24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/1

—

Yksittäisten jäsenvaltioiden on organisoitava korkeakoulutus ja järjestettävä siihen varat kansallisten tavoitteiden, lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

—

Osaamistaloudessa ja -yhteiskunnassa korkeakoulutuksen olisi oltava läheisessä yhteydessä tutkimukseen ja innovaatioon.

1.

annettava korkeakouluille mahdollisuus parantaa suorituskykyään tutkintojen, opintoihin hyväksymisen ja tutkimuksen osalta verrattuna maailman muihin alueisiin ja maihin;

2.

annettava korkeakouluille mahdollisuus mukautua muuttuviin olosuhteisiin tehostaakseen laatuaan, houkuttelevuuttaan sekä yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystään;

3.

avustettava korkeakoulujen hallintotavan kehittämistä ja varmistettava, että ne ovat riittävän itsenäisiä;

4.

parannettava korkeakoulujen rahoituksen kestävyyttä lisäämällä investointeja ja monipuolistamalla investointilähteitä tarpeen mukaan;

5.

vahvistettava korkeakoulutuksen sosiaalista ulottuvuutta erityisesti laajentamalla erilaisten sosioekonomisten ryhmien mahdollisuuksia aloittaa korkea-asteen opinnot, pyrkien samalla pienentämään opintojen keskeyttämisastetta;

6.

kannustettava oppilaitoksia kehittämään vahvempia kumppanuuksia niitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, mukaan luettuina paikalliset yhteisöt ja elinkeinoelämä.

1.

mukautetaan tarvittaessa sääntelykehystä, jonka puitteissa korkeakoulut toimivat, jotta yksittäisten oppilaitosten ja korkeakoulutusjärjestelmien strategisesta johdosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välinen suhde kehittyisi joustavammaksi, jolloin niiden on helpompi uudistua ja mukautua yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja perustella päätöksensä;

2.

tehdään korkeakoulutus opiskelijoiden kannalta houkuttelevammaksi korkealaatuisten rakenteiden avulla, parantamalla tiedotusta, monipuolistamalla opetusta ja oppimista, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan avulla, parantamalla laatua sekä antamalla yksittäisille henkilöille paremmat valmiudet, jotta varmistetaan heidän akateemisen uransa onnistuminen, heidän kestävä integroitumisensa työmarkkinoille ja heidän aktiivinen osallistumisensa yhteiskuntaan;

3.

laajennetaan erityisesti vähempiosaisten mahdollisuuksia aloittaa korkea-asteen opinnot, autetaan yksilöitä hyödyntämään mahdollisuutensa ja lisätään korkeakoulutukseen johtavien oppimisväylien valikoimaa siten, että elinikäinen oppiminen toteutuu;

4.

edistetään korkeakoulutusjärjestelmien ja oppilaitosten monipuolisuutta ja kehitetään myös huippuosaamisen keskuksia, jotka voivat myötävaikuttaa uudistusprosessiin tekemällä yhteistyötä muiden laitosten ja elinten kanssa;

5.

kannustetaan korkeakouluja kehittämään kestäviä kumppanuuksia ympäröivän yhteiskunnan ja teollisuuden kanssa, jotta voitaisiin vastata yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin;

6.

otetaan kaikki sidosryhmät mukaan uudistusten valmisteluun ja täytäntöönpanoon;

6 a.

korkeakoulutukseen tehdyt investoinnit katsotaan panostamiseksi yhteiskunnan tulevaisuuteen;

7.

tarkastellaan korkeakoulutukseen myönnettyjen varojen määrää ja arvioidaan uudelleen mahdollisuuksia hankkia lisärahoitusta eri tavoin, tarvittaessa sekä julkisella että yksityisellä tuella;

8.

tarjotaan kannustimia uudistukselle esimerkiksi kohdentamalla investointeja opetuksen ja oppimisen, tutkimuksen, innovaation, hallinnon sekä opiskelijoiden palvelujen laadun parantamiseen.

—

käsittelemään tässä päätöslauselmassa esiin otettuja asioita ja raportoimaan omasta edistymisestään vuoden 2008 yhteisessä väliraportissa Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta.

—

hyödyntämään vertaisryhmäopetusta ja seuraavaa yhteistä väliraporttia Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta tässä päätöslauselmassa esiin tuotujen asioiden osalta;

—

vastaamaan korkeakoulutuksen tarpeisiin hyödyntämällä tehokkaammin yhteisön ohjelmia, kuten Sokratesta, Leonardoa ja tulevia koulutusalan ohjelmia, Euroopan investointipankkiryhmän eurooppalaisia rahoitusvälineitä ja tarvittaessa rakennerahastoja;

—

rohkaisemaan korkeakoulujen välistä kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti niiden osallistumista sellaisiin yhteisön ohjelmiin kuin Tempus ja Erasmus Mundus.

24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/3

1.

Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2005 antamat päätelmät (1), joissa elvytettiin Lissabonin strategia keskittämällä painopisteet kasvuun ja työpaikkoihin, ja korostettiin, että tieto, innovointi ja inhimillinen pääoma sekä elinikäinen oppiminen ovat ehdottomat edellytykset mainittujen tavoitteiden saavuttamiselle.

2.

kasvua ja työllisyyttä koskevat Lissabonin yhdennetyt suuntaviivat (2005—2008) (2), joissa kehotetaan mukauttamaan koulutusjärjestelmiä seuraavin tavoin:

1.

Kööpenhaminan prosessin osana joulukuussa 2004 hyväksytyssä Maastrichtin julkilausumassa kehotettiin keskittymään siihen, että ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon ammattitaitoisen työvoiman tarpeet tietoperustaisen talouden työmarkkinoilla, ja kehittämään pääasiallisesti pätevyyksiin ja oppimistuloksiin perustuva eurooppalainen tutkintokehys.

2.

Koulutus 2010 -työohjelman osana vuonna 2004 annetussa yhteisessä väliraportissa (3) kehotettiin lisäämään kumppanuuksia (kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja alakohtaisesti) joustavien ja tehokkaiden koulutusjärjestelmien kehittämiseksi ja kehittämään eurooppalainen tutkintokehys, josta komissio kuulee parhaillaan eri sidosryhmiä.

1.

näissä päätelmissä taidoilla ja pätevyyksillä tarkoitetaan kaikentyyppisen ja kaikentasoisen opetuksen tuottamia oppimistuloksia, joihin kuuluvat virallisen koulutuksen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen oppimistulokset. Taidot ja pätevyydet edistävät henkilökohtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja samalla luovat pohjan talouskasvulle. Ne vaikuttavat myös sopeutumiskykyyn, innovointiin ja yrittäjyyden lisäämiseen.

2.

EU:n talouden suorituskykyä voitaisiin parantaa lisäämällä tuottavuutta ja yrittäjyyttä sekä hyödyntämällä tutkimustuloksia ja innovointia.

1.

tuottavuutta parannetaan työntekijöiden taitoja ja pätevyyttä lisäämällä. Ammattitaitoinen työvoima pystyy vastaamaan paremmin dynaamisen tietoperustaisen talouden muutoksiin ja ammattitaitoiset ja pätevät henkilöt sopeutuvat yhteiskuntaan todennäköisesti paremmin kuin muut ja ovat itseään toteuttavia ja aktiivisia kansalaisia.

2.

tietoperustaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa kansalaisilla on oltava riittävät perustaidot, joihin kuuluu digitaalinen lukutaito ja tietotekniset taidot, ja korkeatasoisia taitoja on pystyttävä kehittämään tarpeen mukaan.

3.

talouskasvua ei ehkä saada aikaan, jos investoinnit taitoihin ja osaamiseen koskevat vain hyvin koulutettuja. Huomattavia taloudellisia etuja voidaan saada myös parantamalla perustaitoja ja vastaamalla vähän koulutettujen ja heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin muun muassa käyttämällä paremmin olemassa olevia, esimerkiksi vanhempien kansalaisten, taitoja ja pätevyyksiä.

1.

taitojen ja pätevyyksien kehittäminen on keskeinen osa elinikäisen oppimisen strategioita. Niihin olisi kuuluttava perustaitojen hankkiminen ja niiden pohjana olisi oltava tehokkaat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmät, jotka kannustavat henkilöitä uudistamaan ja kehittämään taitojaan ja pätevyyksiään koko elämänsä ajan. Ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen yhtä suurta arvostusta ja niiden välisiä yhteyksiä olisi edistettävä. Elinikäinen ohjaus on myös ratkaisevan tärkeää, jotta yksilöitä tuettaisiin taitojen ja pätevyyksien hankkimisessa ja niiden uusimisessa.

2.

opetusministerit ovat keskeisessä asemassa sen varmistamisessa, että taitoja ja pätevyyksiä koskevat strategiat ovat tehokkaita. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien kyseeseen tulevien ministeriöiden kanssa.

3.

Koulutuspolitiikkoihin olisi myös omaksuttava kaukonäköinen lähestymistapa, jotta yhteiskunnan ja talouden taito-, pätevyys- ja ammatilliset tarpeet voidaan ennakoida.

4.

Asianomaisten ministeriöiden olisi näin ollen saatava talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä muut sidosryhmät kuten tutkimuslaitokset aktiivisesti mukaan alakohtaisten taito- ja pätevyystarpeiden kartoittamiseksi. Nämä kumppanuudet voivat parantaa tuottavuutta, vähentää eroja ammattitaidossa ja kannustaa työnantajia kouluttamaan henkilöstöään.

5.

Eurooppalaisen tutkintokehyksen perustamisen pitäisi lisätä avoimuutta ja auttaa tunnistamaan työmarkkinoiden tarvitsemat taidot ja pätevyydet ja auttaa eri aloja Euroopan tasolla vastaamaan uusiin koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen haasteisiin.

6.

Innovatiivisten, esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien opetusmenetelmien ansiosta yhä useammat pääsevät elinikäisen oppimisen piiriin, ja näin voidaan vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja löytää parempi tasapaino työ- ja yksityiselämän välillä. Joustavien koulutusmahdollisuuksien tarjoamista työntekijöille voidaan helpottaa parantamalla yhteistyötä koulutuksen tarjoajien kanssa ja tehostamalla tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien käyttöä.

1.

käsittelemään alakohtaisia taitoja taitojen ja pätevyyksien kehittämisen yhteydessä osana Koulutus 2010 -työohjelmaa.

2.

hyödyntämään tulevia yhteisön välineitä koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla kehitettäessä taitoja ja pätevyyksiä koskevia alakohtaisia toimintatapoja sekä ammatillisen koulutuksen että korkea-asteen koulutuksen osalta.

1.

varmistamaan, että asianomaiset ministeriöt toimivat tehokkaasti yhteistyössä taitoja ja pätevyyksiä koskevien strategioiden kehittämiseksi muun muassa laatiessaan Lissabonin strategiaan kuuluvia kansallisia raportteja ja osana kansallisia elinikäisen oppimisen strategioitaan.

2.

perustamaan kansallisia, alueellisia, paikallisia ja alakohtaisia kumppanuuksia keskeisten sidosryhmien kuten työnantajien ja ammattiliittojen kanssa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytänteiden mukaisesti. Kumppanuuksilla on tarkoitus luoda järjestelmä, jolla vastataan tarpeisiin, otetaan huomioon taitoihin liittyvät pitkän aikavälin tarpeet, kannustetaan panostamaan taitoihin ja pätevyyksiin ja huolehditaan heikossa asemassa olevien ryhmien erityistarpeista.

3.

kannustamaan koulutuksen tarjoajien yhteistyötä niin, että hyödynnettäisiin nykyisiä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureja ja saataisiin näin yhä useammat osallistumaan elinikäiseen oppimiseen ja parannettaisiin kansalaisten tietoteknisiä taitoja.

1.

muodostamaan vuonna 2006 ryhmän niistä jäsenvaltioista, jotka haluavat kehittää alakohtaisia taitoja koskevaa vertaisryhmäopetusta osana Koulutus 2010-työohjelmaa.

2.

pyytämään Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskusta Cedefopia ja tarvittaessa Euroopan koulutussäätiötä saattamaan vuonna 2006 päätökseen yhteenvedon taitoja ja pätevyyksiä koskevista erilaisista alakohtaisista lähestymistavoista koko EU:ssa sekä liittymisneuvotteluja käyvissä ja ehdokasvaltioissa.

24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/5

1.

Nuorten aktiivinen kansalaisuus kaikilla tasoilla on avainasemassa rakennettaessa demokraattisia ja osallistavia yhteiskuntia.

2.

Nuorilla ja heidän järjestöillään on tehtävänsä Euroopan unionin kehittämisessä, mihin kuuluu myös myötävaikuttaminen työllisyyden ja kasvun edistämistä koskevien Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen.

3.

Lissabonin työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi nuorten on oltava täysin osallisia yhteiskuntaan, minkä vuoksi:

4.

Kasvua ja työllisyyttä edistävää Lissabonin kumppanuutta tukevat yhteisön välineet, kuten koulutus 2010 -työohjelma, työllisyysstrategia ja sosiaalista osallisuutta edistävä strategia, ovat keskeisessä asemassa eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

5.

Paikallisten, alueellisten, kansallisten ja Euroopan tasolla toimivien poliittisten päättäjien olisi otettava nuorten erityistarpeet huomioon nuorisoulottuvuuden vahvistamiseksi kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa.

6.

Nuoria ja heidän järjestöjään olisi kuultava ja heidän olisi oltava tiiviisti mukana heihin vaikuttavien poliittisten toimien kehittelyssä, täytäntöönpanossa ja jatkotoimissa, mikä puolestaan lisäisi aktiivisen kansalaisuuden tiedostamista nuorten keskuudessa.

7.

Nuorisotyössä ja nuorisojärjestöissä toimivien henkilöiden on saatava asianmukainen koulutus ja pätevyys, jotta he voisivat tehokkaasti tukea nuoria.

—

aktiivisen kansalaisuuden edistäminen nuorisoalan avointa koordinointimenetelmää noudattaen,

—

eurooppalainen nuorisosopimus, jossa korostetaan nuorison asemaa kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin kumppanuuden keskeisillä aloilla,

—

nuorisoulottuvuuden sisällyttäminen muihin asiaankuuluviin yhteisön politiikan aloihin.

1.

Työtä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi olisi jatkettava nuorison avoimen koordinointimenetelmän nojalla sovittujen painopisteiden avulla, joita ovat osallistuminen, tiedotus, vapaaehtoistoiminta ja parempi nuorisoalan tuntemus, eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa esille tuotujen kysymysten parempi tuntemus mukaan lukien.

2.

Eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteisiin pyritään työllisyyttä ja kasvua edistävän Lissabonin kumppanuuden puitteissa.

3.

Nuorisoulottuvuutta muihin yhteisön politiikkoihin kehitettäessä etusijalle asetetaan syrjinnän torjuminen, terveet elämäntavat, myös liikunta, ja nuorisoalan tutkimus.

4.

Kun yhteistyöpuitteita pannaan täytäntöön,

1.

jatkamaan nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän nojalla sovittujen yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanoa;

2.

varmistamaan eurooppalaisen nuorisosopimuksen tehokkaan seurannan Lissabonin strategiaa täytäntöön pantaessa, esimerkiksi asettamalla mitattavissa olevia tavoitteita;

3.

kehittämään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla nuorten ja heidän järjestöjensä kanssa nuoriin vaikuttavista poliittisista toimista käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua; tässä olisi oltava mukana myös nuorisoalan tutkijoita.

1.

kehittämään Euroopan tasolla nuorten kanssa heihin vaikuttavista poliittista toimista käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua esimerkiksi hyödyntämällä innovoivasti tietotekniikkaa ja järjestämällä säännöllisesti nuorten, heidän järjestöjensä ja nuorisoalan tutkijoiden sekä poliittisten päättäjien välisiä kokouksia;

2.

kehittämään ja edistämään Euroopan nuorisoportaalia, Eures-verkostoa, Ploteus-verkkopalvelua ja Eurodesk-verkostoa ja helpottamaan niihin pääsyä, jotta nuoria autettaisiin käyttämään kaikin tavoin hyväksi työskentely-, vapaaehtoistyö- ja opiskelumahdollisuuksia ulkomailla;

3.

varmistamaan Euroopan nuorisosopimuksen jatkotoimien tehokkaan toteutuksen Lissabonin strategiaa täytäntöönpanon yhteydessä.

1.

kannustamaan nuorten ja nuorisotyössä ja nuorisojärjestöissä toimivien henkilöiden epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista esimerkiksi kehittämällä ns. Youthpass ja harkitsemalla sen sisällyttämistä Europass-todistukseen sekä harkitsemaan tällaisen oppimisen muodollista vahvistamista ottaen kuitenkin huomioon kansalliset olosuhteet ja jäsenvaltioiden toimivallan;

2.

kartoittamaan nuorison liikkuvuuden esteitä ja vaihtamaan, kehittämään ja soveltamaan sitä koskevia hyviä toimintatapoja, jotta nuorten olisi helpompi työskennellä, tehdä vapaaehtoistyötä, kouluttautua ja opiskella kaikkialla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolellakin;

3.

käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi yhteisön ja jäsenvaltioiden politiikkojen, ohjelmien ja muiden välineiden tarjoamat mahdollisuudet nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi ja koulutustason nostamiseksi;

4.

arvioimaan eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyöpuitteet vuonna 2009.

24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/7

24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/8

1.

Komissio vastaanotti 18. marraskuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritys Plastal Germany GmbH (”Plastal”, Saksa), joka on yrityksen Nordic Capital Fund V (Jersey) määräysvallassa, hankkii neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä määräysvallan yrityksessä Dynamit Nobel Kunststoff GmbH sekä sen tytäryrityksessä Menzolit-Fibron GmbH (”DNK”, Saksa) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4043 — Plastal Group/Dynamit Nobel Kunststoff GmbH, seuraavaan osoitteeseen:

24.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 292/9

1.

Komissio vastaanotti 17. marraskuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla sveitsiläinen yritys Kuehne + Nagel International AG (’K+N’) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan alankomaalaisessa yrityksessä ACR Logistics Holdings BV (’ACR’) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty. On huomattava, että yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla annetun komission tiedonannon (2) perusteella tämä asia voidaan mahdollisesti käsitellä kyseisessä tiedonannossa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (numero (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP.4029 — Kuehne + Nagel/ACR Logistics seuraavaan osoitteeseen: