EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismi

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1294 unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismista

ASETUKSEN TARKOITUS

Täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetaan säännöt uusiutuvaa energiaa koskevan uuden unionin rahoitusmekanismin toiminnalle energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti.

Mekanismilla tuetaan uusiutuvaa energiaa koskevia uusia hankkeita koko EU:ssa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Rahoitus on peräisin kolmesta lähteestä:

• EU-maiden hallitusten suorittamat vapaaehtoiset maksut
• muiden EU:n ohjelmien ja rahastojen maksamat rahoitusosuudet, joiden tarkoituksena on erityisesti pienentää uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden pääomakustannuksia tai tukea alueellista yhteistyötä EU:n sisällä tai EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
• yksityisen sektorin tarjoama rahoitus, jonka osalta se voi esittää toivomuksen siitä, mitä hanketta, teknologiaa tai loppukäyttöä se haluaa tukea.

Kaiken rahoituksen on noudatettava asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 määritettyjä EU:n varainhoitosääntöjä (ks. tiivistelmä).

Euroopan komissio kysyy vuosittain EU:n hallituksilta, haluavatko ne suorittaa vapaaehtoisen maksun (maksava maa) tai sallia uusiutuvan energian rakentamisen alueelleen (isäntämaa).

Isäntämaiden on annettava muun muassa seuraavat tiedot:

• mekanismista rahoitettujen hankkeiden käytettävissä oleva tuotetun kokonaiskapasiteetin tai uusiutuvan energian enimmäismäärä
• toivotut teknologiat tai loppukäyttöalat
• paikkaan liittyvät tai maantieteelliset rajoitukset.

Maksavien maiden on annettava muun muassa seuraavat tiedot:

• sen uusiutuvan energian määrät, jota ne aikovat tukea ja josta ne aikovat hyötyä tilastollisina etuina
• enimmäismäärärahat
• toivomus teknologianeutraaleista, useita teknologioita kattavista, tiettyä teknologiaa koskevista, tiettyä hanketta koskevista tai tiettyä loppukäyttöä koskevista avustusten myöntämismenettelyistä.

Komissio

• laatii saamiensa tarjousten ja pyyntöjen perusteella tarjouskilpailuja (joita kutsutaan ehdotuspyynnöiksi), joissa täsmennetään muun muassa
  • ehdotuspyynnön tavoitteet
  • avustuksen muoto (investointi- vai toimintatuki) ja myöntämisperusteet
  • ehdotusten enimmäishinta
  • avustuskelpoiset teknologiat
• ilmoittaa EU-maille aikomuksestaan käynnistää ehdotuspyyntö
• käynnistää ehdotuspyynnön tai ehdotuspyynnöt, mukaan lukien avustuskelpoisuus- ja valintaperusteet, saatuaan sitovat sitoumukset isäntämailta, jotka sallivat alueellaan sijaitsevien laitosten saada rahoitustukea, sekä maksavilta mailta, jotka maksavat tarjoamansa määrärahat.

Jos hankkeen toteuttaja ei toteuta hanketta sitoumustensa mukaisesti, sovelletaan asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 vahvistettuja maksujen keskeyttämistä, lopettamista tai määrän pienentämistä koskevia sääntöjä.

Avustuksen myöntämismenettely

• sisältää periaatteita, joilla varmistetaan kilpailuun perustuva prosessi, lievennetään rahoitusriskiä ja rajoitetaan transaktiokustannuksia
• tarjoaa mahdollisuuksia noudattaa eri menettelyjä asiaan liittyvän teknologian tai hankkeiden mukaan
• mahdollistaa avustusten jakamisen
  • uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseen (investointituki)
  • kannustimien luomiseen uusiutuvan energian tuotantolaitosten toiminnalle tarjoamalla markkinatulojen lisäksi palkkioita (toimintatuki).

Toteutusajoissa otetaan huomioon realistiset toteutusajat, ja ne ovat teknologiakohtaisia sekä samat koko EU:ssa, ellei komissio päätä toisin.

Uusiutuvaa energiaa koskevasta mekanismista rahoitetut hankkeet voivat saada rahoitusta muista EU:n, kansallisista, julkisista tai yksityisistä ohjelmista edellyttäen, että ne noudattavat valtiontukia koskevia sääntöjä eikä samoja kustannuksia rahoiteta kahdesti EU:n talousarviosta.

Mekanismista rahoitettujen laitosten tuottaman uusiutuvan energian tilastolliset edut jakautuvat yleensä siten, että 80 prosenttia kuuluu maksaville maille ja 20 prosenttia isäntämaille. Komissio voi kuitenkin muuttaa tätä suhdetta toteutusajan tai tukikauden aikana. Sen jälkeen kaikki tilastolliset edut jäävät isäntämaalle. Nämä tilastolliset edut otetaan huomioon uusiutuvaa energiaa koskevassa kansallisessa osuudessa riippumatta siitä, missä ja miten laitoksissa tuotettava varsinainen uusiutuva energia kulutetaan.

Komissio

• laskee vuosittain osallistuville maille koituvat tosiasialliset tilastolliset edut osallistuvien EU-maiden ja muiden kuin EU-maiden toimittamien saatavilla olevien energiantuotantotietojen perusteella
• raportoi joka vuosi viimeistään 31. lokakuuta
  • energiaunionikomitealle, ja julkistaa sen, miten rahoitusmekanismi auttaa saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut EU:n sitovat uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet (ks. tiivistelmä)
  • energiaunionikomitealle ja Euroopan parlamentille mekanismin rahoituksesta, muun muassa saaduista, jaetuista ja jäljellä olevista määristä.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Täytäntöönpanoasetusta on sovellettu 7. lokakuuta 2020 alkaen, eikä sen soveltamiseen ole määräaikaa.

TAUSTAA

• Lainsäädännön tavoitteena on auttaa EU-maita tekemään tiiviimpää yhteistyötä omien ja yhteisten uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
• Lisätietoja:
  • EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismi (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1294, annettu 15 päivänä syyskuuta 2020, unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismista (EUVL L 303, 17.9.2020, s. 1–17)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final, 11.12.2019)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1–77)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82–209)

Direktiiviin (EU) N:o 2018/2001 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1–222)

Viimeisin päivitys: 25.11.2020