EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2022

COM(2022) 317 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022

Sisällys

1.    JOHDANTO    

2.    TAUSTAA    

3.    TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: prioriteettialat    

3.1.    Prioriteetti A: kulttuuriperinnön kestävyys    

3.2.    Prioriteetti B: yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi    

3.3.    Prioriteetti C: taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö    

3.4.    Prioriteetti D: sukupuolten tasa-arvo    

3.5.    Prioriteetti E: kansainväliset kulttuurisuhteet    

3.6.    Prioriteetti F: kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä    

3.7.    Kulttuurialan tilastot    

3.8.    Digitalisaatio    

4.    TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: toimintatavat    

4.1.    Avoin koordinointimenetelmä (OMC)    

4.2.    Työsuunnitelman tulosten jakelu ja niistä tiedottaminen    

4.3.    Kulttuurialan sidosryhmät    

5.    TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: politiikan tulokset    

6.    PÄÄTELMÄT: parannettua kehystä ja uusia prioriteetteja koskevat pohdinnat    

KOMISSION KERTOMUS

KULTTUURIALAN TYÖSUUNNITELMASTA KAUDELLE 2019–2022

1.JOHDANTO

Kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 annetuissa neuvoston päätelmissä komissiota kehotettiin laatimaan työsuunnitelman täytäntöönpanosta loppuraportti ”jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen perustuvien kirjallisten selvitysten pohjalta kesäkuuhun 2022 mennessä. Neuvoston puheenjohtajavaltio voi kyseisen raportin perusteella harkita, ehdottaako se uutta kulttuurialan työsuunnitelmaa seuraavaksi kaudeksi.” 1

Tässä kertomuksessa esitetään tulokset, joita työsuunnitelman täytäntöönpanossa on saavutettu tammikuusta 2019 lähtien koronaviruspandemian ja elpymisprosessin yhteydessä määriteltyjen prioriteettien, toimintatapojen ja toimien osalta. Kertomuksessa pohditaan myös, miten kulttuuripolitiikkaa ja alan yhteistyötä voidaan vahvistaa EU:n tasolla, ja ehdotetaan prioriteetteja, joita olisi käsiteltävä uudessa vuoden 2022 jälkeisessä työsuunnitelmassa.

Komissio toteutti kertomuksen valmistelemiseksi kyselytutkimuksen, jossa pyydettiin jäsenvaltioiden näkemyksiä kauden 2019–2022 kulttuurialan työsuunnitelman toimivuudesta ja toteutuksesta (ks. liite). Arviointi perustuu myös komission työhön ja säännölliseen yhteydenpitoon muiden EU:n toimielinten kanssa sekä eri foorumeilla käytyyn vuoropuheluun kulttuurialan ja luovien alojen kanssa.

Tässä asiakirjassa tarkastellaan kauden 2019–2022 työsuunnitelman mukaisesti toteutettuja toimia. Se ei ole tyhjentävä analyysi kaikista Euroopan tasolla näiden vuosien aikana kehitetyistä kulttuuripoliittisista toimista.

2.TAUSTAA

EU:n kulttuuripoliittisia toimia ovat viime vuosina ohjanneet komission Euroopan kulttuuriohjelma 2 , kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys 3 , joka oli jatkoa kulttuuriperinnön eurooppalaiselle teemavuodelle 2018 4 , yhteinen tiedonanto Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia 5 ja neuvoston monivuotiset kulttuurialan työsuunnitelmat 6 .

Koronaviruspandemian tuhoisat vaikutukset kulttuuriin ovat vuoden 2020 alusta lähtien pahentaneet kulttuurialan ja luovien alojen haasteita, erityisesti taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten elin- ja työoloja sekä tulonmuodostusta taide- ja kulttuurialalla. Viranomaiset ovat keskittyneet pääasiassa kriisin vaikutusten lieventämiseen ja alojen auttamiseen kriisistä elpymisessä. Kohdennettuja toimenpiteitä on toteutettu kansallisella ja EU:n tasolla. 7 Jäsenvaltiot ja komissio ovat kulttuuriyhteistyössään säännöllisesti seuranneet annettua tukea. Yhteistyö on hyödyllinen prosessi, ja sitä johtaa EU:n puheenjohtajavaltio. Komissio on myös perustanut Creatives Unite ‑foorumin 8 kerätäkseen EU:n kulttuurialaan ja luoviin aloihin liittyvää tietoa covid-19-kriisiin vastaamiseksi. Komissio antoi kesäkuussa 2021 EU:n suuntaviivat kulttuuri- ja luovien alojen turvallista käynnistämistä varten 9 sen jälkeen, kun kulttuurialan ja luovien alojen toimijat olivat pyytäneet lisää EU:n koordinoimia toimenpiteitä. EU:n teollisuusstrategiassa ja sen päivityksessä 10 määriteltiin muun muassa kulttuurialan ja luovien alojen ekosysteemi. Tämä lähestymistapa on keskeinen alojen osallistavan ja kestävän elpymisen kannalta, ja se auttaa edistämään koko EU:n talouden rinnakkaissiirtymää, kun otetaan huomioon sen merkitys muille ekosysteemeille (esim. matkailun ekosysteemille). 11  Kriisistä selviytymiseksi otettiin käyttöön elpymis- ja palautumistukiväline , joka tuli voimaan helmikuussa 2021. Kulttuuriala ja luovat alat hyötyvät suurelta osin elpymis- ja palautumistukivälineestä annettavasta tuesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suorina toimenpiteinä ja välillisesti monialaisina toimenpiteinä. Komissio kartoitti näitä suunniteltuja investointeja ja uudistuksia ja julkaisi kulttuurialaa ja luovia aloja koskevan temaattisen analyysin elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulussa. 12  Lisäksi useita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia EU:n ohjelmia ja rahastoja on mukautettu kohdennetumman tuen tarjoamiseksi kulttuurialalle ja luoville aloille elpymistä varten, muun muassa lisäämällä Luova Eurooppa ‑ohjelman 13 ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman klusterin ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” 14 määrärahoja. Komissio julkaisi marraskuussa 2021 myös CultureEU:n eli ensimmäisen interaktiivisen EU:n kulttuurialaa koskevan rahoitusoppaan. 15

EU:n institutionaalisen kehityksen osalta nykyinen kulttuurialan työsuunnitelma käynnistyi lähes samaan aikaan, kun Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen uudesta strategisesta ohjelmasta 2019–2024 16 ja uuden komission toimeksiannosta joulukuussa 2019. Tässä yhteydessä asetettiin kuusi yleistä poliittista tavoitetta. Kulttuurialan poliittisessa päätöksenteossa ja toimissa on yleisesti keskitytty vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteisiin ja saavutettu ne sekä autettu edistämään eurooppalaista elämäntapaa. Covid-19-kriisi vahvisti jälleen näiden yleisten painopisteiden merkityksen ja on nopeuttanut kulttuurialan nykyisiä suuntauksia, kuten digitalisaatiota sekä huomion kiinnittämistä ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen. Se korosti kulttuurin korvaamatonta merkitystä ihmisten hyvinvoinnin sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisen ja muutoksen kannalta. 17

Tässä uudessa yhteydessä käynnistettiin muita merkittäviä EU:n aloitteita. Näitä aloitteita ovat muun muassa uusi eurooppalainen Bauhaus 18 , Euroopan nuorison teemavuosi 2022 19 ja Euroopan osaamisohjelma 20 , ja ne joko perustuvat olennaisesti kulttuuriin tai muovaavat kulttuuria koskevaa päätöksentekoa.

Maailmanlaajuisesti kulttuuri on saanut politiikan alana näkyvyyttä ja tunnustusta covid-19-kriisistä huolimatta ja jopa sen vuoksi. G20-maiden johtajat muistuttivat Rooman julistuksessaan (lokakuu 2021) 21 ensimmäistä kertaa kulttuurin itseisarvosta ja roolista kestävässä kehityksessä sekä talouksien ja yhteiskuntien selviytymiskyvyn ja elpymisen edistämisessä. Lisäksi joulukuussa 2021 annetussa kulttuuria ja kestävää kehitystä koskevassa YK:n päätöslauselmassa 22 vahvistettiin kulttuurin rooli ennakkoedellytyksenä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle ja niiden täytäntöönpanon vauhdittajana. Myös Unescon maailmanlaajuisen Mondiacult 2022 ‑konferenssin valmisteluprosessi auttaa ylläpitämään kehitystä tällä alalla. Tämä kulttuuria ja kestävää kehitystä käsittelevä konferenssi järjestetään Meksikossa syyskuussa 2022.

Helmikuusta 2022 lähtien Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaa ja sen kansaa vastaan on myös tullut vakava huolenaihe kulttuuria koskevan poliittisen yhteistyön kannalta. Venäjän hyökkäys uhkaa taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten elämää Ukrainassa, minkä lisäksi se vahingoittaa vakavasti maan rikasta ja monimuotoista perintöä ja kulttuuri-ilmaisuja. Tämä edellyttää yhtenäisiä ja koordinoituja EU:n toimia. Angers’ssa 7. ja 8. maaliskuuta 2022 pidetyssä kokouksessa kulttuurista ja tiedotusvälineistä vastaavat EU:n ministerit antoivat julkilausuman 23 , jossa he ilmaisivat solidaarisuutensa ja vahvan sitoumuksensa auttaa Ukrainaa selviytymään näistä haasteista. Komissio on ottanut käyttöön välineitään tukeakseen kotimaastaan pakenevia ukrainalaisia taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia, ukrainalaisia pakolaisia vastaanottavien maiden kulttuurijärjestöjä ja kulttuuriperinnön suojelua esimerkiksi Luova Eurooppa ‑ohjelman tai EU:n pelastuspalvelumekanismin 24 kautta (ks. Creatives Unite ‑foorumi).

3.TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: prioriteettialat 

EU:n jäsenvaltiot ovat vuodesta 2002 lähtien määritelleet kulttuuripoliittista yhteistyötä koskevat prioriteettinsa monivuotisissa työsuunnitelmissa, jotka hyväksytään neuvoston päätelmissä. Kulttuurialan työsuunnitelma kaudelle 2019–2022 (sellaisena kuin se on muutettuna toukokuussa 2020) 25 on ollut keskeinen strateginen väline, joka ohjaa poliittista yhteistyötä EU:n tasolla. Siinä määritellään 6 prioriteettialaa 26 ja 18 aihetta ja niihin liittyvät toimet jäsenvaltioille, komissiolle ja EU:n puheenjohtajavaltiolle vuodesta 2019 alkaen.

Komission toteuttaman kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että jäsenvaltiot pitävät EU:n tason poliittisen päätöksenteon keskeisimpinä prioriteetteina ”kulttuuriperinnön kestävyyttä”, ”kulttuuria kestävän kehityksen edistäjänä” ja ”taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia ja eurooppalaista sisältöä tukevaa toimintaympäristöä”. Kansallisella tasolla korostettiin myös ”yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia”. Jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että keskeinen horisontaalinen prioriteetti ovat kulttuurialan tilastot.

Kaiken kaikkiaan kaikki työsuunnitelman toimet on toteutettu suunnitellulla tavalla. Se, että suunniteltuja tuloksia on saavutettu suuri määrä lyhyessä ajassa ja covid-19-pandemian aikana, on merkittävä saavutus. Joissakin tapauksissa tilanne edellytti työmuotojen tai aikataulujen mukauttamista, jotta vaikutus tuloksiin olisi mahdollisimman pieni. Eri tulosten välisen yhteyden ylläpitäminen noudattaen jatkuvan tarkastelun periaatetta (esim. EU:n tutkimusta seuraa avoin koordinointimenetelmä (OMC) 27 – OMC-työryhmä ja myöhemmin annetut neuvoston päätelmät) edellytti lisätoimia, mutta se on osoittautunut hyödylliseksi päätöksenteon johdonmukaisuuden kannalta EU:n tasolla. Itävallan puheenjohtajakaudella vuonna 2019 sovitut aiheet osoittautuivat erittäin tarkoituksenmukaisiksi ja pysyivät merkityksellisinä koko työsuunnitelman keston ajan. Jäsenvaltiot yhtyvät tähän näkemykseen.

Seuraavissa jaksoissa kuvataan työsuunnitelman toteuttamista kunkin prioriteetin osalta arvioimalla kunkin 18 aiheen osalta tehtyä työtä ja saavutettuja tuloksia.

3.1.Prioriteetti A: kulttuuriperinnön kestävyys

Kulttuuriperinnön osallistava hallinnointi

Vuonna 2019 käynnistettiin vertaisoppimishanke ”Cultural Heritage in Action”. Komission suunnittelemaa ja Luova Eurooppa ‑ohjelmasta rahoitettua hanketta hallinnoi konsortio (Eurocities, KEA European Affairs, Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto (European Regions Research and Innovation Network), Europa Nostra ja Euroopan arkkitehtineuvosto (Architects Council of Europe)). Hanke on yksi kulttuuriperintöä koskevaan eurooppalaiseen toimintakehykseen sisältyvän kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tuloksista.

Hankkeen avulla yli 100 paikallis- ja aluetason päättäjää voi vaihtaa tietoa kulttuuriperinnöstä. Siinä keskitytään osallistavaan hallinnointiin, mukautuvaan uudelleenkäyttöön ja laatuperiaatteisiin kulttuuriperintöön liittyvissä toimenpiteissä. Konsortio julkaisi 32 innovatiivista käytäntöä marraskuussa 2020. 28 Hankkeessa jatketaan tietämyksen jakamista ja kokemusten vaihtoa toisessa vaiheessa tammikuuhun 2023 asti niin, että painopisteenä on kolme toisiinsa liittyvää aihetta: 1) elpyminen ja selviytymiskyky kulttuuriperinnön avulla pandemian jälkeisessä maailmassa, 2) kestävämpi kulttuuriperintö ilmastokriisin torjumiseksi ja 3) hallinnointi ja rahoitus: paikallis- ja alueviranomaisten uudet roolit. Hankkeeseen osallistuvat paikalliset ja alueelliset päättäjät arvostavat sitä suuresti.

Puheenjohtajavaltio Kroatia järjesti tämän aiheen osalta helmikuussa 2020 Dubrovnikissa puheenjohtajavaltion konferenssin aiheesta ”Vaarassa olevaa kulttuuriperintöä koskevan eurooppalaisen yhteistyön edistäminen”. 29 Aiheeseen liittyvät neuvoston päätelmät riskinhallinnasta kulttuuriperinnön alalla annettiin toukokuussa 2020. 30

Kulttuuriperinnön sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Saksa toimi kulttuuriperinnön selviytymiskyvyn vahvistamista ilmastonmuutoksen yhteydessä käsittelevän OMC-työryhmän puheenjohtajana. Raportti ja siihen liittyvät suositukset valmistuvat heinäkuuhun 2022 mennessä. Päätavoitteena oli tunnistaa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia toimenpiteitä sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi ilmastonmuutoksen yhteydessä. Tähän sisältyy sen tarkastelu, miten kulttuuriperintö voi edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja torjuntaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Työryhmän työssä keskityttiin tarkastelemaan nykyisiä ja uusia uhkia ja vaikutuksia, keskustelemaan asianmukaisista käytettävissä olevista sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteistä sekä kehittämään kulttuuriperinnön sietokykyä muuttuvassa ympäristössä välttäen samalla haitallista sopeutumista.

Kiireellisyydestä huolimatta tämä aihe on vielä lapsenkengissään. Työryhmän loppuraportti ja suositukset ovat arvokas panos kipeästi kaivattuun keskusteluun aiheesta sekä ilmastonmuutokseen liittyvien toimenpiteiden suunnitteluun kulttuuriperinnön alalla Euroopan ja kansallisella tasolla.

Kulttuuriperintöön mahdollisesti vaikuttavien EU:n rahoittamien toimenpiteiden laatuperiaatteet

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden jälkeen kansainvälinen historiallisten muistomerkkien ja alueiden suojelujärjestö (International Council on Monuments and Sites, ICOMOS) julkaisi vuonna 2019 eurooppalaisia laatuperiaatteita koskevan asiakirjan. 31 EU:n tuolloinen puheenjohtajavaltio Romania järjesti Sighisoarassa huhtikuussa 2019 konferenssin, jossa käsiteltiin kulttuuriperinnön laatuperiaatteita. Eurooppalaisia laatuperiaatteita tarkistettiin jälleen marraskuussa 2020. Laatuperiaatteita käsiteltiin myös ”Cultural Heritage in Action” ‑vertaisoppimishankkeessa. Hankkeessa yksilöitiin kulttuuriperintöön liittyvien toimenpiteiden laatua koskevia hyviä käytäntöjä ja sisällytettiin niitä hyvien käytäntöjen luetteloon.

Kulttuuriperinnön täydentävä rahoitus

Komissio järjesti 25. ja 26. tammikuuta 2021 verkkotyöpajan kulttuuriperinnön täydentävästä rahoituksesta. Siihen osallistui yli 100 henkilöä, joihin kuului muun muassa edustajia 22 jäsenvaltiosta. Esityksissä käsiteltiin esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joukkorahoituksesta ja varainhankinnasta, arpajaisista, lahjoituksista ja eri lähteiden yhdistelmistä. Korkean tason puhujista Euroopan investointipankki keskittyi siihen, miten kulttuuriperinnöstä voidaan tehdä houkuttelevaa yksityisille sijoittajille, kun taas Euroopan kulttuurisäätiö käsitteli hyväntekeväisyyden ja säätiöiden roolia. Lisäksi kaksi EU:n rahoittamaa hanketta esitteli tutkimustuloksiaan ja joitakin tapaustutkimuksia. Työpajan raporttia 32 , johon on koottu yli 100 hyvää käytäntöä, on levitetty laajalti. Kulttuurineuvosto kävi asiasta periaatekeskustelun 18. toukokuuta 2021. 33

3.2.Prioriteetti B: yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

Komissio järjesti 26. ja 27. marraskuuta 2020 verkkotyöpajan kulttuurista sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä. Se korvasi OMC-työryhmän, jonka oli alun perin tarkoitus käsitellä tätä aihetta. Työryhmää ei voitu perustaa suunnitellulla tavalla sosiaalista osallisuutta käsitelleen aiemman, vuosina 2017 ja 2018 toimineen OMC-työryhmän (jonka pohjalta uusi työryhmä olisi koottu) työskentelyn viivästymisen ja covid-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi. Tapahtuman aikana yli 50 osallistujaa 22 jäsenvaltiosta keskusteli siitä, miten sosiaalista yhteenkuuluvuutta voitaisiin edistää kulttuurin avulla paikallis- ja aluetasolla, ja tarkasteli kestäviä, toistettavissa olevia ja osallistavia malleja viranomaisten ja kulttuurialan toimijoiden välistä yhteistyötä varten. Asiantuntijat keskustelivat myös kulttuurin ja ikääntymisen ja kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä suhteista sekä kulttuurin roolista maaseudun väestökadon ehkäisemisessä ja ihmisten työmarkkinoille palaamiseen liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työpajan tausta-asiakirjat ja raportti julkaistiin. 34  

Aiheesta käytyjä keskusteluja jatkettiin osana Portugalin järjestämää kulttuuria, yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisia vaikutuksia käsittelevää puheenjohtajavaltion konferenssia 5. ja 6. toukokuuta 2021 Portossa.

Korkeatasoista arkkitehtuuria ja laadukas rakennettu ympäristö

Viron johtama tätä aihetta käsittelevä OMC-työryhmä julkaisi 6. lokakuuta 2021 raporttinsa ”Towards a shared culture of architecture – Investing in a high-quality living environment for everyone” (kohti yhteisen arkkitehtuurin kulttuuria – investoiminen laadukkaaseen elinympäristöön kaikille) 35 .

Raportti perustuu tapaustutkimuksiin, jotka kerättiin useilta hallintotasoilta eri puolilta Eurooppaa ja joita OMC-työryhmä tarkasteli vuosina 2020 ja 2021. Se sisältää esimerkkejä parhaista käytännöistä ja toimintapoliittisia suosituksia siitä, miten arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön laatukriteerit voidaan ottaa käyttöön. Yksi päätelmistä on, että korkeatasoisella suunnittelulla ja harkituilla toimenpiteillä voidaan ylläpitää kulttuuriomaisuutta ja sen aitoutta ja estää sen kulttuurisen merkityksen heikkeneminen.

Raportin lisäksi on luotu välineistö (saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä), jonka avulla paikalliset ja alueelliset päättäjät voivat arvioida kohteiden ja rakennushankkeiden laatua. Päätöskonferenssi, jossa työ esiteltiin ja siitä keskusteltiin, pidettiin Grazissa ja Mariborissa 6.–8. lokakuuta 2021. Raporttia hyödynnettiin myös joulukuussa 2021 annetuissa neuvoston päätelmissä kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen keskeisinä osina 36 .

Digitaalisten yleisöjen ymmärtäminen

Komissio käynnisti vuoden 2021 lopussa tätä aihetta koskevan asiantuntijatyön Voices of Culture ‑foorumin 37 avulla. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta laatia vapaaehtoisia suuntaviivoja digitaalista yleisöä koskevien tietojen keräämiseksi ja hallinnoimiseksi niin, että painopisteenä ovat erityisesti esittävät taiteet (teatteri, tanssi, elävä musiikki) ja kulttuuriperintö (museot, galleriat, historialliset rakennukset, kulttuuriperintökohteet, aineettomat kulttuuriperintötapahtumat ja ‑toimet). Asiantuntijat hyödynsivät covid-19-pandemiaan liittyvistä käytännöistä saatuja kokemuksia ja keskustelivat digitaalista yleisöä koskevien tietojen keräämisen ja hallinnan mahdollisuuksista ja haasteista raportissa 38 , joka on määrä toimittaa vuoden 2022 puolivälissä.

Nuoret luovat sukupolvet

Romanian Bukarestissa maaliskuussa 2019 järjestämän, nuoria luovia sukupolvia käsitelleen puheenjohtajavaltion konferenssin jälkeen annettiin neuvoston päätelmät 39 toukokuussa 2019.

Kansalaisuus, arvot ja demokratia

Puheenjohtajavaltio Suomi järjesti Helsingissä heinäkuussa 2019 puheenjohtajavaltion konferenssin, jossa käsiteltiin kansalaisuutta, arvoja ja demokratiaa.

Komissio käynnisti joulukuussa 2021 riippumattoman tutkimuksen ”Kansalaisten osallistuminen kulttuuritoimintaan kansalaisvaikuttamisen ja demokratian näkökulmasta – kansainvälisestä tutkimuksesta saadut poliittiset kokemukset”. Siinä esitetään yhteenveto aihetta koskevasta tiedosta ja näytöstä, kerrotaan keskeisistä poliittisista kokemuksista sekä tuodaan esiin esimerkkejä onnistuneista toimista useissa EU:n jäsenvaltioissa. Tutkimus on tarkoitus saada valmiiksi marraskuussa 2022. 

3.3.Prioriteetti C: taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö

Taiteilijoiden asema ja työolot

Komissio julkaisi joulukuussa 2020 tutkimuksen taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asemasta ja työoloista 40 . Euroopan kulttuuri- ja audiovisuaalialan asiantuntijaverkosto laati tutkimuksen tiiviissä yhteistyössä alakohtaisten sidosryhmäjärjestöjen kanssa. Tutkimusta on levitetty laajalti muun muassa Unescon vuoden 2005 yleissopimuksen hallitustenvälisessä komiteassa helmikuussa 2021 pidetyssä esityksessä. Komissio jatkoi prosessia käynnistämällä Voices of Culture ‑vuoropuhelun samasta aiheesta. Taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asemaa ja työoloja käsittelevä aivoriihiraportti ”Status & Working Conditions for Artists, Cultural and Creative Professionals” 41 julkaistiin kesäkuussa 2021.

Taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asemaa ja työoloja käsittelevä OMC-työryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2021, ja sen puheenjohtajina toimivat Itävalta ja Irlanti. Sekä kulttuuri- että työllisyys- ja sosiaaliministeriöiden asiantuntijat kaikista EU:n 27 jäsenvaltiosta ovat osallistuneet työhön. Työryhmä pyrkii käsittelemään taiteilijoiden ja luovien alojen ammattilaisten työoloja ja jakamaan hyviä käytäntöjä ottaen huomioon myös laajemman toimintaympäristön, joka tukee taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä. Näitä aiheita koskevia suosituksia laaditaan muissa työryhmän kokouksissa. Työryhmän raportin odotetaan valmistuvan vuoden 2023 puoliväliin mennessä.

Taiteellinen vapaus

Komissio järjesti 21. lokakuuta 2021 taiteellista vapautta käsittelevän verkkotyöpajan, johon osallistui noin 60 osallistujaa 20 jäsenvaltiosta. Siihen osallistui puhujia kansainvälisistä järjestöistä (YK, Unesco, Euroopan neuvosto), jäsenvaltioista (Ruotsi, Espanja), kansalaisyhteiskunnasta (Culture Action Europe, Freemuse) ja Lodzin yliopistosta Puolasta. Näissä kolmessa istunnossa käsiteltiin a) taiteellisen ilmaisun vapauden nykytilaa EU:ssa, b) parhaita käytäntöjä taiteellisen ilmaisun vapauden toteuttamiseksi, edistämiseksi ja suojelemiseksi ja c) oikeudellista kehystä taiteellisen ilmaisun vapauden suojelemiseksi, edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Työpajan raportti julkaistiin, ja työpajassa tehtyä työtä hyödynnetään myös edellä mainitussa kansalaisuutta, arvoja ja demokratiaa koskevassa tutkimuksessa.

Audiovisuaaliset yhteistuotannot

Romanian järjestämä puheenjohtajakauden konferenssi eurooppalaisen yhteistyön vahvistamisesta yhteistuotantojen avulla järjestettiin Bukarestissa maaliskuussa 2019. 42 Sen jälkeen toukokuussa 2019 annettiin neuvoston päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantamisesta painottaen yhteistuotantoja 43 . 

OMC-työryhmän puheenjohtajana toimi Alankomaat ja varapuheenjohtajana Romania. Työryhmän yhteistuotantoja käsittelevä raportti ”Co-productions that shine” 44 julkaistiin 10. maaliskuuta 2022. Tarkkailijoina toimi eri järjestöjä, kuten Euroopan elokuvayhtiöiden johtajien liitto, alueellisten elokuvarahastojen Cine-Regio-verkosto, Euroopan audiovisuaalinen observatorio ja Eurimages-rahasto. Työryhmä totesi, että vaikka kaikkien yhteistuotantojen tavoitteena on yhdistää voimansa ja tehdä yhteistyötä, virallisen yhteistuotannon asema on keskeinen edellytys julkisen tuen saamiselle. Yhteistuotannot liikkuvat paremmin ja tavoittavat laajemman yleisön kuin ainoastaan kansalliset teokset, mikä puolestaan edistää osaajien kansainvälistä uraa. Covid-19-pandemia on muuttanut audiovisuaalialan toimintaympäristön ja yhteistuotantojen luonnetta, toiminut suuntausten katalysaattorina ja korostanut eri toimijoiden välisten tasapainoisten suhteiden merkitystä. Yhteistuotannot tarjoavat tilaisuuden ajatella yhteistyötapoja uusiksi. Näin voidaan vastata kiireellisimpiin haasteisiin, joihin kuuluu audiovisuaalialan välttämätön viherryttäminen.

Musiikki

Romania järjesti musiikkialan haasteita digitaalisella aikakaudella käsitelleen puheenjohtajavaltion konferenssin ”Music Moves Europe – Opportunities and Challenges of the Music Sector in the Digital Era” Bukarestissa kesäkuussa 2019.

Vuosien 2019–2022 työsuunnitelmaan sisältyi kaksi musiikkia käsittelevää työpajaa vuonna 2020. Ne yhdistettiin yhdeksi suureksi verkkokonferenssiksi, jonka komissio järjesti 4. ja 5. maaliskuuta 2021 Euroopan musiikkialan monimuotoisuudesta ja kilpailukyvystä (”Music Moves Europe: Diversity and Competitiveness of the European Music Sector”). Tapahtumaan osallistui lähes 100 osallistujaa – lähinnä asiantuntijoita EU:n jäsenvaltioista ja musiikkialan edustajia. Ulkoisten puhujien kanssa käydyissä täysistuntokeskusteluissa käsiteltiin covid-19-pandemian vaikutuksia, musiikin roolia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin kannalta, musiikin suoratoistoa ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä Music Moves Europe ‑aloitetta 45 . Näiden neljän istunnon jälkeen käytiin periaatekeskustelu ainoastaan jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kesken. Tuloksista esitettiin yhteenveto raportissa, jossa kerrottiin myös – Portugalin järjestämän puheenjohtajavaltion konferenssin erityisistunnossa – Luova Eurooppa ‑ohjelman käynnistämisestä kesäkuussa 2021.

Monikielisyys ja kääntäminen

OMC-työryhmä koostui kirjallisuuden kääntäjistä, kustantajista ja rahoituslaitosten tai kulttuuriministeriöiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimi Ranska. Työryhmä esitteli raporttinsa 3. helmikuuta 2022. 46 Työssä keskityttiin suurimpiin kääntäjien kohtaamiin haasteisiin, kuten ammatin vähäiseen houkuttelevuuteen (pääasiassa huonojen palkkioiden ja heikkojen työehtojen vuoksi) ja käännösteosten markkinoiden taloudelliseen haurauteen erityisesti vähemmän käytettyjen kielten tapauksessa. Työryhmän raportissa suositellaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään käännösalan houkuttelevuutta, tarjoamaan enemmän koulutusmahdollisuuksia ja antamaan ammattilaisille mahdollisuus neuvotella paremmista palkkioista ja työehdoista. Raportissa kehotetaan lisäämään julkista rahoitusta käännöshankkeiden ja oikeudenmukaisten palkkioiden edistämiseksi laaja-alaisella lähestymistavalla, joka kattaa koko arvoketjun kirjoittajista kirjakauppiaisiin. Lukemista edistävissä toimissa olisi myös oltava vahva eurooppalainen ulottuvuus.

Puheenjohtajavaltio Ranska järjesti helmikuussa 2022 Lillessä innovointia, teknologiaa ja monikielisyyttä käsittelevän foorumin (”Innovation, technologies et plurilinguisme”). Huhtikuussa 2022 hyväksyttiin neuvoston päätelmät kulttuurienvälisen vaihdon vahvistamisesta digitaalisella aikakaudella taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten liikkuvuuden ja monikielisyyden avulla 47 . Päätelmät kuvastavat myös OMC-työryhmän suosituksia.

Rahoitus ja innovointi kulttuurialalla ja luovilla aloilla

Romania järjesti puheenjohtajakaudellaan kulttuuriministerien epävirallisen kokouksen Bukarestissa. Tämä seurauksena kulttuuriministerit ja heidän edustajansa antoivat 16. huhtikuuta 2019 Bukarestin julistuksen kulttuurin roolista Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa 48 .

Kaksi arviointiseminaaria, joita ehdotettiin alun perin tätä aihetta koskevan edellisen työsuunnitelman puitteissa tehdyn työn hyödyntämiseksi, yhdistettiin yhdeksi kulttuurialan ja luovien alojen toimintaympäristöä koskevaksi tapahtumaksi ”Cultural and creative sectors ecosystems: Flipping the Odds”. Komissio ja Creative FLIP ‑hanke järjestivät tapahtuman yhdessä Brysselissä 28. ja 29. tammikuuta 2020. 49 Tapahtumaan osallistui lähes 250 kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmää eri puolilta Eurooppaa. Osallistujiin kuului EU:n päätöksentekijöitä, Voices of Culture ‑foorumin edustajia ja Euroopan luovien keskusten verkoston (European Creative Hubs Network) jäseniä. Tapahtumassa saatiin aikaan synergioita hankkeiden ja poliittisen päätöksenteon välillä ja työtä eri erikoisalojen ja tieteenalojen välillä. Osallistujat keskustelivat myös siitä, miten aiempien rahoituksen saatavuutta sekä innovointia ja yrittäjyyttä koskevia kulttuurialan ja luovien alojen julkisia politiikkoja käsittelevien OMC-työryhmien suositukset ja monialaiset neuvoston päätelmät on pantu täytäntöön ja mitä vielä on tehtävä. Laadituista suosituksista esitettiin yhteenveto esitteessä 50 , jota on levitetty laajalti.

3.4.Prioriteetti D: sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo

Komissio käynnisti riippumattoman tutkimuksen sukupuolten välisistä eroista kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Tutkimus julkaistiin elokuussa 2019. Päivitetty versio julkaistiin syyskuussa 2020. 51 Euroopan kulttuuri- ja audiovisuaalialan asiantuntijaverkosto laati tutkimuksen tiiviissä yhteistyössä alakohtaisten sidosryhmien kanssa. Raportti esiteltiin neuvoston kulttuuriasioiden komitealle lokakuussa 2020 ja sukupuolten tasa-arvoa kulttuurialalla ja luovilla aloilla käsittelevälle OMC-työryhmälle syyskuussa 2019. Raporttia on levitetty laajalti. Lisäksi raportin tietoja hyödynnettiin puheenjohtajavaltio Saksan järjestämissä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevissä tapahtumissa. Voices of Culture ‑vuoropuhelukokous sukupuolten tasa-arvosta järjestettiin komission tuella 4. ja 5. syyskuuta 2019, kun Voices of Culture ‑raportti 52 esiteltiin.

Itävallan johtama sukupuolten tasa-arvoa kulttuurialalla ja luovilla aloilla käsittelevä OMC-työryhmä jakoi kokemuksia antaakseen suosituksia siitä, miten sukupuolten välisiä eroja voidaan kuroa umpeen kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Kesäkuussa 2021 julkaistussa raportissa 53 käsitellään keskeisiä haasteita, joita ovat muun muassa sukupuolistereotypiat, seksuaalinen häirintä, pääsy työmarkkinoille ja sukupuolten palkkaero, sosiaalietuuksien saatavuus, resurssien saatavuus, pääsy johtotehtäviin ja naisten mahdollisuus ryhtyä yrittäjiksi, tiedonkeruu, sukupuolten tasa-arvo työpaikalla, sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmät sekä sukupuolisensitiivinen kieli.

OMC-työryhmän tulokset esiteltiin ensimmäisen kerran Portugalin järjestämässä sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsitelleessä puheenjohtajavaltion konferenssissa 5. ja 6. toukokuuta 2021. Työryhmä oli hyvillään siitä, että komissio oli hyväksynyt sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian vuosiksi 2020–2025. Saksa antoi joulukuussa 2020 puheenjohtajavaltion päätelmät sukupuolten tasa-arvosta kulttuurialalla. Päätelmissä otetaan suurelta osin huomioon asiantuntijoiden suositukset. Huhtikuussa 2022 tehtiin tilannekatsaus, jossa kartoitettiin edistymistä ja parannustarpeita.

Avoimen koordinointimenetelmän prosessista saatuja kokemuksia hyödynnettiin sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä foorumissa, jota puheenjohtajavaltio Ranska isännöi 8.–10. maaliskuuta 2022 Angers’ssa ja joka järjestettiin osana Ranskan ja Portugalin vuoden 2022 puheenjohtajakausia.

3.5.Prioriteetti E: kansainväliset kulttuurisuhteet

Strateginen toimintamalli

Ulkoasiainneuvosto hyväksyi 8. huhtikuuta 2019 neuvoston päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin ja toimintakehyksestä 54 . Päätelmissä todetaan, että tarvitaan kulttuuria koskeva monialainen lähestymistapa ja että samalla on pyrittävä lisäämään EU:n ulkopolitiikan tehokkuutta ja vaikutuksia sisällyttämällä kansainväliset kulttuurisuhteet osaksi sen ulkopolitiikan välineitä. Päätelmissä peräänkuulutetaan parempaa politiikan koordinointia komission pääosastojen, jäsenvaltioiden ja kulttuurijärjestöjen välillä, myös EU:n edustustojen, EU:n jäsenvaltioiden ja komission laatiessa yhdessä paikallisia strategioita. Kulttuuriyhteistyöllä on edelleen edistetty yhteisiä arvoja ja Euroopan ainutlaatuista kulttuurista monimuotoisuutta, joka toimii EU:n maailmanlaajuisen vaikutuksen edistäjänä oikeudenmukaisten, tasavertaisten ja pitkäaikaisten kumppanuuksien muodossa.

Puheenjohtajavaltio Slovenian järjestämässä ”Future Unlocked!” ‑tapahtumassa keskusteltiin kulttuurialasta ja luovista aloista muutoksen edistäjinä. Ulkoasiainministeriön 12.–15. syyskuuta 2021 järjestämän tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös korkean tason konferenssi kulttuurista ulkosuhteissa, Creative Forum ‑tapahtuma Ljubljanassa, Euroopan luovien alojen huippukokous ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita käsittelevä johtavien virkamiesten kokous. Maantieteelliseen laajuuteen sisältyivät myös Länsi-Balkan, eteläinen Välimeri ja Afrikka.

3.6.Prioriteetti F: kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä

Kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuus

OMC-työryhmään, jonka puheenjohtajina toimivat Suomi ja Saksa, on osallistunut kansallisten hallintoelinten asiantuntijoita, tieteellisiä asiantuntijoita, Unescon edustajia ja muita ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmän raportti on tarkoitus julkaista syyskuussa 2022. Työtä edelsi kulttuuria ja kestävän kehityksen tavoitteita koskeva Voices of Culture ‑vuoropuhelu, joka järjestettiin komission tuella helmikuussa 2021. Vuoropuhelun tuloksena laadittiin Voices of Culture ‑raportti 55 .

OMC-työryhmä keskittyi kolmeen aiheeseen: 1) tuki kulttuurin paremmalle sisällyttämiselle kansallisiin kestävän kehityksen strategioihin vapaaehtoisten kansallisten arviointien avulla, 2) Unescon raportointivälineet, joissa kulttuuri on kestävän kehityksen tavoitteita edistävä tekijä, ja 3) sidosryhmien ja verkostojen johtamat alhaalta ylöspäin suuntautuvat hankkeet, joissa kulttuurialan keskeiset toimijat tekevät yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuottavat myönteisiä tuloksia. Toinen työryhmän tärkeä tehtävä on antaa palautetta komission suunnittelemasta kulttuuria ja kestävää kehitystä koskevasta kertomuksesta, joka on määrä julkaista vuoden 2022 jälkipuoliskolla, sekä pohjustaa kantoja ja suosituksia, jotka sisällytetään Meksikossa syyskuussa 2022 järjestettävän Unescon Mondiacult-tapahtuman loppujulistukseen. Tämän OMC-työryhmän työ liittyy myös kasvavaan tarpeeseen ottaa kulttuuri entistä tiiviimmin huomioon julkisen politiikan strategisessa suunnittelussa, koska pandemia, ilmastokriisi ja ympäristön pilaantuminen ovat vaikuttaneet vakavalla tavalla yhteiskuntien elinjärjestelmiin.

3.7.Kulttuurialan tilastot

Luotettavien kulttuuritietojen säännöllinen tuottaminen on olennaisen tärkeää näyttöön perustuvan päätöksenteon kannalta. Työsuunnitelmassa kulttuurialan tilastoja pidetään monialaisena prioriteettina, jota on tarkasteltava tämän mukaisesti. Eurostat tarjoaa yhdenmukaistettuja tietoja EU:n tasolla ja päivittää kulttuurialan tilastoja koskevaa verkkosivustonsa osiota, kun uusia tietoja tulee saataville asiaa koskevien eurooppalaisten kyselytutkimusten myötä. Eurostat käynnisti vuosina 2020 ja 2021 kolme kyselyä musiikki-, kulttuuriperintö- ja kirja-aloista kansallisia tilastolaitoksia varten. Tavoitteena oli kerätä vaihtoehtoisia tietolähteitä kansallisella tasolla. Eurostatin kulttuurialan tilastoja käsittelevälle työryhmälle annetaan säännöllisesti tietoa ja sitä kuullaan, jotta kulttuurialan tilastojen laatua voidaan parantaa ja kehittää edelleen.

Komissio käynnisti vuoden 2020 puolivälissä ehdotuspyynnön kulttuurialan ja luovien alojen mittaamisesta (”Measuring the Cultural and Creative Sectors in the EU”) Euroopan parlamentin vuonna 2019 ehdottaman pilottihankkeen toteuttamiseksi. Tavoitteena on luoda kehys näiden alojen mittaamista varten ja korjata tietopuutteet Eurostatin tasolla. Hankkeen on määrä tulla päätökseen joulukuussa 2022.

Tietyt tietoon liittyvät toimet on siirretty teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaiselle seurantakeskukselle jatkotoimena Music Moves Europe ‑aloitteen mukaisen eurooppalaisen musiikin seurantakeskuksen perustamista koskevalle toteutettavuustutkimukselle 56 . Muuta tutkimuksessa kuvattua tilastotyötä on sisällytetty vuonna 2022 Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteydessä julkaistuun musiikkia koskevaan alakohtaiseen ehdotuspyyntöön (”Towards a competitive, fair and sustainable European music ecosystem” (kohti kilpailukykyistä, oikeudenmukaista ja kestävää eurooppalaista musiikin toimintaympäristöä)).

3.8.Digitalisaatio 

Kulttuuriala ja luovat alat luovat, tuottavat, järjestävät ja jakavat sisältöä enenevässä määrin digitaalisesti. Alalla on valtavat mahdollisuudet kasvaa ja kokeilla, pohtia uudelleen sitä, miten perinteisen ja hankalammin tavoitettavan yleisön kanssa voidaan toimia paremmin, ja lisätä heidän osallistumistaan kulttuuritoimintaan. Covid-19-pandemia nopeutti digitalisaatiota. Lisäksi oikeudenmukaiseen digitaalisten välineiden käyttöönottoon liittyvät nykyiset haasteet tulivat kriisin myötä entistä näkyvämmiksi. Muun muassa seuraaviin kysymyksiin on puututtava sen varmistamiseksi, että digitaalinen siirtymä hyödyttää eurooppalaisia kulttuurialan toimijoita ja kansalaisia: i) teknologian saatavuudesta aiheutuvat kustannukset, ii) taitojen (digitaali- ja tiedonhallintataidot) puute, iii) tulojen epäoikeudenmukainen jakaminen digitaalisiin käyttötarkoituksiin, iv) riippuvuus ulkoisista alustoista, v) valtavirran palveluntarjoajien hallitseva asema, vi) kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja säilyttäminen, vii) infrastruktuurin/palvelujen puute tietyillä aloilla ja viii) digitaalinen kahtiajako. Osa näistä kysymyksistä on ollut kulttuurialan työsuunnitelmassa keskeisessä asemassa, ja ne ovat kuuluneet komission ja jäsenvaltioiden digitaaliseen politiikkaan niiden toimivaltuuksien rajoissa.

4.TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: toimintatavat

Työsuunnitelmassa määritellään myös käytettävät toimintamenetelmät kaikkien suunniteltujen toimien osalta. Näitä ovat muun muassa seuraavat: OMC-työryhmät, konferenssit, vertaisoppimishankkeet, selvitykset, työpajat, arviointiseminaarit, asiantuntijaryhmät, neuvoston päätelmät ja kulttuuriministerien epäviralliset kokoukset 57 .

Työsuunnitelmassa lueteltiin yhteensä kahdeksan OMC-työryhmää. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä OMC-työryhmä muutettiin kuitenkin verkkotyöpajaksi. Covid-19-kriisin vuoksi oli tehtävä pieniä lisämukautuksia, kuten uudelleenjärjestelyjä joihinkin suunnitelluista kymmenestä konferenssista, työpajoihin (kaksi työpajaa yhdistettiin, neljä viivästyi) ja vertaisoppimistoimiin (kaksi yhdistettiin).

Komission kyselyyn annettujen vastausten mukaan jäsenvaltioiden suuri enemmistö katsoo, että nykyiset toimintatavat soveltuvat työsuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Sopivimpana toimintatapana jäsenvaltiot pitivät OMC-työryhmiä ja toiseksi sopivimpana toimintatapana työpajoja. Konferenssit, selvitykset, arviointiseminaarit ja vertaisoppimistoimet olivat vähemmän suosittuja. Ottaen huomioon kunkin toimintatavat edut ja niihin liittyvät rajoitukset esitettiin myös joitakin ehdotuksia muista toimintatavoista, joita voitaisiin tulevaisuudessa lisätä (ks. tämän kertomuksen 6 jakso).

4.1.Avoin koordinointimenetelmä (OMC) 

Avoin koordinointimenetelmä oli joustavana ja ei-sitovana kehyksenä edelleen keskeinen toimintatapa työsuunnitelman toteutuksessa, ja se helpotti jäsenvaltioiden välistä jäsenneltyä yhteistyötä. Kunkin OMC-työryhmän työtä mukautettiin työsuunnitelman prioriteettien mukaiseksi. Uutena piirteenä työsuunnitelmassa oli, että komissio valmisteli työryhmien toimeksiannot, minkä jälkeen neuvoston kulttuuriasioiden komitea hyväksyi ne. Tämä antoi työryhmille selkeän kehyksen ja painopisteen. Jäsenvaltiot suhtautuvat tähän lähestymistapaan myönteisesti.

OMC-työryhmät pitivät keskimäärin kuusi virallista kokousta (enimmäkseen verkossa), ja komissio järjesti kaikki kokoukset. Osa työryhmistä järjesti ylimääräisiä epävirallisia kokouksia ja valmisteluistuntoja. Osa niistä on myös jaettu alatyöryhmiin, joissa käsitellään aiheiden osa-alueita. Tähän toimintaan osallistuu 25–50 asiantuntijaa työryhmää kohti keskimäärin noin 23 jäsenvaltiosta. Työryhmien työ kestää yleensä yhdestä kahteen vuotta, mukaan lukien raportin viimeistelyyn tarvittava aika. Yhteen OMC-työryhmän raporttiin sisältyi uutuuksina tapaustutkimuksia käsittelevän verkkosivuston ladattavaa aineistoa ja podcast-lähetyksiä. Tämä kuitenkin lisäsi asiantuntijoiden ja komission työmäärää.  

Seitsemästä OMC-työryhmästä kolmessa oli mukana kumppanimaita, kuten Sveitsi, Norja ja Islanti. Jäsenvaltiot pitävät tällaista OMC-työryhmissä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyllisenä ja ilmaisevat myös olevansa avoimia Länsi-Balkanin osallistumiselle niihin asiaankuuluvien aiheiden osalta.

Kyselytutkimuksen mukaan jäsenvaltiot arvostavat OMC-työryhmiä toimintatapana mutta tunnustavat myös, että työryhmille aiheutuu taakkaa raportointivaatimusten vuoksi. Jäsenvaltiot pitävät OMC-työryhmien raportteja ja kokouksia itsessään tärkeinä. Raporttien suora vaikutus poliittiseen päätöksentekoon ja sidosryhmien käytäntöihin näyttää kuitenkin olevan vähäinen. Kyselytutkimus osoittaa myös, että (luetelluista) kymmenestä OMC-työryhmän raportista yli viittä ei käytetty suurimmassa osassa jäsenvaltioita kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen päätöksentekoon. Jäsenvaltiot ilmoittivat kuitenkin myös useita konkreettisia esimerkkejä OMC-työryhmien raporteista, joilla on vaikutusta kansallisen tason päätöksentekoon, kuten strategioiden ja uudistusten kehittämiseen tai uusien organisaatioiden muodostamiseen.

4.2.Työsuunnitelman tulosten jakelu ja niistä tiedottaminen

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa jäsenvaltioista ei pidä tarpeellisena, että työsuunnitelmassa täsmennettäisiin sitovia jakelutoimia. Erilaisia toimia on jo kehitetty, kuten raporttien kääntäminen, tietojen julkaiseminen hallitusten verkkosivustoilla ja foorumeilla, konferenssit, keskustelut ja työpajat, jotka edistävät julkista keskustelua työsuunnitelman tuloksiin liittyvistä aiheista.

Kokemus osoittaa, että muiden työsuunnitelman toimien toteutukseen on panostettu paljon työtä ja asiantuntemusta. Jotta tämän työn vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon ja sidosryhmien käytäntöihin voitaisiin lisätä, olisi hyödyllistä lisätä OMC-työryhmien tulosten ja muiden työsuunnitelman tulosten jakamista ja niistä tiedottamista jäsenvaltioissa kohdennetulla ja älykkäällä tavalla. Tähän olisi otettava mukaan kaikki hallinnon tasot, sidosryhmäjärjestöt, ammattialajärjestöt, lehdistö jne. Tätä varten OMC-ryhmien ja muiden työsuunnitelman tulosten olisi oltava korkeatasoisia ja poliittisten päättäjien kannalta sopivia. Vaikka raportit ovat sisällöltään rikkaita, ne voivat olla monimutkaisia, pitkiä ja vaikeasti toteutettavia. Jotta raportteihin liittyviä mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, niissä on esitettävä selkeitä ja konkreettisia toimintapoliittisia suosituksia, joiden tueksi on esitetty asiaankuuluvaa näyttöä. Niiden on oltava ytimekkäitä, ja ne on kirjoitettava ilman ammattislangia ja akateemista kieltä siten, että muutkin kuin erikoisasiantuntijat voivat ymmärtää ne ja toimia niiden perusteella. Olisi kannustettava laatimaan lyhyempiä ja kohdennetumpia raportteja sekä yhteenvetoja keskeisistä havainnoista. Tämä myös nopeuttaisi osaltaan käännös- ja viestintäprosesseja.

4.3.Kulttuurialan sidosryhmät

Kulttuurialan järjestöt ja sidosryhmät ovat olleet aiempaa tiiviimmin mukana kulttuurialan työsuunnitelman täytäntöönpanossa erityisesti pandemian vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että tapahtumia ja keskusteluja on järjestetty enemmän verkossa ja että kulttuuriala ja luovat alat toimivat yhdessä EU:n tasolla ja puhuvat yhdellä äänellä vastatakseen alojen tarpeisiin (esim. yhteiset julkiset lausunnot). Sidosryhmien osallistumista on kuvattu myös tämän asiakirjan muissa osissa.

Komissio on vahvistanut kulttuuria koskevaa jäsenneltyä vuoropuheluaan kansalaisyhteiskunnan kanssa Euroopan uuden kulttuuriohjelman mukaisesti. Se käynnisti vuosina 2019–2022 uuden Voices of Culture ‑vuoropuhelun sarjan ajankohtaisista aiheista, jotka on niin ikään mukautettu työsuunnitelman prioriteettien mukaisiksi. Näitä aiheita ovat muun muassa kulttuurin rooli EU:n kaupunkien ulkopuolisilla alueilla 58 , sukupuolten tasapuolinen edustus kulttuurialalla ja luovilla aloilla (liittyy OMC-työryhmään), kulttuuri ja kestävän kehityksen tavoitteet (liittyy OMC-työryhmään), taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asema ja työolot (liittyy OMC-työryhmään) ja kansainväliset kulttuurisuhteet (osallistuminen Ranskan puheenjohtajakaudella pidetyssä johtavien virkamiesten kokouksessa käytyyn keskusteluun) 59 . Synergiaetuja on parannettu muun muassa kokouksissa, joissa OMC-työryhmät ja Voices of Culture ‑vuoropuhelujen osanottajat voivat jakaa tuloksiaan ja raporttejaan.

Lisäksi komissio on kehittänyt edelleen kohdennettuja alakohtaisia vuoropuheluja kulttuurista, erityisesti kulttuuriperinnöstä (kulttuuriperintöä käsittelevä asiantuntijaryhmä) ja musiikista (Music Moves Europe). Lisäksi komissio antoi EU:n osaamissopimuksen 60 ja EU:n teollisuusstrategian mukaisesti sidosryhmille tehtäväksi perustaa laaja-alaisen osaamiskumppanuuden kulttuurialan ja luovien alojen toimintaympäristöön 61 .

Sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä ja työsuunnitelman toteuttamista on edelleen varaa parantaa, kuten jäsenvaltiot totesivat kyselytutkimuksessa.

5.TYÖSUUNNITELMAN ARVIOINTI: politiikan tulokset

Kunkin EU:n puheenjohtajavaltion asettamien kulttuuria koskevien prioriteettien lisäksi kulttuurialan työsuunnitelmassa oli jo alun perin tarkoituksena vahvistaa useita (mahdollisia) neuvoston päätelmiä niitä edeltävän teknisen työn – OMC-työryhmien, tutkimusten ja työpajojen – pohjalta (dynaamisen jatkuvan tarkastelun periaate). Jäsenvaltiot pitivät kyselyyn antamissaan vastauksissa tätä yhteyttä työsuunnitelman tulosten ja kiertävien puheenjohtajavaltioiden työn välillä hyödyllisenä. Asiantuntijatyön ja akateemisen työn kytkeminen politiikkatyön konkreettisiin tuloksiin on osoittautunut hyödylliseksi avainprioriteettien kannalta, ja siihen olisi tulevaisuudessa panostettava lisää. Tämän myötä on annettu seuraavat neuvoston päätelmät:

-nuoret luovat sukupolvet, annettu toukokuussa 2019 Romanian puheenjohtajakaudella

-eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantaminen, annettu toukokuussa 2019 Romanian puheenjohtajakaudella

-riskinhallinta kulttuuriperinnön alalla, annettu toukokuussa 2020 Kroatian puheenjohtajakaudella

-sukupuolten tasa-arvo kulttuurialalla ja luovilla aloilla, annettu joulukuussa 2020 Saksan puheenjohtajakaudella (puheenjohtajan päätelmät) 62

-kulttuuri, korkeatasoinen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen keskeisinä osina, annettu joulukuussa 2021 Slovakian puheenjohtajakaudella

-kulttuurienvälisen vaihdon vahvistaminen digitaalisella aikakaudella taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten liikkuvuuden ja monikielisyyden avulla, annettu huhtikuussa 2022 Ranskan puheenjohtajakaudella.

Lisäksi uudet kysymykset, joilla on suuri merkitys kulttuuria koskevan päätöksenteon kannalta ja jotka vaikuttavat kulttuurialaan ja luoviin aloihin Euroopassa (esim. Zagrebissa maaliskuussa 2020 tapahtunut tuhoisa maanjäristys, kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman vauhdittaminen, covid-19-pandemia ja elpymisprosessi), ovat saaneet puheenjohtajavaltiot työstämään poliittisia toimia ja tuloksia seuraavilla aloilla:

-kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuus, annettu marraskuussa 2019 Suomen puheenjohtajakaudella (neuvoston päätöslauselma) 63

-kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 muuttaminen, annettu toukokuussa 2020 Kroatian puheenjohtajakaudella

-kulttuuri- ja luovien alojen elpyminen, palautumiskyky ja kestävyys, annettu toukokuussa 2021 Portugalin puheenjohtajakaudella 64 .

Puheenjohtajavaltiot ovat käynnistäneet useita korkean tason tapahtumia, jotka liittyvät työsuunnitelman painopisteisiin ja poliittisen ohjelman edistämiseen, mutta niitä ei luetella työsuunnitelmassa. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

-kulttuuriministerien epäviralliset kokoukset Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja covid-19-pandemian seurausten ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutusten käsittelemiseksi

-kansainvälisten kulttuurisuhteiden alan johtavien virkamiesten kokoukset, joita ulkoasiainministeriöt järjestivät tai joita järjestettiin yhteistyössä niiden kanssa syyskuussa 2020, syyskuussa 2021 ja huhtikuussa 2022

-puheenjohtajavaltion konferenssit ja tapahtumat, joissa on käsitelty esimerkiksi kulttuuriperinnön suojelua ja monenvälisyyttä (marraskuu 2020), kulttuuridemokratiaa (huhtikuu 2021) sekä kulttuuriperintöön, museoihin, arkistoihin ja arkkitehtuuriin kohdistuvia riskejä (maaliskuu 2022).

Tämän ja myös aiempien kulttuurialan työsuunnitelmien puitteissa saavutettujen poliittisten tulosten suuri määrä osoittaa, että on tarpeen tarkastella ja arvioida havaintojen, suositusten ja kehotusten seurannassa saavutettua edistystä kansallisessa ja EU:n päätöksenteossa.

6.PÄÄTELMÄT: parannettua kehystä ja uusia prioriteetteja koskevat pohdinnat

Koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat ravisuttaneet yhteiskuntiamme. Niillä on ollut syvällinen vaikutus kulttuuriin, kulttuurialaan ja luoviin aloihin sekä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten elämään ja työoloihin. Covid-19-kriisi on tehnyt selväksi, miten korvaamatonta kulttuuri on Euroopalle yhteiskuntien selviytymiskyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi Ukrainan tilanne osoittaa, miten tärkeää kulttuuri on eurooppalaisten arvojemme ilmaisemiselle. Kulttuurin sekä kulttuurialan ja luovien alojen systeemistä merkitystä kestävän yhteiskunnallisen muutoksen myönteisinä edistäjinä on vahvistettu maailmanlaajuisesti. Kulttuuriin kohdistuu kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, digitalisaatio ja työolot.

Vuodesta 2022 alkavaa EU:n kulttuuriyhteistyön uutta vaihetta olisi tarkasteltava tämän kehityksen valossa. Siinä olisi otettava huomioon, että kulttuuria painotetaan enemmän ihmisten selviytymiskyvyn ja kollektiivisen kestävyyden edistämiseksi. Uuden kulttuurialan työsuunnitelman lisäksi yhdennetympi EU:n kehys kulttuuriyhteistyölle voisi näin ollen antaa jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuuden reagoida yhdessä nykyisiin ja uusiin haasteisiin. Näin voitaisiin parantaa kulttuuriyhteistyötä ja kunnioittaa samalla toissijaisuusperiaatetta ja kansallista/alueellista monimuotoisuutta. Tämä parantaisi useiden kulttuuripolitiikan välineiden johdonmukaisuutta sekä takaisi samalla synergioita tärkeimpien aloitteiden kanssa ja johdonmukaisuuden EU:n rahastojen ja ohjelmien kanssa. Tällä lähestymistavalla parannettaisiin EU:n tason kulttuuripolitiikan saavutettavuutta, näkyvyyttä, vaikutusta ja EU:n tason lisäarvoa, mikä toisi kulttuurialalle ja luoville aloille konkreettisempia etuja.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 65 vuonna 2020 suositeltiin parantamaan EU:n nykyistä kulttuuria koskevaa strategiakehystä, mukaan lukien strategiset ja toiminnalliset tavoitteet. Neuvosto yhtyi päätelmissään 66 tähän näkemykseen. Euroopan parlamentti toisti Euroopan kulttuurisesta elpymisestä antamassaan päätöslauselmassa 67 , että EU:n kulttuuria koskevaa päätöksentekoa sekä kulttuurin, kulttuuriperinnön, kulttuurialan ja luovien alojen tukemista olisi koordinoitava paremmin. Myös kansalaisyhteiskunta on toistuvasti peräänkuuluttanut monialaista, kokonaisvaltaista kehystä Euroopan elvyttämiseksi ja uudelleenhahmottelemiseksi kulttuurin avulla. 68 Tähän kertomukseen liittyvässä kyselytutkimuksessa useat jäsenvaltiot ilmaisivat selvän tukensa EU:n kulttuuripoliittisen kehyksen vahvistamiselle, kun taas toiset suhtautuivat asiaan varovaisemmin.

Nykyisen kulttuurialan työsuunnitelman prioriteeteista kulttuurin ja kestävän kehityksen arvojen välinen suhde on edelleen kaikilta osin merkityksellinen tulevaisuuden kannalta – sekä laajemmin kestävän kehityksen osalta että ilmastonmuutoksen (ml. kulttuurialan viherryttäminen) ja hyvinvoinnin kaltaisten yksittäisten aihealueiden osalta. Uutta eurooppalaista Bauhausia koskevassa tiedonannossa 69 korostetaan kulttuurin keskeistä roolia kestävyyshaasteisiin vastaamisessa ja myönteisen yhteiskunnallisen muutoksen tukemisessa. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, jotta voidaan puuttua kulttuuri- ja luonnonperintöön kohdistuviin merkittäviin riskeihin ja haasteisiin ja lieventää niitä sekä kehittää kulttuurin ja taiteen roolia ilmastonmuutokseen ja ympäristön pilaantumiseen liittyvien käyttäytymismuutosten ja henkisten muutosten tukemisessa (esim. taiteen ja suunnittelun rooli ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen uudelleenmäärittelyssä).

Kulttuurialan ja luovien alojen elpyminen ja palautumiskyky covid-19-pandemian jälkeen on edelleen erittäin tärkeää, ja ne olisi asetettava etusijalle. Tämä voitaisiin yhdistää elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin jakaa parhaita käytäntöjä ja tunnistaa yhteisiä esteitä. Painopisteen on oltava selviytymiskykyä (eli kykyä sopeutua häiriöihin) laajempi, jotta alat voivat valmistautua paremmin tuleviin haasteisiin. Myös digitalisaation vaikutukset kulttuurin ja taiteen monimuotoisuuteen (esim. liiketoimintamallit, suhteet yleisöihin sekä suunnittelun, tuotannon ja kulutustapojen muutos) ovat edelleen merkityksellisiä.

Kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asema, työolot ja sosiaaliset olosuhteet sekä heidän selviytymiskykynsä ovat selvästi tärkeitä kysymyksiä EU:n tulevina vuosina tehtävän yhteistyön kannalta. Taiteilijoiden työolot ovat heikentyneet dramaattisesti covid-19-kriisin vuoksi. Jäsenvaltiot ovat kiinnittäneet aiheeseen yhä enemmän huomiota myös EU:n tasolla käymissään keskusteluissa. Euroopan parlamentti kehotti lokakuussa 2021 antamassaan päätöslauselmassa ”komissiota ehdottamaan taiteilijan eurooppalaista asemaa, jossa vahvistetaan yhteiset puitteet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhteisille työoloille ja vähimmäisvaatimuksille”. 70 Komissio kannattaa tällä alalla asetettuja tavoitteita.

Kriisistä saatujen kokemusten perusteella olisi myös jälleen painotettava työtä, jota on tehty sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja kulttuurin saatavuuden laajentamiseksi. Esimerkiksi kulttuurin ja taiteen vaikutus hyvinvointiin ja mielenterveyteen, kulttuurin ja luovuuden saatavuus vammaisille henkilöille (sekä katsojina että taiteilijoina ja luovan työn tekijöinä) sekä maaseudun ja kaupunkien väliset jatkuvat eroavaisuudet kulttuurin saatavuudessa ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joita ei ole vielä käsitelty riittävästi EU:n kulttuuripoliittisessa keskustelussa. Myös osallisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen sekä rasismin torjunta kulttuurin avulla olisi kiinnostava aihe, erityisesti kun otetaan huomioon kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa 8. maaliskuuta 2022 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 71 esitetyt suositukset. Sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettujen edistysaskeleiden ansiosta voidaan nyt toteuttaa lisätoimia keskittymällä sukupuolisensitiiviseen tiedonkeruuseen, joka on yksi OMC-työryhmän keskeisistä suosituksista.

Kulttuuriesineiden laiton kauppa on tärkeä kysymys, jonka koordinointia on lisättävä. Kuten järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa EU:n strategiassa ilmoitettiin, komissio aikoo ehdottaa vuoden 2022 loppuun mennessä toimintasuunnitelmaa kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumiseksi. Mahdollisuuksia vaihtaa hyviä käytäntöjä ja vertaisoppimista eri jäsenvaltioiden välillä tällä alalla pidetään hyödyllisinä. Toinen kehitettävä prioriteetti on EU:n kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin sovellettava strateginen toimintamalli, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti kun otetaan huomioon tällä politiikan alalla toimivien elinten moninaisuus ja tarve toteuttaa yhteisiä toimia, joita ovat esimerkiksi kulttuurin valtavirtaistamista muihin politiikanaloihin ja ohjelmiin. Myös kulttuurin, demokratian, sivistyksellisten oikeuksien ja koulutuksen välinen suhde on tärkeä osa useimpien jäsenvaltioiden asialistaa.

Työsuunnitelman toimintatapoja olisi kehitettävä tulevaisuudessa, mukaan lukien jatkuvan tarkastelun periaatteeseen perustuvien toimien suunnittelu ja täytäntöönpano. Tiettyjä työmenetelmiä, kuten kulttuuria käsittelevää OMC-työryhmää, voitaisiin tarkastella uudelleen, jotta niihin liittyviä menettelyjä voitaisiin keventää ja tehostaa. Lisäksi voitaisiin harkita kevyempiä prosesseja, joihin liittyisi vähemmän raportointivaatimuksia, kuten enemmän kokeellisia ja pilottityyppisiä toimia sekä lyhyempiä kohdennettuja työryhmiä. Myös asiantuntijatyön lisääminen sekä kulttuuriasioiden komitean epäviralliset kokoukset, ajatushautomoiden kokoukset tai neuvoston valmisteluelinten yhteiset kokoukset mahdollistaisivat perusteellisemman keskustelun tärkeistä kysymyksistä. Lisäksi jäsenvaltioiden ehdottamat uudet toimintatavat, kuten kulttuurialan pääjohtajien kokoukset, voisivat parantaa tulosten hyödyntämistä politiikassa kansallisella tasolla. Olisi tuettava keskittymistä alakohtaisiin haasteisiin vastaavin työrakentein, joissa kootaan yhteen Euroopan ja kansallisen tason sekä kulttuurialan asiantuntijoita. Seuraavassa työsuunnitelmassa voitaisiin myös mainita nimenomaisesti EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen toimien täytäntöönpanoon.

EU:n tasolla tehtävän kulttuuriyhteistyön uudessa vaiheessa voidaan myös lisätä suoraa vuorovaikutusta kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden kanssa. EU:n uusi kehys kulttuuriyhteistyölle voisi sen periaatteiden mukaisesti luoda jäsennellympää ja osallistavampaa yhteistyötä viranomaisten sekä kulttuurialan ja luovien alojen välille EU:n tasolla komission luomien vuoropuhelumuotojen pohjalta.

______

LIITE: Kyselytutkimus kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 täytäntöönpanosta – EU:n jäsenvaltioiden vastausten analysointi

(1)

      Neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 .

(2)

     Komission tiedonannot kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta ja Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta .

(3)

      Kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys . 

(4)

      Kertomus: kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 arvio .

(5)

      Yhteinen tiedonanto Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia .

(6)

     Kuten neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018) , joka edelsi   nykyistä työsuunnitelmaa .

(7)

      Verkkosivusto: Coronavirus response in support of the cultural and creative sectors (koronaviruksen torjunta kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseksi) .

(8)

      Verkkosivusto: Creatives Unite Platform (Creatives Unite ‑foorumi) .

(9)

      Komission tiedonanto – EU:n suuntaviivat kulttuuri- ja luovien alojen turvallista käynnistämistä varten – covid-19 . 

(10)

      Verkkosivusto: Euroopan teollisuusstrategia . 

(11)

     Analyysi covid-19-kriisin vaikutuksista kulttuurialaan ja luoviin aloihin sekä niiden kestävään elpymiseen liittyvistä erilaisista riskeistä ja tarpeista on tehty yhdessä muiden teollisten ekosysteemien kanssa vuosien 2021 ja  2022 vuotuisissa sisämarkkinaraporteissa .

(12)

      Elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulun temaattinen analyysi – kulttuuri .

(13)

      Asetus (EU) 2021/818 Luova Eurooppa ‑ohjelman (2021–2027) perustamisesta .

(14)

      Asetus (EU) 1295/2013 Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta; ; neuvoston päätös Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (ml. itsenäinen toiminta-ala kulttuuriperintöä sekä kulttuurialaa ja luovia aloja varten)

(15)

      Verkkosivusto: CulturEU-rahoitusopas . 

(16)

      EU:n strateginen ohjelma 2019–2024 .

(17)

     Merkittävä institutionaalinen muutos oli myös Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta 31. tammikuuta 2020, mikä on vaikuttanut kummankin osapuolen kulttuurialaan ja luoviin aloihin, teollisuudenaloihin ja markkinoihin.

(18)

      Verkkosivusto: Uusi eurooppalainen Bauhaus .

(19)

      Verkkosivusto: Euroopan nuorison teemavuosi 2022 .

(20)

      Verkkosivusto: Euroopan osaamisohjelma .

(21)

      G20-maiden johtajien Rooman julistus .

(22)

      Verkkosivusto: Luonnos YK:n päätöslauselmaksi kulttuurista ja kestävästä kehityksestä . 

(23)

      Declaration of the European Ministers responsible for Culture, Audiovisual and Media (kulttuuri-, audiovisuaali- ja media-asioista vastaavien eurooppalaisten ministerien julkilausuma), Angers’ssa 7. ja 8. maaliskuuta 2022 pidetty kokous .

(24)

      EU:n pelastuspalvelumekanismi (europa.eu) .

(25)

      Neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 muuttamisesta .

(26)

     A) Kulttuuriperinnön kestävyys, B) yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi, taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö, C) sukupuolten tasa-arvo, D) kansainväliset kulttuurisuhteet, E) kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä. Lisäksi tärkeiksi horisontaalisiksi kysymyksiksi määritellään digitalisaatio ja kulttuurialan tilastot.

(27)

     Avoin koordinointimenetelmä on hallitustenvälisen päätöksenteon muoto, joka ei johda sitoviin EU:n lainsäädäntötoimiin eikä edellytä, että EU:n jäsenvaltiot ottavat käyttöön lainsäädäntöä tai muuttavat lainsäädäntöään.

(28)

      Verkkosivusto: Cultural Heritage in Action ‑hanke – tapaustutkimukset ja valitut kulttuuriperintöä koskevien toimenpiteiden laatua koskevat hyvät käytännöt .

(29)

      Verkkosivusto: Presidency conference on Strengthening European Cooperation for Cultural Heritage at Risk (puheenjohtajavaltion konferenssi vaarassa olevaa kulttuuriperintöä koskevan eurooppalaisen yhteistyön edistämisestä) .

(30)

      Neuvoston päätelmät riskinhallinnasta kulttuuriperinnön alalla .

(31)

      ICOMOS Manual: European quality principles for EU-funded Interventions with impact upon Cultural Heritage (ICOMOSin opas: kulttuuriperintöön vaikuttavien EU:n rahoittamien toimenpiteiden eurooppalaiset laatuperiaatteet) .

(32)

      Workshop report: Complementary funding for cultural heritage (työpajan raportti: kulttuuriperinnön täydentävä rahoitus) . 

(33)

      Verkkosivusto: Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, 17. ja 18. toukokuuta 2021 .

(34)

      Workshop report: Workshop on culture for social cohesion (työpajan raportti: kulttuuri sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä) .

(35)

      OMC-työryhmän raportti: Towards a shared culture of architecture .

(36)

      Neuvoston päätelmät kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen keskeisinä osina .

(37)

      Verkkosivusto: Voices of Culture group on (Re)-Engaging digital audiences in the cultural sectors (Voices of Culture ‑työryhmä: digitaalisten yleisöjen osallistaminen (uudelleen) kulttuurialalla) .

(38)

      Voices of Culture ‑raportti: (Re)-Engaging digital audiences in the cultural sectors (Voices of Culture työryhmä: digitaalisten yleisöjen osallistaminen (uudelleen) kulttuurialalla) .

(39)

      Neuvoston päätelmät nuorista luovista sukupolvista .

(40)

      Tutkimus: The status and working conditions of artists and cultural and creative professionals (taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asema ja työolot) .

(41)

      Voices of Culture ‑raportti: Status and working conditions for artists, cultural and creative professionals .

(42)

      Verkkosivusto: Presidency conference on the consolidation of European cooperation through co-productions (puheenjohtajavaltion konferenssi eurooppalaisen yhteistyön vahvistamisesta yhteistuotantojen avulla) .

(43)

      Neuvoston päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävän levityksen parantamisesta painottaen yhteistuotantoja .

(44)

      OMC-työryhmän raportti: Co-productions that shine . 

(45)

      Music Moves Europe | Culture and Creativity (europa.eu)

(46)

      OMC-työryhmän raportti: Kääntäjät kanteen .

(47)

      Neuvoston päätelmät kulttuurienvälisen vaihdon vahvistamisesta digitaalisella aikakaudella taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten liikkuvuuden ja monikielisyyden avulla .

(48)

      Bucharest Declaration of the Ministers of Culture on the role of culture in building Europe’s future .

(49)

      Verkkosivusto: Flipping the Odds conference on CCS ecosystems, financing, innovation, entrepreneurship and wider support .

(50)

      Conference conclusions: Flipping the Odds – CCS ecosystems, financing, innovation, entrepreneurship and wider support . 

(51)

      Tutkimus: Gender gaps in the cultural and creative sectors (sukupuolten väliset erot kulttuurialalla ja luovilla aloilla) .

(52)

      Voices of Culture ‑raportti: Gender balance in the cultural and creative sectors (sukupuolten tasapuolinen edustus kulttuurialalla ja luovilla aloilla) .

(53)

      OMC-työryhmän raportti: Towards gender equality in the cultural and creative sectors (kohti sukupuolten tasa-arvoa kulttuurialalla ja luovilla aloilla) .

(54)

      Neuvoston päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin ja toimintakehyksestä  

(55)

      Voices of Culture ‑raportti: Culture and the Sustainable Development Goals (kulttuuri ja kestävän kehityksen tavoitteet) .

(56)

      Feasibility study for the establishment of a European Music Observatory (toteutettavuustutkimus eurooppalaisen musiikin seurantakeskuksen perustamisesta) .

(57)

     Työsuunnitelmassa luetellaan sovellettaviksi toimintatavoiksi myös muun muassa vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa, pilottihankkeet, kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavat yhteiset aloitteet ja Euroopan kulttuurifoorumi. Viimeksi mainittuja toimintatapoja ei kuitenkaan ole yhdistetty työsuunnitelman toimen toteutukseen.

(58)

      Voices of Culture ‑raportti: The role of culture in non-urban areas of the European Union .

(59)

      Voices of Culture ‑raportti: kansainväliset kulttuurisuhteet

(60)

      Verkkosivusto:   Osaamissopimus – Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus .

(61)

     Tällä kumppanuudella edistetään ja täydennetään tukea, jota on jo saatavilla  alan uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen muun muassa useiden EU:n rahoitusvälineiden ja Luova Eurooppa ‑ohjelman kautta.

(62)

      Presidency conclusions on gender equality in the field of culture (puheenjohtajavaltion päätelmät sukupuolten tasa-arvosta kulttuurialalla) .

(63)

      Neuvoston päätöslauselma kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuudesta .

(64)

      Neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen elpymisestä, palautumiskyvystä ja kestävyydestä .

(65)

      Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 08/2020 EU:n investoinneista kulttuurikohteisiin .

(66)

      Neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta 08/2020 .

(67)

      Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan kulttuurisesta elpymisestä . 

(68)

     Esimerkiksi Culture Action Europe ‑verkosto, Euroopan kulttuurisäätiö ja Europa Nostra: Euroopan kulttuurisopimus (2020); #CulturalDealEU Campaign

(69)

      Komission tiedonanto uudesta eurooppalaisesta Bauhausista .

(70)

      Euroopan parlamentin päätöslauselma taiteilijoiden tilanteesta ja kulttuurialan elpymisestä EU:ssa .

(71)

      Euroopan parlamentin päätöslauselma kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja urheilun roolista rasismin torjunnassa .

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2022

COM(2022) 317 final

LIITE

asiakirjaan

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022

Selvitys kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 toteuttamisesta

EU:n jäsenvaltioilta saatujen vastausten analyysi

Liite komission kertomukseen kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022

Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista

Komissio kuuli jäsenvaltioita kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 täytäntöönpanosta kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköisellä EUSurvey-välineellä. Kyselyyn sisältyi arviointikysymyksiä (pistemäärä 1–6), kyllä-/ei-kysymyksiä ja avoimia kvalitatiivisia kysymyksiä. Vastauksia otettiin vastaan 28. tammikuuta 2022 saakka.

Komissio esitti yhteenvedon kyselytutkimukseen saaduista vastauksista neuvoston kulttuuriasioiden komitealle 10. helmikuuta 2022.

Tässä asiakirjassa analysoidaan vastauksia kyselytutkimuksen rakenteen mukaisesti. Tietojen analysointia tuki Euroopan kulttuurialan asiantuntijaverkosto. 1  

1.Kulttuurialan työsuunnitelman prioriteetit

Kulttuurialan työsuunnitelmassa kaudelle 2019–2022 määritetään kuusi temaattista prioriteettia.

Jäsenvaltioita pyydettiin arvioimaan näiden prioriteettien merkityksellisyyttä kulttuuripolitiikan kannalta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. 27 vastauksesta käy ilmi, että EU:n tasolla kulttuuripolitiikan kannalta erittäin tärkeinä pidetään kolmea prioriteettia: 1) kulttuuriperinnön kestävyys, 2) kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä ja 3) taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö.

Kaavio 1: Kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 kuuden nykyisen prioriteetin arviointi sen mukaan, miten merkityksellisiä ne ovat / ovat olleet kulttuuripolitiikan kannalta EU:n ja maiden tasolla

 
Temaattinen prioriteetti ”taiteilijoita, kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisia sekä eurooppalaista sisältöä tukeva toimintaympäristö” arvioitiin ensimmäiselle sijalle sen osalta, millainen merkitys sillä on kansallisen tason kulttuuripolitiikan kannalta, ja seuraaville sijoille sijoittuivat prioriteetit ”kulttuuriperinnön kestävyys” ja ”yhteenkuuluvuus ja hyvinvointi”.

Temaattisen prioriteetin ”kulttuuri kestävän kehityksen edistäjänä” katsotaan olevan merkityksellisempi EU:n tasolla kuin kansallisella tasolla. ”Sukupuolten tasa-arvoa” ja ”kansainvälisiä kulttuurisuhteita” pidetään molemmilla tasoilla vähiten merkityksellisinä prioriteetteina. Vain kahta kuudesta temaattisesta prioriteetista pidetään merkityksellisempinä kansallisella tasolla. Tämä voitaisiin tulkita osoitukseksi siitä, että työsuunnitelma voi soveltua paremmin välineeksi EU:n kuin kansallisen tason päätöksentekoon.

2.Kulttuurialan työsuunnitelmien lisäarvo

Jäsenvaltioiden kannalta työsuunnitelmien lisäarvona näyttää olevan pääasiassa se, että ne auttavat parantamaan kulttuurin asemaa ja roolia muissa politiikoissa ja ohjelmissa, sekä se, että niistä saadaan tietoa ja ne innostavat kulttuuria koskevaan päätöksentekoon uusilla aloilla. Sitä vastoin työsuunnitelmilla katsotaan olevan vähiten lisäarvoa, kun pyritään parantamaan kulttuuripolitiikan arviointia ja täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.

Kaavio 2: Työsuunnitelman eri näkökohtien kansallisella tai sitä alemmalla tasolla tuottaman lisäarvon arviointi

 
Jäsenvaltioiden edustajien oli mahdollisuus jakaa kyselyssä näkemyksiään ja ehdotuksiaan siitä, mitä lisäarvoa työsuunnitelmista saadaan kansallisten ja alueellisten poliitikkojen kannalta. Suurin osa tähän kysymykseen vastanneista 12 edustajasta katsoi, että 1) työsuunnitelmat voivat innoittaa kulttuuripolitiikan uudistusprosesseja ja ohjata uusien politiikkojen kehittämistä kansallisella tasolla, koska haasteet ovat usein samanlaisia jäsenvaltioissa, vaikka asiayhteydet voivatkin vaihdella, 2) työsuunnitelmissa horisontaalisista kysymyksistä, ympäristöstä, sukupuolesta, digitalisaatiosta ja liikkuvuudesta EU:n tasolla keskustellaan laajasta näkökulmasta lisäarvoa tuottavalla tavalla, 3) työsuunnitelmat vahvistavat rahoituksen ja poliittisen päätöksenteon välisiä yhteyksiä, 4) työsuunnitelmat auttavat lujittamaan nykyistä kehystä ja hahmottamaan uusia prioriteetteja sekä vaikuttavat voimakkaasti kulttuurin valtavirtaistamiseen muilla politiikan aloilla erityisesti parantamalla toimielinten välistä yhteistyötä, 5) työsuunnitelmilla voidaan lisätä tietoisuutta kysymyksistä, joita pidetään itsestäänselvyyksinä tai joita käsitellään kansallisissa politiikoissa vain vähän, ja vahvistaa alojen välistä yhteistyötä, yhteistä kehitystyötä ja liikkuvuutta pienemmissä maissa tai alueilla ja 6) työsuunnitelmien ensisijaisena tavoitteena ei ole arvioida julkista politiikkaa vaan edistää kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta.

Erityistä huomiota kiinnitettiin avoimen koordinointimenetelmän (OMC) työryhmien rooliin, sillä ne tarjosivat kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua keskinäiseen vaihtoon ja oppimiseen, parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja vuorovaikutukseen asiantuntijoiden kanssa yhteistä etua koskevissa kysymyksissä. Kyselyyn vastanneiden mukaan yhteisöt ja verkostot ovat kehittyneet tämän tuloksena. Yksi vastaaja korosti, että OMC-työryhmien lisäarvo riippuu siitä, missä määrin OMC-työryhmien käsittelemät aiheet liittyvät jäsenvaltion poliittisiin painopisteisiin.

Jotkut vastaajat esittivät ehdotuksia, jotka liittyivät työsuunnitelmien keskeisten aiheiden ja tulosten siirrettävyyteen ja niitä koskevaan tehokkaaseen viestintään ja pohdintaan kansallisella ja alueellisella tasolla, ja korostivat, että tällä alalla tarvitaan erityistoimia. Toinen tärkeä ehdotus koskee arviointikehyksiä, jotka voitaisiin lisätä tulevaan työsuunnitelmaan osana sen täytäntöönpanon seurannassa käytettävää metodologista lähestymistapaa.

Toisessa erillisessä kysymyksessä käsiteltiin työsuunnitelmien lisäarvoa kulttuuripoliittisen yhteistyön kannalta. Tulokset osoittavat, että työsuunnitelman yhteistyöulottuvuus näyttää parantavan jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa tehtävää yhteistyötä. Kansallisella tasolla vaikutuksena näyttäisi olevan yhteistyön parantaminen muiden ministeriöiden ja alojen kanssa. Sen sijaan vähemmän hyötyä näyttäisi koituvan jäsenvaltioissa eri sidosryhmien kanssa tehtävän tai eri hallintotasojen viranomaisten keskinäisen yhteistyön kannalta.

Kaavio 3: Työsuunnitelman lisäarvo kulttuuripolitiikan alan yhteistyön eri aspektien kannalta

 
Jotkin jäsenvaltiot ilmaisivat kyselyn kvalitatiivisessa osassa, että työsuunnitelman arvo olisi ilmaistava selvästi sen tekstissä. Toinen asiaan liittyvä ehdotus viittaa siihen, että olisi hyödyllistä antaa selkeät määritelmät ja keskustella indikaattoreista työn alkuvaiheessa. 

3.Toimintatavat

Työsuunnitelmaan liittyvistä toimintatavoista kerättiin näkemyksiä erillisessä kyselyn osiossa.

Kaavio 4: Näkemykset toimintatapojen soveltuvuudesta

 
Saadut vastaukset osoittavat, että suurin osa jäsenvaltioista (24) katsoo, että nykyiset toimintatavat soveltuvat parhaiten työohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Kaavio 5: Toimintatapojen arviointi sen mukaan, miten ne soveltuvat työsuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen

Tarkemmin sanottuna jäsenvaltiot pitävät OMC-työryhmiä parhaana toimintatapana ja työpajoja toiseksi parhaana toimintatapana. Vertaisoppimistoimet, konferenssit, selvitykset ja arviointiseminaarit sijoittuivat luettelossa alemmille sijoille. Vertaisoppimistoimet vaikuttavat saaneen muita toimia vähemmän suosiota.

Kaavio 6: Näkemykset muiden toimintatapojen tarpeesta

Kymmenen jäsenvaltiota katsoi, että joitakin toimintatapoja saattaa puuttua, ja ehdotti muita menetelmiä. Niitä olivat muun muassa 1) kokeelliset ja pilottityyppiset toimet, joita tarjotaan lyhytaikaisina (kuusi kuukautta) erityiskysymyksiä käsittelevinä työryhminä, jotka koostuvat 5–7 jäsenvaltion alaryhmistä; työryhmät ovat pienempiä ja lyhytaikaisempia, ne testaavat ideoita, niille on asetettu vähemmän raportointivaatimuksia ja niiden toiminta on joustavampaa, 2) asiantuntija- tai ajatushautomokokoukset, sillä ne ovat tilaisuus testata ideoita, 3) muoto: vähemmän virallisia kulttuuriasioiden komitean kokouksia, joista on hyötyä strategisen ohjauksen ja arvioinnin kannalta (esim. jäsenvaltioiden tehtäväryhmät tai valmisteluelinten yhteiset kokoukset); yleisesti ottaen vastauksissa ehdotettiin toistuvasti lyhyempiä, tehokkaampia vertaisoppistoimia, 4) OMC-työryhmiä täydentävien opintokäyntien järjestäminen sekä 5) jäsennelty, vakiintunut vuoropuhelu kulttuurialan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa työsuunnitelman toimintatapana.

4.Työsuunnitelman aiheet

Kyselyn neljäs osa-alue liittyi tulevaisuudessa käsiteltävien aiheiden merkityksellisyyteen.

Kulttuurin ja kestävän kehityksen arvojen välinen suhde mainittiin useimmin seuraavassa työsuunnitelmassa tarkasteltavaksi aiheeksi. Tähän aiheeseen sisältyvät ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten lisäksi kulttuuri ja kulttuuriperintöön liittyvä toimintaympäristö eri arvoketjuissa.

Vastaajat ehdottivat, että tätä aihetta voitaisiin lähestyä eri näkökulmista, joita voisivat olla muun muassa seuraavat: 1) kulttuurin vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, 2) taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön suhde ilmastonmuutokseen tai siihen sopeutumiseen, 3) viittaus kulttuuriin kestävän siirtymän edistäjänä sekä 4) kulttuurin ja kulttuuriperintöön liittyvän toimintaympäristön kestävyyden käsite eri arvoketjuissa.

Kaksi muuta nykyistä aihepiiriä, joita on useaan otteeseen syytä tarkastella uudelleen, ovat kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten asema, työolot ja sosiaaliset olosuhteet tai selviytymiskyky sekä kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva strateginen toimintamalli.

Muita nykyisiä aiheita mainittiin vastauksissa vähemmän. 

Tulevassa työsuunnitelmassa kehitettävien uusien aiheiden osalta kyselyyn annetuista vastauksista tulee esiin kolme ryhmää:

Ensimmäinen ryhmä kuvastaa toivetta käyttää kulttuuria ja taidetta ilmastonmuutokseen puuttumiseksi ennakoivalla tavalla erityisesti seuraavin keinoin: kestävä kulttuurimatkailu, kulttuuriperinnön kestävä hallinnointi, kiertotalous kulttuurialan arvoketjuissa, vihreä muutos kulttuurialalla ja luovilla aloilla sekä kestävää yhteiskuntaa koskevat suunnitteluprosessit.

Toiseen ryhmään sisältyy demokratiaan ja koulutukseen liittyviä aiheita, joita ovat muun muassa kulttuuri, demokratia ja yhteenkuuluvuus, kulttuurienvälinen kasvatus, synergia koulutuksen, erityisesti taidekasvatuksen, kanssa, kulttuurialan ja luovien alojen koulutus kaikille sekä Faron yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeva tiedonvaihto.

Kolmas (laajempi) ryhmä sisältää digitaaliteknologiaan liittyviä kysymyksiä, kuten seuraavia aiheita: kulttuurinen ja taiteellinen monimuotoisuus digitaalisessa ympäristössä, kulttuuriperinnön digitalisointi, kulttuurin luominen digitaalisilla markkinoilla / digitaalisessa ympäristössä (painopiste lohkoketjussa ja tekoälyssä) sekä digitalisaation vaikutus kulttuurialalla ja luovilla aloilla (vaikutukset arvoketjuun, liiketoimintamalleihin ja digitaalisiin yleisöihin).

Erillisessä ehdotuskokonaisuudessa käsitellään pandemian jälkeistä todellisuutta: kulttuurialan ja luovien alojen elpyminen, palautumiskyky ja kestävyys, mukaan lukien vankemmat, jatkuvat ja pitkän aikavälin kannat rahoitusresursseihin ja kulttuuri keskeisenä tekijänä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vastausten määrä viittaa siihen, että aihe on nykyisin suosittu ja ajankohtainen. Se olisi kuitenkin muotoiltava uudelleen siten, että se kattaa selviytymiskyvyn kaikenlaisista maailmanlaajuisista kriiseistä, jotta se merkityksellinen myös jatkossa.

Kyselyn erillisessä osiossa kerättiin mielipiteitä siitä, olisiko työsuunnitelmassa mahdollista soveltaa alakohtaisempaa lähestymistapaa. Kaikki jäsenvaltiot vastasivat kysymyksiin.

Kaavio 7: Näkemykset alakohtaisemmasta lähestymistavasta tulevassa työsuunnitelmassa

Vaikka jäsenvaltioiden edustajien näkemykset asiasta näyttävät vaihtelevan, enemmistö valtioista (15 vastausta 27:stä) kannattaa alakohtaista lähestymistapaa.

Alakohtaista lähestymistapaa kannattavat jäsenvaltiot korostivat tarvetta toimia kohdennetummin, konkreettisemmin ja tehokkaammin, jotta voidaan vastata erityistarpeisiin ja ‑ongelmiin räätälöidyillä toimenpiteillä, erityisesti tiedottamalla rahoitusohjelmien kehittämisestä.

Horisontaalisen lähestymistavan kannattajat puolestaan pitävät sitä sopivampana lähestymistapana, paitsi jos on kiinnitettävä huomiota johonkin konkreettiseen alakohtaiseen asiaan. Osa jäsenvaltioista katsoo, että monet nykyisistä haasteista ovat yhteisiä useille kulttuurialoille ja luoville aloille. Toiset puolestaan ovat sitä mieltä, että alakohtaiset erityispiirteet ja valmiudet ovat jäsenvaltioissa liian erilaisia ja että työsuunnitelman (poliittista yhteistyötä koskevan suunnitelman) ja Luova Eurooppa ‑ohjelman kaltaisen rahoitusohjelman tavoitteet ja lähestymistavat eroavat liian selvästi toisistaan. Lisäksi esiin tuotiin joitakin huolenaiheita, jotka liittyvät riskiin, että tiettyihin aloihin kiinnitetään huomiota toisten alojen kustannuksella. Horisontaalista lähestymistapaa kannatettiin myös sillä perusteella, että kulttuurista on tulossa yhä monialaisempaa.

Yhdessä vastauksessa todettiin, että temaattisen tai alakohtaisen lähestymistavan ei tarvitse sulkea toisiaan pois.

Kyselytutkimuksessa käsiteltiin myös pandemiaa ja kulttuurialan ja luovien alojen selviytymiskykyä. Tämä aihe näyttää todennäköisesti säilyvän mahdollisena keskeisenä prioriteettina seuraavassa kulttuurialan työsuunnitelmassa, koska alat eivät ole täysin toipuneet kriisin raskaista vaikutuksista. 

Kaavio 8: Näkemykset elpymisen ja selviytymiskyvyn sisällyttämisestä seuraavan työsuunnitelman prioriteetteihin

5.Tilastot

Vastauksista käy yksiselitteisesti ilmi, että kulttuurialan tilastot olisi säilytettävä monialaisena prioriteettina.

Kaavio 9: Näkemykset kulttuurialan tilastoista seuraavan työsuunnitelman monialaisena prioriteettina

Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina Eurostatin kulttuurialan tilastoja käsittelevässä työryhmässä, osa jäsenvaltioista ilmoitti, ettei tiedä, onko se edustettuna ryhmässä, tai ei vastannut lainkaan (kaavio 10).

Kaavio 10: Jäsenvaltioiden edustus kulttuurialan tilastoja käsittelevässä työryhmässä

6.OMC-työryhmien toimet ja tulokset

Yksi kyselyn osista oli kysymys, jonka tarkoituksena oli kerätä näkemyksiä OMC-työryhmistä ja niiden tuloksista työsuunnitelmaan liittyvän prosessin yhteydessä.

Kaavio 11: Lausunto OMC-työryhmien hyödyllisyydestä lueteltujen toimien ja tulosten osalta

OMC-työryhmien kokoukset (joissa voidaan jakaa tietoa ja kokemuksia, vaihtaa hyviä käytäntöjä, tavata asiantuntijoita ja verkostoitua heidän kanssaan) ja OMC-työryhmien raportit ovat tämän toimintatavan hyödyllisimpiä osatekijöitä. Raporttien arvo perustuu pääasiassa niissä esitettyihin toimintapoliittisiin suosituksiin, tapaustutkimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin. OMC-työryhmistä näyttää olevan vähemmän hyötyä Voices of Culture ‑ohjelman edustajien puheenvuorojen esittelyn kannalta, sillä niiden kunnollista käsittelyä varten tarvittaisiin todennäköisesti toinen alusta.

7.Kansalaisyhteiskunnan/sidosryhmien panos OMC-työryhmiin

Kyselyssä kysyttiin myös jäsenvaltioiden mielipidettä sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan panoksesta OMC-työryhmien työhön. Useimmat jäsenvaltiot pitävät niiden panosta hyödyllisenä.

Kaavio 12: Näkemykset kansalaisyhteiskunnan panoksen lisäarvosta OMC-työryhmille

8.Kolmansien maiden osallistuminen OMC-työryhmiin

Kyselyssä kysyttiin myös kolmansien maiden osallistumisesta työsuunnitelman täytäntöönpanoon. Suuri enemmistö jäsenvaltioista kannattaa EFTA-/ETA-maiden osallistumista OMC-työryhmiin.

Kaavio 13: Näkemykset EFTA-/ETA-maiden edustajien OMC-työryhmiin osallistumisen hyödyllisyydestä

Jäsenvaltiot näyttävät yleisesti ottaen kannattavan Länsi-Balkanin maiden osallistumista, mutta ne katsovat, että tämä riippuu tarkasteltavan aiheen merkityksellisyydestä. Yhdessä vastauksessa muistutettiin myös Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisuudesta osallistua.

Kaavio 14: Näkemykset OMC-työryhmien avaamisesta Länsi-Balkanin maille

9.OMC-työryhmien raporteista viestiminen

Jäsenvaltiot eivät katso, että OMC-työryhmien raporteista viestimiseen liittyviä toimia olisi täsmennettävä työsuunnitelmassa.

Kaavio 15: Näkemykset viestimiseen liittyvien toimien nimenomaisesta määrittelemisestä työsuunnitelmassa

Jäsenvaltiot korostivat olevansa sitoutuneita tärkeisiin viestimistoimiin. Esimerkiksi seuraavia toimia voitaisiin vahvistaa tulevaisuudessa: 1) (tiettyjen) raporttien ja muun asiaankuuluvan kirjallisen aineiston kääntäminen eri maiden kielille, 2) tietojen jakaminen sidosryhmien kesken ja asianomaisille hallituksen viranomaisille, kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille sekä virastoille, kulttuurilaitoksille ja sidosryhmille, 3) tietojen jakaminen työsuunnitelmasta julkisilla verkkosivustoilla ja tiedon levittäminen asiaankuuluvilla alustoilla ja sosiaalisessa mediassa (ml. Luova Eurooppa ‑tiedotustoimistot), 4) poliittisten sidosryhmien kanssa käytävien julkisten keskustelujen järjestäminen, kansallisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten kollegoiden kanssa pidettävien konferenssien järjestäminen sekä seminaarien, keskustelujen, tiedotustilaisuuksien ja julkisten työpajojen järjestäminen erityisistä aiheista ja hyvistä käytännöistä sekä 5) OMC-työryhmien jäsenten yhteiset istunnot paikallisten sidosryhmien, päätöksentekijöiden ja joitakin OMC-työryhmiä varten perustettujen kansallisten viiteryhmien kanssa.

10.OMC-työryhmien vaikutukset

Useimmat jäsenvaltiot katsovat, että OMC-työryhmien raporteilla on kohtalainen vaikutus päätöksentekoon (kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla) ja sidosryhmien käytäntöihin. Laadittuja raportteja oli kymmenen, mutta suurin osa jäsenvaltioista käytti päätöksenteossa vain yhdestä viiteen raporttia. Eniten hyödynnettiin raporttia, jonka aiheena oli korkeatasoinen arkkitehtuuri ja laadukas rakennettu ympäristö kaikille (”High quality architecture and built environment for everyone”) (mainittiin 13 kertaa). Seuraavat kaksi raporttia olivat seuraavaksi suosituimmat (kumpikin raportti mainittiin 3 kertaa): a) sosiaalisesta osallisuudesta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen – kulttuuripolitiikan rooli (”From social inclusion to social cohesion – the role of culture policy”)ja b) julkisen politiikan rooli kulttuurialan ja luovien alojen yrittäjyys- ja innovointipotentiaalin kehittämisessä (”The role of public policies in developing entrepreneurial and innovation potential of the CCS”).

Kaavio 16: OMC-työryhmän raporttien vaikutus päätöksentekoon ja alan käytäntöihin

OMC-työryhmät ovat vaikuttaneet suoraan monentyyppisiin päätöksenteon kannalta merkityksellisiin toimiin, jotka kaikki liittyvät tiettyyn aihealueeseen: 1) ministeriöiden kulttuurilaitoksille tarjoamat kohdennetut avustukset, 2) ministeriöiden, paikallishallinnon tai yksityisen sektorin toimet, kampanjat, hallinnolliset prosessit, kokeiluhankkeet ja ohjelmat, 3) osallistuminen eurooppalaisiin ohjelmiin, 4) OMC-työryhmät strategian tai kansallisen politiikan kehittämisen lähtökohtana tai lähteenä, 5) julkisten tapahtumien, kuten työpajojen, järjestäminen, 6) kannustimet raportin aiheeseen liittyvän uuden organisaation käynnistämiseksi, 7) ministeriöiden teettämät selvitykset ja 8) hankkeiden rahoitus, mukaan lukien verkottumishankkeet.

Kyselyn tulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden edustajat ovat yleensä tietoisempia OMC-työryhmien raporttien vaikutuksesta päätöksentekoon kuin niiden vaikutuksesta kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmien käytäntöihin.

11.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiot

Vastaajat olivat varsin selvästi sitä mieltä, että on hyödyllistä säilyttää yhteys työsuunnitelman ja puheenjohtajavaltioiden sekä niiden konferenssien, päätelmien tai muiden aloitteiden välillä. Useimmat jäsenvaltiot pitävät hyödyllisenä myös tämän yhteyden vahvistamista ja sen tuottavuuden parantamista seuraavassa työsuunnitelmassa.

Kaavio 17: Näkemykset jatkuvan tarkastelun periaatteen hyödyllisyydestä

12.Strategiakehys

Suurin osa kyselyyn vastanneista jäsenvaltioista oli samaa mieltä lisäarvosta, jota saadaan kulttuuria koskevan poliittisen yhteistyön edistämisestä EU:n tasolla sovittujen EU:n strategisten tavoitteiden ja kulttuuripolitiikan yhteisten periaatteiden avulla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti.

Kaavio 18: Näkemykset kulttuurialan poliittisen yhteistyön edistämisestä EU:n tasolla

Useissa vastauksissa esitetään ehdotuksia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaisesti. Jotkut vastaajat katsovat, että kulttuurialalla tarvitaan ja odotetaan tehokkaita toimenpiteitä pandemian jälkeisen elpymisen tukemiseksi kansallisella ja EU:n tasolla. Toiset vastaajat ehdottavat, että kulttuurialaa varten luodaan yleinen strategiakehys, johon kaikki muut komission, neuvoston ja EUH:n poliittiset asiakirjat ja aloitteet ja muut keskeiset EU:n aloitteet voitaisiin liittää. Esiin tuotiin myös ajatus selkeämmän strategiakehyksen luomisesta ja mahdollisesti sellaisen yksittäisen strategia-asiakirjan laatimisesta, johon kootaan yhteen kulttuuriohjelma ja kulttuurialan työsuunnitelma toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen. Tämän jälkeen voitaisiin laatia erityisiä toimintasuunnitelmia, jotka kattaisivat muuntyyppiset toimet.

Myös joitakin epäilyjä esitettiin. Jotkin jäsenvaltiot korostavat, että yksi työsuunnitelman tärkeimmistä tehtävistä on helpottaa käytäntöjen ja ajatusten vaihtoa eikä yhdenmukaistaa tai käynnistää ylhäältä alaspäin suuntautuvaa prosessia. Työsuunnitelmaa pidetään vakiintuneena ja toimivana strategisena ja operatiivisena välineenä. Lisäksi vastaajat ehdottavat, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomusta tarkistettaisiin siten, että uudet olosuhteet otettaisiin huomioon jatkopohdinnoissa. Yhdessä vastauksessa korostetaan tarvetta tutkia EU:n tason paremman pitkän aikavälin koordinoinnin toteutettavuutta ja hyötyjä ja mahdollisesti myös sitä, miten tätä voitaisiin hyödyntää paremmin kansallisen tason päätöksenteossa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

13.Työsuunnitelman kesto

Suurin osa vastaajista (21 jäsenvaltiota) on samaa mieltä siitä, että työsuunnitelman neljän vuoden kesto on asianmukainen.

Kaavio 19: Näkemykset työsuunnitelman nykyisestä kestosta

Vastauksiin sisältyi kuitenkin useita ehdotuksia työsuunnitelman keston mukauttamisesta muihin aikatauluihin tai painopisteisiin (esim. puheenjohtajakolmikko, Luova Eurooppa ‑ohjelma tai Agenda 2030 ‑toimintaohjelma).

Kaavio 20: Näkemykset työsuunnitelman keston mukauttamisesta muihin aikatauluihin tai painopisteisiin

Kaksi vastaajaa esitti perusteet erilaiselle kestolle: Seitsemän vuoden kesto, johon sisältyy väliarviointi, olisi perusteltu, sillä se mahdollistaisi mukautusten tekemisen. Kolmen vuoden kestoa taas perusteltiin nopeasti muuttuvilla tilanteilla ja tarpeella tarkistaa prioriteetteja ja toimia.

14.Toimintatapojen mukauttaminen covid-19-pandemian vuoksi

Kyselytutkimuksessa tarkasteltiin myös toimintatapojen mukauttamista pandemian vuoksi. Puolet vastaajista piti verkkokokouksia tyydyttävinä tai jopa onnistuneina, kun taas puolet piti niitä aiempia toimintatapoja huonompina.

Kaavio 21: Covid-19-pandemian vuoksi tehtyjen toimintatapojen mukautusten arviointi

Pandemian jälkeen suositellaan yleisesti hybridikokouksia ja fyysisiä kokouksia.

Kaavio 22: Näkemykset covid-19-pandemian jälkeisistä työmenetelmistä

15.Muut parannusehdotukset ja ajatukset    

Jäsenvaltioiden edustajille annettiin mahdollisuus ilmaista vapaasti ajatuksiaan avoimessa tekstiosiossa kyselylomakkeen lopussa.

Yksi keskeisistä ehdotuksista koski osallistavien menetelmien käyttöä tulevan työsuunnitelman suunnittelussa, ja vastaajat painottivat, että tämä olisi tapa määrittää ja ryhmitellä aiheet ja tehtävät. Jotkut vastaajat ehdottavat, että kulttuuriasioiden komitea antaisi säännöllisempää palautetta aiheeseen liittyvistä aloitteista, tapahtumista ja julkaisuista. Toiset vastaajat mainitsivat, että tuloksista viestimistä ja niiden käyttöä on parannettava. Lisäksi vastaajat katsoivat, että uusi työohjelma voisi olla resurssipainotteisempi ja että siinä olisi vältettävä hyödyllisinä mutta hallinnollisesti raskaina pidettyjen OMC-työryhmien moninkertaistumista. Lisäksi OMC-työryhmien kokousten simultaanitulkkaus voisi helpottaa OMC-työryhmien keskeisten tulosten (tiivistelmien, raporttien, suositusten) työstämistä ja kääntämistä, ja tämä olisi myös keino parantaa työn vaikutusta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi korostettiin, että OMC-työryhmien valtuutuksista kulttuuriasioiden komiteassa käytävät neuvottelut ovat merkittävä parannus prosessiin.

(1)    Eurooppalainen kulttuurialan asiantuntijaverkosto (European Expert Network on Culture, EENC); tietojen analysoinnista vastannut asiantuntija: Marcin Poprawski.