13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/1

---

Euron kurssi (1)

12. joulukuuta 2005

(2005/C 316/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,1925
JPY	Japanin jeniä	143,46
DKK	Tanskan kruunua	7,4487
GBP	Englannin puntaa	0,67430
SEK	Ruotsin kruunua	9,4405
CHF	Sveitsin frangia	1,5413
ISK	Islannin kruunua	75,32
NOK	Norjan kruunua	7,9775
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5733
CZK	Tšekin korunaa	29,090
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	254,45
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6970
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,8387
RON	Romanian leuta	3,6438
SIT	Slovenian tolaria	239,51
SKK	Slovakian korunaa	38,020
TRY	Turkin liiraa	1,6118
AUD	Australian dollaria	1,5831
CAD	Kanadan dollaria	1,3747
HKD	Hongkongin dollaria	9,2469
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,6836
SGD	Singaporin dollaria	2,0053
KRW	Etelä-Korean wonia	1 232,03
ZAR	Etelä-Afrikan randia	7,5615
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,6318
HRK	Kroatian kunaa	7,3933
IDR	Indonesian rupiaa	11 631,65
MYR	Malesian ringgitiä	4,503
PHP	Filippiinien pesoa	63,936
RUB	Venäjän ruplaa	34,2870
THB	Thaimaan bahtia	49,177

---

(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/2

---

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2005/C 316/02)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Tanska

Tuen numero: N 269/05

Nimike: High Technology Foundation

Tarkoitus(ala): Tutkimus- ja kehitystyö — Kaikki toimialat

Oikeusperusta: Lov nr. 1459 af 22. December 2004

Tuen enimmäisintensiteetti: 100 %, 75 %, 50 %

Kesto: 2005-2010

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia [Marche]

Tuen numero: N 299/2004

Nimike: Osuuskuntamuotoinen pääomarahoitus

Tarkoitus: Ohjelman avulla pyritään parantamaan osuuskuntamuotoisten pk-yritysten pääomarahoituksen saatavuutta Marchen alueella

Oikeusperusta: Progetto di Deliberazione della Giunta regionale per l'adozione del «Quadro attuativo dell'articolo 3 della LR N. 5/2003»

Talousarvio: 10 miljoonaa EUR

Kesto:

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa (Land Schleswig-Holstein)

Tuen numero: N 307/2005

Nimike: Nord Power Innovationspark Lübeck

Tarkoitus(ala): Tutkimus- ja kehitystyö — Aluekehitys — Ympäristönsuojelu (Sähkön, kaasun ja veden toimitus)

Oikeusperusta: Jährliches Haushaltsgesetz des Landes Schleswig-Holstein: Einzelplan 0602, TG 62 (MWV)

Talousarvio: EUR 541 170

Tuen enimmäisintensiteetti: 30 %

Kesto: 2005-2006

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti)

Tuen numero: N 680/2001

Nimike: Kiinteistötukiohjelma

Tavoite: Yksityissektorille tarkoitettu tuki liiketilojen ja -kiinteistöjen kehittämiseen. (Kiinteistöalalla toimivat yritykset. Tukea saavien kiinteistöjen loppukäyttäjien osalta kaikilla aloilla toimivat yritykset.)

Oikeusperusta: Enterprise and New Towns (Scotland) Act 1990, as amended on 1 April 2001 by Scottish Statutory Instrument 2001 No 126. Local Government Act 1973. Section 171 of Local Government Act etc (Scotland) Act 1994

Talousarvio: Vuosittain 20–23 miljoonaa Englannin puntaa

Tuen intensiteetti tai määrä: Aluetukikartan ja asetuksen (EY) N:o 70/2001 mukainen enimmäisintensiteetti

Kesto: 31.12.2006 saakka

Muita tietoja: Vuotuinen täytäntöönpanokertomus

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Belgia

Tuen numero: NN 136/03

Nimike: Belgian toimialakohtaiset rahastot

Tarkoitus: Yritysten osallistuminen sosiaalisten tavoitteiden toteuttamiseen toimialansa tarpeiden mukaisesti

Oikeusperusta: Wet van 7 januari 1958 betreffende de fondsen voor bestaanszekerheid

Loi du 7 janvier 1958 concernant les Fonds de sécurité d'existence

Kesto: Vaihtelee eri toimialoilla sovellettavien työehto- ja toimialasopimusten voimassaolon mukaan

Muita tietoja: Valtio ei puutu rahastojen perustamiseen, toimintaan, rahoitukseen eikä hallinnointiin.

Tuen muoto:Ei sovelleta. Tietyn toimialan yritykset osallistuvat itse toimialansa tarpeiden mukaisesti koulutuskustannusten rahoittamiseen. Rahoitus saadaan maksuista, joita työmarkkinaosapuolet suorittavat perustamaansa vapaaehtoiseen toimialakohtaiseen rahastoon

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/4

---

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001, muutettu 25 päivänä helmikuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 364/2004, nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2005/C 316/03)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero	XS 8/04
Jäsenvaltio	Itävalta
Alue	Kapfenbergin kaupunki, NUTS 3 -alue Obersteiermarkin itäosa
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Kapfenbergin keskustan kehittäminen (Innenstadtförderung der Stadt Kapfenberg)
Oikeusperusta	Innenstadtförderungsrichtlinie gemäß Beilage (Innenstadtförderung der Stadt Kapfenberg) Beihilfenrelevant nach KMU-Freistellung sind die Punkte: 3.3. Maßnahmen zur Verbesserung und Attraktivierung von Geschäftslokalen und Außenanlagen 3.6. Planungs- und Beratungsleistungen
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	0,8 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	1.8.2004 tuen piiriin kuuluvien 3.3 ja 3.6 kohdan osalta
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Stadtgemeinde Kapfenberg
	Osoite: Koloman-Wallisch-Platz 1 A-8605 Kapfenberg
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 84/04
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Alue	West Wales and the Valleys; tavoite 1 - alue
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Amgen Cymru (Cynon Valley Waste Disposal Co. Ltd) — Bryn Pica Recycling Center
Oikeusperusta	The Industrial Development Act 1982
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä	510 000 GBP
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	26.8.2004
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.8.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Rajattu tiettyihin aloihin		Kyllä
	Muut palvelut (kierrätys)		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Welsh European Funding Office
	Osoite: Cwm Cynon Business Park Mountain Ash, CF45 — 4ER, United Kingdom
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 88/04
Jäsenvaltio	Saksan liittotasavalta
Alue	Brandenburg
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Brandenburgin osavaltion talousministeriön 31.3.2004 antama ohjesääntö energian rationaalisen käytön ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämisestä (REN-ohjelma)
Oikeusperusta	§§ 44, 23 der Landeshaushaltsordnung (LHO) sowie die hierzu ergangenen Verwaltungsvorschriften in der jeweils gültigen Fassung
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	Noin 2 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	Ohjesäännön voimaantulopäivä 6.5.2004
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka (myöhäisin ajankohta, jona tukea voidaan myöntää)
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Investitionsbank des Landes Brandenburg (ILB)
	Osoite: Steinstraße 104 — 106 D-14480 Potsdam
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 91/04
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Alue	West Wales and the Valleys; tavoite 1 - alue
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Court Vale Developments Ltd.
Oikeusperusta	Industrial Development Act 1982
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä	198 050 GBP
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	1.1.2005
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Welsh European Funding Office
	Osoite: Cwm Cynon Business Park Mountain Ash CF45—4ER, United Kingdom
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 95/04
Jäsenvaltio	Saksa
Alue	–
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Pk-yritysten innovaatiokyvyn parantaminen edistämällä ajanmukaisen tiedon saantia tieteestä, tekniikasta ja taloudesta
Oikeusperusta	§ 44 Bundeshaushaltsordnung (BHO)
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	0,6–1 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	1.3.2005
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit Referat VI B 4
	Osoite: Scharnhorststraße 34 — 37 D-10115 Berlin
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 96/04
Jäsenvaltio	Saksan liittotasavalta
Alue	—
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Tuki keskisuurille hankkeille liittovaltion talous- ja työministeriön FIT für den Wissenswettbewerb -aloitteen puitteissa
Oikeusperusta	§ 44 Bundeshaushaltsordnung (BHO)
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	0,75-1,25 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohtien ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	1.3.2005
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit Referat VI B 4
	Osoite: Scharnhorststraße 34 — 37 D-10115 Berlin
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 98/04
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Alue	West Wales & The Valleys; tavoite 1 - alue
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Welsh Application Service Provider (WASP): Vaihe 11
Oikeusperusta	Industrial Development Act 1982
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	544 407 Englannin puntaa
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	1.8.2004
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2006 saakka Kuten edellä todetaan, avustukseen liittyvä maksusitoumus on tehty ennen 31.12.2006. Sen mukaisia maksuja voidaan suorittaa (N+2 - säännön mukaisesti) 31.7.2007 saakka.
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Welsh European Funding Office
	Osoite: Cwm Cynon Business Park Mountain Ash, CF45—4ER, United Kingdom
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 101/04
Jäsenvaltio	Yhdistynyt kuningaskunta
Alue	Englanti
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Liiketoiminnan kehittämisluotot (Business Development Credits)
Oikeusperusta	Appropriation Act 2004
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	2 miljoonaa GBP
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä	3 000 GBP pk-yritystä kohti
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	Lokakuu 2004
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	30.6.2007 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: United Kingdom Trade & Investment
	Osoite: Antonia Yeolanda Lopes International Trade Development Group, Regional Directorate/TDU 7th Floor, Kingsgate House 66-74 Victoria Street London SW1E 6SW, United Kingdom
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 129/04
Jäsenvaltio	Puola
Alue	Kaikki 16 maakuntaa (aluetta)
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Alueellisten rahoituslaitosten myöntämä avustus konsulttipalvelujen hankkimiseen, jotta yritykset voivat täyttää Puolan tai Euroopan unionin lainsäädännön määräykset työturvallisuuden ja -terveyden alalla
Oikeusperusta	Art. 6 ustawy z dnia 9 listopada 2000 r. o utworzeniu Polskiej Agencji Rozwoju Przedsiębiorczości. § 24 ustęp 3 punkt 4 Rozporządzenia Ministra Gospodarki i Pracy z dnia 17 sierpnia 2004 r. w sprawie udzielania przez Polską Agencję Rozwoju Przedsiębiorczości pomocy finansowej niezwiązanej z programami operacyjnymi
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	1,55 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohtien ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	28.8.2004 — asetuksen voimaantulopäivä
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.7.2005 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Alueelliset rahoituslaitokset (1)
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 131/04
Jäsenvaltio	Puola
Alue	13 maakuntaa (Dolnośląskie, Kujawsko-Pomorskie, Lubelskie, Lubuskie, Łódzkie, Małopolskie, Opolskie, Podkarpackie, Podlaskie, Pomorskie, Świętokrzyskie, Warmińsko-Mazurskie, Zachodniopomorskie )
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Alueellisten rahoituslaitosten myöntämä avustus konsulttipalvelujen hankkimiseen
Oikeusperusta	Art. 6 ustawy z dnia 9 listopada 2000 r. o utworzeniu Polskiej Agencji Rozwoju Przedsiębiorczości. § 24 ustęp 3 punkt 1, 2, 3 Rozporządzenia Ministra Gospodarki i Pracy z dnia 17 sierpnia 2004 r. w sprawie udzielania przez Polską Agencję Rozwoju Przedsiębiorczości pomocy finansowej niezwiązanej z programami operacyjnymi
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	9,57 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohtien ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	28.8.2004 — asetuksen voimaantulopäivä
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	30.11.2005 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Alueelliset rahoituslaitokset (2)
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

Tuen numero	XS 132/04
Jäsenvaltio	Puola
Alue	Kaikki 16 maakuntaa.
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Yrityksille taloudellisen avustuksen muodossa myönnettävä tuki investointien toteuttamista varten
Oikeusperusta	Art. 6 ustawy z dnia 9 listopada 2000 r. o utworzeniu Polskiej Agencji Rozwoju Przedsiębiorczości. § 5 punkt 2 Rozporządzenia Ministra Gospodarki i Pracy z dnia 17 sierpnia 2004 r. w sprawie udzielania przez Polską Agencję Rozwoju Przedsiębiorczości pomocy finansowej niezwiązanej z programami operacyjnymi
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	10,67 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohtien ja 5 artiklan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	28.8.2004 — asetuksen voimaantulopäivä
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	30.11.2005 saakka
Tuen tarkoitus	Tuki pk-yrityksille		Kyllä
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Polska Agencja Rozwoju Przedsiębiorczości
	Osoite: Ul. Pańska 81/83 PL-00-834 Warszawa
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa		Kyllä

---

(1)  Avustuksia myöntävät alueelliset rahoituslaitokset:

(2)  Alueelliset rahoituslaitokset:

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/12

---

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2005/C 316/04)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero: XT 10/03

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlannin tasavalta

Alue: Irlannin saaren 32 kreivikuntaa (County) — Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: FOCUS

Oikeusperusta: British/Irish Agreement Act 1999, Section 2.3 Part 7 of Annex 2 of the Act empowers InterTradeIreland to invest, lend or grant aid for the purposes of its function

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukst tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Enimmäiskustannukset yritystä kohti:

2002: 25 400 GBP

2003: 25 400 GBP

Kokonaisrahoituksen enimmäismäärä

2002: 254 000 GBP

2003: 254 000 GBP

Huomautukset:

Vuosina 2002–2004 on tarkoitus perustaa ja toteuttaa 20 hanketta. Hankekohtaiset kustannukset ovat 25 400 puntaa 12 kuukauden jaksolla. Hankekohtainen 25 400 punnan osuus maksetaan neljännesvuosierinä 12 kuukauden jaksolla. 20 hanketta kattavan FOCUS-ohjelman vuosittaisten kokonaiskustannusten laskenta perustuu oletukseen, jonka mukaan hankkeet käynnistetään vuoden 2002 puolivälissä ja saatetaan päätökseen vuoden 2003 puolivälissä. Kustannukset jakautuvat näin ollen kahdelle vuodelle.

20 hankkeelle kahden vuoden aikana myönnettävä kokonaisrahoitus on 508 000 puntaa, joka on 65 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista. Hankkeisiin osallistuvat yritykset rahoittavat jäljelle jäävän 35 prosentin osuuden

Tuen enimmäisintensiteetti: Enintään 25 400 puntaa hanketta kohti vuodessa siten, että tuki-intensiteetti on 65 prosenttia

Täytäntöönpanopäivä, tukiohjelman: Ehdotettu ohjelma kestää kaksi vuotta sen hyväksymispäivästä lähtien.

Yksittäiset yritykset voivat saada tukea enintään 12 kuukauden ajan

Tuen tarkoitus: Tarkoituksena on tarjota kyvykkäille tutkinnon suorittaneille henkilöille myynti- ja markkinointialan koulutusta, joka antaa valmiudet toimia ylimmän johdon tehtävissä. Koulutus on yleiskoulutusta, koska se ei riipu osallistujien taustasta ja saavutettuja taitoja voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla.

Tarkoituksena on, että FOCUS-ohjelma antaa osallistujille pätevyyden, jonka asianomainen ammattialajärjestö (kuten The Chartered Institute of Marketing ja The Marketing Institute of Ireland) hyväksyy osaksi tutkintoa tai tutkintoa täysin vastaavaksi ja joka mahdollistaa jäsenyyden kyseisissä järjestöissä

Alat, joita tuki koskee: Kaikki alat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

InterTradeIreland

The Old Gasworks Business Park

Kilmorey Street

Newry

Co Down

Northern Ireland

BT34 2DE

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/13

---

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta työllisyystukeen 12 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2204/2002 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2005/C 316/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero	XE 17/04
Jäsenvaltio	Italia
Alue	Valle d'Aosta
Tukiohjelman nimike	Työllisyyspolitiikkaa ja ammattikoulutusta koskeva kolmivuotissuunnitelma 2004–2006
Oikeusperusta	D.C.R. n. 666/XII del 9.6.2004 D.G.R. n. 2712 del 9.8.2004
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset	Vuotuinen kokonaismäärä	4,2 miljoonaa EUR
	Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–5 kohtien sekä 5 ja 6 artiklan mukainen	Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	9.8.2004
Tukiohjelman kesto	31.12.2006 saakka
Tuen tarkoitus	Työpaikkojen luominen — 4 artikla	Ei
	Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaaminen — 5 artikla	Kyllä
	Alentuneesti työkykyisten työllistäminen — 6 artikla	Kyllä
Alat, joita tuki koskee	— Kaikki yhteisön alat (1), joilla voidaan myöntää työllisyystukea	Kyllä
	— Kaikki teollisuusalat (1)	Kyllä
	— Kaikki palvelut (1)	Kyllä
	— Muut	Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Regione Autonoma Valle d'Aosta Assessorato Attività Produttive e Politiche del Lavoro Dipartimento delle politiche del lavoro Direzione Agenzia regionale del Lavoro
	Osoite: Via Garin, 1 — I-11100 Aosta
Muut tiedot	Tukiohjelmaan on myönnetty yhteisrahoitusta ESR:n tavoitteeseen 3 kuuluvan vuosien 2000–2006 toimintaohjelman mukaisesti. Päätös (EY) C(2000) 2067, 21.9.2000 Päätös (EY) C(2004) 2915, 20.7.2004
Tuki, joka edellyttää ennakkoilmoitusta komissiolle	Yhdenmukaista asetuksen 9 artiklan kanssa	Kyllä

---

(1)  Lukuun ottamatta laivanrakennusalaa ja muita aloja, joilla myönnettyyn valtiontukeen sovelletaan asetuksiin ja direktiiveihin sisältyviä alakohtaisia erityissääntöjä.

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/14

---

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2005/C 316/06)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero	XS 67/03
Jäsenvaltio	Kreikka
Alue	Kaikki alueet (13)
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	Tukijärjestelmät, jotka kuuluvat yhdennettyjä maaseudun kehittämisohjelmia koskevaan yhteisön tukikehykseen 2000–2006
Oikeusperusta	Κοινή υπουργική απόφαση 505/2002 αριθ. πρωτοκόλου 305875/8404 (ΦΕΚ 1488/28.11.2002 Τεύχος Β')
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukia on määrä myöntää ensimmäisen kerran heinäkuussa 2003, ja uusi hakukierros toteutetaan ohjelmakauden 2000–2006 kuluessa. Julkisen tuen määrä kaikille hakukierroksille arvioidaan koko ohjelmakauden ajaksi 485 000 000 EUR
Tuen enimmäisintensiteetti	Yhdennettyjä maaseudun kehittämisohjelmia koskevat tukijärjestelmät
	(Määrät ovat asiaankuuluvan aluetukikartan sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan asetuksen N:o 70/2001 (EY) mukaiset. Ne ilmoitetaan nettoavustusekvivalentteina, ja niihin on lisätty 15 % asetuksen N:o 70/200 (EY) 4 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, joka on voimassa Kreikassa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti	Tuen määrät
	Egeanmeren pohjoisosa, Egeanmeren eteläosa, Attikan alue, Trizinian maakunta, Kithira ja Antikithira, Epeiros, Itä-Makedonia, Joonianmeren saaret, Peloponnesos sekä kaikki Kreikan saaret lukuun ottamatta Kreetaa	60 %
	Keski-Makedonia, Thessalia, Keski-Kreikka, Länsi-Kreikka, Κreeta	55 %
	Κeski-Makedonia, Αttika	50 %
	Huom: Tukia myönnetään asetuksen N:o 70/2001 liitteessä 1 tarkoitettujen mikroyritysten perustamiseen ja uudenaikaistamiseen. Yritysten on toimittava tehdas-, käsi- ja kotiteollisuuden sekä maaseutumatkailun alalla, ja päämääränä on paikallisen talouselämän monipuolistaminen ja riippuvuuden vähentäminen alkutuotantosektorista ja maataloudesta
Täytäntöönpanopäivä	Tukia myönnetään heinäkuusta 2003 alkaen
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	Päivämäärä (vuosi ja kuukausi), johon asti asetuksen mukaisen tuen maksaminen on mahdollista: 31.12.2008, edellyttäen, että EY hyväksyy jatkossakin tuen maksamisen
Tuen tarkoitus	Tuen tarkoituksena on säilyttää, houkutella ja vahvistaa taloudellista toimintaa vuoristoalueilla ja muita heikommilla alueilla, jotka kuuluvat yhdennettyjen maatalouden kehittämisohjelmien soveltamisalueisiin
Alat, joita tuki koskee	141 Koristus- ja rakennuskiven louhinta 153.3 Hedelmien ja kasvisten muualle luokittelematon jalostus ja säilöntä 155.2 Jäätelön valmistus 158.1 Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 158.5 Makaronin, nuudelien, kuskusin ja vastaavien jauhotuotteiden valmistus 158.6 Teen ja kahvin valmistus 158.7 Mausteiden ja maustekastikkeiden valmistus 159.1 Tislattujen alkoholijuomien valmistus 159.2 Etyylialkoholin valmistus käymisen avulla 159.6 Oluen valmistus 159.7 Maltaiden valmistus 159.8 Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien valmistus 17 Tekstiilien valmistus 18 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus ja värjäys 19 Nahan parkitus ja muokkaus; matka- ja käsilaukkujen, satuloiden ja valjaiden sekä jalkineiden valmistus 20 Puutavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus lukuun ottamatta huonekaluja; olki- ja punontatuotteiden valmistus 212.1 Aaltopaperin ja -pahvin sekä paperi-, kartonki- ja pahvipakkausten valmistus 212.3 Paperikauppatavaroiden valmistus 221.9 Muu kustannustoiminta 222.9 Painamista palveleva toiminta 241.2 Värien ja pigmenttien valmistus 245.1 Saippuan, pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineiden valmistus 245.2 Hajuvesien ja toalettituotteiden valmistus 246.3 Eteeristen öljyjen valmistus 263 Keraamisten tiilien ja laattojen valmistus 266.2 Kipsituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin 267 Koriste- ja rakennuskiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 285 Metallin työstö ja päällystäminen; yleinen konepajateollisuus 286 Hienotaosten, työkalujen ja rautatavaran valmistus 287 Muiden metallituotteiden valmistus 29 Muualle luokittelematon koneiden ja laitteiden valmistus 36 Huonekalujen valmistus; muualle luokittelematon valmistus 55 Hotellit ja ravintolat 633 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; muualle luokittelematon matkailua palveleva toiminta 748.2 Pakkauspalvelut 923 Muu viihdetoiminta 925 Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta 926 Urheiluun liittyvä toiminta 927.2 Muualle luokittelemattomat virkistyspalvelut 930.2 Kampaamo- ym. kauneudenhoitopalvelut
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Nimi: Maatalous- ja alueministeriö (13)
	Osoite: Aharnon 2, Ateena GR-10176
Muut tiedot	Tuen määrän ei pitäisi missään tapauksessa olla enempää kuin 264 000 EUR ja sen ei pitäisi keskimäärin olla enempää kuin 130 000 EUR

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/16

---

Erityisluonnetta koskevista todistuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) No 2082/92 8 artiklan 1 kohdassa toisessa alakohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2005/C 316/07)

Tämä julkaiseminen sisältää oikeuden vastustaa rekisteröintiä mainitun asetuksen 8 ja 9 artiklan mukaisesti. Väitteet hakemusta vastaan on tehtävä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viiden kuukauden kuluessa julkaisemisesta. Julkaiseminen perustellaan seuraavilla tekijöillä, erityisesti 4 kohdan 2, 3 ja 4 alakohdalla, joiden mukaan hakemus katsotaan asetuksen (ETY) N:o 2082/92 mukaisesti perustelluksi.

ERITYISTUOTETTA KOSKEVA REKISTERÖINTIHAKEMUS

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2082/92

 ”BOERENKAAS” 

EY-nro: NL/00023/25.06.2003

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	Hoofdproductschap Akkerbouw (HPA)
Osoite:	Postbus 29739 2502 LS Den Haag Nederland
Puhelin:	070-370 85 02
Faksi:	070-370 84 44

2.   Hakijaryhmittymä:

2.1.   Nimi: Bond van Boerderijzuivelbereiders

2.2.   Osoite:

Postbus 29773

2502 LT Den Haag

Nederland

Puhelin: 070 – 338 29 60

Faksi: 070 – 338 28 12

2.3   Kokoonpano: Tuottaja/jalostaja (X) muu ( )

Maatilameijerituotevalmistajien liiton (Bond van Boerderijzuivelbereiders) tavoitteena on edistää lypsykarjan kasvattajina ja maatilameijerituotteiden tuottajina toimivien jäsentensä etuja sanan laajimmassa merkityksessä.

Maatilameijerituotevalmistajien liiton jäsenet ovat maatilameijerituotteiden tuottajia, he valmistavat oman karjansa (lehmien, vuohien tai lampaiden) maidosta juustoa ja muita meijerituotteita. Liitolla on 420 jäsentä, joista yli 350 valmistaa Boerenkaas-talonpoikaisjuustoa.

3.   Tuotelaji:

Käsittelemättömästä maidosta valmistettu puolikova tai kova juusto

4.   Eritelmä:

(yhteenveto 6 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Nimi: ”Boerenkaas” (ainoastaan hollannin kielellä)

4.2   Tuotantomenetelmä: Boerenkaas-talonpoikaisjuusto valmistetaan maatilalla käsittelemättömästä maidosta, joka on peräisin lehmistä, vuohista, lampaista tai puhvelilehmistä. Vähintään puolet maidosta on saatava omasta karjasta. Lisäksi saadaan ostaa enintään kahden lypsykarjan kasvattajan tuottamaa maitoa, mutta ostettu määrä ei saa ylittää kokonaisuudessaan oman yrityksen tuotantoa.

Käytettävä raaka-aine voi olla:

Raaka-aineena käytettävää maitoa ei saa käsitellä yli 40oC:n lämmössä, ja fosfataasiaktiviteetin on oltava sama kuin raaka-aineena käytettävässä käsittelemättömässä maidossa.

Maito on valmistettava juustoksi 40 tunnin sisällä lypsämisestä.

Lisä- ja apuaineet

Valmistusmenetelmä

Käsittelemätön maito juoksutetaan 40 tunnin sisällä lypsämisestä noin 30oC:n lämpötilassa.

Hapatebakteerien sekoitus saa aikaan happamoitumisen.

Kun hera- ja juustomassasekoitus on leikattu, sekoitettu ja kun osa herasta on valutettu, se pestään kerran tai kahdesti kuumalla vedellä, jolloin hera- ja juustomassasekoituksen lämpötila nostetaan korkeintaan 37 asteeseen.

Kun juustomassa on käsitelty, se siirretään juustotynnyreihin.

Ennen puristamista tai sen aikana juuston pintaan painetaan kaseiinimerkki, jossa on ilmoitettu ainakin juuston nimi (Boerenkaas), jota voidaan täydentää ilmoittamalla käytetyn maidon laji.

Kun juusto on puristunut ja hapattunut muutamien tuntien ajan, se suolataan suolaliuoksessa, joka sisältää 18–22 prosenttia ruokasuolaa (natriumkloridi).

Juustoa kypsytetään maatilalla ensimmäisen valmistuspäivän jälkeen vähintään 13 päivää lämpötilassa, joka on vähintään 12oC.

Tyypillisen maun saamiseksi juustoa kypsytetään vielä maatilan tai juustomyymälän kypsytystilassa. Tämän kypsytysprosessin kesto vaihtelee muutamista viikoista yli vuoteen.

4.3.   Perinteiset ominaisuudet: Nimi ”Boerenkaas” liittyy erityisesti tuotteeseen, joka valmistetaan perinteisesti maatilalla käsittelemättömästä maidosta, joka on peräisin omasta lypsykarjasta.

Vuoteen 1874 asti kaikki maito käsiteltiin maatiloilla. Sen jälkeen alettiin vähitellen siirtyä maidon teolliseen käsittelyyn. Juuston valmistukseen käytettävää maitoa alettiin pastöroida 1900-luvun alkuvuosina. Pastöroinnin seurauksena teollisesti valmistetun juuston luonne muuttui. Maatiloilla jatkettiin käsityönä tapahtuvaa maidon käsittelyä.

Maidossa luonnostaan esiintyvien entsyymien, tarkemmin sanoen maitolipaasin sekä lypsämisen aikana ja sen jälkeen maitoon siirtyvien bakteerien ansiosta käsittelemättömästä maidosta valmistetun juuston maku on voimakkaampi. Makua pidetään täyteläisempänä, voimakkaampana ja väkevämpänä. Monet kuluttajat pitävät tätä makua talonpoikaisjuustolle tyypillisenä makuna, ja sen katsotaan erottavan aidon Boerenkaas-talonpoikaisjuuston tehdasvalmisteisesta juustosta. Maku voimistuu kypsymisajan pidentyessä.

Vuonna 1982 laadittiin uudet säännökset juustotuotteita koskevan päätöksen perusteella, joka perustui lakiin maataloustuotteiden laadusta. Nämä säännökset koskevat juuston laatua, maidon alkuperää ja valmistustapaa. Niihin liittyvä valtion tarkastusmerkki on takeena siitä, että talonpoikaisjuusto valmistetaan maatilalla käsittelemättömästä maidosta, että sitä säilytetään vain lyhyen aikaa ja että maito on peräisin pääosin tilan omasta karjasta.

Tämä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden käyttää lehmänmaidon lisäksi vuohen-, lampaan- tai puhvelilehmän maitoa ja valmistaa juustoa maidosta, jonka rasvapitoisuus on alhaisempi.

Edellä kuvatusta käyvät selvästi ilmi raaka-aineen erityisominaisuudet ja juuston valmistustapa.

4.4.   Kuvaus: Boerenkaas-talonpoikaisjuusto on (puoli)kova juusto, joka valmistetaan lehmistä, vuohista, lampaista tai puhvelilehmistä saadusta käsittelemättömästä maidosta. Sen rasvapitoisuus vaihtelee käytetyn maidon rasvapitoisuuden mukaan.

Juusto voi sisältää kuminaa tai muita siemeniä, yrttejä ja/tai mausteita.

Juuston vanhetessa ja kypsyessä sen rakenne muuttuu kiinteämmäksi ja kuivemmaksi, jolloin voidaan puhua kovasta juustosta.

Tuotteiden nimiä ovat esimerkiksi Goudse Boerenkaas, Goudse Boerenkaas met kruiden, Edammer Boerenkaas, Leidse Boerenkaas, Boerenkaas van geitenmelk ja Boerenkaas van schapenmelk.

Yhteenveto maalaisjuuston tyypillisistä ominaisuuksista ja koostumusvaatimuksista

4.5   Vähimmäisvaatimukset ja erityisluonteen valvontamenettely: Talonpoikaisjuustoa koskevat tällä hetkellä juustotuotteita koskevan päätöksen säännökset, jotka perustuvat lakiin maataloustuotteiden laadusta. Säännökset koskevat juuston laatua, maidon alkuperää ja valmistustapaa. Niihin liittyvä valtion tarkastusmerkki on takeena siitä, että juusto valmistetaan maatilalla käsittelemättömästä maidosta, että sitä säilytetään vain lyhyen aikaa ja että maito on peräisin pääosin tilan omasta karjasta.

Talonpoikaisjuustoa, jolle on myönnetty erityisluonnetta koskeva todistus neuvoston asetuksen N:o 2082/92 (ETY) nojalla, koskevat tämän asiakirjan vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa 4.2 (erityinen valmistusmenettely) ja kohdan 4.4 taulukossa (tyypilliset ominaisuudet ja koostumusvaatimukset). Nämä vaatimukset on vahvistettu meijerituotteita koskevassa maatalouden laatupäätöksessä ja juustoa koskevassa maatalouden laatusäädöksessä.

Tuoreen, käsittelemättömän maidon (ei yli 40 tuntia vanhempaa) ja kaseiinimerkin käyttö tarkastetaan jokaisessa yrityksessä kerran 6–8 viikossa. Kerran vuodessa tarkastetaan hallinnollisesti, mistä yrityksestä käytetty maito on peräisin. Koostumusvaatimuksia koskeva tarkastus liittyy kuiva-aineen rasvapitoisuuteen, kosteuspitoisuuteen ja suolapitoisuuteen, jotka tarkastetaan 6–8 kertaa vuodessa.

Tämän lisäksi tarkastusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa erilaisten talonpoikaisjuustojen muiden tyypillisten, taulukossa 4.4 kuvattujen ominaisuuksien säilyminen. Tämä tarkastus tapahtuu silmämääräisesti kerran 6–8 viikossa.

Valvontaelin: COKZ

5.   Suojaa pyydetään 13 artiklan 2 kohdan perusteella:

Bond van Boerderijzuivelbereiders -ryhmittymä pyytää suojaa nimitykselle ”Boerenkaas” 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Suojaa haetaan ainoastaan nimitykselle ”Boerenkaas” hollannin kielellä kirjoitettuna

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/20

---

Ilmoitus jäsenvaltioiden päätöksistä myöntää tai peruuttaa toimilupia lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista annetun asetuksen neuvoston (EY) N:o 2407/92 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti (1)  (2)

(2005/C 316/08)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

SAKSA

Peruutetut toimiluvat

Luokka B:   Toimiluvat, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2407/92 5 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädettyjä rajoituksia

Lentoliikenteen harjoittajan nimi	Lentoliikenteen harjoittajan osoite	Sallittu lasti	Päätöksen voimaantulopäivä
Business air charter GmbH	Ronneburger Straße 74 D-07546 Gera	matkustajat, posti, tavara	13.11.2004

---

(1)  EYVL N:o L 240, 24.8.1992, s. 1.

(2)  Lähetetty Euroopan Komissiolle ennen 31.8.2005.

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/21

---

Tietoa saarista ja eristyneistä asutuksista, joihin jäsenvaltiot eivät kaatopaikkadirektiivin 3 artiklan 4 kohdan nojalla sovella direktiivin säännöksiä

(2005/C 316/09)

Kaatopaikkadirektiivin 3 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot saavat harkintansa mukaan ilmoittaa, ettei kyseisen direktiivin 6 artiklan d alakohtaa, 7 artiklan i alakohtaa, 8 artiklan a alakohdan iv alakohtaa, 10 artiklaa, 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohtaa, 12 artiklan a ja c alakohtaa, liitteessä I olevaa 3 ja 4 kohtaa, liitettä II (lukuun ottamatta 3 kohdassa olevaa tasoa 3 ja 4 kohtaa) ja liitteessä III olevaa 3, 4 ja 5 kohtaa, sovelleta joko osittain tai kokonaisuudessaan:

A)

tavanomaisten tai pysyvien jätteiden kaatopaikkoihin, joiden kokonaiskapasiteetti on enintään 15 000 tonnia tai jotka vuosittain ottavat vastaan enintään 1 000 tonnia jätettä ja jotka palvelevat saaria, jos saarella on yksi ainoa kaatopaikka ja tämä kaatopaikka on tarkoitettu ainoastaan kyseisellä saarella tuotetun jätteen käsittelyyn. Kun tämän kaatopaikan kokonaiskapasiteetti on käytetty, tämän direktiivin säännöksiä on noudatettava perustettaessa uusi kaatopaikka saarelle,

B)	tavanomaisten tai pysyvien jätteiden kaatopaikkoihin eristyneissä asutuksissa, jos kaatopaikka on tarkoitettu ainoastaan kyseisen eristyneen asutuksen tuottaman jätteen käsittelyyn.

Jäsenvaltioiden oli määrä toimittaa 16. heinäkuuta 2003 mennessä komissiolle luettelo niistä saarista ja eristyneistä asutuksista, joihin ei sovelleta kyseisen direktiivin säännöksiä. Komissio julkaisee luettelon saarista ja eristyneistä asutuksista.

Tähän mennessä komissio on saanut tällaiset luettelot Espanjalta ja Kreikalta. Saarten ja eristyneiden asutusten luettelo on nähtävillä Internet-osoitteessa

http://europa.eu.int/comm/environment/waste/landfill_index.htm

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/22

---

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2005/C 316/10)

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti)

Tuen numero: N 233/2004

Nimike: Metsätukijärjestelmä (Englanti) (1988) — Tuki metsien uudistamiseen

Tarkoitus: Mahdollistaa metsänomistajien ja -vuokraajien toteuttama metsien uudistaminen investoimalla metsien korvaamiseen (uudelleenistutukset tai kylvöt)

Oikeusperusta: The Forestry Act 1979

Talousarvio: 1,5 miljoonaa GBP vuodessa

Tuen intensiteetti tai määrä: Enintään 80 % tukikelpoisista kustannuksista

Kesto: Yksi vuosi heinäkuusta 2004 alkaen

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa

Tuen numero: N 243/2004

Nimike: Biologisesti hajoavien voiteluaineiden käytön edistäminen

Tarkoitus: Nykyisen tukiohjelman N 651/2002 voimassaolon jatkaminen kahdella vuodella. Tuella edistetään biologisista raaka-aineista saatujen voiteluaineiden ja hydraulisten nesteiden käyttöä ja siihen liittyviä laitteiden ja tilojen muutostöitä, jotta yrityksiä kannustettaisiin käyttämään näitä ympäristöystävällisiä aineita. Näiden tuotteiden markkinaosuuden lisääntyminen parantaa taloudellista tehokkuutta ja edistää tuotekehittelyä

Oikeusperusta: Richtlinien zur Förderung von Projekten zum Schwerpunkt Einsatz von biologisch schnell abbaubaren Schmierstoffen und Hydraulikflüssigkeiten auf Basis nachwachsender Rohstoffe

Talousarvio: Tukiohjelman vuotuinen talousarvio on 7 miljoonaa EUR vuonna 2005 ja 5 miljoonaa EUR vuonna 2006

Tuen intensiteetti tai määrä: 60 % tukikelpoisista kustannuksista

Kesto: 31.12.2006 saakka

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia (Abruzzo)

Tuen numero: N 261/2004

Nimike: ”Credito agrario agevolato”

Oikeusperusta: Legge regionale 14 settembre 1994, n. 62 e Legge regionale 9 marzo 2004, n. 11

Tarkoitus: 9.3.2004 annetulla alueellisella lailla nro 11 muutetaan 14.9.1994 annettua alueellista lakia nro 62, joka koskee tuettuja maatalousluottoja

Talousarvio: Alueelliset viranomaiset ovat myöntäneet 900 000 EUR kokonaismäärärahan vuodeksi 2004

Tuen intensiteetti tai määrä: Ensimmäiseen eläinten, materiaalin ja laitteiden hankintaan tarkoitettu investointituki, jonka määrä on 50 % tukikelpoisista investoinneista epäsuotuisilla alueilla ja 40 % muilla alueilla.

Sovellettava korkotaso on 1,10 %

Kesto: Viisi vuotta. Päättyy 31.12.2009

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta

Tuen numero: N 295/2003

Nimike: Bioenergian infrastruktuuriohjelma

Tarkoitus: Tavoitteena on tukea uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähkön ja lämmön tuottamiseen

Oikeusperusta: The scheme has been initiated by the UK Government as a voluntary proposal and will be established under section 153(4) of the Environmental Protection Act 1990

Talousarvio: Ohjelmaan on käytettävissä 3,5 miljoonaa Englannin puntaa (5,1 miljoonaa EUR)

Tuen intensiteetti tai määrä: Enintään 100 prosenttia

Kesto: Viisi vuotta siten, että tukea myönnetään ainoastaan kolmen ensimmäisen vuoden ajan

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta

Tuen numero: N 498/03

Nimike: Industry Forum -sopeutusohjelma: viljaohjelma

Tarkoitus: N 470/99 –tuen (Industry Forum Adaptation Scheme — jäljempänä IFAS), hyväksymiseen sisältyi, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sitoutuvat soveltamaan maatalousalan asianmukaisia yhteisön suuntaviivoja sekä ilmoittamaan komissiolle maatalousalalla myönnetyistä yksittäisistä tuista. IFAS:n tarkoituksena on yritysten kilpailukyvyn pysyvä parantaminen siirtämällä parhaita käytänteitä toimialalta toiselle. Viljaohjelman tarkoituksena on parantaa vilja-alan kilpailukykyä

Parhaiden käytänteiden siirtämisellä viljan toimitusketjuun ja vilja-alan yritysten ammattitaidon parantamisella on tarkoitus parantaa toimitusketjun integraatiota ja tehokkuutta. Tähän tavoitteeseen pyritään kohdennetulla ohjelmalla, jolla yksilöidään ja korjataan toimitusketjussa ilmenevät puutteet

Oikeusperusta: L Sections 7 and 8 of the Industrial Development Act 1982

Talousarvio: Home Grown Cereals Authorityn (HGCA) hallinnoimaa tuke maksetaan seuraavasti:

2003/04: GBP 200 000 (noin 297 000 EUR)

2004/05: GBP 458 000 (noin 680 000 EUR)

2005/06: GBP 549 000 (noin 815 000 EUR)

2006/07: GBP 203 000 (noin 301 000 EUR)

Tuen intensiteetti tai määrä: 50 %, toinen puoli on yksityistä rahoitusta. HGCA hallinnoi kaikkia hankkeen kustannuksia. Yksikään edunsaajista ei saa kolmen vuoden aikana enempää 100 000 EUR

Kesto: 3 vuotta hyväksymispäivästä

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Itävalta

Tuen numero: N 499/03

Nimike: BSE-tukitoimenpiteet vuonna 2003

Tarkoitus: BSE:hen sekä eläinjätteen ja kuolleiden eläinten hävittämiseen liittyvien toimenpiteiden rahoittaminen. Tukea maksetaan vuonna 2003 aiheutuneista kustannuksista, jotka liittyvät teuraseläinten (nautaeläimet ja pienet märehtijät) lakisääteisiin BSE- ja TSE-pikatesteihin, TSE-suuntaviivoissa tarkoittujen kuolleiden eläinten kuljetukseen ja hävittämiseen, tai vaihtoehtoisesti vakuutusmaksuista, jotka kattavat tällaiset kustannukset, sekä erikseen määritellyn riskiaineksen ja kaupalliseen käyttöön soveltumattoman lihaluujauhon hävittämisestä TSE-suuntaviivojen mukaisesti

Oikeusperusta: Sonderrichtlinie des Bundesministers für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft (BMLFUW) und der Bundesministerin für Gesundheit und Frauen (BMGF) zur Finanzierung von Maßnahmen im Zusammenhang mit der TSE- und BSE-Vorsorge, Falltieren und Schlachtabfällen

Talousarvio: Kansallinen rahoitus: 6,8 milj. EUR BSE- ja TSE-testeihin ja 10,9 milj. EUR muihin toimenpiteisiin

Tuen intensiteetti tai määrä: Vaihtelee osatoimenpiteen mukaan

Kesto: Kertaluonteinen tukitoimenpide

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia (Trenton maakunta)

Tuen numero: N 531/03

Nimike: Korvausten myöntäminen viljelijöille epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien tappioiden vuoksi (17. lokakuuta 2003 tehty päätös nro 2724)

Tarkoitus: Korvausten myöntäminen viljelijöille epäsuotuisten sääolojen heinäsadolle aiheuttamien vahinkojen vuoksi

Oikeusperusta: Deliberazione della Giunta Regionale n. 2724 del 17 ottobre 2003: «Aiuti destinati ad indennizzare gli agricoltori delle perdite causate da avverse condizioni atmosferiche; criteri e modalità per l'attuazione degli interventi per la siccità dell'annata 2003»

Talousarvio: 10 000 000 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Enintään 80 prosenttia vahingoista

Kesto: Rajattu hakemusten käsittelyn kestoajaksi

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia

Tuen numero: N 536/2003

Nimike: Alueelliset toimenpiteet Confidi-järjestelyn kehittämiseksi maatalousalalla

Tavoite: Takausten myöntäminen maanviljelijöille ja osuuskunnille sekä neuvontapalvelujen tarjoaminen kaikille alueella toimiville maanviljelijöille Confidin toiminnan kautta.

Oikeusperusta: Legge Regionale n. 13 del 25.7.2003«Interventi per lo sviluppo dei Confidi nel settore agricolo»

Talousarvio: 1 032 913,80 EUR takauksiin ja 516 456,90 EUR tekniseen apuun ensimmäisenä vuonna

Tuen intensiteetti tai määrä: Takauksen muodossa annetun tuen rahamääräinen tukiekvivalentti lasketaan lainojen markkinakorkojen ja pankin kanssa sovitun varsinaisen lainan välisenä erotuksena takauksen voimaantulon jälkeen, ja siitä vähennetään edunsaajan maksama summa (takauksen myöntämiseen liittyvät palkkiot ja kustannukset). Teknisen tuen osalta tuki on rajoitettu 100 000 euroon edunsaajaa kohti kolmen vuoden ajaksi. Tuen intensiteetti on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kuluista

Kesto: 5 vuotta

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia (Calabria)

Tuen numero: N 559/03

Nimike: Eräissä Calabrian kunnissa 7.–9. huhtikuuta 2003 esiintyneen hallan aiheuttamien vahinkojen korvaamisen perusteiden ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittäminen hedelmäalalla

Tarkoitus: Korvausten myöntäminen viljelijöille epäsuotuisten sääolojen kivellisten hedelmien ja sukaattisitruunoiden sadolle aiheuttamien vahinkojen vuoksi

Oikeusperusta: Deliberazione della Giunta regionale del 28 ottobre 2003, n. 824: «Determinazione dei criteri e delle modalità di erogazione d'indennizzi in favore del settore frutticolo a seguito delle gelate verificatesi in alcuni comuni della Calabria dal 7 al 9 aprile 2003»

Talousarvio: 1 600 000 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Vaihtelee vahinkojen mukaan (määritetään tietyn kaavan mukaisesti)

Kesto: 1 vuosi

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Ranska

Tuen numero: N 731/2002 — oikaisu

Nimike: Tuki virallisella laatumerkinnällä varustetuille lampaanliha-alan tuotteille

Tarkoitus: Virallisella laatumerkinnällä varustetun lampaanlihan tuotantoa edistävien tarkastuskustannusten osittainen korvaaminen

Talousarvio: 1 630 000 EUR vuodessa

Tuen intensiteetti tai määrä: Tuen osuus tukikelpoisista kustannuksista on 100 % ensimmäisenä vuonna, 83 % toisena vuonna, 67 % kolmantena vuonna, 50 % neljäntenä vuonna, 33 % viidentenä vuonna ja 17 % kuudentena vuonna

Kesto: 6 vuotta

Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavissa todistusvoimaisella kielellä Internet-osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/secretariat_general/sgb/state_aids/

---

13.12.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 316/25

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

annettu 1 päivänä joulukuuta 2005,

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euron käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta

(CON/2005/51)

(2005/C 316/11)

Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 10 päivänä marraskuuta 2005 Euroopan unionin neuvostolta pyynnön antaa lausunto ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euron käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta (COM(2005) 357 lopullinen/2) (1) (jäljempänä 'ehdotettu asetus'). EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohdan kolmanteen virkkeeseen, joka on perusta ehdotetulle asetukselle. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

1.   Yleiset huomiot

1.1.

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus vahvistaa soveliaat säännökset euron ottamiseksi tulevaisuudessa käyttöön niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä siirtyneet käyttämään sitä (jäljempänä 'euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot'). On mitä suurimmassa määrin näiden jäsenvaltioiden etujen mukaista, että varmistutaan vakaan lainsäädännöllisen perustan luomisesta yhteisön tasolla hyvissä ajoin, ennen kuin nämä valtiot siirtyvät käyttämään euroa, jotta helpotetaan oikea-aikaisen kansallisen lainsäädännön säätämistä ja euron käyttöönottoon liittyviä käytännön valmisteluja. On myös erittäin suuressa määrin yleisesti ottaen Euroopan unionin ja myös euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden etujen mukaista (jäljempänä 'osallistuvat jäsenvaltiot') varmistua siitä, että euroalueen tuleva laajeneminen toteutetaan sujuvasti ja menestyksellisesti — kuten asianlaita oli otettaessa euro käyttöön 11 alkuperäisessä osallistuvassa jäsenvaltiossa ja Kreikassa — jotta euroalueen laajenemisella olisi positiivinen vaikutus. EKP katsookin, että euron menestyksellisellä käyttöönotolla nykyisissä osallistuvissa jäsenvaltioissa oli keskeinen merkitys euron uskottavuuden luomisessa sekä Euroopan unionin sisällä että laajemmassa kansainvälisessä ympäristössä.

2.   Yksityiskohtaiset huomiot

2.1.   Kolme siirtymäsuunnitelmaa euron käyttöönottamiseksi

2.1.1.

On syytä pitää mielessä, että euron käyttöönotosta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 974/98 (2), jolla annettiin säännökset euron käyttöönotosta alkuperäisissä 11 jäsenmaassa ja Kreikassa, perustui Eurooppa-neuvoston Madridissa vuonna 1995 pidetyssä kokouksessa hyväksymään lähestymistapaan (jäljempänä 'Madridin lähestymistapa'). Madridin lähestymistapa, jonka mukaan euron tilivaluuttana tapahtuneen käyttöönoton ja eurosetelien ja -metallirahojen käyttöönoton välillä sovellettiin siirtymäkautta, on perustana asetukseen (EY) N:o 974/98 nykyisin sisältyville euron käyttöönottoa koskeville säännöille. Tulevaisuudessa tapahtuvaa euron käyttöönottoa ajatellen on huomattava, että eräät tärkeät käytännön näkökohdat ovat muuttuneet merkittävästi ensimmäisen, 1 päivänä tammikuuta 1999 alkaneen, euroon siirtymisvaiheen jälkeen. Eritoten eurosetelit ovat nyt laajalti käytössä euroalueella ja koko Euroopan unionin alueella, mikä vuoksi Madridin lähestymistavan lisäksi tarvitaan muita siirtymäsuunnitelmia euron ottamiseksi käyttöön.

2.1.2.

Ehdotetun asetuksen mukaan neuvosto antaisi jäsenvaltioille luvan noudattaa yhtä seuraavista kolmesta eri siirtymäsuunnitelmasta: a) suunnitelmaa, joka sisältää Madridissa sovitun kaltaisen siirtymäkauden eli ajanjakson, jonka kuluessa euro olisi laillisesti olemassa vain tilivaluuttana, kun sen sijaan euroseteleillä ja –metallirahoilla — vaikka niitä olisikin yksityisesti saatavilla ja käytettävissä — ei olisi virallisesti tunnustetun laillisen maksuvälineen asemaa, b) big bang –siirtymäsuunnitelmaa eli yksivaiheista siirtymistä euroon, jolloin euro otettaisiin käyttöön samanaikaisesti tilivaluuttana ja käteisrahana tai c) big bang –siirtymäsuunnitelmaa, johon on yhdistetty asteittaisen, enintään vuoden pituinen, käytöstäpoiston kausi, jonka kuluessa voitaisiin edelleen käyttää kansallista valuuttayksikköä asiakirjoissa, joilla on oikeusvaikutuksia (esim. laskuissa, yhtiöiden tileissä ja palkkalaskelmissa).

2.1.3.

Perustavoite, johon ehdotetulla asetuksella pyritään, on perustaa nämä kolme vaihtoehtoista siirtymäsuunnitelmaa niitä jäsenvaltioita varten, jotka vastedes ottavat euron käyttöön, kuten ehdotetun asetuksen perusteluissa täsmennetään (3). EKP ehdottaa Euroopan unionin kansalaisiin kohdistuvan avoimuuden lisäämiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi niiden päämäärien kanssa, jotka koskevat Euroopan unionin suunnitelmia parantaa sääntelyään, että ehdotettuun asetukseen sisällytetään nimenomainen säännös, josta kävisi suoraan ja ymmärrettävämmin ilmi ne kolme eri siirtymäsuunnitelmaa, joita tullaan soveltamaan asianomaisiin jäsenvaltioihin.

2.1.4.

Muutamat jäsenvaltiot, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1.5.2004 (4), ovat ilmoittaneet julkisesti, että ne pitävät big bang –siirtymäsuunnitelmaa parhaimpana vaihtoehtona euron käyttöön siirtymiseksi. Ehdotetun asetuksen nykyisen tekstin mukaan big bang –suunnitelman mukainen euroon siirtymistä koskeva käsite voidaan johtaa vain siirtymäkautta koskevasta määrittelystä siten, että ehdotetun asetuksen liitteessä täsmennetyt kaksi päivää, eli euron käyttöönottopäivä ja käteisrahan käyttöönottopäivä, ovat samoja päiviä (5). Vaikka teoriassa on mahdollista käsittää big bang –siirtymäsuunnitelman mukainen vaihtoehto sekunnin murto-osan kestävänä siirtymäkautena, big bang –siirtymäsuunnitelma ehdotetaan määriteltäväksi Euroopan unionin kansalaisia varten avoimemmin, niin että sillä tarkoitetaan ”yksivaiheista euron käyttöönottoa, siten että euron käyttöönottopäivä on sama kuin käteisrahan käyttöönottopäivä”.

2.2.   Siirtymäkauden sisältävä siirtymäsuunnitelma

2.2.1.

Asetuksen (EY) N:o 974/98 nykyisten säännösten mukaan 'siirtymäkaudella' tarkoitetaan kolmen vuoden pituista ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001, paitsi Kreikan tapauksessa, jonka osalta siirtymäkausi on yhden vuoden pituinen ajanjakso, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2001 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001 (6). Asetuksessa (EY) N:o 974/98 määritellään toisin sanoen määrätty ajanjakso, jonka kuluessa sovelletaan siirtymäsäänöksiä. Ehdotetun asetuksen mukaisessa 'siirtymäkauden määritelmässä' ei sen sijaan vahvisteta tiettyä ajanjaksoa tai enimmäisaikaa. Siirtymäkauden pituus vahvistettaisiin sitä vastoin jokaista jäsenvaltiota varten tapauskohtaisesti ehdotetussa asetuksen (EY) N:o 974/98 liitteessä, mikä merkitsee sitä, että siirtymäkauden pituus täytyisi neuvotella kokonaan uudelleen silloin, kun kutakin asianomaista jäsenvaltiota koskeva poikkeus kumotaan (7).

2.2.2.

EKP suosittelee painokkaasti, että ehdotetun asetuksen tekstissä vahvistettaisiin nimenomaisesti siirtymäkauden enimmäispituus, ja katsoo, että tämän enimmäisajan ei tulisi olla kolmea vuotta pitempi. Tämän yleisen rajoituksen lisäksi EKP suosittelee ilmaisemaan ehdotetun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleissa selvästi, että siirtymäkauden tulisi olla mahdollisimman lyhyt, jotta kannustettaisiin sallittua kolmen vuoden enimmäisaikaa lyhyempien siirtymäkausien käyttöönottoa. Alla esitetään neuvoston harkittavaksi ne perustelut, joihin EKP:n kanta tältä osin nojautuu.

2.2.3.

Ensiksikin siirtymäkautta koskevat käytännön näkökohdat ovat nyt erilaiset kuin siirryttäessä alun perin euroon, mikä alkoi 1 päivänä tammikuuta 1999, jolloin ei ollut olemassa euroseteleitä eikä eurometallirahoja. Koska euroseteleitä on nyt laajalti saatavissa sekä euroalueen sisällä että myös kaikkialla Euroopan unionin alueella, ei olisi uskottavaa, jos asianomaisten jäsenvaltioiden kansalaisten olisi odotettava yli kolme vuotta, sen jälkeen kun euro olisi otettu käyttöön heidän jäsenvaltioidensa valuuttana, ennen kuin euroseteleistä ja -metallirahoista tulisi laillisia maksuvälineitä.

2.2.4.

Toiseksi siirtymäkausi ei saisi olla liian pitkä, koska euron ilmoitettaisiin olevan laillisesti asianomaisen jäsenvaltion virallinen valuutta heti siirtymäkauden alussa (8). Vastaavasti EKP määrittelisi rahapolitiikan asianomaisille jäsenvaltioille (9), ja kyseessä olevan jäsenvaltion kansallinen keskuspankki suorittaisi kaikki rahapoliittiset toimet euroyksikössä (10). Asianomaiset jäsenvaltiot laskisivat liikkeeseen julkisen kaupankäynnin kohteena olevan uuden velan euroyksikön määräisenä (11). On odotettavissa, että euroyksikön käyttö lisääntyisi sekä kotimaisissa maksuissa että erityisesti asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvissa rajat ylittävissä maksuissa (12). Kyseessä olevat jäsenvaltiot voisivat myös ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta niiden toimintojen laskentayksikkö voitaisiin järjestetyissä markkina- ja maksujärjestelmissä muuttaa kansallisesta rahayksiköstä euroyksiköksi (13). Alkuperäisten 11 osallistuvan jäsenvaltion kokemukset antavat aiheen olettaa, että tukkupankkisektorin ja rahoitusmarkkinoiden voidaan odottaa siirtyvän euroyksikköön aivan siirtymäkauden alussa. Tätä taustaa vasten EKP katsoo, ettei ole todennäköistä, että siirtymäkausi, joka erottaa sen ajankohdan, jolloin euro otetaan käyttöön kyseessä olevan jäsenvaltion valuuttana, siitä ajankohdasta, jolloin eurosetelit ja –metallirahat otetaan virallisesti käyttöön, kestää kolmea vuotta pitempää aikaa.

2.2.5.

Kolmanneksi voidaan todeta olevan totta, että varovaisuussyistä oli ymmärrettävää säätää kolmen vuoden siirtymäkausi ensimmäisen euroon siirtymisvaiheen yhteydessä, kun otetaan huomioon ne ennen näkemättömät logistiset haasteet, jotka liittyvät 11 jäsenvaltion valuuttojen ja maksuvälineiden sulauttamiseen yhdeksi yhteiseksi Euroopan rahaksi. On kuitenkin huomattava, että Kreikka, joka otti euron käyttöön kaksi vuotta myöhemmin kuin alkuperäiset 11 osallistuvaa jäsenvaltiota, selviytyi euron käyttöönotosta menestyksellisesti soveltaen yhden vuoden siirtymäaikaa. Tämä tukee sitä, että jos sovelletaan Madridissa sovitun kaltaisen siirtymäkauden sisältävää suunnitelmaa otettaessa euro tulevaisuudessa käyttöön, siirtymäkauden tulisi olla kolmea vuotta lyhyempi.

2.2.6.

Neljänneksi voidaan viitata kahteen euron käyttöönottoon siirryttäessä tärkeään periaatteeseen, eli yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen ja helpottamisen periaatteeseen. Yhdenvertaisen kohtelun periaate merkitsee sitä, että euroalueeseen myöhemmin liittyvien jäsenvaltioiden ei tulisi kohdata lisäesteitä, mutta niiden ei tulisi myöskään voida liittyä löysemmin ehdoin. Helpottamisen periaate puolestaan viittaa siihen, että on olemassa tarve olla joustava euroon siirtymistä toteutettaessa. Kun yhdenvertainen kohtelu merkitsee sitä, että myöhemmin liittyvillä jäsenvaltioilla on oikeus käyttää euroon siirtymiseksi kaikkiaan sama enimmäisaika, joka alkuperäisillä osallistuvilla jäsenvaltioilla oli Madridin siirtymissuunnitelman mukaan, niin helpottamisen periaatteen mukaisesti niille tulisi antaa tilaisuus toteuttaa siirtyminen nopeammin, mikäli osoittautuisi, että se olisi mahdollista ja sopivaa. Näin ollen kolmen vuoden enimmäisajan vahvistaminen siirtymäkautta varten olisi sopusoinnussa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa, kun otetaan huomioon alkuperäisiin 11 jäsenvaltioon asetuksen (EY) N:o 974/98 mukaan sovellettava kolmen vuoden siirtymäkausi. Mikäli samalla säädettäisiin mahdollisuudesta lyhentää tätä kolmen vuoden pituista siirtymäkautta, noudatettaisiin myös helpottamisen periaatetta.

2.2.7.

Viidenneksi voidaan todeta, että enimmäispituuden vahvistaminen siirtymäkaudelle olisi sopusoinnussa sen lainsäädäntötekniikan kanssa, jota käytetään muiden eri siirtymäsuunnitelmissa merkityksellisten ajanjaksojen määrittelyssä, kuten asteittaisen käytöstäpoiston kauden ja rinnakkaiskäytön ajan määrittelyssä. Ehdotetussa asetuksessa säädetään asteittaiselle käytöstäpoiston kaudelle yhden vuoden pituinen enimmäispituus (14). Asetuksessa (EY) N:o 974/98 vahvistetaan rinnakkaiskäytön ajan enimmäispituudeksi kuusi kuukautta (15).

2.2.8.

Yhteenvetona voidaan todeta EKP:n katsovan, että kun otetaan huomioon tarve varmistaa uskottavuus sitä menettelyä kohtaan, jolla euro otetaan käyttöön, edistää oikeusvarmuutta ja lisätä tehokkuutta, on olemassa kiistämättömiä sen puolesta puhuvia näkökohtia, ettei ehdotetun asetuksen tekstissä vahvisteta siirtymäkauden enimmäispituudeksi kolmea vuotta pitempää aikaa. Jotta kannustettaisiin vahvistamaan sallittua kolmen vuoden enimmäisaikaa lyhyempiä siirtymäkausia, EKP esittää myös, että ehdotetun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleissa todettaisiin selvästi, että siirtymäkauden tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Lopuksi todetaan, että sellaisen selvän säännöksen ansiosta, jossa vahvistettaisiin siirtymäkauden enimmäispituus, vältettäisiin jatkokeskustelut asianomaisia jäsenvaltioita koskevien poikkeusten tulevasta kumoamisesta ja tämän jälkeisistä asetukseen (EY) N:o 974/98 tehtävistä muutoksista, ja näin ollen euroon siirtymismenettely olisi paremmin ennakoitavissa.

2.3.   Asteittaisen käytöstäpoiston suunnitelma

2.3.1.

Yleisesti ottaen EKP ymmärtää syyt, joiden vuoksi big bang –suunnitelma yhdistetään asteittaiseen ja enintään vuoden kestävään käytöstäpoiston kauteen, jonka kuluessa kansallista valuuttaa voidaan käyttää edelleen tietyissä oikeudellisissa asiakirjoissa, kuten — perustelujen mukaan — laskuissa ja yritysten kirjanpidossa (16). Samalla kun voitaisiin kyseenalaistaa se, ovatko laskut ja yritysten kirjanpidot oikeudellisia asiakirjoja ehdotetussa asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä, EKP ymmärtää, että asteittaisen käytöstäpoiston kauden käsitteellä on tarkoitus myös mahdollistaa se, että kansallista valuuttayksikköä voidaan käyttää edelleen uusissa oikeudellisissa asiakirjoissa, kuten elektronisia keinoja käyttäen tehdyissä vakiosopimuksissa (esim. autojen vuokraamista koskevissa sopimuksissa).

2.3.2.

Vaikka ehdotetun asetuksen perusteluissa todetaan, että asteittaisen käytöstäpoiston kaudella ”kansallista valuuttaa voidaan käyttää euroon siirtymisen jälkeen tietyn rajallisen ajan tietyissä oikeudellisissa asiakirjoissa” (17), ehdotetun asetuksen säännökset eivät sisällä minkäänlaista rajoitusta siltä osin, minkä tyyppisissä uusissa oikeudellisissa asiakirjoissa voitaisiin edelleen viitata kansalliseen valuuttayksikköön asteittaisen käytöstäpoiston kauden aikana (18). EKP toteaa, että tämä lähestymistapa antaa huomattavan paljon tilaa joustavuudelle ja toissijaisuudelle jäsenvaltioissa niiden soveltaessa asteittaisen käytöstäpoiston kautta erilaisiin oikeudellisiin asiakirjoihin.

2.3.3.

EKP haluaa korostaa, että ehdotetun asetuksen mukaan sellaisten oikeudellisten asiakirjojen nojalla toteutettavat toimet, jotka sisältävät viittauksia kansalliseen valuuttayksikköön asteittaisen käytöstäpoiston kauden aikana, on toteutettava ainoastaan euroyksikköinä (19). Tämä voi estää osapuolia viittaamasta maksuvälineissä kansallisiin valuuttayksiköihin, koska sellaiset maksuvälineet olisi toteutettava euroyksikkönä asianomaisen kansallisen valuuttayksikön asemesta. Kuitenkin se, että sellaisia maksuvälineitä kuin sekkejä tai maksumääräyksiä määritettäisiin kansallisessa valuuttayksikössä, voisi aiheuttaa ongelmia maksusta vastaaville tahoille, koska niiden täytyisi huolehtia siitä, että kansallinen valuuttayksikkö muunnettaisiin euroyksikköön ennen toimen suorittamista. Koska maksuvälineet voivat lisäksi liikkua niiden jäsenvaltioiden ulkopuolella, jotka soveltavat asteittaisen käytöstäpoiston kautta, toiminnalliselta kannalta on tärkeää sulkea pois se mahdollisuus, että asianomaisen kansallisen valuuttayksikön määräisten maksuvälineiden käyttö ylittää rajat. Tähän voidaan päästä rajoittamalla asteittaisen käytöstäpoiston kautta koskevien säännösten soveltaminen niihin oikeudellisiin asiakirjoihin, joita koskevat toimet toteutetaan asianomaisessa jäsenvaltiossa (esim. vain jäsenvaltiossa, joka soveltaa asteittaisen käytöstäpoiston kautta). Tällaisella lähestymistavalla edistettäisiin joustavuutta asteittaisen käytöstäpoiston kautta koskevia säännöksiä toteutettaessa ja rajoitettaisiin tämä kausi koskemaan kotimaata.

2.3.4.

EKP toteaa, että (käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeisen enintään vuoden pituisen) asteittaisen käytöstäpoiston kauden ensimmäinen osa on päällekkäinen (enintään kuuden kuukauden pituisen) rinnakkaiskäytön ajan kanssa, jona aikana sekä eurosetelit ja -metallirahat että kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ja metallirahat olisivat laillisina maksuvälineinä sallittuja asianomaisen jäsenvaltion rajojen sisäpuolella (20). EKP toteaa, että säännös, jonka mukaan sellaisten uusien oikeudellisten asiakirjojen nojalla toteutettavat toimet, jotka sisältävät viittauksia vanhaan kansalliseen valuuttayksikköön asteittaisen käytöstäpoiston kauden aikana, on toteutettava euroyksikköinä, on ristiriidassa sen seikan kanssa, että kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ja metallirahat säilyttävät laillisen maksuvälineen aseman alueellisten rajojensa sisällä rinnakkaiskäytön aikana. Tämä ristiriita voidaan poistaa tekemällä ehdotetun asetuksen tekstiin muutos, jonka mukaan edellä mainittua säännöstä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 974/98 15 artiklan säännösten (eli rinnakkaiskäytön aikaa koskevien säännösten) soveltamista.

2.4.   Euron nimi

2.4.1.

EKP toteaa, että yksi jäsenvaltio on tehnyt kielellisen varauksen, joka koskee yhtenäisvaluutan nimen määrittelemistä 'euroksi' ehdotetun asetuksen tämän jäsenvaltion kielellä laaditussa kieliversiossa. EKP haluaa tältä osin korostaa, että nimeä 'euro' on käytettävä oikein ja yhdenmukaisella tavalla ehdotetun asetuksen kaikissa kieliversioissa niiden asetuksessa (EY) N:o 974/98 säädettyjen vaatimusten mukaisesti, jotka edellyttävät, että yhtenäisvaluutan nimi on sama kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä ottaen huomioon olemassa olevat erilaiset aakkoset (21). Kuten EKP totesi äskettäin euron käyttöönottoa koskevasta liettualaisesta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa (22), asetuksen (EY) N:o 974/98 asiassa merkityksellisistä säännöksistä ”käy selvästi ilmi, että yhtenäisvaluutan nimi on 'euro' ja että tämän nimen tulisi olla samanlainen kaikilla yhteisön kielillä julkaistuissa säädöksissä — – Yhteisö, jolla on yksinomainen toimivalta raha-asioissa, päättää yksin yhtenäisvaluutan nimen. Koska kyseessä on yhtenäisvaluutta, euron nimen on oltava sama yksikön nominatiivissa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä ottaen huomioon olemassa olevat erilaiset aakkoset”.

2.4.2.

Vastaavasti euroseteleissä, joita EKP on valtuuttanut EKP:n ja osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit laskemaan liikkeeseen 1 päivästä tammikuuta 2002 lähtien, määritellään ainoastaan yhtenäisvaluutan nimi ”EUROna” ja ”ΕΥΡΩna” eli valuutan nimi kirjoitettuna roomalaisilla ja kreikkalaisilla aakkosilla (23). Oikeusvarmuussyistä EKP suosittelee, että ehdotetun asetuksen tekstin normatiiviseen osaan sisällytetään säännös, jonka mukaan ”euron nimen oikeinkirjoitus on yksikön nominatiivissa sama kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä ottaen huomioon olemassa olevat erilaiset aakkoset”.

2.5.   Erityisiä laatimisehdotuksia

EKP esittää lisäksi muutamia erityisiä laatimisehdotuksia.

2.5.1.

Ensinnäkin asetus (EY) N:o 974/98 sallii sen, että jokainen jäsenvaltio, joka valitsee Madridissa sovitun kaltaisen siirtymäkauden, voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka voivat olla tarpeen, jotta niiden toimintojen laskentayksikkö voidaan muuttaa kansallisesta valuuttayksiköstä euroyksiköksi niillä järjestäytyneillä markkinoilla, joilla käydään kauppaa, harjoitetaan selvitystoimintaa ja toteutetaan suorituksia sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 10 päivänä toukokuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/22/ETY liitteen B osassa luetelluilla rahoitusvälineillä (24) (jäljempänä sijoituspalveludirektiivi) sekä hyödykkeillä (25). Kun otetaan huomioon, että sijoituspalveludirektiivi on kumottu rahoitusvälineiden markkinoista annetulla direktiivillä (26), viittaus sijoituspalveludirektiivin liitteen B osassa lueteltuihin rahoitusvälineisiin olisi korvattava viittauksella rahoitusvälineisiin, jotka luetellaan rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin liitteessä I olevassa C osassa; tämä direktiivi sisältää sijoituspalveludirektiiviin verrattuna yksityiskohtaisemman ja pidemmälle kehitetyn luettelon rahoitusvälineistä, mukaan lukien esimerkiksi hyödyke-, luotto- ja sääjohdannaiset.

2.5.2.

Toiseksi ehdotetaan, että ehdotettua asetuksen (EY) N:o 974/98 10 artiklan ensimmäistä kohtaa yksinkertaistettaisiin siten, että sen mukaan ”EKP ja osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit laskevat liikkeeseen euromääräisiä seteleitä osallistuvissa jäsenmaissa niissä kussakin tapahtuvan käteisrahan käyttöönottopäivästä alkaen”.

2.5.3.

Kolmanneksi EKP ehdottaa siltä osin kuin ehdotetun asetuksen (EY) N:o 974/98 11 artikla (joka koskee kolmansien maiden, kuten Monacon, San Marinon ja Vatikaanivaltion, liikkeeseen laskemien eurometallirahojen laillisen maksuvälineen asemaa) sisältää hyödyllisen viittauksen ”valuuttasuhteista perustamissopimuksen 111 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten määräy[ksiin]”, että ehdotetusta asetuksesta tehtyjen joidenkin kieliversioiden (esim. saksankielisen version) tapaan viittausta perustamissopimuksen 111 artiklaan voitaisiin täsmentää viittaamalla tämän artiklan 3 kohtaan, koska se on ainoa 111 artiklan kohta, jossa viitataan valuuttasuhteita koskeviin sopimuksiin (eli 111 artiklan 3 kohta).

2.5.4.

Neljänneksi ehdotetun pankkien velvollisuuden osalta vaihtaa asiakkaidensa kansalliset setelit ja metallirahat euroseteleiksi ja –metallirahoiksi maksutta tiettyyn enimmäismäärään saakka ehdotetun asetuksen (EY) N:o 974/98 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, EKP toteaa, että puhtaasti lainlaatimisen kannalta käsite ”luottolaitokset” on käsite, jota yleensä käytetään kuvaamaan pankkeja sekä perustamissopimuksen että johdetun yhteisön oikeuden mukaan. Jos viittaus ”pankkeihin” korvataan viittauksella ”luottolaitoksiin”, sellaisena kuin ne määritellään konsolidoidussa pankkidirektiivissä, on tämän vuoksi otettava huomioon se, että jotkut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat ”luottolaitokset” eivät ole tekemisissä käteisrahaa koskevien toimintojen kanssa (esim. sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat) (27), kun taas toiset, jotka jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle (esim. postisiirtoa harjoittavat laitokset), ovat osoittautuneet menneisyydessä euroa käyttöön otettaessa tärkeiksi. Edellä esitetyn perusteella olisi syytä jättää asianomaisille jäsenvaltioille tietty harkintavalta niiden muiden laitosten määrittelemisen osalta, joiden täytyisi kuulua sen velvollisuuden piiriin, joka koskee seteleiden ja kolikoiden vaihtamista maksutta.

2.6.   Muutosehdotukset

2.6.1.

Tämän lausunnon liitteessä esitetään edellä esitetyistä suosituksista aiheutuvat muutosehdotukset ehdotettuun asetukseen.

---

(1)  9.11.2005 päivätty versio.

(2)  EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2596/2000 (EYVL L 300, 29.11.2000, s. 2).

(3)  Katso ehdotetun asetuksen perustelut, s. 3.

(4)  Kypros, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Slovakia ja Slovenia.

(5)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 1 artiklan h alakohta ja asetukseen ehdotettu liite.

(6)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 1 ja 2 artikla.

(7)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 1 artiklan h alakohta.

(8)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 2 artikla.

(9)  Perustamissopimuksen 105 artiklan 2 kohta ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 12.1 artiklan ensimmäinen kohta.

(10)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 johdanto-osan 9 perustelukappale.

(11)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 johdanto-osan 14 perustelukappale.

(12)  Asetuksen (EY) N:o 974/9 8 artiklan 3 kohta ja sen johdanto-osan 13 perustelukappale.

(13)  Asetuksen (EY) N:o 974/9 8 artiklan 4 kohta.

(14)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 9a artikla.

(15)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 15 artikla. On huomattava, että kaikki 12 olemassa olevaa osallistuvaa jäsenvaltiota lyhensivät rinnakkaiskäytön ajan niin, ettei se ollut kahta kuukautta pitempi.

(16)  Katso ehdotetun asetuksen perustelut, s. 3.

(17)  Katso ehdotetun asetuksen perustelut, s. 3.

(18)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 1 artiklan 1 alakohta ja 9a artikla.

(19)  Ehdotettu asetuksen (EY) N:o 974/98 9a artiklan kolmas virke.

(20)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 15 artikla.

(21)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 2 artikla ja sen johdanto-osan 2 perustelukappale. Katso myös EKP:n Lietuvos bankasin pyynnöstä euron käyttöönottoa koskevasta lakiehdotuksesta 14 päivänä kesäkuuta 2005 antaman lausunnon CON/2005/21 10 kohtaa.; saatavissa EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int.

(22)  Lausunnon CON/2005/21 10 kohta.

(23)  Euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2003 annetun päätöksen EKP/2003/4 1 artiklan 2 kohta (EUVL L 78, 25.3.2003, s. 16).

(24)  EYVL L 141, 11.6.1993, s. 27. Direktiiviä muutettiin viimeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/87/EY (EYVL L 35, 11.2.2003, s. 1).

(25)  Asetuksen (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan toisen luetelmakohdan a alakohta.

(26)  Rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY (EUVL L 145, 30.4.2004, s.1).

(27)  Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY 1 artiklan 1 kohta ja 2 artiklan 3 kohta (EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1). Direktiiviä muutettiin viimeksi direktiivillä 2005/1/EY (EUVL L 79, 24.3.2005, s. 9).

---

---