Euroopan kehitysrahasto (EKR)

Euroopan kehitysrahastosta tuetaan kehitysmaissa ja kehitysalueilla toteutettavia toimia, joilla edistetään taloudellista, yhteiskunnallista ja inhimillistä kehitystä sekä alueellista yhteistyötä.

SÄÄDÖS

215/2008 kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta.

Neuvoston päätös 2013/759/EU, annettu 12 päivänä joulukuuta 2013, EKR:n varainhoidon siirtymätoimenpiteistä 1 päivästä tammikuuta 2014 yhdennentoista EKR:n voimaantuloon saakka.

TIIVISTELMÄ

Euroopan kehitysrahasto (EKR) on EU:n tärkein tukiväline kehitysyhteistyössä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden eli AKT-maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa. Vuonna 1957 tehdyssä Rooman sopimuksessa määrättiin EKR:n perustamisesta asiantuntija-avun ja taloudellisen avun antamiseksi alun perin Afrikan maille, joihin tietyillä jäsenvaltioilla oli pitkäaikaiset siteet.

Vaikka EKR:lle on Euroopan parlamentin pyynnöstä varattu otsake Euroopan unionin (EU) talousarviossa vuodesta 1993 lähtien, se ei vielä kuulu EU:n yleiseen talousarvioon. Sitä rahoittavat jäsenvaltiot, sillä on omat varainhoitosääntönsä ja sitä hallinnoi erityinen komitea. AKT-maille ja MMA:ille annettu apu rahoitetaan edelleen EKR:stä ainakin vuosina 2014-2020.

Jokainen EKR on perustettu usean vuoden jaksoa varten. Vuonna 1964 tehdystä ensimmäisestä kumppanuussopimuksesta alkaen EKR-kaudet ovat noudattaneet pääsääntöisesti kumppanuussopimusten voimassaolokausia.

• Ensimmäinen EKR: 1959-1964
• Toinen EKR: 1964-1970 (ensimmäinen Yaoundén yleissopimus)
• Kolmas EKR: 1970-1975 (toinen Yaoundén yleissopimus)
• Neljäs EKR: 1975-1980 (ensimmäinen Lomén yleissopimus)
• Viides EKR: 1980-1985 (toinen Lomén yleissopimus)
• Kuudes EKR: 1985-1990 (kolmas Lomén yleissopimus)
• Seitsemäs EKR: 1990-1995 (neljäs Lomén yleissopimus)
• Kahdeksas EKR: 1995-2000 (neljäs Lomén yleissopimus ja tarkistettu neljäs Lomén yleissopimus)
• Yhdeksäs EKR: 2000-2007 (Cotonoun sopimus)
• Kymmenes EKR: 2008-2013 (tarkistettu Cotonoun sopimus)
• Yhdestoista EKR: 2014-2020 (tarkistettu Cotonoun sopimus)

Maatalousalan tukemiseen tarkoitettu Stabex ja kaivosalan tukiväline Sysmin lakkautettiin Cotonoussa kesäkuussa 2000 allekirjoitetulla uudella kumppanuussopimuksella. Tällä sopimuksella myös järkiperäistettiin EKR:n välineitä ja otettiin käyttöön joustavampi liukuvan ohjelmasuunnittelun järjestelmä, jossa AKT-mailla on aiempaa suurempi vastuu.

Yhdeksännen EKR:n määräraha oli 13,5 miljardia euroa vuosiksi 2000-2007. Lisäksi aikaisemmista EKR:istä oli käyttämättä yhteensä 9,9 miljardia euroa.

AKT-EY-ministerineuvosto teki 22. marraskuuta 2005 päätöksen N:o 6/2005, jolla otettiin käyttöön yhdeksännen EKR:n ehdollisesta yhden miljardin euron määrästä jäljellä olevat 482 miljoonaa euroa. Tämä määrä jaettiin seuraavasti: 352 miljoonaa euroa pitkäaikaisen kehityksen tukemiseen, 48 miljoonaa euroa alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen sekä 82 miljoonaa euroa investointikehystä varten. Lisäksi AKT-EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 7/2005 kohdistettiin 250 miljoonaa euroa vesialan AKT-EU-välinettä varten.

EKR:stä annettava kehitysapu on osa laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. Tiettyjä tukitoimia voidaan rahoittaa Euroopan unionissa unionin yleisen talousarvion varoista. Sen lisäksi, että Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi osaa EKR:n varoista (lainat ja riskipääoma), sen omista varoista käytettiin kehitysyhteistyöhön 1,7 miljardia euroa yhdeksännen EKR:n kattamana ajanjaksona.

Kymmenes EKR kattoi vuodet 2008-2013, ja sen kokonaismääräraha oli 22,682 miljardia euroa. Tästä määrärahasta 21,966 miljardia euroa myönnettiin AKT-maille, 286 miljoonaa euroa merentakaisille maille ja alueille ja 430 miljoonaa euroa komissiolle tukimenoihin, joita sille aiheutuu EKR:n ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta. AKT-maiden määrärahat jaettiin seuraavasti: 17,766 miljardia euroa maaohjelmien ja alueellisten ohjelmien rahoitukseen, 2,7 miljardia euroa AKT-valtioiden ryhmän välisen ja alueiden välisen yhteistyön rahoittamiseen, ja 1,5 miljardia euroa investointikehyksen rahoitukseen. Määrärahasta käytettiin aikaisempaa suurempi osa alueellisiin ohjelmiin. Tämä kuvastaa alueellisen taloudellisen yhdentymisen merkitystä valtioiden ja alueiden kehitykselle. Uutta kymmenennessä EKR:ssä olivat kannustinrahat, joita myönnettiin kullekin maalle erikseen.

Jäsenvaltioilla on kehitysmaiden kanssa omia kahdenvälisiä sopimuksia ja omia yhteistyöaloitteita, joita ei rahoiteta Euroopan kehitysrahastosta tai muista unionin varoista.

Yhdestoista EKR kattaa vuodet 2014-2020: sen määrärahat ovat yhteensä 30,5 miljardia euroa, jonka lisäksi Euroopan investointipankilta saadaan 2,6 miljardia euroa sen omista varoista myönnettävinä lainoina.

Kesäkuussa 2013 EU-maat pääsivät sisäiseen sopimukseen yhdennetoista EKR:n perustamisesta sekä sen määrärahajaon tarkistuksesta. Tämä sisäinen sopimus on vielä ratifioimatta. Neuvoston päätöksessä 2013/759/EU säädetään EKR:n varainhoidon siirtymätoimenpiteistä, joita sovelletaan yhdennentoista EKR:n voimaantuloon saakka.

Viimeisin päivitys: 29.04.2014