Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document L:2010:279:FULL

    Euroopan unionin virallinen lehti, L 279, 23. lokakuuta 2010


    Display all documents published in this Official Journal
     

    ISSN 1725-261X

    doi:10.3000/1725261X.L_2010.279.fin

    Euroopan unionin

    virallinen lehti

    L 279

    European flag  

    Suomenkielinen laitos

    Lainsäädäntö

    53. vuosikerta
    23. lokakuuta 2010


    Sisältö

     

    II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

    Sivu

     

     

    KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

     

     

    2010/631/EU

     

    *

    Neuvoston päätös, annettu 13 päivänä syyskuuta 2010, Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liittyvän Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

    1

     

     

    ASETUKSET

     

    *

    Komission asetus (EU) N:o 955/2010, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 798/2008 muuttamisesta Newcastlen taudin vastaisten rokotteiden käytön osalta ( 1 )

    3

     

    *

    Komission asetus (EU) N:o 956/2010, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen X muuttamisesta pikatestien luettelon osalta ( 1 )

    10

     

    *

    Komission asetus (EU) N:o 957/2010, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä ( 1 )

    13

     

    *

    Komission asetus (EU) N:o 958/2010, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, muun kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavan elintarvikkeita koskevan terveysväitteen hyväksynnän epäämisestä ( 1 )

    18

     

     

    Komission asetus (EU) N:o 959/2010, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

    20

     

     

    DIREKTIIVIT

     

    *

    Komission direktiivi 2010/69/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston direktiivin 95/2/EY liitteiden muuttamisesta ( 1 )

    22

     

     

    PÄÄTÖKSET

     

     

    2010/632/EU

     

    *

    Neuvoston päätös, annettu 15 päivänä lokakuuta 2010, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean romanialaisen jäsenen nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi

    32

     

     

    2010/633/EU

     

    *

    Komission päätös, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, rutiinirokotusohjelmien yhteydessä Newcastlen taudin torjunnassa käytettävien rokotteiden perusteista tehdyn päätöksen 93/152/ETY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 7109)  ( 1 )

    33

     

     

    2010/634/EU

     

    *

    Komission päätös, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, EU:n päästökauppajärjestelmässä koko unionille vuotta 2013 varten myönnettävien päästöoikeuksien määrän mukauttamisesta ja komission päätöksen 2010/384/EU kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 7180)

    34

     

     

    SUOSITUKSET

     

     

    2010/635/Euratom

     

    *

    Komission suositus, annettu 11 päivänä lokakuuta 2010, Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan soveltamisesta

    36

     

     

    KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

     

     

    2010/636/EU

     

    *

    EU:n ja Kroatian vakautus- ja assosiaationeuvoston päätös N:o 1/2010, annettu 25 päivänä toukokuuta 2010, Kroatian osallistumisesta Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaan tarkkailijana ja tähän osallistumiseen liittyvistä edellytyksistä

    68

     

     

    2010/637/EU

     

    *

    Tulliyhteistyösekakomitean päätös N:o 1/2010, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2010, yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroisesta tunnustamisesta Euroopan unionissa ja Japanissa

    71

     


     

    (1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

    FI

    Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

    Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


    II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

    KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/1


    NEUVOSTON PÄÄTÖS,

    annettu 13 päivänä syyskuuta 2010,

    Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liittyvän Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

    (2010/631/EU)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

    ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Neuvosto teki Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen, joka nimettiin myöhemmin uudelleen Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaksi yleissopimukseksi, jäljempänä ’Barcelonan yleissopimus’, Euroopan yhteisön puolesta päätöksillä 77/585/ETY (1) ja 1999/802/EY (2).

    (2)

    Barcelonan yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa sekä ottamaan huomioon ekologisesti ja maisemallisesti merkityksellisten alueiden suojelun ja luonnonvarojen järkevän käytön.

    (3)

    Rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa 30 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (3) ja erityisesti sen V luvussa kannustetaan jäsenvaltioita rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamiseen voimassa olevien yleissopimusten puitteissa naapurimaiden kanssa, mukaan luettuina myös saman aluemeren alueella sijaitsevat kolmannet maat.

    (4)

    Euroopan unioni edistää rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa laaja-alaisesti horisontaalisten välineiden avulla, muun muassa ympäristönsuojelun alalla, sekä kehittämällä sitä varten vankkaa tieteellistä perustaa tutkimusohjelmiensa puitteissa. Nämä toimet edistävät näin ollen rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa.

    (5)

    Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on osa EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa, jonka Lissabonissa 13 ja 14 päivänä joulukuuta 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi ja jota täsmennettiin myös komission tiedonannossa ”Kohti yhdennettyä meripolitiikkaa hallintotapojen parantamiseksi Välimerellä” ja johon myös yleisten asioiden neuvosto suhtautui myönteisesti yhdennetystä meripolitiikasta 16 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä.

    (6)

    Neuvosto allekirjoitti Barcelonan yleissopimukseen liittyvän Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirjan, jäljempänä ’ICZM-pöytäkirja’, yhteisön puolesta 4 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä päätöksellä 2009/89/EY (4) edellyttäen, että ICZM-pöytäkirja tehdään myöhemmin.

    (7)

    Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni ilmoitti Espanjan hallitukselle, että Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

    (8)

    Välimeren rannikkoalueiden ympäristöön kohdistuu edelleen suuria paineita, ja rannikoiden luonnonvarojen laatu uhkaa heikentyä. ICZM-pöytäkirjan muodostamissa puitteissa voidaan edistää yhtenäisemmän ja yhdennetymmän lähestymistavan toteuttamista, johon osallistuu myös julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä, kansalaisyhteiskunta ja taloudelliset toimijat mukaan lukien. Tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka perustuu parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin havaintoihin ja tietoihin, on tarpeen, jotta ongelmia voidaan ratkoa tehokkaammin ja Välimeren rannikkoalueiden kehitys saadaan kestävämmälle pohjalle.

    (9)

    ICZM-pöytäkirja sisältää lukuisia määräyksiä, jotka on pantava täytäntöön hallinnon eri tasoilla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet huomioon ottaen. Samalla kun unioni aiheellisesti tukee rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa ottaen huomioon muun muassa sen, että useimmat ympäristöongelmat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, jäsenvaltioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on suunnitella ja toteuttaa tietyt ICZM-pöytäkirjassa yksilöidyt rannikkoalueisiin liittyvät toimenpiteet kuten rakentamiskieltoalueiden määrittely.

    (10)

    ICZM-pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Hyväksytään Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liittyvä Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’ICZM-pöytäkirja’, Euroopan unionin puolesta (5).

    2 artikla

    Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on oikeus tallettaa unionin puolesta hyväksymisasiakirja Espanjan hallitukselle, joka toimii ICZM-pöytäkirjan 37 artiklassa määrättynä pöytäkirjan tallettajana, osoituksena unionin suostumisesta ICZM-pöytäkirjan noudattamiseen.

    3 artikla

    Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan.

    ICZM-pöytäkirjan voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2010.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    S. VANACKERE


    (1)  EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1.

    (2)  EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32.

    (3)  EYVL L 148, 6.6.2002, s. 24.

    (4)  EUVL L 34, 4.2.2009, s. 17.

    (5)  ICZM-pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 34, 4.2.2009, s. 19, yhdessä allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.


    ASETUKSET

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/3


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 955/2010,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    asetuksen (EY) N:o 798/2008 muuttamisesta Newcastlen taudin vastaisten rokotteiden käytön osalta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/158/EY (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 26 artiklan 2 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista 8 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 798/2008 (2) vahvistetaan kyseisiin hyödykkeisiin sovellettavat eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset. Vaatimuksissa otetaan huomioon, ovatko lisätakeet tai erityisedellytykset tarpeen kyseisten kolmansien maiden, alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden Newcastlen tautia koskevan tilanteen vuoksi.

    (2)

    Asetuksessa (EY) N:o 798/2008 vahvistetaan lisäksi edellytykset sen määrittämiseksi, onko jotakin kolmatta maata, aluetta, vyöhykettä tai erillisaluetta pidettävä Newcastlen taudista vapaana. Yksi tällainen peruste on, ettei kyseistä tautia vastaan ole rokotettu käyttäen rokotteita, jotka eivät vastaa mainitun asetuksen liitteessä VI olevassa I osassa esitettyjä, tunnustettuja Newcastlen taudin rokotteita koskevia perusteita. Kyseisen liitteen II osan 2 kohdassa esitetään Newcastlen taudin rokotteita koskevat erityiset perusteet myös inaktivoitujen rokotteiden osalta.

    (3)

    Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevässä käsikirjassa (OIE:n käsikirja) esitetään Newcastlen taudin vastaisia rokotteita koskevat vaatimukset, mukaan lukien turvallisuuden valvonta valmistusprosessin eri vaiheissa.

    (4)

    Unionin siipikarjan terveystilanteen turvaamiseksi ja siipikarjan ja siipikarjanlihan kaupan helpottamiseksi on aiheellista, että Newcastlen taudin vastaisia rokotteita ja niiden käyttöä niissä kolmansissa maissa, joista saatetaan tuoda siipikarjaa ja siipikarjanlihaa, koskevissa vaatimuksissa otetaan huomioon OIE:n käsikirjassa tällaisille rokotteille asetetut vaatimukset.

    (5)

    Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä VI olevassa I osassa esitettyjä, tunnustettuja Newcastlen taudin rokotteita koskevissa yleisissä perusteissa olisi viitattava OIE:n käsikirjan vaatimuksiin, jotka olisi säilytettävä dynaamisena viittauksena, jotta voidaan ottaa huomioon kyseiseen käsikirjaan uuden tieteellisen kehityksen vuoksi säännöllisesti tehdyt päivitykset.

    (6)

    Kun lisäksi otetaan huomioon Newcastlen taudin vastaisten rokotteiden tuotannossa tapahtunut tekninen kehitys erityisesti inaktivaatiotekniikoiden osalta sekä OIE:n käsikirjassa vahvistetut vaatimukset, olisi asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä VI olevan II osan 2 kohdassa esitetyt inaktivoituja Newcastlen taudin vastaisia rokotteita koskevat erityiset perusteet poistettava.

    (7)

    On tarpeen muuttaa tiettyjä asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä VII esitettyjä siipikarjanlihaa koskevia säännöksiä ja liitteessä I esitettyä siipikarjanlihaa koskevaa vastaavaa eläinlääkärintodistuksen mallia kyseisen asetuksen liitteeseen VI tehtyjen muutosten ottamiseksi huomioon.

    (8)

    Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 798/2008 olisi muutettava.

    (9)

    On aiheellista vahvistaa tämän asetuksen soveltamispäivä sen sovittamiseksi yhteen komission päätöksen 93/152/ETY (3), sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/633/EU (4) soveltamispäivän kanssa; kyseisellä päätöksellä otetaan käyttöön vastaavat muutokset Newcastlen tautia vastaan käytettäviä inaktivoituja rokotteita koskevien perusteiden osalta.

    (10)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteet I, VI ja VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2010.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja


    (1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74.

    (2)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.

    (3)  EYVL L 59, 12.3.1993, s. 35.

    (4)  Katso tämän virallisen lehden sivu 33.


    LIITE

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteet I, VI ja VII seuraavasti:

    a)

    Korvataan liitteessä I olevassa 2 osassa oleva siipikarjanlihaa koskeva eläinlääkärintodistuksen malli (POU) seuraavasti:

    Siipikarjanlihaa koskeva eläinlääkärintodistuksen malli (POU)

    Image

    Image

    Image

    Image

    b)

    Korvataan liite VI seuraavasti:

    ”LIITE VI

    (12 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan c alakohdan ii alakohdan ja 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti)

    TUNNUSTETTUJA NEWCASTLEN TAUDIN ROKOTTEITA KOSKEVAT PERUSTEET

    I.   Yleiset perusteet

    1.

    Rokotteiden on noudatettava Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan Newcastlen tautia koskevassa luvussa esitettyjä normeja.

    2.

    Asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä rokotteet ennen niiden hyväksymistä jakeluun ja käyttöön. Tätä rekisteröintiä varten asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytettävissään täydelliset tiedot rokotteiden tehokkuudesta ja vaarattomuudesta; kun on kyse tuontirokotteista, toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää rokotteen valmistaneen maan toimivaltaisten viranomaisten tarkastamia tietoja, jos tarkastus on tehty OIE:n normien mukaan.

    3.

    Lisäksi kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten on valvottava rokotteiden tuontia tai niiden valmistusta ja jakelua.

    4.

    Ennen kuin rokotteet hyväksytään jakeluun, jokaisen rokote-erän vaarattomuus, erityisesti laimentamisen tai inaktivoinnin ja ei-toivottujen saastuttavien aineiden osalta, sekä sen tehokkuus on testattava toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

    II.   Erityiset perusteet

    Elävät, heikennetyt rokotteet Newcastlen tautia vastaan on valmistettava sellaisesta mainitun taudin viruskannasta, jonka kantaviruksen (master seed) aivojensisäinen patogeenisuusindeksi (ICPI) on testattu ja sen on todettu olevan:

    a)

    pienempi kuin 0,4, jos jokainen lintu on saanut vähintään 107 EID50: tä koetta kohti; tai

    b)

    pienempi kuin 0,5, jos jokainen lintu on saanut vähintään 108 EID50: tä koetta kohti.”;

    c)

    Korvataan liitteessä VII olevan II osan a kohta seuraavasti:

    ”a)

    jota ei ole rokotettu teurastusta edeltävien 30 päivän aikana sellaisilla elävillä, heikennetyillä rokotteilla, jotka on valmistettu Newcastlen tautiviruksen master seed -kannasta, jonka patogeenisuus on suurempi kuin lentogeenisten viruskantojen;”


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/10


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 956/2010,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen X muuttamisesta pikatestien luettelon osalta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan ja 23 a artiklan johdantolauseen ja a alakohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan sekä elävien eläinten että eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

    (2)

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa luetellaan naudoissa esiintyvän naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) ja lampaissa ja vuohissa esiintyvien TSE:iden valvonnassa käytettävät pikatestit.

    (3)

    Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi 18 päivänä joulukuuta 2009 ja 29 päivänä huhtikuuta 2010 kaksi tieteellistä lausuntoa hyväksyttyjen TSE-pikatestien analyyttisestä herkkyydestä. Kyseiset lausunnot perustuivat Euroopan unionin TSE-vertailulaboratorion suorittamiin tutkimuksiin. Vertailulaboratorion tutkimuksien tarkoituksena oli arvioida kaikkien tällä hetkellä hyväksyttyjen TSE-pikatestien analyyttistä herkkyyttä, jotta saataisiin luotettavia tietoja analyyttisestä herkkyydestä; jokainen testi arvioitiin käyttämällä samoja näyte-eriä märehtijöiden kolmen pääasiallisen TSE-tyypin – BSE:n, klassisen scrapien ja epätyypillisen scrapien – osalta.

    (4)

    Scrapien osalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen totesi 18 päivänä joulukuuta 2009 julkaisemassaan lausunnossa, että ”Enfer TSE v2”-, ”Enfer TSE v3”-, ”Prionics®-Check LIA SR”- ja ”Prionics®-WB Check Western SR” -testit eivät mahdollisesti tunnista epätyypillisen scrapien tapauksia, jotka todettaisiin muissa validoiduissa testeissä, ja että pienten märehtijöiden TSE:n toteamiseen tarkoitettujen post mortem -pikatestien arviointia koskevien Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeiden (EFSA, 2007b) mukaisesti niitä ei voida suositella käytettäviksi TSE-valvonnassa kyseisellä alalla. Sen vuoksi kyseisten menetelmien ei enää pitäisi sisältyä asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa esitettyyn luetteloon lampaiden ja vuohien TSE-valvonnassa käytettävistä pikatesteistä.

    (5)

    Idexx laboratories ilmoitti 2 päivänä heinäkuuta 2009 komissiolle, että sen ”IDEXX HerdChek BSE-Scrapie Antigen Test Kit, EIA” -yhdistelmätestiä, joka oli kehitetty sekä pienten märehtijöiden TSE-valvontaa että nautaeläinten BSE-valvontaa varten, ei ole koskaan sisällytetty unionissa suoritettavassa BSE-valvonnassa käytettävien pikatestien luetteloon, vaikka Euroopan unionin vertailulaboratorio on virallisesti hyväksynyt testin kyseiseen tarkoitukseen. Sen vuoksi testi olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa esitettyyn luetteloon BSE-valvontaan tarkoitetuista pikatesteistä.

    (6)

    Tällä asetuksella käyttöön otettuja muutoksia olisi käytännön syistä sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2011, sillä jäsenvaltiot tarvitsevat riittävästi aikaa muuttaakseen lampaiden ja vuohien TSE-valvonnassa käyttämänsä menettelyt uuden pikatestien luettelon mukaisiksi.

    (7)

    Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitettä X olisi muutettava.

    (8)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liite X tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja


    (1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.


    LIITE

    Korvataan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 4 kohta seuraavasti:

    ”4.    Pikatestit

    Pikatesteinä, jotka suoritetaan 5 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan käyttää nautaeläinten BSE-valvonnassa vain seuraavia menetelmiä:

    immunoblottaus (Western blotting), joka perustuu proteinaasi K -resistentin fragmentin (PrPRes) toteamiseen (Prionics-Check Western test),

    kemiluminesenssiin perustuva Elisa-testi, johon liittyvät näytteen uutto- ja Elisa-menetelmät; menetelmässä käytetään vahvistettua kemiluminesenssireagenssia (Enfer test & Enfer TSE Kit version 2.0, automaattinen näytteenvalmistus),

    mikrotiitterilevypohjainen immunomääritys PrPSc:n toteamiseen (Enfer TSE Version 3),

    denaturointi- ja konsentrointivaiheiden jälkeen tehtävä sandwich immunoassay -testi PrPRes-fragmentin määrittämiseksi (Bio-Rad TeSeE SAP rapid test),

    mikrotiitterilevypohjainen immunomääritys (ELISA), jolla todetaan proteinaasi K -resistentti PrPRes monoklonaalisilla vasta-aineilla (Prionics-Check LIA test),

    immunomääritys, jossa käytetään kemiallista polymeeriä selektiiviseen PrPSc-sidontaan sekä monoklonaalista toteamisvasta-ainetta, joka kohdistetaan PrP-molekyylin muuttumattomiin alueisiin (IDEXX HerdChek BSE Antigen Test Kit, EIA & IDEXX HerdChek BSE-Scrapie Antigen Test Kit, EIA),

    lateral flow -immunomääritys, jossa käytetään kahta eri monoklonaalista vasta-ainetta proteinaasi K -resistenttien PrP-fraktioiden toteamiseen (Prionics Check PrioSTRIP),

    sandwich immunoassay -testi, jossa käytetään kahta eri monoklonaalista vasta-ainetta, jotka kohdistetaan kahteen laskostumattomassa tilassa olevassa naudan PrPSc:ssä esiintyvään epitooppiin (Roboscreen Beta Prion BSE EIA Test Kit),

    sandwich-ELISA proteinaasi K -resistentin PrPSc:n toteamiseen (Roche Applied Science PrionScreen).

    Pikatesteinä, jotka suoritetaan 5 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan käyttää lampaiden ja vuohien TSE-valvonnassa vain seuraavia menetelmiä:

    denaturointi- ja konsentrointivaiheiden jälkeen tehtävä sandwich immunoassay -testi PrPRes-fragmentin määrittämiseksi (Bio-Rad TeSeE SAP rapid test),

    TeSeE Sheep/Goat Detection kit -testiosiolla tehtyjen denaturointi- ja konsentrointivaiheiden jälkeinen sandwich immunoassay -testi, joka perustuu PrPRes:n toteamiseen TeSeE Sheep/Goat Detection kit -testiosiolla (Bio-Rad TeSeE Sheep/Goat rapid test),

    immunomääritys, jossa käytetään kemiallista polymeeriä selektiiviseen PrPSc-sidontaan sekä monoklonaalista toteamisvasta-ainetta, joka kohdistetaan PrP-molekyylin muuttumattomiin alueisiin (IDEXX HerdChek BSE-Scrapie Antigen Test Kit, EIA).

    Kudosnäytteen, josta testi on tehtävä, on oltava kaikissa pikatesteissä valmistajan käyttöohjeiden mukainen.

    Pikatestien valmistajalla on oltava käytössä Euroopan unionin vertailulaboratorion hyväksymä laadunvarmistusjärjestelmä, jolla varmistetaan, ettei testin suoritustaso muutu. Valmistajan on toimitettava testimenettely Euroopan unionin vertailulaboratoriolle.

    Pikatestin tai testimenettelyn muuttamisen edellytyksenä on, että muutoksesta ilmoitetaan ennakolta Euroopan unionin vertailulaboratoriolle ja että tämä toteaa, ettei muutos vähennä pikatestin herkkyyttä, spesifisyyttä tai luotettavuutta. Euroopan unionin vertailulaboratorion päätelmästä on ilmoitettava komissiolle ja kansallisille vertailulaboratorioille.”


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/13


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 957/2010,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan 3 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä kyseisen asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly sallittujen väitteiden luetteloon.

    (2)

    Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään myös, että elintarvikealan toimijat voivat toimittaa terveysväitteiden hyväksyntää koskevat hakemukset jäsenvaltion toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava edellytysten mukaiset hakemukset eteenpäin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

    (3)

    Hakemuksen vastaanotettuaan elintarviketurvallisuusviranomaisen on ilmoitettava hakemuksesta viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä annettava lausunto kyseisestä terveysväitteestä.

    (4)

    Komissio tekee päätöksen terveysväitteiden hyväksymisestä ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon.

    (5)

    Tässä asetuksessa tarkoitetuista lausunnoista kaksi liittyy asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista sairauden riskin vähentämistä koskevista väitteistä tehtyihin hakemuksiin ja kolme asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavista terveysväitteistä tehtyihin hakemuksiin.

    (6)

    ATLAlta (Association de la Transformation Laitière Française) asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski jodin vaikutuksia lasten normaaliin kasvuun (kysymys EFSA-Q-2008-324) (2). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Jodi on välttämätöntä lasten kasvulle.”

    (7)

    Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 20 päivänä marraskuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että jodin nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välinen syy-seuraussuhde oli osoitettu todeksi. Kyseistä päätelmää ilmentävän terveysväitteen olisi katsottava täyttävän asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimukset, ja se olisi lisättävä unionin sallittujen väitteiden luetteloon.

    (8)

    ATLAlta (Association de la Transformation Laitière Française) asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski raudan vaikutuksia lasten kognitiiviseen kehitykseen (kysymys EFSA-Q-2008-325) (3). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Rauta on välttämätöntä lasten kognitiiviselle kehitykselle.”

    (9)

    Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 20 päivänä marraskuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että raudan nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välinen syy-seuraussuhde oli osoitettu todeksi. Kyseistä päätelmää ilmentävän terveysväitteen olisi katsottava täyttävän asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimukset, ja se olisi lisättävä unionin sallittujen väitteiden luetteloon.

    (10)

    Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 4 kohdan mukaan terveysväitteen hyväksymistä puoltavaan lausuntoon olisi sisällytettävä tiettyjä yksityiskohtaisia tietoja. Kyseiset tiedot olisi hyväksyttyjen väitteiden osalta esitettävä tämän asetuksen liitteessä I, ja niissä olisi ilmoitettava tapauksesta riippuen väitteiden tarkistettu sanamuoto, väitteiden käytön erityiset edellytykset ja tarvittaessa elintarvikkeen nauttimisen edellytykset tai rajoitukset ja/tai lisämaininta tai varoitus asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 vahvistettujen sääntöjen ja elintarviketurvallisuusviranomaisen antamien lausuntojen mukaisesti.

    (11)

    Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 yhtenä tavoitteena on varmistaa, että terveysväitteet ovat tosia, selkeitä ja luotettavia sekä kuluttajalle hyödyllisiä ja että väitteiden sanamuoto ja esitystapa otetaan huomioon tältä kannalta. Sen vuoksi väitteisiin, jotka sanamuotonsa mukaan merkitsevät kuluttajalle samaa kuin jokin hyväksytty terveysväite, koska ne kuvaavat samaa suhdetta jonkin elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai jonkin sen ainesosan ja terveyden välillä, olisi sovellettava samoja, liitteessä I esitettyjä käytön edellytyksiä.

    (12)

    Yritykseltä GP International Holding B.V. asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen OPC PremiumTM vaikutuksia veren kolesterolin alentamiseen (kysymys EFSA-Q-2009-00454) (4). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”OPC:n on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoja, ja se saattaa näin ollen vähentää sydän- ja verisuonitaudin riskiä.”

    (13)

    Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 26 päivänä lokakuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että OPC PremiumTM:n nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei tulisi hyväksyä.

    (14)

    Yritykseltä Valosun A.S. asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Uroval® vaikutuksia virtsatieinfektioihin (kysymys EFSA-Q-2009-00600) (5). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Ravintolisän Uroval® tärkeimmät tehoaineet karpalouute ja D-mannoosi estävät haitallisten bakteerien kiinnittymisen virtsarakon seinämään. Haitallisten bakteerien kiinnittyminen virtsarakon seinämään on tärkein virtsatieinfektioiden kehittymisen riskitekijä.”

    (15)

    Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 22 päivänä joulukuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että Uroval®:n nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei tulisi hyväksyä.

    (16)

    Yritykseltä Töpfer GmbH asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski bifidobakteerien (Bifidobacterium bifidum, Bifidobacterium breve, Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium longum) yhdistelmän vaikutuksia mahdollisesti patogeenisten suoliston mikro-organismien vähentymiseen (kysymys EFSA-Q-2009-00224) (6). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Probioottiset bifidobakteerit johtavat terveeseen suolistoflooraan, jonka koostumus on verrattavissa rintaruokinnassa olevan pikkulapsen suolistoflooran koostumukseen.”

    (17)

    Esitettyjen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen totesi komissiolle ja jäsenvaltioille 22 päivänä joulukuuta 2009 toimittamassaan lausunnossa, että bifidobakteerien yhdistelmän nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei tulisi hyväksyä.

    (18)

    Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä päätettäessä on otettu huomioon kannanotot, joita komissio on asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 6 kohdan nojalla saanut hakijoilta ja yleisöltä.

    (19)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Tämän asetuksen liitteessä I esitetyt terveysväitteet saa esittää Euroopan unionin markkinoilla olevista elintarvikkeista kyseisessä liitteessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

    Kyseiset terveysväitteet lisätään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin sallittujen väitteiden luetteloon.

    2 artikla

    Tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä terveysväitteitä ei lisätä asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin sallittujen väitteiden luetteloon.

    Terveysväitteitä, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1924/2006 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja jotka esitetään tämän asetuksen liitteessä II, voidaan vielä käyttää kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

    3 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja


    (1)  EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.

    (2)  The EFSA Journal (2009) 7(11):1359.

    (3)  The EFSA Journal (2009) 7(11):1360.

    (4)  The EFSA Journal (2009) 7(10):1356.

    (5)  The EFSA Journal (2009) 7(12):1421.

    (6)  The EFSA Journal (2009) 7(12):1420.


    LIITE I

    Sallitut terveysväitteet

    Hakemus – asetuksen (EY) N:o 1924/2006 asiaankuuluvat säännökset

    Hakija – Osoite

    Ravintoaine, muu aine, elintarvike tai elintarvikeryhmä

    Väite

    Väitteen käytön edellytykset

    Elintarvikkeen nauttimisen edellytykset ja/tai rajoitukset ja/tai lisämaininta tai varoitus

    EFSAn lausunnon numero

    Lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvä terveysväite – 14 artiklan 1 kohdan b alakohta

    Association de la Transformation Laitière Française (ATLA), 42, rue du Châteaudun, 75314 Paris Cedex 09, Ranska

    Jodi

    Jodi edistää lasten normaalia kasvua

    Väite voidaan esittää vain elintarvikkeesta, joka on jodin lähde vähintään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 liitteessä olevassa luettelossa mainitun väitteen [VITAMIININ NIMI] JA/TAI [KIVENNÄISAINEEN NIMI] LÄHDE mukaisesti.

     

    Q-2008-324

    Lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvä terveysväite – 14 artiklan 1 kohdan b alakohta

    Association de la Transformation Laitière Française (ATLA), 42, rue du Châteaudun, 75314 Paris Cedex 09, Ranska

    Rauta

    Rauta edistää lasten normaalia kognitiivista kehitystä

    Väite voidaan esittää vain elintarvikkeesta, joka on raudan lähde vähintään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 liitteessä olevassa luettelossa mainitun väitteen [VITAMIININ NIMI] JA/TAI [KIVENNÄISAINEEN NIMI] LÄHDE mukaisesti.

     

    Q-2008-325


    LIITE II

    Hylätyt terveysväitteet

    Hakemus – asetuksen (EY) N:o 1924/2006 asiaankuuluvat säännökset

    Ravintoaine, muu aine, elintarvike tai elintarvikeryhmä

    Väite

    EFSAn lausunnon numero

    Sairauden riskin vähentämiseen liittyvä terveysväite – 14 artiklan 1 kohdan a alakohta

    OPC Premium™

    OPC:n on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoja, ja se saattaa näin ollen vähentää sydän- ja verisuonitaudin riskiä

    Q-2009-00454

    Sairauden riskin vähentämiseen liittyvä terveysväite – 14 artiklan 1 kohdan a alakohta

    Uroval®

    Ravintolisän Uroval® tärkeimmät tehoaineet karpalouute ja D-mannoosi estävät haitallisten bakteerien kiinnittymisen virtsarakon seinämään. Haitallisten bakteerien kiinnittyminen virtsarakon seinämään on tärkein virtsatieinfektioiden kehittymisen riskitekijä

    Q-2009-00600

    Lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvä terveysväite – 14 artiklan 1 kohdan b alakohta

    Bifidobakteerien (Bifidobacterium bifidum, Bifidobacterium breve, Bifidobacterium infantis, Bifidobacterium longum) yhdistelmä

    Probioottiset bifidobakteerit johtavat terveeseen suolistoflooraan, jonka koostumus on verrattavissa rintaruokinnassa olevan pikkulapsen suolistoflooran koostumukseen

    Q-2009-00224


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/18


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 958/2010,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    muun kuin sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavan elintarvikkeita koskevan terveysväitteen hyväksynnän epäämisestä

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 5 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä kyseisen asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly sallittujen väitteiden luetteloon.

    (2)

    Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään myös, että elintarvikealan toimijat voivat toimittaa terveysväitteiden hyväksyntää koskevat hakemukset jäsenvaltion toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava edellytysten mukaiset hakemukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

    (3)

    Hakemuksen vastaanotettuaan elintarviketurvallisuusviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja annettava lausunto kyseisestä terveysväitteestä.

    (4)

    Komissio tekee päätöksen terveysväitteiden hyväksymisestä ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon.

    (5)

    Rudolf Wild GmbH & Co. KG toimitti 10 päivänä kesäkuuta 2008 asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski Immune Balance Drink -juoman vaikutuksia elimistön vastustuskyvyn vahvistamiseen (kysymys EFSA-Q-2009-00517) (2). Hakijan esittämä väite oli muun muassa seuraava: ”Immune Balance Drink -juoma aktivoi elimistön puolustuksen”.

    (6)

    Komissio ja jäsenvaltiot saivat 4 päivänä marraskuuta 2009 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella Immune Balance Drink -juoman nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei tulisi hyväksyä.

    (7)

    Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä päätettäessä on otettu huomioon kannanotot, joita komissio on asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 6 kohdan nojalla saanut hakijalta ja yleisöltä.

    (8)

    Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut terveysväitteet kuuluvat kyseisen asetuksen 28 artiklan 5 kohdassa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden piiriin ainoastaan, jos ne täyttävät kyseisessä kohdassa mainitut edellytykset, joihin kuuluu se edellytys, että niiden on oltava asetuksen mukaisia. Koska elintarviketurvallisuusviranomainen tuli siihen johtopäätökseen, että elintarvikkeen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi tässä asetuksessa käsiteltävän väitteen osalta, väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 säännösten mukainen, eikä se voi hyötyä kyseisen asetuksen 28 artiklan 5 kohdassa säädetystä siirtymäajasta. Näin ollen olisi säädettävä kuuden kuukauden siirtymäajasta, jotta elintarvikealan toimijat voivat mukautua tässä asetuksessa säädettyihin vaatimuksiin.

    (9)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Tämän asetuksen liitteessä esitettyä terveysväitettä ei lisätä unionin sallittujen väitteiden luetteloon, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 3 kohdassa.

    Sitä saa kuitenkin käyttää vielä kuuden kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja


    (1)  EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.

    (2)  The EFSA Journal (2009) 7 (11):1357.


    LIITE

    Hylätty terveysväite

    Hakemus – asetuksen (EY) N:o 1924/2006 asiaankuuluvat säännökset

    Ravintoaine, muu aine, elintarvike tai elintarvikeryhmä

    Väite

    EFSAn lausunnon numero

    Asetuksen 13 artiklan 5 kohdan mukainen terveysväite, joka perustuu uuteen tieteelliseen näyttöön ja/tai johon sisältyy pyyntö teollisoikeuden alaisten tietojen suojaamisesta

    Immune Balance Drink

    Immune Balance Drink -juoma aktivoi elimistön puolustuksen

    Q-2009-00517


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/20


    KOMISSION ASETUS (EU) N:o 959/2010,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

    ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä lokakuuta 2010.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

    Jean-Luc DEMARTY

    Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


    (1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

    (2)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


    LIITE

    Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

    (EUR/100 kg)

    CN-koodi

    Kolmansien maiden koodi (1)

    Kiinteä tuontiarvo

    0702 00 00

    MA

    78,7

    MK

    74,3

    XS

    73,2

    ZZ

    75,4

    0707 00 05

    MK

    87,5

    TR

    158,2

    ZZ

    122,9

    0709 90 70

    TR

    149,0

    ZZ

    149,0

    0805 50 10

    AR

    62,3

    BR

    68,9

    CL

    67,2

    IL

    91,2

    TR

    92,5

    UY

    61,0

    ZA

    60,4

    ZZ

    71,9

    0806 10 10

    BR

    214,6

    TR

    133,8

    US

    155,2

    ZA

    64,2

    ZZ

    142,0

    0808 10 80

    AR

    77,6

    BR

    59,6

    CL

    103,4

    CN

    64,2

    NZ

    91,5

    US

    82,6

    ZA

    88,4

    ZZ

    81,0

    0808 20 50

    CN

    72,2

    ZA

    88,6

    ZZ

    80,4


    (1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


    DIREKTIIVIT

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/22


    KOMISSION DIREKTIIVI 2010/69/EU,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston direktiivin 95/2/EY liitteiden muuttamisesta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan,

    ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (2) ja erityisesti sen 53 artiklan,

    on kuullut elintarvikealan tiedekomiteaa sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/2/EY (3) vahvistetaan luettelo elintarvikelisäaineista, joita Euroopan unionissa saa käyttää, sekä niiden käyttöä koskevat edellytykset.

    (2)

    Elintarvikelisäaineiden alalla käytettävät tekniikat ovat kehittyneet direktiivin 95/2/EY antamisen jälkeen. Tätä direktiiviä olisi mukautettava kyseisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

    (3)

    Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 31 artiklan mukaisesti siihen saakka, kun mainitun asetuksen 30 artiklassa tarkoitettu unionin elintarvikelisäaineiden luettelojen laadinta on saatettu päätökseen, direktiivin 95/2/EY liitteitä tarkistetaan tarvittaessa toimenpiteillä, jotka komissio hyväksyy.

    (4)

    Direktiivillä 95/2/EY hyväksytään eri käyttötarkoituksiin seuraavat stabilointiaineet: agar (E 406), karrageeni (E 407), johanneksenleipäpuujauhe (E 410), guarkumi (E 412), ksantaanikumi (E 415), pektiinit (E 440), selluloosa (E 460), karboksimetyyliselluloosa (E 466), hapetettu tärkkelys (E 1404), monotärkkelysfosfaatti (E 1410), ditärkkelysfosfaatti (E 1412), fosfatoitu ditärkkelysfosfaatti (E 1413), asetyloitu ditärkkelysfosfaatti (E 1414), tärkkelysasetaatti (E 1420), asetyloitu ditärkkelysadipaatti (E 1422), hydroksipropyylitärkkelys (E 1440), hydroksipropyyliditärkkelysfosfaatti (E 1442), natriumoktenyylisukkinaattitärkkelys (E 1450), asetyloitu hapetettu tärkkelys (E 1451) ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E 471). Elintarvikealan tiedekomitea ei ole määrittänyt näille elintarvikelisäaineille hyväksyttävää päiväsaantia (ADI-arvo), mikä tarkoittaa, ettei niistä aiheudu vaaraa kuluttajien terveydelle. Nyt on tarve laajentaa niiden käyttöä maustamattomiin eläviin fermentoituihin kermatuotteisiin ja korviketuotteisiin, joiden rasvapitoisuus on alle 20 prosenttia, emulsion pysyvyyden ja hajoamattomuuden varmistamiseksi. Tästä käytöstä olisi hyötyä kuluttajille, koska heille tarjottaisiin vähärasvaisia fermentoituja kermatuotteita, joiden ominaisuudet olisivat samat kuin tavallisten tuotteiden. Näin ollen on aiheellista hyväksyä tällainen uusi käyttö.

    (5)

    Elintarvikealan tiedekomitea arvioi vuonna 1990 laktaattien (E 325 ja E 326), kaliumasetaatin (E 261), natriumasetaatin (E 262i) ja natriumvetyasetaatin (E 262ii) natrium- ja kaliumsuoloja ja päätteli, että ne kaikki ovat luonnostaan elintarvikkeissa olevia aineosia ja että niiden arvioitu saanti on todennäköisesti vähäinen verrattuna saantiin luontaisista lähteistä. Sen vuoksi ne luokiteltiin ryhmään ”ADI-arvoa ei määritetty”. Näiden elintarvikelisäaineiden käyttö sallitaan siis kaikissa elintarvikkeissa lukuun ottamatta direktiivin 95/2/EY 2 artiklan 3 kohdassa mainittuja elintarvikkeita. Näiden elintarvikelisäaineiden käyttöä on ehdotettu laajennettavan siten, että hyväksyttäisiin niiden käyttö tuoreesta jauhetusta lihasta tehdyissä esipakatuissa valmisteissa mikrobiperäisten patogeenien, esimerkiksi listeria E. coli O157:n kasvun estämiseen. Näiden teknisten perustelujen valossa ja ottaen huomioon, että tämä käyttö ei aiheuta turvallisuusriskiä, on aiheellista hyväksyä näiden elintarvikelisäaineiden uusi käyttö tuoreesta jauhetusta lihasta tehdyissä esipakatuissa valmisteissa.

    (6)

    Sorbaatit (E 200, E 202, E 203) ja bentsoaatit (E 210, E 211, E 212, E 213) ovat nykyään direktiivin 95/2/EY mukaan sallittuja elintarvikkeiden lisäaineina. Näille elintarvikelisäaineille ehdotetaan uutta käyttöä säilöntäaineena merileväpohjaisissa kalatuotteiden korvikkeissa (merilevästä tehdyissä kaviaarin korvikkeissa) eri elintarvikkeiden päällysteenä homeiden ja hiivojen kasvun sekä mykotoksiinien muodostumien estämiseksi. Hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on ensiksi mainituille suoloille määritetty 0–25 milligrammaa ja viimeksi mainituille 0–5 milligrammaa painokiloa kohti päivässä. Arvioitu saanti on pahimmassakin mahdollisessa tapauksessa eli enimmäispitoisuuksien käytön tapauksessa erittäin vähäinen ADI-arvoon verrattuna. Tällaisesta käytöstä johtuva kuluttajan altistuminen ei aiheuta turvallisuusriskiä. Sen vuoksi on aiheellista sallia sorbaattien ja bentsoaattien uusi käyttö merileväpohjaisissa kalatuotteiden korvikkeissa ottaen huomioon tekniset perustelut ja sen, että tämä uusi tuote täyttää markkinaraon.

    (7)

    Sorbaattien (E 200, E 202, E 203) ja bentsoaattien (E 210, E 211, E 212, E 213) käyttöä ehdotetaan tynnyrioluelle, johon on lisätty yli 0,5 prosenttia käymiskykyistä sokeria ja/tai hedelmämehua tai hedelmämehutiivistettä ja jotka tarjoillaan suoraan tynnyristä. Nämä oluttynnyrit voivat olla pitkän aikaa oluthanaan liitettyinä. Koska tynnyriä ei voi liittää hanaan steriilisti, tynnyriin voi joutua mikrobiologisia epäpuhtauksia. Tätä ongelmaa esiintyy oluttyypeillä, joissa on edelleen käymiskykyisiä sokereita, koska tämä saattaa aiheuttaa haitallisten mikro-organismien kasvua. Tämän vuoksi tynnyrioluessa ja oluessa, johon on lisätty käymiskykyistä sokeria ja/tai hedelmämehua tai hedelmämehutiivistettä, tarvitaan antimikrobiaineita. Aineiden saannin kannalta tällaisten tynnyristä otettavien hedelmäoluiden kulutus pysyy vähäisenä, ja sorbaattien ja bentsoaattien arvioitu saanti olisi pahimmassakin mahdollisessa tapauksessa niille asetettuja ADI-arvoja vähäisempi. Sen vuoksi on aiheellista sallia sorbaattien ja bentsoaattien uusi käyttö tynnyrioluessa, jossa on yli 0,5 prosenttia lisättyä käymiskykyistä sokeria ja/tai hedelmämehua tai hedelmämehutiivistettä.

    (8)

    Sitrushedelmien sadonkorjuun jälkeinen käsittely torjunta-aineilla, kuten imatsaliililla ja tiabendatsolilla, hyväksytään homeen ehkäisemiseksi. Nämä torjunta-aineet voitaisiin sitrushedelmien käsittelyssä korvata osittain tai kokonaan sorbaateilla (E 200, E 202, E 203). Sorbaatteja voidaan levittää kuorellisten tuoreiden hedelmien pinnalle sekoitettuna hyväksyttyihin vahoihin, joita ovat mehiläisvaha (E 901), kandelillavaha (E 902), karnaubavaha (E 903) ja sellakka (E 904). Tällaisesta käytöstä johtuva kuluttajan altistuminen näille lisäaineelle ei aiheuta turvallisuusriskiä. Näin ollen on aiheellista hyväksyä sen uusi käyttö.

    (9)

    Kuluttajat saattavat haluta täydentää joidenkin ravintoaineiden saantia ravintolisillä. Tätä tarkoitusta varten ravintolisiin voidaan lisätä A-vitamiinia sekä A- ja D-vitamiinin yhdistelmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/46/EY (4) määritellyllä tavalla. A-vitamiini sekä A- ja D-vitamiinin yhdistelmät on käsittelyn turvallisuuden vuoksi yhdistettävä tärkkelysten ja sokerien kanssa valmisteiksi menetelmällä, joka voi edellyttää suurta ilmankosteutta ja korkeaa lämpötilaa. Tällaisessa käsittelyssä saattaa syntyä suotuisat olosuhteet mikro-organismien kehittymiselle. Näiden mikro-organismien kasvun estämiseksi olisi hyväksyttävä sorbaattien (E 200, E 202, E 203) ja bentsoaattien (E 210, E 211, E 212 ja E 213) lisääminen A-vitamiiniin sekä A- ja D-vitamiinin yhdistelmiin, kun niitä käytetään kuivissa ravintolisissä.

    (10)

    Rikkidioksidit ja sulfiitit (E 220, E 221, E 222, E 223, E 224, E 226, E 227, E 228) ovat direktiivin 95/2/EY mukaisesti hyväksyttyjä elintarvikelisäaineita, jotka toimivat ennen kaikkea antimikrobiaineina ja torjuvat kemiallista pilaantumista. Tuoreiden hedelmien kuljetus, etenkin merirahtina, on viime aikoina lisääntynyt. Tällainen kuljetus saattaa kestää useita viikkoja. Tuoreet mustikat voidaan suojata sienien aiheuttamalta pilaantumiselta käyttämällä rikkidioksidia ja sulfiitteja. Tällainen rikkidioksidin ja sulfiittien uusi käyttö olisi hyväksyttävä, jotta voitaisiin torjua sienien aiheuttamaa pilaantumista tuoreissa mustikoissa ottaen huomioon, että tässä on todennäköisesti kyse markkinaraosta. Kun vielä otetaan huomioon vankat tekniset perusteet näille uusille hyväksynnöille, tarve edistää maailmanlaajuista kauppaa sekä aiotun käytön vähäinen vaikutus rikkidioksidin ja sulfiitin saantiin, on sen vuoksi aiheellista hyväksyä rikkidioksidin uusi käyttö mustikoissa tämän direktiivin liitteessä ilmoitettuna pitoisuutena.

    (11)

    Kanelitankojen (vain Cinnamomum ceylanicum) valmistukseen käytetään kanelipuun sisäkuoren tuoreita osia. Kuori joutuu alttiiksi mikrobikontaminaatiolle ja hyönteisille etenkin valmistusmaan trooppisissa ja kosteissa ilmasto-olosuhteissa. Rikkidioksidikaasutus on sopiva käsittely tällaisen mikrobikontaminaation ja hyönteisten torjumiseksi. Vuonna 1994 elintarvikealan tiedekomitea asetti ADI-arvoksi 0,7 milligrammaa painokiloa kohti ja katsoi, että rikkidioksidin ja muiden sulfiittien käyttöä olisi rajoitettava vakavien astmareaktioiden esiintymisen vähentämiseksi. Rikkidioksidin ja sulfiittien käyttöä pitäisi rajoittaa, mutta tämän erityiskäytön osuus on mitätön suhteessa rikkidioksidin ja sulfiittien saantiin. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä rikkidioksidin ja sulfiittien (E 220, E 221, E 222, E 223, E 224, E 226, E 227, E 228) uusi käyttö yksinomaan tämän yksittäisen kanelilajin osalta.

    (12)

    Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut tietoja, jotka koskevat nisiinin käytön turvallisuutta uudessa nestemäisen munamassan elintarvikeluokassa sekä muutetussa tuotantoprosessissa valmistetun nisiinin turvallisuutta. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti 26 päivänä tammikuuta 2006 antamassaan lausunnossa (5) aiemmin määritellyn ADI-arvon eli 0–0,13 milligrammaa painokiloa kohti nisiinille, joka on tuotettu käyttämällä uutta tuotanto- ja uuttamisprosessia, joka perustuu sokeripohjaisen liuoksen fermentointiin perinteisesti käytetyn maitopohjaisen liuoksen sijaan. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti lausunnossaan myös, ettei nisiinin käytöstä elintarvikkeissa pitäisi olla odotettavissa antibioottiresistenssin kehittymistä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan tähän mennessä ei ole raportoitu nisiiniresistenteistä bakteerimutaatioista, jotka osoittaisivat ristiresistenssiä terapeuttiselle antibiootille. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mielestä tämä voi johtua siitä, että terapeuttiset antibiootit ja nisiini vaikuttavat eri tavalla antimikrobisesti. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti lisäksi 20 päivänä lokakuuta 2006 antamassaan lausunnossa (6), että nisiinin uusi käyttö pastöroidussa nestemäisessä munamassassa aiotuissa käyttöolosuhteissa (enimmäismäärä 6,25 mg/l) ei aiheuta turvallisuusriskiä ja on perusteltua teknisestä näkökulmasta, jotta voitaisiin pidentää tuotteen säilyvyysaikaa ja myös estää elintarvikkeiden myrkyttymistä aiheuttavien ja mahdollisesti pastöroinninkestävien itiölajien, kuten Bacillus cereuksen, kasvu. Näin ollen on aiheellista hyväksyä tällainen nisiinin uusi käyttö pastöroidussa nestemäisessä munamassassa.

    (13)

    Dimetyylidikarbonaatti (DMDC, E 242) on direktiivillä 95/2/EY sallittu elintarvikkeiden lisäaine, jota käytetään säilöntäaineena alkoholittomissa maustetuissa juomissa, alkoholittomassa viinissä ja nestemäisessä teetiivisteessä. Tämän lisäaineen hyväksymisestä päätettiin elintarvikealan tiedekomitean vuonna 1990 antaman ja vuonna 1996 vahvistaman myönteisen lausunnon perusteella. Elintarvikealan tiedekomitea ei voinut asettaa ADI-arvoa, koska DMDC hajoaa nopeasti hiilidioksidiksi ja metanoliksi. Vuonna 2001 elintarvikealan tiedekomiteaa pyydettiin tutkimaan DMDC:n käytön turvallisuutta viinissä. Tuolloin elintarvikealan tiedekomitea katsoi, että alkoholijuomien ja viinin käsittelemisestä DMDC:llä aiheutuva metanolin ja muiden reaktiotuotteiden, kuten metyylikarbamaatin, muodostuminen vastaa niiden muodostumista alkoholittomissa juomissa ja ettei edes viinin runsas kulutus aiheuta metanolista ja metyylikarbamaatista johtuvaa vaaraa. DMDC:n käytön hyväksymistä on pyydetty, jotta voitaisiin estää käymisestä aiheutuva pilaantuminen muulla tavoin kuin steriilisti täytetyissä avaamattomissa pulloissa, jotka sisältävät siideriä, päärynäviiniä tai hedelmäviiniä, vähäalkoholisia viinejä, viinipohjaisia juomia tai kaikkia muita neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 (7) mukaisia tuotteita. Näiden uusien käyttöjen ei katsota aiheuttavan turvallisuusriskiä kuluttajille. Lisäksi DMDC:n käyttö voi vähentää rikkidioksidille altistumista. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä DMDC:n uusi käyttö siiderissä, päärynäviinissä ja hedelmäviinissä, vähäalkoholisissa viineissä, viinipohjaisissa juomissa ja muissa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 mukaisissa tuotteissa.

    (14)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi rosmariiniuutteen käytön turvallisuutta koskevia tietoja, kun sitä käytetään hapettumisenestoaineena elintarvikkeissa. Rosmariiniuute saadaan kasvista Rosmarinus officinalis L, ja se sisältää useita yhdisteitä, joilla on hapettumista estävä vaikutus (pääasiassa fenolihapot, flavonoidit, diterpenoidit ja triterpeenit). Vaikka rosmariiniuutteiden toksikologiset tiedot eivät elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan riittäneet numeerisen ADI-arvon määrittämiseen, se katsoi 7 päivänä maaliskuuta 2008 antamassaan lausunnossa (8) turvamarginaalin olevan riittävän suuri sen päättelemiseen, ettei ehdotettuihin käyttöihin ja käytettäviin määriin perustuva ravinnon välityksellä tapahtuva altistuminen aiheuta turvallisuusriskiä. Rosmariiniuutteet voidaan sen vuoksi hyväksyä silloin, kun niiden käyttö on teknisesti perusteltua. Rosmariiniuutteiden ehdotetut käytöt antioksidanttina olisi hyväksyttävä ja rosmariiniuutteille olisi annettava E-numeroksi E 392.

    (15)

    Hera on juuston valmistuksen sivutuote. Erityisen proteiinipitoista ruokavaliota varten on kehitetty heraproteiinia sisältäviä juomia. Jotta proteiinit pysyisivät suspensiossa tällaisten juomien lämpökäsittelyn aikana, näissä juomissa on oltava enemmän fosfaatteja kuin tavallisissa alkoholittomissa maustetuissa juomissa. Fosfaattien käyttö heraproteiinia sisältävissä urheilujuomissa olisi hyväksyttävä.

    (16)

    Nykyään hyväksytään mehiläisvahan käyttö pintakäsittelyaineena pienissä suklaapäällysteisissä konditoriatuotteissa. Tämä hyväksyminen ei kata jäätelövohveleita, jotka eivät ole suklaapäällysteisiä. Sen lisäksi, että mehiläisvaha voidaan katsoa suklaan vaihtoehdoksi esipakatuissa jäätelövohveleissa, vohvelien päällystäminen mehiläisvahalla estäisi veden imeytymisen vohveleihin, säilyttäisi niiden rapeuden ja pidentäisi näiden tuotteiden säilyvyysaikaa, joten sen käyttö katsotaan teknisesti perustelluksi. Mehiläisvaha olisi näin ollen hyväksyttävä suklaapäällysteen kokonaan tai osittain korvaavana pintakäsittelyaineena jäätelöä sisältävissä esipakatuissa vohveleissa.

    (17)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi mehiläisvahan käytön turvallisuutta koskevia tietoja, kun mehiläisvahaa käytetään uudessa käytössä mausteiden kantaja-aineena alkoholittomissa maustetuissa juomissa. Vaikka itse mehiläisvahaa koskevat saatavilla olevat tiedot eivät olleet riittäviä ADI-arvon määrittämiseen, elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli, että koska mehiläisvahan toksikologiset ominaisuudet ovat vähäiset, ei mehiläisvahan nykyinen käyttö elintarvikkeissa eikä ehdotettu uusi käyttö aiheuta turvallisuusriskiä. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä tämä uusi mehiläisvahan käyttö mausteiden kantaja-aineena alkoholittomissa maustetuissa juomissa.

    (18)

    Trietyylisitraatin (E 1505) käyttö mausteiden kantaja-aineena ja kuivatussa munanvalkuaismassassa hyväksytään nykyään EU:ssa direktiivillä 95/2/EY. Elintarvikealan tiedekomitea määritti vuonna 1990 sen ADI-arvoksi 0–20 milligrammaa painokiloa kohti. On ehdotettu, että hyväksyttäisiin myös trietyylisitraatin käyttö ravintolisätablettien pintakäsittelyaineena. Trietyylistiraatti parantaisi päällysteen kalvonmuodostuskestävyyttä, suojaisi tablettia ulkoiselta ympäristöltä ja pidentäisi myös tuotteen myyntikelpoisuusaikaa. Pahimmassakin mahdollisessa tapauksessa tämä trietyylisitraatin saannin uusi lähde on merkityksetön (0,25 prosenttia ADI-arvosta) verrattuna ADI:n kokonaisarvoon. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä EU:ssa trietyylisitraatin uusi käyttö ravintolisätablettien pintakäsittelyaineena.

    (19)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi polyvinyylialkoholin (PVA) turvallisuutta koskevat tiedot, kun sitä käytetään ravintolisien kalvopäällysteaineena, ja antoi lausuntonsa 5 päivänä joulukuuta 2005 (9). Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, ettei PVA:n käyttö kapseli- ja tablettimuotoisten ravintolisien päällystämisessä aiheuta turvallisuusriskiä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että mahdollisen ihmisten altistumisen PVA:lle aiotuissa käyttöolosuhteissa odotetaan olevan vähäinen. Tietojen mukaan PVA:n imeytyminen suun kautta saatuna on erittäin vähäistä. Käytön enimmäismääräksi on määritetty 18 grammaa painokiloa kohti pahimman mahdollisen tapauksen ja elintarviketurvallisuusviranomaisen tekemän riskinarvioinnin perusteella. Koska polyvinyylialkoholilla on hyvät tarttuvuusominaisuudet ja sen muodostama kalvo on vahva, tällä uudella elintarvikelisäaineella odotetaan olevan tärkeä tekninen merkitys ravintolisien kalvopäällysteaineena, erityisesti sellaisissa käyttötarkoituksissa, joissa vaaditaan kosteutta estäviä ja kosteudelta suojaavia ominaisuuksia. Näin ollen on aiheellista hyväksyä tällainen käyttö EU:ssa. Tälle uudelle elintarvikelisäaineelle olisi annettava E-numero E 1203.

    (20)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi kuuden polyeteeniglykoliryhmän (PEG 400, PEG 3000, PEG 3350, PEG 4000, PEG 6000, PEG 8000) käytön turvallisuutta koskevia tietoja, kun niitä käytetään kalvopäällysteaineina ravintolisätuotteissa, ja antoi lausuntonsa 28 päivänä marraskuuta 2006 (10). Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, ettei näiden polyeteeniglykoliryhmien käyttö pintakäsittelyaineena ravintolisätablettien ja -kapselien kalvopäällystevalmisteissa aiheuta aiotuissa käyttöolosuhteissa turvallisuusriskiä. Elintarviketurvallisuusviranomainen on riskinarvioinnissaan myös ottanut huomioon näille PEG-ryhmille altistumisen muun, farmaseuttisten tuotteiden käyttöön perustuvan lähteen ja katsonut, että lisäsaanti, joka saattaa aiheutua PEG 6000:n jo hyväksytystä käytöstä makeutusaineiden kantaja-aineena sekä PEG:n käytöstä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa, on vain vähäinen. Näin ollen on aiheellista hyväksyä tällainen uusi käyttö EU:ssa. Kun lisäksi otetaan huomioon PEG 6000:n vähäinen saanti sen käytöstä makeutusaineiden kantaja-aineena ja sen vastaavat toksikologiset ominaisuudet suhteessa muihin PEG-ryhmiin (näille kuudelle PEG-ryhmälle on määritetty koko ryhmän kattava siedettävä päiväsaanti (TDI-arvo)), on myös aiheellista hyväksyä elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioimien PEG-ryhmien käyttö PEG 6000:n vaihtoehtona makeutusaineiden kantaja-aineena. Kaikille näille PEG-ryhmille olisi annettava E-numeroksi E 1521.

    (21)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi kassiakumin käytön turvallisuutta koskevia tietoja, kun sitä käytetään uutena elintarvikelisäaineena, joka toimii hyytelöimisaineena ja sakeuttamisaineena, ja antoi lausuntonsa 26 päivänä syyskuuta 2006 (11). Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, ettei hakemuksessa ilmoitettu kassiakumin käyttö siinä määritellyin edellytyksin aiheuta turvallisuusriskiä. Vaikka elintarviketurvallisuusviranomainen ei pitänyt kassiakumia koskevia saatavilla olevia toksikologisia tietoja riittävinä ADI-arvon määrittämiseksi, se katsoi, ettei olemassa olevien tietojen perusteella ole aihetta huoleen. Elintarviketurvallisuusviranomainen korosti erityisesti kassiakumin erityisen vähäistä imeytymistä ja sitä, että jos kassiakumi ylipäänsä hydroloituu, se hajoaa yhdisteiksi, jotka kulkeutuvat normaaleille aineenvaihduntareiteille. Kassiakumin käyttö on teknisesti perusteltua, koska sillä on synerginen hyytelöimisvaikutus, kun sitä lisätään muihin tavanomaisiin elintarvikekumeihin. Näin ollen on aiheellista hyväksyä nämä käytöt EU:ssa ja antaa kassiakumille E-numeroksi E 427.

    (22)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut neotaamin turvallisuuden arominvahventeena ja antanut siitä lausuntonsa 27 päivänä syyskuuta 2007 (12). Elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli, että neotaamin ehdotetut käyttötavat arominvahventeena eivät aiheuta turvallisuusriskiä, ja määritti sen ADI-arvoksi 0–2 milligrammaa painokiloa kohti päivässä. Sen vuoksi on tarpeen hyväksyä neotaamin käyttö arominvahventeena.

    (23)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi L-kysteiinin (E 920) käytön turvallisuutta koskevia tietoja, kun sitä käytetään tietyissä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli 26 päivänä syyskuuta 2006 antamassaan lausunnossa (13), että L-kysteiinin ehdotettu käyttö imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa viljapohjaisissa valmisruoissa ja elintarvikkeissa (etenkin imeväisille tarkoitetuissa kekseissä) ei aiheuta turvallisuusriskiä. Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen keksien rakenteen on oltava sopiva ja sokeri- ja rasvapitoisuuden on oltava vakaa. Vähärasvaiset keksit ovat kuitenkin tavallista hauraampia, joten ne voivat aiheuttaa tukehtumisriskin, kun keksi murenee lapsen suussa. L-kysteiini toimii taikinan parannusaineena, jolla parannetaan lopputuotteen rakennetta. Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä L-kysteiinin käyttö imeväisille ja lapsille tarkoitetuissa kekseissä EU:ssa.

    (24)

    Elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut nautaeläimistä ja/tai sioista saatua fibrinogeenia sisältävään trombiiniin perustuvan entsyymivalmisteen käytön turvallisuutta, kun sitä käytetään elintarvikelisäaineena elintarvikkeiden yhdistämiseen, ja päätteli 26 päivänä huhtikuuta 2005 antamassaan lausunnossa (14), että lausunnossa esitetyllä tavalla valmistetun entsyymivalmisteen kyseinen käyttö ei aiheuta turvallisuusriskiä. Euroopan parlamentti katsoi kuitenkin 19 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, joka koski elintarvikkeiden muista lisäaineista kuin väri- ja makeutusaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/2/EY liitteiden muuttamista koskevaa luonnosta komission direktiiviksi, että kyseisen entsyymivalmisteen sisällyttäminen direktiivin 95/2/ETY liitteeseen 4 elintarvikkeiden yhdistämiseksi käytettävänä elintarvikelisäaineena ei ole asetuksen (EY) N:o 1333/2008 tavoitteiden ja sisällön mukaista, koska se ei täytä asetuksen (EY) N:o 1333/2008 6 artiklassa ja erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettuja yleisiä edellytyksiä.

    (25)

    Komission päätöksellä 2004/374/EY (15) keskeytettiin sellaisten minipikareihin pakattujen hyytelömakeisten markkinoille saattaminen ja tuonti, jotka sisältävät merilevästä ja eräistä kumeista saatuja hyytelöä muodostavia elintarvikelisäaineita (E 400, E 401, E 402, E 403, E 404, E 405, E 406, E 407, E 407a, E 410, E 412, E 413, E 414, E 415, E 417, E 418) näiden tuotteiden aiheuttaman tukehtumisriskin vuoksi. Direktiivi 95/2/EY on muutettu vastaavasti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/52/EY (16). Komission päätös 2004/374/EY olisi näin ollen kumottava, koska sen säännökset on sisällytetty direktiiviin 95/2/EY.

    (26)

    Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Muutetaan direktiivin 95/2/EY liitteet II–VI tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

    2 artikla

    1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

    Niiden on sovellettava näitä säännöksiä viimeistään 1 päivästä huhtikuuta 2011.

    Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    3 artikla

    Kumotaan komission päätös 2004/374/EY.

    4 artikla

    Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    5 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    José Manuel BARROSO

    Puheenjohtaja


    (1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

    (2)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

    (3)  EYVL L 61, 18.3.1995, s. 1.

    (4)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 51.

    (5)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto nisiinin (E 234) käytöstä elintarvikelisäaineena, The EFSA Journal (2006) 314, s. 1.

    (6)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto nisiinin turvallisesta käytöstä elintarvikelisäaineena uudessa munamassan elintarvikeluokassa sekä muutetussa tuotantoprosessissa valmistetun nisiinin turvallisuudesta, The EFSA Journal (2006) 314b, s. 1.

    (7)  EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1.

    (8)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto rosmariiniuutteiden käytöstä elintarvikelisäaineena, The EFSA Journal (2008) 721, s. 1.

    (9)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto polyvinyylialkoholin käytöstä ravintolisien kalvopäällysteaineena, The EFSA Journal (2005) 294, s. 1.

    (10)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto polyeteeniglykolin käytöstä ravintolisätuotteiden kalvopäällysteaineena, The EFSA Journal (2006) 414, s. 1.

    (11)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto hakemuksesta, joka koskee kassiakumin käyttöä elintarvikelisäaineena, The EFSA Journal (2006) 389, s. 1.

    (12)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto neotaamin käytöstä makeutusaineena ja arominvahventeena, The EFSA Journal (2007) 581, s. 1.

    (13)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja käsittelevän lautakunnan komission pyynnöstä antama tieteellinen lausunto L-kysteiinin käytöstä imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa, The EFSA Journal (2006) 390, s. 1.

    (14)  Elintarvikkeiden lisäaineita, aromiaineita, valmistuksen apuaineita sekä elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja käsittelevän tiedelautakunnan komission pyynnöstä antama lausunto nautaeläimistä ja/tai sioista peräisin olevan trombiini- ja fibrinogeenipohjaisen entsyymivalmisteen käytöstä elintarvikelisäaineena elintarvikkeiden yhdistämiseksi, The EFSA Journal (2005) 214, s. 1.

    (15)  EUVL L 118, 23.4.2004, s. 70.

    (16)  EUVL L 204, 26.7.2006, s. 10.


    LIITE

    Muutetaan direktiivin 95/2/EY liitteet II–VI seuraavasti:

    1)

    Muutetaan liite II seuraavasti:

    a)

    Korvataan kohta ”Tuoreesta jauhetusta lihasta tehdyt esipakatut valmisteet” seuraavasti:

    ”Tuoreesta jauhetusta lihasta tehdyt esipakatut valmisteet

    E 261

    Kaliumasetaatti

    quantum satis

    E 262i

    Natriumasetaatti

    E 262ii

    Natriumvetyasetaatti

    E 300

    Askorbiinihappo

    E 301

    Natriumaskorbaatti

    E 302

    Kalsiumaskorbaatti

    E 325

    Natriumlaktaatti

    E 326

    Kaliumlaktaatti

    E 330

    Sitruunahappo

    E 331

    Natriumsitraatit

    E 332

    Kaliumsitraatit

    E 333

    Kalsiumsitraatit

    b)

    Lisätään liitteen loppuun seuraava kohta:

    ”Maustamattomat elävät fermentoidut kermatuotteet ja korviketuotteet, joiden rasvapitoisuus on alle 20 %

    E 406

    Agar

    quantum satis

    E 407

    Karrageniini

    E 410

    Johanneksenleipäpuujauhe

    E 412

    Guarkumi

    E 415

    Ksantaankumi

    E 440

    Pektiinit

    E 460

    Selluloosa

    E 466

    Karboksimetyyliselluloosa

    E 471

    Rasvahappojen mono- ja diglyseridit

    E 1404

    Hapetettu tärkkelys

    E 1410

    Monotärkkelysfosfaatti

    E 1412

    Ditärkkelysfosfaatti

    E 1413

    Fosfatoitu ditärkkelysfosfaatti

    E 1414

    Asetyloitu ditärkkelysfosfaatti

    E 1420

    Asetyloitu tärkkelys

    E 1422

    Asetyloitu ditärkkelysadipaatti

    E 1440

    Hydroksipropyylitärkkelys

    E 1442

    Hydroksipropyyliditärkkelysfosfaatti

    E 1450

    Natriumoktenyylisukkinaattitärkkelys

    E 1451

    Asetyloitu hapetettu tärkkelys

    2)

    Muutetaan liite III seuraavasti:

    a)

    Lisätään A osan loppuun seuraavat kohdat:

    ”Merileväpohjaiset kalatuotteiden korvikkeet

    1 000

    500

     

     

     

     

    Tynnyriolut, jossa on yli 0,5 % lisättyä käymiskykyistä sokeria ja/tai hedelmämehua tai hedelmämehutiivistettä

    200

    200

     

    400

     

     

    Kuorimattomat tuoreet sitrushedelmät (vain pintakäsittely)

    20

     

     

     

     

     

    A-vitamiinista sekä A- ja D-vitamiinin yhdistelmistä koostuvia valmisteita sisältävät kuivat ravintolisät sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2002/46/EY

     

     

     

    1 000 nautintavalmiissa tuotteessa”

     

     

    b)

    Lisätään B osan loppuun seuraavat kohdat:

    ”Mustikat (vain Vaccinium corymbosum)

    10

    Kaneli (vain Cinnamomum zeylanicum)

    150”

    c)

    Muutetaan C osa seuraavasti:

    i)

    Korvataan lisäainetta E 234 koskeva kohta seuraavasti:

    ”E 234

    Nisiini (1)

    Manna- ja tapiokavanukkaat ja vastaavat valmisteet

    3 mg/kg

    Kypsytetty juusto ja sulatejuusto

    12,5 mg/kg

    Clotted cream

    10 mg/kg

    Mascarpone

    10 mg/kg

    Pastöroitu nestemäinen munamassa (valkuainen, keltuainen tai koko muna)

    6,25 mg/l

    ii)

    Korvataan lisäainetta E 242 koskeva kohta seuraavasti:

    ”E 242

    Dimetyylidikarbonaatti

    Alkoholittomat maustetut juomat

    Alkoholiton viini

    Nestemäinen teetiiviste

    250 mg/l tuotteeseen tuleva määrä, ei havaittavia jäämiä

    Siideri, päärynäviini, hedelmäviinit

    Vähäalkoholinen viini

    Viinipohjaiset juomat ja asetuksen (ETY) N:o 1601/91 piiriin kuuluvat tuotteet

    250 mg/l tuotteeseen tuleva määrä, ei havaittavia jäämiä”

    d)

    Lisätään D osaan seuraava kohta lisäainetta E 316 koskevan kohdan jälkeen:

    ”E 392

    Rosmariiniuutteet

    Kasviöljyt (pois luettuna neitsytöljyt ja oliiviöljyt) ja rasvat, joissa monityydyttämättömien rasvahappojen osuus on yli 15 painoprosenttia (p/p) rasvahapon kokonaismäärästä, käytettäväksi lämpökäsittelemättömissä elintarvikkeissa

    30 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Kalaöljyt ja leväöljy

    50 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Laardi, naudan, siipikarjan, lampaan ja sian rasva

    Rasvat ja öljyt lämpökäsiteltyjen elintarvikkeiden ammattimaiseen valmistukseen

    Paistoöljy ja -rasva, pois luettuna oliiviöljy ja oliivien puristusjätteestä saatava öljy

    Välipalaelintarvikkeet (vilja-, peruna- tai tärkkelyspohjaiset välipalaelintarvikkeet)

    Kastikkeet

    100 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Konditoriatuotteet

    200 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät

    400 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Kuivatut perunat

    Munatuotteet

    Purukumi

    200 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Maitojauhe automaatteja varten

    Maustevalmisteet ja mausteet

    Jalostetut pähkinät

    200 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Kuivatut keitot ja liemet

    50 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Kuivattu liha

    150 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Liha- ja kalatuotteet, pois luettuna kuivattu liha ja kestomakkara

    150 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Laskettuna kokonaisrasvapitoisuudesta

    Kestomakkara

    100 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Mausteet

    1 000 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)

    Maitojauhe jäätelön valmistusta varten

    30 mg/kg

    (karnosolin ja karnosiinihapon kokonaismääränä ilmaistuna)”

    3)

    Muutetaan liite IV seuraavasti:

    a)

    Lisätään lisäaineita E 338, E 339, E 340, E 341, E 343, E 450, E 451 ja E 452 koskevaan kohtaan, ”kasviproteiinijuomia” koskevan rivin jälkeen seuraava rivi:

     

     

    ”Heraproteiinia sisältävät urheilujuomat

    4 g/kg”

    b)

    Lisätään seuraava kohta ennen lisäaineita E 432, E 433, E 434, E 435 ja E 436 koskevaa kohtaa:

    ”E 427

    Kassiakumi

    Jäätelöt, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet

    2 500 mg/kg

    Fermentoidut maitotuotteet pois luettuna maustamattomat elävät fermentoidut maitotuotteet

    Maitopohjaiset jälkiruoat ja niiden kaltaiset tuotteet

    Konditoriatuotteiden ja jälkiruokien täytteet, koristekastikkeet ja päällysteet

    Sulatejuusto

    Kastikkeet ja salaattikastikkeet

    Kuivatut keitot ja liemet

    Lämpökäsitellyt lihavalmisteet

    1 500 mg/kg”

    c)

    Lisätään seuraava kohta lisäaineita E 901, E 902 ja E 904 koskevaan kohtaan kolmanteen sarakkeeseen käytön ”Vain seuraavien pintakäsittelylaineena” alapuolelle:

     

     

    ”—

    Jäätelöä sisältävät esipakatut vohvelit (vain lisäaineen E 901 osalta)

    quantum satis

    d)

    Lisätään seuraava kohta lisäaineita E 901, E 902 ja E 904 koskevaan kohtaan kolmanteen sarakkeeseen käytön ”Persikat ja ananakset (vain pintakäsittely)” alapuolelle:

     

     

    ”Mausteet alkoholittomissa maustetuissa juomissa (vain lisäaineen E 901 osalta)

    0,2 g/kg maustetuissa juomissa”

    e)

    Lisätään seuraava kohta lisäainetta E 959 koskevan kohdan jälkeen:

    ”E 961

    Neotaami

    Maustetut, vähäkaloriset tai lisättyä sokeria sisältämättömät, vesipohjaiset juomat

    2 mg/l arominvahventajana

    Vähäkaloriset tai lisättyä sokeria sisältämättömät juomat, jotka on valmistettu maidosta tai sen johdannaisista tai hedelmämehuista

    2 mg/l arominvahventajana

    ”Välipalaelintarvikkeet”: suolatut ja kuivat cocktailpalat, tärkkelyspohjaiset, saksanpähkinästä tai hasselpähkinästä valmistetut, pakatut, tiettyjä aromeja sisältävät

    2 mg/kg arominvahventajana

    Vähäkaloriset tai lisättyä sokeria sisältämättömät, tärkkelyspohjaiset leipomotuotteet

    3 mg/kg arominvahventajana

    Lisättyä sokeria sisältämättömät hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset

    3 mg/kg arominvahventajana

    Lisättyä sokeria sisältämättömät voimakasmakuiset kurkkupastillit

    3 mg/kg arominvahventajana

    Lisättyä sokeria sisältävä purukumi

    3 mg/kg arominvahventajana

    Vähäkaloriset tai lisättyä sokeria sisältämättömät hillot, hyytelöt tai marmeladit

    2 mg/kg arominvahventajana

    Kastikkeet

    2 mg/kg arominvahventajana

    Nestemäiset ravintolisät sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2002/46/EY

    2 mg/kg arominvahventajana

    Kiinteät ravintolisät sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2002/46/EY

    2 mg/kg arominvahventajana

    Vitamiini- ja/tai kivennäisainepohjaiset ravintolisät siirappina tai muussa kuin pureskeltavassa muodossa sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2002/46/EY

    2 mg/kg arominvahventajana”

    f)

    Lisätään seuraava kohta lisäainetta E 1202 koskevan kohdan jälkeen:

    ”E 1203

    Polyvinyylialkoholi

    Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät kapselin tai tabletin muodossa

    18 g/kg”

    g)

    Korvataan yksinomaan elintarvikelisäainetta E 1505 koskeva kohta lisäainetta E 1202 koskevan kohdan alapuolelle seuraavasti:

    ”E 1505

    Trietyylisitraatti

    Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät kapselin tai tabletin muodossa

    3,5 g/kg

    Kuivattu munanvalkuaismassa

    quantum satis

    h)

    Lisätään seuraava kohta lisäainetta E 1452 koskevan kohdan jälkeen:

    ”E 1521

    Polyeteeniglykoli

    Direktiivissä 2002/46/EY määritellyt ravintolisät kapselin tai tabletin muodossa

    10 g/kg”

    4)

    Korvataan liitteessä V lisäainetta ”polyeteeniglykoli 6000” koskeva kohta seuraavasti:

    ”E 1521

    Polyeteeniglykoli

    Makeutusaineet”

    5)

    Liitteeseen VI lisätään seuraava kohta lisäainetta E 526 koskevan kohdan jälkeen:

    ”E 920

    L-kysteiini

    Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut keksit

    1 g/kg”


    (1)  Tätä ainetta voi esiintyä luonnostaan joissakin juustoissa käymisprosessin tuloksena.”


    PÄÄTÖKSET

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/32


    NEUVOSTON PÄÄTÖS,

    annettu 15 päivänä lokakuuta 2010,

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean romanialaisen jäsenen nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi

    (2010/632/EU)

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 300 artiklan 2 kohdan ja 302 artiklan yhdessä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan 7 artiklan kanssa,

    ottaa huomioon Romanian ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten toimikausi päättyi 20 päivänä syyskuuta 2010.

    (2)

    Neuvosto teki 13 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/570/EU, Euratom (1) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä toimikaudeksi, joka alkaa 21 päivänä syyskuuta 2010 ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 2015, lukuun ottamatta yhtä romanialaista jäsentä, jonka osalta Romanian viranomaiset varasivat itselleen mahdollisuuden tehdä ehdotuksen myöhemmin.

    (3)

    Neuvostoon 28 päivänä syyskuuta 2010 saapuneella kirjeellä Romanian viranomaiset ehdottivat neuvostolle henkilöä, jonka nimeämistä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi edellä mainituksi toimikaudeksi ne ehdottavat perussopimuksessa Romanialle määrättyjen jäsenten luettelon täydentämiseksi,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Nimetään Eugen LUCAN Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi.

    2 artikla

    Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

    Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2010.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    E. SCHOUPPE


    (1)  EUVL L 251, 25.9.2010, s. 8.


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/33


    KOMISSION PÄÄTÖS,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    rutiinirokotusohjelmien yhteydessä Newcastlen taudin torjunnassa käytettävien rokotteiden perusteista tehdyn päätöksen 93/152/ETY muuttamisesta

    (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 7109)

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (2010/633/EU)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/158/EY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Komission päätöksessä 93/152/ETY (2) vahvistetaan tietyt säännöt Newcastlen taudin torjumiseksi toteutettavissa rutiinirokotusohjelmissa käytettävistä rokotteista.

    (2)

    Kyseisessä päätöksessä esitetään erityisesti perusteet, jotka kyseisen taudin elävissä, heikennetyissä rokotteissa ja inaktivoiduissa rokotteissa käytettävän Newcastlen taudin viruskannan on täytettävä aivojen sisäisen (intrakerebraalisen) patogeenisuusluvun (ICPI) osalta.

    (3)

    Eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/82/EY (3) säädetään tietyistä immunologisille eläinlääkkeille asetetuista vaatimuksista, turvallisuuskokeita koskevat vaatimukset mukaan luettuina.

    (4)

    Kun otetaan huomioon rokotteiden valmistuksessa tapahtunut tekniikan kehitys erityisesti inaktivaatiotekniikoiden ja direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan farmakopean vaatimusten osalta, on aiheellista poistaa päätöksen 93/152/ETY 1 artiklan b alakohtaan nyt sisältyvä, intrakerebraaliseen patogeenisuuslukuun (ICPI) liittyvä inaktivoiduissa rokotteissa käytettävää Newcastlen taudin viruskantaa koskeva erityisvaatimus.

    (5)

    Tämän vuoksi päätöstä 93/152/ETY olisi muutettava.

    (6)

    On aiheellista vahvistaa tämän päätöksen soveltamispäivä sen sovittamiseksi yhteen komission asetuksen (EY) N:o 798/2008 (4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 955/2010 (5), soveltamispäivän kanssa; kyseisellä asetuksella otetaan käyttöön vastaavat muutokset Newcastlen tautia vastaan kolmansissa maissa käytettäviä inaktivoituja rokotteita koskevien perusteiden osalta,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Poistetaan päätöksen 93/152/ETY 1 artiklan b alakohta.

    2 artikla

    Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2010.

    3 artikla

    Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    John DALLI

    Komission jäsen


    (1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 74.

    (2)  EYVL L 59, 12.3.1993, s. 35.

    (3)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1.

    (4)  EUVL L 226, 23.8.2008, s. 1.

    (5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 3


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/34


    KOMISSION PÄÄTÖS,

    annettu 22 päivänä lokakuuta 2010,

    EU:n päästökauppajärjestelmässä koko unionille vuotta 2013 varten myönnettävien päästöoikeuksien määrän mukauttamisesta ja komission päätöksen 2010/384/EU kumoamisesta

    (tiedoksiannettu numerolla K(2010) 7180)

    (2010/634/EU)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

    ottaa huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan ja 9 a artiklan 3 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Direktiivin 2003/87/EY 9 a artiklan mukaisesti koko unionille myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärää olisi mukautettava siten, että siinä otetaan huomioon sellaisille laitoksille myönnettyjen päästöoikeuksien lukumäärä, jotka kuuluivat EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmään mainitun direktiivin 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaudella 2008–2012. Koko unionille myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärää olisi mukautettava myös siten, että otetaan huomioon ne direktiivin liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavat laitokset, jotka osallistuvat unionin järjestelmään vasta vuodesta 2013.

    (2)

    EU:n päästökauppajärjestelmässä koko yhteisölle vuotta 2013 varten myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärästä 9 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä 2010/384/EU (2) vahvistettu päästöoikeuksien koko unionin absoluuttinen lukumäärä vuodelle 2013 perustuu direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan mukaisesti niiden päästöoikeuksien kokonaismääriin, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet tai tulevat myöntämään kansallisista jakosuunnitelmista kaudeksi 2008–2012 tehtyjen komission päätösten mukaisesti. Koska mainitun päätöksen hyväksymisen jälkeen on saatu lisätietoja, olisi se kumottava ja korvattava.

    (3)

    Sen jälkeen kun jäsenvaltiot toimittivat hakemuksia muiden toimintojen ja kaasujen yksipuoliseksi sisällyttämiseksi unionin järjestelmään direktiivin 2003/87/EY 24 artiklan 1 kohdan nojalla, sisällytettiin komission päätöksillä K(2008) 7867, K(2009) 3032 ja K(2009) 9849 unionin järjestelmään toimintoja, jotka eivät siihen aikaisemmin sisältyneet. Tämän päätöksen soveltamiseksi olisi direktiivin 2003/87/EY 24 artiklan 1 kohdan nojalla toimitetut hakemukset otettava huomioon, jos komissio on hyväksynyt niissä tarkoitettujen toimintojen ja kaasujen sisällyttämisen ennen 31 päivää elokuuta 2010. Tämän päivämäärän jälkeen hyväksytyt toiminnot ja kaasut voidaan ottaa huomioon päästöoikeuksien lukumäärää koko unionissa vuonna 2013 koskevien tulevien mukautusten yhteydessä. Direktiivin 2003/87/EY 9 a artiklan 1 kohdan nojalla päästöoikeuksien lukumäärää koko unionissa mukautetaan direktiivin 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella kertoimella vuodesta 2010 alkaen.

    (4)

    Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/29/EY (3) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ovat saattaneet voimaan kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sen varmistamiseksi, että sellaisten direktiivin 2003/87/EY liitteessä I lueteltuja toimintoja harjoittavien laitosten, jotka osallistuvat unionin järjestelmään vasta vuodesta 2013, toiminnanharjoittajat ovat voineet toimittaa asiaa käsittelevälle toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaisesti perusteltuja ja riippumattomasti todennettuja päästötietoja. Tällaiset tiedot ovat tarpeen, jos näiden laitosten päästöt otetaan huomioon mukautettaessa päästöoikeuksien määrää koko unionissa. Jäsenvaltiot velvoitettiin ilmoittamaan asianmukaisesti perustellut päästötiedot 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä.

    (5)

    Jotta laitosten yhtäläiset toimintaedellytykset voitaisiin varmistaa, olisi jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamia päästötietoja mukautettava siten, että otetaan huomioon ne ponnistelut päästöjen vähentämiseksi, joita olisi voitu odottaa sellaisilta laitoksilta, jotka osallistuvat unionin järjestelmään vasta vuodesta 2013, jos ne olisivat osallistuneet unionin järjestelmään jo vuodesta 2005 alkaen. Koko unionin päästöoikeuksien lukumäärää on myös mukautettava mainitun direktiivin 9 a artiklan 2 kohdan mukaisesti mainitun direktiivin 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella kertoimella vuodesta 2010 alkaen. Jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita, voidaan uudet tiedot ottaa huomioon koko unionin päästöoikeuksien lukumäärää koskevissa myöhemmissä mukautuksissa.

    (6)

    Jos jäsenvaltiot ilmoittivat sellaisten ammoniakkia tai kalsinoitua soodaa tuottavien laitosten päästöt, jotka osallistuvat unionin järjestelmään vasta vuodesta 2013 alkaen, otettiin huomioon ne päästöt, jotka olivat perustana määriteltäessä tässä päätöksessä vahvistettavaa mukautettua koko unionin päästöoikeuksien määrää olettaen, että nämä päästöt ovat direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan b kohdassa tarkoitettuja päästöjä. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus unionin järjestelmän päästöoikeuksien kokonaismäärän ja niiden päästöjen, joiden osalta päästöoikeuksia on palautettava, välillä, voidaan koko unionin päästöoikeuksien määrää tarkistaa, jos direktiivin 2003/87/EY 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettava asetus poikkeaa tästä lähestymistavasta.

    (7)

    Jotta voitaisiin välttää päästöjen laskeminen kahteen kertaan, olisi koko unionin päästöoikeusmäärän mukauttamisessa otettava huomioon ainoastaan niiden direktiivin 2003/87/EY liitteessä I lueteltujen toimintojen ilmoitetut päästöt, jotka on sisällytetty unionin järjestelmään vuodesta 2013.

    (8)

    Direktiivin 2003/87/EY 27 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat jättää tietyt laitokset unionin järjestelmän ulkopuolelle, jos ne ilmoittavat kunkin näistä laitoksista komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011 ja jos komissio ei tätä vastusta. Komissio ei ole tähän mennessä saanut jäsenvaltioilta tätä koskevia ilmoituksia. Järjestelmän ulkopuolelle jättämistä koskevat ilmoitukset voidaan ottaa huomioon myös koko unionin päästöoikeusmäärää vuonna 2013 koskevien myöhempien mukautusten yhteydessä.

    (9)

    Direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan mukaisesti saattaa olla tarpeen ottaa huomioon koko unionin päästöoikeuksien lukumäärää koskevat lisätiedot, kun ne ovat saatavilla, kuten päätöksessä 2010/384/EU säädetään. Tällaisia lisätietoja voidaan käsitellä koko unionin päästöoikeusmäärää vuodelle 2013 koskevien myöhempien mukautusten yhteydessä.

    (10)

    Niiden tietojen perusteella, jotka ovat olleet käytettävissä päätöksen 2010/384/EU hyväksymisestä lähtien, on jäsenvaltioiden niiden kansallisia jakosuunnitelmia vuosille 2008–2012 koskevien komission päätösten mukaisesti myöntämien päästöoikeuksien vuotuinen kokonaismäärä, joka otetaan huomioon laskettaessa direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan mukaisesti koko unionin päästöoikeuksien lukumäärää, keskimäärin 2 037 227 209.

    (11)

    Vuotta 2013 varten direktiivin 2003/87/EY 9 artiklassa tarkoitettu päästöoikeuksien koko unionin absoluuttinen lukumäärä on 1 930 883 949.

    (12)

    Vuoden 2013 osalta niiden päästöoikeuksien lukumäärä, jotka myönnetään sellaisille laitoksille, jotka sisällytettiin unionin järjestelmään vuosina 2008–2012 direktiivin 2003/87/EY 24 artiklan 1 kohdan nojalla, ja jota mukautettiin mainitun direktiivin 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella kertoimella, on 1 328 218.

    (13)

    Vuoden 2013 osalta niiden päästöoikeuksien lukumäärä, jotka on myönnetty sellaisille laitoksille, jotka kuuluvat mainittuun unionin järjestelmään vuodesta 2013 alkaen, ja jota on mukautettu direktiivin 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella kertoimelle, on 106 940 715.

    (14)

    Direktiivin 9 ja 9 a artiklan perusteella vuodesta 2013 alkaen myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään vuosittain lineaarisesti 1,74 prosentilla, mikä vastaa 37 435 387 päästöoikeutta,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 artikla

    Vuotta 2013 varten direktiivin 2003/87/EY 9 artiklassa ja 9 a artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu päästöoikeuksien koko unionin absoluuttinen määrä on 2 039 152 882.

    2 artikla

    Kumotaan päätös 2010/384/EU.

    3 artikla

    Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 22 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    Connie HEDEGAARD

    Komission jäsen


    (1)  EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

    (2)  EUVL L 175, 10.7.2010, s. 36.

    (3)  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63.


    SUOSITUKSET

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/36


    KOMISSION SUOSITUS,

    annettu 11 päivänä lokakuuta 2010,

    Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan soveltamisesta

    (2010/635/Euratom)

    EUROOPAN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 106 a artiklan kanssa, jossa viitataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 292 artiklaan,

    on kuullut tieteellis-teknisen komitean Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisesti nimeämää ryhmää,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yleiset tiedot missä tahansa muodossa olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevista suunnitelmista sen arvioimiseksi, aiheuttaako suunnitelman toteuttaminen veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion alueella. Komissio antaa lausuntonsa kuuden kuukauden määräajassa kuultuaan 31 artiklassa tarkoitettua asiantuntijaryhmää.

    (2)

    Kokemusta on saatu perustamissopimuksen 37 artiklan soveltamisesta 16 päivänä marraskuuta 1960 annetun komission suosituksen (1) sekä saman artiklan soveltamisesta annettujen komission suositusten 82/181/Euratom (2), 91/4/Euratom (3) ja 99/829/Euratom (4) soveltamisesta.

    (3)

    Euroopan unionin tuomioistuin määräsi asiassa 187/87 (5)22 päivänä syyskuuta 1988 antamassaan tuomiossa, että Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklaa on tulkittava siten, että yleiset tiedot on toimitettava Euroopan komissiolle ennen kuin asianomainen jäsenvaltio antaa luvan radioaktiivisen jätteen hävittämiseen, jotta komissio voi antaa lausuntonsa ennen tällaisen luvan myöntämistä ja sen lausunto voidaan ottaa huomioon.

    (4)

    Perustamissopimuksen 37 artiklan tavoitteena on estää radioaktiivinen saastuminen toisen jäsenvaltion alueella. Edellä mainittua asiantuntijaryhmää kuultuaan komissio on katsonut, että tiettyihin toimintoihin liittyvän radioaktiivisen jätteen hävittäminen ei todennäköisesti aiheuta radioaktiivista saastumista toisessa jäsenvaltiossa.

    (5)

    Komissio voi saamiensa tietojen perusteella poikkeustapauksissa vaatia yleisiä tietoja radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta, jonka ei muuten katsota tämän suosituksen perusteella todennäköisesti aiheuttavan radioaktiivista saastumista toisessa jäsenvaltiossa. Komission lausunto saattaa tällaisessa tapauksessa liittyä aiemmin myönnettyyn lupaan.

    (6)

    Hävittämistä koskevien suunnitelmien johdonmukaista arviointia varten on määritettävä, minkä tyyppinen toiminta voi aiheuttaa radioaktiivisen jätteen hävittämistä perustamissopimuksen 37 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, ja määritettävä eri toimintatyyppien osalta, mitkä tiedot on toimitettava yleisinä tietoina.

    (7)

    Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa käsitellään suuria määriä plutoniumoksidia, joten tällaisten laitosten purkamisesta olisi annettava yleiset tiedot samalla tavoin kuin ydinreaktoreiden ja jälleenkäsittelylaitosten purkamisesta.

    (8)

    Komissiolle ei ole syytä ilmoittaa vähäpätöisistä toiminnoista, joista ei aiheudu lainkaan tai aiheutuu vain hyvin vähäisiä säteilyvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa.

    (9)

    Jäsenvaltiot voivat toimittaa yhdistetyt tiedot monimutkaisesta laitoksesta, jossa on tarkoitus tehdä pitkällä aikavälillä merkittäviä muutoksia, joissa on monia vaiheita ja joihin sisältyy uusien laitteistojen käyttöä. Alustavien yleisten tietojen olisi oltava riittävän kattavia, jotta komissio voi täyttää sille Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklassa asetetut velvollisuudet ja antaa perustellun lausunnon.

    (10)

    Koska on olemassa lukuisia laitoksia, joista ei ole vielä annettu perustamissopimuksen 37 artiklassa tarkoitettua lausuntoa ja joissa voidaan toteuttaa muutoksia tai purkutoimia, on tarpeellista määritellä, mitkä tiedot on toimitettava yleisinä tietoina, jotta komissio voi täyttää velvollisuutensa vaarantamatta tasapuolisuuden periaatetta sellaisten laitosten, joissa on toteutettu muutoksia, ja sellaisten laitosten, joissa niitä ei ole toteutettu, välillä.

    (11)

    Tapauksissa, joissa merkityksellisen laitoksen läheisyydessä asuvan väestön altistuminen on erittäin alhaista, tämä tieto saattaa riittää vaikutusten arvioimiseksi muissa jäsenvaltioissa.

    (12)

    Jotta onnettomuustilanteissa muihin jäsenvaltioihin kohdistuvia säteilyvaikutuksia voitaisiin arvioida johdonmukaisesti, yleisissä tiedoissa vaaditut tiedot ydinreaktoreiden ja jälleenkäsittelylaitosten suunnittelemattomista päästöistä olisi laajennettava suunnitteluperustaonnettomuuksista onnettomuuksiin, jotka on otettu huomioon laitokseen liittyvää kansallista valmiussuunnitelmaa laadittaessa.

    (13)

    Suositukseen on lisätty kaksi uutta liitettä, jotta voitaisiin selkeyttää ja rajata komissiolle annettavia tietoja, jotka liittyvät radioaktiivisen jätteen hävittämistä edeltävään huoltoon sekä sellaisen suunnitelman muutoksiin, josta komissio ei ole vielä antanut lausuntoa.

    (14)

    Kaikki jäsenvaltiot ovat nyt ilmoittaneet luopuneensa jätteen hävittämisestä mereen, eikä yksikään jäsenvaltio aio haudata radioaktiivista jätettä merenpohjan alle,

    ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

    1.

    Perustamissopimuksen 37 artiklassa tarkoitetun ”radioaktiivisen jätteen hävittämisen” olisi katettava kaikki seuraavassa lueteltuihin toimintoihin liittyvä kaasumaisten, nestemäisten tai kiinteiden radioaktiivisten aineiden suunniteltu tai onnettomuuden seurauksena tapahtuva pääsy ympäristöön tai leviäminen siellä:

    1)

    ydinreaktorien toiminta (lukuun ottamatta tutkimusreaktoreja, joiden suurin jatkuva lämpöteho on enintään 1 MW),

    2)

    säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely,

    3)

    uraanin ja toriumin louhinta, jalostus ja konversio,

    4)

    uraanin U-235-rikastus,

    5)

    ydinpolttoaineen valmistus,

    6)

    säteilytetyn ydinpolttoaineen varastointi (6) tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa (lukuun ottamatta säteilytetyn ydinpolttoaineen varastointia kuljetusta tai varastointia varten hyväksytyissä astioissa olemassa olevissa ydinlaitoksissa),

    7)

    keinotekoisten radioaktiivisten aineiden käsittely ja jalostaminen teollisessa mittakaavassa,

    8)

    toiminnoista 1–7 ja 9 syntyvän radioaktiivisen jätteen hävittämistä edeltävä huolto, (7)

    9)

    ydinreaktorien, sekaoksidipolttoaineen (8) valmistuslaitosten ja jälleenkäsittelylaitosten purkaminen (9) (lukuun ottamatta tutkimusreaktoreja, joiden suurin jatkuva lämpöteho on enintään 50 MW),

    10)

    radioaktiivisten jätteiden pysyvä sijoittaminen maanpinnan ylä- tai alapuolelle,

    11)

    luonnossa esiintyvien radioaktiivisten aineiden teollinen käsittely, joka edellyttää päästölupaa,

    12)

    kaikki muut asiaan liittyvät toiminnot.

    2.

    Perustamissopimuksen 37 artiklassa tarkoitettujen ”yleisten tietojen” olisi katsottava tarkoittavan:

    edellä 1 kohdan 1–7 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta liitteessä I esitettyjä tietoja,

    edellä 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta liitteessä II esitettyjä tietoja,

    edellä 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta liitteessä III esitettyjä tietoja,

    edellä 1 kohdan 10 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta liitteessä IV esitettyjä tietoja,

    edellä 1 kohdan 11 kohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta liitteessä I esitettyjen tietojen soveltuvia osia (liitteessä I olevaa 6 ja 7 kohtaa ei sovelleta useimmissa tapauksissa).

    3.

    Edellä olevan 1 kohdan 12 alakohtaan kuuluvien toimintojen ei pitäisi katsoa todennäköisesti aiheuttavan terveyden kannalta merkittävää radioaktiivista saastumista toisessa jäsenvaltiossa, paitsi jos komissio jossakin erityistapauksessa vaatii yleisten tietojen toimittamista.

    4.

    Edellä olevan 1 kohdan 9 alakohtaan kuuluvien toimintojen osalta yleisten tietojen toimittamiseen olisi sovellettava seuraavia edellytyksiä:

    a)

    yleiset tiedot on toimitettava, jos

    jäsenvaltio aikoo antaa uuden luvan purkamisesta syntyvän missä tahansa muodossa olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevalle suunnitelmalle, tai

    laitoksen saastuneiden tai aktivoituneiden osien purkaminen aloitetaan;

    b)

    jos jäsenvaltio aikoo purkaa 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetun laitoksen, josta ei ole vielä annettu lausuntoa 37 artiklan perusteella, yleiset tiedot olisi toimitettava liitteessä III esitetyssä muodossa;

    c)

    jos jäsenvaltio aikoo purkaa 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetun laitoksen, josta on jo annettu lausunto 37 artiklan perusteella, yleiset tiedot olisi toimitettava liitteessä III esitetyssä muodossa. Laitospaikan ja sen ympäristön kuvauksen, valmiussuunnitelmien ja ympäristön seurannan osalta riittää kuitenkin viittaus aiempaa menettelyä varten toimitettuihin yleisiin tietoihin, jos mahdollisista muutoksista toimitetaan kaikki asianmukaiset lisätiedot.

    5.

    Jos jäsenvaltio aikoo muuttaa (10) radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevaa suunnitelmaa, yleisten tietojen toimittamiseen olisi sovellettava seuraavia edellytyksiä:

    a)

    jos jäsenvaltio aikoo muuttaa radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevaa suunnitelmaa, josta on jo annettu lausunto 37 artiklan perusteella, on toimitettava ainakin liitteen V vakiolomakkeessa esitetyt seikat sisältävät yleiset tiedot, jos radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevat sallitut rajat tai niihin liittyvät vaatimukset ovat nykyistä suunnitelmaa sallivammat tai jos lupamenettelyssä arvioiduista onnettomuuksista johtuvien suunnittelemattomien päästöjen mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet;

    b)

    ellei komissio vaadi toimittamaan yleisiä tietoja, niitä ei tarvitse toimittaa, jos ei pyydetä uutta lupaa;

    c)

    ellei komissio vaadi toimittamaan yleisiä tietoja, niitä ei tarvitse toimittaa, jos

    radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevan suunnitelman muutoksessa suunnitellaan sallittujen rajojen ja niihin liittyvien vaatimusten pitämistä samana kuin nykyisessä suunnitelmassa tai niiden tiukentamista, ja

    lupamenettelyssä arvioiduista suunnitteluperustaonnettomuuksista johtuvien suunnittelemattomien päästöjen mahdolliset seuraukset pysyvät entisellään tai pienenevät;

    d)

    jos kyseessä on radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskeva suunnitelma, josta ei ole vielä annettu lausuntoa 37 artiklan perusteella, yleiset tiedot on toimitettava, ellei jäsenvaltio toimita komissiolle selvitystä, josta ilmenee b ja c alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttyminen. Jos jokin näistä edellytyksistä ei täyty, yleisiin tietoihin olisi sisällyttävä liitteessä VI esitetyt asiaankuuluvat tiedot.

    6.

    Yleiset tiedot olisi toimitettava komissiolle:

    a)

    kun radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskeva suunnitelma on vahvistettu, ja mahdollisuuksien mukaan vuosi tai viimeistään kuusi kuukautta;

    ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset antavat luvan radioaktiivisen jätteen päästöille, ja

    ennen sellaisten toimintojen käynnistämistä, joita varten ei vaadita radioaktiivisen jätteen päästölupaa;

    b)

    jos komissio on vaatinut yleisiä tietoja 3 kohdan mukaisesti, viimeistään kuusi kuukautta pyynnön jälkeen; tämä ei kuitenkaan estä toimivaltaisia viranomaisia myöntämästä lupaa asianmukaisen menettelyn mukaisesti ennen komission pyynnön saapumista. Lupia, jotka on myönnetty ennen kuin komissio vaati yleisiä tietoja, olisi tarkasteltava uudelleen komission myöhemmän lausunnon perusteella.

    7.

    Jos jäsenvaltiot toimittavat yhdistetyt yleiset tiedot monimutkaisesta laitoksesta, jossa on tarkoitus tehdä pitkällä aikavälillä merkittäviä muutoksia, joissa on monia vaiheita ja joihin sisältyy muun muassa uusien laitteistojen käyttöä, aluksi toimitettavissa tiedoissa olisi annettava suunnitelluista toiminnoista kattava ja yksityiskohtainen kokonaiskuvaus, jota olisi täydennettävä myöhemmin, jos voimassa olevaa suunnitelmaa muutetaan. Aluksi toimitettaviin tietoihin sisältyvien onnettomuusskenaarioiden osalta yleisiin tietoihin olisi sisällyttävä vähintään tiedot kussakin laitoksen laitteessa olevien radionuklidien arvioidusta määrästä ja fysikaalis-kemiallisesta muodosta sekä määristä, joiden oletetaan vapautuvan kunkin laitteen osalta huomioon otetussa onnettomuudessa. Yleisissä tiedoissa voidaan antaa taustatietoja laitoksen aiemmista ja nykyisistä toiminnoista, pitäen kuitenkin mielessä, että komission lausunnot koskevat ainoastaan tulevia toimintoja.

    8.

    Koska radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevan suunnitelman toimittaminen on jäsenvaltion vastuulla, kyseisen jäsenvaltion olisi otettava vastuu kaikista tällaiseen suunnitelmaan liittyvistä komissiolle toimitetuista tiedoista.

    9.

    Lausunnon saatuaan kyseisen jäsenvaltion olisi ilmoitettava komissiolle kaikista toimista, joita se suunnittelee vastauksena niihin suosituksiin, joita on esitetty hävittämistä koskevasta suunnitelmasta annetussa komission lausunnossa.

    10.

    Lausunnon saatuaan kyseisen jäsenvaltion olisi annettava komissiolle tiedoksi päästölupa sekä siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset, jotta niitä voidaan verrata niihin yleisissä tiedoissa esitettyihin seikkoihin, joiden perusteella komission lausunto on annettu.

    Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Se korvaa suosituksen 1999/829/Euratom.

    Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2010.

    Komission puolesta

    Günther OETTINGER

    Komission jäsen


    (1)  EYVL 81, 21.12.1960, s. 1893/60.

    (2)  EYVL L 83, 29.3.1982, s. 15.

    (3)  EYVL L 6, 9.1.1991, s. 16.

    (4)  EYVL L 324, 16.12.1999, s. 23.

    (5)  Kok. 1988, s. 5013.

    (6)  Sillä edellytyksellä, ettei toiminta sisälly toisen otsakkeen perusteella toimitettuun suunnitelmaan.

    (7)  Hävittämistä edeltävään huoltoon sisältyy radioaktiivisen jätteen varastointi.

    (8)  Uraani- ja plutoniumoksidit.

    (9)  Käytöstä poistamiseen sisältyvät kaikki tekniset ja hallinnolliset menettelyt, toiminnot ja toimenpiteet, jotka toteutetaan laitoksen lopullisen sulkemisen jälkeen siihen saakka, kunnes alue luovutetaan rajoittamattomaan tai muuhun luvanvaraiseen käyttöön. Osana näitä toimintoja purkamiseen sisältyy saastuneiden tai aktivoituneiden osien, järjestelmien ja rakenteiden purkaminen, paloittelu ja hajottaminen, mukaan luettuna niiden pakkaaminen ja siirtäminen pois laitospaikalta.

    (10)  Suunnitelman muutoksiin voivat sisältyä myös 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen valmistelutyöt.


    LIITE I

    Yleiset tiedot 1 kohdan 1–7 alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista

    Johdanto

    yleisesittely suunnitelmasta,

    lupamenettelyn tämänhetkinen vaihe, suunnitellut käyttöönottovaiheet.

    1.   LAITOSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

    1.1   Laitospaikan ja ympäröivän alueen maantieteelliset, topografiset ja geologiset ominaispiirteet

    alueen kartta, josta näkyvät laitospaikan sijainti ja maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit),

    alueen merkitykselliset ominaispiirteet, mukaan lukien geologiset ominaispiirteet,

    laitoksen sijainti suhteessa muihin sellaisiin laitoksiin, joiden päästöt on otettava huomioon yhdessä kyseessä olevan laitoksen päästöjen kanssa,

    laitospaikan sijainti muihin jäsenvaltioihin nähden, etäisyys rajoilta sekä merkityksellisistä taajamista ja näiden väestömäärät.

    1.2   Seismologia

    seismisen aktiviteetin aste alueella; todennäköinen maksimaalinen seisminen aktiviteetti ja laitoksen suunniteltu seisminen kestävyys.

    1.3   Hydrologia

    Sellaisten laitosten osalta, jotka sijaitsevat vesistön lähellä ja joista saattaa tätä vesistöä pitkin aiheutua saastumista toisen jäsenvaltion alueella, lyhyt kuvaus asiaan kuuluvista hydrologisista piirteistä, jotka ulottuvat yhden tai useamman muun jäsenvaltion alueelle, esimerkiksi:

    lyhyt kuvaus reiteistä, sivujoista, joen suualueesta, vedenotosta, tulvan alle jäävistä alueista jne.,

    veden keskivirtaus sekä maksimi- ja minimivirtaus ja niiden esiintymistiheys,

    pohjavesikerrostuma, sen tasot ja virtaukset,

    lyhyt kuvaus ranta-alueista,

    virtausten, vuoroveden ja veden kiertokulun suunta ja voimakkuus sekä paikallisesti että alueellisesti,

    tulvavaara ja laitoksen suojaus.

    1.4   Meteorologia

    Paikallinen ilmasto ja seuraavien ilmiöiden esiintymistiheydet:

    tuulen suunta ja nopeus,

    sateen voimakkuus ja kesto,

    kunkin tuulisektorin osalta ilmassa leviämisen olosuhteet ja lämpötilainversioiden kesto.

    äärimmäiset sääilmiöt (esimerkiksi pyörremyrskyt, rajuilmat, rankkasateet, kuivuus).

    1.5   Luonnonvarat ja elintarvikkeet

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    vedenkäyttö alueella ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa,

    pääasialliset elintarvikevarat alueella ja tarvittaessa muissa jäsenvaltioissa: viljelykasvit, kotieläinten kasvatus, kalastus ja mereen tapahtuvien päästöjen osalta aluevesillä ja aluevesien ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot,

    elintarvikkeiden jakelujärjestelmä ja erityisesti vienti kyseisiltä alueilta muihin jäsenvaltioihin, mikäli tähän liittyy merkittävien altistusteiden kautta kulkeutuvista päästöistä aiheutuva altistusvaara.

    1.6   Muu toiminta laitospaikan läheisyydessä

    tarvittaessa muut ydinlaitokset ja vaaralliset teollisuus- tai sotilastoiminnot, pinta- ja lentoliikenne, putkijohdot, varastot sekä muut tekijät, joilla voi olla vaikutusta laitoksen turvallisuuteen,

    suojaustoimenpiteet.

    2.   LAITOS

    2.1   Laitoksen pääpiirteet

    lyhyt kuvaus laitoksesta,

    prosessien tyyppi, tarkoitus ja pääpiirteet,

    laitoksen pohjapiirros,

    turvajärjestelyt.

    2.2   Ilmastointijärjestelmät sekä kaasumaisten ja ilmassa kulkeutuvien jätteiden käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat ilmastointi-, hajoamis-, suodatus- ja päästöjärjestelmistä tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa.

    2.3   Nestemäisen jätteen käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat nestemäisen jätteen käsittelylaitteista, varastointimahdollisuuksista ja päästöjärjestelmistä.

    2.4   Kiinteän jätteen käsittely

    Kuvaus kiinteän jätteen käsittelylaitteista ja varastointimahdollisuuksista.

    2.5   Suojarakennus

    Kuvaus järjestelmistä ja järjestelyistä, joilla estetään radioaktiivisten aineiden leviäminen laitoksesta.

    2.6   Käytöstä poistaminen ja purkaminen

    laitoksen suunniteltu käyttöaika,

    kuinka käytöstä poisto ja purkaminen on otettu huomioon,

    käytöstä poistoa ja purkamista koskevien säädösten ja hallinnollisten määräysten pääpiirteet.

    3.   LAITOKSEN RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT ILMAAN TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    3.1   Voimassa oleva lupamenettely

    voimassa olevan menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    3.2   Tekniset näkökohdat

    ennakoidut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    3.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    1 ja 2 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta keskeisten radionuklidien ja niihin liittyvien havaitsemisrajojen olisi täytettävä vähintään komission suosituksessa 2004/2/Euratom (1) määritellyt eritelmät,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    3.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Lukuun ottamatta 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat  (2), ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    3.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen ilmassa,

    laskeuma ja leijuma,

    ravintoketjut, sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    3.4.2   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettuihin kaavailtuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet ilmassa lähellä maanpintaa sekä maanpinnan kontaminaatiotasot eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvan vertailuryhmän ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmien vastaavat vuotuiset altistustasot: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    3.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt ilmaan

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    4.   LAITOKSEN NESTEMÄISET RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    4.1   Voimassa oleva lupamenettely

    käytössä olevan yleisen menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    4.2   Tekniset näkökohdat

    ennustetut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    4.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    1 ja 2 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta keskeisten radionuklidien ja niihin liittyvien havaitsemisrajojen olisi täytettävä vähintään suosituksessa 2004/2/Euratom määritellyt eritelmät,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    4.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Lukuun ottamatta 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    4.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen vedessä,

    päästöjen kulkeutuminen sedimentaation ja ioninvaihdon kautta,

    ravintoketjut, meren pärskeiden sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    4.4.2   Edellä 4.1 kohdassa tarkoitettuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet pintavesissä niissä kohdissa, joissa pitoisuudet ovat suurimmat, laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvasta vertailuryhmästä ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmistä: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    4.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt samoihin vesistöihin

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    5.   LAITOKSESSA SYNTYVÄN KIINTEÄN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN HÄVITTÄMINEN

    5.1   Kiinteä radioaktiivinen jäte

    kiinteän radioaktiivisen jätteen luokat ja arvioidut määrät,

    käsittely ja pakkaus,

    varastointijärjestelyt laitospaikalla.

    5.2   Ympäristöön kohdistuva säteilyvaara

    ympäristöön kohdistuvan vaaran arviointi

    toteutetut varotoimet.

    5.3   Jätteen siirtämistä koskevat järjestelyt laitospaikan ulkopuolella

    5.4   Materiaalien vapauttaminen turvallisuutta koskevissa perusnormeissa asetettujen vaatimusten noudattamisesta

    saastuneiden ja aktivoituneiden materiaalien vapauttamista koskeva kansallinen strategia, kriteerit ja menettelyt,

    toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat vapauttamisrajat hävittämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten,

    vapautettujen materiaalien kaavaillut tyypit ja määrät.

    6.   RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN SUUNNITTELEMATTOMAT PÄÄSTÖT

    6.1   Sellaisten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuvien onnettomuuksien tarkastelu, jotka voivat johtaa radioaktiivisten aineiden suunnittelemattomiin päästöihin

    Luettelo turvallisuusselvityksessä tarkastelluista onnettomuuksista.

    6.2   Suunnitteluperustaonnettomuudet, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ottaneet huomioon arvioidessaan suunnittelemattomien päästöjen mahdollisia säteilyvaikutuksia

    Lisäksi 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta onnettomuudet, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet huomioon laitokseen liittyvää kansallista valmiussuunnitelmaa laadittaessa.

    Huomioon otettujen onnettomuuksien pääpiirteet ja niiden valintaperusteet.

    6.3   Säteilyvaikutusten arviointi suunnitteluperustaonnettomuuksista sekä 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta onnettomuuksista, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet huomioon laitokseen liittyvää kansallista valmiussuunnitelmaa laadittaessa

    6.3.1   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä ilmaan

    Lukuun ottamatta 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa päästöjä ilmaan,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä ilmassa, laskeumaa, leijumaa ja siirtymistä ravintoketjujen kautta sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    suurimmat radioaktiivisten aineiden kertymät ilmassa lähellä maanpintaa ja maanpinnalla laskettuna yhteen ajallisesti (kuivalla ja kostealla säällä) eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja merkityksellisillä alueilla muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    6.3.2   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä vesistöihin

    Lukuun ottamatta 1 ja 2 alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa nestemäisiä päästöjä,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä vesistöihin, kulkeutumista sedimentaation ja ioninvaihdon kautta ja siirtymistä ravintoketjujen välityksellä sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    7.   VALMIUSSUUNNITELMAT, SOPIMUKSET MUIDEN JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

    Mahdollisista säteilyhätätilanteista, jotka saattavat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on ilmoitettava seuraavat tiedot säteilysuojelun järjestämisen helpottamiseksi näissä valtioissa.

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    erityyppisille vastatoimille määrätyt interventiotasot,

    valmiussuunnitteluun liittyvät järjestelyt, mukaan lukien laitokselle hyväksytyt varautumisalueet,

    käytössä olevat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi nopeasti muiden jäsenvaltioiden kanssa, useampaa kuin yhtä maata koskeviin tietoihin liittyvät kahdenväliset tai monenväliset sopimukset sekä valmiussuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon ja keskinäisen avunannon koordinointi,

    valmiussuunnitelmien testausjärjestelyt kiinnittäen erityistä huomiota muiden jäsenvaltioiden osallisuuteen.

    8.   YMPÄRISTÖN VALVONTA

    ulkoinen säteilyvalvonta,

    radioaktiivisten aineiden valvonta ilmassa, vedessä, maaperässä ja ravintoketjuissa joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

    Edellä olevan 3.1 ja 4.1 kohdan osalta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymät valvontaohjelmat, organisaatio, näytteenottotavat ja näytteenottotiheys, tavanomaisissa ja onnettomuustilanteissa käytettyjen valvontavälineiden tyypit sekä tarvittaessa tähän toimintaan liittyvät yhteistyöjärjestelyt naapurijäsenvaltioiden kanssa.


    (1)  Komission suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2003, ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä ympäristöön pääseviä ilmassa kulkeutuvia ja nestemäisiä radioaktiivisia päästöjä koskevista vakiomuotoisista tiedoista (EUVL L 2, 6.1.2004, s. 36).

    (2)  Jäsenvaltiot, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi valittava ottaen huomioon etäisyys laitoksesta sekä tuulen suunta kaasumaisten päästöjen osalta ja vesistöreitit nestemäisten päästöjen osalta.


    LIITE II

    Yleiset tiedot 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitetusta toiminnosta

    1 kohdan 1–7 ja 9 alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista syntyvän radioaktiivisen jätteen hävittämistä edeltävä huolto

    Johdanto

    yleisesittely suunnitelmasta,

    lupamenettelyn tämänhetkinen vaihe ja

    suunnitellut käyttöönottovaiheet.

    1.   LAITOSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

    1.1   Laitospaikan ja ympäröivän alueen maantieteelliset, topografiset ja geologiset ominaispiirteet

    alueen kartta, josta näkyvät laitospaikan sijainti ja maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit),

    alueen merkitykselliset ominaispiirteet, mukaan lukien geologiset ominaispiirteet,

    laitoksen sijainti suhteessa muihin sellaisiin laitoksiin, joiden päästöt on otettava huomioon yhdessä kyseessä olevan laitoksen päästöjen kanssa,

    laitospaikan sijainti muihin jäsenvaltioihin nähden, etäisyys rajoilta sekä merkityksellisistä taajamista ja näiden väestömäärät.

    1.2   Seismologia

    seismisen aktiviteetin aste alueella; todennäköinen maksimaalinen seisminen aktiviteetti ja laitoksen suunniteltu seisminen kestävyys.

    1.3   Hydrologia

    Sellaisten laitosten osalta, jotka sijaitsevat vesistön lähellä ja joista saattaa tätä vesistöä pitkin aiheutua saastumista toisen jäsenvaltion alueella, lyhyt kuvaus asiaan kuuluvista hydrologisista piirteistä, jotka ulottuvat yhden tai useamman muun jäsenvaltion alueelle, esimerkiksi:

    lyhyt kuvaus reiteistä, sivujoista, joen suualueesta, vedenotosta, tulvan alle jäävistä alueista jne.,

    veden keskivirtaus sekä maksimi- ja minimivirtaus ja niiden esiintymistiheys,

    pohjavesikerrostuma, sen tasot ja virtaukset,

    lyhyt kuvaus ranta-alueista,

    virtausten, vuoroveden ja veden kiertokulun suunta ja voimakkuus sekä paikallisesti että alueellisesti,

    tulvavaara ja laitoksen suojaus.

    1.4   Meteorologia

    Paikallinen ilmasto ja seuraavien ilmiöiden esiintymistiheydet:

    tuulen suunta ja nopeus,

    sateen voimakkuus ja kesto,

    kunkin tuulisektorin osalta ilmassa leviämisen olosuhteet ja lämpötilainversioiden kesto.

    äärimmäiset sääilmiöt (esimerkiksi pyörremyrskyt, rajuilmat, rankkasateet, kuivuus).

    1.5   Luonnonvarat ja elintarvikkeet

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    vedenkäyttö alueella ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa,

    pääasialliset elintarvikevarat alueella ja tarvittaessa muissa jäsenvaltioissa: viljelykasvit, kotieläinten kasvatus, kalastus ja mereen tapahtuvien päästöjen osalta aluevesillä ja aluevesien ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot,

    elintarvikkeiden jakelujärjestelmä ja erityisesti vienti kyseisiltä alueilta muihin jäsenvaltioihin, mikäli tähän liittyy merkittävien altistusteiden kautta kulkeutuvista päästöistä aiheutuva altistusvaara.

    1.6   Muu toiminta laitospaikan läheisyydessä

    tarvittaessa muut ydinlaitokset ja vaaralliset teollisuus- tai sotilastoiminnot, pinta- ja lentoliikenne, putkijohdot, varastot sekä muut tekijät, joilla voi olla vaikutusta laitoksen turvallisuuteen,

    suojaustoimenpiteet.

    2.   LAITOS

    2.1   Laitoksen pääpiirteet

    lyhyt kuvaus laitoksesta,

    prosessien tyyppi, tarkoitus ja pääpiirteet,

    kuvaus radioaktiivisesta jätteestä, joka otetaan vastaan varastointia ja käsittelyä varten, laitteistoista ja varastointimahdollisuuksista sekä varastoitavan ja käsiteltävän radioaktiivisen jätteen luokat ja tyypit (esimerkiksi matala- tai keskiaktiivinen jäte, metalli, palava jäte), mukaan lukien määrät ja radionuklidipitoisuus,

    laitoksen pohjapiirros,

    turvajärjestelyt.

    2.2   Ilmastointijärjestelmät sekä kaasumaisten ja ilmassa kulkeutuvien jätteiden käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat ilmastointi-, hajoamis-, suodatus- ja päästöjärjestelmistä tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa.

    2.3   Nestemäisen jätteen käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat nestemäisen jätteen jälkikäsittelylaitteista, varastointimahdollisuuksista ja päästöjärjestelmistä.

    2.4   Kiinteän jätteen käsittely

    Kuvaus kiinteän jätteen jälkikäsittelylaitteista ja varastointimahdollisuuksista.

    2.5   Suojarakennus

    Kuvaus järjestelmistä ja järjestelyistä, joilla estetään radioaktiivisten aineiden leviäminen laitoksesta.

    2.6   Käytöstä poistaminen ja purkaminen

    laitoksen suunniteltu käyttöaika,

    kuinka käytöstä poisto ja purkaminen on otettu huomioon,

    käytöstä poistoa ja purkamista koskevien säädösten ja hallinnollisten määräysten pääpiirteet.

    3.   LAITOKSEN RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT ILMAAN TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    3.1   Voimassa oleva lupamenettely

    voimassa olevan menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    3.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    3.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    3.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat  (1), ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    3.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen ilmassa,

    laskeuma ja leijuma,

    ravintoketjut, sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    3.4.2   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettuihin kaavailtuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet ilmassa lähellä maanpintaa sekä maanpinnan kontaminaatiotasot eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvan vertailuryhmän ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmien vastaavat vuotuiset altistustasot: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    3.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt ilmaan

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    4.   LAITOKSEN NESTEMÄISET RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    4.1   Voimassa oleva lupamenettely

    käytössä olevan yleisen menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    4.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    4.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    4.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    4.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen vedessä,

    päästöjen kulkeutuminen sedimentaation ja ioninvaihdon kautta,

    ravintoketjut, meren pärskeiden sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    4.4.2   Edellä 4.1 kohdassa tarkoitettuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet pintavesissä niissä kohdissa, joissa pitoisuudet ovat suurimmat, laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvasta vertailuryhmästä ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmistä: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    4.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt samoihin vesistöihin

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    5.   LAITOKSESSA SYNTYVÄN KIINTEÄN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN HÄVITTÄMINEN

    5.1   Kiinteä radioaktiivinen jäte

    kiinteän radioaktiivisen jätteen luokat ja arvioidut määrät,

    käsittely ja pakkaus,

    varastointijärjestelyt laitospaikalla.

    5.2   Ympäristöön kohdistuva säteilyvaara

    ympäristöön kohdistuvan vaaran arviointi,

    toteutetut varotoimet.

    5.3   Jätteen siirtämistä koskevat järjestelyt laitospaikan ulkopuolella

    5.4   Materiaalien vapauttaminen turvallisuutta koskevissa perusnormeissa asetettujen vaatimusten noudattamisesta

    saastuneiden ja aktivoituneiden materiaalien vapauttamista koskeva kansallinen strategia, kriteerit ja menettelyt,

    toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat vapauttamisrajat hävittämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten,

    vapautettujen materiaalien kaavaillut tyypit ja määrät.

    6.   RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN SUUNNITTELEMATTOMAT PÄÄSTÖT

    6.1   Sellaisten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuvien onnettomuuksien tarkastelu, jotka voivat johtaa radioaktiivisten aineiden suunnittelemattomiin päästöihin

    Luettelo turvallisuusselvityksessä tarkastelluista onnettomuuksista.

    6.2   Suunnitteluperustaonnettomuudet, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ottaneet huomioon arvioidessaan suunnittelemattomien päästöjen mahdollisia säteilyvaikutuksia

    Huomioon otettujen onnettomuuksien pääpiirteet ja niiden valintaperusteet.

    6.3   Suunnitteluperustaonnettomuuksien säteilyvaikutusten arviointi

    6.3.1   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä ilmaan

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa päästöjä ilmaan,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä ilmassa, laskeumaa, leijumaa ja siirtymistä ravintoketjujen kautta sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    suurimmat radioaktiivisten aineiden kertymät ilmassa lähellä maanpintaa ja maanpinnalla laskettuna yhteen ajallisesti (kuivalla ja kostealla säällä) eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja merkityksellisillä alueilla muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    6.3.2   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä vesistöihin

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa nestemäisiä päästöjä,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä vesistöihin, kulkeutumista sedimentaation ja ioninvaihdon kautta ja siirtymistä ravintoketjujen välityksellä sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    7.   VALMIUSSUUNNITELMAT, SOPIMUKSET MUIDEN JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

    Mahdollisista säteilyhätätilanteista, jotka saattavat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on ilmoitettava seuraavat tiedot säteilysuojelun järjestämisen helpottamiseksi näissä valtioissa.

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    erityyppisille vastatoimille määrätyt interventiotasot,

    valmiussuunnitteluun liittyvät järjestelyt, mukaan lukien laitokselle hyväksytyt varautumisalueet,

    käytössä olevat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi nopeasti muiden jäsenvaltioiden kanssa, useampaa kuin yhtä maata koskeviin tietoihin liittyvät kahdenväliset tai monenväliset sopimukset sekä valmiussuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon ja keskinäisen avunannon koordinointi,

    valmiussuunnitelmien testausjärjestelyt kiinnittäen erityistä huomiota muiden jäsenvaltioiden osallisuuteen.

    8.   YMPÄRISTÖN VALVONTA

    ulkoinen säteilyvalvonta,

    radioaktiivisten aineiden valvonta ilmassa, vedessä, maaperässä ja ravintoketjuissa joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

    Edellä olevan 3.1 ja 4.1 kohdan osalta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymät valvontaohjelmat, organisaatio, näytteenottotavat ja näytteenottotiheys, tavanomaisissa ja onnettomuustilanteissa käytettyjen valvontavälineiden tyypit sekä tarvittaessa tähän toimintaan liittyvät yhteistyöjärjestelyt naapurijäsenvaltioiden kanssa.


    (1)  Jäsenvaltiot, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi valittava ottaen huomioon etäisyys laitoksesta sekä tuulen suunta kaasumaisten päästöjen osalta ja vesistöreitit nestemäisten päästöjen osalta.


    LIITE III

    Yleiset tiedot 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetusta toiminnosta

    Ydinreaktorien, sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten ja jälleenkäsittelylaitosten purkaminen (lukuun ottamatta tutkimusreaktoreja, joiden suurin jatkuva lämpöteho on enintään 50 MW)

    Johdanto

    yleisesittely suunnitelmasta,

    suunniteltujen eri käytöstäpoisto- ja purkuvaiheiden kuvaus,

    käytöstä poiston ja purkamisen lupamenettelyt.

    1.   LAITOSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

    1.1   Laitospaikan ja ympäröivän alueen maantieteelliset, topografiset ja geologiset ominaispiirteet

    alueen kartta, josta näkyvät laitospaikan sijainti ja maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit),

    alueen merkitykselliset ominaispiirteet, mukaan lukien geologiset ominaispiirteet,

    laitoksen sijainti suhteessa muihin sellaisiin laitoksiin, joiden päästöt on otettava huomioon yhdessä kyseessä olevan laitoksen päästöjen kanssa,

    laitospaikan sijainti muihin jäsenvaltioihin nähden, etäisyys rajoilta sekä merkityksellisistä taajamista ja näiden väestömäärät.

    1.2   Hydrologia

    Sellaisten laitosten osalta, jotka sijaitsevat vesistön lähellä ja joista saattaa tätä vesistöä pitkin aiheutua saastumista toisen jäsenvaltion alueella, lyhyt kuvaus asiaan kuuluvista hydrologisista piirteistä, jotka ulottuvat yhden tai useamman muun jäsenvaltion alueelle, esimerkiksi:

    lyhyt kuvaus reiteistä, sivujoista, joen suualueesta, vedenotosta, tulvan alle jäävistä alueista jne.,

    veden keskivirtaus sekä maksimi- ja minimivirtaus ja niiden esiintymistiheys,

    pohjavesikerrostuma, sen tasot ja virtaukset,

    lyhyt kuvaus ranta-alueista,

    virtausten, vuoroveden ja veden kiertokulun suunta ja voimakkuus sekä paikallisesti että alueellisesti,

    tulvavaara ja laitoksen suojaus.

    1.3   Meteorologia

    Paikallinen ilmasto ja seuraavien ilmiöiden esiintymistiheydet:

    tuulen suunta ja nopeus,

    sateen voimakkuus ja kesto,

    kunkin tuulisektorin osalta ilmassa leviämisen olosuhteet ja lämpötilainversioiden kesto,

    äärimmäiset sääilmiöt (esimerkiksi pyörremyrskyt, rajuilmat, rankkasateet, kuivuus).

    1.4   Luonnonvarat ja elintarvikkeet

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    vedenkäyttö alueella ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa,

    pääasialliset elintarvikevarat alueella ja tarvittaessa muissa jäsenvaltioissa: viljelykasvit, kotieläinten kasvatus, kalastus ja mereen tapahtuvien päästöjen osalta aluevesillä ja aluevesien ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot,

    elintarvikkeiden jakelujärjestelmä ja erityisesti vienti kyseisiltä alueilta muihin jäsenvaltioihin, mikäli tähän liittyy merkittävien altistusteiden kautta kulkeutuvista päästöistä aiheutuva altistusvaara.

    2.   LAITOS

    2.1   Purettavan laitoksen lyhyt kuvaus ja sen historia

    2.2   Ilmastointijärjestelmät sekä kaasumaisten ja ilmassa kulkeutuvien jätteiden käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat purkamisen aikaisista ilmastointi-, hajoamis-, suodatus- ja päästöjärjestelmistä tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa.

    2.3   Nestemäisen jätteen käsittely

    Kuvaus ja kaaviokuvat purkamisen aikaisista nestemäisen jätteen käsittelylaitteista, varastointimahdollisuuksista ja päästöjärjestelmistä.

    2.4   Kiinteän jätteen käsittely

    Kuvaus kiinteän jätteen käsittelylaitteista ja varastointimahdollisuuksista laitospaikalla purkamisen aikana.

    2.5   Suojarakennus

    Kuvaus järjestelmistä ja järjestelyistä, joilla estetään radioaktiivisten aineiden leviäminen laitoksesta.

    3.   LAITOKSEN RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT ILMAAN TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    3.1   Voimassa oleva lupamenettely

    voimassa olevan menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten purkutoiminnoille kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    vertailun vuoksi: ennen suunniteltuja purkutoimintoja voimassa olleet päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä radionuklidikoostumus.

    3.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt purkamisen aikana,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    3.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    3.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat  (1), ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    3.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen ilmassa,

    laskeuma ja leijuma,

    ravintoketjut, sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    3.4.2   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettuihin purkutoiminnoille kaavailtuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet ilmassa lähellä maanpintaa sekä maanpinnan kontaminaatiotasot eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvan vertailuryhmän ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmien vastaavat vuotuiset altistustasot: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    4.   LAITOKSEN NESTEMÄISET RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    4.1   Voimassa oleva lupamenettely

    käytössä olevan yleisen menettelyn pääpiirteet,

    viranomaisten purkutoiminnoille kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    vertailun vuoksi: ennen suunniteltuja purkutoimintoja voimassa olleet päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä radionuklidikoostumus.

    4.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt purkamisen aikana,

    radioaktiivisten päästöjen alkuperä, niiden koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    4.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    4.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    4.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen vedessä,

    päästöjen kulkeutuminen sedimentaation ja ioninvaihdon kautta,

    ravintoketjut, meren pärskeiden sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    4.4.2   Edellä 4.1 kohdassa tarkoitettuihin purkutoiminnoille kaavailtuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet pintavesissä niissä kohdissa, joissa pitoisuudet ovat suurimmat, laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvan vertailuryhmän ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmien vastaavat vuotuiset altistustasot: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    5.   LAITOKSESSA SYNTYVÄN KIINTEÄN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN HÄVITTÄMINEN

    5.1   Kiinteät radioaktiiviset jätteet

    kiinteiden radioaktiivisten jätteiden luokat ja arvioidut määrät,

    käsittely ja pakkaus,

    varastointijärjestelyt laitospaikalla.

    5.2   Ympäristöön kohdistuva säteilyvaara

    ympäristöön kohdistuvan vaaran arviointi,

    toteutetut varotoimet.

    5.3   Jätteen siirtämistä koskevat järjestelyt laitospaikan ulkopuolella

    5.4   Materiaalien vapauttaminen turvallisuutta koskevissa perusnormeissa asetettujen vaatimusten noudattamisesta

    saastuneiden ja aktivoituneiden materiaalien vapauttamista koskeva kansallinen strategia, kriteerit ja menettelyt,

    toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat vapauttamisrajat hävittämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten,

    vapautettujen materiaalien kaavaillut tyypit ja määrät.

    6.   RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN SUUNNITTELEMATTOMAT PÄÄSTÖT

    6.1   Sellaisten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuvien onnettomuuksien tarkastelu, jotka voivat johtaa radioaktiivisten aineiden suunnittelemattomiin päästöihin

    Luettelo turvallisuusselvityksessä tarkastelluista onnettomuuksista.

    6.2   Suunnitteluperustaonnettomuudet, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ottaneet huomioon arvioidessaan suunnittelemattomien päästöjen mahdollisia säteilyvaikutuksia

    Huomioon otettujen onnettomuuksien pääpiirteet ja niiden valintaperusteet.

    6.3   Suunnitteluperustaonnettomuuksien säteilyvaikutusten arviointi

    6.3.1   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä ilmaan

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa päästöjä ilmaan,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä ilmassa, laskeumaa, leijumaa ja siirtymistä ravintoketjujen kautta sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    suurimmat radioaktiivisten aineiden kertymät ilmassa lähellä maanpintaa ja maanpinnalla laskettuna yhteen ajallisesti (kuivalla ja kostealla säällä) eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja merkityksellisillä alueilla muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    6.3.2   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä vesistöihin

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa nestemäisiä päästöjä,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä vesistöihin, kulkeutumista sedimentaation ja ioninvaihdon kautta ja siirtymistä ravintoketjujen välityksellä sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    7.   VALMIUSSUUNNITELMAT, SOPIMUKSET MUIDEN JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

    Mahdollisista säteilyhätätilanteista, jotka saattavat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on ilmoitettava seuraavat tiedot säteilysuojelun järjestämisen helpottamiseksi näissä valtioissa.

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    erityyppisille vastatoimille määrätyt interventiotasot,

    valmiussuunnitteluun liittyvät järjestelyt, mukaan lukien laitokselle hyväksytyt varautumisalueet,

    käytössä olevat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi nopeasti muiden jäsenvaltioiden kanssa, useampaa kuin yhtä maata koskeviin tietoihin liittyvät kahdenväliset tai monenväliset sopimukset sekä valmiussuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon ja keskinäisen avunannon koordinointi,

    valmiussuunnitelmien testausjärjestelyt kiinnittäen erityistä huomiota muiden jäsenvaltioiden osallisuuteen.

    Reaktorien tapauksessa tietoja ei tarvitse toimittaa, jos kaikki ydinpolttoaine on siirretty pois laitospaikalta hyväksyttyyn laitokseen tai laitospaikalla sijaitsevaan varastointilaitokseen, josta on jo annettu lausunto 37 artiklan perusteella.

    8.   YMPÄRISTÖN VALVONTA

    ulkoinen säteilyvalvonta,

    radioaktiivisten aineiden valvonta ilmassa, vedessä, maaperässä ja ravintoketjuissa joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

    Edellä olevan 3.1 ja 4.1 kohdan osalta toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hyväksymät valvontaohjelmat, organisaatio, näytteenottotavat ja näytteenottotiheys, tavanomaisissa ja onnettomuustilanteissa käytettyjen valvontavälineiden tyypit sekä tarvittaessa tähän toimintaan liittyvät yhteistyöjärjestelyt naapurijäsenvaltioiden kanssa.


    (1)  Jäsenvaltiot, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi valittava ottaen huomioon etäisyys laitoksesta sekä tuulen suunta kaasumaisten päästöjen osalta ja vesistöreitit nestemäisten päästöjen osalta.


    LIITE IV

    Yleiset tiedot 1 kohdan 10 alakohdassa tarkoitetusta toiminnosta

    Radioaktiivisten jätteiden pysyvä sijoittaminen maanpinnan ylä- tai alapuolelle

    Johdanto

    yleisesittely jätteiden sijoittamissuunnitelmasta,

    yleisesittely loppusijoituslaitoksesta, jätetyypit ja -luokat,

    hankkeen ja lupamenettelyn tämänhetkinen vaihe, suunnitellut käyttöönotto- ja luvanhakuvaiheet,

    aikataulu, suunniteltu aloituspäivämäärä, käyttöjakso ja sulkemispäivämäärä.

    1.   LAITOSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

    1.1   Laitospaikan ja ympäröivän alueen maantieteelliset, topografiset ja geologiset ominaispiirteet

    alueen kartta, josta näkyvät laitospaikan sijainti ja maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit),

    alueen merkitykselliset ominaispiirteet, mukaan lukien geologiset ominaispiirteet,

    loppusijoituslaitoksen sijainti suhteessa muihin sellaisiin laitoksiin, joiden päästöt on otettava huomioon kyseisen laitoksen päästöjen yhteydessä,

    laitospaikan sijainti muihin jäsenvaltioihin nähden, etäisyys rajoilta sekä lähimmistä taajamista ja näiden väestömäärät,

    odotetut maantieteelliset ja topografiset muutokset ajanjaksona, joka on otettu huomioon sulkemisen jälkeisten vaikutusten arvioinnissa.

    1.2   Geologia ja seismologia

    geologinen ympäristö,

    aktiiviset tektoniset prosessit, aiemmat maanjäristykset, seismisen aktiviteetin aste alueella; todennäköinen maksimaalinen seisminen aktiviteetti,

    maaperän rakenteelliset ja geotekniset ominaispiirteet, maaperän nesteytyminen (tarvittaessa),

    pintaprosessit (maanvyörymät ja eroosio) (1),

    odotetut geologiset muutokset ajanjaksona, joka on otettu huomioon sulkemisen jälkeisten vaikutusten arvioinnissa.

    1.3   Hydrologia ja hydrogeologia

    Lyhyt kuvaus hydrologisista piirteistä, joiden kautta voi aiheutua saastumista toisen jäsenvaltion alueella:

    alueelliset ja paikalliset pohjavesiesiintymät ja niiden kausivaihtelu,

    pohjaveden virtaussuunta ja -nopeus, veden poisto- ja ottopaikat,

    olemassa olevat ja ennakoidut merkittävät vedenkäyttäjät, loppusijoituslaitoksen sijainti suhteessa mahdollisiin juomavesiesiintymiin,

    lyhyt kuvaus pintavesistöistä (joet, järvet, joen suualueet, vedenotto, tulvan alle jäävät alueet jne.) ja ranta-alueista (tarvittaessa),

    veden keskivirtaus sekä maksimi- ja minimivirtaus ja niiden esiintymistiheys (tarvittaessa),

    pohjaveden kemiallinen koostumus,

    tulvavaara ja laitoksen suojaus (tarvittaessa),

    odotetut hydrologiset ja hydrogeologiset muutokset ajanjaksona, joka on otettu huomioon sulkemisen jälkeisten vaikutusten arvioinnissa.

    1.4   Meteorologia ja ilmasto

    Lyhyt kuvaus ilmastosta ja meteorologisista ominaispiirteistä:

    tuulen suunta ja nopeus,

    sateen (vesi ja lumi) voimakkuus ja kesto,

    lämpötila (keskimääräinen, minimi ja maksimi),

    ilmassa leviämisen olosuhteet,

    äärimmäiset sääilmiöt (esimerkiksi pyörremyrskyt, rajuilmat, rankkasateet, kuivuus) (1),

    odotetut muutokset ilmastossa (esim. glasiaaliset vaikutukset, ilmaston lämpenemisen mahdolliset vaikutukset) ja rannikkoalueiden osalta merenpinnan muutokset ja rannikon eroosio ajanjaksona, joka on otettu huomioon sulkemisen jälkeisten vaikutusten arvioinnissa.

    1.5   Luonnonvarat ja elintarvikkeet

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    vedenkäyttö alueella ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa,

    pääasialliset elintarvikevarat alueella ja tarvittaessa muissa jäsenvaltioissa: viljelykasvit, kotieläinten kasvatus, kalastus ja mereen tapahtuvien päästöjen osalta aluevesillä ja aluevesien ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot,

    elintarvikkeiden jakelujärjestelmä ja erityisesti vienti kyseisiltä alueilta muihin jäsenvaltioihin, mikäli tähän liittyy merkittävien altistusteiden kautta kulkeutuvista päästöistä aiheutuva altistusvaara,

    oletukset tulevista väestömalleista, elintavoista ja elintarvikkeiden lähteistä.

    1.6   Muu toiminta laitospaikan läheisyydessä

    tarvittaessa muut ydinlaitokset ja vaaralliset teollisuus- tai sotilastoiminnot, pinta- ja lentoliikenne, putkijohdot, varastot sekä muut tekijät, joilla voi olla vaikutusta laitoksen turvallisuuteen,

    suojaustoimenpiteet (tarvittaessa),

    toimintojen ennakoitu kehitys ajanjaksona, joka on otettu huomioon pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnissa.

    2.   LOPPUSIJOITUSTILA

    2.1   Tilan suunnittelu

    loppusijoituskonsepti,

    syvyys ja sijainti suhteessa geologisiin kerrostumiin (tarvittaessa)  (2),

    suunnittelukriteerit luonnonilmiöitä varten,

    jätteen sijoitusmenetelmät, täyttö- ja sulkemisstrategia ja -menetelmät,

    turvallisuutta koskeva lähestymistapa: geologisten ja rakennettujen vapautumisesteiden merkitys,

    loppusijoitustilan sulkeminen,

    jätteen takaisinottoa koskeva lähestymistapa (tarvittaessa),

    loppusijoituspaikalle rakennettavat jätteen käsittely- ja pakkauslaitokset ja välivarastot.

    2.2   Loppusijoitustilaan sijoitettavat jätteet

    jätetyypit,

    jätteen muoto, käytetyt pakkausmenetelmät ja jäteastioiden ominaispiirteet (tarvittaessa),

    luettelo jätteistä; määrät ja radionuklidien aktiivisuus,

    mahdollinen lämmöntuotanto, mahdollinen kaasuntuotanto, mahdollinen kriittisyys (tarvittaessa),

    jätteen hyväksyntävaatimukset/-kriteerit, jätepakkausten varmennusmenettely ja tekniikat, joilla varmistetaan vahvistettujen jätteenhyväksyntäkriteerien noudattaminen.

    2.3   Ilmastointijärjestelmät sekä kaasumaisten ja ilmassa kulkeutuvien jätteiden käsittely

    Kuvaus ilmastointi-, suodatus- ja päästöjärjestelmistä tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa (tarvittaessa).

    2.4   Vedenpoistojärjestelmä ja nestemäisen jätteen käsittely

    Kuvaus mahdollisesti saastuneen veden keruu-, poisto- ja päästöjärjestelmistä tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa (tarvittaessa).

    2.5   Sekundaarisen kiinteän ja nestemäisen jätteen huolto tavanomaisissa olosuhteissa ja onnettomuustapauksissa

    sekundaarisen nestemäisen ja kiinteän radioaktiivisen jätteen luokat ja arvioidut määrät,

    jätteen varastointi ja kuljettaminen,

    jätteenkäsittely.

    3.   LAITOKSEN RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT ILMAAN TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    Jätteen loppusijoituslaitosten tavanomaisen toiminnan aikana odotetaan syntyvän vain hyvin vähän tai ei lainkaan radioaktiivisten aineiden päästöjä eikä väestölle ennakoida aiheutuvan merkittävää altistusta. Siksi tätä kohtaa ei sovelleta, jos radioaktiivisille päästöille ei ole annettu lupaa. Jos sen sijaan radionuklideille on vahvistettu päästörajat ja päästöjä mitataan, yleiset tiedot on toimitettava liitteessä II olevassa 3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

    4.   LAITOKSEN NESTEMÄISET RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    Jätteen loppusijoituslaitosten tavanomaisen toiminnan aikana odotetaan syntyvän vain hyvin vähän tai ei lainkaan radioaktiivisten aineiden päästöjä eikä väestölle ennakoida aiheutuvan merkittävää altistusta. Siksi tätä kohtaa ei sovelleta, jos radioaktiivisille päästöille ei ole annettu lupaa. Jos sen sijaan radionuklideille on vahvistettu päästörajat ja päästöjä mitataan, yleiset tiedot on toimitettava liitteessä II olevassa 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

    5.   LAITOKSESSA SYNTYVÄN KIINTEÄN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN HÄVITTÄMINEN

    Tätä kohtaa ei yleensä sovelleta.

    6.   RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN SUUNNITTELEMATTOMAT PÄÄSTÖT

    6.1   Sellaisten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuvien onnettomuuksien tarkastelu, jotka voivat johtaa radioaktiivisten aineiden suunnittelemattomiin päästöihin. Turvallisuusarviointiraportissa tarkastellut onnettomuudet ja suunnittelemattomien päästöjen arvioidut säteilyvaikutukset.

    6.2   Ilmaan kohdistuvien päästöjen säteilyvaikutusten arviointi

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat  (3), ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa päästöjä ilmaan,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä ilmassa, laskeumaa, leijumaa ja siirtymistä ravintoketjujen kautta sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    suurimmat radioaktiivisten aineiden kertymät ilmassa lähellä maanpintaa ja maanpinnalla laskettuna yhteen ajallisesti (kuivalla ja kostealla säällä) eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja merkityksellisillä alueilla muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    6.3   Vesistöihin kohdistuvien päästöjen säteilyvaikutusten arviointi

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa nestemäisiä päästöjä,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä vesistöihin, kulkeutumista sedimentaation ja ioninvaihdon kautta ja siirtymistä ravintoketjujen välityksellä sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    7.   VALMIUSSUUNNITELMAT; SOPIMUKSET MUIDEN JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

    Mahdollisista säteilyhätätilanteista, jotka saattavat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on ilmoitettava seuraavat tiedot säteilysuojelun järjestämisen helpottamiseksi näissä valtioissa.

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    erityyppisille vastatoimille määrätyt interventiotasot,

    valmiussuunnitteluun liittyvät järjestelyt, mukaan lukien laitokselle hyväksytyt varautumisalueet,

    käytössä olevat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi nopeasti muiden jäsenvaltioiden kanssa, useampaa kuin yhtä maata koskeviin tietoihin liittyvät kahdenväliset tai monenväliset sopimukset sekä valmiussuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon ja keskinäisen avunannon koordinointi,

    valmiussuunnitelmien testausjärjestelyt kiinnittäen erityistä huomiota muiden jäsenvaltioiden osallisuuteen.

    8.   SULKEMISEN JÄLKEINEN AIKA

    Sulkemisen jälkeiset eri vaiheet (esim. aktiivisen ja passiivisen institutionaalisen valvonnan vaiheet) olisi otettava huomioon tarpeen mukaan.

    8.1   Säädökset ja hallinnolliset määräykset

    loppusijoitustilan sulkemista koskevat suunnitelmat,

    huomioon otetut ajanjaksot (aktiivisen ja passiivisen institutionaalisen valvonnan ajanjaksot),

    kuvaus aktiivisen institutionaalisen valvonnan ajanjaksolle suunnitelluista toimenpiteistä,

    kuvaus passiivisen institutionaalisen valvonnan ajanjaksolle suunnitelluista toimenpiteistä,

    tietojen kirjaaminen,

    lisälaitteistojen purkuohjelma,

    säännölliset turvallisuuskatselmukset ennen sulkemista.

    8.2   Säteilyvaikutukset sulkemisen jälkeen

    Jos tavanomaisesta kehityksestä ja vapautumisesteiden varhaisesta rappeutumisesta johtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    vapautumisesteiden redundanssi ja suorituskyky (tarvittaessa),

    huomioon otetut ajanjaksot,

    analysoidut piirteet, tapahtumat ja prosessit, kuvaus oletetuista skenaarioista (lyhyt kuvaus tavanomaisen kehityksen skenaariosta, merkityksellisimmistä rappeutumisskenaarioista ja skenaarioista, joissa ihmiset tunkeutuvat laitokseen),

    säteilyvaikutuksen arvioinnissa käytetyt menetelmät ja tekniikat,

    parametrit ja oletukset,

    pääasialliset altistustiet loppusijoitustilan läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat, tavanomaisen kehityksen ja vapautumisesteiden varhaisen rappeutumisen seurauksena,

    radionuklidien päästöjen aktiivisuus ja ajoitus,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ja/tai arvioidut riskit ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet,

    epävarmuustekijöiden arviointi.

    9.   YMPÄRISTÖN VALVONTA

    ulkoisen säteilyn ja radioaktiivisten aineiden operatiivinen valvonta ilmassa, vedessä, maaperässä ja ravintoketjuissa joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisten viranomaisten toimesta (näytteenottotavat ja näytteenottotiheys, tavanomaisissa ja onnettomuustilanteissa käytettyjen valvontavälineiden tyypit),

    suuntaviivat sulkemisen jälkeistä radioaktiivisten aineiden valvontaa varten ilmassa, vedessä, maaperässä ja ravintoketjuissa joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisten viranomaisten toimesta (1),

    mahdolliset ympäristön valvontaa koskevat yhteistyöjärjestelyt naapurijäsenvaltioiden kanssa.

    Huomautukset:


    (1)  Koskee ainoastaan uusia maanpäällisiä loppusijoitustiloja.

    (2)  Koskee ainoastaan geologisia loppusijoitustiloja.

    (3)  Jäsenvaltiot, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi valittava ottaen huomioon etäisyys laitoksesta sekä tuulen suunta kaasumaisten päästöjen osalta ja vesistöreitit nestemäisten päästöjen osalta.


    LIITE V

    Yleiset tiedot sellaisen suunnitelman muutoksista, josta on jo annettu lausunto

    VAKIOLOMAKE

    1.

    Laitoksen nimi ja sijainti:

    2.

    Komission lausunnon päivämäärä:

    3.

    Lyhyt kuvaus suunnitelluista muutoksista:

    4.

    Nykyisen suunnitelman sallitut päästörajat ja muut asiaan liittyvät ehdot:

    4.1

    Kaasumaiset päästöt:

    4.2

    Nestemäiset päästöt:

    4.3

    Kiinteä jäte:

    5.

    Viranomaisten kaavailemat uudet päästörajat, mukaan lukien muutokset oletetussa radionuklidikoostumuksessa, sekä muut asiaan liittyvät ehdot:

    5.1

    Kaasumaiset päästöt:

    5.2

    Nestemäiset päästöt:

    5.3

    Kiinteä jäte:

    6.

    Uusien päästörajojen ja niihin liittyvien vaatimusten (kaasumaiset ja/tai nestemäiset päästöt) vaikutukset muiden jäsenvaltioiden väestön altistumisarvioihin:

    7.

    Muutosten vaikutukset kiinteän jätteen hävittämiseen:

    8.

    Muutosten vaikutukset aiemmassa lausunnossa huomioon otettuihin suunnitteluperustaonnettomuuksiin:

    9.

    Jos kyseessä on uusi suunnitteluperustaonnettomuus: kuvaus ja säteilyvaikutusten arviointi:

    10.

    Muutosten vaikutukset nykyisiin valmiussuunnitelmiin ja nykyiseen ympäristön valvontaan:


    LIITE VI

    Yleiset tiedot sellaisen suunnitelman muutoksista, josta ei ole annettu lausuntoa

    Johdanto

    yleisesittely suunnitelmasta,

    lupamenettelyn tämänhetkinen vaihe.

    1.   LAITOSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

    1.1   Laitospaikan ja ympäröivän alueen maantieteelliset, topografiset ja geologiset ominaispiirteet

    alueen kartta, josta näkyvät laitospaikan sijainti ja maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit),

    alueen merkitykselliset ominaispiirteet, mukaan lukien geologiset ominaispiirteet,

    laitoksen sijainti suhteessa muihin sellaisiin laitoksiin, joiden päästöt on otettava huomioon yhdessä kyseessä olevan laitoksen päästöjen kanssa,

    laitospaikan sijainti muihin jäsenvaltioihin nähden, etäisyys rajoilta sekä lähimmistä taajamista ja näiden väestömäärät.

    1.2   Hydrologia

    Tässä 1.2 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos laitoksen nestemäisiä radioaktiivisia päästöjä tavanomaisissa olosuhteissa koskevassa muutoksessa kaavaillaan sallittujen rajojen tai niihin liittyvien vaatimusten lieventämistä nykyiseen suunnitelmaan nähden tai jos päästöjä vesistöihin aiheuttavan suunnitteluperustaonnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet.

    Sellaisten laitosten osalta, jotka sijaitsevat vesistön lähellä ja joista saattaa tätä vesistöä pitkin aiheutua saastumista toisen jäsenvaltion alueella, lyhyt kuvaus asiaan kuuluvista hydrologisista piirteistä, jotka ulottuvat yhden tai useamman jäsenvaltion alueelle, esimerkiksi:

    lyhyt kuvaus reiteistä, sivujoista, joen suualueesta, vedenotosta, tulvan alle jäävistä alueista jne.,

    veden keskivirtaus sekä maksimi- ja minimivirtaus ja niiden esiintymistiheys,

    lyhyt kuvaus ranta-alueista,

    virtausten, vuoroveden ja veden kiertokulun suunta ja voimakkuus niin paikallisesti kuin alueellisesti.

    1.3   Meteorologia

    Tässä 1.3 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos laitoksen kaasumaisia radioaktiivisia päästöjä tavanomaisissa olosuhteissa koskevassa muutoksessa kaavaillaan sallittujen rajojen tai niihin liittyvien vaatimusten lieventämistä nykyiseen suunnitelmaan nähden tai jos päästöjä ilmaan aiheuttavan suunnitteluperustaonnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet.

    Paikallinen ilmasto ja seuraavien ilmiöiden esiintymistiheydet:

    tuulen suunta ja nopeus,

    sateen voimakkuus ja kesto,

    kunkin tuulisektorin osalta ilmassa leviämisen olosuhteet ja lämpötilainversioiden kesto,

    äärimmäiset sääilmiöt (esimerkiksi pyörremyrskyt, rajuilmat, rankkasateet, kuivuus).

    1.4   Luonnonvarat ja elintarvikkeet

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    vedenkäyttö alueella ja tarvittaessa naapurijäsenvaltioissa,

    pääasialliset elintarvikevarat alueella ja tarvittaessa muissa jäsenvaltioissa: viljelykasvit, kotieläinten kasvatus, kalastus, metsästys ja mereen tapahtuvien päästöjen osalta aluevesillä ja aluevesien ulkopuolella tapahtuvaa kalastusta koskevat tiedot,

    elintarvikkeiden jakelujärjestelmä ja erityisesti vienti kyseisiltä alueilta muihin jäsenvaltioihin, mikäli tähän liittyy merkittävien altistusteiden kautta kulkeutuvista päästöistä aiheutuva altistusvaara.

    2.   LAITOS

    lyhyt kuvaus laitoksesta,

    prosessien tyyppi, tarkoitus ja pääpiirteet,

    laitoksen pohjapiirros,

    turvajärjestelyt,

    jätteiden käsittely,

    merkitykselliset tiedot muutoksesta.

    3.   LAITOKSEN RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT ILMAAN TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    Tässä 3 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos laitoksen kaasumaisia radioaktiivisia päästöjä tavanomaisissa olosuhteissa koskevassa muutoksessa kaavaillaan sallittujen rajojen tai niihin liittyvien vaatimusten lieventämistä nykyiseen suunnitelmaan nähden.

    3.1   Voimassa oleva lupamenettely

    voimassa olevan menettelyn pääpiirteet,

    nykyiset sallitut päästörajat,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    3.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    3.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    3.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    3.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat (1):

    päästöjen leviäminen ilmassa,

    laskeuma ja leijuma,

    ravintoketjut, sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    3.4.2   Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettuihin kaavailtuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet ilmassa lähellä maanpintaa sekä maanpinnan kontaminaatiotasot eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvan vertailuryhmän ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmien vastaavat vuotuiset altistustasot: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    3.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt ilmaan

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    4.   LAITOKSEN NESTEMÄISET RADIOAKTIIVISET PÄÄSTÖT TAVANOMAISISSA OLOSUHTEISSA

    Tässä 4 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos laitoksen nestemäisiä radioaktiivisia päästöjä tavanomaisissa olosuhteissa koskevassa muutoksessa kaavaillaan sallittujen rajojen tai niihin liittyvien vaatimusten lieventämistä nykyiseen suunnitelmaan nähden.

    4.1   Voimassa oleva lupamenettely

    käytössä olevan yleisen menettelyn pääpiirteet,

    nykyiset sallitut päästörajat,

    viranomaisten kaavailemat päästörajat ja niihin liittyvät vaatimukset sekä oletettu radionuklidikoostumus.

    4.2   Tekniset näkökohdat

    odotetut vuotuiset päästöt,

    radioaktiivisten päästöjen koostumus ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    päästöjen hallinta, siinä käytetyt menetelmät ja päästöreitit.

    4.3   Päästöjen valvonta

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    4.4   Arviointi päästöjen siirtymisestä ihmiseen

    Jos tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvista päästöistä arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 10 μSv:n enimmäisaltistus vuodessa eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa efektiivisiä annoksia koskevia tietoja, jos laitoksen läheisyydessä asuvien vertailuryhmien annokset ilmoitetaan.

    4.4.1   Mallit, tarvittaessa myös geneeriset mallit, ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen seurauksia laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat:

    päästöjen leviäminen vedessä,

    päästöjen kulkeutuminen sedimentaation ja ioninvaihdon kautta,

    ravintoketjut, meren pärskeiden sisäänhengitys, ulkoinen altistus jne.,

    elintavat (ruokavalio, altistusaika jne.),

    muut laskennassa käytetyt parametriarvot.

    4.4.2   Edellä 4.1 kohdassa tarkoitettuihin päästörajoihin liittyvien pitoisuus- ja altistustasojen arviointi:

    vuotuiset keskimääräiset aktiivisuuspitoisuudet pintavesissä niissä kohdissa, joissa pitoisuudet ovat suurimmat, laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    laitoksen läheisyydessä asuvasta vertailuryhmästä ja muiden jäsenvaltioiden vertailuryhmistä: aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    4.5   Muiden laitosten radioaktiiviset päästöt samoihin vesistöihin

    Menettelyt laitoksen päästöjen koordinoimiseksi 1.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen muiden laitosten radioaktiivisten päästöjen kanssa.

    5.   LAITOKSESSA SYNTYVÄN KIINTEÄN RADIOAKTIIVISEN JÄTTEEN HÄVITTÄMINEN

    Tässä 5 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos laitoksen kiinteiden radioaktiivisten jätteiden hävittämistä tavanomaisissa olosuhteissa koskevassa muutoksessa kaavaillaan sallittujen rajojen tai niihin liittyvien vaatimusten lieventämistä nykyiseen suunnitelmaan nähden.

    5.1   Kiinteä radioaktiivinen jäte

    kiinteän radioaktiivisen jätteen luokat ja arvioidut määrät,

    käsittely ja pakkaus,

    varastointijärjestelyt laitospaikalla.

    5.2   Ympäristöön kohdistuva säteilyvaara

    ympäristöön kohdistuvan vaaran arviointi,

    toteutetut varotoimet.

    5.3   Jätteen siirtämistä koskevat järjestelyt laitospaikan ulkopuolella

    5.4   Materiaalien vapauttaminen turvallisuutta koskevissa perusnormeissa asetettujen vaatimusten noudattamisesta

    saastuneiden tai aktivoituneiden materiaalien vapauttamista koskeva kansallinen strategia, kriteerit ja menettelyt,

    toimivaltaisten viranomaisten vahvistamat vapauttamisrajat hävittämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten,

    vapautettujen materiaalien kaavaillut tyypit ja määrät.

    6.   RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN SUUNNITTELEMATTOMAT PÄÄSTÖT

    Tässä 6 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos suunnitteluperustaonnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet.

    6.1   Sellaisten sisäisistä ja ulkoisista syistä johtuvien onnettomuuksien tarkastelu, jotka voivat johtaa radioaktiivisten aineiden suunnittelemattomiin päästöihin

    Luettelo turvallisuusselvityksessä tarkastelluista onnettomuuksista.

    6.2   Suunnitteluperustaonnettomuudet, jotka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ottaneet huomioon arvioidessaan suunnittelemattomien päästöjen mahdollisia säteilyvaikutuksia

    Huomioon otettujen onnettomuuksien pääpiirteet ja niiden valintaperusteet.

    Muutoksen vaikutus suunnitteluperustaonnettomuuksiin.

    6.3   Suunnitteluperustaonnettomuuksien säteilyvaikutusten arviointi

    6.3.1   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä ilmaan

    Tässä 6.3.1 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos päästöjä ilmaan aiheuttavan suunnitteluperustaonnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet.

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa päästöjä ilmaan,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä ilmassa, laskeumaa, leijumaa ja siirtymistä ravintoketjujen kautta sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja laitoksen läheisyydessä ja muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    suurimmat radioaktiivisten aineiden kertymät ilmassa lähellä maanpintaa ja maanpinnalla laskettuna yhteen ajallisesti (kuivalla ja kostealla säällä) eniten altistuvilla alueilla laitoksen läheisyydessä ja merkityksellisillä alueilla muissa jäsenvaltioissa, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    Jos tietoja ei ole jo toimitettu 3.3 kohdan nojalla:

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    6.3.2   Onnettomuudet, joista aiheutuu päästöjä vesistöihin

    Tässä 6.3.2 kohdassa mainitut tiedot vaaditaan ainoastaan, jos päästöjä vesistöihin aiheuttavan suunnitteluperustaonnettomuuden mahdolliset seuraukset ovat kasvaneet.

    Jos suunnitteluperustaonnettomuudesta arvioidaan aiheutuvan laitoksen läheisyydessä asuville aikuisille, lapsille ja pikkulapsille alle 1 mSv:n enimmäisaltistus eikä ole olemassa poikkeuksellisia altistusteitä, jotka liittyvät esimerkiksi elintarvikkeiden vientiin, muista jäsenvaltioista, joihin vaikutukset kohdistuvat, ei tarvitse toimittaa altistustasoja koskevia tietoja, jos altistustasot laitoksen läheisyydessä ilmoitetaan.

    oletukset, joita on käytetty laskettaessa nestemäisiä päästöjä,

    päästöreitit; päästöjen jakautuminen ajallisesti,

    terveyden kannalta merkityksellisten vapautuneiden radionuklidien määrät ja fysikaalis-kemialliset muodot,

    mallit ja parametriarvot, joita on käytetty laskettaessa päästöjen leviämistä vesistöihin, kulkeutumista sedimentaation ja ioninvaihdon kautta ja siirtymistä ravintoketjujen välityksellä sekä arvioitaessa merkittävien altistusteiden kautta tapahtuvan altistumisen enimmäistasoja,

    odotettu radioaktiivisen saastumisen taso elintarvikkeissa, joita voidaan viedä muihin jäsenvaltioihin, joihin vaikutukset kohdistuvat,

    vastaavat enimmäisaltistustasot: laitoksen läheisyydessä ja muiden jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, merkityksellisillä alueilla asuvien aikuisten, lasten ja pikkulasten efektiiviset annokset ottaen huomioon kaikki merkittävät altistustiet.

    Jos tietoja ei ole jo toimitettu 4.3 kohdan nojalla:

    näytteenotto päästöistä sekä niiden mittaaminen ja analysointi joko toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta,

    valvontalaitteiden pääpiirteet,

    hälytystasot, interventiotoimet (manuaaliset ja automaattiset).

    7.   VALMIUSSUUNNITELMAT; SOPIMUKSET MUIDEN JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

    Mahdollisista säteilyhätätilanteista, jotka saattavat vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin, on ilmoitettava seuraavat tiedot säteilysuojelun järjestämisen helpottamiseksi näissä valtioissa.

    Lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

    erityyppisille vastatoimille määrätyt interventiotasot,

    valmiussuunnitteluun liittyvät järjestelyt, mukaan lukien laitokselle hyväksytyt varautumisalueet,

    käytössä olevat järjestelyt tietojen vaihtamiseksi nopeasti muiden jäsenvaltioiden kanssa, useampaa kuin yhtä maata koskeviin tietoihin liittyvät kahdenväliset tai monenväliset sopimukset sekä valmiussuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon ja keskinäisen avunannon koordinointi,

    valmiussuunnitelmien testausjärjestelyt kiinnittäen erityistä huomiota muiden jäsenvaltioiden osallisuuteen.

    8.   YMPÄRISTÖN VALVONTA

    Muutokseen liittyvät asiaankuuluvat tiedot.


    (1)  Jäsenvaltiot, joihin vaikutukset kohdistuvat, olisi valittava ottaen huomioon etäisyys laitoksesta sekä tuulen suunta kaasumaisten päästöjen osalta ja vesistöreitit nestemäisten päästöjen osalta.


    KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/68


    EU:n JA KROATIAN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2010,

    annettu 25 päivänä toukokuuta 2010,

    Kroatian osallistumisesta Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaan tarkkailijana ja tähän osallistumiseen liittyvistä edellytyksistä

    (2010/636/EU)

    EU:N JA KROATIAN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (1),

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15 päivänä helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 (2) ja erityisesti sen 28 artiklan 2 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Luxemburgissa joulukuussa 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että osallistuminen yhteisön virastojen toimintaan on yksi keino tehostaa liittymistä valmistelevaa strategiaa. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan ”hakijavaltiot voivat osallistua joidenkin yhteisön virastojen toimintaan tapauskohtaisesti tehtävän päätöksen perusteella”.

    (2)

    Kroatia tukee Euroopan unionin perusoikeusvirastolle (jäljempänä ’virasto’) asetettuja tavoitteita ja hyväksyy sen soveltamisalan ja tehtävät, sellaisina kuin niistä säädetään asetuksessa (EY) N:o 168/2007.

    (3)

    On aiheellista sallia Kroatian osallistuminen tarkkailijana viraston toimintaan ja vahvistaa osallistumisen edellytykset, myös viraston aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuutta ja henkilöstöä koskevat säännökset.

    (4)

    Samoin on aiheellista, että virasto käsittelee asetuksen (EY) N:o 168/2007 soveltamisalalla Kroatiassa ilmeneviä perusoikeuskysymyksiä siinä määrin kuin se on tarpeen Kroatian lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain yhteisön lainsäädäntöön,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla

    Kroatia osallistuu ehdokasmaan ominaisuudessa tarkkailijana asetuksella (EY) N:o 168/2007 perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaan.

    2 artikla

    1.   Virasto voi käsitellä asetuksen (EY) N:o 168/2007 3 artiklan 1 kohdan mukaisella soveltamisalalla Kroatiassa ilmeneviä perusoikeuskysymyksiä siinä määrin kuin se on tarpeen maan lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain yhteisön lainsäädäntöön.

    2.   Tässä tarkoituksessa virasto voi suorittaa asetuksen (EY) N:o 168/2007 4 ja 5 artiklassa säädettyjä tehtäviä Kroatiassa.

    3 artikla

    Kroatia rahoittaa asetuksen (EY) N:o 168/2007 4 artiklassa kuvattua viraston toimintaa tämän päätöksen liitteessä säädetyn mukaisesti.

    4 artikla

    1.   Kroatia nimeää tarkkailijan ja tämän varahenkilön, joiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 168/2007 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. He voivat osallistua hallintoneuvoston toimintaan tasavertaisesti jäsenvaltioiden nimeämien jäsenten ja varajäsenten kanssa, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

    2.   Kroatia nimeää valtionhallinnon virkamiehen asetuksen (EY) N:o 168/2007 8 artiklan 1 kohdan mukaiseksi kansalliseksi yhteyshenkilöksi.

    3.   Kroatia ilmoittaa komissiolle 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden nimet, pätevyyden ja yhteystiedot neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

    5 artikla

    Virastolle toimitettuja ja siltä peräisin olevia tietoja voidaan julkaista, ja ne annetaan yleisön käyttöön edellyttäen, että luottamukselliset tiedot suojataan Kroatiassa samalla tavoin kuin yhteisössä.

    6 artikla

    Virastolla on Kroatiassa sama oikeuskelpoisuus, joka maan lainsäädännössä taataan oikeussubjekteille.

    7 artikla

    Jotta virasto ja sen henkilöstö voisivat hoitaa tehtävänsä, Kroatia myöntää samat erioikeudet ja vapaudet, joista määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 1–4 artiklassa, 6 ja 7 artiklassa, 11–14 artiklassa sekä 16, 18 ja 19 artiklassa.

    8 artikla

    Poiketen siitä, mitä neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (3) tarkoitettujen yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, Kroatian kansalaisia, joilla on täydet kansalaisoikeudet, voidaan ottaa palvelukseen viraston johtajan tekemällä sopimuksella.

    9 artikla

    Sopimuspuolet toteuttavat tästä päätöksestä niille johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet ja ilmoittavat niistä vakautus- ja assosiaationeuvostolle.

    10 artikla

    Tämä päätös tulee voimaan sen tekemistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

    Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2010.

    EU:n ja Kroatian vakautus- ja assosiaationeuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    G. JANDROKOVIĆ


    (1)  EUVL L 26, 28.1.2005, s. 3.

    (2)  EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.

    (3)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.


    LIITE

    KROATIAN RAHOITUSOSUUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTON TOIMINNASTA

    1.

    Rahoitusosuus, jonka Kroatia maksaa Euroopan unionin yleiseen talousarvioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (jäljempänä ’virasto’) toimintaan osallistumisesta, sellaisena kuin kyseinen osuus vahvistetaan 2 kohdassa, vastaa kaikkia kustannuksia Kroatian osallistumisesta kyseiseen toimintaan.

    2.

    Rahoitusosuus, jonka Kroatia maksaa Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, on seuraava:

    Vuosi 1:

    180 020 EUR

    Vuosi 2:

    180 020 EUR

    Vuosi 3:

    180 020 EUR

    Vuosi 4:

    205 020 EUR

    Vuosi 5:

    205 020 EUR

    3.

    Yhteisön avustusohjelmista mahdollisesti maksettavasta taloudellisesta tuesta sovitaan erikseen asianomaisen yhteisön ohjelman mukaisesti.

    4.

    Kroatian rahoitusosuutta hallinnoidaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) mukaisesti.

    5.

    Virasto korvaa Kroatian edustajien ja asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta viraston toimintaan tai sen työohjelman täytäntöönpanoon liittyviin kokouksiin, samoin perustein ja samoja menettelyjä noudattaen kuin mitä kulloinkin sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltioihin.

    6.

    Tämän päätöksen voimaantulon jälkeen ja kunkin sitä seuraavan vuoden alussa komissio pyytää Kroatiaa maksamaan tässä päätöksessä vahvistetun osuuden viraston toiminnan rahoittamisesta. Kroatia maksaa osallistumisensa ensimmäisenä kalenterivuotena määrän, joka lasketaan suhteessa osallistumisen alkamispäivästä vuoden loppuun saakka. Seuraavien vuosien rahoitusosuus on tämän päätöksen mukainen.

    7.

    Rahoitusosuus ilmoitetaan euroina, ja se maksetaan komission euromääräiselle pankkitilille.

    8.

    Kroatia maksaa rahoitusosuutensa 30 päivän kuluessa komission esittämästä maksupyynnöstä.

    9.

    Jos osuuden maksu viivästyy, Kroatia maksaa maksamattomasta määrästä korkoa eräpäivästä alkaen. Viivästyskorkona käytetään eräpäivänä voimassa olevaa Euroopan keskuspankin euromääräisiin toimiinsa soveltamaa korkoa korotettuna 1,5 prosenttiyksiköllä.


    (1)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.


    23.10.2010   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 279/71


    TULLIYHTEISTYÖSEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2010,

    annettu 24 päivänä kesäkuuta 2010,

    yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti

    valtuutettuja talouden toimijoita koskevien ohjelmien vastavuoroisesta tunnustamisesta Euroopan unionissa ja Japanissa

    (2010/637/EU)

    TULLIYHTEISTYÖSEKAKOMITEA (jäljempänä ’sekakomitea’), joka

    ottaa huomioon yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin välisen sopimuksen (jäljempänä ’tulliyhteistyösopimus’), joka allekirjoitettiin 30 päivänä tammikuuta 2008, ja erityisesti sen 21 artiklan,

    ottaa huomioon, että yhteinen arviointi on vahvistanut, että valtuutettuja talouden toimijoita (jäljempänä ’AEO’) koskevat ohjelmat ovat Euroopan unionissa (jäljempänä ’unioni’) ja Japanissa turvallisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä aloitteita, sekä paljastanut, että AEO-ohjelmiin osallistumista koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat yhteensopivia ja johtavat samankaltaisiin tuloksiin,

    ottaa huomioon, että ohjelmissa sovelletaan kansainvälisesti tunnustettuja turvallisuusnormeja, joita suositetaan Maailman tullijärjestön (WCO) SAFE-normikehyksessä (jäljempänä ’SAFE-kehys’),

    tunnustaa kumpaankin ohjelmaan liittyvän lainsäädännön ja hallinnoinnin erityisluonteen,

    ottaa huomioon, että unionin ja Japanin on tulliyhteistyösopimuksen mukaisesti määrä kehittää tulliyhteistyötä kaupan helpottamiseksi ja että niiden AEO-ohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen voi edistää merkittävästi tullitoiminnan turvallisuutta ja vaarattomuutta sekä helpottaa kansainvälisen toimitusketjun toimintaa, ja

    ottaa huomioon, että vastavuoroinen tunnustaminen antaa unionille ja Japanille mahdollisuuden antaa toimijoille, jotka ovat investoineet toimitusketjun turvallisuuteen ja jotka on sertifioitu unionin tai Japanin AEO-ohjelmissa, niitä hyödyttäviä helpotuksia,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    I

    Vastavuoroinen tunnustaminen ja vastuu täytäntöönpanosta

    1.

    Tunnustetaan vastavuoroisesti, että unionin ja Japanin AEO-ohjelmat ovat yhteensopivia ja yhtäläisiä, ja hyväksytään vastavuoroisesti vastaavat toimijoille myönnetyt AEO-asemat.

    2.

    Tulliyhteistyösopimuksen 1 artiklan c alakohdassa määritellyt tulliviranomaiset (jäljempänä ’tulliviranomaiset’) ovat vastuussa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

    3.

    Asianomaiset AEO-ohjelmat ovat

    a)

    valtuutettuja talouden toimijoita koskeva Euroopan unionin ohjelma (johon kuuluvat AEO-todistukset vaarattomuudesta ja turvallisuudesta ja AEO-todistukset yksinkertaistetuista menettelyistä sekä vaarattomuudesta ja turvallisuudesta)

    (neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (1) ja komission asetus (ETY) No 2454/93 (2), sellaisina kuin ne ovat muutettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (3) ja asetukseen (EY) N:o 1875/2006 (4) sisältyvällä II A osastolla); ja

    b)

    valtuutettuja talouden toimijoita koskeva Japanin ohjelma (tullilaki).

    II

    Yhteensopivuus

    1.

    Tulliviranomaiset ylläpitävät ohjelmien välistä yhdenmukaisuutta ja varmistavat, että kumpaankin ohjelmaan sovellettavat normit säilyvät yhteensopivina seuraavien seikkojen osalta:

    a)

    hakumenettely, jolla AEO-asema myönnetään;

    b)

    hakemusten arviointi; ja

    c)

    AEO-aseman myöntäminen ja valvonta.

    2.

    Tulliviranomaiset varmistavat, että ohjelmat toimivat SAFE-kehyksessä.

    III

    Edut

    1.

    Kukin tulliviranomainen tarjoaa vastaavat edut talouden toimijoille, joilla on AEO-asema toisen tulliviranomaisen ohjelmassa.

    Näihin kuuluvat erityisesti seuraavat edut:

    a)

    toimijan AEO-asema, jonka toinen tulliviranomainen on hyväksynyt, otetaan myönteisellä tavalla huomioon riskinarvioinnissa tarkastusten vähentämiseksi sekä muissa turvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä; ja

    b)

    pyritään luomaan toiminnan jatkuvuuden takaava yhteinen mekanismi, jonka avulla voidaan reagoida kauppavirtojen häiriöihin, jotka johtuvat turvallisuuteen liittyvistä kohonneista hälytystasoista, rajojen sulkemisesta ja/tai luonnononnettomuuksista, hätätilanteista tai muista merkittävistä vaaratilanteista, ja jolla tulliviranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan helpottaa ja nopeuttaa AEO-toimijoiden ensisijaisia tavarantoimituksia.

    2.

    Kukin tulliviranomainen voi myös tarjota kaupan helpottamiseksi muita etuja tämän päätöksen V osan 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen.

    3.

    Kullakin tulliviranomaisella on edelleen valtuudet keskeyttää niiden etujen voimassaolo, jotka on annettu toisen tulliviranomaisen ohjelmaan kuuluville jäsenille tämän päätöksen nojalla. Tulliviranomaisen suorittamasta etujen voimassaolon keskeyttämisestä ja sen perusteista ilmoitetaan viipymättä toiselle tulliviranomaisille neuvotteluja varten.

    4.

    Kukin tulliviranomainen ilmoittaa toisen tulliviranomaisen ohjelmassa AEO-asemassa oleviin talouden toimijoihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista kyseiselle toiselle tulliviranomaiselle sen varmistamiseksi, että kyseisen toisen tulliviranomaisen myöntämien etujen ja AEO-aseman asianmukaisuus selvitetään viipymättä.

    IV

    Tietojenvaihto ja viestintä

    1.

    Tulliviranomaiset lisäävät viestintää tämän päätöksen tehokasta täytäntöönpanoa varten. Ne vaihtavat tietoja ohjelmistaan ja edistävät niitä koskevaa viestintää erityisesti

    a)

    antamalla ajantasaisia tietoja ohjelmiensa toiminnasta ja kehityksestä sopivasti ajoitettuina;

    b)

    harjoittamalla kumpaakin osapuolta hyödyttävää tietojenvaihtoa toimitusketjun turvallisuudesta; ja

    c)

    varmistamalla tehokkaan viestinnän Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston ja Japanin tullihallinnon kansainvälisen tietopalvelun kanssa toimitusketjun turvallisuuteen liittyvien riskinhallintakäytäntöjen parantamiseksi ohjelmien osanottajien osalta.

    2.

    Tietojenvaihto tapahtuu tulliyhteistyösopimuksen mukaisesti sähköisessä muodossa.

    3.

    Erityisesti ohjelmien osanottajia koskevia tietoja ja niihin liittyvää dataa vaihdetaan järjestelmällisesti sähköisessä muodossa.

    4.

    AEO-ohjelmissa valtuutetuista talouden toimijoista vaihdettavia yksityiskohtaisia tietoja ovat muun muassa seuraavat:

    a)

    AEO-asemassa olevan talouden toimijan nimi;

    b)

    kyseisen talouden toimijan osoite;

    c)

    kyseisen talouden toimijan asema;

    d)

    validoinnin tai valtuutuksen myöntämisen päivämäärä;

    e)

    keskeytykset ja peruutukset;

    f)

    yksilöllinen lupanumero (esimerkiksi EORI- tai AEO-numerot); ja

    g)

    muut tiedot, joista tulliviranomaiset voivat sopia keskenään.

    5.

    Tulliviranomaiset takaavat tietosuojan tulliyhteistyösopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan mukaisesti.

    6.

    Vaihdettuja tietoja käytetään ainoastaan tämän päätöksen täytäntöönpanotarkoituksiin.

    V

    Neuvottelut ja uudelleentarkastelu

    1.

    Kaikki tämän päätökseen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset ratkaistaan tulliviranomaisten välisillä neuvotteluilla tulliyhteistyösopimuksen puitteissa.

    2.

    Sekakomitea tarkastelee tämän päätöksen täytäntöönpanoa säännöllisesti uudelleen. Uudelleentarkasteluun voivat sisältyä erityisesti seuraavat seikat:

    a)

    yhteiset tarkastukset vastavuoroisen tunnustamisen vahvuuksien ja heikkouksien selvittämiseksi;

    b)

    näkemysten vaihto vaihdettavista tiedoista ja eduista, myös tulevista eduista, jotka myönnetään toimijoille tämän päätöksen III osan 2 kohdan mukaisesti;

    c)

    näkemysten vaihto turvasäännöksistä ja -määräyksistä, kuten pöytäkirjoista, joita on noudatettava vakavan turvallisuutta vaarantavan välikohtauksen aikana tai sen jälkeen (toiminnan jatkaminen) tai silloin, kun vastavuoroinen tunnustaminen on olosuhteiden vuoksi aiheellista keskeyttää;

    d)

    niiden edellytysten uudelleentarkastelu, joilla tämän päätöksen III osan 3 kohdassa tarkoitettujen etujen voimassaolo voidaan keskeyttää; ja

    e)

    tämän päätöksen perusteellinen uudelleentarkastelu.

    3.

    Tätä päätöstä voidaan muuttaa sekakomitean päätöksellä.

    VI

    Yleiset säännökset

    1.

    Tällä päätöksellä pannaan täytäntöön tulliyhteistyösopimuksen voimassa olevat määräykset, eikä se ole uusi kansainvälinen sopimus.

    2.

    Kunkin tulliviranomaisen kaikki tämän sopimuksen mukaiset toimet toteutetaan unionin ja Japanin asianomaisten lakien ja asetusten sekä niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden sopimuspuolina ne ovat.

    3.

    Tämän päätöksen sisältö ei rajoita tulliviranomaisten keskinäistä avunantoa.

    VII

    Yhteistyön aloittaminen, keskeyttäminen ja päättäminen

    1.

    Tämän päätöksen mukainen yhteistyö aloitetaan 24 päivänä kesäkuuta 2010.

    2.

    Kummankin osapuolen tulliviranomainen voi keskeyttää tämän päätöksen mukaisen yhteistyön milloin tahansa, mutta sen on annettava siitä kirjallinen ennakkoilmoitus vähintään kolmekymmentä (30) päivää aiemmin.

    3.

    Tämän päätöksen mukainen yhteistyö voidaan päättää sekakomitean päätöksellä.

    Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2010.

    EU:n ja Japanin tulliyhteistyökomitean puolesta

    Pääjohtaja Euroopan komission verotus ja tulliliitto

    Walter DEFFAA

    Pääjohtaja Japanin valtiovarainministeriön tulli- ja tariffivirasto

    Toshiyuki OHTO


    (1)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

    (2)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

    (3)  EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13.

    (4)  EUVL L 360, 19.12.2006, s. 64.


    Top