EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.6.2018

COM(2018) 462 final

2018/0245(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta

{SWD(2018) 337}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus liittyy vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen, jota on hahmoteltu komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” 1 . Tiedonannossa esitetään päätavoitteet ja yleinen budjettikehys EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmille, joita rahoitetaan otsakkeesta ”Naapurialueet ja muu maailma”. Eurooppalainen ydinturvallisuusväline täydentää tätä toimintakehystä, jota toteutetaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratomin perustamissopimus) mukaisesti.

Uuden eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen tavoitteena on edistää tehokkaiden ja toimivien ydinturvallisuusvaatimusten käyttöönottoa kolmansissa maissa Euratomin perustamissopimuksen 203 nojalla ydinturvallisuuteen liittyvistä toimista Euroopan atomienergiayhteisössä saatujen kokemusten pohjalta.

Ydinsulkujärjestelmää, joka on kyseenalaistettu viime vuosina, on tuettava jatkuvasti, jotta voidaan vahvistaa kansainvälistä kehystä ja estää joukkotuhoaseiden leviäminen. Ydinmateriaalivalvonnan tärkeimpänä tavoitteena on estää ja havaita ydinmateriaalien käyttö muihin kuin ilmoitettuihin tarkoituksiin. Unioni on lisäksi sitoutunut erilaisten assosiaatio- ja kumppanuussopimusten (esim. Ukrainan kanssa) nojalla tukemaan asianomaisia maita niiden saattaessa kansallisen lainsäädäntönsä vastaamaan unionin säännöstöä, myös ydinmateriaalivalvonnan osalta.

Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän, korkeatasoista ydinturvallisuutta edistävän rahoitusvälineen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2020 (asetus (Euratom) N:o 237/2014 välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten).

Tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” 2 mukaan ja kuten päätellään tähän asetukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa 3 , useimmat välineet olisi koottava yhdeksi laaja-alaiseksi välineeksi. Osa ydinturvallisuusalan yhteistyövälineen nykyisin kattamista ydinturvallisuuteen liittyvistä yhteistyötoimista voivat jäädä tämän laaja-alaisen välineen ulkopuolelle, koska niiden osalta on noudatettava Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklassa tarkoitettua menettelyä, joka on ristiriidassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (NDICI) sovellettavan menettelyn kanssa. NDICI-välineen menettely perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 ja 212 artiklaan.

Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä hiljattain tehdyt tarkastelut ja arvioinnit 4 ovat osoittaneet voimassa olevien välineiden lisäarvon ja merkityksellisyyden. On kuitenkin käynyt myös ilmi, että välineissä on parantamisen varaa. Erityisesti on tarpeen yksinkertaistaa työskentelytapoja ja antaa EU:lle mahdollisuus reagoida joustavammin ennakoimattomiin tilanteisiin. Aiemmat kokemukset ja lisääntyvät haasteet ovat antaneet komissiolle sysäyksen muuttaa ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden rakennetta mahdollisimman paljon.

Tässä ehdotuksessa esitetään, että soveltaminen alkaa 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus luo kehyksen ulkoisen toiminnan politiikkojen ja kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanolle.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Lisäksi on pyrittävä synergiaan EU:n muiden ohjelmien toimien kanssa, jotta voidaan maksimoida toimien kokonaisvaikutus. Ohjelmien välisellä vuorovaikutuksella ja täydentävyydellä voidaan lisätä unionin vaikutusta. Ehdotetun asetuksen nojalla rahoitettavien toimien olisi oltava yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita rahoitetaan ydinalan toimia kattavasta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä 5 , liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III) 6 , merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 7 nojalla, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja ehdotetusta uudesta Euroopan rauhanrahastosta 8 , joka ei sisälly EU:n talousarvioon, sekä täydennettävä näitä toimia.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklaan.

•Toissijaisuusperiaate

Unioni ja Euroopan atomienergiayhteisö (’yhteisö’) yhdessä ovat useista syistä ainutlaatuisessa asemassa antamaan ulkoista apua. Niiden asema ylikansallisina toimijoina tuo mukanaan poliittista vaikutusvaltaa ja sen myötä vipuvaikutusta. Yhteisö on unionin edustustojen ansiosta läsnä ympäri maailmaa, ja se saa tämän verkoston kautta paljon tietoa eri maihin vaikuttavista kehityskuluista. EU ja yhteisö ovat myös mukana useimmissa monenvälisissä prosesseissa, joilla pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita. Tämän ansiosta EU ja yhteisö ovat jatkuvasti selvillä uusista tarpeista ja ongelmista ja kykenevät kohdentamaan resurssinsa sen mukaan. Yhteisön ja unionin tason toimet täydentävät toisiaan entistä enemmän, ja jäsenvaltiot toteuttavat yhä enemmän toimia. Tämä vahvistaa kumppanimaiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja tehtävää yhteistyötä, joka perustuu yhä useammin yhteiseen ohjelmasuunnitteluun jäsenvaltioiden kanssa.

Unioni ja yhteisö pystyvät myös täydentämään jäsenvaltioiden toimia potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa tai jos tarvittavat toimet tulevat erityisen kalliiksi. Joillakin alueilla, joilla jäsenvaltioilla ei ole aktiivista toimintaa, unioni ja yhteisö ovat tärkeimmät ja toisinaan ainoat toimijat.

Ydinturvallisuuteen ja ydinmateriaalivalvontaan liittyvien toimien toissijaisuuteen viitataan Euratomin perustamissopimuksessa erityisesti toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä tällä alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa X luvun mukaisesti.

EU:lla ja yhteisöllä on tällä alalla huomattavaa asiantuntemusta, jota on kertynyt paitsi Euroopan historiasta myös unionissa toteutetuista ydinmateriaalivalvontatoimista ja onnistuneista politiikoista. Yhteisö on saanut kansainvälistä mainetta ydinturvallisuuden ja erityisesti ydinmateriaalivalvonnan alalla, kun se on toteuttanut valvontaa EU:ssa ja tukenut Kansainvälisen atomienergiajärjestön toimintaa.

EU ja yhteisö voivat tarjota lisäarvoa välineidensä kautta kanavoitujen resurssien määrän, suhteellisen joustavien hallinnointikäytäntöjensä ja monivuotisen rahoituskehyksensä tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotetussa asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

Yhtenä Euratomin perustamissopimuksen tavoitteena on saavuttaa ydinturvallisuuden korkea taso unionissa. Tähän tavoitteeseen olisi päästävä myös unionin ulkopuolella. Koska Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklassa ei ole määrätty tätä varten tarvittavista toimivaltuuksista, on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä. Ehdotus on muodoltaan asetus, millä varmistetaan, että sitä sovelletaan yhdenmukaisesti, se on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komission väliarviointikertomuksessa 9 kymmenestä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineestä 10 , makrotaloudellisen rahoitusavun jälkiarviointikertomuksissa ja Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden väliarvioinnissa 11 todettiin, että ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet soveltuivat kaiken kaikkiaan hyvin tarkoitukseensa ja tavoitteiden saavuttamisesta oli positiivisia merkkejä. Kertomusten mukaan ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin tarvitaan lisää resursseja, koska niiden rahoitusta on hyödynnetty ääriään myöten.

Välineissä on määritelty kyseisten politiikkojen soveltamisala, tavoitteet ja täytäntöönpanomenettelyt. Väliarviointikertomuksen mukaan välineiden mahdollisuuksia luova luonne mahdollistaa niiden käytön useimpia EU:n ja yhteisön ulkoisen toiminnan tarpeita ja tavoitteita varten. Parantamisen varaa olisi sen suhteen, miten niissä on otettu huomioon tietyt kehityskulut, kuten uusi poliittinen kehys mukaan lukien Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuus ja sisäisten politiikkojen ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi on kiinnitettävä enemmän huomiota kehityksen ja turvallisuuden välisiin kytköksiin ja ulkoisten toimien yleiseen tavoitetasoon rauhan ja turvallisuuden suhteen.

Yhdenmukaisuutta tarvitaan yhden välineen eri osien sekä eri välineiden kesken ja eri avunantajien kanssa. Kaikkiaan väliarviointikertomuksen havainnot johdonmukaisuudesta ovat vaihtelevia. Välineiden sisäinen johdonmukaisuus todettiin tyydyttäväksi. Välineet olivat jossain määrin yhdenmukaisia keskenään, mutta ohjelmien suuri määrä johti joissakin tapauksissa päällekkäiseen toimintaan, etenkin kun oli kyse monitahoisesta yhteistyöstä edistyneempien kehitysmaiden kanssa. Lisäksi maantieteellisen ja temaattisen lähestymistavan vuorovaikutus johti toisinaan epäjohdonmukaiseen toimintaan maatasolla.

•Sidosryhmien kuuleminen

Laadittaessa väliarviointikertomuksen pohjana käytettyjä arviointiasiakirjoja järjestettiin kolmenlaisia sidosryhmien kuulemisia. Arvioijat toteuttivat tuhatkunta täysin tai osittain jäsenneltyä haastattelua EU:n virkamiesten sekä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden edustajien kanssa. Arviointiluonnoksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin useissa teknisissä työryhmissä, joissa oli osallistujia Euroopan parlamentista, neuvoston työryhmistä, jäsenvaltioiden komiteoista ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioista ja paikallisista viranomaisista. Avoin julkinen kuuleminen järjestettiin vuonna 2017. 12 Sidosryhmiltä kerättiin palautetta välineiden arvioinneissa tehdyistä havainnoista ja ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen. 13

Seuraavassa esitetään tiivistetysti sidosryhmien kuulemisen keskeinen anti.

Joustavuus: Sidosryhmät olivat sitä mieltä, että uusien rahoitusvälineiden olisi oltava joustavampia ennakoimattomien haasteiden ja kriisien edessä. Ne korostivat etenkin tarvetta helpottaa varojen siirtämistä alueelta toiselle ja eri apumuotojen välillä. Ne korostivat kuitenkin myös sitä, että joustavuuden lisääminen ei saisi johtaa ennakoitavuuden vähenemiseen, heikompaan omistajuuteen edunsaajamaassa tai herpaantumiseen pyrkimyksissä pitkän aikavälin kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Joustavuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi osa vastaajista kannatti riittävän suuria varauksia.

Johdonmukaisuus: Sidosryhmät pitivät välttämättömänä lisätä EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välistä sekä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäistä yhdenmukaisuutta. Jotkut korostivat tarvetta lisätä maantieteellisten ja temaattisten välineiden keskinäistä täydentävyyttä ja synergiaa. Toiset taas pitivät kestävän kehityksen tavoitteita sopivimpana perustana sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Useimmat suosittelivat, että EU ottaa johtavan roolin eri sidosryhmien keskinäisen täydentävyyden parantamiseksi sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella.

Osa vastaajista toi esiin päällekkäisyyksien riskin, kun samoja politiikan tavoitteita rahoitetaan eri välineistä. Vastaajat toivoivat myös eri välineiden selkeää erottelua korostaen samalla tarvetta huolehtia siitä, että maantieteellisissä ja temaattisissa ohjelmissa hyödynnetään eri alojen välisiä synergioita ja kytköksiä.

Täydentävyys: Tulevien välineiden rakenteen osalta sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien yhdistämisellä saadaan hyviä tuloksia. Ne korostivat sitä, että maantieteellisesti jäsenneltyjen välineiden arvo on siinä, että niillä voidaan käsitellä räätälöidysti kunkin kumppanimaan erityistarpeita. Tämä on ratkaisevan tärkeää, koska eri mailla on niin erilaisia haasteita ja tarpeita. Sidosryhmät arvostivat myös maailmanlaajuisia kohdennettuja toimia, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi kumppanuusvälineellä ja vakautta ja rauhaa edistävällä välineellä.

Yksinkertaistaminen: EU:ta kannustettiin voimakkaasti jatkamaan eri välineiden muodostaman kokonaisuuden yksinkertaistamista. EU:n olisi myös jatkettava toimia työläiden hallinto- ja varainhoitomenettelyjen yksinkertaistamiseksi. Kansalaisyhteiskunta ja paikallisviranomaiset painottivat, että nykyisillä menettelyillä ja säännöillä on suuri vaikutus niiden kykyyn lisätä osallistumistaan kehitysyhteistyöhön.

Vipuvaikutus: Sidosryhmät olivat samaa mieltä siitä, että innovatiivisilla rahoitusvälineillä voi olla merkittävä rooli julkisen ja yksityisen rahoituksen hankinnassa EU:n ulkoista apua varten. Rahoitusta yhdistävistä toimista hiljattain tehdyn arvioinnin 14 myönteisiä havaintoja vipuvaikutuksesta ja tällaisten välineiden tuomasta lisärahoituksesta pidettiin lupaavina. Kansalaisyhteiskuntaa edustavat vastaajat esittivät kuitenkin huolensa siitä, että yksityisen sektorin prioriteetit menevät kumppanimaissa köyhyyden vähentämisen tavoitteiden edelle.

Ydinturvallisuus, ydinmateriaalivalvonta mukaan luettuna, kuuluu Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan, joten tällä ehdotuksella ei voida vastata sidosryhmien esittämiin huolenaiheisiin. Kuitenkin varmistetaan tämän välineen johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen, jolla vastataan sidosryhmien tärkeimpiin huolenaiheisiin, muun muassa toteuttamalla ydinalan laaja-alaisempia tavoitteita täydentäviä toimia, lähinnä ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevia toimia, osana kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja kansainvälisen yhteistyön politiikkaa terveyden, maatalouden, teollisuuden ja sellaisten yhteiskunnallisten hankkeiden aloilla, joilla vastataan mahdollisen ydinonnettomuuden seurauksiin.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

Väliarviointikertomus ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat perustuivat pitkälti sarjaan riippumattomia arviointeja, jotka tehtiin vuosina 2016 ja 2017 (yksi arviointi jokaisesta välineestä). Samaan aikaan laadittiin riippumaton kertomus  15 kaikista väliarviointikertomuksen kattamista ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä, ja siinä esitettiin niitä koskevia keskeisiä päätelmiä.

Näiden kertomusten lisäksi OECD:n kehitysapukomitea teki vuonna 2012 vertaisarvioinnin 16 EU:n kehitysyhteistyöstä ja esitti suosituksia unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden järjestelmästä, säännöistä ja menettelyistä. Se esimerkiksi kehotti EU:ta jatkamaan yhteistyön yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista vähentämällä budjettikohtien lukumäärää, yhdenmukaistamalla kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja Euroopan kehitysrahaston sääntöjä, keventämällä hyväksymismenettelyjä ja lisäämällä alueellisten ja temaattisten ohjelmien keskinäistä yhdenmukaisuutta. EU:ta kehotettiin parantamaan toimintansa tuloksellisuutta, ajankohtaisuutta ja joustavuutta sekä ohjelmien tasolla että kaikissa välineissä. Kehotus koski erityisesti epävakaita ja kriisitilanteita, joissa OECD näki huomattavasti parantamisen varaa.

•Vaikutustenarviointi

Komissio toteutti vuonna 2018 vaikutustenarvioinnin 17 , joka kattaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen ”Globaali Eurooppa” kuuluvan ulkoisen toiminnan. Siinä käsiteltiin erityisesti ehdotuksia ulkoisen toiminnan muuttamiseksi merkittävästi muun muassa yhdistämällä useita välineitä yhdeksi laaja-alaiseksi välineeksi ja sisällyttämällä talousarvioon toimet, joita rahoitetaan nyt Euroopan kehitysrahastosta.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin myös, että useimmat välineet (lukuun ottamatta luonteeltaan hyvin erityisiä välineitä, kuten humanitaarinen apu, jossa noudatetaan puolueettomuuden periaatetta) olisi mahdollista yhdistää yhdeksi välineeksi. Tämä koskee seuraavia välineitä: yhteinen täytäntöönpanoasetus, kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan kehitysrahasto, Euroopan kestävän kehityksen rahasto, ulkoinen lainanantovaltuus, Euroopan naapuruusväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, takuurahasto, vakautta ja rauhaa edistävä väline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 18 ja kumppanuusväline. Erillisinä olisi pidettävä seuraavat välineet: liittymistä valmisteleva tukiväline, humanitaarinen apu, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarvio, merentakaisia maita ja alueita (mukaan lukien Grönlanti) koskeva väline, unionin pelastuspalvelumekanismi, EU:n vapaaehtoisapu, tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle, hätäapuvaraus ja uusi Euroopan rauhanrahasto.

Kuten komissio on huomauttanut 19 , ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden nykyinen järjestelmä on liian monimutkainen. Tätä näkemystä tuki kumppanien julkisen kuulemisen aikana antama palaute. Useiden välineiden yhdistäminen yhdeksi laaja-alaiseksi välineeksi tarjoaisi mahdollisuuden rationalisoida niiden hallinto- ja valvontajärjestelmät ja vähentäisi siten kaikkien sidosryhmien hallinnollista rasitetta. Yksinkertaistetun valvontajärjestelmän ansiosta asiaankuuluvat instituutiot saisivat paremman ja kattavamman kuvan EU:n ulkoisista menoista.

Yhdellä laaja-alaisella välineellä voitaisiin päästä maantieteellisesti ja temaattisesti kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, mikä helpottaisi eri politiikkojen täytäntöönpanoa alueilla, eri aloilla ja maailmanlaajuisesti. EU edistäisi johdonmukaista toimintaa ja yhteisvaikutuksia purkamalla temaattisia ja maantieteellisiä siiloja.

Sääntelyntarkastelulautakunta käsitteli vaikutustenarviointia 25. huhtikuuta 2018 ja antoi siitä myönteisen lausunnon 20 sillä varauksella, että arviointia mukautetaan lautakunnan suositusten mukaisesti. Tämän vuoksi arviota muutettiin

–antamalla enemmän tietoja uuden välineen hallintorakenteesta ja muun muassa päätöksentekomenettelyistä;

–selventämällä useita rahoituskysymyksiä, kuten rahoituksen perustasoa, alueellisten ja temaattisten toimien rajausta sekä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia Euroopan kehitysrahastosta; ja

–selostamalla, miten tulevat seuranta- ja arviointijärjestelmät toimisivat.

Lautakunnan lausuntoa ja sen johdosta vaikutustenarviointiin tehtyjä muutoksia selostetaan tarkemmin vaikutustenarvioinnin liitteessä 1.

•Yksinkertaistaminen

Komission yhtenä tärkeänä tavoitteena on yksinkertaistaa monivuotisen rahoituskehyksen sääntely-ympäristöä.

Useiden välineiden yhdistäminen yhdeksi laaja-alaiseksi välineeksi tarjoaisi mahdollisuuden rationalisoida hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja vähentäisi siten EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallinnollista rasitetta. Sen sijaan, että keskusteluja käytäisiin monenlaisista ohjelmasuunnitteluprosesseista, niissä voitaisiin keskittyä poliittisiin tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi toimet, jotka saavat kumulatiivista rahoitusta unionin eri ohjelmista, voitaisiin tarkastaa vain kerran, ja tämä tarkastus kattaisi kaikki mukana olevat ohjelmat ja niiden säännöt. Sen vuoksi ydinalan toimet sisällytetään uuteen NDICI-välineeseen ja ainoastaan ne ydinturvallisuuteen liittyvät toimet, joiden oikeusperustana on oltava jokin Euratomin perustamissopimuksen säännös, kuuluvat tämän välineen soveltamisalaan ja toteutetaan täysin johdonmukaisesti NDICI-välineen kanssa.

Mitä tulee sääntöjen yhdenmukaistamiseen, yhteisen täytäntöönpanoasetuksen säännösten sisällyttäminen uuteen välineeseen asettaisi yhdenmukaiset periaatteet sen kaikille osille, ja kumppaneiden ja täytäntöönpanijoiden olisi helpompi ymmärtää niitä. Nämä periaatteet joko otetaan osaksi tätä asetusta tai mukautetaan siihen, ja asetukseen sisällytetään johdonmukaisuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi viittauksia NDICI-välineeseen.

•Perusoikeudet

EU:n perustana on luja sitoutuminen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen ja suojelemiseen. EU tukee näitä oikeuksia ja periaatteita aktiivisesti omien rajojensa sisällä mutta myös suhteissaan kolmansiin maihin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Euroopan komissio ehdotti 2. toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa 21 , että naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle osoitetaan 89 500 000 000 euroa (käypinä hintoina) vuosiksi 2021–2027. Tästä määrästä 300 000 000 (käypinä hintoina) osoitetaan tähän välineeseen niiden ydinalan toimien täydentämiseksi, jotka kuuluvat Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio huolehtii toimiensa säännöllisestä seurannasta ja tarkastelee edistymistä tulosten saavuttamisessa. Komissio tekee 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 22 22 ja 23 kohdan mukaisesti väli- ja loppuarvioinnin. Sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava lähtökohtana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Arvioinneissa tarkastellaan välineen käytännön vaikutuksia sopivien indikaattoreiden perusteella ja analysoidaan, missä määrin välinettä voidaan pitää asianmukaisena, tuloksellisena ja tehokkaana, tuottaako se tarpeeksi EU:n lisäarvoa ja onko se johdonmukainen EU:n muiden politiikkojen kanssa. Arviointeihin sisällytetään kokemuksia, joiden avulla voidaan kartoittaa ongelmia tai mahdollisuuksia toimien tai niiden tulosten parantamiseksi tai niiden vaikutusten maksimoimiseksi.

Arviointien päätelmät ja niitä koskevat huomautukset toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

Edistymistä seurataan ehdotuksen tavoitteiden mukaan valituilla indikaattoreilla. Komissio toimittaa vuodesta 2022 alkaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

Arvioinnit on suoritettava ajoissa, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

•Maantieteellinen soveltamisala ja kolmansien maiden osallistuminen

Ehdotetun asetuksen soveltamisala on maailmanlaajuinen.

Valitessaan kumppaneita unionin ulkopuolelta komissio voi päättää tehdä tietyn toimen täytäntöönpanemiseksi yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kumppanimaiden ja muiden kolmansien maiden toimijoiden kanssa käyttäen välillistä hallinnointia, jos tämä on unionin edun ja kyseisen toimen tavoitteiden mukaista, varainhoitoasetuksen sääntöjä ja ehtoja noudattaen. Tämä valinta edellyttää komission päätöstä.

•Ehdotetun asetuksen säännökset

I OSASTO: YLEISET SÄÄNNÖKSET

II OSASTO – ASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

III OSASTO – LOPPUSÄÄNNÖKSET

2018/0245 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 23 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unionin tehtäviin kuuluu puolustaa ja edistää unionin arvoja ja etuja maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

(2)Jotta voitaisiin panna täytäntöön uusi kansainvälinen kehys, joka perustuu Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, globaalistrategiaan ja konsensukseen, asetuksella N:o …/…. (NDICI) olisi pyrittävä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuden varmistamiseen kokoamalla sen toimet yhteen tehokkaaseen välineeseen eri ulkosuhdepolitiikkojen täytäntöönpanon parantamiseksi.

(3)Tämän ohjelman eli ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen” tavoitteena olisi oltava tehokkaan ja toimivan ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun käyttöönoton ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen edistäminen kolmansissa maissa siten, että se perustuu ohjelman toimintoihin unionissa.

(4)Tämä asetus on osa kehystä, joka on laadittu yhteistyön suunnittelua varten, ja tämän asetuksen tarkoituksena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia.

(5)Jäsenvaltiot ovat ydinsulkusopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan allekirjoittajaosapuolia.

(6)Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi.

(7)Tässä välineessä olisi säädettävä toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi ja hyödynnettävä aiemmin asetuksen (EU) N:o 237/2014 24 nojalla tuettuja toimia, jotka liittyvät kolmansien maiden, erityisesti liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden ydinturvallisuuteen ja ydinmateriaalivalvontaan.

(8)Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi tarvittaessa perustuttava jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kuulemiseen ja kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

(9)Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen.

(10)Unionin ja yhteisön olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(11)Tässä asetuksessa vahvistetaan tämän välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 25 18 kohdan mukaisesti.

(12)Asetuksessa (EU) N:o …/…. (NDICI) säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä olisi tarvittaessa sovellettava tämän asetuksen täytäntöönpanoon, ja tämän asetuksen täytäntöönpanosäännösten olisi vastattava asetuksen (EU) N:o …/… (NDICI) täytäntöönpanosäännöksiä.

(13)Tähän asetukseen olisi sovellettava horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, talousarviotukea, erityisrahastoja, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 a artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltion toteutumiseen jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa liittyy yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden kannalta.

(14)Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.

(15)Tämän asetuksen vuotuisten tai monivuotisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden olisi oltava varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(16)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 26 , neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 27 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 28 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 29 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava tehokkain ja oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 30 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten on sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(17)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 31 mukaisesti.

(18)Viittauksia neuvoston päätöksen 2010/427/EU 32 9 artiklassa tarkoitettuihin unionin välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen ja siinä viitattuihin asetuksiin. Komission olisi varmistettava, että tämä asetus pannaan täytäntöön kyseisessä päätöksessä säädetyn Euroopan ulkosuhdehallinnon aseman mukaisesti.

(19)Jäljempänä esitetyissä suunnitelluissa toimissa olisi noudatettava huolellisesti unionin rajoittavissa toimenpiteissä vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävä, Euratomin perustamissopimukseen perustuva eurooppalainen ydinturvallisuusväline”.

Tässä asetuksessa vahvistetaan tämän ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Tavoitteet

1.Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun korkeaa tasoa ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kolmansissa maissa yhteisön toiminnan pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2.Tällä asetuksella pyritään 1 kohdan mukaisesti erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

a)toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen;

b)käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto sekä ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostaminen;

c)tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto.

3 artikla
Johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1.Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI, unionin muiden ulkoisen toiminnan ohjelmien ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.

2.Muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa osallistua tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällä asetuksella voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimenpiteiden rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällaisissa tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, mitä sääntöjä noudatetaan.

4 artikla
Talousarvio

Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 300 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

5 artikla
Toimintapoliittinen kehys

Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.

II OSASTO
ASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 artikla

Suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat

1.Tämän asetuksen mukainen yhteisön yhteistyö toteutetaan suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien perusteella.

2.Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden tai alueiden keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti ja siten, että se perustuu 5 artiklassa mainittuun toimintapoliittiseen kehykseen.

3.Suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muodostavat yhteistyön yleisen perustan, ja niissä esitetään tämän asetuksen mukaista yhteistyötä koskevat yhteisön tavoitteet ottaen huomioon asianomaisten maiden tarpeet, yhteisön ensisijaiset tavoitteet, kansainvälinen tilanne ja asianomaisten kolmansien maiden toiminta. Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on myös osoitettava yhteistyön tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden, erityisesti samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien kansainvälisten järjestöjen ja tärkeiden avunantajien ohjelmien ja aloitteiden kanssa.

4.Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa yksilöidään rahoitusta saavat ensisijaiset alat, erityistavoitteet, odotetut tulokset, tulosindikaattorit ja alustavat määrärahat sekä koko ohjelman tasolla että tavoitteittain.

5.Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien on perustuttava vuoropuheluun kumppanimaiden tai alueiden kanssa.

6.Komissio hyväksyy suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä noudattaen komissio tarkistaa kyseiset suuntaa-antavat ohjelmat ja tarvittaessa saattaa ne ajan tasalle.

7 artikla

Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet

1.Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja yksittäiset toimenpiteet, jotka perustuvat suuntaa-antavaan monivuotiseen ohjelmaan. Komissio voi myös hyväksyä erityistoimenpiteitä ja tukitoimenpiteitä.

Toimintasuunnitelmissa ja yksittäisissä toimenpiteissä yksilöidään kunkin toimen osalta tavoitteet, odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot, täytäntöönpanomenetelmät, talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot.

Toimi voidaan tarvittaessa hyväksyä yksittäisenä toimenpiteenä ennen suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman hyväksymistä tai sen jälkeen.

Kun on kyse ennakoimattomista ja asianmukaisesti perustelluista tarpeista, olosuhteista tai sitoumuksista, komissio voi hyväksyä erityistoimenpiteitä.

2.Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavissa tapauksissa:

a)toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;

b)erityistoimenpiteet, joita unionin rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;

c)tekniset muutokset edellyttäen, että tällaiset muutokset eivät merkittävällä tavalla vaikuta asianomaisen toimintasuunnitelman tai toimenpiteen tavoitteisiin, kuten:

i)täytäntöönpanomenetelmän muutos;

ii)varojen kohdentaminen uudelleen toimintaohjelmaan sisältyvien toimien välillä;

iii)toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden talousarvion korottaminen tai supistaminen enintään 20 prosentilla alkuperäisestä talousarviosta ja enintään 10 miljoonalla eurolla.

Kun on kyse monivuotisista toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, 3 kohdan a ja b alakohdassa sekä c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja ylärajoja sovelletaan vuositasolla.

Tämän kohdan nojalla hyväksytyistä toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä sekä teknisistä muutoksista on ilmoitettava 12 artiklassa tarkoitetulle komitealle kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

4.    Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa yhteisön on toimittava nopeasti, komissio hyväksyy tai muuttaa toimintasuunnitelmat tai toimenpiteet välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8 artikla
Tukitoimenpiteet

1.Unionin rahoitus voi kattaa tukimenot välineen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanossa tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ohjelmassa tarvittavaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä tietotekniikkajärjestelmät.

2.Jos tukimenot eivät sisälly 6 artiklassa tarkoitettuihin toimintasuunnitelmiin tai toimenpiteisiin, komissio hyväksyy tarvittaessa tukitoimenpiteitä. Unionin tukitoimenpiteille osoittama rahoitus voi kattaa:

a)selvityksistä, kokouksista, tiedotus- ja valistustoimista, koulutuksesta, valmistelusta, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta, julkaisutoiminnasta ja muusta hallinnollisesta tai teknisestä avusta, mukaan lukien tiedonhankintamatkat tai palkatut ulkopuoliset asiantuntijat, aiheutuvat menot, jotka ovat ohjelmasuunnittelun ja toimien hallinnoinnin kannalta välttämättömiä;

b)menot, jotka liittyvät tiedottamiseen ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedottaminen ja näkyvyys.

9 artikla
Yhteistyömenetelmät

Komissio panee tähän välineeseen perustuvan rahoituksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti joko suoraan omien yksiköidensä kautta tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kautta.

10 artikla
EU:n rahoituksen muodot ja toteutustavat

1.Unionin rahoitusta voidaan myöntää varainhoitoasetuksen mukaisissa muodoissa, joita ovat erityisesti:

a)avustukset;

b)palveluja ja tavaroita koskevat julkiset hankinnat;

c)palkatut ulkopuoliset asiantuntijat;

d)rahoitusta yhdistävät toimet.

2.Tämän asetuksen nojalla annettava tuki voidaan panna täytäntöön myös asetuksella (EU) N:o XXX/XXX NDICI perustettuun ulkosuhdetoimien takuujärjestelyyn sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja tällaisella tuella voidaan osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen. Asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI nojalla perustetusta ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä tuetaan myös neuvoston päätökseen 77/270/Euratom 33 perustuvia toimia.

Tästä asetuksesta rahoitettavien, ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimien rahoitusaste on 9 prosenttia.

3.Rahoitusasteita tarkistetaan kolmen vuoden välein tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivästä.

11 artikla
Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt

1.Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt ja kaikki oikeussubjektit, jotka ovat seuraavien maiden kansalaisia, sekä lisäksi kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet seuraaviin maihin tai seuraaville alueille:

a)jäsenvaltiot, asetuksessa (EU) (IPA III) luetellut tuensaajat ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet;

b)kumppanimaat asetuksen (EU) NDICI naapurialueilla;

c)kehitysmaat ja kehittyvät alueet, jotka sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean luetteloon virallisen kehitysavun saajista ja jotka eivät ole G20-ryhmän jäseniä, sekä neuvoston päätöksessä .../... (EU) määritellyt merentakaiset maat ja alueet;

d)virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvät kehitysmaat, jotka ovat G20-ryhmän jäseniä, sekä muut maat ja alueet silloin, kun asianomainen menettely liittyy unionin tämän asetuksen nojalla rahoittamaan toimeen, johon ne osallistuvat;

e)maat, joiden osalta komissio on vahvistanut ulkoisen rahoituksen vastavuoroisen saantimahdollisuuden; tämä mahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja kelpoisuusehtoja unionista ja sellaisista maista peräisin oleviin yksiköihin, jotka ovat tämän asetuksen mukaan osallistumiskelpoisia; komissio päättää vastavuoroisesta rahoituksensaantimahdollisuudesta ja sen kestosta asianomaista yhtä tai useampaa tuensaajamaata kuultuaan;

f)Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaat, kun on kyse virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvässä vähiten kehittyneessä maassa tai voimakkaasti velkaantuneessa köyhässä maassa täytäntöön pantavista sopimuksista;

g)muut kolmannet maat, joissa toteutetaan toimia suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden mukaisesti.

2.Kaikki tämän asetuksen nojalla rahoitettavat tavarat ja materiaalit voivat olla peräisin mistä tahansa 1 kohdassa tarkoitetusta maasta siinä vahvistetuin edellytyksin.

3.Tässä artiklassa vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat osallistumiskelpoisen toimeksisaajan tai mahdollisen alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eikä niillä rajoiteta kyseisten henkilöiden kansalaisuutta.

4.Toimissa, joiden rahoittamiseen osallistuu varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–viii luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisö tai jotka toteutetaan tällaisten yhteisöjen kanssa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, sovelletaan myös kyseisten yhteisöjen kelpoisuussääntöjä.

5.Jos avunantajat antavat rahoitusta komission perustamaan erityisrahastoon tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, sovelletaan kelpoisuussääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisen erityisrahaston perustamisasiakirjassa tai avunantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa, jos on kyse ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

6.Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan tämän asetuksen nojalla sekä jostakin toisesta unionin ohjelmasta, tällaisten ohjelmien mukaan osallistumiskelpoiset yksiköt katsotaan tukikelpoisiksi.

7.Tässä artiklassa vahvistettuja kelpoisuussääntöjä voidaan rajoittaa hakijoiden kansalaisuuden, maantieteellisen sijainnin tai luonteen taikka tavaroiden ja materiaalien alkuperän osalta, jos toimen erityisluonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano edellyttävät tällaisia rajoituksia.

8.Muiden kuin osallistumiskelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voidaan hyväksyä osallistumiskelpoisiksi kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, joissa palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden tai alueiden markkinoilla, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa toimen toteuttaminen olisi kelpoisuussääntöjen soveltamisen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

9.Paikallisen tuotantokyvyn sekä paikallisten markkinoiden ja hankintojen edistämiseksi paikalliset ja alueelliset toimeksisaajat asetetaan etusijalle, kun varainhoitoasetuksessa säädetään yhden ainoan tarjouksen perusteella tehtävästä hankinnasta. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisten ja alueellisten toimeksisaajien osallistumista edistetään mainitun asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

12 artikla
Seuranta, raportointi ja arviointi

1.Seuranta, raportointi ja arviointi suoritetaan asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI 31 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdan sekä 32 ja 36 artiklan mukaisesti.

2.Tämän asetuksen tavoitteen saavuttamista mitataan seuraavien indikaattorien perusteella:

a)laadittujen, käyttöönotettujen ja/tai tarkistettujen säädösten ja sääntelytoimien lukumäärä; ja

b)ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehtyjen suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvien tutkimusten lukumäärä.

III OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET

13 artikla
Komitea

1.Komissiota avustaa ydinturvallisuuskomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

14 artikla
Tiedotus, viestintä, julkisuus ja poikkeus näkyvyysvaatimuksista

Edellä 3 artiklan tavoitteeseen liittyvään tiedotukseen, viestintään ja julkisuuteen sekä poikkeukseen näkyvyysvaatimuksista sovelletaan asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI 36 ja 37 artiklaa.

15 artikla
Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva lauseke

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

16 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen määrärahoista voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen tämän asetuksen ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksyttyjen, erityisesti neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 soveltamisalaan kuuluvien toimien välillä.

2.Tämän asetuksen määrärahoista voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen mahdollisen seuraajan valmisteluun.

3.Määrärahoja voidaan 6 artiklassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi sisällyttää talousarvioon tarvittaessa vielä vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

17 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3Ehdotus/aloite liittyy

1.4Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.3Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.3Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävä, Euratomin perustamissopimukseen perustuva eurooppalainen ydinturvallisuusväline

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Ulkoiset toimet

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 34  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

☑ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa yhteisön toiminnan pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

EU:lla ja yhteisöllä on tällä alalla huomattavaa asiantuntemusta, jota on kertynyt paitsi Euroopan historian kautta myös unionissa toteutetuista ydinmateriaalivalvontatoimista ja onnistuneista politiikoista. Yhteisö on saanut tunnustettua kansainvälistä mainetta ydinturvallisuuden alalla ja erityisesti ydinmateriaalivalvonnan osalta, kun se on toteuttanut valvontaa EU:ssa ja tukenut Kansainvälisen atomienergiajärjestön toimintaa.

EU ja yhteisö voivat tarjota lisäarvoa välineidensä kautta kanavoitujen resurssien määrän, suhteellisen joustavien hallinnointikäytäntöjensä ja monivuotisen rahoituskehyksensä tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Komission väliarviointikertomuksessa 35 kymmenestä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineestä 36 , makrotaloudellisen rahoitusavun jälkiarviointikertomuksissa ja Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden väliarvioinnissa 37 todettiin, että ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet soveltuivat kaiken kaikkiaan hyvin tarkoitukseensa ja tavoitteiden saavuttamisesta oli positiivisia merkkejä. Kertomusten mukaan ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin tarvitaan lisää resursseja, koska niiden rahoitusta on hyödynnetty ääriään myöten.

Välineissä on määritelty niiden soveltamisala, tavoitteet ja menettelyt, joiden mukaisesti politiikkoja voidaan panna täytäntöön. Väliarviointikertomuksen mukaan välineiden mahdollisuuksia luova luonne mahdollistaa niiden käytön useimpia EU:n ulkoisen toiminnan tarpeita ja tavoitteita varten. Parantamisen varaa olisi sen suhteen, miten niissä on otettu huomioon tietyt kehityskulut, kuten uusi poliittinen kehys mukaan lukien Agenda 2030 -toimintaohjelman yleismaailmallisuus, muuttoliike-/pakolaiskriisi ja sisäisten politiikkojen ulkoinen ulottuvuus.

Väliarviointikertomuksessa todetaan positiivinen suuntaus tulosten saavuttamisen suhteen. Tulosten mittaamisessa havaittiin kuitenkin vaikeuksia. Välineiden seurantajärjestelmistä oli usein vajavaisesti tietoa. Puuttui tietoja (kuten vertailutaso) sen mittaamiseksi, ovatko jotkin välineen (etenkin vaativimmat) tavoitteet saavutettavissa, ja ymmärrys siitä, että monet ulkoiset tekijät (kuten kumppanimaan politiikat ja muut avunantajat) vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen.

Vaikka organisaation todettiin yleisellä tasolla toimivan tehokkaasti, tietyt osapuolet katsoivat, että joidenkin välineiden täytäntöönpano oli hallinnollisesti raskasta. Joissakin tapauksissa komission koettiin keskittyvän enemmän prosessiin kuin politiikan tavoitteisiin ja tuloksiin.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus unionin muiden ulkoisen toiminnan alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus 38 . Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti tämä merkitsee sitä, että huomioon on otettava kaikilla tasoilla (kansallisesti, EU:ssa, muissa maissa ja maailmanlaajuisesti) toteuttavien kestävän kehityksen politiikkojen vaikutus.

Lisäksi on pyrittävä synergiaan EU:n muiden ohjelmien toimien kanssa, jotta voidaan maksimoida yhdistettyjen toimien vaikutus.

Ehdotetun asetuksen nojalla rahoitettavien toimien olisi oltava yhdenmukaisia niiden toimien kanssa, joita rahoitetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä III, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen nojalla, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja ehdotetusta uudesta Euroopan rauhanrahastosta 39 , joka ei sisälly EU:n talousarvioon, sekä täydennettävä näitä toimia.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ kesto on rajattu 

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 40  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☑    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

–☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–☑ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komission seuranta- ja arviointijärjestelmissä keskitytään entistä enemmän tuloksiin. Seurantaan ja arviointiin osallistuu komission henkilöstöä sekä täytäntöönpanokumppaneita ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Edustustojen ja päätoimipaikan hankevastaavat seuraavat jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa täytäntöönpanokumppaneiden toimittamien tietojen perusteella säännöllisen raportoinnin osana ja tekevät mahdollisuuksien mukaan myös käyntejä täytäntöönpanopaikkoihin. Sisäisen seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa edistymisestä, ja vastuuhenkilöt voivat havaita todelliset ja potentiaaliset pullonkaulat ja tehdä tarvittavia korjauksia.

Lisäksi riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille annetaan tehtäväksi arvioida EU:n ulkoisia toimia kolmella eri tavalla. Arviointien avulla voidaan lisätä vastuuvelvollisuutta ja parantaa käynnissä olevia toimia. Niissä otetaan myös huomioon aiemmat kokemukset, joiden pohjalta tulevia politiikkoja ja toimia voidaan kehittää. Näissä järjestelmissä käytetään kansainvälisesti tunnustettuja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean arviointikriteerejä mukaan lukien (mahdollinen) vaikutus. Esimerkiksi kehitysyhteistyön hankkeista saadaan päätoimipaikan hallinnoimalla tulosperusteisella seurantajärjestelmällä (ROM) lyhyt ja rajattu kuva toimenpideotoksen laadusta. Riippumattomat ROM-asiantuntijat arvioivat (tarkasti jäsenneltyä ja standardoitua menettelyä käyttäen) hankkeita OECD:n kehitysapukomitean arviointikriteerien mukaisesti ja antavat suosituksia täytäntöönpanon parantamiseksi jatkossa.

Hankkeesta vastaava EU:n edustusto yleensä hallinnoi hanketason arviointeja, joissa laaditaan yksityiskohtaisempi analyysi ja joiden pohjalta vastuuhenkilöt voivat kehittää käynnissä olevia toimia ja valmistella uusia. Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille, joilla on temaattista ja maantieteellistä asiantuntemusta, annetaan tehtäväksi laatia kyseinen analyysi sekä kerätä palautetta ja näyttöä kaikilta sidosryhmiltä, etenkin lopullisilta edunsaajilta. Myös komissio laatii strategisia arviointeja politiikoistaan alkaen ohjelmasuunnittelusta ja strategiasta ja päätyen toimien täytäntöönpanoon tietyllä sektorilla (esim. terveys tai koulutus), tietyssä maassa tai tietyllä alueella taikka tietyn välineen osalta. Näistä arvioinneista on suurta apua muotoiltaessa politiikkoja ja suunniteltaessa välineitä ja hankkeita. Arvioinnit julkaistaan komission verkkosivuilla, ja neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitettävään vuosikertomukseen sisällytetään tiivistelmät niiden päätelmistä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointitavat

Hallintotapojen osalta päätöksessä ei tehdä olennaisia muutoksia, ja komission yksiköiden ja täytäntöönpanevien toimijoiden edeltävistä ohjelmista saama kokemus edistää parempia tuloksia tulevaisuudessa. Koska kumppanimaat sopeutuvat vielä nykyiseen oikeudelliseen kehykseen ja INSC-välineen ohjelmien toteutus on vasta varhaisessa vaiheessa, jatkuvuus olisi turvattava niin pitkälti kuin mahdollista.

Jotta asetuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, sen nojalla rahoitettavat toimet pannaan täytäntöön komission päätoimipaikan ja/tai unionin edustustojen suoraan hallinnoimina tai uuden varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa välillisesti hallinnoiden.

Kuten uuden varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetään, välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että EU:n taloudellisten etujen suoja on vastaavan tasoinen kuin suorassa hallinnoinnissa. Kyseisten yhteisöjen järjestelmistä ja menettelyistä tehdään pilareihin perustuva ennakkoarviointi noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja ottaen asianmukaisesti huomioon toiminnan luonne ja siihen liittyvät taloudelliset riskit. Täytäntöönpanon niin edellyttäessä tai jos vuotuisissa toimintakertomuksissa on esitetty varaumia määritetään ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelmat, joihin liittyy erityisiä riskejä vähentäviä toimenpiteitä. Täytäntöönpanon yhteydessä voidaan lisäksi toteuttaa komission määräämiä tarvittavia valvontatoimenpiteitä.

Välineessä on tarkoitus mahdollistaa välillisen hallinnoinnin tehtävien antaminen kumppanimaille tai niiden nimeämille elimille. Tällaista kumppanimaan välillistä hallinnointia voidaan toteuttaa eriasteisesti. Hallinnointitehtävä voidaan siirtää sille osittain niin, että komissio tarkastaa etukäteen kumppanimaan päätökset ja suorittaa maksut kumppanimaan puolesta, jolloin uuden varainhoitoasetuksen 154 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaan ei vaadita pilareihin perustuva ennakkoarviointia. Tehtävä voidaan siirtää kumppanimaalle myös kokonaan, jolloin se voi pilareihin perustuvan ennakkoarvioinnin jälkeen panna toimia täytäntöön käyttäen omia arviointijärjestelmiään ja -menettelyjään ilman täytäntöönpanoon kohdistuvia komission ennakkotarkastuksia.

Sisäisen valvonnan rakenteet

Sisäinen valvonta-/hallinnointiprosessi on suunniteltu niin, että sillä voidaan kohtuudella varmistaa niiden tavoitteiden saavuttaminen, jotka liittyvät toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuteen sekä lainsäädännön ja menettelyjen noudattamiseen.

Tuloksellisuus ja tehokkuus

Varmistaakseen operaatioidensa tuloksellisuuden ja tehokkuuden (ja alentaakseen ulkoisen avun toimintaympäristölle ominaista korkeaa riskitasoa) täytäntöönpanoyksiköt soveltavat jatkossakin kaikkien välineidensä osalta räätälöityä avun hallinnointikehystä kaikkien muiden komission strategiseen politiikanteko- ja suunnitteluprosessiin, sisäiseen tarkastukseen ja sisäisen valvonnan normeihin liittyvien vaatimusten lisäksi. Hallinnointikehys kattaa seuraavat:

–    ulkoisen avun hallinnointivastuun siirtäminen suurimmaksi osaksi EU:n edustustoille;

–    taloudellisen vastuun selvä ja virallistettu delegointi (valtuutetulta tulojen ja menojen hyväksyjältä, joka on pääjohtaja) edustuston päällikölle päätoimipaikassa sijaitsevan edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän (johtaja) edelleenvaltuutuksella;

–    säännöllinen raportointi EU:n edustustoista päätoimipaikkaan (ulkoisen avun hallinnointiraportit), mukaan lukien edustuston päällikön vuosittain laatima tarkastuslausuma;

–    perusteellinen koulutusohjelma sekä päätoimipaikan että EU:n edustustojen henkilöstölle;

–    merkittävä tuki ja ohjaus päätoimipaikalta edustustoille (myös internetin välityksellä);

–    säännölliset valvontakäynnit edustustoihin 3–6 vuoden välein;

–    hanke- ja ohjelmasyklin hallintamenetelmä, joka sisältää laatua tukevia välineitä muun muassa toimen suunnittelua, sen toteutustavan, rahoitusmekanismin ja hallinnointijärjestelmän määrittelyä sekä mahdollisten täytäntöönpanokumppaneiden arviointia ja valintaa varten; tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet ohjelman ja hankkeiden hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien hankkeiden säännöllinen ulkoinen seuranta paikalla; ja järkevät arviointi- ja tarkastusosiot. Sääntöjä pyritään yksinkertaistamaan laajentamalla yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja hyödyntämällä vastavuoroisesti kumppaniorganisaatioiden tarkastustyötä. Tarkastuskäytäntöjä eriytetään jatkossakin riskitason mukaan.

Tilinpäätösraportointi ja kirjanpito

Täytäntöönpanoyksiköt noudattavat jatkossakin kirjanpidolle ja varainkäytön raportoinnille asetettuja tiukkoja vaatimuksia ja käyttävät komission suoriteperusteista kirjanpitojärjestelmää (ABAC) ja ulkoisen avun erityisvälineitä, kuten yhtenäistä hallintotietojärjestelmää (CRIS) ja sen seuraajaa (OPSYS).

Asiaa koskevan lainsäädäntö- ja menettelykehyksen noudattamiseen liittyvät valvontamenetelmät kuvaillaan kohdassa 2.3 (Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi).

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tämän rahoitusvälineen toimintaympäristölle ovat ominaisia seuraavat riskit, jotka voivat johtaa tukivälineen tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen, optimaalista heikompaan varainhoitoon ja/tai asiaa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen (laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät virheet):

–    taloudellinen/poliittinen epävarmuus ja/tai luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, erityisesti epävakaissa valtioissa;

–    puutteet kumppanimaiden institutionaalisissa ja hallinnollisissa valmiuksissa voivat vaikeuttaa ja viivästyttää toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa;

–    maantieteellisesti hajallaan olevien (mahdollisesti monia valtioita/hallintoalueita/alueita kattavien) hankkeiden ja ohjelmien seuranta, varsinkin paikalla suoritettavat seurantatoimet, voivat osoittautua logistiikan/resurssien suhteen ongelmallisiksi;

–    mahdollisten kumppaneiden/edunsaajien kirjavuus ja erot niiden sisäisen valvonnan rakenteissa ja valmiuksissa voivat hajauttaa niitä resursseja, joita komissiolla on käytettävissä täytäntöönpanon tukemiseen ja seurantaan, ja siten heikentää niiden tuloksellisuutta ja tehokkuutta;

–    ulkoisen avun täytäntöönpanon tuloksista ja vaikutuksista kumppanimaissa käytettävissä olevien tietojen huono laatu ja vähyys voivat heikentää komission kykyä raportoida ja vastata tuloksista.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Sisäisen valvonnan/hallinnon kustannukset ovat noin 4 prosenttia arviolta 12,78 miljardin euron vuotuisesta keskimäärästä, joka on varattu kaikkiin (operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta vuosina 2021–2027. Tässä valvontakulujen laskelmassa on otettu huomioon ainoastaan komission kulut eikä jäsenvaltioiden tai yhteisöjen kuluja, joille tehtäviä on siirretty. Yhteisöt, joille tehtäviä on siirretty, voivat pidättää varoista enintään 7 prosenttia hallintomenoja varten, mistä osa voidaan käyttää valvontatarkoituksiin.

Näissä hallinnointikuluissa on huomioitu koko henkilöstöstä (päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista aiheutuvat menot.

Hallintomenojen suhde operatiivisiin menoihin saattaa pienentyä ajan kuluessa uuden välineen parempien ja yksinkertaisempien järjestelyjen myötä; näiden järjestelyjen perustana ovat muutokset, jotka otetaan käyttöön uudella varainhoitoasetuksella. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.

Vaikka hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä noudattamisen valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan välttämättömiä välineen tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja tehokkaasti niin, että noudattamatta jättämisen riski jää mahdollisimman pieneksi (alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella.

Asiassa sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin oletettu taso

Tämän rahoitusvälineen sääntöjenmukaisuutta koskevana tavoitteena on säilyttää perinteinen sääntöjen rikkomisen riskitaso (virhetaso), joka on alle 2 prosenttia. Kyseessä on jäännösvirheen nettoaste usean vuoden perusteella ja sen jälkeen, kun päätökseen vietyihin sopimuksiin on tehty kaikki suunnitellut tarkastukset ja korjaukset. Perinteisesti tämä on tarkoittanut 2–5 prosentin arvioitua virhetasoa, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin laskee vuosittain satunnaisotannalla tarkastettavaksi valituista toimista vuotuista tarkastuslausumaa (DAS) varten. Komissio pitää tasoa alhaisimpana saavutettavissa olevana virhetasona, kun otetaan huomioon toimintaympäristön suuret riskit ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta koituva hallinnollinen rasitus ja siltä vaadittava kustannustehokkuus. Jos havaitaan puutteita, toteutetaan kohdennettuja korjaavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan pienin virhetaso.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Ottaen huomioon toimintaympäristön monet riskit, järjestelmissä on varauduttava noudattamiseen liittyvien virheiden (sääntöjenvastaisuuksien) mahdollisesti suureen määrään transaktioissa ja kehitettävä tehokkaat menetelmät virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi maksuprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa painotetaan enimmäkseen monivuotisia ennakkotarkastuksia, joita sekä ulkoiset tarkastajat että komission edustustojen henkilöstö tekevät vuosittain ennen hankkeiden loppumaksujen suorittamista. Näiden lisäksi tehdään vielä joitakin jälkitarkastuksia. Noudattamista koskeva valvonta muodostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

Ehkäisevät toimenpiteet

- apua hallinnoivalle henkilöstölle ja tarkastajille annettava pakollinen peruskoulutus petoksiin liittyen;

- ohjeistus (myös internetin välityksellä), mukaan lukien jo käytössä olevat menettelykäsikirjat, kuten DEVCOn varainhoidon työkalupakki täytäntöönpanokumppaneille;

- ennakkoarviointi, jolla varmistetaan, että kyseisiä varoja yhteisesti ja hajautetusti hallinnoivilla viranomaisilla on käytössä asianmukaiset petostentorjuntajärjestelmät väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi EU:n varojen hallinnoinnissa;

- kumppanimaassa käytössä olevien petostentorjuntamekanismien ennakkoarviointi osana julkisen varainhoidon arviointia ehtona budjettituen saamiselle (toisin sanoen aktiivinen sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, pätevät valvontaviranomaiset, tuomioistuinlaitoksen riittävät valmiudet sekä tehokkaat toiminta- ja seuraamusmekanismit);

Havaitsemista helpottavat ja korjaavat toimenpiteet

- komission henkilöstön tekemät transaktioiden ennakkotarkastukset;

- sekä pakolliset että riskiperusteiset, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät, tarkastukset;

- (riskiperusteiset) jälkitarkastukset ja takaisinperintä;

- EU:n rahoituksen jäädyttäminen vakavissa petostapauksissa, joihin kuuluu laajamittainen korruptio, kunnes viranomaiset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien petosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa;

- varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä;

- sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen tai sopimuksen irtisanominen;

- poissulkemismenettely.

Asianomaisten yksiköiden petostentorjuntastrategioita tarkistetaan säännöllisesti, ja niitä mukautetaan tarpeen mukaan kunhan uusi koko komissiota koskeva petostentorjuntastrategia on julkaistu, sen varmistamiseksi, että

- EU:n varojen käyttöön suunnitellut kolmansien maiden järjestelmät tuottavat merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäisrahoitus);

- tarpeen mukaan voidaan perustaa verkkoryhmiä ja ottaa käyttöön riittävät tietotekniset välineet ulkoiseen apuun liittyvien petostapausten analysointia varten.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve 46

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    ◻    vaikutukset omiin varoihin

–    ◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(1)    COM (2018) 321 final.

(2)    COM/2018/092 final.

(3)    SWD (2018) 337.

(4)     https://ec.europa.eu/europeaid/mid-term-review-report-external-financing-instruments_en  

(5)    COM(2018) 460 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta, .

(6)    COM (2018) 465 final, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta.

(7)    COM(2018) 461 final, ehdotus neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (’MMA-assosiaatiopäätös’).

(8)    C(2018) 3800 final, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotus neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.

(9)    Väliarviointikertomus (COM(2017) 720) final perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa alaviitteessä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Väliarviointikertomus, valmisteluasiakirjat ja riippumattomat arvioinnit ovat nähtävissä seuraavassa osoitteessa: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(10)    Kyseiset kymmenen välinettä ovat: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan kehitysrahasto (EKR), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP), demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (INSC), Grönlantia koskeva päätös ja yhteinen täytäntöönpanoasetus.

(11)     http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016DC0584   

(12)     https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(13)    Lisätietoja julkisesta kuulemisesta: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(14)    Ks. https://ec.europa.eu/europeaid/evaluation-blending_en

(15)    Ks. https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(16)     http://www.oecd.org/dac/peer-reviews/europeanunion2012dacpeerreviewmainfindingsandrecommendations.htm  

(17)    SWD (2018) 337.    Täydennetään myöhemmin

(18)    Lukuun ottamatta sellaisia ydinalan toimia, joiden osalta on noudatettava Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

(19)    Erityisesti keskusteluasiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (kesäkuu 2017) ja komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle (helmikuu 2018).

(20)    Täydennetään myöhemmin

(21)    COM (2018) 321, 2.5.2018.

(22)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(23)    Täydennetään myöhemmin lausunnon viitetiedoilla

(24)    Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).

(25)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(27)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(28)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(29)    EUVL L 283, 31.10.2017, C , , s. 1. .

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(32)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(33)    Neuvoston päätös 77/270/Euratom, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9).

(34)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(35)    Väliarviointikertomus (COM(2017) 720) final perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa alaviitteessä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Väliarviointikertomus, valmisteluasiakirjat ja riippumattomat arvioinnit ovat nähtävissä seuraavassa osoitteessa: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(36)    Kyseiset kymmenen välinettä ovat: kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan kehitysrahasto (EKR), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP), demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (INSC), Grönlantia koskeva päätös ja yhteinen täytäntöönpanoasetus.

(37)     http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016DC0584

(38)     https://ec.europa.eu/europeaid/policies/policy-coherence-development_en

(39)    C(2018) 3800 final, Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotus neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.

(40)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(41)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(42)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(43)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(44)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(45)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46)    Resurssit jaetaan EU:n edustustoihin komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon 20 päivänä joulukuuta 2010 tekemän palvelutasosopimuksen mukaisesti.

(47)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(48)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(49)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.