Esittelijä:

Ozlem YILDIRIM

Yhteisesittelijä:

Christian MOOS

Neuvonantajat	Viktor Zoltan KAZAI (esittelijän neuvonantaja, ryhmä II) Julian PLOTTKA (yhteisesittelijän neuvonantaja, ryhmä III)
Komitean täysistunnon päätös	18.1.2024
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	17.12.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	22.1.2025
Täysistunnon numero	593
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	215/4/12

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK korostaa, että on tärkeää vaalia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaisia arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja perusoikeuksia. Komitea panee yhä huolestuneempana merkille ihmisoikeustilanteen jatkuvan huonontumisen, autoritaarisuuden lisääntymisen ja yleistyneet järjestelmälliset oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian loukkaukset jäsenvaltioissa.

1.2

ETSK on jo pitkään kannattanut vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen kaltaisten EU:n välineiden kehittämistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seuraamiseksi ja parantamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Komitea on yleisesti ottaen erittäin tyytyväinen komission vuotuisiin oikeusvaltiokertomuksiin ja panee merkille esimerkiksi sellaiset parannukset kuin jäsenvaltioille annettavat maakohtaiset suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita viemään uudistuksia eteenpäin, ja uusien, jäsenehdokasmaita käsittelevien lukujen (1) sisällyttäminen kertomuksiin. Komitea toteaa kuitenkin myös, että vuotuisessa oikeusvaltiotilanteen tarkastelusyklissä on edelleen epäkohtia ja lisäparannukset ovat tarpeen.

1.3

ETSK kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että komission yhteistyö sitoutumattomien, valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa raportointiprosessin aikana on puutteellista, ja huomauttaa, että tarvitaan osallistavampia, avoimempia ja käyttäjäystävällisempiä menettelyjä. Komission olisi sidosryhmien aktiivisen osallistumisen ja vastuullisuuden takaamiseksi huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunta otetaan kansallisella tasolla mielekkäällä tavalla mukaan sekä kertomuksen valmistelu- että seurantavaiheisiin. Komitealla on hyvät edellytykset auttaa uutta komissiota tässä asiassa, sillä se voi helpottaa jäsenneltyä keskustelua EU:n toimielinten sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ja muiden eturyhmien edustajien välillä.

1.4

ETSK pitää valitettavana, että eräissä jäsenvaltioissa toteutetut tarkoitukselliset toimet oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseksi ovat jääneet komission analyyseissä toteamatta, koska poliittisten toimijoiden motiiveja ja tarkasteltujen kehityssuuntausten taustaa ei ole ymmärretty. Tämän puutteen korjaamiseksi komitea suosittaa, että komissio ottaa käyttöön monipuolisemman arviointimenetelmän ja siis ryhtyy kutsumaan mukaan riippumattomia asiantuntijoita, tekemään vierailuja paikan päälle ja käyttämään arvioinneissaan suorasanaisempaa kieltä. ETSK:lla on kansalaisyhteiskuntayhteyksiensä ansiosta hyvät mahdollisuudet tarjota institutionaaliset puitteet tällaista perusteellista analysointia varten, kuten sen väliaikaisen ryhmän ”perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate” tekemä työ osoittaa.

1.5

ETSK korostaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ihmisoikeuksien puolustajien keskeistä roolia demokratian ja perusoikeuksien vaalimisessa ja tuomitsee kaikenlaiset hyökkäykset, jotka uhkaavat näiden tahojen rauhanomaista ja tehokasta toimintaa. Komitea suosittaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioita käsittelevää vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen osiota laajennetaan niin, että siihen sisältyy objektiivisiin vertailuarvoihin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa käytyyn avoimeen vuoropuheluun perustuva kattava arviointi. Lisäksi naisten, lasten, etnisten vähemmistöjen ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien loukkausten olisi katsottava enteilevän sortotoimien lisääntymistä ja tulevia konflikteja.

1.6

ETSK katsoo, että vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessa esitetyt maakohtaiset suositukset eivät useinkaan ole riittävän konkreettisia ja yksityiskohtaisia, ja kehottaakin komissiota laatimaan tarkempia ja mitattavissa olevia suosituksia selkeine vertailuarvoineen, indikaattoreineen ja määräaikoineen. Komitea kehottaa myös tekemään perusteellisemman seuranta-arvioinnin suositusten täytäntöönpanosta ja tuomaan avoimesti esiin arvioinnin tulokset, muun muassa sen, mitkä jäsenvaltiot eivät ole päässeet vertailuarvoihin tai noudattaneet määräaikoja.

1.7

ETSK korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen järjestelmälliseen rikkomiseen on tärkeää reagoida kaikin käytettävissä olevin EU:n välinein, ja kehottaa komissiota antamaan vuotuiselle oikeusvaltiokertomukselle nykyistä suuremman painoarvon muiden oikeusvaltiomekanismien käynnistämisessä erityisesti silloin, kun maakohtaisia suosituksia ei ole pantu täytäntöön.

1.8

ETSK toteaa, että komission tapa tehdä vuotuisia oikeusvaltiokertomuksia tunnetuksi on tehoton, mikä johtuu kertomusten vaikeaselkoisuudesta, niiden julkaisuajankohdasta ja siitä, ettei tiedotustapahtumia järjestetä riittävästi. Näin ollen komitea suosittaa, että komissio ryhtyy käyttämään kertomuksissa yksinkertaisempaa kieltä, jotta ne ovat helpommin suuren yleisön ja toimittajien ymmärrettävissä, ottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot nykyistä aktiivisemmin mukaan kertomuksia esittelevien tapahtumien järjestämiseen ja ehdottaa kattavaa viestintästrategiaa, jonka avulla voidaan lisätä tietoisuutta perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta.

1.9

ETSK on vuodesta 2016 lähtien toistuvasti kehottanut perustamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden foorumin. Komitea paneekin kiinnostuneena merkille, että komission puheenjohtaja tuo demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavalle komission jäsenehdokkaalle osoittamassaan toimeksiantokirjeessä esiin aikomuksen luoda tällainen foorumi. Kirjeen mukaan tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa demokratia- ja oikeusvaltioasioissa ja niihin liittyvissä kysymyksissä perustamalla kansalaisyhteiskuntafoorumi, jonka avulla tuetaan järjestelmällisempää kansalaisvuoropuhelua ja pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan, aktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelua työssään.

1.10

Laadukkaassa vuoropuhelussa ei lähtökohtaisesti ole kyse pelkästä kuulemisesta. ETSK:n on perussopimusten mukaisena elinkeinoelämän järjestöjen, ammattiliittojen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta vastaavana elimenä oltava keskeinen osa tällaista foorumia ja päästävä osallistumaan sen hallinnointiin. Komitea voi tarjota ihanteellisen kanavan, jonka kautta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääni saadaan kuulumaan näissä asioissa.

2.   Yleistä

2.1    Komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus

2.1.1

ETSK korostaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetut arvot, kuten oikeusvaltio, demokratia ja EU:n perusoikeuskirjaan kirjatut oikeudet, vapaudet ja periaatteet, muodostavat Euroopan unionin perustan. EU voi toimia näiden arvojen mukaisesti vain, jos kaikki jäsenvaltiot täyttävät niiden mukaiset vaatimukset.

2.1.2

ETSK ehdotti oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien eurooppalaisen valvontamekanismin perustamista ensimmäistä kertaa vuonna 2016 ja oli tuolloin antamassaan lausunnossa ”huolissaan ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, populistisen ja autoritaarisen ajattelun leviämisestä sekä siitä, että demokratian laatu ja perusoikeuksien suojelu ovat vaarassa” (2). Perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevä komitean ryhmä alkoi kyseisen lausunnon jatkoksi tehdä vuonna 2018 maakohtaisia vierailuja tarjotakseen eri jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymyksistä omassa maassaan (3). Tilanne on useimmissa jäsenvaltioissa sittemmin joko pysynyt muuttumattomana tai huonontunut, ja tähän mennessä on käynyt selväksi, että oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien järjestelmällisistä loukkauksista sekä näihin arvoihin liittyvien institutionaalisten puitteiden heikentymisestä on tullut laajalle levinnyt ilmiö (4).

2.1.3

Viime vuosina on kehitetty useita välineitä, joilla on tarkoitus varmistaa, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa. ETSK on kannattanut vankkumatta tällaisten välineiden, niin sanotun oikeusvaltioperiaatetta koskevan välineistön (vuotuinen oikeusvaltiokertomus (5), oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi (6) jne.), kehittämistä ja parantamista ja kehottanut EU:ta yhdistelemään välineitä strategisesti, jotta perusoikeuksien ja oikeusvaltion heikentyminen saadaan pysäytettyä ja näiden oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista saadaan tehostettua kaikkialla unionissa.

2.1.4

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisesta oikeusvaltiokertomuksesta on tullut oikeusvaltioperiaatetta koskevan EU-välineistön kulmakivi ja viitekehys unionin toimielinten, elinten ja virastojen työlle oikeusvaltioasioissa. Komitea antaa komissiolle tunnustusta siitä, että tämä on kerta toisensa jälkeen esittänyt laadukkaita kertomuksia kaikkien jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteesta, ja on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut parantamaan raportointia jatkuvasti. Komissiolle olisikin asiasta vastaavana tahona osoitettava riittävät taloudelliset resurssit tätä varten.

2.1.5

ETSK toteaa, että oikeusvaltioperiaatetta koskevassa raportoinnissa on edistytty merkittävästi mutta parantamisen varaa on edelleen. Komitea tuokin seuraavassa esiin muutamia vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissa toistuvasti ilmeneviä epäkohtia.

2.2    Raportointiprosessin osallistavuus

2.2.1

ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan eri organisaatioiden tavoin, että vaikka komissio on pyrkinyt olemaan raportointiprosessin aikana yhteydessä kansallisiin sidosryhmiin, myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin, sen yhteistyössä sitoutumattomien, valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa on edelleen puutteita, jotka liittyvät muun muassa avoimuuteen, osallistumiseen ja aikaan, joka kannanottojen toimittamiseen on käytettävissä. Muita huolenaiheita ovat se, ettei kuulemisten yksityiskohdista tiedoteta tarpeeksi ennakoivasti ja selkeästi, ettei kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ole riittävästi mahdollisuuksia antaa panostaan komission kyselyihin ja että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamaan raportointiprosessiin on riittämätöntä.

2.2.2

ETSK korostaa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (7) esitettyyn tapaan, että komission on huolehdittava siitä, että kansalaisyhteiskunta otetaan kansallisella tasolla mielekkäällä tavalla mukaan sekä kertomuksen valmistelu- että seurantavaiheisiin. Lisäksi komitea tähdentää, että prosessissa on tärkeää soveltaa osallistavampaa, avoimempaa ja helppokäyttöisempää menettelyä, jotta voidaan taata sidosryhmien aktiivinen osallistuminen ja vastuullisuus. Kansalaisyhteiskunnan ja ammattialajärjestöjen kannanottoja olisi ETSK:n mielestä myös esiteltävä nykyistä järjestelmällisemmin, jotta niillä voidaan täydentää jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallitusten toimittamia tietoja.

2.2.3

ETSK ehdotti vuonna 2016, että perustetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vuosittainen foorumi, ”jossa tarkastellaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien tilannetta”, ja on myöhemmissä lausunnoissaan peräänkuuluttanut tällaista foorumia useaan otteeseen. Komitea paneekin kiinnostuneena merkille, että komission puheenjohtaja tuo demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavalle komission jäsenehdokkaalle osoittamassaan toimeksiantokirjeessä esiin aikomuksen tehostaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa demokratia- ja oikeusvaltioasioissa ja niihin liittyvissä kysymyksissä perustamalla kansalaisyhteiskuntafoorumi, jonka avulla tuetaan järjestelmällisempää kansalaisvuoropuhelua ja pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan, aktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelua työssään.

2.2.4

Laadukkaassa vuoropuhelussa ei lähtökohtaisesti ole kyse pelkästä kuulemisesta. ETSK:n on perussopimusten mukaisena elinkeinoelämän järjestöjen, ammattiliittojen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta vastaavana elimenä oltava keskeinen osa tällaista foorumia ja päästävä osallistumaan sen hallinnointiin. Komitea voi perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmänsä kokemusten mutta myös järjestämiensä muiden osallistamistoimien pohjalta tarjota ihanteellisen kanavan, jonka kautta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääni saadaan kuulumaan näissä asioissa.

2.2.5

Lisäksi ETSK:lla on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ja muiden eturyhmien edustajista koostuvana EU:n neuvoa-antavana elimenä hyvät edellytykset auttaa uutta komissiota lisäämään kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista oikeusvaltiokertomussykliin. Se voi helpottaa EU:n toimielinten ja kansalaisten välistä jäsenneltyä keskustelua perusoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvistä systeemisistä haasteista. Komitean ja komission välisen yhteistyön vahvistaminen oikeusvaltiokertomussyklissä edistäisi osallistavaa vuoropuhelua entisestään ja auttaisi vaalimaan EU:n perusarvoja.

2.3    Arviointimenetelmät

2.3.1

ETSK on jo aiemmin todennut, että eräissä jäsenvaltioissa oikeusvaltion kannalta vakavimpia haasteita aiheuttavat vaikutusvaltaiset poliittiset toimijat, jotka ovat tarkoituksellisesti ryhtyneet vastustamaan erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja muita perustuslaillisen demokratian kulmakiviä (8). Komission analyyseissä ja toimissa, joilla on vastattu jäsenvaltioissa ilmenneisiin oikeusvaltioon kohdistuviin haasteisiin, poliittisten toimijoiden motiivit ja tarkasteltavien kehityssuuntausten taustat ovat valitettavasti kuitenkin jääneet pitkälti huomiotta.

2.3.2

Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat myös havainneet, että komission kertomuksissa ei analysoida oikeusvaltiotilanteen kehityssuuntauksia kontekstilähtöisesti eikä intersektionaalisesti ja että suhtautuminen uudistuspyrkimyksiin tahtoo olla liian optimistista, vaikka käytännön edistymisestä ei olisi merkittävää näyttöä. Lisäksi Euroopan parlamentti on ilmaissut huolensa siitä, että jäsenvaltioiden väliset todelliset erot jäävät piiloon siksi, että komissio käyttää diplomaattista ja ympäripyöreää kieltä ja jokaisen jäsenvaltion osalta esitetään yhtä monta päätelmää ja suositusta (9).

2.3.3

ETSK suosittaakin, että komissio harkitsee kattavamman ja monipuolisemman arviointimenetelmän käyttöönottamista, riippumattomien asiantuntijoiden osallistamista arviointiin ja useampien vierailujen tekemistä paikan päälle, jotta saataisiin perusteellisempi käsitys tarkasteltavien oikeusvaltiotilanteeseen liittyvien haasteiden taustoista, ja että se käyttää arvioinneissaan suorasanaisempaa ja täsmällisempää kieltä.

2.4    Kertomuksen laajuus

2.4.1   Oikeusvaltio, demokratia ja perusoikeudet

2.4.1.1

ETSK toistaa kantansa, jonka mukaan oikeusvaltioperiaate sekä moniarvoisen demokratian suojatakeet ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat toisistaan riippuvaisia ja erottamattomia (10), ja ilmaisee syvän huolensa näiden perusarvojen jatkuvasta rapautumisesta useissa jäsenvaltioissa (11).

2.4.1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että saatavilla on monenlaista Euroopan unionin tuottamaa oikeusvaltiotilanteeseen liittyvää aineistoa, esimerkiksi komission vuosikertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta, perusoikeusviraston perusoikeusraportti, EU:n oikeusalan tulostaulu sekä Eurobarometri-tutkimukset, joissa on kartoitettu käsityksiä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja korruptiosta. Lisäksi komitea pitää erittäin hyvänä, että komissio hyödyntää monia erilaisia Euroopan neuvoston, riippumattomien tutkimuskeskusten ja seurantaelinten tuottamia tietolähteitä, joissa käsitellään lukuisia oikeusvaltioon, perusoikeuksiin ja demokratiaan liittyviä näkökohtia. ETSK on kuitenkin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa samaa mieltä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen ja muiden SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisten arvojen välistä yhteyttä ei ole otettu komission oikeusvaltiokertomuksissa riittävästi huomioon. Komitea kehottaa komissiota laajentamaan tarkastelua niin, että sen yhteydessä arvioidaan myös perusoikeuksien järjestelmällisiä loukkauksia (esim. syrjintä ja kehnot säilöönotto- ja vankilatilat) ja näiden oikeuksien suojelemisen institutionaalista perustaa. Lisäksi se kannustaa komissiota huolehtimaan siitä, että oikeusvaltiokertomuksen ja EU:n tuottaman muun oikeusvaltiotilanteeseen liittyvän aineiston välinen suhde on selkeä ja että ne tukevat toisiaan.

2.4.1.3

ETSK korostaa, että kaikki EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetut ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia ja että sosioekonomiset oikeudet ovat yhtä tärkeitä kuin kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet (12). Sosioekonomisten oikeuksien järjestelmällisiä loukkauksia olisi näin olen pidettävä yhtä vakavina kuin muidenkin oikeuksien loukkauksia. Lisäksi naisten, lasten, etnisten vähemmistöjen ja hlbtiq+-henkilöiden oikeuksien loukkausten olisi katsottava enteilevän sortotoimien lisääntymistä ja tulevia konflikteja.

2.4.2   Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia käsittelevän osion laajentaminen

2.4.2.1

ETSK toistaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja ihmisoikeuksien puolustajilla on keskeinen rooli oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja perusoikeuksia koskevien arvojen suojelemisessa autoritaarisilta suuntauksilta (13). Komitea on todennut, että autoritaariset hallitukset uhkaavat kansalaisyhteiskunnan organisaatioita paitsi kaventamalla ja muuttamalla niiden toimintamahdollisuuksia myös henkilökohtaisten uhkausten, vainon ja taloudellisten rajoitusten muodossa tai tarjoamalla riittämätöntä suojaa fyysisiä tai sanallisia hyökkäyksiä vastaan niin verkossa ja kuin sen ulkopuolellakin (14).

2.4.2.2

ETSK tukee kaikkia pyrkimyksiä tuoda kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja ihmisoikeuksien puolustajien kohtaamia haasteita näkyvämmin esiin. Avoimuuden avulla voidaan kohentaa näiden tahojen toimintaedellytyksiä ja painostaa poliittisesti kansallisia hallituksia parantamaan niiden suojelua (15). Komitea toistaakin aiemman kantansa, jonka mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita käsittelevää vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen osiota olisi laajennettava ja tarkennettava (16).

2.4.2.3

ETSK tukee varauksetta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaatimusta siitä, että oikeusvaltiokertomuksessa olisi oltava erillinen kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia käsittelevä luku, jossa esitetään johdonmukaisten menetelmien, objektiivisten vertailuarvojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa käydyn avoimen vuoropuhelun pohjalta kattava arvio kaikista kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia edistävistä ja haittaavista tekijöistä. Lisäksi komitea yhtyy kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston (ENNHRI) näkemykseen ja katsoo, että Euroopan alueellisten toimijoiden olisi laajennettava seuranta- ja raportointitoimiaan, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia haasteita.

2.4.3   Tuomioistuinten ratkaisujen noudattamatta jättäminen

2.4.3.1

ETSK panee merkille, että jäsenvaltioiden hallitukset kieltäytyvät valitettavasti yhä useammin noudattamasta oman maansa kansallisten tuomioistuinten, Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja. Komitea on tyytyväinen siihen, että ongelmaan kiinnitetään huomiota oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisissa luvuissa, mutta kehottaa komissiota myös puuttumaan tähän vakavaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen ja ryhtymään lisätoimiin sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot saadaan noudattamaan tuomioistuinratkaisuja.

2.4.4   Tiedotusvälineiden vapaus

2.4.4.1

ETSK toistaa huolensa siitä, että komissio arvioi tiedotusvälineiden moniarvoisuutta liian markkinalähtöisesti ja että tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen kohdistuvia poliittisia haasteita, joita ei voida ratkaista mediapalvelumarkkinoiden toimintaa parantamalla, on siis tapana aliarvioida (17). Komitea katsoo, että myös markkinaprosessit voivat heikentää tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, ja kehottaa siksi uudistamaan näiden näkökohtien arviointia oikeusvaltiokertomuksessa, jotta tällaiset riskit tulevat paremmin huomioiduiksi.

2.4.4.2

ETSK on sitä mieltä, että komission oikeusvaltiokertomuksissa ei ole käsitelty riittävästi toimittajiin kohdistuvien sanallisten ja fyysisten, usein vihapuheena ja sukupuolistuneena väkivaltana ilmenevien, hyökkäysten lisääntymistä eikä tiedonsaantioikeuden käyttöä haittaavia esteitä, ja ehdottaa siksi näiden kysymysten seikkaperäisempää arviointia tulevissa kertomuksissa.

2.4.4.3

ETSK kehottaa myös sisällyttämään oikeusvaltiokertokertomukseen arvion eurooppalaisen medianvapaussäädöksen toimivuudesta sekä julkiseen keskusteluun osallistumista vastustavien strategisten kanteiden torjumisesta annetun direktiivin (18) täytäntöönpanosta, sillä pyrkimykset saada toimittajat vaiennettua pelottelun ja vahtimisen keinoin ovat yleistymässä.

2.4.5   Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot

2.4.5.1

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota tiettyihin jäsenvaltioissa esiintyviin kehityssuuntauksiin, jotka aiheuttavat kansallisille ihmisoikeusinstituutioille edelleen haasteita. Esimerkkeinä mainittakoon rajalliset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan lainsäädäntö- ja päätöksentekoprosesseihin, ongelmat yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa, valtion viranomaisten kansallisen ihmisoikeusinstituution suositusten johdosta toteuttamien jatkotoimien vähäisyys, riittämättömät taloudelliset ja henkilöresurssit sekä rajalliset mahdollisuudet päästä tutustumaan valtion viranomaisten käsittelemiin tietoihin.

2.4.6   Oikeusvaltioon liittyvät sosioekonomiset näkökohdat

2.4.6.1

ETSK on jo aiemmin tähdentänyt, että oikeusvaltioon liittyviin sosioekonomisiin näkökohtiin on tärkeää kiinnittää asianmukaisesti huomiota, sillä oikeusvaltio on erittäin olennainen edellytys kilpailusääntöjen ja muiden taloudellisten säännösten noudattamisen varmistamiselle sekä koko oikeusjärjestelmään kohdistuvan luottamuksen turvaamiselle (19). Komitea on tyytyväinen tuoreimmassa vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessa ilmoitettuun komission aikomukseen käsitellä kertomuksissa vastaisuudessa myös sisämarkkinoihin liittyviä keskeisiä kysymyksiä, esimerkiksi rajatylittävää toimintaa harjoittaviin yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), vaikuttavia tekijöitä. ETSK:n mielestä on kuitenkin yhtä tärkeää sisällyttää kertomuksiin arvio suuryritysten vaikutuksesta oikeusvaltio-, demokratia- ja perusoikeustilanteeseen sekä tarkastella toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kielteisten vaikutusten torjumiseksi ja lieventämiseksi. Niin ikään on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten sellaiset ulkomaiset yritykset, joissa ei kunnioiteta perusoikeuksia, vaikuttavat kotimarkkinoihin.

2.4.6.2

ETSK kehottaa komissiota painottamaan enemmän seurauksia, joita oikeusvaltioperiaatteen rapautumisesta aiheutuu kaikille sidosryhmille, myös ammattijärjestöille ja elinkeinoelämälle: ne kohtaavat jatkuvasti esimerkiksi sellaisia suuria haasteita kuin vaikeasti ennakoitavasta lainsäädännön täytäntöönpanosta johtuva oikeudellinen epävarmuus, lainsäädännän avoimuuden ja osallistavuuden puute sekä viranomaisten riippumattomuuden ja lahjomattomuuden heikentyminen (20). Myös vahva ja tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on keskeinen edellytys sille, että ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate toteutuvat käytännössä.

2.5    Kertomuksessa esitettyjen suositusten täytäntöönpanon tehokkuus ja tuloksekkuus

2.5.1   Tarkat suositukset jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden lähtökohtana

2.5.1.1

ETSK toteaa, että komission maakohtaiset suositukset eivät useinkaan ole riittävän yksityiskohtaisia eikä niissä siis puututa asianmukaisesti kyseisen jäsenvaltion osalta havaittuihin huolenaiheisiin. Tämä toteamus on linjassa Euroopan parlamentin näkemysten kanssa: parlamentti on huolissaan suositusten epämääräisyydestä ja esimerkiksi siitä, että niiden täytäntöönpanolle ei aseteta selkeitä aikatauluja eikä niiden noudattamatta jättämisen seurauksia määritellä (21). Lisäksi toteamusta tukee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuore selvitys, jonka mukaan komission esiin tuomien huolenaiheiden vakavuuden ja annettujen suositusten välillä ei ole selkeää yhteyttä ja suosituksista puuttuvat konkreettiset aikataulut ja määrälliset tavoitteet (22). Myös ENNHRI katsoo, että komission käyttämän mekanismin kaltaisten alueellisten oikeusvaltiomekanismien puitteissa annettavista suosituksista on tehtävä konkreettisempia ja toteuttamiskelpoisempia ja niiden yhteydessä on määriteltävä aikataulu valtion viranomaisten täytäntöönpanotoimille.

2.5.1.2

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan tarkempia ja mitattavissa olevia suosituksia. Komitea toistaa aiemman kantansa, jonka mukaan on tärkeää määritellä selkeät vertailuarvot, indikaattorit ja määräajat, jotta pystytään arvioimaan kunnolla, noudattavatko kansalliset viranomaiset EU:n vaatimuksia (23).

2.5.1.3

On ratkaisevan tärkeää huolehtia siitä, että tuodaan avoimesti esiin, mitkä jäsenvaltiot eivät täytä oikeusvaltiovelvoitteitaan, ja auttaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa patistamaan kyseisten maiden hallituksia uudistuksiin.

2.5.2   Selkeän yhteyden luominen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen ja muiden oikeusvaltiomekanismien välille

2.5.2.1

ETSK on edelleen sitä mieltä, että komission, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi turvauduttava kaikkiin käytettävissään oleviin seuraamusmekanismeihin, jos oikeusvaltioperiaatetta rikotaan järjestelmällisesti. EU:n toimielinten olisi seuraamusmenettelyjä soveltaessaan huolehdittava siitä, että ne viedään läpi mahdollisimman nopeasti ja niin, että niillä on varoittava vaikutus (24).

2.5.2.2

ETSK kannattaa vakaasti näkemystä, jonka myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja Euroopan parlamentti (25) ovat esittäneet ja jonka mukaan komission on olennaisen tärkeää luoda selkeä yhteys vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen ja oikeusvaltiota koskevan välineistön muiden elementtien välille ja vuotuisella oikeusvaltiokertomuksella tulee olla ratkaiseva rooli muiden oikeusvaltiomekanismien, mm. rikkomusmenettelyjen, erilaisten talousarvioon liittyvien ehdollisuusmekanismien ja SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn, käynnistämisessä erityisesti silloin, kun maakohtaisia suosituksia ei ole pantu täytäntöön.

2.5.2.3

ETSK suhtautuu myönteisesti tuoreimmassa oikeusvaltiokertomuksessa ja demokratiasta, oikeusasioista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavalle komission jäsenehdokkaalle osoitetussa toimeksiantokirjeessä esitettyyn komission aikomukseen luoda tiiviimpi yhteys oikeusvaltiokertomuksen suositusten ja EU:n talousarviosta myönnettävän rahoituksen välille sekä tukea 7 artiklan mukaisen menettelyn tehostettua soveltamista. Komitea kehottaa komissiota kuitenkin lunastamaan lupauksensa ripeästi, jotta jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanne ei enää huononisi.

2.5.2.4

Jos oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen uudistamista pidetään edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisena, ETSK kehottaa laajentamaan asetuksen soveltamisalaa niin, että se ei rajoitu vain EU:n talousarvion moitteetonta varainhoitoa haittaaviin oikeusvaltioperiaatteen rikkomisiin, ja kytkemään asetuksen nykyistä selvemmin myös muihin oikeusperustoihin, joiden pohjalta unionin varojen myöntäminen voidaan keskeyttää.

2.6    Viestintä ja tiedottaminen

2.6.1

ETSK katsoo kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esittämään näkemykseen viitaten, että komission yleinen tapa tehdä vuotuisia oikeusvaltiokertomuksia tunnetuksi ei ole riittävän tehokas herättämään yleistä kiinnostusta ja keskustelua aiheesta. Tähän on kolme pääsyytä: Ensinnäkin vuosikertomuksissa käytetään monimutkaista ja vaikeaselkoista kieltä, minkä takia suuren yleisön ja toimittajien on vaikea ymmärtää niitä. Toiseksi kertomusten nykyinen julkaisuajankohta on omiaan vähentämään uutisoinnin todennäköisyyttä. Kolmanneksi komissio ei järjestä tarpeeksi ennakkotapahtumia saadakseen ihmiset tietoisiksi oikeusvaltiokertomuksesta eikä ota kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja kansallisia ihmisoikeusinstituutioita riittävästi mukaan tiedotustoimintaan. Komitea ehdottaa näiden ongelmien ratkaisemiseksi, että komissio ryhtyy käyttämään kertomuksissa yksinkertaisempaa kieltä, jotta ne ovat helpommin suuren yleisön ja toimittajien ymmärrettävissä, harkitsee kertomusten julkaisemista sellaisena ajankohtana, jolloin uutisointi tiedotusvälineissä on todennäköisempää, ja järjestää etukäteen nykyistä useampia oikeusvaltiokertomusta esitteleviä tapahtumia ja osallistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot aktiivisesti tähän toimintaan. Komitea on valmis helpottamaan tapahtumien järjestämistä ja auttaa mielellään tekemään kertomuksia tunnetuksi.

2.6.2

ETSK on jo aiemmin korostanut, että on tärkeää viestiä oikeusvaltion arvoista selkeästi (26), ja kehottanut komissiota ehdottamaan kunnianhimoista viestintä-, koulutus- ja kansalaisvalistusstrategiaa, jossa keskitytään perusoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan (27). Lisäksi komitea kehottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja Euroopan parlamentin (28) tapaan komissiota takaamaan, että kansalaisyhteiskunta otetaan johdonmukaisesti ja mielekkäällä tavalla mukaan raportointisyklin kaikkiin vaiheisiin. ETSK korostaa jälleen kerran, että sillä on erinomaiset edellytykset tukea uutta komissiota pyrkimyksissä parantaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista raportointisykliin, koska sen jäsenistö koostuu työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. Näin ollen komitea voi tarjota mahdollisuuksia EU:n toimielinten ja kansalaisten väliseen jäsenneltyyn keskusteluun perusoikeuksien toteutumista sekä demokratian ja oikeusvaltion toimintaa hankaloittavista rakenteellisista esteistä.

---

(1)  Luvut koskevat Albaniaa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa, jotka toivottavasti tehostavat uudistustoimiaan.

(2)   EUVL C 34, 2.2.2017, s. 8.

(3)   https://www.eesc.europa.eu/fi/sections-other-bodies/other/ad-hoc-group-fundamental-rights-and-rule-law/frrl-group-country-visits-reports.

(4)  World Justice Project -järjestön (WJP) oikeusvaltioindeksi 2021, s. 24, WJP:n oikeusvaltioindeksi 2022, s. 24, ja WJP:n oikeusvaltioindeksi 2023, s. 24.

(5)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(6)   EUVL C 194, 12.5.2022, s. 27.

(7)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. maaliskuuta 2023 oikeusvaltiokertomuksesta 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (2022/2898(RSP)), kohta 15.

(8)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39, kohta 3.7.

(9)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. maaliskuuta 2023 oikeusvaltiokertomuksesta 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (2022/2898(RSP)), kohta 26, ja Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. helmikuuta 2024 komission vuoden 2023 oikeusvaltiota koskevasta vuosikertomuksesta (2023/2113(INI)), kohdat 83–85.

(10)   EUVL C 62, 15.2.2019, s. 173, kohta 3.3, ja toistamiseen EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(11)  Ks. myös Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. helmikuuta 2024 komission vuoden 2023 oikeusvaltiota koskevasta vuosikertomuksesta (2023/2113(INI)), kohta 73.

(12)   EUVL C 341, 24.8.2021, s. 50.

(13)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(14)   EUVL C 97, 24.3.2020, s. 53, kohta 1.6.

(15)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(16)   EUVL C, C/2023/861, 8.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/861/oj, kohta 2.5.3.

(17)   EUVL C 100, 16.3.2023, s. 111.

(18)   EUVL C 75, 28.2.2023, s. 143.

(19)   EUVL C 194, 12.5.2022, s. 27, kohta 2.4.

(20)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Korruptio julkisissa hankinnoissa ja sen vaikutus sisämarkkinoihin” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C, C/2024/2095, 26.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2095/oj).

(21)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. toukokuuta 2022 komission oikeusvaltiokertomuksesta 2021, kohdat 8–9, ja Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. maaliskuuta 2023 oikeusvaltiokertomuksesta 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (2022/2898(RSP)), kohdat 8–13.

(22)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsaus ”Komission raportointi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta”, 2024, kohdat 70–71.

(23)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(24)   EUVL C 194, 12.5.2022, s. 27, kohta 3.5.

(25)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. maaliskuuta 2023 oikeusvaltiokertomuksesta 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (2022/2898(RSP)), kohta 28.

(26)   EUVL C 100, 16.3.2023, s. 24.

(27)   EUVL C 282, 20.8.2019, s. 39.

(28)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. maaliskuuta 2023 oikeusvaltiokertomuksesta 2022 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa (2022/2898(RSP)), kohta 15.