja muista komission käytettävissä olevista tilastolähteistä, tarkastelupyynnöstä, kyselyyn saaduista vastauksista ja tarkastuskäyntien aikana kerätyistä tiedoista.

(60)

Makrotalouden indikaattorit eli tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myynti unionissa ja kolmansien maiden markkinoille, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä perustuvat unionin tuotannonalan toimittamiin tietoihin. Tässä yhteydessä kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta kyselyyn saatuja vastauksia täydennettiin kaikkien muiden unionin tuottajien toimittamilla tiedoilla.

(61)

Mikrotalouden indikaattorit eli varastot, palkat, myyntihinnat, kannattavuus, investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti perustuvat kahden otokseen valitun unionin tuottajan toimittamiin tietoihin. Koska otokseen valitut yritykset edustavat yli 50:tä prosenttia arvioidusta unionin kokonaistuotannosta ja -myynnistä, otokseen valittujen unionin tuottajien katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa tässä tarkastelussa. Kahta otokseen valittua yritystä koskevat tiedot voidaan esittää ainoastaan indeksoidussa muodossa, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(62)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, tuontihintojen ja hintojen alittavuuden kehitys perustuu vaihtoehtoisiin lähteisiin kuten tarkastelupyyntöön, Eurostatin tilastoihin, muihin komission käytettävissä oleviin luottamuksellisiin tilastoihin ja tarkastuskäyntien aikana kerättyihin tietoihin. Tuontitiedot perustuivat tarkastelupyyntöön, joka puolestaan perustui Eurostatin tietoihin. Koska nämä tiedot koskivat myös muuta kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia, niitä vertailtiin komission käytettävissä oleviin muihin luottamuksellisiin tilastolähteisiin ja oikaistiin asianmukaisesti. Siksi jotkin jäljempänä olevat luvut on indeksoitu tai suluissa luottamuksellisten tilastotietojen suojaamiseksi.

(63)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuneen myynnin määrän ja tuonnin perusteella. Todettiin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kulutus oli 200–350 miljoonaa kappaletta.

(64)

Mappimekanismien kulutus unionissa väheni 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämän voidaan katsoa osittain johtuneen talouskriisistä ja kulutustottumusten muutoksista (esimerkiksi vihreän toimiston ja sähköisen arkistoinnin edistäminen ja hallinnollisten työpaikkojen yleinen väheneminen).

Taulukko 1

Kulutus

(65)

Kuten jäljempänä taulukossa 2 esitetään, markkinaosuus väheni 54 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(66)

Lisäksi vuonna 2006 tapahtuneen polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus supistui huomattavasti alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson 51 prosentista 7–15 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrät pysyivät vähäisinä tarkastelujaksolla voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi. Kiinasta peräisin oleva tuonti oli kuitenkin edelleen merkittävä lähde (85–95 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) unionin kokonaistuonnissa, koska muiden kolmansien maiden mappimekanismien vienti oli vähäistä. Tarkastelujaksolla tuonti väheni 59 prosenttia.

Taulukko 2

Tuonti Kiinasta

(67)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, tarkkaa tuontihintaa ei ollut mahdollista määrittää. Tämä johtui siitä, että tilastoja pidettiin soveltumattomina, koska yksi lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista eivätkä muut tietolähteet mahdollistaneet vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain (ks. johdanto-osan 21 kappale).

(68)

Komission käytettävissä olevien muiden luottamuksellisten tilastolähteiden katsottiin kuitenkin soveltuvan osoittamaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen yleinen kehityssuuntaus. Tuontihintojen kehityksestä käy ilmi, että hinnat nousivat tarkastelujaksolla.

Taulukko 3

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat

(69)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, hintojen alittavuus laskettiin johdanto-osan 37 kappaleessa mainituista syistä tarkastelupyynnössä annettujen kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen perusteella. Alustavasti määritetty hintojen alittavuuden taso on noin 20 prosenttia.

(70)

Maailmanmarkkinoiden tärkeimmät mappimekanismien tuottajat sijaitsevat unionissa ja Kiinassa. Tuonti muista kolmansista maista kuten Intiasta todettiin vähäpätöiseksi. Tällaisen tuonnin osuus oli alle 1 prosentin.

(71)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(72)

Unionin tuotannon määrä on pysynyt samalla tasolla tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2009. Vuonna 2009 tapahtunut tuotannon väheneminen, joka johtui jossain määrin maailmanlaajuisesta talouskriisistä, kompensoitui vuonna 2010 tapahtuneella tuotannon lisääntymisellä.

(73)

Vaikka myynnin kehitys unionissa oli laskusuuntainen (ks. johdanto-osan 75–77 kappale), unionin tuottajat pystyivät säilyttämään tuotantotasonsa tarkastelujaksolla, koska ne pystyivät lisäämään vientiään kolmansien maiden markkinoille (ks. johdanto-osan 78 kappale).

Taulukko 4

Unionin kokonaistuotanto

(74)

Tuotantokapasiteetti kasvoi hieman unionin tuottajien tarkastelujaksolla toteuttamien tuotantokapasiteettia lisänneiden investointien ja nykyaikaistamistoimien ansiosta. Kapasiteetin käyttöaste pysyi melko vakaana; se aleni hieman vuonna 2009. Tämä lievä aleneminen johtuu pääasiassa maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista kyseisenä vuonna.

Taulukko 5

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(75)

Seuraavassa taulukossa esitetään unionin tuotannonalan myynti riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla.

Taulukko 6

Myynti riippumattomille asiakkaille

(76)

Myynti unionissa väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia.

(77)

Vuonna 2009 myynti supistui 11 prosenttia. Tämä väheneminen johtuu maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista. Seuraavina vuosina myynti elpyi ja oli lähellä vuoden 2008 tasoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(78)

Seuraavassa taulukossa esitetään unionin tuotannonalan myynti kolmansien maiden markkinoille ja siitä käy ilmi, että myynti kasvoi jyrkästi tarkastelujaksolla.

Taulukko 7

Myynti kolmansiin maihin

(79)

Vaikka myynti väheni unionissa, unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 9 prosenttia tarkastelujaksolla saavuttaen 80–93 prosentin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin markkinaosuuden kasvu johtui kulutuksen supistumisesta unionissa ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden supistumisesta.

Taulukko 8

Unionin markkinaosuus

(80)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 12 prosenttia. Unionin tuottajien myynnin määrä unionin markkinoilla supistui 4 prosenttia. Unionin tuottajien markkinaosuus kasvoi 9 prosenttia.

(81)

Tuotannonalan työllisyys heikkeni unionissa tarkastelujakson aikana. Tämä heikkeneminen liittyi unionin tuotannonalan toteuttamaan tuotantoprosessin nykyaikaistamiseen ja koneistamiseen.

Taulukko 9

Unionin työllisyys

(82)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohden vuodessa kehittyi myönteisesti tarkastelujaksolla ja pysyi vakaana vuonna 2010 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(83)

Tuottavuuden kasvu liittyi johdanto-osan 93 kappaleessa kuvattaviin nykyaikaistamistoimiin.

Taulukko 10

Tuottavuus

(84)

On muistettava, että johdanto-osan 19–23 kappaleessa kuvatuista olosuhteista johtuen polkumyyntimarginaalin laskeminen ei ollut mahdollista. Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys määritettiin kuitenkin vertaamalla unionin tuotannonalan keskimääräisistä myyntihinnoista johdettua normaaliarvoa kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnoista johdettuun vientihintaan.

(85)

Analyysistä käy ilmi, että unionin tuotannonala elpyi suurelta osin polkumyyntituonnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton ansiosta ja että voimassa olevat toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

(86)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen määrä kunkin tilikauden lopussa.

Taulukko 11

Loppuvarastot

(87)

Tutkimuksesta kävi ilmi, että unionin tuotannonalan hallussa olleet varastot eivät olleet merkityksellinen indikaattori unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi, koska varastojen määrä vaihtelee kausittain.

(88)

Tarkastelujakson aikana keskimääräinen palkka työntekijää kohti nousi 33 prosenttia.

Taulukko 12

Palkat (kustannukset työntekijää kohti)

(89)

Mappimekanismien keskimääräiset yksikköhinnat unionissa kohosivat hieman vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Suhteellinen hintojen aleneminen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009 johtuu raaka-aineiden hintojen heilahtelusta.

Taulukko 13

Yksikköhinta unionin markkinoilla

(90)

Seuraavassa taulukossa esitetyt kannattavuusmarginaalit määritettiin esittämällä unionin tuotannonalan taloudellinen tulos prosentteina unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin liikevaihdosta.

Taulukko 14

Kannattavuus

(91)

Ennen lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2006 unionin tuotannonala oli voimakkaasti tappiollinen. Sen jälkeen tuotannonalan taloudellinen tilanne parani tarkastelujaksolla mutta pysyi kuitenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle alkuperäisessä tutkimuksessa voittomarginaalille vahvistetun 5 prosentin tason.

(92)

Seuraavassa taulukossa esitetään investointien, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran kehityssuuntaukset.

Taulukko 15

Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta

(93)

Kun unionin tuotannonala elpyi vuonna 2006 käyttöön otettujen toimenpiteiden ansiosta, se investoi erityisesti vuosina 2008 ja 2009 huomattavasti tuotantoinfrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja laajentamiseen. Parantunut kannattavuus näkyy myös parantuneena kassavirtana.

(94)

Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään erityisiä ongelmia unionin tuotannonalan kyvyssä hankkia pääomaa.

(95)

Edellä mainitun analyysin perusteella unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on parantunut, ja tuotannonala on osoittautunut elinkelpoiseksi vuonna 2006 tapahtuneen toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Kun otetaan kuitenkin huomioon se, että edellä mainittu myönteinen kehitys tapahtui vasta toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, että työllisyys on laskussa ja että kannattavuus on edelleen alle tavoitetason, tuotannonalan taloudellisen tilanteen katsotaan edelleen olevan hauras ja haavoittuva. Tämän vuoksi voidaan päätellä, että näytön perusteella vaikuttaa siltä, että vahingon poistuminen johtuu osittain tai kokonaan toimenpiteiden voimassaolosta.

(96)

Siitä lähtien, kun voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, unionin tuotannonalan tilanne on parantunut huomattavasti. Tämän analyysin perusteella tehdyt päätelmät kuitenkin osoittavat, että unionin tuotannonala on edelleen hauras ja haavoittuva.

(97)

Tällaisissa olosuhteissa on aiheellista analysoida merkittävän vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin, jotta voidaan tutkia, huonontaisiko Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrän ja hinnan odotettu kehitys tuotannonalan tämänhetkistä tilannetta, jota kuvataan yksityiskohtaisesti johdanto-osan 98–106 kappaleessa.

(98)

Maailmassa on kaksi keskeistä mappimekanismien tuottajaa – Kiina ja unioni. Maailmanlaajuisesti mappimekanismien suurin markkina-alue on unioni ja seuraavaksi suurimmat ovat Etelä-Amerikka ja Venäjä. Muissa maissa kuten Intiassa on pieniä tuottajia, mutta ne keskittyvät omille kotimarkkinoilleen. Yhdysvallat ja Kanada käyttävät erilaisia arkistointijärjestelmiä.

(99)

On muistettava, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja että mappimekanismien tuotantoa voitaisiin Kiinassa lisätä helposti (ks. johdanto-osan 45–48 kappale).

(100)

On myös muistettava, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti vastaa suurin piirtein unionin kulutusta (ks. johdanto-osan 45 kappale).

(101)

Lisäksi todettiin, että Kiinan mappimekanismien lisätuotanto todennäköisesti vietäisiin unioniin, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 53 kappale). Tämä perustuu siihen, että unionin markkinat ovat edelleen maailman suurin mappimekanismien markkina-alue, jossa kulutus on suhteellisen vakaata ja hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muilla vientimarkkinoilla (ks. johdanto-osan 52 kappale). Lisäksi olisi otettava huomioon, että unionin ja Kiinan lisäksi ei ole muita merkittäviä mappimekanismeja vientiin tuottavia maita.

(102)

Lisäksi tuotantokapasiteettia voidaan lisätä Kiinassa helposti lisätyövoimaa hankkimalla (ks. johdanto-osan 41 kappale). Sen vuoksi Kiinasta peräisin oleva vienti voisi vastata unionin kulutuksen mahdolliseen kasvuun. Koska Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat ovat alhaiset, kuten näiden hintojen vertailu kolmansien maiden markkinoiden hintoihin osoittaa, ja koska Kiinalla on ilmeinen rajoittamattoman kyky tarjota mappimekanismeja alhaisilla hinnoilla, unionin tuotannonala ei erittäin todennäköisesti pystyisi hyödyntämään kysynnän mahdollista kasvua, mikä johtaisi markkinaosuuden huomattavaan supistumiseen, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(103)

Tämän perusteella on odotettavissa, että jos Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonti unioniin kasvaisi huomattavasti, sillä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kuten edellä todetaan, Kiinasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnin määrän odotetaan olevan huomattava, jos toimenpiteet kumotaan. Tuonti aiheuttaisi lisäksi mitä todennäköisimmin merkittävää unionin markkinoihin ja näin ollen unionin tuotannonalaan kohdistuvaa hintapainetta, mikä käy ilmi kolmansien maiden markkinoiden hintatasoa koskevista tiedoista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on arvioitu, että Kiinan nykyhinnat alittavat unionin hinnat noin 20 prosentilla (ks. johdanto-osan 69 kappale). Tämän perusteella on erittäin todennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva tuonti tapahtuisi hinnoilla, jotka olisivat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin hinnat, jos toimenpiteet poistettaisiin.

(104)

Se, että kiinalaiset viejät pitävät unionin markkinoita houkuttelevina, käy selvästi ilmi niiden pyrkimyksistä luokitella tuotteet väärään tullinimikkeeseen voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden välttämiseksi (ks. johdanto-osan 55 kappale).

(105)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen lisäisi unioniin suuntautuvaa vientiä voimakkaasti ja se tapahtuisi erittäin alhaisin hinnoin, jotka todennäköisesti alittaisivat huomattavasti unionin myyntihinnat. Tämä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja tekisi tyhjiksi viime vuosina toteutetut investointi- ja elvytystoimet.

(106)

Tämän perusteella päätellään, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(107)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista.

(108)

Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät eri etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(109)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotto ole unionin edun vastaista. Lisäksi tämä tutkimus on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, joten siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat voimassa.

(110)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei tässä erityistapauksessa ole unionin edun mukaista.

(111)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa parantaisi unionin tuotannonalan mahdollisuuksia saavuttaa kohtuullinen kannattavuustaso, koska se auttaisi välttämään tilanteen, jossa Kiinasta peräisin olevan tuonnin huomattavat määrät työntävät unionin tuotannonalan pois markkinoilta.

(112)

Onkin erittäin todennäköistä, että vahingollinen polkumyynti toistuisi ja sen määrät olisivat merkittäviä, mitä unionin tuotannonala ei kestäisi. Näin ollen unionin tuotannonala hyötyisi edelleen nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitämisestä.

(113)

Sen vuoksi päätellään, että Kiinan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(114)

Kuten edellä todetaan, yksikään tiedossa olevista etuyhteydettömistä tuojista ei toimittanut vastauksia kyselylomakkeeseen. Mappimekanismien tuojat ovat yleensä myös tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiä, koska ne käyttävät niitä mappien tuotannossa.

(115)

Useat käyttäjät eli mappien tuottajat ilmoittautuivat tutkimuksen aikana. Vain yksi käyttäjä toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen. Toimitettujen tietojen laadun vuoksi niitä oli mahdollista tarkistaa vain jossain määrin tarkastuskäynnin aikana.

(116)

Käyttäjä, jonka tietoja tarkistettiin, väitti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi otettava käyttöön myös Kiinasta peräisin olevien mappien tuonnissa. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä.

(117)

Kaksi käyttäjää vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Ne eivät kuitenkaan esittäneet mitään näyttöä vaatimustensa tueksi.

(118)

Toisaalta analyysissä kävi myös ilmi, että jos Kiinasta tulisi ainoa mappimekanismien toimittaja toimenpiteiden kumoamisen seurauksena, myös mappien tuottajien asema olisi vaarassa, koska mappimekanismien maailmanmarkkinoilla ei olisi enää kilpailua. Sen vuoksi katsottiin, että voimassa olevat toimenpiteet edistävät tarjonnan monipuolisuutta ja kilpailua mappimekanismien maailmanmarkkinoilla, mikä on lopulta käyttäjien edun mukaista.

(119)

Muut kolme käyttäjää, jotka käyttivät yksinomaan unionissa tuotettuja mappimekanismeja, suhtautuivat asiaan neutraalisti, ja yksi niistä ilmoitti tukevansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista.

(120)

Koska mappimekanismin osuus mapin vähittäishinnasta on hyvin pieni, toimenpiteillä ei käytännöllisesti katsoen ole vaikutusta lopputuotteen eli mapin hintaan eikä tästä syystä myöskään lopullisiin kuluttajiin kohdistuvaa vaikutusta.

(121)

Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen päätellään, ettei ole olemassa pakottavia syitä, jotka estäisivät voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitämisen.

(122)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa jatkettaisiin. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut asiaan liittyvät tiedot ja huomautukset analysoitiin, mutta ne eivät johtaneet niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden muuttumiseen, joiden perusteella polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa päätettiin jatkaa.

(123)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti todetaan, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa,

4.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 238/16

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,