Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.6480 – PetroFina/Fina Antwerp Olefins)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 69/01

Komissio päätti 24 päivänä helmikuuta 2012 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja todeta sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavilla vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen kun siitä on poistettu mahdolliset liikesalaisuudet. Päätös on saatavilla:

Euron kurssi (1)

6. maaliskuuta 2012

2012/C 69/02

1 euro =

(1)  Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

Avoin tarjouspyyntö hiilivetyjen etsintään ja hyödyntämiseen tarkoitettujen lupien antamiseksi ja käyttämiseksi

ALUEET: PATRAIKOSIN LAHTI (LÄNSI) (OFFSHORE), KATAKOLO (OFFSHORE), ΙOANNINA (ONSHORE)

2012/C 69/03

Johdanto

Tärkeimmät valintaperusteet

Luvat

Arviointimenettely

Verotukselliset ehdot – verojärjestelmä

Tarjousten jättäminen

AREAS UNDER CONCESSION IN WESTERN GREECE

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6305 – DFDS/C.RO Ports/Älvsborg Ro/Ro)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 69/04

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6531 – Toshiba/HDD assets of Western Digital)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 69/05

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32 (”tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä”).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6249 – Princes/ARIA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 69/06

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.6470 – TE/Deutsch)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2012/C 69/07

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1 (”EY:n sulautuma-asetus”).

(2)  Yrityksen aiempi nimi oli Tyco Electronics Ltd. Uudeksi nimeksi tuli TE Connectivity maaliskuussa 2011.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 69/08

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava Euroopan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”ACEITUNA ALOREÑA DE MÁLAGA”

EY-N:o: ES-PDO-0005-0785-03.08.2009

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi:

”Aceituna Aloreña de Málaga”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Espanja

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Aloreña-lajikkeeseen kuuluvan oliivipuun (Olea europea, L.) terveistä, asianmukaisessa kypsyysasteessa kypsymisen alussa korjatuista hedelmistä saadut syötäväksi tarkoitetut maustetut oliivit halkaistuina, suolavedessä luonnollisen käymisen avulla imellettyinä ja timjamilla, fenkolilla, valkosipulilla ja paprikalla tai näistä suhteessa 1–3 % saadulla uutteella maustettuina. Menetelmä perustuu vanhoihin, sukupolvelta toiselle vuosien kuluessa siirtyneisiin tapoihin.

Kaikilla Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien kolmella tarjontamuodolla (tuoreet vihreät, perinteiset ja suolatut) on yhteiset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, jotka johtuvat yksinomaan lajikkeesta ja tarjontamuodosta alkuperäisellä tuotanto- ja jalostusalueella:

Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien jalostusprosessin tuloksena syntyy kolme eri tyyppistä tuotetta, jotka eroavat toisistaan muodon ja oliivien käymisprosessin kehittymisen mukaan:

1.   Tuoreet vihreät Aceituna Aloreña de Málaga -oliivit:

Halkaistut oliivit laitetaan välittömästi tynnyreihin, joita säilytetään viileissä tiloissa, joissa oliivit voivat säilyä niin, etteivät niiden aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet muutu, tai kylmähuoneisiin, joissa niitä säilytetään enintään 15 °C:een lämpötilassa, joissa ne niin ikään voivat säilyä olosuhteissa, joissa niiden aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet eivät muutu. Halkaistuja oliiveja on pidettävä suolavedessä vähintään kolmen päivän ajan ennen niiden pakkaamista.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Tuoreille vihreille oliiveille on ominaista vaaleanvihreä väri ja erittäin miellyttävä vihreän hedelmäinen ja ruohoinen tuoksu, joka viittaa niiden tuoreuteen ja äskettäin tapahtuneeseen sadonkorjuuseen. Myös valmistuksessa käytetyt mausteet ovat läsnä. Rakenne on kiinteä ja napakka, hedelmäliha irtoaa selkeästi kivestä, ja pureskelun jälkeen on aistittavissa jälkiä kuoresta. Perusmakuna on mainittava tunnusomainen katkeruus sekä toisinaan suolainen vivahde mausteseoksesta riippuen. Kolmoishermon aistimukset ovat jumoavuus ja pistävyys.

2.   Perinteiset Aceituna Aloreña de Málaga -oliivit:

Vastaanotetut, luokitellut ja halkaistut oliivit laitetaan tynnyreihin, jotka viedään ilmastoimattomiin tiloihin vähintään 20 päiväksi ennen oliivien pakkaamista kulutusta varten. Näissä oloissa ne voivat säilyä ilman että tälle valmistustavalle tyypilliset aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet muuttuvat.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Perinteiseen tapaan maustetut oliivit ovat väriltään vihertävän oljenkeltaisia; vihreä sävy ei ole yhtä voimakas kuin tuoreilla vihreillä oliiveilla. Tuoksu tuo mieleen tuoreet hedelmät ja käytetyt mausteet, eikä siinä ole havaittavissa tuoreille vihreille oliiveille ominaista tuoreen ruohon tuoksua. Rakenne on vähemmän kiinteä, mutta napakkuuteen, kivestä irtoavaan hedelmälihaan ja kuoreen liittyvät ominaisuudet ovat jäljellä. Maku on hieman katkera muttei yhtä jumoava ja pistävä kuin tuoreilla vihreillä oliiveilla.

3.   Suolatut Aceituna Aloreña de Málaga -oliivit:

Vastaanotetut ja pestyt oliivit laitetaan halkaisemattomina käymissäiliöihin, joissa niitä suolataan vähintään 90 päivän ajan ennen pakkaamista. Näissä oloissa ne voivat säilyä ilman että tälle valmistustavalle tyypilliset aistinvaraiset ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet muuttuvat.

Aistinvaraiset ominaisuudet

Suolatut oliivit ovat väriltään kellanruskeita, ja niiden tuoksu on kypsän hedelmäinen ja tuoreen ruohoinen. Lisäksi siinä on havaittavissa tuotteelle ominaisen jalostusmenetelmän ja maitohappokäymisen aiheuttamaa mausteisuutta ja happamuutta. Rakenne on vähemmän kiinteä ja napakka, ja hedelmäliha irtoaa helposti kivestä; pureskelun jälkeen on aistittavissa jälkiä kuoresta. Maku on hapan, katkeruus häviää ja muuttuu suussa pistävämmäksi mauksi.

Alkuperänimityksellä ”Aceituna Aloreña de Málaga” suojattujen oliivien on kuuluttava ekstra- tai I-laatuluokkaan:

Aistinvaraisten ominaisuuksien arviointimenetelmä on COI/OT/NC nro 1 -standardin mukainen. Syötäväksi tarkoitettujen oliivien kaupan pitämiseen sovelletaan standardia COI/OT/MO nro 1, 2008. Syötäväksi tarkoitettujen oliivien aistinvaraisessa arvioinnissa noudatetaan Córdoban yliopiston ravitsemustieteellisen ja elintarviketeknologisen laitoksen tutkimustuloksia, jotka on koottu sääntelyneuvoston laatu- ja menettelyohjeisiin.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Ei sovelleta

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

Ei sovelleta

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Kaikkien tuotantovaiheiden (raaka-aineiden tuotanto, jalostus ja lopputuotteiden pakkaaminen) on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella.

Pakkaaminen tapahtuu saapuneiden tilausten mukaan, ja ennen pakkaamista oliiveja on säilytettävä tynnyreissä vähintään kolmen päivän ajan. Pakkaamisen yhteydessä oliiveihin lisätään alueelle tyypilliset mausteet. Tuotteen pilaantumisalttiuden, sen erityisominaisuuksien ja jalostustavan vuoksi pakkaaminen on aina tehtävä SAN-tuotteen ”Aceituna Aloreña de Málaga” maantieteellisellä tuotanto- ja jalostusalueella, jotta maustettujen oliivien aistinvaraiset ominaisuudet kehittyvät ja säilyvät kunnes ne saatetaan markkinoille.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Pakkaaminen tapahtuu teknis-terveydellisten vaatimusten mukaisesti laatuluokittain. Alkuperänimityksellä ”Aceituna Aloreña de Málaga” suojattujen oliivien on aina kuuluttava ekstra- tai I-laatuluokkaan.

Kaupanpitämisajan pidentämiseksi tuote voidaan käsitellä esimerkiksi pastöroimalla tai tyhjiöpakata suojakaasuun edellyttäen, että sen alkuperäiset aistinvaraiset ja fysikaaliset ominaisuudet säilyvät muuttumattomina.

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

Etiketissä on ehdottomasti mainittava alkuperänimitys ”Aceituna Aloreña de Málaga”. Pakkauksissa on oltava sääntelyneuvoston antama numeroitu takuusinetti.

Etiketissä on ilmoitettava oliivien tyyppi: tuore vihreä, perinteinen tai suolattu.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Tuotantoalue käsittää seuraavat 19 kuntaa Málagan maakunnan kaakkoisosassa: Alhaurín de la Torre, Alhaurín el Grande, Almogía, Álora, Alozaina, Ardales, El Burgo, Carratraca, Cártama, Casarabonela, Coín, Guaro, Málaga, Monda, Pizarra, Ronda, Tolox, El Valle de Abdalajís ja Yunquera.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Guadalhorcen luontoalue (Sierra de las Nieves ja Valle del Guadalhorce) kuuluu Andalusian vuoristoalueeseen. Guadalhorcen laaksoa rajaavat korkeudeltaan vaihtelevat vuorijonot. Vuoristoalueen pinnanmuodostuksen vuoksi tuotantoalue on selkeästi yksilöitävissä, ja se avautuu ainoastaan Guadalhorce-joen suulla.

Alueen ilmasto on sekoitus mannerilmastoa ja tyypillistä Välimeren ilmastoa. Aivan erityisen mikroilmaston ansiosta siellä on kehittynyt hyvin monipuolinen maatalous, jossa viljellään niin eräitä avokadon tapaisia trooppisen vyöhykkeen lajeja kuin tasankoalueille tyypillistä viljaa. Oliivipuu kasvaa siellä pääasiassa laaksoa ympäröivien vuorten kuivilla rinteillä, mikä yhdessä suotuisan ilmaston kanssa vaikuttaa ratkaisevasti muun muassa lopputuotteen ominaisuuksiin, sadonkorjuuajankohtaan ja puiden tuotokseen.

Pinnanmuodostus on myös hyvin rikkonainen, ja oliivitarhat sijaitsevat Guadalhorcen laaksoa rajaavien vuorten rinteillä vähempiarvoisessa ja köyhässä maastossa, jolloin niiden määrällinen tuotos jää vähäiseksi, mutta tuotteen laatu on erinomainen.

Guadalhorcen laakson viljelymenetelmistä oliivipuiden voimakas leikkaaminen vaikuttaa eniten puiden lopulliseen muotoon ja lopputuotteen ominaisuuksiin. Pääasiassa nuoremmat oksat leikataan ja puun päähaarat jätetään paikalleen, jolloin puun rakenne jää ilmavaksi, kun suurin osa toissijaisista haaroista poistetaan. Näin puiden muoto kehittyy tyypillisen pallomaiseksi.

Jalostuksessa oliiveille tehdään erilaisia käsittelyjä, joilla niistä poistetaan katkeruus ja ne maustetaan. Käsittelyt perustuvat vuosien myötä sukupolvelta toiselle siirtyneisiin vanhoihin käytäntöihin, jotka ovat säilyneet suurin piirtein sellaisenaan. Näin ollen erityinen jalostustapa on tuotteen alkuperäalueelle ominainen.

5.2   Tuotteen erityisyys:

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen määrätty laatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Kuten jo edellä on mainittu, oliivipuu reagoi herkästi viljely-ympäristönsä olosuhteisiin ja käsittelyihin, joita sille tehdään. Se sopeutuu hyvin helposti ympäristöolosuhteisiin. Tältä osin on korostettava, että aloreño-lajikkeen tuotantoaluetta rajaavat joka puolelta vuorijonot, jotka vaikuttavat sen ilmaston, maaperän ja pinnanmuodostuksen erityispiirteisiin. Yhdessä paikallisen väestön taitojen kanssa nämä olosuhteet ovat saaneet aikaan tuotteen, joka erottuu selvästi muista markkinoilla tavattavista syötäväksi tarkoitetuista oliiveista.

Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien oleuropeiinipitoisuus on yksi tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisevasti näiden oliivien tuotanto- ja jalostusprosessiin. Koska ne sisältävät vain vähän kyseistä polyfenolia, muutaman päivän käsittely suolavedessä riittää poistamaan sen niistä. Tämä johtuu myös siitä, että oliivit halkaistaan, jolloin suolavesi pääsee imeytymään helpommin hedelmän sisukseen ja poistamaan siitä oliiveille katkeran maun antavan aineen.

Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien käsittely suolavedessä on vaikuttanut siihen, että kyseisen tuotteen rakenne on kuituinen ja napakka. Kun oliiveja ei käsitellä natriumhydroksidilla, niiden rakenteessa säilyy tuoreen hedelmän kuituisuus, johon vaikuttaa myös yleensä vuoristoalueen vähempiarvoisessa maastossa sijaitsevien oliivitarhojen maaperän tyyppi.

Helppous, jolla kivi irtoaa hedelmälihasta (alueella käytetään ilmaisua ”kelluva kivi”), on vaikuttanut ratkaisevasti Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien jalostustapaan. Tämän ominaisuuden ansiosta oliivit voidaan jalostaa halkaistuina siten, että kivi jätetään hedelmälihan sisään. Perinteinen alueellinen tapa määritellä oikea sadonkorjuuajankohta oli oliivin leikkaaminen poikkisuuntaan, ja jos puoliskojen todettiin irtoavan helposti, ajankohta oli ihanteellinen.

Myös Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien erityinen maku ja aromi ovat tiiviisti sidoksissa sen jalostustapaan; alkuperään liittyvä inhimillinen tekijä on vuosien myötä sukupolvelta toiselle siirtyneiden vanhojen käytäntöjen noudattaminen käyttämällä maantieteelliselle alueelle tyypillisiä ja siellä perinteisesti viljeltyjä tai kerättyjä mausteita ja yrttejä (timjami, fenkoli, paprika ja valkosipuli), joskin ne voivat olla peräisin myös muualta.

Aceituna Aloreña de Málaga -oliivien koko on niin ikään yksi tuotteen arvostetuimmista ominaisuuksista. Se on seurausta alueelle tyypillisestä tavasta leikata oliivipuut voimakkaasti siten, että niiden muoto kehittyy pyöreäksi ja ilmavaksi. Tämä viljelymenetelmä vaikuttaa myös hedelmälihan ja kiven väliseen suhteeseen, joka paneelitesteissä on todettu erinomaiseksi.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Alkuperänimityksen eritelmän täydellinen teksti on saatavissa internetosoitteessa:

http://www.juntadeandalucia.es/agriculturaypesca/portal/export/sites/default/comun/galerias/galeriaDescargas/cap/industrias-agroalimentarias/denominacion-de-origen/Pliegos/Pliego_aceituna.pdf

tai menemällä suoraan maatalous- ja kalastusviranomaisen (Consejería de Agricultura y Pesca) kotisivulle

(http://www.juntadeandalucia.es/agriculturaypesca/portal) ja seuraamalla polkua: ”Industrias Agroalimentarias”/”Calidad y Promoción”/”Denominaciones de Calidad”/”Otros Productos”; linkki eritelmään on vastaavan laatunimikkeen alla.

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

2012/C 69/09

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”NEWMARKET SAUSAGE”

EY-N:o: UK-PGI-0005-0882-21.06.2011

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi:

”Newmarket Sausage”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Yhdistynyt kuningaskunta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotelaji:

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Newmarket Sausage on yrteillä ryyditetty mausteinen sianlihamakkara, joka on valmistettu parhaista tuoreista lihapaloista, jotka on saatu joko koko ruhosta tai lavasta tai kyljestä.

Kypsentämätön makkara on samanvärinen kuin sianliha, syvän vaaleanpunaisesta beessiin, ja maustehippusten pilkuttama; rakenne on kuiva ja karkeajakoinen siten, että vähärasvaisen lihan ja rasvan palaset erottuvat ja antavat makkaralle hieman puruvastusta. Maussa on päällimmäisenä sianliha, johon on lisätty kohtuullisesti yrttejä ja mausteita, joskin maku ja väri voivat vaihdella lihamestarin oman maustesekoituksen mukaan.

Newmarket Sausages -makkaroissa yhdistellään perinteisesti seuraavia ainesosia, joiden osuus voi olla enintään 3 prosenttia lopputuotteesta:

Lisäksi voidaan lisätä antioksidantiksi kuivatun sitruunan luontaisia aromeja, säilöntäaineeksi sulfiitteja ja sidosaineeksi natriumfosfaattia. Makkaroiden lihapitoisuuden on oltava vähintään 70 prosenttia, josta rasvan osuuden on oltava alle 20 prosenttia. Muu osuus on leipää, korppujauhoseosta ja vettä valmistajan reseptin mukaan.

Newmarket Sausages -makkarat ovat yleensä pituudeltaan 10–15 senttimetriä, halkaisijaltaan 2,5–3,5 senttimetriä ja hieman kaarevia. Niitä valmistetaan myös 8–12 senttimetrin pituisina chipolata-tyylisinä makkaroina, cocktailmakkaroina (6 cm) ja jumbomakkaroina (20–24 cm).

Niitä myydään vähittäismyymälöissä ja herkkukaupoissa esipakattuina tai irtotavarana lihatiskiltä.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

Newmarket Sausage on yrteillä ryyditetty mausteinen sianlihamakkara, joka on valmistettu parhaista tuoreista lihapaloista, jotka on saatu joko koko ruhosta tai lavasta tai kyljestä. Newmarket Sausages -makkaroiden valmistuksessa on käytettävä karkeasti paloiteltua sianlihaa, josta makkara saa rakeisen koostumuksensa. Liha voi olla peräisin alueen ulkopuolelta, mutta se ei saa sisältää kamaraa, karvoja, nahkaa, muita eläimen osia tai mekaanisesti erotettua lihaa.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Newmarket sausage -makkaran valmistuksen, jalostuksen ja käsittelyn on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella seuraavat raaka-aineiden käsittelyt mukaan luettuina:

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

Ei ole.

3.7   Merkintöjä koskevat erityissäännöt:

Ei ole.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Newmarket Sausagen tuotantoalue sisältää Newmarketin kaupungin ja sitä ympäröivän alueen, jota rajaavat seuraavat tiet: A14-tien liittymästä 37 pohjoiseen A142-tielle, vasemmalle River Lanelle Fordhamin ja Collins Hillin kautta B1102-tien liitymään. Käännytään vasemmalle B1102-tielle ja jatketaan kunnes se yhtyy A142-tiehen. Siitä A142-tietä pohjoiseen A1123-tien liittymään asti. Jatketaan luoteeseen Wickenin kylän läpi, käännytään etelään Upwaren kylään johtavalle Upware Roadille. Jatketaan pikkuteillä Great Drove, Headlake Drove, Little Fen Drove, Barston Drove ja Fair Green aina Reachin kylään asti. Jatketaan Swaffham Priorin läpi, käännytään lounaaseen Swaffham Bulbeckiin johtavalla B1102-tiellä, sen jälkeen kaakkoon Swaffham Heath Roadille, A14:n yli A1304-tien risteykseen, josta Dullinghamiin. Ylitetään B1061 Dullinghamissa, jatketaan Stetchworth Roadille ja Ditton Greenin läpi kohti Wooddittonia. Siellä käännytään oikealle (kaakkoon) Kirtling Roadille ja jatketaan Woodditton Roadia aina Kirtling Greeniin asti. Käännytään vasemmalle (pohjoiseen) The Streetille kohti Kirtlingiä. Kirtlingistä jatketaan koilliseen ja käännytään Upendissa ensimmäisessä risteyksessä (kaakkoon) kohti B1063-tietä, sitten käännytään vasemmalle (pohjoiseen) B1063-tielle. Jatketaan B1063-tietä risteykseen B1085:n kanssa, sieltä pohjoiseen B1085-tietä Dalhamiin, jatketaan B1085:llä ja käännytään luoteeseen kohti Moultonia ja Kentfordia, jossa liitytään länteen menevälle A14-tielle aina liittymään 37 asti.

5.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Newmarketin kaupunki on jo 1600-luvulta asti ollut tunnettu hevoskilpailuistaan. Hevostalleilla pidettiin sikoja, jotka söivät rehujätettä ja puhdistivat kilparata-alueet roskista. Makkaran valmistus kehittyi tämän sikojenpitoperinteen ympärille. Vuosien 1881 ja 1891 väestönlaskenta todistaa, että joukko lihakauppiaita oli aloittanut makkaroiden valmistuksen 1900-luvun alkuun mennessä.

Newmarket on yhdistetty laukkakilpailuihin aina siitä asti, kun kuningas Jaakko I järjesti siellä ensimmäiset kilpailut vuonna 1622. Kuningas kävi Newmarketissa 27. helmikuuta 1604 vinttikoiriensa kanssa jänisjahdissa kaupunkia ympäröivillä nummilla ja sen jälkeen usein vieraili kaupungissa. Kuningas Kaarle II perusti vuonna 1665 Newmarketiin maailman vanhimman yhä jatkuvan laukkakilpailun (The Town Plate). Newmarket Sausages -makkaroita on jaettu siellä osana palkintoja vuodesta 1952.

Nykyään talleilla ei enää pidetä sikoja, mutta Itä-Anglian alue (jossa Newmarket sijaitsee) on Yhdistyneessä kuningaskunnassa tunnettu sikataloudestaan. Tämä johtuu siitä, että alueelle on keskittynyt maatiloja, joilla viljellään pääasiassa peltokasveja/viljaa, ja sikoja ruokitaan viljan sivutuotteilla. Makkaroissa alun perin käytetty leipä hankittiin paikallisilta leipureilta, jotka näin pääsivät kätevästi eroon edellispäivien kuivahtaneista leivistä, joita ei enää voitu myydä tuoreina. Tämä tapa jatkuu edelleen.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Mausteisten Newmarket Sausages -makkaroiden lihapitoisuus on suuri ja koostumus karkeajakoinen. Paikalliset tuottajat valmistavat makkaroita edelleen perinteisin reseptein, jotka ovat siirtyneet edellisiltä sukupolvilta seuraaville.

Newmarket Sausage on tunnettu mausteisesta karkeajakoisesta koostumuksestaan; mausteina käytetään valko- ja mustapippuria, suolaa, timjamia, persiljaa, muskottipähkinää ja kuivatun sitruunan luontaisia aromeja, jotka toimivat antioksidanttina. Newmarket Sausage -makkarat liittyvät erottamattomasti hevosurheiluun, sillä niitä myytiin kilpakaudella lämpimänä välipalana radalla ja majataloissa. Ihmiset veivät niitä kisoista myös mukanaan kotiin. Makkaroiden suosio on levinnyt hevoskilpakenttien ulkopuolelle, ja ne ovat edelleen suosittuja Englannin hovissa.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaadun tuotteen maineeseen tai muihin ominaisuuksiin (kun kyseessä SMM):

Tuotteen maine

Newmarket Sausages -makkaroista tuli nopeasti suosittu välipala hevoskilpapiireissä, joissa oli jäseninä myös kuningashuoneen edustajia. Makkarat ovat olleet brittihovin suosikkeja 1800-luvulta alkaen. Newmarket sausagen resepti on pysynyt muuttumattomana kuningatar Viktorian päivistä, ja sitä valmistetaan yhä alkuperäisten tiukkojen vaatimusten mukaisesti. Makkarat valmistetaan huolellisesti käsin pienissä erissä, eikä niissä ole keinotekoisia väri- tai makuaineita.

Makkaroiden suosio on levinnyt kauas hevoskilpapiirien ulkopuolelle. Newmarketin paikallishistoriaseuran aikakirjoissa on merkintöjä, joiden mukaan junaliikenteen vilkastuttua eräs rautatievirkailija käytti kiireisimpänä kilpailukautena 2–3 tuntia viikossa makkarapakettien kirjaamiseen kilpa-alueelle meneviin juniin.

Oli lähes itsestäänselvyys, että Suffolkissa sijaitsevassa Newmarketissa alettiin valmistaa makkaroita. Suffolk oli jo pitkään ollut merkittävä hyvälaatuisen sianlihan tuottaja: Suffolkin mustan sian liha oli tunnettu makeudestaan ja mureudestaan. Newmarketin alueella sikoja pidettiin hevostalleilla ja torpissa, ne saivat liikkua vapaasti ja niitä ruokittiin ruoantähteillä ja rehulla. Kaupungissa oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tusinan verran teurastajia, joista monet kasvattivat, lihottivat ja teurastivat omia sikojaan omien makkaroidensa raaka-aineeksi.

Vaikka Newmarketissa sanotaan toimineen 1900-luvun alussa tusinan verran teurastajua, joista jokainen valmisti omia makkaroitaan, puotien lukumäärä vähitellen väheni niin, että lopulta Newmarket Sausagen tuottajia oli vain kolme. Vaikka Newmarketiin ja makkaroihin viitataan kirjallisuudessa jo vuonna 1618, varhaisin tähän mennessä löytynyt maininta varsinaisesta Newmarket Sausageksi kutsutusta makkarasta on vasta 1800-luvun puolivälistä, vuodelta 1849.

Uudemmissa keittokirjoissa ja oppaissa on lukuisia mainintoja Newmarket Sausagesta. Kirjassa ”Traditional Foods of Britain” (Laura Mason & Catherine Brown, Prospect Books 1999) se mainitaan katsauksessa Euroopan unionin eri alueiden elintarvikkeisiin. Clarissa Dickson-Wright puolestaan muistelee viimeisimmässä kirjassaan varhaisia kokemuksiaan Newmarketin makkaroista. Google löytää hakusanalla ”Newmarket sausage”4 190 osumaa. Newmarketin paikallishistoriaseuran laatimassa Newmarketin historiakatsauksessa on paikallisesta makkarantuotannosta perusteellinen kuvaus, joka tukee kaikkia esitettyjä väitteitä. Yksi Newmarket Sausagen tuottaja on toiminut Ison-Britannian hovin virallisena toimittajana vuodesta 1907 ja kuuluu tällä hetkellä kuningatar Elisabetin virallisiin makkarantoimittajiin. Toisen tuottajan makkaroita puolestaan annetaan perinteisesti palkintona voittajajockeyille maan vanhimmassa laukkakilpailussa Newmarket Town Platessa. Myös Britteinsaarten matkailuviranomainen mainitsee Newmarket Sausagen julkaisussaan ”Taste England” ja verkkosivullaan http://www.EnjoyEngland.com

Eritelmän julkaisutiedot:

http://archive.defra.gov.uk/foodfarm/food/industry/regional/foodname/products/documents/newmarket-sausage-pgi-110822.pdf

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

Oikaistaan jäsenvaltioiden ja komission 28 päivänä syyskuuta 2011 yhteiseksi poliittiseksi lausumaksi selittävistä asiakirjoista

( Euroopan unionin virallinen lehti C 369, 17. joulukuuta 2011 )

2012/C 69/10

Kansilehdellä ja sivulla 14, nimessä:

korvataan: