EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.6.2016

JOIN(2016) 29 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia

1.    TAUSTA

Tässä yhteisessä tiedonannossa ehdotetaan EU:lle kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevaa strategiaa, jossa keskitytään EU:n ja kumppanimaiden kulttuurialan yhteistyön edistämiseen kolmella keskeisellä osa-alueella, jotka ovat kulttuurin tukeminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen veturina; kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi yhteisöjen välillä; kulttuuriperintöön liittyvän yhteistyön lujittaminen. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä EU:n kansainväliset kulttuurisuhteet lujittavat EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, mikä on myös yksi nykyisen komission ensisijaisista tavoitteista samoin kuin tärkeä prioriteetti korkean edustajan pian esittämässä globaalistrategissa.

2.    EU:N TOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET

EU:n toimissa kansainvälisten kulttuurisuhteiden alalla olisi noudatettava seuraavia periaatteita:

a)     Edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista

b) Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua

c)    Varmistetaan täydentävyys ja toissijaisuus

Ehdotetussa kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevassa EU:n strategiassa on otettu kaikilta osin huomioon toimivallan jakautuminen EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklan mukaan unionilla on toimivalta toteuttaa toimia kulttuurin alalla jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. SEUT-sopimuksen 167 artiklan 3 kohdan mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Lisäksi SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaan unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perustamissopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan. Kehitysyhteistyössä EU ja sen jäsenvaltiot täydentävät ja tukevat toisiaan (SEUT-sopimuksen 208 artikla). EU toimii täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kansainvälisten kulttuurisuhteiden edistämiseksi silloin, kun toiminta EU:n tasolla voi olla tehokkaampaa kuin toiminta kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Hiljattain annetuissa neuvoston päätelmissä kulttuurista EU:n ulkosuhteissa 17 todettiin, että ”on kuitenkin tarpeen koordinoida paremmin pyrkimyksiä vahvistaa strateginen eurooppalainen lähestymistapa”. EU voi tarpeen mukaan edistää synergiaa ja yhteistyötä kansallisten kulttuuri-instituuttien ja säätiöiden sekä yksityisten ja julkisten yritysten välillä kaikkialla maailmassa.

d)    Edistetään monialaista lähestymistapaa kulttuuriin

Kulttuurissa ei ole pelkästään kyse taiteesta tai kirjallisuudesta. Se ulottuu monille politiikan aloille ja monenlaisiin toimiin kulttuurien välisestä vuoropuhelusta matkailuun, koulutuksesta ja tutkimuksesta luoviin toimialoihin, kulttuuriperinnön suojelusta luovien toimialojen ja uusien teknologioiden edistämiseen ja käsityötaidosta kehitysyhteistyöhön. Tämän vuoksi ehdotetulla strategialla tuetaan mahdollisuuksia edistää kulttuuria EU:n ulkoisten politiikkojen puitteissa. Kulttuurilla on myös keskeinen sija kestävässä kehityksessä, sillä luova ala voi edistää sovintoa, kasvua ja sananvapautta, jolle muut perusvapaudet voidaan perustaa.

e) Edistetään kulttuuria nykyisissä yhteistyöpuitteissa 18  

Politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi tehokkain tapa edistää kulttuuria EU:n ulkosuhteissa on käyttää olemassa olevia yhteistyörakenteita ja rahoitusvälineitä. EU:lla on temaattisesti ja maantieteellisesti rajattuja yhteistyöpuitteita sekä erityisiä rahoitusvälineitä.

Temaattiset ohjelmat 

Kumppanuusväline: Yksi kumppanuusvälineen tavoitteista on ”unionia [...] maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen julkisuusdiplomatialla, henkilökontakteilla, koulutus- ja akateemisen alan yhteistyöllä, ajatushautomoihin liittyvällä yhteistyöllä ja ulkopuolisiin maihin kohdistuvilla toimilla unionin arvojen ja etujen edistämiseksi.” 19  

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR): Väline auttaa kehittämään ja vahvistamaan demokratiaa, oikeusvaltiota sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Yksi tämän välineen tavoitteista on edistää mielipiteen- ja sananvapautta, myös poliittisen, taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun vapautta. 20  

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen kuuluvassa globaaleja julkishyödykkeitä ja haasteita koskevassa ohjelmassa on inhimillisen kehityksen osa, jolla edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja kaikkien kulttuurien yhtäläistä arvostusta. Sillä tuetaan myös kulttuuriteollisuuden vaikutusta kehitysmaiden talouskasvuun, kansalaisjärjestöihin ja paikallisiin viranomaisiin.

 Vakautta ja rauhaa edistävä väline: Tavoitteena on edistää konfliktien ehkäisyä, kriisitoimintaa ja rauhanrakentamista, jotta voidaan puuttua maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin uhkiin. Kulttuurialan organisaatiot sisältyvät kansalaisyhteiskunnan määritelmään, kun on kyse tästä välineestä myönnettävästä rahoituksesta. 21  

 Luova Eurooppa -ohjelma: Ohjelman tarkoitus on muun muassa ”vaalia Euroopan kulttuuriperintöä” ja ”vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen [...] kilpailukykyä”. Ohjelma on avoin myös EU:n ulkopuolisten maiden kahden- tai monenvälisille yhteistoimille. 22  

Maantieteellisen yhteistyön puitteet

 Laajentumispolitiikka: Ehdokasmaina ja mahdollisina ehdokasmaina Länsi-Balkanin mailla 23 ja Turkilla on erityinen asema ja merkitys EU:n ulkoisissa politiikoissa. EU:n kulttuurialan politiikat sisältyvät EU:n säännöstöön, joka ehdokasmaiden on pantava täytäntöön koulutusta ja kulttuuria koskevan neuvotteluluvun 26 osana. Laajentumisprosessissa mukana oleva alue saa tukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA). EU on jo pitkään tukenut Länsi-Balkanin alueella toteutettavia kulttuurihankkeita, joiden tavoitteena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua, sovintoa ja sosioekonomista kehitystä. Euroopan komission ja Euroopan neuvoston yhteisessä Ljubljanan prosessissa (I ja II) on panostettu merkittävästi kulttuuriperinnön kunnostamiseen Kaakkois-Euroopassa. 24 Laajentumisprosessissa mukana olevien maiden kulttuurialan organisaatiot hyötyvät niiden valmiuksia kehittävästä yhteistyöstä EU:n kanssa sekä täysimääräisestä osallistumisesta kulttuuriohjelmiin ja Luova Eurooppa -ohjelmaan 25 . Näillä mailla on tällä hetkellä merkittäviä uusia haasteita, kuten äskettäin saapuneiden maahanmuuttajien kotouttaminen, jossa kulttuurien välinen vuoropuhelu voi edistää sovintoa ja yhteiskuntien osallistavuutta ja demokraattisuutta sekä auttaa torjumaan radikalisoitumista. EU:n olisi jatkettava läheistä yhteistyötä näiden maiden kanssa niiden kulttuuriperinnön suojelemiseksi sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen kehittämiseksi. Myös niiden osallistumista EU:n kulttuurialan ohjelmiin olisi edistettävä.

Kehitysyhteistyö: Kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä pyritään vähentämään köyhyyttä ja edistämään kestävää taloudellista, sosiaalista ja ympäristön kehitystä sekä demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. 31 Se sisältää seuraavat osat: i) maantieteelliset ohjelmat, joilla tuetaan yhteistyötä noin 47 kehitysmaan kanssa Latinalaisessa Amerikassa , Etelä-Aasiassa , Koillis- ja Kaakkois-Aasiassa, Keski-Aasiassa , Lähi-idässä ja Etelä-Afrikassa; ii) hiljattain perustettu panafrikkalainen ohjelma, jolla tuetaan EU:n ja Afrikan strategista kumppanuutta. Kulttuurin merkitys mainitaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevassa asetuksessa useaan otteeseen.

Kesäkuussa 2000 allekirjoitettu Cotonoun kumppanuussopimus 32 muodosti 20 vuodeksi puitteet EU:n yhteistyölle Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen (AKT) maiden kanssa. AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön hallinnoimia kulttuuriohjelmia rahoitetaan tämän sopimuksen puitteissa Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Hankkeilla, joita on rahoitettu 9. EKR:stä (14 miljoonaa euroa), on lujitettu AKT-maiden luovien toimialojen teknisiä, taloudellisia ja hallinnollisia valmiuksia ja etenkin kehitetty AKT-maiden elokuva- ja audiovisuaalialaa ja uudistettu sen rakennetta. Sittemmin 10. EKR:stä rahoitetulla (30 miljoonaa euroa) ACP Cultures+ -ohjelmalla on torjuttu köyhyyttä edistämällä kestävää kulttuuriteollisuutta. AKT-valtioiden nykyinen ohjelma tukee edelleen kulttuurialaa ja luovia toimialoja (40 miljoonaa euroa 11. EKR:stä vuosina 2014–2020). Komissio pohtii parhaillaan, minkälaisissa puitteissa suhteita AKT-maihin hoidetaan sen jälkeen, kun Cotonoun kumppanuussopimuksen voimassaolo päättyy. Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen tarkistusta valmistellaan. 

3.    KULTTUURIYHTEISTYÖN EDISTÄMINEN KUMPPANIMAIDEN KANSSA

Komissio ja korkea edustaja ehdottavat osana kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevaa EU:n strategiaa seuraavia kolmea toimintalinjaa, joilla edistetään kansainvälisiä kulttuurisuhteita kumppanimaiden kanssa:

3.1. Kulttuurin tukeminen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen veturina

a) Tuki kulttuuripolitiikkojen kehittämiselle

Kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyssä Unescon yleissopimuksessa 33 korostetaan ”tarvetta sisällyttää kulttuuri strategisena tekijänä kansallisiin ja kansainvälisiin kehityspolitiikkoihin sekä kansainväliseen kehitysyhteistyöhön”. Kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurin vaaliman sananvapauden kunnioittaminen tukee merkittävällä tavalla demokratiakehitystä ja sosioekonomista kehitystä. EU:n olisikin autettava kumppanimaita sisällyttämään kulttuuri kansallisiin politiikkoihin. EU pyrkii edistämään vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa syventämällä politiikkoja koskevaa vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa ja vahvistamalla hallinnointijärjestelmiä.

Kokemusten jakaminen laajentumisprosessiin osallistuvien ja naapurimaiden kanssa: EU käyttää olemassa olevia kahden- tai monenvälisiä rakenteita vuoropuheluun, jossa jaetaan muun muassa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevia kokemuksia ja saavutuksia. Komissio edistää TAIEX-ohjelman 34 ja twinning-toiminnan kaltaisten välineiden käyttöä kulttuurin alalla.

Kulttuuripolitiikkojen lujittaminen: Eteläisen naapurialueen kumppanimaita tuetaan kulttuuripolitiikan ja alan käytäntöjen kehittämisessä Med Culture -ohjelmasta (2014–2018). MedFilm 35 taas on uusi kolmivuotinen valmiuksien kehittämisen ohjelma, jolla autetaan elokuvantekijöitä tuomaan esiin arkaluonteisia aiheita alueellisella tasolla.

b) Kulttuurialan ja luovien toimialojen vahvistaminen

Kulttuuriala ja luovat toimialat kuuluvat dynaamisiin talouden aloihin, jotka tarjoavat merkittävän määrän laadukkaita työpaikkoja ja usein edistävät älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Investoinnit kulttuurihankkeisiin edistävät kaupunkien ja alueiden kilpailukykyä, houkuttelevuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 36 Yli 70 EU:n aluetta on valinnut kulttuurin ja luovat toimialat ensisijaisiksi aloiksi älykkään erikoistumisen strategioissaan ja tunnustaneet niiden merkityksen alueellisen kasvun ja paikallisten työpaikkojen kannalta.

Kehitysmaissa Unescon Culture for Development -indikaattorit osoittavat, että kulttuurin osuus BKT:stä on 1,5–5,7 prosenttia matala- ja keskituloisissa maissa riippuen poliittisen ja institutionaalisen kehyksen, sosiaalisen osallisuuden ja koulutuksen tasosta sekä sananvapaustilanteesta. Esimerkiksi Burkina Fasossa yli 170 000 henkilöä eli noin 2 prosenttia työvoimasta toimii kulttuuriin liittyvissä ammateissa. Jokaisella maalla on omat vahvuutensa: Nigeriassa elokuvateollisuus, Karibian maissa musiikki ja Lähi-idässä kulttuurimatkailu. Kehityksen tukemiseksi jatkossakin EU voi jakaa asiantuntemustaan tarvittavan osaamisen kehittämisestä ja vakaasta sääntelykehyksestä.

Luovien alojen tuottamien tulojen kasvattaminen: Kulttuuriteollisuuden hyötyvaikutusta AKT-maiden sosioekonomiseen kehitykseen edistetään 11. EKR:stä rahoitettavalla AKT-valtioiden ohjelmalla (tuki 40 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020).

Luovuuskeskukset ja klusterit: Maailmanlaajuisessa kulttuuriteollisuudessa uuden luominen yhdessä on paras toimintatapa. Eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten kulttuurialan toimijoiden on löydettävä uusia tapoja kasvaa ja saavuttaa maailmanlaajuinen yleisö. Luovuuskeskuksia ja klustereita perustetaan parhaillaan eri alueille:

EU osallistuu Aasia–Eurooppa-säätiön 37 rahoitukseen. Säätiö tukee Aasian ja Euroopan kulttuurialan luovuuskeskuksia Luovat verkostot -ohjelmasta.

Välimeren eteläpuoliset maat: EU tukee hanketta (2013–2017), jossa kehitetään yhdessä UNIDOn (YK:n teollistamisjärjestö) kanssa kulttuurialan ja luovien toimialojen klustereita.

EU käynnisti vuonna 2016 Luova Eurooppa -ohjelmassa hankkeen eurooppalaisen luovuuskeskusten verkoston 38 kehittämiseksi. Siihen osallistuvat kaikki Luova Eurooppa -ohjelman osallistujamaat (mukaan lukien Serbia, Moldova, Turkki, Georgia ja Ukraina).

Vuodesta 2016 alkaen EU:n pilottihankkeesta on tuettu EU:n ja kolmansien maiden kulttuurialan ja luovien toimialojen nuorten yrittäjien verkostoitumista. Hankkeessa perustettava foorumi tarjoaa palveluja, kuten valmennusta, vertaisoppimistoimintaa, konferensseja tietyistä aiheista, opintomatkoja ja tapaamisia mahdollisten sijoittajien kanssa eri puolilta maailmaa. 39

Yrittäjyys ja osaamisen kehittäminen: Euroopan koulutussäätiö 40 jatkaa toimintaa kulttuurialan ja luovien toimialojen osaamisen kehittämiseksi. ACP Cultures+ -ohjelman 41 tavoitteena on kehittää kulttuurialan ammattilaisten valmiuksia AKT-valtioissa. EU:n tavoitteena on edistää kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen markkinamahdollisuuksia, kannustaa innovoimaan ja kehittämään uusia ammatteja teknologia-aloilla sekä tukea luovan alan ammattilaisten koulutusta. 

Tuki Euroopan pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset): Komissio voi tukea esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Kaakkois-Aasiassa toimivia luovien alojen pk-yrityksiä liikematkojen ja tukipalvelujen (esimerkiksi valmennuksen sekä logistisen ja taloudellisen tuen) avulla vuonna 2016 käynnistettyjen Gateway-ohjelmien kautta.

Strukturoidut alueellisen yhteistyön puitteet On olemassa useita esimerkkejä siitä, miten kulttuuri voi yhdistää erilaisia alueita, edistää kestävää matkailua, suojella ympäristöä ja edistää energiatehokkuutta. 42 Kulttuuri käsitetään kaikissa strategioissa investoinniksi kasvuun ja työpaikkoihin sekä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaiseksi taloudellisen toiminnan tukipylvääksi.

c) Kumppanimaiden paikallisviranomaisten roolin tukeminen

Euroopan kulttuuripääkaupungit -aloite ja vuonna 2015 julkaistu raportti World Cities Culture 43 osoittavat, että kulttuuriin investoiminen tuottaa kaupungeille ja muille paikallishallintoyksiköille merkittävää kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Komission yhteinen tutkimuskeskus kehittää parhaillaan välinettä kulttuurialan ja luovien aloitteiden seurantaa varten kaupunkien tasolla. Siitä on apua investointien kohdentamisessa ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisessä. Hiljattain teetetty selvitys 44 , jossa kartoitettiin käynnissä olevia ja tulevia kehitystä edistäviä kulttuurialan toimia, vahvisti sen, että kulttuuritoiminnalla tuetaan paikallisen kehityksen dynamiikkaa, etenkin maaseutualueilla, joilla perinteiset taidot ja taide voivat lievittää köyhyyttä.

EU:n lähestymistavassa kaupunkien kestävään kehitykseen tunnustetaan kulttuurin keskeinen rooli. Sen mukaan on olennaisen tärkeää, että julkinen tila on kaikkien kansalaisten käytettävissä. EU on esimerkiksi edistänyt Latinalaisen Amerikan maissa audiovisuaalisten ohjelmien jakelua keinona puuttua kaupungistuneiden alueiden epätasa-arvosta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin. Toinen esimerkki Afrikasta 45 osoittaa, kuinka taide ja arkkitehtuuri voivat tehdä kaupunkikehityksestä osallistavaa ja kestävää.

Innovatiiviset kumppanuudet: Tässä kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä rahoitettavassa, paikallisviranomaisten kanssa käynnistetyssä aloitteessa keskitytään erityisesti hauraan demokratian olosuhteisiin tai maihin, joissa sivistykselliset oikeudet ovat uhattuina. Toisessa, monivuotisesta Latinalaisen Amerikan alueohjelmasta rahoitettavassa hankkeessa pyritään kehittämään kulttuurin ja taiteen roolia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukena Latinalaisen Amerikan kaupungeissa. Hanke edistää EU:n ja Latinalaisen Amerikan vuorovaikutusta ja yhteisiä toimia kulttuuripolitiikkojen ja -aloitteiden integroimiseksi paremmin kaupunkikehitysstrategioihin sellaisten hankkeiden pohjalta, jotka ovat onnistuneesti tukeneet sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kulttuurialan ystävyyskaupunkitoiminnan tukeminen: Komissio tukee kaupunkien roolia innovoinnin ja parhaiden käytäntöjen keskuksina sellaisia kaupunkeja ja kulttuurikohteita yhdistävällä twinning-toiminnalla, joilla on samankaltaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia sekä kehitysmahdollisuuksia. Komissio aikoo käynnistää Latinalaisen Amerikan (erityisesti Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön CELACin) kanssa alueellisia ohjelmia 46 , joissa sosiaalista yhteenkuuluvuutta suurissa kaupungeissa edistetään kulttuurin ja taiteen avulla.

Kulttuuripääkaupunkikonseptin jakaminen: Komissio aikoo jakaa kumppanimaiden kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungeista saamiaan kokemuksia kulttuuriperinnön tukemisesta ja konseptin hyödyntämisestä paikallisen ja alueellisen kehityksen tukemisessa.

Historiallisten kaupunkien kaupunkistrategiat: EU tukee Euroopan naapuruusvälineen kautta kaupunkistrategioiden kehittämisestä historiallisten kaupunkien kunnostamiseksi.

3.2. Kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi yhteisöjen välillä

Kulttuurien, ja myös uskontojen, välisellä vuoropuhelulla voidaan edistää yhteiskuntien kehittämistä oikeudenmukaisiksi, rauhanomaisiksi ja osallistaviksi sekä sellaisiksi, että niissä arvostetaan kulttuurista monimuotoisuutta ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Kulttuurien välisellä vuoropuhelulla luodaan yhteinen perusta ja suotuisat edellytykset vuorovaikutuksen jatkamiselle, jolloin sillä voidaan lieventää jännitteitä, ehkäistä kriisien kärjistymistä, edistää kansallista sovinnontekoa ja tukea uudenlaisten narratiivien syntyä radikalisoituminen estämiseksi. Tässä jaksossa esitetään, miten EU voi suoraan edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua kansainvälisten kulttuuriyhteistyöhankkeiden, yhdessä uuden luomisen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnallisen keskustelun ja rauhan rakentamisen avulla.

a) Kulttuurialan toimijoiden yhteistyön tukeminen

Kulttuurialan toimijoiden ja taiteilijoiden keskinäinen yhteistyö, vuoropuhelu ja liikkuvuus ovat keskeisiä tekijöitä kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Taideteosten ja kulttuurituotantojen liikkuminen maiden välillä levittää uusia ajatuksia, luo suoria ja välillisiä siteitä ja edistää innovointia. Kulttuuriyhteistyön lujittaminen EU:n kumppaneiden kanssa voi auttaa Euroopan kulttuurialueen avaamisessa uusille kulttuurialan toimijoille ja yleisöille.

Luova Eurooppa -ohjelmaan osallistumisen kannustaminen: Ohjelmaan voivat jo osallistua kaikki laajentumisprosessiin osallistuvat maat. Komissio kannustaa lisäksi kaikkia ENP-maita liittymään siihen (kuten Georgia, Moldova ja Ukraina ovat jo tehneet). 47 Luova Eurooppa -ohjelman ansiosta kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijat ENP-maista voivat tehdä yhteistyötä vastaavien toimijoiden kanssa kaikkialla Euroopassa, saada rahoitusta yhteistyöhankkeille ja liittyä eurooppalaisiin kulttuurialan verkostoihin.

Kulttuurin edistäminen itäisessä kumppanuudessa: Vuosina 2011–2015 toteutettiin onnistuneesti Itäisen kumppanuuden kulttuuriohjelma I. Kulttuuriohjelmalla II (johon osallistuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä) jatketaan kulttuurialan toimijoiden osaamisen ja valmiuksien kehittämistä kolmen vuoden ajan. Sillä pyritään tukemaan alueellisia aloitteita, joissa kulttuurin avulla edistetään taloudellista kehitystä, sosiaalista osallisuutta, konfliktien ratkaisemista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Anna Lindh -säätiön tukeminen: Anna Lindh -säätiö ja sen verkosto, johon kuuluu yli 4 000 kansalaisjärjestöä Välimeren unionin 42:sta maasta, hyötyvät jatkossakin EU:n poliittisesta tuesta ja kulttuurivaihtoa edistävistä välineistä.

b) Rauhanrakentamisen tukeminen kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla

Kulttuurien välinen vuoropuhelu on tärkeä väline konfliktien ehkäisemisessä sekä sovinnon ja keskinäisen ymmärtämyksen edistämisessä konfliktista toipuvissa yhteiskunnissa. EU tukee käytännön yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua eri kulttuurien ja yhteiskuntien välillä. Se tukee myös kansojen ja vähemmistöjen välisiä sovintoprosesseja. Erityisen onnistuneita esimerkkejä ovat Bosnia ja Hertsegovinan lähentyminen EU:hun sekä Serbian ja Kosovon vuoropuhelussa saavutetut järkevät sopimukset.

Vakautta ja rauhaa edistävä väline: EU aikoo tehostaa tukeaan kulttuurien väliselle vuoropuhelulle konflikteja edeltävissä ja konfliktien jälkeisissä tilanteissa.

Kulttuurien välinen nuorten vuoropuhelu: EU edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua nuorisojärjestöjen keskuudessa Euroopassa ja muualla maailmassa (esimerkiksi naapurialueilla kansalaistoiminta-apurahojen avulla). Erityisesti EU tukee Young Arab Voices -ohjelman (jota on nyt laajennettu Euro–Välimeri-alueelle) toista vaihetta nuorten johtajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisen vuoropuhelun syventämiseksi sekä ääriliikkeiden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi.

Vaalitarkkailuvaltuuskuntien tarkkailijoiden sekä siviilialan vakauttamisoperaatioihin lähetettävän henkilöstön koulutus: Jotta lähetettävät henkilöt olisivat täysin tietoisia paikallisista kulttuurisidonnaisuuksista, järjestetään koulutusta.

Sivistyksellisten oikeuksien edistäminen: Tähän kuuluvat paikallinen kulttuuri-identiteetti ja alkuperäiskansojen oikeudet sekä sivistyksellisten oikeuksien puolustajien asema sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 48 mukaisesti, myös alkuperäiskansojen oikeudet, jotka YK on määritellyt alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksessa 49 .

3.3 Kulttuuriperintöön liittyvän yhteistyön lujittaminen

Kulttuuriperintö on tärkeä kulttuurisen monimuotoisuuden ilmentymä, jota on suojeltava. Kulttuuriperinnön kunnostaminen ja esitteleminen houkuttelee matkailijoita ja edistää talouskasvua. Kulttuuriperintöä koskevalla yhteistyöllä on merkittävä asema kansainvälisissä suhteissa ja kehityspolitiikoissa, kuten on todettu komission tiedonannossa ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” 50 . Koska asiantuntemukselle on entistä enemmän kysyntää maailmalla ja monet EU:n jäsenvaltiot ovat halukkaita jakamaan tietoaan, kumppanimaiden kanssa tarjoutuu mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan, jolla kehitetään kestäviä strategioita kulttuuriperinnön suojelemiseksi koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja tiedon siirron avulla.

Kulttuuriperintö on haavoittuvaa, ja sitä uhkaavat usein luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttama hävitys, kuten sodat ja mielivaltainen ryöstely, joiden vaikuttimena on toisinaan eri ryhmien välinen viha. Ryöstetyt esineet usein myydään, ja tästä saatuja tuloja voidaan käyttää terrorismin rahoittamiseen. Tämä köyhdyttää maailman kulttuuriperintöä. EU on ottanut käyttöön Syyriaa koskevia rajoittavia toimenpiteitä, pannut täytäntöön YK:n pakotteet Da'eshia/ISILiä ja al-Qaidaa vastaan, ja se soveltaa Irakiin kohdistuvia YK:n pakotteita. Niihin sisältyy kulttuuriesineiden ja arkeologisen esineistön laittoman kaupan kielto. 51  

Kulttuuriperintöä koskeva tutkimus: Horisontti 2020 -puiteohjelmalla tuetaan kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja innovointia monikansallisten ja -tieteellisten hankkeiden avulla, joihin otetaan mukaan myös paikallisia ja alueellisia viranomaisia, yrityksiä ja kansalaisyhteiskunta ja joilla pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen uhkaaman eurooppalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi. EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan osallistumaan.

Kulttuuriperinnön laittoman kaupan torjuminen: Komissio valmistelee säädösehdotusta kulttuuriesineiden tuonnista EU:hun. Ehdotuksen on määrä perustua hiljattain käynnistettyyn tutkimukseen, jossa kartoitetaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön aukkoja. Komissio harkitsee laajempia toimia, joilla torjuttaisiin (mistä tahansa maasta peräisin olevan) kulttuuriomaisuuden laittomalla kaupalla tapahtuvaa terrorismin rahoittamista. Mahdollisiin toimiin kuuluvat sertifiointijärjestelmän käyttöönotto kulttuuriesineiden EU:n alueelle tuontia varten yhdistettynä sidosryhmien, kuten museoiden ja taidemarkkinoiden, opastamiseen. 52 EU aikoo tukea rajatarkastuksia tekevien tullivirkailijoiden koulutusta varastettujen esineiden havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa ja kannustaa taidekaupan ammattilaisia yhteistyöhön laittoman kaupan torjumiseksi. EU aikoo myös tehostaa kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjuntaa koskevaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.

Kulttuuriperinnön suojelu: Komissio aikoo edistää Unescon johtamia kansainvälisiä pyrkimyksiä perustaa nopean toiminnan mekanismi kulttuuriperintökohteiden suojelua varten. Komissio aikoo myös jakaa Unescon kanssa muun muassa Copernicus-ohjelman hätätilanteiden hallintapalvelun kautta satelliittikuvia vaarassa olevista kulttuuriperintökohteista, jotta voidaan arvioida vahinkoja ja suunnitella mahdollista entisöintiä. EU aikoo sisällyttää kulttuuriperinnölle aiheutuvien vahinkojen arvioimista koskevan asiantuntemuksen osaksi katastrofien ja konfliktien jälkeisiä korjaustoimenpiteitä. Syyrian kriisin johdosta perustetulla Euroopan unionin alueellisella erityisrahastolla edistetään myös kulttuuriperinnön säilyttämistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

4.    EU:N STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA KULTTUURIDIPLOMATIAAN

a) EU:n yhteistyön tehostaminen

Huomio strategisiin kumppaneihin: Monilla EU:n strategisista kumppaneista on vankat kulttuuridiplomatian strategiat 61 . EU tekee paljon kulttuurialan yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa. Vuonna 2013 perustettiin eurooppalais-amerikkalainen kulttuurisäätiö 62 , joka tarjoaa aiempaa strukturoidummin rahoitusta EU:n kulttuuriohjelmille ja lujittaa Yhdysvaltojen ja EU:n (mukaan lukien edustusto ja jäsenvaltiot) välisiä kulttuurisiteitä. Etelä-Afrikassa EU tukee nuoria taiteilijoita, audiovisuaalialan tuottajia, muusikoita ja urheilijoita. Kahdenvälisiin suhteisiin Kiinan kanssa on kuulunut vuodesta 2012 lähtien ihmisten välinen ulottuvuus 63 .

b) Kulttuurien välinen opiskelijoiden, tutkijoiden ja alumnien vuorovaikutus

Liikkuvuutta ja yliopistojen välistä yhteistyötä edistävät EU:n ohjelmat ovat tärkeitä välineitä kestävien akateemisten ja kulttuuristen siteiden muodostamiseksi samalla kun ne tuovat EU:ta esille kumppanimaissa. Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) vuonna 2014 tekemän selvityksen 64 mukaan 54 prosenttia Erasmus Mundus -vaihtoon osallistuneista opiskelijoista ja henkilöstöstä katsoi tämän kokemuksen vaikuttaneen kaikkein merkittävimmin heidän monikulttuurisiin taitoihinsa ja valmiuksiinsa.

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö käyttää tieteen universaalia kieltä viestintäkanavien pitämiseen avoimina ja tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia riippumatta heidän kulttuurisesta, kansallisesta tai uskonnollisesta taustastaan. Maailman suurin monenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti 2020 rahoittaa kulttuurisuhteisiin, tiedediplomatiaan ja kulttuuriperintöön liittyvää tutkimusta ja innovointia. Se myös auttaa kumppanimaita maksimoimaan koulutuksen vaikutuksen talouskasvuun, yhteiskunnalliseen vakauteen ja kehitykseen.

Nuoret liikkuvat EU:n ja naapurimaiden välillä myös osana nuorisovaihtoa, eurooppalaista vapaaehtoispalvelua 65 sekä nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kouluttautumista ja verkostoitumista. Vuonna 2015 yli 33 000 nuorta ja nuorisotyöntekijää osallistui tällaiseen yhteiseen toimintaan. Heistä noin 40 prosenttia oli kotoisin EU:n naapurimaista. Komissio selvittää, miten urheilualan yhteistyöllä voidaan edistää kansainvälisiä suhteita. Selvityksen toteuttaa korkean tason työryhmä, joka antanee raporttinsa kesäkuussa 2016.

Tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen: EU aikoo antaa Marie Skłodowska-Curie -toimien kautta rahoitusta 65 000 tutkijalle vuosina 2014–2020. Joukkoon kuuluu 25 000 tutkijaopiskelijaa. Rahoituksen ansiosta vuoteen 2020 mennessä 15 000 tutkijaa Euroopan ulkopuolelta pääsee aloittamaan tai jatkamaan uraansa Euroopassa.

Opiskelijoiden ja henkilöstön vaihto ja uudet yhteishankkeet: EU aikoo rahoittaa yli 150 000 apurahaa opiskelijoille ja henkilöstölle Euroopassa ja muualla maailmassa vuosina 2014–2020. Se rahoittaa vuosina 2014–2020 noin 1 000 yhteishanketta, joihin osallistuu yliopistoja ja nuorisojärjestöjä EU:sta ja sen ulkopuolelta. 66  

Alumni-verkostot ja EU-opintoverkostot: Komissio aikoo tukea Erasmus+-alumniryhmien perustamista kumppanimaissa sekä näiden ryhmien ja EU:n edustustojen välistä yhteistyötä. Se yhdistää kansalliset ja Euroopan tason verkostoitumispyrkimykset sekä tukee EU:n osaamiskeskusten integroimista 450:een Jean Monnet -keskukseen ja edistää verkostoitumista niiden välillä. EU-opintoihin liittyvä opetus ja tiedotus saavuttaa vuosittain yli 250 000 opiskelijaa eri puolilla maailmaa.

5.    PÄÄTELMÄT

Globaali kulttuurinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti viime vuosikymmenten aikana. Vuorovaikutuksen ja kulttuurien välisen yhteistyön kysyntä on kasvanut digitaalisen vallankumouksen myötä. Kulttuurista voi olla maailman monissa haasteissa ja konflikteissa paljon hyötyä jakolinjojen ylittämisen, epävakaiden yhteiskuntien vahvistamisen ja kansainvälisten suhteiden parantamisen kannalta. Muu maailma arvostaa Euroopan rikasta kulttuuriperintöä ja vireää luovuutta. Kulttuurilla olisi sen vuoksi oltava kiinteä osa Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa.

Tässä yhteisessä tiedonannossa ehdotetaan kolmea toimintalinjaa, joilla muodostetaan strategia EU:n kansainvälisiä kulttuurisuhteita varten. Ensinnäkin ehdotetuilla EU:n toiminnan pääperiaatteilla pyritään varmistamaan, että EU:n tämän alan toimilla edistetään ihmisoikeuksia, monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Periaatteisiin kuuluu myös toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteiden noudattaminen, politiikkojen johdonmukaisuus ja kulttuuriasioiden edistäminen nykyisissä kumppanuuksien puitteissa. Toisessa toimintalinjassa keskitytään kolmeen keskeiseen asiaan, joilla kulttuurialan yhteistyötä kumppanimaiden kanssa edistetään: i) kulttuurin tukeminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen veturina; ii) kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi yhteisöjen välillä; iii) kulttuuriperintöön liittyvän yhteistyön lujittaminen. Kolmannessa toimintalinjassa ehdotetaan EU:lle strategista lähestymistapaa kulttuuridiplomatiaan. Siihen kuuluu eurooppalaisen yhteistyön tehostaminen (erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n edustustojen välillä) ja kulttuurien välinen vuorovaikutus EU:n eri kulttuurien esille tuomiseksi.

Kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan strategian pohjalta ehdotetaan kolmea toimintalinjaa, joiden avulla kehitetään kansojen ja yhteiskuntien välisiä viestintäkanavia. Strategia auttaa suotuisten olosuhteiden luomisessa, jotta kulttuuriala ja luovat toimialat voivat edelleen laajentua ja luoda talouskasvua ja työllisyyttä. Se tukee kulttuuriperinnön suojelua ja esiin tuomista, edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja rauhan rakentamista, tukee kulttuurialan tuotantoa ja matkailua kehityksen ja talouskasvun moottoreina ja hyödyntää koulutusta, tutkimusta ja tiedettä vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen välineinä. Näiden toimien odotetaan tekevän Euroopan unionista entistä vahvemman maailmanlaajuisen toimijan ja paremman kansainvälisen kumppanin sekä lisäävän sen osuutta kestävän kasvun, rauhan ja keskinäisen ymmärtämyksen saavuttamiseen.

(1)

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

(2)

Komission tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (KOM(2007) 242 lopullinen).

(3)

Ks. neuvoston päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä ulkosuhteissa (2008); Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta (2011); Euroopan parlamentin valmistelutoimi ”Kulttuuri EU:n ulkosuhteissa” (2014) http://cultureinexternalrelations.eu/

(4)

Neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) 23. ja 24. marraskuuta 2015 pidetyn 3428. istunnon tulokset.

(5)

  http://en.unesco.org/creativity/convention/about/2005-convention-text

(6)

EU:n perusoikeuskirja

(7)

Tiedonanto ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” COM(2014) 477 final.

(8)

 The Globalisation of Cultural Trade: A Shift in Cultural Consumption--International flows of cultural goods and services 2004-2013, UNESCO Institute for Statistics (UIS), 2016.

(9)

 Cultural Times, CISAC:n ja Unescon raportti, 2015.

(10)

Ks. edellinen alaviite.

(11)

https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/21252030%20Agenda%20for%20Sustainable%20Development%20web.pdf

(12)

  http://cultureinexternalrelations.eu/  

(13)

Tutkimusten mukaan EU:n kannattaisi harjoittaa kulttuuridiplomatiaa ja hyödyntää erittäin myönteisiä käsityksiä Euroopan ja sen eri jäsenvaltioiden kulttuurista, taiteesta ja historiasta. http://ec.europa.eu/dgs/fpi/showcases/eu_perceptions_study_en.htm  

(14)

SEU-sopimuksen 2, 6, 21 ja 49 artikla sekä EU:n perusoikeuskirjan 7, 8, 10, 11 ja 22 artikla. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimusvaltioita.

(15)

Ks. myös sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat (asiakirja 9647/14).

(16)

Kuten on suositeltu vuonna 2014 julkaistussa Euroopan parlamentin valmistelutoimessa ”Kulttuuri EU:n ulkosuhteissa” ( http://cultureinexternalrelations.eu/main-outcomes/ ) ja marraskuussa 2012 julkaistussa asiakirjassa ”A strategy for EU-China cultural relations: report of the expert group on culture and external relations – China”.

(17)

Neuvoston päätelmät kulttuurista EU:n ulkosuhteissa ja erityisesti kehitysyhteistyössä, 24.11.2015.

(18)

Tietynlaisia toimia ja hankkeita koskevat esimerkit eivät rajoita mahdollisuutta uudenlaisten hankkeiden toteuttamiseen strategian mukaisesti. Viittaukset käynnissä oleviin hankkeisiin tai ohjelmiin eivät myöskään tarkoita, että ne ovat pysyviä rahoituskohteita.

(19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä.

(21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta.

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta.

(23)

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo*, Montenegro ja Serbia.

(24)

EU:n tämän alan toimet Bosniassa ja Kosovossa ovat tuoneet esiin kulttuuriperintöön perustuvien politiikkojen tarjoamat mahdollisuudet konfliktin jälkeisessä sovinnonteossa sen lisäksi, että niillä voidaan kehittää taloutta.

(25)

Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun asetuksen 1295/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Luettelo EU:n ulkopuolisista osallistujamaista: http://eacea.ec.europa.eu/creative-europe/library/eligibility-organisations-non-eu-countries_en  

(26)

  Algeria , Egypti , Israel , Jordania , Libanon , Libya , Marokko , Palestiina *, Syyria  ja Tunisia .

(27)

  Armenia , Azerbaidžan , Georgia , Moldova , Ukraina ja Valko-Venäjä .

(28)

Yhteinen tiedonanto ”Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistus” (18. marraskuuta 2015). JOIN(2015) 50 final.

(29)

  http://www.enpi-info.eu/mainmed.php?id=486&id_type=10  

(30)

  http://www.enpi-info.eu/maineast.php?id=322&id_type=10  

(31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020.

(32)

  https://ec.europa.eu/europeaid/where/acp/overview/cotonou-agreement/index_en.htm_en

(33)

 http://en.unesco.org/creativity/convention/about/2005-convention-text

(34)

TAIEX on Euroopan komission teknisen avun ohjelma. Siinä tuetaan kumppanimaiden julkishallintoa maiden lainsäädännön lähentämisessä EU:n lainsäädäntöön ja EU:n säännöstön soveltamisessa ja täytäntöönpanossa sekä edistetään EU:n parhaiden käytäntöjen jakamista.

(35)

 http://www.enpi-info.eu/medportal/news/latest/45210/MedFilm:-Call-for-proposals-to-promote-development-of-film-industry-in-Southern-Mediterranean

(36)

Euroopan kulttuuripääkaupungit -aloite on erittäin hyvä esimerkki: esimerkiksi jokainen vuonna 2004 Lilleen (Ranska) investoitu euro julkisia varoja tuotti paikalliselle taloudelle arviolta kahdeksan euroa.

(37)

  http://www.asef.org/

(38)

  http://ec.europa.eu/culture/news/2016/0405-european-network-creative-hubs_en.htm

(39)

  http://ec.europa.eu/culture/calls/general/2015-eac-s11_en.htm

(40)

  www.etf.europa.eu/

(41)

AKT-maiden tukiohjelmaa rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta (EKR): http://www.acpculturesplus.eu/?lang=uk

(42)

Esimerkiksi EU:n Itämeri-strategia, KOM(2009) 248, 10.6.2009; Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia, KOM(2010) 715, 8.12.2010; Atlantin alueen meristrategiaa koskeva toimintasuunnitelma – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteuttaminen, COM(2013) 279, 13.5.2013; Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia, COM(2014) 357, 17.6.2014; Alppien aluetta koskeva EU:n strategia, COM(2015) 366, 28.7.2015.

(43)

  http://ec.europa.eu/programmes/creative-europe/actions/capitals-culture_en.htm  and http://www.worldcitiescultureforum.com/publications

(44)

Tutkimuksessa esitettiin varsinkin globaaleja julkishyödykkeitä ja haasteita koskevaan ohjelmaan (30 miljoonaa euroa) liittyviä ehdotuksia.

(45)

EU:n ja Afrikan unionin hanke Visionary Africa.

(46)

”Culture and Arts supporting social cohesion in Latin America cities”.

(47)

Osallistuakseen täysimääräisesti Media-alaohjelmaan maan on täytettävä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä vahvistetut edellytykset. 

(48)

  http://www.ohchr.org/EN/ProfessionalInterest/Pages/CESCR.aspx

(49)

  http://www.un.org/esa/socdev/unpfii/documents/DRIPS_en.pdf

(50)

COM(2014) 477 final.

(51)

EU on sisällyttänyt lainsäädäntöönsä YK:n turvallisuusneuvoston pakotejärjestelmät ISILiä (Da'esh) ja al-Qaidaa vastaan (turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1267) ja niitä koskevat myöhemmät päätöslauselmat, mukaan lukien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2253 vuodelta 2015. Koska arkeologisten esineiden katsotaan olevan ISILin/Da'eshin taloudellisia varoja, niiden ostaminen ISILiltä/Da'eshilta on laitonta. Neuvosto on pannut täytäntöön YK:n Irakin vastaiset pakotteet (joihin kuuluu laittomasti Irakista vietyjen arkeologisten esineiden kaupan kielto) ja mukauttanut EU:n Syyriaan kohdistamia pakotteita ja rajoittavia toimenpiteitä siten, että niihin sisältyy nimenomaisesti Syyriasta laittomasti vietyjen arkeologisten esineiden kaupan kielto.

(52)

Toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi, COM(2016) 50/2.

(53)

Tuore esimerkki tiivistä yhteistyöstä EU:n edustuston, erään jäsenvaltion kulttuuri-instituutin ja paikallisviranomaisten välillä on komission Tunisiassa käynnistämä 10 miljoonan euron ohjelma Tunisian audiovisuaali- ja media-alan edistämiseksi. Myöhemmin tänä vuonna käynnistetään toinen, EU:n edustuston johtama ja British Councilin tukema 4 miljoonan euron hanke kulttuurielämään osallistumisen edistämiseksi paikallistasolla.

(54)

Avoimen koordinointimenetelmän ryhmät ovat käsitelleet vuodesta 2008 lähtien esimerkiksi seuraavia aiheita: kulttuuriteollisuus ja luovat toimialat (mukaan lukien uudet liiketoimintamallit ja vientistrategiat); taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus; taideteosten liikkuvuus ja kulttuuritarjonnan saatavuuden parantaminen digitaalisin keinoin.

(55)

 Raportti tarjosi myös perustan 17. toukokuuta 2013 käydylle EU:n kulttuuriministerien keskustelulle kulttuurin käytöstä pehmeänä poliittisena vaihtoehtona.

(56)

  http://cultureinexternalrelations.eu/  

(57)

EUNIC-verkosto on Euroopan unionin kansallisten kulttuuri-instituuttien verkosto. Siihen kuuluu 34 kulttuuri-instituuttia EU:n 28 jäsenvaltiosta ja 100 klusteria eri puolilta maailmaa. http://www.eunic-online.eu/

(58)

 Euroopan parlamentin tutkimus – Euroopan kulttuuri-instituutit ulkomailla, tammikuu 2016.

(59)

Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio ovat edustettuina ohjauskomiteassa. Ks. http://ec.europa.eu/dgs/fpi/announcements/news/20160401_l_en.htm .

(60)

  https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/european-film-festivals-unique-opportunity-eu-cultural-diplomacy

(61)

 Esimerkiksi Kiina, Japani (Cool Japan -kampanja) ja Etelä-Korea (korealainen uuden aallon Hallyu).

(62)

  http://e-acf.org/

(63)

  http://ec.europa.eu/education/international-cooperation/china_en.htm

(64)

  http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/more_info/evaluations/docs/education/mundus2012-summary_en.pdf

(65)

  https://europa.eu/youth/EU/voluntary-activities/european-voluntary-service_fi

(66)

 http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/