28.1.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/1

1.

Asetusluonnoksen tarkoituksena on mukauttaa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (jäljempänä ’yleinen varainhoitoasetus’) 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta viimeisimpiin muutoksiin, jotka on tehty yleiseen varainhoitoasetukseen 13. päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006.

2.

Tilintarkastustuomioistuimella ei ole huomautettavaa komission ehdotuksesta.

28.1.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 23/3

1

2—11

2

3

4

5—6

7—9

10

11

12—33

12

13—14

15—20

21

22

23—24

25—27

28—30

31—33

1.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tämä lausunto joudutaan laatimaan hyvin lyhyessä ajassa. Kymmenenteen EKR:oon sovellettava varainhoitoasetus on hyväksyttävä ennen vuoden 2007 loppua, jotta sitä voidaan soveltaa vuoden 2008 alusta. Asetuksen hyväksymismenettelyt neuvostossa ovat jo edistyneet pitkälle. Tästä syystä lausunnossa keskitytään keskeisiin sisältökysymyksiin, eikä niiden yhteydessä aina ole esitetty ehdotusta vaihtoehtoiseksi tekstiksi.

2.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että asetusehdotukseen on sisällytetty ne yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta uudelleen laadittaessa tehdyt muutokset, joita voidaan soveltaa EKR:jen yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin pitää myönteisenä sitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumalle ja vuosikertomukselle asetettu määräaika noudattelee yleisessä varainhoitoasetuksessa säädettyjä vastaavia määräaikoja.

3.

Tilintarkastustuomioistuin ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että sen lausunnossa nro 12/2002 esittämien suositusten mukaisesti asetusehdotus on yksinkertainen ja selvä säännösteksti, jossa keskitytään EKR:jen toteuttamisen kannalta olennaisiin säännöksiin toistamatta tarpeettomasti määräyksiä, jotka on esitetty AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV, sisäisessä sopimuksessa tai yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä.

4.

Tilintarkastustuomioistuin pahoittelee sitä, että huolimatta sen lausunnoissa nro 12/2002 ja nro 2/2007 tekemästä ehdotuksesta asetusehdotuksen yhteydessä ei ole käytetty hyväksi tilaisuutta säätää yksi varainhoitoasetus, jota sovellettaisiin kaikkiin nykyisiin ja tuleviin EKR:ihin. Sitä tarkistettaisiin tarvittaessa samaan tapaan kuin yleistä varainhoitoasetusta. Tällä tavoin varmistettaisiin lähestymistavan jatkuvuus ja vältettäisiin se vaara, että EKR:jen toteuttaminen keskeytyy. Lisäksi toimenpide selkeyttäisi hallinnointia merkittävästi.

5.

Sisäisen sopimuksen 11 artiklan mukaisesti asetusehdotuksen 2 ja 3 artiklassa säädetään EKR:n toteuttamiseen liittyvien keskeisten tehtävien jaosta komission ja Euroopan investointipankin (EIP) kesken luomalla kaksi erillistä hallinnoinnin aluetta, yksi kullekin elimelle. Näin ollen on edelleen olemassa menoala, jonka tilintarkastustuomioistuin tarkastaa (asetusehdotuksen 134 artiklassa mainitun EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisen kolmikantasopimuksen nojalla), mutta jota toimivaltaisten viranomaisten vastuuvapausmenettely ei kata.

6.

Vastuuvapauteen liittyvät artiklat ja etenkin 143 artiklan 1 kohta sulkevat EIP:n toteuttaman investointikehyksen hallinnoinnin parlamentin vastuuvapausmenettelyn ulkopuolelle. Tilintarkastustuomioistuin pahoittelee sitä, että sisäisen sopimuksen (11 artiklan 8 ja 9 kohta) mukaan EIP:n hallinnoimat toimet eivät kuulu neuvoston ja parlamentin toteuttamaan vastuuvapausmenettelyyn, vaikka EIP huolehtii toimien toteuttamisesta yhteisön puolesta ja sen vastuulla (sisäisen sopimuksen 11 artiklan 2 kohta) EKR:jen voimavaroja käyttäen. Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa, että kyseiset varat saadaan EU:n veromaksajilta, ei rahoitusmarkkinoilta.

7.

Asetusehdotuksen 48–50 artiklassa luodaan uusi taloushallinnon toimija, maksujen hoitaja, joka vastaa maksujen suorittamisesta AKT-valtion valuutassa tai merentakaisten maiden ja alueiden paikallisessa valuutassa maksuasiamiehen tililtä. Asetusehdotuksen johdanto-osan kappaleissa ei selitetä, miksi uutta taloushallinnon toimijaa pidetään tarpeellisena, eikä ehdotuksen säännöksissä määritetä selkeästi maksujen hoitajan vastuualueita ja velvoitteita esimerkiksi verrattuna tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtäviin. Tilintarkastustuomioistuin on erityisen huolestunut siitä 49 artiklan 1 kohdassa säädetystä seikasta, että maksujen hoitajan nimittämisestä päättäisi tilinpitäjä saatuaan toimivaltaiselta tulojen ja menojen hyväksyjältä asianmukaisesti perustellun ehdotuksen ja että päätöksessä esitettäisiin maksujen hoitajan sekä tulojen ja menojen hyväksyjän vastuualueet ja velvollisuudet. Maksujen hoitajaa ei myöskään mainita 31 artiklassa, joten on epäselvää, onko tehtävien pitäminen erillään varmistettu.

8.

Tilintarkastustuomioistuin muistuttaa, että yhdeksännen EKR:n toteuttamisen yhteydessä kyseisistä maksuista huolehtii edelleenvaltuutettu tilinpitäjä (yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 66 artiklan 1 kohta), eikä tilintarkastustuomioistuin näin ollen näe, miksi asetusehdotuksessa ei esitetä samanlaisia säännöksiä. Tilintarkastustuomioistuin panee lisäksi merkille, että maksujen hoitajalle ei ole vastinetta yleisessä varainhoitoasetuksessa, jossa tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän lisäksi säädetään vain ennakoiden hoitajasta. Ainoastaan tilinpitäjällä on oikeus nimetä ennakoiden hoitaja, eikä tulojen ja menojen hyväksyjä osallistu menettelyyn (63 artikla).

9.

Niin ollen tilintarkastustuomioistuin ehdottaa, että asetusehdotuksesta poistetaan kaikki viittaukset maksujen hoitajaan.

10.

Asetusehdotuksen 74 artiklan 2 kohdassa ja 79 artiklan a kohdassa säädetään, että olemassa olevia sopimuksia voidaan jatkaa lisäsopimuksin vielä yli kolmen vuoden kuluttua rahoitussopimuksen tekemisestä. Tämä poikkeaa yleisen varainhoitoasetuksen vastaavista säännöksistä (166 artiklan 2 kohta), joissa tämä mahdollisuus annetaan vain tarkastusta ja arviointia koskevien sopimusten kohdalla. Joka tapauksessa lisäsopimuksia koskevan poikkeuksen laajentaminen tekisi merkityksettömäksi yleissäännön, jonka mukaan yksittäisiä sopimuksia voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa siitä päivämäärästä, jona rahoitussopimus on tehty.

11.

Asetusehdotuksen 124 ja 125 artiklan osalta tilintarkastustuomioistuin pyytää ottamaan huomioon lausuntonsa nro 2/2002 (kohdat 20 ja 21), jossa se katsoi, että kaikki viittaukset ”alustaviin” tilinpäätöksiin olisi poistettava. Tarkastusta varten 31. maaliskuuta esitettävän tilinpäätöksen olisi oltava komission hyväksymä täydellinen ja asianmukaisesti laadittu tilinpäätös. Varainhoitoasetuksessa ei saa olla epäselvyyttä tarkastajan ja tarkastuskohteen tehtävistä tilinpäätöksen laadinnassa. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ei koskaan voi olla komission avustaminen tilinpäätöksen laatimisessa. Kyseinen hallinnollinen ja kirjanpidollinen tehtävä kuuluu vain komissiolle eikä se ole yhteensopiva tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan ulkoisen tarkastajan tehtävän kanssa.

12.

Kymmenenteen EKR:oon sovellettavaan varainhoitoasetukseen olisi hyödyllistä lisätä sisällysluettelo, jollainen yleisessä varainhoitoasetuksessakin on.

13.

Asetusehdotuksen ensimmäisen osan III osasto sisältää ainoastaan yhden luvun, ja se koskee EKR:n varojen muodostumista. Sen lisäksi tarvittaisiin luku, jossa säädetään jäsenvaltioiden vuotuisien rahoitusosuuksien vahvistamisesta.

14.

Asetusehdotuksen 16 artiklasta ei käy selvästi ilmi, katsotaanko jäsenvaltioiden, muiden rahoittajavaltioiden ja kansainvälisten organisaatioiden tiettyihin hankkeisiin tai ohjelmiin osoittamien rahoitusosuuksien, joita komissio hallinnoi niiden puolesta, olevan suppeassa merkityksessä EKR:n varoja, joita hallinnoidaan EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

15.

Asetusehdotuksen 26 artiklassa säädetään, että välillisen keskitetyn hallinnoinnin tapauksessa komissio voi tunnustaa niiden organisaatioiden, joille se siirtää rahoituksen toteuttamista, tarkastus- ja laskentajärjestelmät sekä hankinnoissa ja avustusten myöntämisessä sovellettavat menettelyt ”omiaan vastaaviksi ottaen tällöin huomioon kansainvälisesti hyväksytyt standardit” (saatuaan ensin todisteet järjestelmien ja menettelyjen olemassaolosta ja moitteettomasta toiminnasta). Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi lausunnossaan nro 4/2006 (kohta 9), varainhoitoasetuksen säännökset eivät kyseisissä tapauksissa sido tahoja, joiden tehtäväksi komissio on antanut talousarvion toteuttamisen. Kun otetaan lisäksi huomioon, että hankintamenettelyjä tai säännönmukaisuutta koskevia tarkastuksia varten ei ole olemassa kansainvälisesti tunnustettuja standardeja, säännös, jonka mukaan kansainvälisesti tunnustetut standardit on otettava asianmukaisesti huomioon, on merkityksetön. Tämä koskee myös avustusten myöntämismenettelyjä.

16.

Kattavuuden takaamiseksi 35 artiklassa pitäisi mainita poikkeuksena kyseisestä säännöstä myös hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

17.

Asetusehdotuksen 36 artiklassa otetaan huomioon yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 23 artiklan 1 alakohta, mutta ei 2 alakohtaa. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan säännöksen säilyttäminen olisi tarpeen, jotta tuotaisiin selvästi esiin se, että kaikki toimenpiteet, jotka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa kyseisen artiklan nojalla, on toteutettava asianomaisen kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta ja tämän lukuun.

18.

Jos maksujen hoitajan tehtävä säilytetään asetuksessa tilintarkastustuomioistuimen tämän lausunnon kohdissa 7–9 esittämistä näkemyksistä huolimatta, 52 artiklan 2 kohdassa olisi säädettävä, että myös maksujen hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti.

19.

Asetusehdotuksen 76 ja 80 artiklan osalta tilintarkastustuomioistuin toistaa ehdotuksen, jonka se esitti lausunnossaan nro 12/2002 (kohta 15 f): kyseisiä säännöksiä olisi tarkistettava ja muotoiltava ne siten, että niissä säilyy ajatus, jonka mukaan tilien on oltava avoimet niin kauan kun toimea ei ole lopullisesti tarkastettu ja hyväksytty. Säännöksistä ei kuitenkaan saa välittyä ajatus, että varojen purkamista voidaan lykätä, vaikka saatavilla olisi tiedot, joiden perusteella voidaan mukauttaa – ja useissa tapauksissa alentaa – yhteisön asianomaisen velvoitteen tasoa. On vältettävä varojen turhaa jäädyttämistä, jos niitä voitaisiin käyttää muihin ohjelmiin tai hankkeisiin.

20.

Asetusehdotuksen 78 artiklan 1 kohdassa käytetään termiä ”määrärahat”, mikä on virheellistä, kun kyse ei ole talousarviovaroista.

21.

Asetusehdotuksen 92 artiklan 2 kohdassa olisi aiheellista viitata myös avustuspäätöksiin. Kuten tilintarkastustuomioistuin ehdottaa lausunnossaan nro 12/2002 (kohta 17), olisi lisäksi suotavaa sisällyttää asetukseen luku, joka koskee ”takuita ja valvontaa”, samaan tapaan kuin asiasta on säännökset yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 103 artiklassa.

22.

Englanninkielisessä toisinnossa VII osasto ”Julkisoikeudellisen yhteisön suorassa tai hajautetusti välillisessä valvonnassa toteutettavat toimet” sekä VI osasto ”Avustukset” on numeroitu virheellisesti.

23.

Asetusehdotuksen 105 ja 107 artiklan osalta tilintarkastustuomioistuin pyytää kiinnittämään huomiota lausuntoihinsa nro 10/2005 (kohdat 41–48) ja nro 4/2006 (kohdat 14–16), joista käy ilmi, että eräät poikkeukset voitontavoittelun kiellon ja vain yhdestä lähteestä saatavan avustuksen periaatteisiin eivät ole riittävän perusteltuja seuraavista syistä:

24.

Kuten yleisessä varainhoitoasetuksessa (120 artiklan 2 kohta), asetusehdotuksen 116 artiklan 2 kohdassa olisi mainittava, että yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä säädetään c alakohdan osalta sen taloudellisen tuen enimmäismäärästä, jonka avustuksen saaja voi maksaa kolmannelle.

25.

Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen (97 artikla) sekä yleisen varainhoitoasetuksen (123 artikla) kanssa, asetusehdotuksen englanninkielisen toisinnon 119 artiklassa sana ”shall” on korvattava sanalla ”must”.

26.

Asetusehdotuksen 124 artiklan mukaan selvitys varainhallinnosta toimitetaan kuukautta myöhemmin kuin alustava tilinpäätös, jonka liitteenä selvitys on kuitenkin 118 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkoitus esittää. Kuten tilintarkastustuomioistuin ehdotti lausunnossaan nro 12/2002 (kohta 21 a), selvitys olisi yleisen varainhoitoasetuksen vastaavien säännösten (128 artikla) seuraamiseksi toimitettava yhdessä tilinpäätöksen kanssa 31. maaliskuuta.

27.

Asetusehdotuksen 129 artiklan 2 kohdassa mainittuun tilintarkastustuomioistuimelle toimitettavaan tililuetteloon olisi hyödyllistä liittää 1 kohdassa tarkoitetut kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät.

28.

Asetusehdotuksen 135 artiklan 1 kohdassa ilmaus ”viipymättä” olisi korvattava ilmauksella ”viimeistään 15 työpäivän kuluessa”.

29.

Asetusehdotuksen 136 artiklan 1 kohtaan olisi lisättävä ilmaus ”Euroopan yhteisön perustamissopimuksen” ennen ilmausta ”AKT–EY-sopimuksen”. Kuten tilintarkastustuomioistuin toi esiin lausunnossaan nro 12/2002 (kohta 22 a), perustamissopimus on merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen samoin kuin EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen oikeudellinen perusta (13). Saattaisi lisäksi olla aiheellista mainita sisäinen sopimus, joka niin ikään muodostaa oikeudellisen perustan kymmenenteen EKR:oon sovellettavalle varainhoitoasetukselle (14).

30.

Asetusehdotuksen 136 artiklan 2 kohdassa viitataan virheellisesti ”6 kohtaan”. Tosiasiassa tarkoitetaan ”138 artiklan 4 ja 5 kohtaa”.

31.

Asetusehdotuksen 149 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EIP laatii tarvittavat kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt ja -menetelmät kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja antaa ne tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioille. Tämä poikkeaa yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen vastaavista säännöksistä (125 artiklan 1 kohta), joiden mukaan EIP ja komissio laativat asiaan sovellettavat tilinpäätössäännöt ja -menetelmät yhteisellä sopimuksella. Kuten tämän lausunnon kohdissa 5 ja 6 tuodaan esiin, tilintarkastustuomioistuin pahoittelee sitä, että luodaan kaksi erillistä hallinnoinnin aluetta ja rajoitetaan näin parlamentin vastuuvapausmenettelyn kattavuutta.

32.

Asetusehdotuksen 149 artiklan 2 kohdan mukaan kertomus EIP:n hallinnoimilla EKR:n varoilla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksesta toimitetaan kuukautta myöhemmin kuin tilinpäätös. Kuten tilintarkastustuomioistuin ehdotti lausunnossaan nro 12/2002 (kohta 21 b), kertomus olisi toimitettava komissiolle viimeistään 28. helmikuuta.

33.

Asetusehdotuksen 150 artiklassa olisi säädettävä, että sopimuksia koskevien ”EIP:n omien sääntöjen” on noudateltava EKR:jen hallinnoinnista annettuja yleisiä sääntöjä ja etenkin AKT–EY-kumppanuussopimusta, sisäistä sopimusta ja varainhoitoasetusta (15).