EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel14.6.2018

COM(2018) 461 final

2018/0244(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä
(”MMA-assosiaatiopäätös”)

{SWD(2018) 337 final}
{SEC(2018) 310 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus liittyy vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen, jota on hahmoteltu komission tiedonannoissa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia 1 . Tiedonannoissa esitetään päätavoitteet ja yleinen budjettikehys EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmille, joita rahoitetaan otsakkeesta ”Naapurialueet ja muu maailma”. Yksi päätavoitteista on neuvoston päätöksen antaminen merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä.

Merentakaiset maat ja alueet (MMA:t) ovat olleet Euroopan unioniin (EU) assosioituja siitä asti, kun Rooman sopimus tuli voimaan. Kyseiset 25 saarta, jotka sijaitsevat Atlantilla, antarktisella ja arktisella alueella, Karibialla, Intian valtameressä ja Tyynellämerellä 2 , eivät ole suvereeneja valtioita vaan riippuvuussuhteessa neljään EU:n jäsenvaltioon: Tanskaan, Ranskaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Alankomaihin.

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Tästä syystä päätösehdotusta ei sovelleta 12:een merentakaiseen maahan ja alueeseen, jotka ovat sidoksissa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Kolmentoista jäljelle jäävän MMA:n assosiaatio unioniin perustuu perustuslaillisiin suhteisiin, jotka niillä on kyseisten kolmen jäsenvaltion kanssa: Tanska, Ranska ja Alankomaat.

Neuvoston päätös 2013/755/EU 3 (MMA-assosiaatiopäätös) kattaa MMA:iden (mukaan lukien Grönlanti), niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja Euroopan unionin väliset suhteet. Siinä hahmotellaan erityissuhde, joka MMA:illa on EU:n kanssa osana ”EU:n perhettä”, ja oikeudellinen kehys, jota sovelletaan niihin. Nykyisen MMA-assosiaatiopäätöksen pääasiallinen rahoituslähde on 11. Euroopan kehitysrahasto (EKR), joka kattaa MMA:iden hallintoalue- ja aluekohtaisten ohjelmien ohjelmasuunnittelun ja rahoituksen, lukuun ottamatta Grönlantia, jonka osalta on olemassa EU:n talousarviosta rahoitettu erityinen päätös.

Kalastussopimus 5 allekirjoitettiin 13. maaliskuuta 1984. Neljännen kalastuspöytäkirjan välitarkistuksen jälkeen Eurooppa-neuvosto katsoi vuonna 2003, että järjestelyssä olisi otettava huomioon kalastuksen merkitys ja Grönlannin rakenteelliset kehitysongelmat. Unionin, Grönlannin ja Tanskan vuonna 2006 antamassa yhteisessä julistuksessa 6 esitetään uuden kumppanuuden yhteiset tavoitteet. Se muodosti poliittisen perustan neuvoston päätökselle 2006/526/EY 7 , jossa määriteltiin puitteet yhteistyölle vuosiksi 2007–2013. Neuvoston päätös 2014/137/EU 8 kattaa nyt vuodet 2014–2020 ja on EU:n, Grönlannin ja Tanskan vuonna 2015 antaman yhteisen julistuksen mukainen. Kyseisessä julistuksessa vahvistetaan osapuolten väliset läheiset suhteet.

MMA-assosiaatiopäätöstä ja Grönlanti-päätöstä ei voida sisällyttää uuteen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen tai muuhun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen. Tämä johtuu siitä, että niihin molempiin sovelletaan erityistä hyväksymismenettelyä, ja kumpikin on neuvoston yksimielisesti Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen tekemä päätös 11 . Ohjelmien lukumäärän yksinkertaistamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että molemmat päätökset yhdistetään yhdeksi päätökseksi, joka kattaa kaikki MMA:t, myös Grönlannin.

Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artikla on MMA-päätöksen ja Grönlanti-päätöksen oikeusperusta. EKR:n ottamisesta talousarvioon tehdyn ehdotuksen jälkeen sekä Grönlannin että muiden MMA:iden rahoituksen olisi tultava uudesta otsakkeesta 6 ”Naapurialueet ja muu maailma”.

·hallinnoinnin yhtenäisyys – kun kaikilla MMA:illa on sama rahoituksen lähde (EU:n talousarvio), luodaan synergioita ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa;

·vahvistetut yhteiset tavoitteet;

·yksinkertaistettu ja johdonmukainen oikeudellinen kehys;

·MMA:iden profiilin nostaminen ryhmänä.

Koska molemmat päätökset on katsottu ”tarkoitukseen sopiviksi”, johtavana periaatteena on säilyttää hyvin toimivat käytännöt ja parantaa niitä, jotka haittaavat kumppanien valmiuksia toimia tuloksellisesti politiikkojensa ja painopisteidensä perusteella. Toisaalta asianomaiset jäsenvaltiot ovat lujasti vaatineet nykyisen MMA-päätöksen rakenteen ja säännösten säilyttämistä.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Eurooppa 2030 -strategia 14 tarjoaa vertailukohdan johdonmukaisuudelle kaikilla politiikka-aloilla kun on kyse energiatehokkuudesta ja sen myötävaikutuksesta energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Lisäksi varmistetaan johdonmukaisuus Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Ehdotuksen nojalla rahoitettavien toimien olisi oltava johdonmukaisia niiden toimien kanssa, jotka rahoitetaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja ehdotetusta uudesta Euroopan rauhanrahastosta. Humanitaaristen toimien rahoitus ei kuuluisi tämän ehdotuksen soveltamisalaan, sillä niitä rahoitetaan jatkossakin humanitaarisen avun välineestä 16 .

Komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetettiin kunnianhimoisempi tavoite ilmastotoimien valtavirtaistamiseksi kaikissa EU:n ohjelmissa. Kokonaistavoitteena on, että 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahasta kohdennetaan ilmastotavoitteisiin. Ohjelman vaikutusta kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio esittää jatkossakin vuosittain tiedot maksusitoumusmäärärahoista vuotuisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman mahdollisuuksia edistää täysimittaisesti ilmastotavoitteiden saavuttamista komissio pyrkii yksilöimään asianmukaiset toimet ohjelman valmistelun, täytäntöönpanon, tarkastelun ja arvioinnin aikana.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

MMA-päätös perustuu SEUT-sopimuksen neljänteen osaan. Assosiaation yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyt on vahvistettu SEUT-sopimuksen 203 artiklaan perustuvissa neuvoston päätöksissä. Kyseisen artiklan mukaan tällaiset säädökset annetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Grönlantiin sovelletaan SEUT-sopimuksen 198–204 artiklaa, jollei SEUT-sopimukseen liitetyn, Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan N:o 34 erityismääräyksistä muuta johdu.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Komission lainsäädäntöehdotukseen sisältyvä lähestymistapa MMA:iden kanssa tehtävään yhteistyöhön noudattaa kumppanuuden, täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteita. Siinä ehdotetaan, että EU:n MMA:ille antama rahoitusapu perustuisi ohjelma-asiakirjoihin, joista MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio olisivat yhdessä vastuussa ja joissa määriteltäisiin unionin ja MMA:iden yhteistyöstrategiat. Yhteistyöstrategiat perustuisivat MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten vahvistamiin kehitystavoitteisiin, -strategioihin ja -painopisteisiin. Komissio, MMA:t ja niiden jäsenvaltiot työskentelisivät tiiviisti yhdessä ja päättäisivät toimista kunnioittaen täysin kunkin kumppanin institutionaalisia, oikeudellisia ja rahoitusta koskevia toimivaltuuksia.

Rajoittamatta komission oikeuksia MMA:iden viranomaiset olisivat ensisijaisesti vastuussa yhteistyöstrategian puitteissa sovittujen toimien toteuttamisesta. Komissio vastaisi ohjelmia ja hankkeita koskevien yleisten sääntöjen ja edellytysten laatimisesta.

•Suhteellisuusperiaate

SEUT-sopimuksen 198 ja 199 artiklan nojalla assosiaatio tarjoaa edelleen kokonaisvaltaisen kumppanuuden, joka käsittää institutionaalisen kehyksen ja kauppaa koskevat järjestelyt ja kattaa monia yhteistyöaloja, samoin kuin perusperiaatteet, joita sovelletaan unionin rahoitusapuun MMA:ille.

Kun otetaan huomioon MMA:iden erityispiirteet ja niiden erityinen suhde EU:hun, uusi säädös, jota sovelletaan kaikkiin MMA:ihin ja joka kattaa poliittisen ja oikeudellisen kehyksen ja sen, kuinka yhteistyö olisi pantava täytäntöön, varmistaa tehokkuuden, yhteisten tavoitteiden vahvistamisen ja johdonmukaisuuden samoin kuin MMA:iden näkyvyyden ryhmänä. Tähän ehdotukseen sisältyy lähestymistapa, joka on joustava ja sovitettu kunkin MMA:n tilanteeseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Kertomuksessa, jonka komissio hyväksyi joulukuussa 2017 19 , arvioitiin, olivatko nämä kymmenen välinettä edelleen tarkoitukseen sopivia, jotta voidaan varmistaa EU:n avun tehokas täytäntöönpano. Se koostui yleisarviosta ja kymmenestä yksittäisestä komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta, joissa arvioitiin kutakin rahoitusvälinettä ulkopuolisten konsulttien vuosina 2016–2017 tekemien arvioiden perusteella.

Kaiken kaikkiaan väliarviointikertomuksessa todettiin, että ulkoisen rahoituksen välineet olivat tarkoitukseen sopivia, suurelta osin EU:n tavoitteiden ja kumppanimaiden tarpeiden mukaisia ja riittävän joustavia, jotta niillä voidaan tukea ja mahdollistaa kehittyvän poliittisen kehyksen täytäntöönpano. Välineiden ja prosessien suuren lukumäärän katsottiin kuitenkin heikentävän EU:n ulkoisten toimien yleistä johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä. Lisäksi todettiin, että synergiaa ja täydentävyyttä ei hyödynnetä täysimääräisesti.

•Sidosryhmien kuuleminen

Suhteista MMA:ihin, Grönlanti mukaan luettuna, keskusteltiin vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan teemakohtaisen istunnon aikana 16. EU–MMA-foorumissa, joka järjestettiin Brysselissä 23. helmikuuta 2018. Niitä käsiteltiin myös MMA:iden assosiaation (OCTA) teettämässä, vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevasta keskustelusta ja sen vaikutuksista MMA:ihin laaditussa tausta-asiakirjassa 22 .

Lisäksi ulkoisten rahoitusvälineiden, mukaan lukien Grönlanti-päätös ja 11. EKR, ulkoisen arvioinnin aikana järjestettiin avoin julkinen kuuleminen 23 , joka kesti 12 viikkoa ja päättyi 3. toukokuuta 2017. Kuulemisessa kerättiin myös alustavia näkemyksiä tuleviksi ulkoisen rahoituksen välineiksi. Kuuleminen toteutettiin i) verkkokyselynä, joka sisälsi joitakin kysymyksiä palautteenannon helpottamiseksi, ja ii) tapaamisina tärkeimpien sidosryhmien kanssa.

Kuulemisen aikana käsiteltiin seuraavia kysymyksiä:

OCTA:n teettämän tausta-asiakirjan mukaan MMA:t yleisesti ottaen katsovat, että nykyinen MMA-assosiaatiopäätös on tuottanut hyviä tuloksia ja että se on hyvä oikeudellinen väline, joka ei edellytä merkittäviä muutoksia. Tuleva MMA:iden ja EU:n välinen yhteistyö hyötyisi keskittymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Suhteita voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa erillisen, talousarvioon sisältyvän MMA-välineen ja siihen liittyvien asianmukaisten sääntöjen avulla, mikä mahdollistaisi yksinkertaisen, joustavan ja sujuvan ohjelmasuunnittelun. EKR:n sisällyttäminen EU:n talousarvioon olisi tervetullutta, jos tietyt EKR:n joustavuuteen liittyvät ominaisuudet voitaisiin säilyttää. Eräät MMA:t kehottivat lisäämään taloudellista tukea erityisten maantieteellisten piirteidensä ja EU-perheeseen kuulumisensa vuoksi.

Tätä näkemystä tukivat jäsenvaltiot, jotka katsovat, että MMA-assosiaatiopäätös muodostaa oikean perustan MMA:iden ja EU:n väliselle yhteistyölle, vaikka täytäntöönpanoon on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tausta-asiakirjassa todettiin myös, että jäsenvaltiot kannattivat erityistä talousarvioon sisältyvää välinettä, kunhan siihen liittyvät säännökset olisivat edelleen tarkoituksenmukaisia, ja erityisesti, että budjettitukiväline ja monivuotisuutta koskeva periaate säilytetään.

•Ulkopuoliset asiantuntijat

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarvioinnissa todettiin myös, että suurin osa välineistä voitaisiin yhdistää, lukuun ottamatta niitä, joilla oli hyvin erityinen oikeusperusta tai tavoitteet. Välineitä, jotka voitaisiin yhdistää, olivat kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan kehitysrahasto, Euroopan naapuruusväline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, vakautta ja rauhaa edistävä väline ja kumppanuusväline. Erillisinä olisi pidettävä humanitaarinen apu; yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan talousarvio; osa välineestä ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten; merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti); unionin pelastuspalvelumekanismi; liittymistä valmisteleva tukiväline; EU:n vapaaehtoisapu; tuki Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle; hätäapuvaraus ja Euroopan rauhanrahasto.

Sääntelyntarkastelulautakunta käsitteli vaikutustenarviointia 25. huhtikuuta 2018 ja antoi siitä myönteisen lausunnon huomautuksin.

•Yksinkertaistaminen

Lisäksi (mahdollisuuksien mukaan) EKR:n erityispiirteiden, kuten monivuotisuutta koskevan periaatteen, siirtäminen merkitsee entistä yksinkertaisempia ja joustavampia menettelyjä, jotka eivät aiemmin olleet Grönlannin käytettävissä. Näin ollen ehdotettu päätös yksinkertaistaa nykyisten välineiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmää.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

MMA:iden kanssa tehtävään yhteistyöhön varataan nykyaikaisesta talousarviosta unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia, annettujen komission tiedonantojen 25 mukaisesti 500 miljoonaa euroa otsakkeessa ”Naapurialueet ja muu maailma”.

Tässä päätöksessä säädetään, että MMA:iden assosiaatioon kohdennetaan yhteensä 500 000 000 euroa (käypinä hintoina). Tästä määrästä 225 000 000 euroa osoitetaan Grönlannille ja 225 000 000 euroa muille MMA:ille. Määrät sisältävät 159 000 000 euroa hallintoaluekohtaisille ohjelmille ja 66 000 000 euroa alueellisille ohjelmille. Lisäksi alueensisäinen 15 000 000 miljoonan euron määräraha on kaikkien MMA:iden, myös Grönlannin, käytettävissä. Tekniseen apuun aiotaan kohdentaa 22 000 000 euroa uuden päätöksen mukaisesti. Lisäksi päätökseen sisältyy kohdentamaton 13 000 000 euron määrä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Täytäntöönpanossa, seurannassa, arvioinnissa ja raportointijärjestelyissä noudatetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä vahvistettuja sääntöjä, ellei päätöksessä toisin mainita.

•Päätösehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Koska MMA-päätös ja Grönlanti-päätös yhdistetään, kaikki alat, jotka ovat samankaltaisia tai jotka tarjoavat synergiaetuja, yhdistetään. Nykyisen MMA-päätöksen rakenne ja useimmat sen säännökset säilytetään tarpeen mukaan, painotetaan unionin suhteisiin ja yhteistyöhön Grönlannin kanssa liittyviä erityispiirteitä, kuten tavoite säilyttää unionin, Grönlannin ja Tanskan väliset läheiset ja kestävät suhteet, Grönlannin geostrategisen aseman tunnustaminen, poliittinen vuoropuhelu ja mahdollinen yhteistyö arktiseen alueeseen liittyvissä kysymyksissä ja elintarviketurva. Näin säilytetään Grönlanti-päätöksen saavutukset.

Uuden MMA-päätöksen rakenteen olisi oltava samanlainen ja sen poliittiset, kauppaa ja yhteistyötä koskevat pilarit samat kuin nykyisessä päätöksessä. Tärkeimpiä muutoksia ovat seuraavat:

·Päätösehdotuksessa otetaan huomioon seuraukset, joita Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan erolla Euroopan unionista on, ja se, että SEUT-sopimuksen neljännessä osassa vahvistettuja erityisjärjestelyjä ei enää sovelleta kahteentoista Ison-Britannian MMA:han. 

·Muodolliselta kannalta katsottuna tekstiä ja sen liitteitä on päivitetty, erityisesti verotukseen ja kauppalainsäädäntöön tehtyjen uusimpien muutosten ottamiseksi huomioon.

·Koska EKR otetaan EU:n talousarvioon, nykyisen päätöksen liitteet IV ja V kumotaan. Lisäksi yksittäisiä MMA:ita koskeva liite I sisällytetään päätökseen. EIP:n omien varojen hallinnointia koskeva liite III kumotaan.

·Säännöksiä, jotka koskevat EU:n ja Grönlannin välisten suhteiden nykytilannetta. lisätään ja päivitetään. Näitä säännöksiä ovat 3 artikla (tavoitteet, periaatteet ja arvot), 5 artikla (yhteinen etu, täydentävyys ja painopisteet), 13 artikla (vuoropuhelua ohjaavat periaatteet), 23 artikla (uusi artikla raaka-aineista), 31 artikla (tutkimus-ja innovaatiotoiminnan yhteistyö) ja 35 artikla (kansanterveys ja elintarviketurva).

·Rahoitusyhteistyötä koskeva IV osa sisältää erityiset määrärahat MMA:ille budjettikohdassa 6 ”Naapurialueet ja muu maailma”. Siinä säädetään myös seuraavista:

·Yleinen viittauslauseke, joka koskee naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä taloudellisen yhteistyön toteuttamiseksi päätösehdotuksen puitteissa. Ehdotetussa päätöksessä säädetään edelleen MMA:iden erityisestä ja yksinkertaistetusta ohjelmasuunnittelusta.

·MMA:t ovat tukikelpoisia myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja ne voivat periaatteessa osallistua unionin ohjelmiin. Ne voivat osallistua naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen temaattisiin ohjelmiin ja nopean vasteen toimiin.

·Erityinen säännös/väline antaa komissiolle mahdollisuuden edistää aktiivisesti MMA:iden, AKT-maiden ja muiden kuin AKT-maiden tai alueiden sekä unionin syrjäisimpien alueiden välisiä, asianomaisen alueen sisällä toteutettavia hankkeita.

2018/0244 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä
(”MMA-assosiaatiopäätös”)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 26 ,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt ja menettely, joita sovelletaan merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatioon EU:hun, ja se korvaa neuvoston päätöksen 2013/755/EU 27 , jäljempänä ’MMA-assosiaatiopäätös’, ja neuvoston päätöksen 2014/137/EU 28 , jäljempänä ’Grönlanti-päätös’.

(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 204 artiklan nojalla SEUT-sopimuksen 198–203 artiklaa sovelletaan Grönlantiin, jollei SEUT-sopimuksessa olevassa, Grönlantia koskevia erityisjärjestelyjä käsittelevässä pöytäkirjassa N:o 34 vahvistetuista erityismääräyksistä muuta johdu. Grönlantia koskevan sopimuksen 29 mukaisesti unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisiin suhteisiin sovelletaan neuvoston päätöstä 2014/137/EU 30 , jossa korostetaan unionin ja Grönlannin välisiä läheisiä historiallisia, poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia yhteyksiä ja määritellään erityinen kumppanuus ja yhteistyö. Päätöksen 2014/137/EU voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

(3)Tammikuun 1 päivästä 2021 alkaen MMA:ille aikaisemmin Euroopan kehitysrahastosta, jäljempänä ’EKR’, suoritettu unionin tuki olisi rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta.

(4)Useiden ulkoisen rahoituksen välineiden ja niiden toiminnan virtaviivaistamiseksi suhteet kaikkiin MMA:ihin, Grönlanti mukaan luettuna, olisi koottava yhteen korvaamalla MMA-assosiaatiopäätös ja Grönlanti-päätös yhdellä ainoalla päätöksellä.

(5)Tämän päätöksen mukaisen kumppanuuden olisi mahdollistettava tiiviiden suhteiden säilyttäminen unionin ja kaikkien MMA:iden välillä.

(6)Tässä uudessa päätöksessä olisi korostettava Grönlannin kanssa tehtävän yhteistyön erityispiirteitä, joita ovat esimerkiksi tavoite säilyttää läheiset ja kestävät suhteet unionin, Grönlannin ja Tanskan välillä, Grönlannin geostrategisen aseman tunnustaminen, Grönlannin ja unionin välisen vuoropuhelun tärkeys, unionin ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuussopimus ja mahdollinen yhteistyö arktiseen alueeseen liittyvissä kysymyksissä. Mahdollistamalla ennakoivan agendan laatimisen ja yhteisten etujen edistämisen uuden päätöksen pitäisi vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat erityisesti ilmastonmuutoksen lisääntyvä vaikutus ihmisen toimintaan ja ympäristöön, meriliikenne, luonnonvarat, mukaan luettuina raaka-aineet ja kalavarat, sekä tutkimus ja innovointi.

(7)SEUT-sopimusta ja sen johdettua oikeutta ei sovelleta automaattisesti MMA:ihin, lukuun ottamatta niitä säännöksiä, joissa nimenomaisesti säädetään toisin. Vaikka MMA:t eivät ole kolmansia maita, ne eivät ole osa sisämarkkinoita, vaan niiden on noudatettava kolmansille maille asetettuja kauppaa koskevia velvoitteita, erityisesti alkuperäsääntöjä, terveyttä ja kasvien terveyttä koskevia vaatimuksia sekä suojatoimenpiteitä.

(8)Unionin ja MMA:iden erityissuhteessa siirrytään perinteisestä kehitysyhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta vastavuoroiseen kumppanuuteen MMA:iden kestävän kehityksen tukemiseksi. Unionin ja MMA:iden välisen yhteisvastuun olisi perustuttava niiden ainutlaatuiseen suhteeseen ja kuulumiseen samaan eurooppalaiseen perheeseen.

(9)Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, jonka Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi syyskuussa 2015, on kansainvälisen yhteisön vastaus kestävää kehitystä koskeviin globaaleihin haasteisiin ja suuntauksiin. Agenda 2030 -toimintaohjelman keskipisteessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, Pariisin ilmastosopimus ja Addis Abeban toimintaohjelma, ja se tarjoaa muutosvoimaisen kehyksen köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti. Sen soveltamisala on universaali, ja se tarjoaa toiminnalle laaja-alaisen jaetun kehyksen, jota sovelletaan sekä unioniin että sen kumppaneihin. Siinä otetaan tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus ja tärkeät riippuvuussuhteet päätavoitteiden ja alatavoitteiden välillä. Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ei unohdeta ketään. Sen täytäntöönpanoa koordinoidaan tiiviisti muiden kansainvälisten sitoumusten kanssa. Tämän päätöksen nojalla toteutettavissa toimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kestävän kehityksen tavoitteiden välisiin yhteyksiin ja yhdennettyyn toimintaan, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla.

(10)Unionin ja MMA:iden välisen assosiaation olisi pohjauduttava edelleen kolmeen keskeiseen tekijään, jotka ovat kilpailukyvyn parantaminen, selviytymiskyvyn kehittäminen ja haavoittuvuuden vähentäminen sekä MMA:iden ja muiden kumppanien ja naapurialueiden välisen yhteistyön ja yhdentymisen edistäminen.

(11)Unionin, kumppanuuden perusteella myöntämän rahoitusavun olisi tuotava MMA:iden kehittämiseen Eurooppa-perspektiivi ja edistettävä läheisten ja kestävien suhteiden lujittamista niiden kanssa samalla, kun vahvistetaan MMA:iden asemaa unionin etuvartioasemina kumppanien yhteisten arvojen ja yhteisen historian pohjalta.

(12)Kun otetaan huomioon MMA:iden maantieteellinen sijainti, niiden ja niiden naapurien välistä yhteistyötä olisi jatkettava kaikkien osapuolten eduksi ja olisi keskityttävä erityisesti yhteisen edun mukaisiin aloihin ja unionin arvojen ja normien edistämiseen, huolimatta kunkin tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevan toimijan erilaisesta asemasta suhteessa unionin lainsäädäntöön.

(13)Monet MMA:t ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden sekä muiden kolmansien alueiden ja maiden naapurimaita, ja niillä on naapurimaidensa kanssa yhteisiä tarpeita, jotka vaihtelevat ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä meriin liittyviin kysymyksiin, talouden monipuolistamiseen ja katastrofiriskien vähentämiseen.

(14)Komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassa tiedonannossa Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa 31 , viidennentoista ja kuudennentoista MMA–EU-foorumin johtopäätöksissä ja komission suosituksissa 32 Euroopan unionin ja AKT-maiden välistä kumppanuussopimusta koskevia neuvotteluja varten kehotettiin vahvistamaan sellaisia alueellisia yhteistyöohjelmia, joihin MMA:t ja niiden naapurit osallistuvat.

(15)MMA:issa on rikas maan ja merten biologinen monimuotoisuus. Ilmastonmuutos vaikuttaa MMA:iden luonnonympäristöön ja muodostaa uhkan niiden kestävälle kehitykselle. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojeluun, katastrofiriskin vähentämiseen, luonnonvarojen kestävään hallinnointiin ja kestävän energian edistämiseen liittyvät toimet auttavat sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen lieventämistä MMA:issa. Assosiaation tavoitteena olisi oltava biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu, ennalleen palauttaminen ja kestävä käyttö keskeisinä tekijöinä kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

(16)On tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, minkä vuoksi tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 25 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Tämän ohjelman mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahasta kohdennetaan ilmastotavoitteisiin. Asianomaiset toimet yksilöidään ohjelman täytäntöönpanon aikana, ja niitä tarkastellaan uudelleen väliarviointi- ja tarkistusprosesseissa.

(17)MMA:illa voisi olla merkittävä rooli edistettäessä monenvälisiin ympäristösopimuksiin liittyviä EU:n sitoumuksia, ja tämä olisi tunnustettava unionin ja MMA:iden välisissä suhteissa.

(18)Unioni ja MMA:t tunnustavat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suuren merkityksen MMA:iden kestävän kehityksen edistäjänä.

(19)Unionin ja MMA:iden välisessä assosiaatiossa olisi otettava huomioon MMA:iden kulttuurisen moninaisuuden ja identiteetin suojelu ja edistettävä sitä.

(20)Unionin ja MMA:iden välisen kaupan alan ja kauppaan liittyvän yhteistyön olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitetta taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä ympäristönsuojelussa.

(21)Tässä päätöksessä olisi säädettävä joustavammista alkuperäsäännöistä, mukaan lukien uudet mahdollisuudet alkuperäkumulaatioon. Kumulaation olisi oltava mahdollinen paitsi MMA:iden ja talouskumppanuussopimusmaiden kanssa myös tietyin edellytyksin silloin, kun on kyse tuotteista, jotka ovat peräisin maista, joihin unioni soveltaa vapaakauppasopimusta, ja tuotteista, jotka hyötyvät tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä unioniin unionin yleisen tullietuusjärjestelmän perusteella. Nämä edellytykset ovat tarpeen kauppaa koskevien toimenpiteiden kiertämisen estämiseksi ja kumulaatiojärjestelyjen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(22)MMA-alkuperän todentamismenettelyt olisi saatettava ajan tasalle MMA:iden asianomaisten toimijoiden ja hallintoviranomaisten edun mukaisesti. Myös unionin ja MMA:iden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevat säännökset olisi päivitettävä.

(23)Lisäksi olisi annettava riittävän yksityiskohtaiset suoja- ja valvontatoimenpiteitä koskevat säännökset. Näin MMA:iden ja unionin toimivaltaisilla viranomaisilla sekä talouden toimijoilla olisi käytössään selvät ja läpinäkyvät säännöt ja menettelyt. Lisäksi on yhteisen edun mukaista varmistaa niiden menettelyjen ja järjestelyjen asianmukainen soveltaminen, joiden perusteella MMA:t voivat viedä tavaroita unioniin tulli- ja kiintiövapaasti.

(24)Ottaen huomioon yhdentymisen tavoitteet ja maailmankaupan kehityksen palvelujen ja sijoittautumisen alalla on tarpeen tukea palvelumarkkinoiden ja sijoitusmahdollisuuksien kehitystä parantamalla MMA:iden palvelujen ja sijoitusten pääsyä unionin markkinoille. Unionin olisi tältä osin tarjottava MMA:ille paras mahdollinen kohtelu, joka tarjotaan mille tahansa muulle kauppakumppanille kattavalla suosituimmuuskohtelulausekkeella, ja varmistettava MMA:ille joustavampi mahdollisuus kauppasuhteisiin rajoittamalla MMA:iden unionille tarjoama kohtelu siihen, joka tarjotaan muille keskeisille kauppakumppaneille.

(25)Unionin ja MMA:iden välisen rahoituspalveluyhteistyön avulla olisi edistettävä turvallisemman, vakaamman ja avoimemman rahoitusjärjestelmän luomista, mikä on olennaista maailman finanssimarkkinoiden vakauden parantamiseksi ja kestävän kasvun lujittamiseksi. Tällä alalla toteutettavat toimet olisi keskitettävä lähentymiseen kansainvälisesti sovittuihin normeihin ja MMA:iden lainsäädännön lähentämiseen rahoituspalveluja koskevaan unionin säännöstöön. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä MMA:iden viranomaisten, valvonta-ala mukaan lukien, hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.

(26)Unionin rahoitusapu olisi kohdistettava aloihin, joilla sen vaikutus on mahdollisimman suuri, ottaen huomioon unionin valmius toimia koko maailman mittakaavassa ja vastata globaaleihin haasteisiin, joihin kuuluvat muun muassa köyhyyden poistaminen, kestävä ja osallistava kehitys sekä demokratian, hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen kaikkialla maailmassa, sekä unionin pitkäaikainen ja ennustettava toiminta kehitysavun antajana ja sen tehtävä jäsenvaltioiden kanssa tehtävän työn koordinoinnissa.

(27)MMA:iden viranomaisten hallinnollisten valmiuksien tehostamiseksi, yksinkertaistamiseksi ja tunnustamiseksi MMA:ille myönnettyjen varojen hoito olisi toteutettava vastavuoroisen kumppanuuden pohjalta. MMA:iden viranomaisten olisi oltava vastuussa osapuolten välillä yhteistyöstrategioiksi sovittujen politiikkojen määrittelemisestä ja toteuttamisesta. MMA:iden rajalliset hallinnolliset ja henkilöresurssit olisi otettava huomioon ohjelmointi- ja täytäntöönpanoprosessissa.

(28)Tässä päätöksessä vahvistetaan MMA:iden ja unionin väliseen assosiaatioon tarkoitetut rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarvion kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta [---] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 16 kohdan mukaisesti.

(29)Tähän päätökseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näistä säännöistä säädetään varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään erityisesti menettely talousarvion laatimiselle ja sen toteuttamiselle käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta sekä taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle.

(30)Tähän päätökseen perustuvan rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien yksilöidyt tavoitteet ja saada tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu noudattamatta jättämisen riski. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.

(31)Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, tässä päätöksessä olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(32)Tässä päätöksessä olisi tarvittaessa viitattava [NDICI-asetukseen] (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline) yhteistyön toteuttamiseksi ja siten varmistettava välineiden hallinnon johdonmukaisuus.

(33)Tulli- ja kauppalainsäädännön kehityksen ja muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteiden II, III ja IV sisältöä, jotta komissio voi siirtää kyseiset muutokset päätökseen. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 33 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 34 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(34)Viittauksia neuvoston päätöksen 2010/427/EU 35 9 artiklassa mainittuihin ulkoisen avun välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän päätökseen. Komission olisi varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön kyseisessä päätöksessä säädetyn Euroopan ulkosuhdehallinnon aseman mukaisesti.

(35)Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen liitteessä II olevien 10 artiklan 6 kohdan ja 16 artiklan 8 kohdan, liitteessä III olevan 2 artiklan ja liitteessä IV olevien 5 ja 6 artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(36)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 36 , neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 37 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 38 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 39 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava tehokkain ja oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 40 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle (ECA) tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien tämän päätöksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten on sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(37)Tämän päätöksen perusteella neuvoston olisi voitava ehdottaa innovatiivista, johdonmukaista ja eri tilanteisiin sovitettua ratkaisua kaikkiin edellä lueteltuihin asioihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN ASSOSIAATIOSTA UNIONIIN

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

1.Tällä päätöksellä perustetaan merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) assosiaatio unioniin, jäljempänä ’assosiaatio’, joka muodostaa SEUT-sopimuksen 198 artiklaan perustuvan kumppanuuden, jolla tuetaan MMA:iden kestävää kehitystä ja edistetään unionin arvoja ja normeja maailmanlaajuisesti.

2.Assosiaation kumppaneita ovat unioni, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa.

3.Tämän päätöksen 73 artiklassa vahvistetaan rahoitusohjelma kaikkien MMA:iden assosiaatiota varten kaudeksi 2021–2027, jäljempänä ’ohjelma’. Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, sellaisina kuin ne esitetään tämän päätöksen liitteessä I.

2 artikla
Alueellinen soveltamisala

Assosiaatiota sovelletaan SEUT-sopimuksen liitteessä II lueteltuihin MMA:ihin.

3 artikla
Tavoitteet, periaatteet ja arvot

1.Unionin ja MMA:iden välinen assosiaatio perustuu MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja unionin yhteisiin tavoitteisiin, periaatteisiin ja arvoihin.

2.Kumppanit tunnustavat toistensa oikeuden määritellä kestävää kehitystä koskevan politiikkansa ja painopisteensä, vahvistaa omat kansalliset ympäristönsuojelun ja työsuojelun tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia noudattaen. Tässä toiminnassa ne pyrkivät varmistamaan korkeatasoisen ympäristönsuojelun ja työsuojelun.

3.Tämän päätöksen täytäntöönpanossa kumppaneita ohjaavat läpinäkyvyyttä, toissijaisuutta ja tehokkuuden tarvetta koskevat periaatteet, ja kumppanit myös pyrkivät toteuttamaan MMA:iden kestävän kehityksen kolmea pilaria: talouden kehitys, sosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu.

4.Tämän päätöksen yleisenä tavoitteena on edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille. Assosiaatiolla pyritään saavuttamaan kyseinen yleistavoite parantamalla MMA:iden kilpailukykyä, parantamalla niiden selviytymiskykyä, vähentämällä niiden talouden ja ympäristön haavoittuvuutta ja edistämällä niiden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä.

5.Noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan määräyksiä tämän päätöksen erityisenä tavoitteena on

a)edistää ja tukea yhteistyötä MMA:iden kanssa,

b)tukea Grönlantia ja tehdä sen kanssa yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi sen suurimpiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi koulutustason parantaminen, ja edistää Grönlannin hallinnon valmiuksia laatia ja toteuttaa kansallisia politiikkoja.

6.Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi assosiaatiossa kunnioitetaan perusperiaatteita, joita ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja kestävä kehitys, jotka kaikki ovat yhteisiä MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa.

4 artikla
Assosiaation hallinto

Assosiaation hallinnosta vastaavat komissio ja MMA:iden viranomaiset ja tarvittaessa se jäsenvaltio, johon MMA on sidoksissa, institutionaalisen, oikeudellisen ja varainhoidollisen toimivallan mukaisesti.

5 artikla
Yhteinen etu, täydentävyys ja painopisteet

1.Assosiaatio muodostaa puitteet poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle yhteistä etua koskevissa asioissa.

2.Etusijalla on yhteistyö yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi seuraavat:

a)MMA:iden talouksien monipuolistaminen, mukaan lukien niiden yhdentyminen edelleen maailmantalouteen ja alueellisiin talouksiin; Grönlannin osalta tarve parantaa työvoiman ammattitaitoa;

b)vihreän ja sinisen talouden edistäminen;

c)luonnonvarojen kestävä hallinnointi, mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja kestävä käyttö;

d)ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;

e)katastrofiriskin vähentämisen edistäminen;

f)tutkimustyön, innovaatiotoiminnan ja tieteellisen yhteistyön edistäminen;

g)sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaihtojen edistäminen MMA:iden, niiden naapurimaiden ja muiden kumppanien kesken;

h)arktista aluetta koskevat kysymykset.

3.Yhteisen edun mukaisilla aloilla tehtävän yhteistyön tavoitteena on MMA:iden omavaraisuuden lisääminen ja niiden valmiuksien kehittäminen 2 kohdassa vahvistettujen strategioiden ja politiikkojen laatimiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.

6 artikla
Assosiaation edistäminen

1.Lujittaakseen keskinäisiä suhteitaan unioni ja MMA:t pyrkivät tiedottamaan assosiaatiosta kansalaisilleen, erityisesti edistämällä MMA:iden viranomaisten, tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten ja niiden unionissa sijaitsevien kumppanien välisten yhteyksien ja yhteistyön kehittämistä.

2.MMA:t pyrkivät lujittamaan ja edistämään suhteitaan koko unioniin. Jäsenvaltiot tukevat näitä pyrkimyksiä.

7 artikla
Alueellinen yhteistyö, alueellinen yhdentyminen ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa

1.Jollei tämän päätöksen 3 artiklasta muuta johdu, assosiaatio tukee MMA:ita niiden pyrkiessä osallistumaan asiaankuuluviin kansainvälisiin, alueellisiin ja/tai alialueellisiin yhteistyöaloitteisiin sekä alueellisiin tai alialueellisiin yhdentymisprosesseihin omien toiveidensa ja MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten määrittelemien tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti.

2.Tätä tarkoitusta varten unioni ja MMA:t voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä tai luoda muunlaisen tiiviin yhteistyö- ja koordinointitavan muiden kumppanien kanssa MMA:iden osallistuessa alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, soveltuvin osin kansainvälisten sopimusten perusteella.

3.Assosiaation tavoitteena on tukea MMA:iden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä tämän päätöksen II ja III osassa määritellyillä yhteistyöaloilla. Tältä osin assosiaation tavoitteena on edistää MMA:iden ja SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden, jotka voivat olla AKT-valtioita ja muita kuin AKT-valtioita ja -alueita, välistä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni parantaa asiaankuuluvien ohjelmiensa välistä koordinointia ja synergioita. Unioni pyrkii myös ottamaan MMA:t mukaan foorumeihinsa, joissa käydään vuoropuhelua naapurimaiden kanssa, ovatpa ne AKT-valtioita tai muita kuin AKT-valtioita tai -alueita, ja tarvittaessa syrjäisimpien alueiden kanssa.

4.Tuki, jota annetaan MMA:iden osallistumiseen asiaankuuluviin alueellisiin yhdentymisjärjestöihin, kohdistetaan erityisesti seuraaviin:

a)niiden asiaankuuluvien alueellisten järjestöjen ja instituutioiden valmiuksien kehittäminen, joiden jäseniä MMA:t ovat;

b)alueelliset tai alialueelliset aloitteet, kuten tämän päätöksen II ja III osassa määriteltyihin yhteistyöaloihin liittyvien alakohtaisten uudistuspolitiikkojen täytäntöönpano;

c)MMA:iden valistaminen niiden tietojen lisäämiseksi alueellisten yhdentymisprosessien vaikutuksista eri aloilla;

d)MMA:iden osallistuminen alueellisten markkinoiden kehittämiseen alueellisissa yhdentymisjärjestöissä;

e)MMA:iden ja niiden naapurimaiden väliset rajatylittävät investoinnit.

8 artikla
Osallistuminen eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin

Sovellettaessa tämän päätöksen 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa yhteistyöaloitteet tai muut yhteistyömuodot merkitsevät myös, että MMA:n valtion viranomaiset, alueelliset ja alialueelliset järjestöt, paikallisviranomaiset ja tarvittaessa muut julkiset ja yksityiset elimet tai instituutiot (mukaan luettuina julkisten palvelujen tarjoajat) voivat osallistua eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin (EAYY) tämän päätöksen sekä asetuksen (EU) N:o 1302/2013 41 mukaisia yhteistyötoimia koskevien sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti ja siihen jäsenvaltioon, johon MMA on sidoksissa, sovellettavien järjestelyjen mukaisesti.

9 artikla
Erityiskohtelu

1.Assosiaatiossa otetaan huomioon MMA:iden moninaisuus talouskehityksen ja niiden valmiuksien osalta, joita tarvitaan 7 artiklassa tarkoitetun alueellisen yhteistyön ja alueellisen yhdentymisen hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

2.Eristyneiden MMA:iden osalta otetaan käyttöön erityiskohtelu.

3.Jotta eristyneet MMA:t voisivat selvittää kehitykseen liittyvät rakenteelliset ja muut esteet, erityiskohtelussa on otettava huomioon niiden erityiset vaikeudet muun muassa silloin kun määritetään rahoitusavun määrä ja sitä koskevat edellytykset.

4.MMA, joka katsotaan eristyneeksi, on Saint-Pierre ja Miquelon.

2 LUKU

YHTEISTYÖ

10 artikla
Yleinen lähestymistapa

1.Assosiaatio perustuu laajaan vuoropuheluun ja kuulemisiin yhteistä etua koskevista kysymyksistä MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja komission sekä tarvittaessa Euroopan investointipankin (EIP) välillä.

2.MMA:t järjestävät tarvittaessa vuoropuhelua ja kuulemisia esimerkiksi seuraavien viranomaisten ja elinten kanssa:

a)toimivaltaiset paikallis- ja muut viranomaiset;

b)taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit;

c)muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiaankuuluvat elimet, kuten ympäristökumppanit, valtioista riippumattomat järjestöt ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat elimet.

11 artikla
Yhteistyötoimijat

1.MMA:iden yhteistyötoimijoita ovat

a)MMA:iden valtion viranomaiset;

b)MMA:iden paikallisviranomaiset;

c)julkisten palvelujen tarjoajat ja kansalaisjärjestöt, kuten yhteiskunnalliset järjestöt, liike-elämän järjestöt, työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset, sekä paikalliset, kansalliset ja kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt;

d)alueelliset ja alialueelliset järjestöt.

2.Jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, on toimitettava komissiolle tiedot 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista valtion viranomaisista ja paikallisviranomaisista.

12 artikla
Valtiosta riippumattomien toimijoiden tehtävät

1.Valtiosta riippumattomat toimijat voivat osallistua yhteistyötä koskevaan tietojenvaihtoon ja kuulemisiin erityisesti valmisteltaessa ja täytäntöönpantaessa yhteistyöhön perustuvaa apua, hankkeita tai ohjelmia. Niille voidaan siirtää varainhoitoon liittyvää toimivaltaa paikallisia kehitysaloitteita tukevien hankkeiden tai ohjelmien toteuttamiseksi.

2.Valtiosta riippumattomat toimijat, jotka voivat osallistua hankkeiden tai ohjelmien hajautettuun hallinnointiin, määritellään MMA:iden viranomaisten, komission ja jäsenvaltion, johon MMA on sidoksissa, välisellä sopimuksella sen mukaisesti, mitä asioita käsitellään ja mitkä ovat valtiosta riippumattomien järjestöjen toimialat ja asiantuntemus. Määrittely tehdään MMA-kohtaisesti 10 artiklassa tarkoitetun laajan vuoropuhelun ja kuulemisten yhteydessä.

3.Assosiaation tavoitteena on edistää MMA:iden pyrkimyksiä lujittaa kansalaisjärjestöjä, erityisesti niiden perustamista ja kehittämistä, sekä sellaisten järjestelyjen kehittämistä, jotka ovat tarpeen, jotta MMA:t voivat osallistua kehitysstrategioiden ja -ohjelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

3 LUKU

ASSOSIAATION INSTITUTIONAALISET PUITTEET

13 artikla
Vuoropuhelua ohjaavat periaatteet

1.Unioni, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa, käyvät säännöllisesti kattavaa poliittista vuoropuhelua.

2.Vuoropuhelu käydään unionin, MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, institutionaalisten, oikeudellisten ja varainhoidollisten toimivaltuuksien mukaisesti. Vuoropuhelu toteutetaan joustavasti. Se voi olla muodollista tai epämuodollista, asianmukaisella tasolla tai asianmukaisessa muodossa, ja se käydään 14 artiklassa tarkoitetuissa puitteissa.

3.Vuoropuhelun johdosta MMA:t voivat osallistua täysimääräisesti assosiaation täytäntöönpanoon.

4.Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa tiettyihin yhteistä etua koskeviin tai assosiaation tavoitteiden saavuttamisen kannalta yleisesti merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.

5.Grönlannin kanssa käytävä vuoropuhelu tarjoaa erityisesti perustan laajalle yhteistyölle ja vuoropuhelulle aloilla, jotka koskevat muun muassa energiaa, ilmastonmuutosta ja ympäristöä, luonnonvaroja, mukaan lukien raaka-aineet ja kalakannat, meriliikennettä, tutkimusta ja innovointia sekä arktista ulottuvuutta näissä kysymyksissä.

14 artikla
Assosiaatiofoorumit

1.Assosiaation puitteissa perustetaan seuraavat vuoropuhelufoorumit:

a)unionin ja MMA:iden välisellä keskustelufoorumilla, jäljempänä ’MMA–EU-foorumi’, kokoontuvat vuosittain MMA:iden viranomaiset, jäsenvaltioiden edustajat ja komissio. Euroopan parlamentin jäsenet, EIP:n edustajat ja syrjäisimpien alueiden edustajat osallistuvat tarvittaessa MMA–EU-foorumiin;

b)komissio, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa, järjestävät säännöllisesti kolmikantaneuvotteluja. Näitä neuvotteluja järjestetään ainakin kolme kertaa vuodessa komission aloitteesta tai MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, pyynnöstä;

c)MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja komission niin sopiessa perustetaan neuvonantajina toimivia työryhmiä, jotka seuraavat assosiaation toteuttamista käsiteltävän kysymyksen edellyttämässä muodossa. Nämä työryhmät voidaan kutsua koolle komission, jäsenvaltion tai MMA:n pyynnöstä. Ne tarjoavat foorumin teknisille neuvotteluille asioista, jotka ovat tärkeitä MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa, ja täydentävät tällä tavoin työtä, jota tehdään MMA–EU-foorumilla ja/tai kolmikantaneuvotteluissa.

2.Komissio huolehtii MMA–EU-foorumin, kolmikantaneuvottelujen ja työryhmien puheenjohtajuudesta ja niiden sihteeripalveluista.

II OSA

ASSOSIAATIOON LIITTYVÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISTYÖALAT

1 LUKU

YMPÄRISTÖKYSYMYKSET, ILMASTONMUUTOS, VALTAMERET JA KATASTROFIEN VÄHENTÄMINEN

15 artikla
Yleiset periaatteet

Assosiaation puitteissa tehtävä ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskin vähentämisen alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)tuki MMA:iden pyrkimyksille määritellä ja toteuttaa politiikkoja, strategioita, toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä;

b)tuki MMA:iden pyrkimyksille liittyä alueellisiin verkostoihin ja aloitteisiin;

c)kestävän resurssien käytön ja resurssitehokkuuden sekä talouskasvun ja ympäristön tilan huonontumisen välisen kytköksen katkaisemisen edistäminen; ja

d)tuki MMA:n pyrkimyksille toimia alueellisina huippuosaamiskeskuksina.

16 artikla
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kestävä hoito ja suojelu

Assosiaation puitteissa tehtävä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen kestävän hoidon alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)maan ja merten suojelualueiden perustamisen ja tehokkaan hoidon edistäminen ja olemassa olevien suojelualueiden hoidon parantaminen;

b)maan ja merten resurssien kestävän hoidon edistäminen, mikä myötävaikuttaa suojelualueiden ulkopuolisten lajien, elinympäristöjen ja ekosysteemitoimintojen suojeluun, erityisesti uhanalaisten, vaarantuneiden ja harvinaisten lajien osalta;

c)maan ja merten biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja kestävän käytön lujittaminen seuraavin toimin:

i)vastaamalla ilmastonmuutokseen liittyvään laajempaan haasteeseen ekosysteemin osalta ylläpitämällä terveitä, vahvoja ekosysteemejä ja edistämällä vihreää ja sinistä infrastruktuuria ja ekosysteemipohjaisia lähestymistapoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen vaikutusten lieventämisessä, mikä tuo usein moninkertaisia hyötyjä;

ii)kehittämällä valmiuksia paikallisella, alueellisella ja/tai kansainvälisellä tasolla edistämällä tietojen, osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa kaikkien sidosryhmien välillä, mukaan lukien julkiset viranomaiset, maanomistajat, yksityissektori, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta;

iii)vahvistamalla olemassa olevia luonnonsuojeluohjelmia ja niihin liittyviä toimia suojelualueilla ja niiden ulkopuolella;

iv)laajentamalla osaamispohjaa ja korjaamalla osaamispuutteet, myös määrittelemällä ekosysteemitoimintojen ja -palvelujen arvo;

d)alueellisen yhteistyön edistäminen ja helpottaminen, jotta voidaan puuttua esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin haitalliset vieraslajit tai ilmastonmuutoksen vaikutukset;

e)menetelmien kehittäminen resurssien kasvattamiseksi, mukaan lukien maksut ekosysteemipalveluista.

17 artikla
Kestävä metsänhoito

Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän metsänhoidon alan yhteistyö voi käsittää metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämisen, mukaan lukien puiden tehtävä ympäristön suojelemisessa eroosiolta ja aavikoitumiselta, metsittäminen ja puun viennin hallinnointi.

18 artikla
Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito

Assosiaation puitteissa tehtävä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)tuki MMA:iden toimille, joiden tavoitteena on meri- ja rannikkoalueiden tehokas kestävä käyttö ja hoito määriteltäessä strategisia ja yhdennettyjä lähestymistapoja meri- ja rannikkoalueiden suunnitteluun, käyttöön ja hoitoon;

b)taloudellisten ja sosiaalisten toimintojen kuten kalastuksen, vesiviljelyn, matkailun, meriliikenteen ja maatalouden yhteensovittaminen meri- ja rannikkoalueiden potentiaalin kanssa uusiutuvien energialähteiden ja raaka-aineiden osalta ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutukset.

19 artikla
Valtameret

1.Assosiaation puitteissa tehtävä kansainväliseen valtamerten hallintaan liittyvä yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)vuoropuhelun edistäminen kyseistä alaa koskevissa yhteisen edun mukaisissa kysymyksissä;

b)merialan osaamisen ja biotekniikan, merienergian, merivalvonnan, rannikkoalueiden käytön ja hoidon sekä ekosysteemipohjaisen hallinnoinnin edistäminen;

c)yhdennettyjen lähestymistapojen edistäminen kansainvälisellä tasolla;

d)hyvän hallintotavan, parhaiden käytäntöjen ja vastuuntuntoisen kalastuksenhoidon aktiivinen edistäminen kalakantojen suojelussa ja kestävässä hoidossa, mukaan lukien yhteisen edun mukaiset kalakannat ja ne, joita alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt hoitavat;

e)kalakantojen suojelua koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö, mukaan lukien toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi ja tehokas yhteistyö alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä ja niiden kanssa. Vuoropuheluun ja yhteistyöhön kuuluvat valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, -kannustimet ja -velvoitteet kalastuksen ja rannikkoympäristöjen tehokkaamman hoidon toteuttamiseksi pitkällä aikavälillä.

2.Assosiaation puitteissa ja samalla kun varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys nykyisten kalastuskumppanuussopimusten kanssa 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu yhteistyö perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)sitoutuminen vastuuntuntoiseen kalastuksenhoitoon ja kalastuskäytäntöihin;

b)pidättäytyminen toimenpiteistä tai toiminnoista, jotka ovat ristiriidassa kalakantojen kestävää käyttöä koskevien periaatteiden kanssa;

c)ottaen huomioon voimassa olevat tai mahdolliset tulevat unionin ja MMA:iden kahdenväliset kalastuskumppanuussopimukset unioni ja MMA:t pyrkivät konsultoimaan toisiaan säännöllisesti meren elollisten luonnonvarojen suojelusta ja hoidosta ja vaihtamaan tietoja näiden luonnonvarojen tilasta 14 artiklassa tarkoitetuissa assosiaatiofoorumeissa.

20 artikla
Kestävä vesihuolto

1.Assosiaation puitteissa unioni ja MMA:t voivat tehdä yhteistyötä kestävän vesihuollon alalla, johon kuuluu vesipolitiikka ja laitosten perustaminen, vesivarojen suojelu, vesihuolto maaseudulla ja kaupungeissa kotitalous-, teollisuus- tai maatalouskäyttöä varten, vesivarojen varastointi, jakelu ja hoito sekä jätevesihuolto.

2.Vesihuollon alalla kiinnitetään erityistä huomiota juomavesi- ja sanitaatiopalvelujen tarjoamiseen sellaisilla alueilla, joilla nykyiset palvelut eivät ole riittäviä ja jotka ovat erityisen alttiita luonnonkatastrofeille, mikä edistää suoraan henkilöresurssien kehittämistä parantamalla terveydentilaa ja lisäämällä tuottavuutta.

3.Näillä aloilla tehtävää yhteistyötä ohjaa periaate siitä, että jatkuva tarve ulottaa vesihuollon peruspalvelujen tarjonta sekä kaupunkien että maaseutujen väestöille on ratkaistava ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

21 artikla
Jätehuolto

Assosiaation puitteissa tehtävä jätehuoltoalan yhteistyö voi käsittää parhaiden ympäristökäytäntöjen edistämisen kaikissa jätehuoltoon liittyvissä toiminnoissa, mukaan luettuna jätteiden vähentäminen, kierrätys tai muut hyödyntämisprosessit, esimerkiksi energiakäyttö ja jätteiden hävittäminen.

22 artikla
Energia

Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän energian alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)kestävä energiantuotanto, -jakelu ja -saanti, erityisesti vähähiilisen kestävän energian kehittäminen, edistäminen, käyttö ja varastointi uusiutuvista energialähteistä;

b)energiapolitiikka ja -säännökset, erityisesti sellaisten politiikkojen laatiminen ja säännösten antaminen, jotka takaavat edulliset ja kestävät energian hinnat;

c)energiatehokkuus, erityisesti energiatehokkuutta koskevien normien kehittäminen ja käyttöönotto sekä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen eri aloilla (teollisuus, kauppa, julkiset kuluttajat ja kotitaloudet) samoin kuin niihin liittyvät koulutus- ja tiedotustoiminnot;

d)liikenne, erityisesti ympäristöystävällisemmän julkisen ja yksityisen liikenteen kehittäminen, edistäminen ja käyttö, esimerkiksi hybridi-, sähkö- tai vetyajoneuvot, yhteiskyydit ja pyöräilyjärjestelmät;

e)kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen, erityisesti korkeiden ympäristön laatua ja energiatehokkuutta koskevien normien edistäminen ja käyttöönotto kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa; ja

f)matkailu, erityisesti energia-omavaraisuuden (uusiutuvat energialähteet) edistäminen ja/tai vihreät matkailuinfrastruktuurit.

23 artikla
Raaka-aineet

Assosiaation puitteissa tehtävä raaka-ainealan, mukaan lukien harvinaiset maametallit, yhteistyö voi koskea sellaisen raaka-ainealan edistämistä, joka on kestävää kaikkien kaivostoimintaan liittyvien toimien osalta ja jonka tavoitteena

a)resurssitehokkuus;

b)kierrätyksen edistäminen;

c)ympäristönsuojelun kehittäminen ja vahvistaminen;

d)ympäristöystävällinen käsittely ja hyödyntäminen;

e)raaka-aineiden etsintää ja hyödyntämistä edistävien valmiuksiin, koulutukseen, innovointiin, tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvien toimenpiteiden vahvistaminen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

24 artikla
Ilmastonmuutos

Assosiaation puitteissa tehtävän ilmastonmuutosalan yhteistyön tavoitteena on tukea MMA:iden aloitteita, jotka koskevat ilmastonmuutoksen lieventämistä ja ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin sopeutumista, ja se voi kattaa seuraavat:

a)näytön hankkiminen; pääasiallisten riskien ja hallintoalue- ja aluekohtaisten ja/tai kansainvälisten toimien, suunnitelmien tai toimenpiteiden kartoittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen haittavaikutusten lieventämistä varten;

b)kumppaneiden avustaminen niiden pyrkiessä täyttämään ilmastonmuutokseen liittyvät sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti;

c)ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten lieventämisen sisällyttäminen julkisiin toimintapolitiikkoihin ja strategioihin;

d)tilastotietojen ja -indikaattorien, jotka ovat olennaisia välineitä politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, laatiminen ja kartoittaminen; ja

e)sen edistäminen, että MMA:t osallistuvat alueelliseen ja kansainväliseen vuoropuheluun yhteistyön, mukaan lukien osaamisen ja kokemusten vaihdon, lisäämiseksi.

25 artikla
Katastrofiriskien vähentäminen

Assosiaation puitteissa tehtävä katastrofiriskien vähentämiseen liittyvä yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)katastrofien ennaltaehkäisemistä ja niihin valmistautumista koskevien järjestelmien, mukaan lukien infrastruktuurien, kehittäminen tai täydentäminen, mukaan luettuina ennakointi- ja varhaisvaroitusjärjestelmät, katastrofien seurausten lieventämiseksi;

b)MMA:iden ja niiden sijaintialueiden katastrofialttiutta koskevien yksityiskohtaisten tietojen ja nykyisten toimintavalmiuksien kehittäminen;

c)katastrofien ennaltaehkäisemistä ja niihin valmistautumista koskevien nykyisten toimenpiteiden vahvistaminen paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla;

d)asiaankuuluvien toimijoiden toimintavalmiuksien parantaminen, jotta ne olisivat koordinoidumpia, tehokkaampia ja vaikuttavampia;

e)väestölle suunnatun riskialttiutta, katastrofin ehkäisemistä, siihen valmistautumista ja katastrofin iskiessä toteutettavia toimia koskevan tiedotuksen parantaminen, ottaen asianmukaisesti huomioon vammaisten erityistarpeet;

f)pelastuspalveluihin osallistuvien keskeisten toimijoiden välisen yhteistyön lujittaminen; ja

g)MMA:iden osallistumisen edistäminen alueellisilla, eurooppalaisilla ja/tai kansainvälisillä foorumeilla eri toimijoiden välisen säännöllisen tiedonvaihdon lisäämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi katastrofitilanteissa.

2 LUKU

YHTEYDET

26 artikla
Yleiset tavoitteet

1.Assosiaation puitteissa tehtävän yhteyksiä koskevan yhteistyön tavoitteena on

a)varmistaa MMA:iden paremmat yhteydet maailmanlaajuisiin liikenneverkkoihin; ja

b)varmistaa MMA:ille tieto- ja viestintätekniikan ja -palveluiden parempi saatavuus.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)politiikka ja laitosten perustaminen;

b)maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja sisävesiliikenne; ja

c)varastointimahdollisuudet satamissa ja lentoasemilla.

27 artikla
Meriliikenne

1.Assosiaation puitteissa tehtävän meriliikennealan yhteistyön tavoitteena on kustannustehokkaiden ja toimivien meriliikennepalvelujen kehittäminen ja edistäminen MMA:issa, ja se voi koskea seuraavia:

a)tehokkaan rahtiliikenteen edistäminen taloudellisesti ja kaupallisesti kannattavin hinnoin;

b)MMA:iden osallistumisen lisääminen kansainvälisiin merikuljetuspalveluihin;

c)alueellisten ohjelmien edistäminen;

d)tuki paikallisen yksityissektorin osallistumiseksi merikuljetustoimintaan; ja

e)infrastruktuurin kehittäminen.

2.Unioni ja MMA:t edistävät meriliikenteen ja miehistöjen turvallisuutta ja ehkäisevät merten pilaantumista.

3.Unioni ja MMA:t edistävät meriliikenteen turvallisuutta ja turvatoimia, meriympäristön suojelua ja asumis- ja työskentelyolosuhteita aluksella asiaankuuluvien kansainvälisten yleissopimusten ja EU:n oikeudellisen kehyksen mukaisesti.

28 artikla
Lentoliikenne

Assosiaation puitteissa tehtävä lentoliikennealan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)MMA:iden lentoliikennealan uudistaminen ja ajanmukaistaminen;

b)MMA:iden lentoliikennealan kaupallisen kannattavuuden ja kilpailukyvyn edistäminen;

c)yksityissektorin investointien ja osallistumisen helpottaminen; ja

d)osaamista ja hyviä yrityskäytäntöjä koskevan vaihdon edistäminen.

29 artikla
Lentoliikenteen turvallisuus ja turvatoimet

Assosiaation puitteissa tehtävän lentoliikenteen turvallisuutta ja turvatoimia koskevan yhteistyön tavoitteena on tukea MMA:ita niiden pyrkiessä noudattamaan EU:n ja kansainvälisiä normeja, ja se voi kattaa muun muassa seuraavat:

a)EU:n lentoturvallisuusjärjestelmän ja tarvittaessa kansainvälisten normien täytäntöönpano;

b)lentoasemien turvallisuuden varmistaminen ja siviili-ilmailuviranomaisten valmiuksien lisääminen niin, että ne pystyvät hallitsemaan kaikki niiden toimivaltaan kuuluvat toimintojen turvallisuusnäkökohdat; ja

c)infrastruktuurin ja henkilöresurssien kehittäminen.

30 artikla
Tieto- ja viestintätekniikan palvelut

Assosiaation puitteissa tehtävän, tieto- ja viestintätekniikan palvelujen alan yhteistyön tavoitteena on edistää MMA:issa innovointia, talouskasvua ja parannuksia sekä kansalaisten että yritysten jokapäiväisessä elämässä, mukaan lukien vammaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien lisääminen. Yhteistyö keskittyy erityisesti MMA:iden sääntelyvalmiuksien parantamiseen, ja sen puitteissa voidaan tukea MMA:iden tieto- ja viestintäpalvelujen laajentamista seuraavilla toimenpiteillä:

a)sellaisen ennustettavissa olevan sääntely-ympäristön luominen, joka pysyy mukana teknisessä kehityksessä ja edistää kasvua, innovointia, kilpailua ja kuluttajansuojaa;

b)vuoropuhelu erilaisista poliittisista kysymyksistä, jotka koskevat tietoyhteiskunnan edistämistä ja seurantaa;

c)tietojenvaihto standardeja ja yhteentoimivuutta koskevista kysymyksistä;

d)yhteistyön edistäminen tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksen alalla sekä tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvien tutkimusinfrastruktuurien alalla;

e)palvelujen ja sovellusten kehittäminen aloilla, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

3 LUKU

TUTKIMUS- JA INNOVAATIOTOIMINTA

31 artikla
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö

Assosiaation puitteissa tehtävä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö voi kattaa tieteen, energian, ilmastonmuutoksen, katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden, luonnonvarat, mukaan lukien raaka-aineet, ja elollisten luonnonvarojen kestävän käytön.

Se voi kattaa myös teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikka, ja sen tavoitteena on edistää MMA:iden kestävää kehitystä sekä MMA:iden tehtävää alueellisina huippuosaamiskeskuksina ja niiden teollisuuden kilpailukykyä. Erityisesti yhteistyön kohteena voivat olla seuraavat:

a)vuoropuhelu, koordinointi ja synergioiden luominen MMA:iden ja unionin politiikkojen sekä tiedettä, teknologiaa ja innovointia koskevien aloitteiden välillä;

b)politiikan suunnittelu ja laitosten rakentaminen MMA:issa ja yhteiset toiminnot paikallisella, kansallisella tai alueellisella tasolla tavoitteena kehittää tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyviä toimintoja ja niiden soveltamista;

c)MMA:ista, unionista, jäsenvaltioista ja kolmansista maista peräisin olevien oikeushenkilöiden välinen yhteistyö;

d)yksittäisten MMA:ista peräisin olevien tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja oikeushenkilöiden osallistuminen Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmiin ja yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan ohjelmaan (COSME), myös siten, että ne kytketään näistä ohjelmista jo tuettuihin toimintoihin tavoitteena varmistaa toimintojen täydentävyys; ja

e)MMA:iden tutkijoiden koulutus, kansainvälinen liikkuvuus ja vaihto.

4 LUKU

NUORISO, YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS, TERVEYDENHUOLTO, TYÖLLISYYS, SOSIAALITURVA, ELINTARVIKETURVALLISUUS JA ELINTARVIKETURVA

32 artikla
Nuoriso

1.Unioni varmistaa, että MMA:iden luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 50 artiklassa, voivat osallistua unionin nuorisoaloitteisiin samalta pohjalta kuin jäsenvaltioiden kansalaiset.

2.Assosiaation tavoitteena on vahvistaa MMA:issa ja unionissa asuvien nuorten välisiä siteitä muun muassa edistämällä MMA:iden nuorison oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja lisäämällä nuorten välistä yhteisymmärrystä.

33 artikla
Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

1.Assosiaation puitteissa tehtävä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)korkealaatuisen ja osallistavan koulutuksen tarjoaminen perus-, keski- ja korkea-asteen tasolla ja ammatillisessa koulutuksessa; ja

b)MMA:iden tukeminen koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan määrittelyssä ja toteutuksessa.

2.Unioni varmistaa, että MMA:iden luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 50 artiklassa, voivat osallistua unionin koulutus- ja ammattikoulutusaloitteisiin samalta pohjalta kuin jäsenvaltioiden kansalaiset.

3.Unioni varmistaa, että MMA:iden koulutusalan elimet ja laitokset voivat ottaa osaa unionin koulutukseen liittyviin yhteistyöaloitteisiin samalta pohjalta kuin jäsenvaltioiden koulutus- ja ammattikoulutusalan elimet ja laitokset.

34 artikla
Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka

1.Unioni ja MMA:t käyvät työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alan vuoropuhelua antaakseen panoksensa MMA:iden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja ihmisarvoisen työn edistämiseen MMA:issa ja alueilla, joilla ne sijaitsevat. Vuoropuhelun tavoitteena on myös tukea MMA:iden viranomaisten pyrkimyksiä kehittää alan politiikkaa ja lainsäädäntöä.

2.Vuoropuhelu käsittää ensi sijassa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien, unionin ja MMA:iden yhteisen edun mukaista politiikkaa ja lainsäädäntöä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon. Tältä osin otetaan huomioon sellaiset alat kuin osaamisen kehittäminen, sosiaaliturva, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhtäläiset mahdollisuudet, syrjinnän kieltäminen ja vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet, työterveys ja -turvallisuus sekä muut työelämän perusnormit.

35 artikla
Kansanterveys, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva

Assosiaation puitteissa tehtävän kansanterveysalan ja elintarviketurvallisuuden yhteistyön tavoitteena on erityisesti vähentää tarttuvien ja ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa ja varsinkin kehittää ja lujittaa MMA:iden epidemiologiseen seurantaan, seurantaan, varhaisvaroitukseen, riskinarviointiin ja rajatylittäviä terveysuhkia koskevaan reagointiin liittyviä valmiuksia ja säilyttää ne muun muassa seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)toimet, joilla parannetaan terveydenhoitoalan valmius- ja reagointisuunnittelua sellaisten hätätilanteiden varalta, kuten tarttuvien tautien puhkeaminen, muun muassa panemalla täytäntöön kansainvälinen terveyssäännöstö, varmistetaan terveydenhoitoalan ja muiden alojen välinen yhteentoimivuus ja tarjotaan jatkuvasti kriittisiä palveluja ja tuotteita;

b)valmiuksien kehittäminen vahvistamalla kansanterveysverkostoja alueellisella tasolla, helpottamalla asiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa ja edistämällä riittävää koulutusta, myös elintarviketurvallisuuden alalla;

c)välineiden ja tiedotusfoorumien, mukaan lukien varhaisvaroitusjärjestelmät, sekä MMA:iden tarpeisiin mukautettujen verkko-opetusohjelmien kehittäminen;

d)toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään elintarvikkeisiin liittyviä epidemioita ja puututaan elintarviketurvallisuuteen ja elintarviketurvaan liittyviin ongelmiin;

e)toimet, joilla vähennetään ei-tarttuvien tautien aiheuttamaa taakkaa osana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

5 LUKU

KULTTUURI JA MATKAILU

36 artikla
Kulttuurivaihto ja kulttuurinen vuoropuhelu

1.Assosiaation puitteissa kulttuurivaihdon ja kulttuurisen vuoropuhelun alalla tehtävä yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)MMA:iden omavarainen, ihmispainotteinen kehitys, jonka juuret ovat kunkin kansan kulttuurissa;

b)sellaisen politiikan ja toimenpiteiden tukeminen, joita MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tehostaakseen MMA:iden henkilöresursseja, lisätäkseen niiden luomiskykyä ja vahvistaakseen niiden kulttuuri-identiteettiä;

c)väestön osallistuminen kehitysprosessiin;

d)yhteisymmärryksen ja tietojenvaihdon edistäminen kulttuuri- ja audiovisuaaliasioissa vuoropuhelun kautta.

2.Yhteistyön kautta unioni ja MMA:t pyrkivät edistämään kulttuurivaihtoa seuraavin tavoin:

a)kaikkien kumppanien kulttuuri- ja luovien alojen välinen yhteistyö;

b)kulttuuriteosten ja luovien teosten levityksen sekä toimijoiden liikkuvuuden edistäminen;

c)poliittinen yhteistyö politiikan kehityksen, innovoinnin, yleisöpohjan laajentamisen ja uusien yritysmallien edistämiseksi.

37 artikla
Yhteistyö audiovisuaalialalla

1.Assosiaation puitteissa tehtävän audiovisuaalialan yhteistyön tavoitteena on edistää kummankin osapuolen audiovisuaalista tuotantoa, ja se voi kattaa seuraavat toimet:

a)yleisradiotoiminnan harjoittajien välinen yhteistyö ja vaihto;

b)audiovisuaalisten teosten vaihdon edistäminen;

c)audiovisuaali- ja yleisradiotoimintaa koskevaan politiikkaan ja sääntelykehykseen liittyvien tietojen ja näkemysten vaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä;

d)kummankin osapuolen alueella ja kolmansissa maissa järjestettäviin kansainvälisiin tapahtumiin tehtävien vierailujen ja niihin osallistumisen edistäminen.

2.Yhteistuotantona tuotettuihin audiovisuaalisiin teoksiin voidaan soveltaa mitä tahansa sellaista järjestelmää, jonka tarkoituksena on edistää paikallista tai alueellista kulttuurillista sisältöä ja joka on perustettu unionissa, MMA:issa ja jäsenvaltioissa, joihin ne ovat sidoksissa.

38 artikla
Esittävät taiteet

Assosiaation puitteissa tehtävä esittävien taiteiden alan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)esittävien taiteiden harjoittajien välisten yhteyksien lisäämisen helpottaminen, mukaan lukien ammatillinen vaihto ja koulutus, osallistuminen esiintymiskokeisiin, verkkojen kehittäminen sekä verkottumisen edistäminen;

b)unionin yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman MMA:n tuottajien välisten yhteistuotantojen edistäminen; ja

c)kansainvälisten teatteritekniikkastandardien kehittämisen ja näyttämömerkkien käytön edistäminen, myös asianomaisten standardointielinten avulla.

39 artikla
Kulttuuriperinnön ja historiallisten muistomerkkien suojelu

Assosiaation puitteissa tehtävän aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja historiallisten muistomerkkien suojeluun liittyvän alan yhteistyön tavoitteena on edistää asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa seuraavin toimin:

a)asiantuntijavaihtojen helpottaminen;

b)ammatillisen koulutusyhteistyön edistäminen;

c)paikallisen väestön valistaminen; ja

d)historiallisten muistomerkkien ja suojeltujen alueiden suojelua sekä kulttuuriperintöön liittyvää lainsäädäntöä ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamista, erityisesti sen liittämistä paikalliseen elämään, koskevan neuvonnan edistäminen.

40 artikla
Matkailu

Assosiaation puitteissa tehtävä matkailualan yhteistyö voi koskea seuraavia:

a)toimenpiteet, joilla pyritään kestävien matkailupolitiikkojen määrittelyyn, mukauttamiseen ja kehittämiseen;

b)toimenpiteet ja toimet kestävän matkailun kehittämiseksi ja tukemiseksi;

c)toimenpiteet, joilla pyritään yhdistämään kestävä matkailu MMA:iden kansalaisten sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään.

6 LUKU

JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA

41 artikla
Järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjunta

1.Assosiaation puitteissa tehtävä yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla voi koskea seuraavia:

a)innovatiivisten ja tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä varten, mukaan lukien muiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, kanssa tehtävä yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjumiseksi; ja

b)tuki, jonka tarkoituksena on tehostaa MMA:iden politiikkoja torjuttaessa järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa, terrorismia ja korruptiota sekä kaikenlaisten huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden tuotantoa, jakelua ja kauppaa sekä ehkäistäessä ja vähennettäessä huumeiden käyttöä ja huumehaittoja, ottaen huomioon kansainvälisten elinten näillä aloilla tekemän työn, muun muassa seuraavien toimien avulla:

i)koulutus ja valmiuksien kehittäminen järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjumiseksi;

ii)ehkäisevät toimet, mukaan lukien huumeriippuvaisten koulutus, terveyskasvatus, hoito ja kuntoutus, mukaan luettuina suunnitelmat heidän sopeuttamisekseen työelämään ja yhteiskuntaan;

iii)    tehokkaiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kehittäminen;

iv)    tekninen, hallinnollinen ja rahoitusapu ihmiskauppaa koskevan tehokkaan politiikan ja lainsäädännön luomiseksi, erityisesti tiedotuskampanjat, ohjausmekanismit ja uhriensuojelujärjestelmät, yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa;

v)    tekninen, hallinnollinen ja rahoitusapu, joka liittyy huumehaittojen ehkäisyyn, hoitoon ja vähentämiseen;

vi)tekninen apu lainsäädännön laatimiseksi ja toimintalinjojen kehittämiseksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjumiseksi; ja

vii)tekninen apu ja koulutus, joiden tarkoituksena on tukea valmiuksien kehittämistä ja edistää kansainvälisten korruptionvastaisten normien noudattamista, erityisesti niiden, jotka on vahvistettu korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa.

2.Assosiaation puitteissa MMA:t toimivat yhteistyössä unionin kanssa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi 70 artiklan mukaisesti.

III OSA

KAUPPA JA KAUPPAAN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET

42 artikla
Erityiset tavoitteet

Unionin ja MMA:iden välisen kaupan ja kauppaan liittyvän yhteistyön yleisenä tavoitteena on

a)edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä luomalla läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille;

b)lisätä MMA:iden yhdentymistä alueellisiin talouksiin ja maailmantalouteen ja edistää tavara- ja palvelukaupan kehitystä;

c)auttaa MMA:ita luomaan sellainen investointiympäristö, joka tukee niiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä;

d)edistää maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakautta, eheyttä ja läpinäkyvyyttä sekä hyvää verohallintoa;

e)tukea MMA:iden talouksien monipuolistamista;

f)tukea MMA:iden valmiuksia laatia ja toteuttaa politiikkoja, jotka ovat tarpeen niiden tavara- ja palvelukaupan kehittämiseksi;

g)tukea MMA:iden vienti- ja kaupankäyntivalmiuksia;

h)tukea MMA:iden pyrkimyksiä saattaa lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön mukaiseksi tai sovittaa se unionin lainsäädäntöön, mikäli se on aiheellista;

i)tarjota kohdennettua yhteistyötä ja vuoropuhelua unionin kanssa kaupan alalla ja siihen liittyvillä aloilla.

II OSASTO
TAVAROIDEN JA PALVELUJEN KAUPPAA SEKÄ SIJOITTAUTUMISTA KOSKEVAT JÄRJESTELYT

1 LUKU

TAVARAKAUPPAA KOSKEVAT JÄRJESTELYT

43 artikla
Alkuperätavaroiden vapaa pääsy

1.MMA:ista peräisin olevia tuotteita unioniin tuotaessa niistä ei kanneta tuontitullia.

2.Alkuperätuotteen käsite määritellään ja niihin liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät vahvistetaan liitteessä II.

44 artikla
Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet

1.Unioni ei sovella MMA:ista peräisin olevien tuotteiden tuontiin mitään määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

2.Edellä oleva 1 kohta ei estä tavaroiden tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelun, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelun, uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämisen tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelun kannalta.

3.Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja kieltoja tai rajoituksia ei saa missään tapauksessa käyttää mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai ylipäätään kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

45 artikla
MMA:iden toteuttamat toimenpiteet

1.MMA:iden viranomaiset voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön unionista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa kehitystarpeidensa kannalta tarpeellisiksi katsomiaan tulleja ja määrällisiä rajoituksia.

2.MMA:t myöntävät unionille tämän luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin edullisin kohtelu, jota ne soveltavat mihin tahansa kaupan kannalta merkittävään talouteen, sellaisena kuin se on määritelty 4 kohdassa.

3.Edellä oleva 2 kohta ei estä MMA:ta myöntämästä tietyille muille MMA:ille tai muille kehitysmaille edullisempaa kohtelua kuin sen unionille myöntämä kohtelu.

4.Tässä osastossa ’kaupan kannalta merkittävällä taloudella’ tarkoitetaan mitä tahansa kehittynyttä maata tai maata, jonka osuus maailman tavaraviennistä on enemmän kuin 1 prosentti, tai, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista, mitä tahansa sellaisten maiden ryhmää, joiden osuus maailman tavaraviennistä erikseen tai yhdessä taikka taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen avulla on enemmän kuin 1,5 prosenttia. Osuuden laskemiseen käytetään Maailman kauppajärjestön (WTO) tuoreimpia saatavilla olevia virallisia tilastotietoja maailman tavarakaupan johtavista viejistä (unionin sisäinen kauppa pois lukien).

5.MMA:iden viranomaisten on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen nojalla soveltamansa tullitariffit ja määrälliset rajoitukset. MMA:iden viranomaisten on ilmoitettava komissiolle myös kyseisiin toimenpiteisiin myöhemmin mahdollisesti tehtävät muutokset siinä vaiheessa, kun ne hyväksytään.

46 artikla
Syrjimättömyys

1.Unioni ei harjoita MMA:iden kesken syrjintää eivätkä MMA:t saa harjoittaa jäsenvaltioiden kesken syrjintää.

2.Tämän päätöksen erityisten säännösten ja erityisesti sen 44 artiklan 2 kohdan, 45, 48, 49 ja 51 artiklan sekä 58 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa ei 64 artiklan mukaisesti katsota syrjinnäksi.

47 artikla
Jätesiirtojen edellytykset

1.Jäsenvaltioiden ja MMA:iden välillä tapahtuvia jätesiirtoja valvotaan kansainvälisen oikeuden, erityisesti Baselin yleissopimuksen 42 , ja unionin oikeuden mukaisesti. Unioni tukee alan tehokasta kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on niissä MMA:issa, jotka perustuslaillisen asemansa vuoksi eivät ole Baselin yleissopimuksen sopimuspuolia, annettava viipymättä sisäiset lait ja hallinnolliset määräykset, joita Baselin yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano niiden alueella edellyttää.

3.Niiden jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, on tuettava MMA:ita sellaisten sisäisten lakien ja hallinnollisten määräysten antamisessa, joilla pannaan täytäntöön asiaankuuluva jätteitä ja jätekuljetuksia koskeva unionin lainsäädäntö.

4.MMA ja jäsenvaltio, johon se on sidoksissa, voi soveltaa omia menettelyjään kyseiseen jäsenvaltioon suuntautuvassa jätteidensä viennissä. Tällöin jäsenvaltion, johon MMA on sidoksissa, on ilmoitettava komissiolle asiassa sovellettava lainsäädäntö ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset.

48 artikla
Etuuksien väliaikainen peruuttaminen

Jos komissio katsoo, että on riittäviä perusteita asettaa kyseenalaiseksi, pannaanko tämä päätös moitteettomasti täytäntöön, komissio aloittaa neuvottelut MMA:n ja sen jäsenvaltion kanssa, jonka kanssa MMA:lla on erityiset suhteet, varmistaakseen, että tämä päätös pannaan moitteettomasti täytäntöön. Jos neuvotteluissa ei päästä molemmin puolin hyväksyttävään tapaan panna tämä päätös täytäntöön, unioni voi väliaikaisesti peruuttaa kyseiseen MMA:han sovellettavat etuudet liitteen III mukaisesti.

49 artikla
Suoja- ja valvontatoimenpiteet

Tämän päätöksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi unioni voi toteuttaa liitteen IV mukaisia suoja- ja valvontatoimenpiteitä.

2 LUKU

PALVELUKAUPPAA JA SIJOITTAUTUMISTA KOSKEVAT JÄRJESTELYT

50 artikla
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

a)’MMA:n luonnollisella henkilöllä’ MMA:ssa vakinaisesti asuvaa luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen tai jolle on myönnetty erityinen oikeudellinen asema jossakin MMA:ssa. Tämä määritelmä ei rajoita SEUT-sopimuksessa tarkoitettuja unionin kansalaisuuden suomia oikeuksia;

b)’MMA:n oikeushenkilöllä’ MMA:ssa sovellettavien lakien mukaisesti perustettua oikeushenkilöä, jonka kotipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on kyseisen MMA:n alueella. Jos oikeushenkilöllä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto MMA:ssa, sitä ei katsota MMA:n oikeushenkilöksi, paitsi jos se harjoittaa toimintaa, jolla on todellinen ja pysyvä kytkös kyseisen maan tai alueen talouteen;

c)Unionin ja MMA:iden toisilleen myöntämään kohteluun sovelletaan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa taloudellista yhdentymistä koskevissa sopimuksissa vahvistettuja vastaavia määritelmiä.

51 artikla
Suosituimmuuskohtelu

1.Palvelukauppaan ja taloudellisen toiminnan sijoittautumiseen vaikuttavien toimenpiteiden osalta

a)unioni myöntää MMA:iden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin minkä tahansa sellaisen kolmannen maan vastaaviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin soveltama suosituimmuuskohtelu, jonka kanssa unioni tekee tai on tehnyt taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen;

b)MMA:n on myönnettävä unionin luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille kohtelu, joka on vähintään yhtä edullinen kuin minkä tahansa sellaisen kaupan kannalta merkittävän talouden vastaaviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin soveltama suosituimmuuskohtelu, jonka kanssa MMA on 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen tehnyt taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta kohteluun, joka myönnetään

a)sellaisilla sisämarkkinoilla tai sellaisen taloudellista integraatiota koskevan sopimuksen puitteissa, jonka osapuolten edellytetään lähentävän lainsäädäntöään huomattavasti poistaakseen syrjimättömät esteet sijoittautumiselta ja palvelukaupalta;

b)sellaisten toimenpiteiden nojalla, jotka koskevat pätevyyden tai toimilupien tunnustamista. Tämä ei rajoita MMA:ihin tämän artiklan nojalla sovellettavia erityisiä toimenpiteitä;

c)minkä tahansa kokonaan tai pääosin verotukseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn nojalla;

d)sellaisten GATS-sopimuksen II.2 artiklan mukaisesti lueteltujen toimenpiteiden nojalla, jotka hyötyvät kuulumisesta suosituimmuuskohtelusta myönnetyn poikkeuksen alaan.

3.Tämän päätöksen säännökset eivät estä unionia tai MMA:ta ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa toimenpiteitä toiminnan vakauteen liittyvistä syistä esimerkiksi

a)suojellakseen sijoittajia, tallettajia, vakuutuksenottajia tai henkilöitä, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja; tai

b)turvatakseen osapuolen rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden.

4.MMA:n viranomaiset voivat paikallista työllisyyttä edistääkseen tai tukeakseen antaa MMA:n luonnollisia henkilöitä ja paikallistoimintaa avustavia säädöksiä. Tällöin MMA:n viranomaisten on ilmoitettava antamistaan säädöksistä komissiolle, joka puolestaan ilmoittaa niistä jäsenvaltioille.

III OSASTO
KAUPPAAN LIITTYVÄT ALAT

1 LUKU

KAUPPA JA KESTÄVÄ KEHITYS

52 artikla
Yleinen lähestymistapa

Assosiaation puitteissa tapahtuvan kaupan ja kauppaan liittyvän yhteistyön tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Tässä yhteydessä ympäristöön ja työntekoon liittyviä MMA:iden lakeja ja määräyksiä ei saa lieventää kaupan tai sijoitusten kannustamiseksi.

53 artikla
Ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevat normit kaupan alalla

1.Assosiaation puitteissa tehtävän kaupan ja kauppaan liittyvän yhteistyön tarkoituksena on lisätä kauppa- ja ympäristöpolitiikan ja -velvoitteiden keskinäistä täydentävyyttä. Tämän vuoksi assosiaation puitteissa tehtävässä kauppaan liittyvässä yhteistyössä on otettava huomioon kansainvälisen ympäristöhallinnon periaatteet ja monenväliset ympäristösopimukset.

2.Kauppaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on tukea ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisiä tavoitteita ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Yhteistyö voi laajentua koskemaan myös kauppaan liittyviä monenvälisiä ympäristösopimuksia, kuten villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimusta.

54 artikla
Työnormit kaupan alalla

1.Assosiaation tarkoituksena on edistää kauppaa tavalla, joka tukee täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille.

2.Laissa ja käytännössä on noudatettava kansainvälisesti tunnustettuja perustyönormeja, sellaisina kuin ne on määritelty Kansainvälisen työjärjestön asianomaisissa yleissopimuksissa. Tällaisia työnormeja ovat varsinkin yhdistymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön kaikkien muotojen ja lapsityövoiman räikeimpien muotojen poistaminen, työhön pääsemiseksi vaadittava vähimmäisikä ja syrjimättömyys työhönotossa. MMA:iden on varmistettava tehokas työsuojelutarkastus ja tehokkaat työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat toimenpiteet asiaa koskevien ILO:n yleissopimusten mukaisesti sekä ihmisarvoiset työolot kaikille siltä osin kuin on kyse palkoista, työajasta ja muista työehdoista.

55 artikla
Kalastustuotteiden kestävä kauppa

Assosiaation puitteissa voidaan tehdä yhteistyötä kalakantojen kestävän hoidon edistämiseksi samoin kuin laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ja siihen liittyvän kaupan torjumiseksi. Alan yhteistyöllä olisi pyrittävä

a)helpottamaan MMA:iden ja alueellisten kalastusjärjestöjen välistä yhteistyötä erityisesti sellaisten valvonta- ja tarkastusjärjestelmien, kannustimien ja toimenpiteiden kehittämiseksi ja soveltamiseksi käytännössä, joiden avulla kalastusta ja meriekosysteemejä voidaan hallinnoida ja hoitaa tehokkaasti pitkällä aikavälillä;

b)edistämään laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ja siihen liittyvän kaupan torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa MMA:issa.

56 artikla
Kestävä puukauppa

Puukaupan alalla assosiaation puitteissa tehtävän yhteistyön tavoitteena on edistää laillisesti hakatun puun kauppaa. Yhteistyöhön voi sisältyä vuoropuhelua sääntelytoimenpiteistä ja tiedonvaihtoa markkinapohjaisista tai vapaaehtoisista toimenpiteistä, kuten metsien sertifioinnista tai vihreistä hankinnoista.

57 artikla
Kauppa ja kestävä kehitys

1.Assosiaation puitteissa voidaan tehdä yhteistyötä kaupan ja kestävän kehityksen edistämiseksi

a)helpottamalla ja edistämällä kauppaa ja investointeja ympäristöhyödykkeiden ja -palveluiden alalla, myös paikallisen lainsäädännön laatimisen ja täytäntöönpanon avulla, sekä sellaisten tavaroiden alalla, joilla parannetaan MMA:iden sosiaalisia oloja;

b)helpottamalla kaupan ja investointien esteiden poistamista sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joilla on erityistä merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen kannalta, esimerkiksi kestävät ja uusiutuvat energialähteet sekä energiatehokkaat tuotteet ja palvelut, muun muassa laatimalla poliittisia toimintakehyksiä, jotka edistävät parhaiden saatavilla olevien teknologioiden käyttöönottoa, sekä edistämällä normeja, jotka vastaavat ympäristön ja talouden tarpeita ja minimoivat kaupan tekniset esteet;

c)edistämällä sellaisten tavaroiden kauppaa, jotka parantavat sosiaalisia oloja ja edistävät ympäristöä säästäviä käytäntöjä, mukaan lukien tavarat, jotka kuuluvat kestävyyden takaavien vapaaehtoisten järjestelmien, esimerkiksi reilun kaupan, eettisen kaupan, ympäristömerkkien ja luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden sertifiointijärjestelmien, piiriin;

d)edistämällä vastuullista liiketoimintaa ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevia kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita ja suuntaviivoja ja kannustamalla MMA:iden alueella toimivia yrityksiä soveltamaan niitä ja vaihtamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä.

2.Suunnitellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä tai työehtoja ja jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, unionin ja MMA:iden on otettava huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot sekä asiaankuuluvat kansainväliset normit, suuntaviivat ja suositukset varovaisuusperiaate mukaan lukien.

3.Unionin ja MMA:iden on noudatettava avoimuutta kehittäessään, ottaessaan käyttöön ja pannessaan täytäntöön toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä ja työehtoja kaupan tai investointien edistämiseksi.

2 LUKU

MUUT KAUPPAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

58 artikla
Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

1.Unionin ja MMA:iden kansalaisten välisten vaihtotaseeseen perustuvien maksujen suorittamista vapaasti vaihdettavassa valuutassa ei rajoiteta millään tavalla.

2.Jäsenvaltioiden ja MMA:iden viranomaisten on varmistettava maksutaseen pääomatiliin sisältyvien suoritusten osalta sellaisen pääoman vapaa liikkuvuus, joka liittyy vastaanottavan jäsenvaltion, maan tai alueen lainsäädännön mukaisesti perustettujen yritysten suoriin investointeihin, ja niiden on varmistettava, että tällaiset investoinnit ja niistä saadut voitot voidaan muuttaa rahaksi ja kotiuttaa.

3.Unionilla ja MMA:illa on oikeus toteuttaa soveltuvin osin SEUT-sopimuksen 64, 65, 66, 75, 143, 144 ja 215 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet kyseisissä artikloissa vahvistetuin edellytyksin.

4.MMA:n viranomaisten, asianomaisen jäsenvaltion tai unionin on ilmoitettava toisilleen viipymättä tällaisista toimenpiteistä ja esitettävä aikataulu niiden kumoamiselle mahdollisimman pian.

59 artikla
Kilpailupolitiikka

MMA:iden on otettava käyttöön tai pidettävä voimassa kilpailulainsäädäntö, jota sovelletaan kaikkiin yrityksiin kaikilla talouden aloilla ja jolla puututaan tehokkaasti kaikkiin seuraaviin käytäntöihin:

1.yritysten väliset horisontaaliset ja vertikaaliset sopimukset, yritysten muodostamien liittojen tekemät päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen;

2.yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö;

3.yrityskeskittymät, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua erityisesti määräävän aseman syntymisen tai vahvistumisen seurauksena; ja

4.MMA:n valtion varoista myöntämä tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin sillä on huomattavan kielteinen vaikutus kauppaan tai investointeihin.

60 artikla
Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

1.Kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämiseksi on huolehdittava teollis- ja tekijänoikeuksien riittävästä ja tehokkaasta suojasta, mukaan lukien keinot niiden toteutumisen valvomiseksi, tarpeen mukaan tiukimpia kansainvälisiä normeja noudattaen.

2.Assosiaation puitteissa tehtävä alan yhteistyö voi koskea teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja toteutumisen valvontaa koskevien lakien ja määräysten valmistelua, oikeudenhaltijoiden toimesta tapahtuvan oikeuksien väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvien oikeuksien loukkauksien estämistä sekä teollis- ja tekijänoikeuksien toteutumista valvovien ja suojelevien alueellisten järjestöjen tukemista, niiden henkilöstön koulutus mukaan lukien.

61 artikla
Kaupan tekniset esteet

Assosiaatio voi käsittää yhteistyötä tavaroita koskevan teknisen sääntelyn, standardoinnin, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, akkreditoinnin, markkinavalvonnan ja laadunvarmistuksen aloilla tarpeettomien teknisten esteiden poistamiseksi unionin ja MMA:iden välisestä kaupasta ja eroavuuksien vähentämiseksi kyseisillä aloilla.

62 artikla
Kuluttajapolitiikka, kuluttajien terveyden suojelu ja kauppa

Assosiaation puitteissa kuluttajapolitiikan, kuluttajien terveyden suojelun ja kaupan alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä lakien ja määräysten valmistelu kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun aloilla tarpeettomien kaupan esteiden välttämiseksi.

63 artikla
Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

Assosiaation puitteissa tehtävän terveys- ja kasvinsuojeluyhteistyön tavoitteena on:

a)helpottaa kauppaa unionin ja MMA:iden välillä kaiken kaikkiaan sekä MMA:iden ja kolmansien maiden välillä turvaten samalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys ja/tai elämä terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen mukaisesti;

b)puuttua terveys- ja kasvinsuojelutoimista aiheutuviin kauppaan liittyviin ongelmiin;

c)varmistaa unionin ja MMA:iden väliseen kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien läpinäkyvyys;

d)edistää toimien yhdenmukaistamista kansainvälisten normien kanssa terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen mukaisesti;

e)tukea MMA:iden tosiasiallista osallistumista kansainvälisiä terveys- ja kasvinsuojelunormeja laativien järjestöjen toimintaan;

f)edistää MMA:iden sekä eurooppalaisten laitosten ja laboratorioiden välistä kuulemista ja vaihtoa;

g)luoda MMA:ille tekniset valmiudet panna täytäntöön ja valvoa terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä kehittää kyseisiä valmiuksia;

h)edistää teknologian siirtoa ja nopeaa tietojenvaihtoa terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla.

64 artikla
Protektionististen toimenpiteiden kielto

Edellä olevan 1 luvun ja tämän luvun säännöksiä ei saa käyttää mielivaltaiseen syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

3 LUKU

RAHA- JA VEROASIAT

65 artikla
Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1.Tämän päätöksen mukaisesti myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei sovelleta veroetuihin, joita jäsenvaltioiden tai MMA:iden viranomaiset myöntävät kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten, muiden verotusjärjestelyjen tai voimassa olevan kansallisen verolainsäädännön perusteella joko tällä hetkellä tai tulevaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66 artiklan soveltamista.

2.Minkään tässä päätöksessä ei saa tulkita estävän veropetosten tai veronkierron estämiseen tarkoitetun toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten, muiden verojärjestelyjen tai voimassa olevan kansallisen verolainsäädännön perusteella.

3.Minkään tässä päätöksessä ei saa tulkita estävän jäsenvaltioiden ja MMA:iden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä – verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessaan – eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä, erityisesti asuinpaikan suhteen tai sen suhteen, minne he ovat sijoittaneet pääomansa.

66 artikla
Unionin rahoittamien sopimusten verotus- ja tullijärjestelyt

1.MMA:iden on sovellettava unionin rahoittamiin sopimuksiin vähintään yhtä edullisia verotus- ja tullijärjestelyjä kuin mitä ne soveltavat jäsenvaltioihin, joihin ne ovat sidoksissa, tai valtioihin, joille on myönnetty suosituimmuuskohtelu, taikka niihin kansainvälisiin kehitysjärjestöihin, joihin niillä on suhteet, sen mukaan mikä järjestely on edullisin.

2.Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista unionin rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavia järjestelyjä:

a)sopimuksesta ei peritä edunsaaja-MMA:ssa leimaveroa, rekisteröintiveroa eikä vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia maksuja riippumatta siitä, ovatko kyseiset maksut jo voimassa vai otetaanko ne käyttöön myöhemmin; sopimukset kuitenkin rekisteröidään MMA:ssa voimassa olevien lakien mukaisesti ja rekisteröinnistä voidaan veloittaa palvelumaksu;

b)sopimusten täytäntöönpanosta syntyviä tuottoja ja/tai tuloja verotetaan edunsaaja-MMA:n sisäisen verojärjestelmän mukaisesti, jos kyseiset tuotot ja/tai tulot aikaansaaneen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vakituinen kotipaikka on kyseisessä MMA:ssa tai jos sopimuksen täytäntöönpano kestää kauemmin kuin kuusi kuukautta;

c)yritykset, joiden on tuotava tarvikkeita urakkasopimusten panemiseksi täytäntöön, ovat pyynnöstä oikeutettuja väliaikaiseen maahantuontimenettelyyn sellaisena kuin se on kyseisten tarvikkeiden osalta määritelty edunsaaja-MMA:n lainsäädännössä;

d)palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittamisessa tarvittavat ammattikäyttöön tarkoitetut välineet voidaan tuoda väliaikaisesti edunsaaja-MMA:han ilman, että niistä peritään fiskaalisia tulleja, tuontitulleja ja/tai -maksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja edellyttäen, että kyseiset tullit ja maksut eivät ole korvausta tarjotuista palveluista;

a)tavarahankintasopimuksen nojalla edunsaaja-MMA:han tapahtuvasta tuonnista ei peritä tuontimaksuja ja/tai -tulleja, veroja eikä vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia maksuja. Asianomaisesta MMA:sta peräisin olevia tavaroita koskeva hankintasopimus tehdään tavaroiden vapaasti lähettäjältä -hinnan perusteella, johon voidaan lisätä niihin kyseisessä MMA:ssa mahdollisesti sovellettavat sisäiset veronluonteiset maksut;

b)polttoaineet, voiteluaineet, hiilivetyjen sideaineet ja kaikki urakkasopimusten täytäntöönpanossa käytettävät aineet katsotaan ostetuiksi paikallisilta markkinoilta ja niihin sovelletaan edunsaaja-MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisia verosääntöjä;

c)palvelusopimuksessa määriteltyjä tehtäviä suorittavien, muiden kuin paikalta palkattujen luonnollisten henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisten tavaroiden ja kotitaloustavaroiden tuonti vapautetaan tuontimaksuista ja/tai -tulleista, veroista ja muista vaikutukseltaan vastaavista veronluonteisista maksuista edunsaaja-MMA:ssa voimassa olevan lainsäädännön asettamissa rajoissa.

3.Asianomaisen MMA:n lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan kuulumattomiin sopimusasioihin.

4 LUKU

KAUPANKÄYNTIVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

67 artikla
Yleinen lähestymistapa

Assosiaation tarkoituksena on kehittää MMA:iden kaupankäyntivalmiuksia, jotta MMA:t saisivat mahdollisimman suuren hyödyn tämän päätöksen säännöksistä ja voisivat osallistua unionin sisämarkkinoiden sekä alueellisten, alialueellisten ja kansainvälisten markkinoiden toimintaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, seuraavin keinoin:

a)lisätään MMA:iden kilpailukykyä, omavaraisuutta ja talouden selviytymiskykyä monipuolistamalla MMA:iden tavara- ja palvelukauppaa, kasvattamalla kyseisen kaupan arvoa ja määrää sekä parantamalla MMA:iden kykyä houkutella yksityisiä investointeja talouden eri sektoreille;

b)parannetaan MMA:iden ja niiden naapurimaiden välistä yhteistyötä tavara- ja palvelukaupan sekä sijoittautumisen aloilla.

68 artikla
Vuoropuhelu, yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen kaupan alalla

Assosiaation puitteissa toteutettavilla kaupan alan vuoropuhelua, yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä koskevilla aloitteilla voidaan esimerkiksi

a)parantaa MMA:iden valmiuksia laatia ja panna täytäntöön politiikkoja, joita tarvitaan tavara- ja palvelukaupan kehittämiseksi;

b)tukea MMA:iden pyrkimyksiä luoda asianmukaiset oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet, sääntelykehys ja tarvittavat hallinnolliset menettelyt;

c)edistää yksityissektorin, erityisesti pk-yritysten, kehittämistä;

d)helpottaa markkinoiden kehittämistä ja tuotekehitystä, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen;

e)edistää tavara- ja palvelukaupan kannalta olennaisten henkilöresurssien ja ammattitaidon kehittämistä;

f)parantaa liike-elämässä välittäjinä toimivien valmiuksia tarjota MMA:iden yrityksille niiden vientitoiminnan kannalta olennaisia palveluja, esimerkiksi markkinatietoutta;

g)edistää sijoittamiseen kannustavan liiketoimintaympäristön luomista.

5 LUKU

RAHOITUSPALVELUJA JA VEROTUSTA KOSKEVA YHTEISTYÖ

69 artikla
Kansainvälisiä rahoituspalveluja koskeva yhteistyö

Assosiaation puitteissa voidaan maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakauden, eheyden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi tehdä kansainvälisiä rahoituspalveluja koskevaa yhteistyötä. Yhteistyö voi koskea seuraavaa:

a)tehokkaan ja riittävän suojan tarjoaminen sijoittajille ja muille rahoituspalvelujen kuluttajille;

b)rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisy ja torjuminen;

c)rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden, myös sääntely- ja valvontaviranomaisten, välisen yhteistyön edistäminen;

d)rahoituspalveluja koskevien riippumattomien ja tehokkaiden valvontamekanismien perustaminen.

70 artikla
Rahoituspalveluja koskevat kansainväliset normit

Unioni ja MMA:t pyrkivät parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja että näitä normeja sovelletaan niiden alueella. Näitä kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin komitean pankkivalvonnan perusperiaate, kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön vakuuttamisen perusperiaatteet, kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet, OECD:n sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa, G20-ryhmän julkilausuma verotusta koskevasta avoimuudesta ja tietojenvaihdosta, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän rahoituslaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijät.

MMA:iden on otettava käyttöön tai pidettävä voimassa oikeudellinen kehys, jotta estetään niiden rahoitusjärjestelmien käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, erityisesti ottaen huomioon alalla toimivien kansainvälisten elinten välineet, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suositukset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ja leviämisen torjuntaa koskevista kansainvälisistä normeista.

Jos Euroopan komissio antaa päätöksiä, joissa jäsenvaltio valtuutetaan tekemään sopimus MMA:n kanssa varojen siirtämiseksi kyseisen MMA:n ja sen jäsenvaltion, johon kyseinen MMA on sidoksissa, välillä, tätä siirtoa käsitellään unionin sisäisenä varojen siirtona varainsiirrosta annetun asetuksen (EU) 2015/847 mukaisesti ja kyseisen MMA:n on noudatettava mainitussa asetuksessa vahvistettuja ehtoja.

Tämä artikla ei rajoita varainhoitoasetuksen 155 artiklan soveltamista.

71 artikla
Yhteistyö veroasioissa

Unioni ja MMA:t tunnustavat verotusalan hyvän hallinnon periaatteet, kuten läpinäkyvyyttä, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verotusta koskevat globaalit standardit sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumista koskevat vähimmäisstandardit, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Ne edistävät hyvää hallintoa verotusasioissa, parantavat verotusalan yhteistyötä ja helpottavat verotulojen keräämistä.

IV OSA

RAHOITUSYHTEISTYÖ

1 LUKU

PERIAATTEET

72 artikla
Rahoitusvarat

Unioni edistää assosiaation yleisten tavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

a)antamalla riittävät taloudelliset resurssit ja asianmukaista teknistä apua, jolla pyritään parantamaan MMA:iden valmiuksia laatia strategia- ja sääntelykehyksiä ja panna ne täytäntöön;

b)antamalla pitkäkestoista rahoitusta yksityissektorin kasvun edistämiseen;

c)muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa myöntää tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien rahoitusta, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tämän päätöksen nojalla voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, mitä sääntöjä noudatetaan.

73 artikla
Talousarvio

1.Ohjelman määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 500 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellisesta jaosta on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä I.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä ei rajoita asetuksessa [uusi monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus], [asetuksessa (EU) N:o [...] ja varainhoitoasetuksessa vahvistettujen joustavuutta koskevien säännösten soveltamista.

74 artikla
Määritelmät

Tässä osassa tarkoitetaan

a)’ohjelmoitavalla avulla’ MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen hallintoalue- tai aluekohtaisten ja alueensisäisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen kohdennettua apua, jota ei makseta takaisin;

b)’ohjelmoinnilla’ MMA:iden kestävälle kehitykselle assosiaation puitteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tämän päätöksen II osassa tarkoitetulla alalla toteutettavan monivuotisen toimen täytäntöönpanoon liittyvää organisointia, päätöksentekoa ja ohjeellisten määrärahojen myöntämistä;

c)’ohjelma-asiakirjalla’ asiakirjaa, jossa esitetään MMA:n strategia, painopisteet ja järjestelyt sekä valjastetaan MMA:n omat kestävän kehityksen tavoitteet palvelemaan assosiaation tavoitteita tehokkaasti ja tuloksellisesti;

d)’kehittämissuunnitelmilla’ MMA:iden kehittämispolitiikkojensa ja -strategioidensa puitteissa yksin määrittelemien ja rahoittamien toimintojen muodostamaa johdonmukaista kokonaisuutta sekä MMA:n ja sen jäsenvaltion, johon kyseinen MMA on sidoksissa, kesken sovittuja toimintoja;

e)’hallintoaluekohtaisella määrärahalla’ yksittäisille MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen hallintoaluekohtaisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen ohjelmoitavan avun määrää;

f)’aluekohtaisella määrärahalla’ ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen alueellisten yhteistyöstrategioiden tai useille MMA:ille yhteisten painopisteiden rahoittamiseen myönnettävän ohjelmoitavan avun määrää;

g)’alueensisäisellä määrärahalla’ aluekohtaiseen määrärahaan sisältyvää ohjelmoitavan avun määrää, jolla rahoitetaan sellaisia alueen sisällä toteutettavia yhteistyöstrategioita ja painopisteitä, joihin osallistuu vähintään yksi MMA ja yksi tai useampi SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista ja/tai yksi tai useampi AKT-valtio ja/tai yksi tai useampi muu kuin AKT-valtio tai -alue.

75 artikla
Rahoitusyhteistyön periaatteet

1.Unionin rahoitusapu perustuu kumppanuuden, omistajuuden, alueellisten järjestelmien lähentämisen, täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteisiin.

2.Tämän päätöksen nojalla toteutettavat toiminnot voidaan rahoittaa ohjelmoitavalla tai ei-ohjelmoitavalla avulla.

3.Unionin rahoitusapu

a)pannaan täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon MMA:iden maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteet samoin kuin niiden erityiset voimavarat;

b)takaa sen, että varat myönnetään ennakoidusti ja säännöllisesti;

c)on joustavaa ja räätälöity kunkin MMA:n tilanteeseen; ja

d)noudattaa täysimääräisesti kunkin kumppanin institutionaalisia, oikeudellisia ja rahoitusta koskevia toimivaltuuksia.

4.Asianomaisen MMA:n viranomaiset vastaavat toimintojen täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa, jonka tarkoituksena on varmistaa moitteeton varainhoito unionin varoja käytettäessä.

2 LUKU

TALOUDELLISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

76 artikla
Kohde ja soveltamisala

Rahoitustukea voidaan myöntää seuraaviin toimintoihin MMA:iden paikallis- tai aluetasolla vahvistamien strategioiden ja painopisteiden puitteissa:

a)alakohtaiset politiikat ja uudistukset sekä niiden kanssa yhdenmukaiset hankkeet;

b)instituutioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen;

c)tekninen apu.

77 artikla
Valmiuksien kehittäminen

1.Rahoitusavulla voidaan edistää muun muassa MMA:iden tukemista sellaisten valmiuksien kehittämisessä, joita tarvitaan hallintoalue- ja/tai aluekohtaisten strategioiden ja toimien määrittelyssä, täytäntöönpanossa ja seurannassa, jotta saavutettaisiin II ja III osassa mainittujen yhteistyöalojen yleiset tavoitteet.

2.Unioni tukee MMA:iden pyrkimyksiä kehittää luotettavia tilastotietoja kyseisillä aloilla.

3.Unioni voi tukea MMA:ita niiden pyrkimyksissä parantaa makrotaloudellisten indikaattoriensa vertailtavuutta.

78 artikla
Tekninen apu

1.Komission aloitteesta unionin rahoitus voi kattaa tukimenot päätöksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanon kannalta tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ohjelman tarvitsemaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän päätöksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä yritysten tietotekniset ja teknologiset järjestelmät.

2.MMA:iden aloitteesta voidaan rahoittaa ohjelma-asiakirjoihin sisältyvien toimien täytäntöönpanoon liittyviä selvityksiä tai teknisiä avustustoimia. Komissio voi päättää rahoittaa tällaiset toimet joko ohjelmoitavalla avulla tai teknisen yhteistyön toimenpiteisiin varatuista määrärahoista.

3 LUKU

RAHOITUSYHTEISTYÖN TÄYTÄNTÖÖNPANO

79 artikla
Yleiset periaatteet

Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, unionin rahoitusapu pannaan täytäntöön tämän päätöksen tavoitteiden ja periaatteiden, varainhoitoasetuksen ja [NDICI-asetuksen] ja erityisesti sen II osaston I luvun mukaisesti lukuun ottamatta 13 artiklaa, 14 artiklan 1 kohtaa, 14 artikla 4 kohtaa ja 15 artiklaa, III luvun mukaisesti lukuun ottamatta 21 artiklan 1 kohtaa, 21 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa ja 21 artiklan 3 kohtaa sekä V luvun mukaisesti lukuun ottamatta 31 artiklan 1 kohtaa, 31 artiklan 4 kohtaa, 31 artiklan 6 kohtaa, 31 artiklan 9 kohtaa ja 32 artiklan 3 kohtaa. Tämän päätöksen 80 artiklassa säädettyä menettelyä ei sovelleta [NDICI-asetuksen] 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.

80 artikla
Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien, toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksyminen

Komissio hyväksyy tämän päätöksen nojalla ”yhtenäisinä ohjelma-asiakirjoina” [NDICI-asetuksen] 12 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat ja niihin liittyvät, asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä sovelletaan myös [NDICI-asetuksen] 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.

Grönlannin osalta [NDICI-asetuksen] 19 artiklassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet voidaan hyväksyä erillään suuntaa-antavista monivuotisista ohjelmista. 

81 artikla
Hallintoaluekohtaisen rahoituksen kelpoisuusehdot

1.MMA:iden viranomaisille voidaan myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea.

2.Asianomaisten MMA:iden viranomaisten suostumuksella myös seuraaville yhteisöille tai elimille voidaan myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea:

a)MMA:iden julkiset tai puolijulkiset paikalliset, kansalliset ja/tai alueelliset laitokset, virastot tai paikallisviranomaiset ja varsinkin rahoituslaitokset ja kehityspankit;

b)MMA:iden ja alueellisten ryhmittymien yhtiöt ja yritykset;

c)jäsenvaltion yhtiöt ja yritykset, jotta ne voisivat toteuttaa jonkin MMA:n alueella tuottavia hankkeita, joiden rahoitukseen niiden on itsekin osallistuttava;

d)MMA:iden tai unionin rahoituksen välittäjät, jotka edistävät ja rahoittavat yksityisiä investointeja MMA:issa; ja

e)MMA:iden ja unionin hajautetun yhteistyön toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat, jotta ne voisivat toteuttaa taloudellisia, sosiaalisia sekä kulttuuri- ja koulutusalan hankkeita ja ohjelmia MMA:issa osana tämän päätöksen 12 artiklassa tarkoitettua hajautettua yhteistyötä.

82 artikla
Aluekohtaisen rahoituksen kelpoisuusehdot

1.Aluekohtaista määrärahaa voidaan käyttää toimiin, joista hyötyvät ja joihin osallistuu

a)kaksi tai useampi MMA niiden sijainnista riippumatta;

b)MMA:t ja unioni kokonaisuudessaan; tai

c)kaksi tai useampi MMA niiden sijainnista riippumatta ja vähintään yksi seuraavista:

i)yksi tai useampi SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista;

ii)yksi tai useampi AKT-valtio ja/tai yksi tai useampi muu kuin AKT-valtio tai -alue;

iii)yksi tai useampi sellainen alueellinen elin, joiden jäseninä on MMA:ita;

v)yksi tai useampi yhteisö, viranomainen tai muu elin ainakin yhdestä MMA:sta, jotka ovat EAYY:n jäseniä tämän päätöksen 8 artiklan mukaisesti, yksi tai useampi syrjäisin alue ja yksi tai useampi naapurina oleva AKT-valtio ja/tai muu kuin AKT-valtio tai -alue.

2.Edellä 74 artiklassa mainitun aluekohtaisen määrärahan puitteissa alueensisäistä määrärahaa voidaan käyttää toimiin, joista hyötyvät ja joihin osallistuu

a)yksi tai useampi MMA ja yksi tai useampi SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista;

b)yksi tai useampi MMA ja yksi tai useampi naapurina oleva AKT-valtio ja/tai muu kuin AKT-valtio tai -alue;

c)yksi tai useampi MMA, yksi tai useampi syrjäisin alue ja yksi tai useampi AKT-valtio ja/tai muu kuin AKT-valtio tai -alue;

d)kaksi sellaista alueellista elintä, joiden jäseninä on MMA:ita, tai useampi tällainen elin,

e)yksi tai useampi yhteisö, viranomainen tai muu elin ainakin yhdestä MMA:sta, jotka ovat EAYY:n jäseniä tämän päätöksen 8 artiklan mukaisesti, yksi tai useampi syrjäisin alue ja yksi tai useampi naapurina oleva AKT-valtio ja/tai muu kuin AKT-valtio tai -alue.

3.Rahoitus, joka mahdollistaa AKT-valtioiden, syrjäisimpien alueiden ja muiden maiden ja alueiden osallistumisen MMA:iden alueellisiin yhteistyöohjelmiin, myönnetään MMA:ille tämän päätöksen nojalla myönnettävän rahoituksen lisäksi.

4.AKT-valtioiden, syrjäisimpien alueiden ja muiden maiden osallistumista tällä päätöksellä perustettuihin ohjelmiin voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että

a)asiaankuuluviin unionin ohjelmiin tai sellaisiin kolmansien maiden ja alueiden asiaankuuluviin rahoitusohjelmiin, jotka eivät kuulu unionin ohjelmien piiriin, sisältyy vastaavia säännöksiä ja

b)suhteellisuusperiaatetta noudatetaan.

83 artikla
Muihin unionin ohjelmiin osallistumista ja osallistumisen rahoitusta koskevat kelpoisuusehdot

1.MMA:n luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 50 artiklassa, ja soveltuvin osin MMA:n asiaankuuluvat julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua unionin ohjelmiin ja saada niistä rahoitusta ohjelmien sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon MMA on sidoksissa.

2.MMA:t voivat saada tukea myös yhteistyöohjelmista ja -välineistä, joita unionilla on muiden maiden kanssa, kuten [NDICI-asetus], kyseisten ohjelmien sääntöjen, tavoitteiden ja järjestelyjen mukaisesti.

3.MMA:iden on raportoitava komissiolle tällaisesta osallistumisesta unionin ohjelmiin joka vuosi vuodesta 2022 alkaen.

84 artikla
Raportointi

Komissio tarkastelee edistymistä MMA:ille tämän päätöksen mukaisesti annettavan rahoitusavun täytäntöönpanossa ja toimittaa neuvostolle vuodesta 2022 alkaen joka vuosi kertomuksen taloudellisen yhteistyön täytäntöönpanosta ja tuloksista. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.  

85 artikla
Rahoituksen valvonta

1.    MMA:illa on päävastuu unionin varojen käytön valvonnasta. Valvonta suoritetaan tarvittaessa koordinoidusti sen jäsenvaltion kanssa, johon asianomainen MMA on sidoksissa, asiassa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.    Komission vastuulla on

a)    varmistaa, että asianomaisella MMA:lla on moitteettomasti toimivat hallinto- ja valvontajärjestelmät unionin varojen asianmukaisen ja tehokkaan käytön varmistamiseen, ja

b)    sääntöjenvastaisuuksien ilmetessä lähettää suosituksia tai pyyntöjä toimenpiteistä, joilla kyseiset sääntöjenvastaisuudet ja hallinnossa mahdollisesti havaitut puutteet voidaan korjata.

3.    Komissio, asianomainen MMA ja tarvittaessa se jäsenvaltio, johon kyseinen MMA on sidoksissa, tekevät hallinnollisten järjestelyjen pohjalta yhteistyötä kerran tai kahdesti vuodessa järjestettävissä tapaamisissa koordinoidakseen ohjelmia, menetelmiä ja valvonnan toteutusta.

4.    Rahoitusoikaisujen osalta

a)    asianomaisella MMA:lla on ensisijainen vastuu rahoitukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisesta ja korjaamisesta;

b)    komissio ryhtyy kuitenkin toimiin ohjelma-asiakirjan rahoituspäätöksen kokonaismäärärahasta jäljellä olevan määrän vähentämiseksi tai peruuttamiseksi, jos asianomaisen MMA:n toiminta ei ole tyydyttävää eikä se korjaa tilannetta ja jos sovitteluyrityksissä epäonnistutaan.

V OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

86 artikla
Säädösvallan siirtäminen komissiolle

Komissiolla on valta antaa 87 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä II, III ja IV teknologian kehityksen sekä tulli- ja kauppalainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi.

Jotta edistymistä tämän päätöksen toteuttamisessa voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolla on valta antaa 87 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa 3 artiklaa indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja täydennetään tätä päätöstä seuranta- ja arviointikehyksen käyttöönottoa koskevilla säännöksillä.

87 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2021 viiden vuoden ajaksi 86 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 86 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan asianomaisessa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.

5.Edellä olevan 86 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

88 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’MMA-komitea’. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 43 tarkoitettu komitea.

2.Liitteessä II olevien 10 artiklan 6 kohdan ja 16 artiklan 8 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 44 285 artiklan 1 kohdalla perustettu tullikoodeksikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

3.Liitteessä III olevan 2 artiklan ja liitteessä IV olevien 5 ja 6 artiklan soveltamiseksi komissiota avustaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 260/2009 45 4 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea.  Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

5.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

6.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 4 artiklan kanssa.

7.Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

89 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Tämän päätöksen mukaisen unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa viestintä- ja tiedotustoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

90 artikla
Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva lauseke

Tätä päätöstä sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 46 mukaisesti.

91 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.Kumotaan neuvoston päätös 2013/755/EU 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Tämän päätöksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa kyseisiä toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen neuvoston päätöstä 2013/755/EU, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

3.Ohjelman määrärahat voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun kulut, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että sen edeltäjän, neuvoston päätöksen N:o 2013/755/EU, nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä siirrytään tähän ohjelmaan.

4.Määrärahoja voidaan 78 artiklassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää talousarvioon vielä vuoden 2027 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

92 artikla
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (’MMA-assosiaatiopäätös’)

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Päätöksessä yhdistetään nykyinen MMA-assosiaatiopäätös (2013/755/EU) ja nykyinen Grönlanti-päätös (2014/137/EU).

Toimintalohko on seuraava:

15. Ulkoiset toimet

15.05. Merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 47  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

☒ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämän välineen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille. Assosiaatiolla pyritään tähän lyhyellä aikavälillä parantamalla MMA:iden kilpailukykyä, vahvistamalla niiden selviytymiskykyä, vähentämällä niiden talouden ja ympäristön haavoittuvuutta ja edistämällä niiden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Merentakaiset maat ja alueet (MMA:t) ovat olleet Euroopan unioniin (EU) assosioituja siitä asti, kun Rooman sopimus tuli voimaan vuonna 1958. MMA:iden assosiaatio unioniin perustuu perustuslaillisiin suhteisiin, jotka niillä on kyseisten kolmen jäsenvaltion kanssa. MMA:t eivät ole osa unionin tullialuetta eivätkä sisämarkkinoita. Lisäksi useimmilla MMA:illa on erityisiä haasteita niiden koon, sijainnin, syrjäisyyden ja kapean taloudellisen perustan vuoksi. Tätä taustaa vasten EU on viime vuosikymmeninä rahoittanut MMA:issa EKR:n hallintoalue- ja aluekohtaisia ohjelmia. Viime aikoina rahoitustuki on kanavoitu 11. EKR:n kautta, ja tämän olisi jatkuttava tulevaisuudessakin.

Grönlanti erosi EU:sta kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1985, ja siitä tuli MMA. Tanskan ja Grönlannin kanssa tehdyn erosopimuksen (Grönlanti-sopimus) osana Grönlanti sai korvauksen EU:n rahoituksen menetyksestä kalastussopimuksen kautta. Neuvosto päätti vuonna 2006 perustaa oman välineen, jolla tuettaisiin Grönlannin kehitystä kalastussopimuksen lisäksi, sen jälkeen kun kyseiseen sopimukseen perustuvaa taloudellista korvausta supistettiin.

EU:n lähestymistavassa vastavuoroiseen suhteeseen liittyviin tuleviin toimiin keskityttiin molemmin puolin hyödylliseen yhteistyöhön MMA:iden ja Grönlannin kanssa. Siinä korostetaan erityisesti niille tärkeitä painopisteitä, kuten kilpailukyvyn parantamista, selviytymiskyvyn kehittämistä ja haavoittuvuuden vähentämistä sekä MMA:iden ja niiden alueellisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppanien välisen yhteistyön edistämistä.

EU voi tarjota lisäarvoa sen välineiden kautta kanavoitujen resurssien määrän, sen suhteellisen joustavien hallinnointikäytäntöjen ja monivuotisen rahoituskehyksen tarjoaman resurssien ennakoitavuuden ansiosta.

EU:lla on huomattavaa asiantuntemusta MMA:iden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaisilla keskeisillä aloilla (esimerkiksi alueellinen koheesio, taloudellinen yhdentyminen ja ilmastonmuutos). Tätä asiantuntemusta on kertynyt esimerkiksi EU:n onnistuneista politiikoista (kuten elintarviketurvaa koskeva asiantuntemus yhteisen maatalouspolitiikan ansiosta). Joillakin alueilla, joilla jäsenvaltiot ovat päättäneet olla toimimatta tai joilla ne eivät voi toimia, EU on tärkein ja toisinaan ainoa toimija.

EU on edustustojensa ansiosta läsnä ympäri maailmaa, ja se saa tämän verkoston kautta paljon tietoa eri maiden ja alueiden kehityskuluista. Tämän ansiosta EU on jatkuvasti selvillä uusista tarpeista ja ongelmista ja kykenee kohdentamaan resurssinsa sen mukaan. EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet täydentävät entistä enemmän toisiaan. Tämä vahvistaa poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka kanavoidaan yhä useammin jäsenvaltioiden kanssa yhteisen ohjelmasuunnittelun kautta.

EU pystyy myös täydentämään jäsenvaltioiden toimia potentiaalisesti vaarallisissa tilanteissa tai jos tarvittavat toimet tulevat erityisen kalliiksi, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama kriisi, joka vaikuttaa moniin MMA:ihin.

Odotettu unionin luoma lisäarvo (jälkikäteen):

Uuden MMA-päätöksen odotetaan tuovan lisäarvoa ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden väliarvioinnin päätelmissä esitetyllä tavalla. MMA:iden ja Grönlannin tapauksessa katsottiin, että molemmat välineet olivat tarkoitukseen sopivia ja että MMA:iden assosiaatio ja kumppanuus Grönlannin kanssa tuottivat tuloksia eri muuttujilla arvioituna (tehokkuus jne.). Ehdotetun välineen odotetaan edistävän tätä myönteistä kehitystä.

Kun otetaan huomioon MMA:iden erityispiirteet ja niiden erityinen suhde EU:hun, uudella rahoitusvälineellä, joka kattaa kaikki MMA:t, varmistetaan

hallinnoinnin yhtenäisyys – kun kaikilla MMA:illa on sama rahoituksen lähde (talousarvio), luodaan synergioita ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa;

yhteisten tavoitteiden vahvistaminen;

oikeudellisen kehyksen yksinkertaistaminen ja johdonmukaistaminen;

MMA:iden näkyvyyden lisääntyminen ryhmänä.

Ehdotetussa välineessä otetaan huomioon Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista 29. maaliskuuta 2019. Ero tulee voimaan siirtymäkauden päätyttyä 1. tammikuuta 2021. Tämän vuoksi ehdotettua välinettä ei sovelleta Ison-Britannian MMA:ihin.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

11. EKR:n ja Grönlanti-päätöksen väliarviointi:

11. EKR–MMA: Kaudella 2014–2020 MMA:illa on MMA-assosiaatiosopimuksen mukaisesti käytettävissään kolme rahoituslähdettä: 11. EKR, EU:n talousarvio (tukikelpoisuusperiaate koskee kaikkia EU:n ohjelmia ja välineitä, esimerkiksi DCI:n temaattista osiota) ja EIP. Yhdennentoista EKR:n puitteissa MMA:ille kohdennetaan 364,5 miljoonaa euroa;

MMA:iden rahoitustuki ei rajoitu EKR:n köyhyyden poistamista koskevaan laajaan tavoitteeseen, sillä MMA:iden ja EU:n välisen assosiaation tavoitteena on edistää ”MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille”. Yhdennestätoista EKR:stä MMA:issa tuettavat alat kattavat monenlaisia politiikka-aloja. Keskipisteessä ovat erityisesti ympäristö / luonnon monimuotoisuus / sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja sen vaikutusten lieventäminen, uusiutuvat energialähteet, koulutus, televiestintä / digitaaliset yhteydet ja matkailu. Yhdennentoista EKR:n katsottiin olevan tarkoituksenmukainen ja tehokas väline tuettaessa EU–MMA-assosiaation tavoitteita. Tästä huolimatta eräät MMA:t kannattavat yksinkertaisempaa ohjelmasuunnittelua ja yksinkertaisempia täytäntöönpanomenettelyjä ja väittävät, että niiden hallinnolliset valmiudet ovat rajallisia. Lisäksi erilaisten alueellisten toimijoiden (MMA:t, AKT-maat ja niiden naapureina olevat syrjäisimmät alueet ja muut kuin AKT:hen kuuluvat kehitysmaat) välistä alueellista yhteistyötä suosivia säännöksiä ei ole tähän mennessä hyödynnetty riittävästi.

Grönlanti-päätös: Kautta 2014–2020 koskevassa päätöksessä kohdennetaan 217,8 miljoonaa euroa budjettitukiohjelmalle (31 miljoonaa euroa vuodessa). Se on tärkein EU:n talousarvioon sisältyvä rahoitusväline ja sääntelykehys ja muodostaa perustan EU:n ja Grönlannin välisille suhteille. Se täydentää MMA-päätöstä. Grönlanti-päätös täydentää myös kalastuskumppanuussopimusta ja vuoden 2014 yhteistä julistusta EU:n ja Grönlannin välisistä suhteista. Grönlanti-sopimuksen tavoitteena on säilyttää nämä läheiset ja kestävät keskinäiset suhteet ja tukea kestävää kehitystä Grönlannissa. Kaksi tärkeintä tavoitetta on tukea Grönlantia ratkaisujen löytämiseksi sen suurimpiin haasteisiin (erityisesti talouden monipuolistamiseen) ja edistää Grönlannin hallinnon valmiuksia laatia ja toteuttaa kansallisia politiikkoja. Grönlannin kestävää kehitystä koskevalla vuosien 2014–2020 ohjelmasuunnitteluasiakirjalla tuetaan Grönlanti-päätöksen tavoitteita luomalla älykästä kasvua investoimalla koulutukseen ja tutkimukseen ja osallistavaa kasvua tarjoamalla pätevyyden antavaa koulutusta suuremmalle väestönosalle työpaikkojen turvaamiseksi, köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän perustan luomiseksi talouskasvulle.

Koulutuksen budjettitukiohjelma osoittaa, että useimpien tavoitteiden (74,12 %) kohdalla on edistytty myönteisesti niin, että tavoitteet joko saavutettiin tai ylitettiin vuonna 2016. Grönlanti-päätöksen taloudellisten tavoitteiden vaikutuksen mittaaminen on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi, koska vaikutukset ovat pitkäaikaisia eivätkä siksi heti näkyvissä. Uusilla aloilla on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä (esim. kaivosten avaaminen), koulutuksen loppuunsaattamisaste on parantunut ja hallituksen valmiudet laatia pitkän aikavälin politiikkoja ovat lisääntyneet. Lisäksi muodollisen ja epämuodollisen poliittisen vuoropuhelun jatkuminen on edistänyt kumppanien keskinäistä yhteisymmärrystä ja tiivistä yhteistyötä sellaisilla tärkeillä aloilla kuin arktinen alue. Grönlanti osallistuu vuonna 2016 laadittuun EU:n arktisen alueen politiikkaan ja tukee EU:n hakemusta osallistua tarkkailijana Arktiseen neuvostoon. Näiden suuntausten odotetaan jatkuvan vuoden 2020 jälkeen ja kehittyvän edelleen.

Grönlanti-päätös tarjoaa tarkoitukseen sopivan välineen EU:lle ja Grönlannille suhteiden ja yhteistyön syventämiseksi myös vuoden 2020 jälkeen.

SEUT-sopimuksen 198 ja 199 artiklassa mainitut MMA:iden (myös Grönlannin) assosiaation tavoitteet edellyttävät kokonaisvaltaista kumppanuutta, joka käsittää institutionaalisen kehyksen ja kauppaa koskevat järjestelyt ja kattaa monia yhteistyöaloja, samoin kuin perusperiaatteet, joita sovelletaan unionin rahoitusapuun MMA:ille. Tämä edellyttää laajaa ja kauaskantoista oikeudellista välinettä.

Kun otetaan huomioon MMA:iden erityispiirteet ja niiden erityinen suhde EU:hun, uusi rahoitusväline, joka kattaa kaikki MMA:t ja joka koskee poliittista ja oikeudellista kehystä ja yhteistyön täytäntöönpanoa, varmistaa tehokkuuden, yhteisten tavoitteiden vahvistamisen ja johdonmukaisuuden samoin kuin MMA:iden näkyvyyden ryhmänä. Ehdotukseen sisältyy lähestymistapa, joka on joustava ja räätälöity kunkin MMA:n tilanteeseen.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Päivitetyn MMA-päätöksen tavoitteena on varmistaa, että se täydentää täysimääräisesti tärkeimpiä vuoden 2020 jälkeisiä säädöksiä, erityisesti seuraavia:

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI): Johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi päätöksessä sovelletaan, jollei toisin säädetä, NDICI:n täytäntöönpano-, arviointi- ja seurantasäännöksiä. Asetusehdotuksen mukaan MMA:t voivat saada rahoitusta NDICI-asetuksen mukaisista temaattisista ohjelmista ja nopean vasteen toimien pilarista 3. NDICI-asetukseen ja päivitettyyn MMA-päätökseen sisältyy myös säännös, joka antaa mahdollisuuden perustaa alueensisäisiä aloitteita MMA:iden, kumppanimaiden ja EU:n syrjäisimpien alueiden välillä.

Aluepolitiikkaa koskevat asetukset: päivitetty MMA-päätös ja ehdotetut aluepolitiikkaa koskevat asetukset on laadittu niin, että niiden tavoitteena on vahvistaa säännöksiä, jotka suosivat sellaisten alueensisäisten aloitteiden perustamista, joihin osallistuu MMA:ita, kumppanimaita ja EU:n syrjäisimpiä alueita.

Muut EU:n politiikat ja ohjelmat: MMA:t ovat tukikelpoisia kaikkien EU:n politiikkojen ja ohjelmien osalta, ellei toisin säädetä asiaankuuluvissa asetuksissa. Ne voivat saada rahoitusta muun muassa ERASMUS+-, Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmista.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ kesto on rajattu

◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2021

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 48  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☒ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

☒ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

☒ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

☒ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☒ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

☒ julkisoikeudellisille yhteisöille

☒ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

☒ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komission seuranta- ja arviointijärjestelmissä keskitytään entistä enemmän tuloksiin. Seurantaan ja arviointiin osallistuu komission henkilöstöä sekä täytäntöönpanokumppaneita ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Edustustojen ja päätoimipaikan hankevastaavat seuraavat jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa täytäntöönpanokumppaneiden toimittamien tietojen perusteella säännöllisen raportoinnin osana ja tekevät mahdollisuuksien mukaan myös käyntejä täytäntöönpanopaikkoihin. Sisäisen seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa edistymisestä, ja vastuuhenkilöt voivat havaita todelliset ja potentiaaliset pullonkaulat ja tehdä tarvittavia korjauksia.

Lisäksi riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille annetaan tehtäväksi arvioida EU:n ulkoisia toimia kolmella eri tavalla. Arviointien avulla voidaan lisätä vastuuvelvollisuutta ja parantaa käynnissä olevia toimia. Niissä otetaan myös huomioon aiemmat kokemukset, joiden pohjalta tulevia politiikkoja ja toimia voidaan kehittää.

NDICI-asetuksessa ehdotettuja seuranta- ja raportointisääntöjä käytetään MMA-välineen yhteydessä (uusi MMA-päätös, 84 artikla).

Komissio tarkastelee unionin ulkoisen rahoituksen toimenpiteiden täytäntöönpanoa, ja vuodesta 2021 alkaen se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen rahoitettujen toimien toteuttamisesta. Kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

Lisäksi kaikkia komission sisäisiä seuranta- (esim. ROM), arviointi- ja raportointivälineitä sovelletaan päivitettyyn MMA-päätökseen vuoden 2020 jälkeen.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Toteutusmuodot:

Hallintotapojen osalta päätöksessä ei tehdä olennaisia muutoksia, ja komission yksiköiden ja täytäntöönpanevien toimijoiden edeltävistä ohjelmista saama kokemus edistää parempia tuloksia tulevaisuudessa.

Jotta päätöksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, sen nojalla rahoitettavat toimet pannaan täytäntöön komission päätoimipaikan ja/tai unionin edustustojen suoraan hallinnoimina tai uuden varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa välillisesti hallinnoiden.

Kuten uuden varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetään, välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että EU:n taloudellisten etujen suoja on vastaavan tasoinen kuin suorassa hallinnoinnissa. Kyseisten yhteisöjen järjestelmistä ja menettelyistä tehdään pilareihin perustuva ennakkoarviointi noudattaen suhteellisuusperiaatetta ja ottaen asianmukaisesti huomioon toiminnan luonne ja siihen liittyvät taloudelliset riskit. Täytäntöönpanon niin edellyttäessä tai jos toimintakertomuksissa on esitetty varaumia määritetään ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelmat, joihin liittyy erityisiä riskejä vähentäviä toimenpiteitä. Täytäntöönpanon yhteydessä voidaan toteuttaa myös komission määräämiä tarvittavia valvontatoimenpiteitä.

Sisäisen valvonnan rakenteet

Sisäinen valvonta-/hallinnointiprosessi on suunniteltu niin, että sillä voidaan kohtuudella varmistaa niiden tavoitteiden saavuttaminen, jotka liittyvät toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuteen sekä lainsäädännön ja menettelyjen noudattamiseen.

Tuloksellisuus ja tehokkuus

Varmistaakseen operaatioidensa tuloksellisuuden ja tehokkuuden (ja alentaakseen ulkoisen avun toimintaympäristölle ominaista korkeaa riskitasoa) täytäntöönpanoyksiköt soveltavat jatkossakin kaikkien välineidensä osalta räätälöityä avun hallinnointikehystä kaikkien muiden komission strategiseen politiikanteko- ja suunnitteluprosessiin, sisäiseen tarkastukseen ja sisäisen valvonnan normeihin liittyvien vaatimusten lisäksi. Hallinnointikehys kattaa seuraavat:

·ulkoisen avun hallinnointivastuun siirtäminen suurimmaksi osaksi EU:n edustustoille;

·taloudellisen vastuun selvä ja virallistettu delegointi (valtuutetulta tulojen ja menojen hyväksyjältä, joka on pääjohtaja) edustuston päällikölle päätoimipaikassa sijaitsevan edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän (johtaja) edelleenvaltuutuksella;

·säännöllinen raportointi EU:n edustustoista päätoimipaikkaan (ulkoisen avun hallinnointiraportit), mukaan lukien edustuston päällikön vuosittain laatima tarkastuslausuma;

·perusteellinen koulutusohjelma sekä päätoimipaikan että EU:n edustustojen henkilöstölle;

·merkittävä tuki ja ohjaus päätoimipaikalta edustustoille (myös internetin välityksellä);

·säännölliset valvontakäynnit edustustoihin 3–6 vuoden välein;

·hanke- ja ohjelmasyklin hallintamenetelmä, joka sisältää laatua tukevia välineitä muun muassa toimen suunnittelua, sen toteutustavan, rahoitusmekanismin ja hallinnointijärjestelmän määrittelyä sekä mahdollisten täytäntöönpanokumppaneiden arviointia ja valintaa varten; tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet ohjelman ja hankkeiden hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien hankkeiden säännöllinen ulkoinen seuranta paikalla; ja järkevät arviointi- ja tarkastusosiot;

·pyrkimyksen sääntöjen yksinkertaistamiseen laajentamalla yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja hyödyntämällä vastavuoroisesti kumppaniorganisaatioiden tarkastustyötä; tarkastuskäytäntöjen eriyttäminen jatkossakin riskitason mukaan.

Tilinpäätösraportointi ja kirjanpito

Täytäntöönpanoyksiköt noudattavat jatkossakin kirjanpidolle ja varainkäytön raportoinnille asetettuja tiukkoja vaatimuksia ja käyttävät komission suoriteperusteista kirjanpitojärjestelmää (ABAC) ja ulkoisen avun erityisvälineitä, kuten yhtenäistä hallintotietojärjestelmää (CRIS) ja sen seuraajaa (OPSYS).

Asiaa koskevan lainsäädäntö- ja menettelykehyksen noudattamiseen liittyvät valvontamenetelmät kuvaillaan kohdassa 2.3 (Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi).

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Toimintaympäristön riskit

Tämän rahoitusvälineen toimintaympäristölle ovat ominaisia seuraavat riskit, jotka voivat johtaa tukivälineen tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen, optimaalista heikompaan varainhoitoon ja/tai asiaa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen (laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät virheet):

·taloudellinen/poliittinen epävarmuus ja/tai luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, erityisesti epävakaissa valtioissa;

·puutteet kumppanimaiden institutionaalisissa ja hallinnollisissa valmiuksissa voivat vaikeuttaa ja viivästyttää toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa;

·maantieteellisesti hajallaan olevien (mahdollisesti monia valtioita/hallintoalueita/alueita kattavien) hankkeiden ja ohjelmien seuranta, varsinkin paikalla suoritettavat seurantatoimet, voivat osoittautua logistiikan/resurssien suhteen ongelmallisiksi;

·mahdollisten kumppaneiden/edunsaajien kirjavuus ja erot niiden sisäisen valvonnan rakenteissa ja valmiuksissa voivat hajauttaa niitä resursseja, joita komissiolla on käytettävissä täytäntöönpanon tukemiseen ja seurantaan, ja siten heikentää niiden tuloksellisuutta ja tehokkuutta;

·ulkoisen avun / kansallisen kehityssuunnitelman täytäntöönpanon tuloksista ja vaikutuksista kumppanimaissa käytettävissä olevien tietojen huono laatu ja vähyys voivat heikentää komission kykyä raportoida ja vastata tuloksista.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Nämä sisäisen valvonnan / hallinnon kustannukset ovat noin 4 prosenttia vuositasolla keskimäärin 12,78 miljardista eurosta, joka on varattu kaikkiin (operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta vuosina 2021–2027. Tässä valvontakulujen laskelmassa on otettu huomioon ainoastaan komission kulut eikä jäsenvaltioita tai yhteisöjä, joille tehtäviä on siirretty. Yhteisöt, joille tehtäviä on siirretty, voivat pidättää varoista enintään 7 prosenttia hallintomenoja varten, mistä osa voidaan käyttää valvontatarkoituksiin.

Näissä hallinnointikuluissa on huomioitu koko henkilöstöstä (päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista aiheutuvat menot.

Hallintomenojen suhde operatiivisiin menoihin saattaa pienentyä ajan kuluessa uuden välineen parempien ja yksinkertaisempien järjestelyjen myötä; näiden järjestelyjen perustana ovat muutokset, jotka otetaan käyttöön uudella varainhoitoasetuksella. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.

Vaikka hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä noudattamisen valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan välttämättömiä välineen tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja tehokkaasti niin, että noudattamatta jättämisen riski jää mahdollisimman pieneksi (alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella.

Asiassa sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin oletettu taso

Tämän rahoitusvälineen sääntöjenmukaisuutta koskevana tavoitteena on säilyttää perinteinen sääntöjen rikkomisen riskitaso (virhetaso), joka on alle 2 prosenttia. Kyseessä on jäännösvirheen nettoaste usean vuoden perusteella ja sen jälkeen, kun päätökseen vietyihin sopimuksiin on tehty kaikki suunnitellut tarkastukset ja korjaukset. Perinteisesti tämä on tarkoittanut 2–5 prosentin arvioitua virhetasoa, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin laskee vuosittain satunnaisotannalla tarkastettavaksi valituista toimista vuotuista tarkastuslausumaa (DAS) varten. Komissio pitää tasoa alhaisimpana saavutettavissa olevana virhetasona, kun otetaan huomioon toimintaympäristön suuret riskit ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta koituva hallinnollinen rasitus ja siltä vaadittava kustannustehokkuus. Jos havaitaan puutteita, toteutetaan kohdennettuja korjaavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan pienin virhetaso.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Ottaen huomioon toimintaympäristön monet riskit, järjestelmissä on varauduttava noudattamiseen liittyvien virheiden (sääntöjenvastaisuuksien) mahdollisesti suureen määrään transaktioissa ja kehitettävä tehokkaat menetelmät virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi maksuprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa painotetaan enimmäkseen monivuotisia ennakkotarkastuksia, joita sekä ulkoiset tarkastajat että komission henkilöstö suorittavat paikalla vuosittain ennen hankkeiden loppumaksujen suorittamista. Näiden lisäksi tehdään vielä joitakin jälkitarkastuksia. Noudattamista koskeva valvonta muodostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

Ehkäisevät toimenpiteet:

·apua hallinnoivalle henkilöstölle ja tarkastajille annettava pakollinen peruskoulutus petoksiin liittyen;

·ohjeistus (myös internetin välityksellä), mukaan lukien sopimusmenettelyjä koskeva käytännön opas, DEVCOn varainhoidon työkalupakki (täytäntöönpanokumppaneille);

·ennakkoarviointi, jolla varmistetaan, että kyseisiä varoja yhteisesti ja hajautetusti hallinnoivilla viranomaisilla on käytössä asianmukaiset petostentorjuntajärjestelmät väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi EU:n varojen hallinnoinnissa;

·kumppanimaassa käytössä olevien petostentorjuntamekanismien ennakkoarviointi osana julkisen varainhoidon arviointia ehtona budjettituen saamiselle (toisin sanoen aktiivinen sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, pätevät valvontaviranomaiset, tuomioistuinlaitoksen riittävät valmiudet sekä tehokkaat toiminta- ja seuraamusmekanismit);

·havaitsemista helpottavat ja korjaavat toimenpiteet;

·sekä pakolliset että riskiperusteiset, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemät, ulkoiset tarkastukset;

·(riskiperusteiset) jälkitarkastukset ja takaisinperintä;

·EU:n rahoituksen jäädyttäminen vakavissa petostapauksissa, joihin kuuluu laajamittainen korruptio, kunnes viranomaiset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien petosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa;

·varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä (EDES);

·sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen tai sopimuksen irtisanominen;

·poissulkemismenettely.

Asianomaisten yksiköiden petostentorjuntastrategioita tarkistetaan säännöllisesti, ja niitä mukautetaan tarpeen mukaan kunhan uusi koko komissiota koskeva petostentorjuntastrategia on julkaistu, muun muassa sen varmistamiseksi, että

sisäiset petoksentorjuntatarkastukset ovat täysin komission petostentorjuntastrategian mukaisia;

riskinhallintamallissa suuntaudutaan petoksille alttiiden alojen ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen;

EU:n varojen käyttöön suunnitellut kolmansien maiden järjestelmät tuottavat merkityksellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäisrahoitus);

tarpeen mukaan voidaan perustaa verkkoryhmiä ja ottaa käyttöön riittävät tietotekniset välineet ulkoiseen apuun liittyvien petostapausten analysointia varten.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

- ◻    vaikutukset omiin varoihin

- ◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(1)    COM(2018) 98 final, 14.2.2018; COM(2018) 321 final, 2.5.2018.

(2)    Liite II, sopimus Euroopan unionin toiminnasta. 

(3)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(4)    Sopimus Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muuttamisesta Grönlannin osalta (EYVL L 29, 1.2.1985, s. 1).

(5)    Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välinen kalastusta koskeva sopimus (EYVL L 29, 1.1.1985, s. 9).

(6)    Euroopan yhteisön, Grönlannin maakuntahallituksen ja Tanskan hallituksen yhteinen julistus Euroopan yhteisön ja Grönlannin kumppanuudesta (EUVL L 208, 29.7.2006, s. 32).

(7)    Neuvoston päätös 2006/526/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan yhteisön sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L 208, 29.7.2006, s. 28).

(8)    Neuvoston päätös 2014/137/EU, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1).

(9)    Väliarviointikertomus perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa linkissä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Lisätietoja: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en .

(10)    EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1.

(11)    Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 1), 203 artikla.

(12)    EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.

(13)    EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1.

(14)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (COM(2014) 520 final).

(15)    JOIN(2016)21.

(16)    Päivitetään myöhemmin.

(17)    [NDICI-asetus]

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2014/236, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014 (EUVL L 77, 14.3.2014, s. 95).

(19)    Väliarviointikertomus perustui kymmeneen valmisteluasiakirjaan. Jokainen valmisteluasiakirja koski yhtä välinettä (ks. luettelo seuraavassa linkissä) ja siitä tehtyä riippumatonta arviointia. Lisätietoja: https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en .

(20)     https://ec.europa.eu/europeaid/mid-term-review-report-external-financing-instruments_en  

(21)     https://ec.europa.eu/europeaid/mid-term-review-report-external-financing-instruments_en  

(22)    Kertomus ei ole vielä julkinen, mutta komissio on hyväksynyt sen.

(23)     https://ec.europa.eu/europeaid/public-consultation-external-financing-instruments-european-union_en

(24)    Erityisesti keskusteluasiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (kesäkuu 2017) ja komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle; COM(2018) 98 final, 14.2.2018.

(25)    COM(2018) 98 final, 14.2.2018; COM(2018) 321 final, 2.5.2018.

(26)    Lausunto annettu xx päivänä xxkuuta xxxx (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(27)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(28)    Neuvoston päätös 2014/137/ EU, tehty 14 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1).

(29)    Sopimus Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muuttamisesta Grönlannin osalta (EYVL L 29, 1.2.1985, s. 1).

(30)    EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1.

(31)    COM(2017) 623 final, 24.10.2017.

(32)    COM(2017) 763 final, 12.12.2017

(33)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(34)    Ks. edellinen alaviite.

(35)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(37)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(38)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(39)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). 

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1302/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303).

(42)    Vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus, tehty ja allekirjoitettu 22. maaliskuuta 1989.

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(45)    Neuvoston asetus (EY) N:o 260/2009, annettu 26 päivänä helmikuuta 2009, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 84, 31.3.2009, s. 1).

(46)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(47)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(48)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(49)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(50)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. 

(51)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(52)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(53)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(54)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. 

(55)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(56)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel14.6.2018

COM(2018) 461 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä ("MMA-assosiaatiopäätös")

{SWD(2018) 337 final}
{SEC(2018) 310 final}

SISÄLTÖ

SISÄLLYSLUETTELO

LIITE I: UNIONIN RAHOITUSAPU2

LIITE II: Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä    4

I osasto: Yleiset säännökset    4

II osasto: Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä    6

III osasto: Alueeseen liittyvät vaatimukset    15

IV osasto: Alkuperäselvitys    16

V osasto: Hallinnollisen yhteistyön menetelmät    25

VI osasto: Ceuta ja Melilla    30

Lisäykset I–VI    32

LIITE III: ETUUKSIEN VÄLIAIKAINEN PERUUTTAMINEN    77

LIITE IV: SUOJA- JA VALVONTAMENETTELYT    80

LIITE I

UNIONIN RAHOITUSAPU

1 artikla

Varojen kohdentaminen eri MMA:ille

1.Unionin rahoitusavun 500 000 000 euron kokonaismäärä käypinä hintoina 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 väliselle seitsenvuotiskaudelle tämän päätöksen soveltamistarkoituksessa jakautuu seuraavasti:

a)159 000 000 euroa avustuksina kaikille MMA:ille Grönlantia lukuun ottamatta pitkän aikavälin kehitystyöhön tarkoitettuun ohjelmoitavaan kahdenväliseen tukeen erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen. Tämä määrä kohdennetaan MMA:iden tarpeiden ja saavutusten perusteella seuraavia perusteita noudattaen. Ohjelma-asiakirjassa on tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joiden tarkoituksena on vahvistaa tukea saavien MMA:iden hallintoa ja institutionaalisia valmiuksia, sekä suunniteltujen toimien todennäköiseen aikatauluun silloin kun tällä on merkitystä. Tätä määrää jaettaessa on otettava huomioon asukasmäärä, bruttokansantuote (BKT), aiemmin myönnetyt määrärahat ja tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetut maantieteellisestä eristyneisyydestä johtuvat erityisongelmat.

b)225 000 000 euroa avustuksina Grönlannille pitkän aikavälin kehitystyöhön tarkoitettuun ohjelmoitavaan kahdenväliseen tukeen erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen.

c)81 000 000 euroa MMA:iden alueellisten ohjelmien tukemiseen. Tästä määrästä 15 000 000 eurolla voitaisiin tukea alueen sisäisiä toimia; Grönlanti voi saada tukea vain alueen sisäisistä toimista. Tätä yhteistyötä toteutetaan koordinoidusti tämän päätöksen 7 artiklan kanssa, ottaen erityisesti huomioon tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitetut yhteisen edun mukaiset alat sekä konsultoimalla tämän päätöksen 14 artiklassa tarkoitettujen EU:n ja MMA:iden kumppanuutta edistävien järjestelyjen yhteydessä. Varojen käyttöä koordinoidaan unionin muiden rahoitusohjelmien ja välineiden kanssa ja erityisesti SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainittujen syrjäisimpien alueiden kanssa.

d)22 000 000 euroa kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tutkimuksiin tai teknisen avun toimiin tämän päätöksen 78 artiklan mukaisesti 1 .

e)13 000 000 euroa kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tarkoitettuun kohdentamattomien varojen rahastoon, varoilla muun muassa

i) varmistetaan unionin asianmukaiset toimet ennakoimattomissa olosuhteissa;

ii)vastataan uusiin tarpeisiin tai haasteisiin, kuten muuttoliikkeen aiheuttamiin paineisiin EU:n tai sen naapurimaiden rajoilla;

iii)edistetään uusia kansainvälisiä aloitteita tai painopistealoja.

2.Komissio voi arvioinnin perusteella päättää kohdentaa tässä artiklassa tarkoitetut kohdentamattomat varat.

3.Varoja ei saa sitoa 31. joulukuuta 2027 jälkeen, ellei neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toisin päätä.

2 artikla

Varojen hallinnointi

Kaikkien tämän päätöksen nojalla myönnettävien varojen hallinnoinnista vastaa komissio.

3 artikla

Indikaattorit

Päätöksen 3 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista mitataan

1.MMA:iden osalta, Grönlantia lukuun ottamatta, tavaroiden ja palvelujen viennillä, % suhteessa BKT:hen, ja valtioiden kokonaistuloilla, % suhteessa BKT:hen;

2.Grönlannin osalta tavaroiden ja palvelujen viennillä, % suhteessa BKT:hen, ja kalastuksen prosenttiosuudella kokonaisviennistä.

LIITE II

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

I osasto

Yleiset säännökset

1 artikla

Määritelmät

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a)’talouskumppanuussopimusmailla’ alueita tai valtioita, jotka ovat osa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmää ja jotka ovat tehneet sopimuksen talouskumppanuussopimuksesta tai siihen johtavan sopimuksen, kun kyseistä talouskumppanuussopimusta sovelletaan joko väliaikaisesti tai kun se tulee voimaan, riippuen siitä kumpi päivämäärä on aikaisempi;

b)’valmistuksella’ kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista;

c)’aineksella’ kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa;

d)’tuotteella’ valmistettavaa tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoiminnossa;

e)’tavaroilla’ sekä aineksia että tuotteita;

f)’keskenään korvattavissa olevilla aineksilla’ samanlaisia aineksia, jotka ovat samaa kaupallista laatua, joiden tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei voida erottaa toisistaan sen jälkeen, kun ne on käytetty valmiin tuotteen valmistukseen;

g)’tullausarvolla’ tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta vuonna 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa;

h)’ainesten arvolla’ lisäyksen I luettelon mukaisessa valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista MMA:ssa maksettua hintaa. Kun käytettyjen alkuperäainesten arvo on määritettävä, tämän kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;

i)’vapaasti tehtaalla hinnalla’ sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyvät kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja muut sen tuottamiseen liittyvät kustannukset ja josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.

Jos todellinen maksettu hinta ei vastaa kaikkia tuotteen valmistukseen liittyviä kustannuksia, jotka tosiasiallisesti aiheutuivat MMA:ssa, vapaasti tehtaalla -hinnalla tarkoitetaan kaikkien näiden kustannusten summaa, josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.

Jos tätä määritelmää sovellettaessa viimeisen valmistuksen tai käsittelyn suorittaa alihankkija, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmaisu ”valmistaja” voi tarkoittaa yritystä, joka on teettänyt toiminnan kyseisellä alihankkijalla.

j)’ei-alkuperäainesten enimmäismäärällä’ sitä, kuinka paljon enintään ei-alkuperäaineksia sallitaan valmistuksessa, jotta sitä voidaan pitää riittävänä valmistuksena tai käsittelynä antamaan tuotteelle alkuperäaseman. Tämä voidaan ilmaista prosenttiosuutena tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta tai prosenttiosuutena sellaisten käytettyjen ainesten nettopainosta, jotka kuuluvat tiettyyn ryhmäkokonaisuuteen, ryhmään, nimikkeeseen tai alanimikkeeseen;

k)’nettopainolla’ tavaroiden painoa ilman mitään pakkausaineita ja pakkauspäällyksiä;

l)’ryhmillä’, ’nimikkeillä’ ja ’alanimikkeillä’ (neli- tai kuusinumeroisia) ryhmiä, nimikkeitä ja alanimikkeitä, joita käytetään harmonoidun järjestelmän muodostavassa nimikkeistössä, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna tulliyhteistyöneuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2004 antamalla suosituksella;

m)’luokittelulla’ tuotteen tai aineksen luokittelua harmonoidun järjestelmän tiettyyn nimikkeeseen tai alanimikkeeseen;

n)’lähetyksellä’ tuotteita, jotka joko

–lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle; tai

–kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, tai jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

o)’viejällä’ henkilöä, joka vie tavarat unioniin tai MMA:han ja joka pystyy todistamaan tavaroiden alkuperän riippumatta siitä, onko henkilö valmistaja ja suorittaako hän itse vientimuodollisuudet;

p)’rekisteröidyllä viejällä’ viejää, jonka asianomaisen MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ovat rekisteröineet alkuperävakuutusten laatimiseksi tämän päätöksen mukaista vientiä varten;

q)’alkuperävakuutuksella’ viejän laatimaa vakuutusta, jolla osoitetaan, että siinä tarkoitetut tuotteet ovat tämän liitteen alkuperäsääntöjen mukaiset, ja jolla henkilö, joka ilmoittaa tavarat luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen unionissa, voi hakea tullietuuskohtelua tai MMA:ssa oleva taloudellinen toimija, joka tuo aineksia jatkokäsittelyä varten kumulaatiosääntöjen mukaisesti, voi todistaa tällaisten tavaroiden alkuperäaseman;

r)’GSP-edunsaajamaalla’ asetuksen (EU) N:o 978/2012 2 2 artiklan d alakohdassa määriteltyä maata tai aluetta;

s)’REX-järjestelmällä’ järjestelmää sellaisten, asetuksen (EU) 2015/2447 3 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viejien rekisteröimiseksi, joilla on valtuudet todistaa tavaroiden alkuperä.

II osasto

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1.Seuraavia tuotteita on pidettävä MMA:n alkuperätuotteina:

a)jäljempänä olevan 3 artiklan mukaiset MMA:ssa kokonaan tuotetut tuotteet;

b)MMA:ssa tuotetut tuotteet, jotka sisältävät muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

2.Alkuperätuotteita, jotka on valmistettu kahdessa tai useammassa MMA:ssa kokonaan tuotetuista tai riittävästi valmistetuista tai käsitellyistä aineksista, pidetään sen MMA:n alkuperätuotteina, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu.

3 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1.Seuraavia tuotteita pidetään MMA:ssa kokonaan tuotettuina:

a)sen maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet;

b)siellä kasvatetut tai korjatut kasvit ja vihannestuotteet;

c)siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d)siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e)siellä syntyneistä ja kasvatetuista teurastetuista eläimistä saadut tuotteet;

f)siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

g)vesiviljelytuotteet, jos asianomaiset kalat, äyriäiset ja nilviäiset ovat syntyneet tai kasvatettu siellä;

h)sen alusten aluemerten ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut sen alusten aluemerten ulkopuolelta saamat tuotteet;

i)sen tehdasaluksilla ainoastaan h alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

j)siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat;

k)siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

l)minkä tahansa aluemeren ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos sillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

m)siellä yksinomaan a–l alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2.Edellä 1 kohdan h ja i alakohdassa käytetyillä ilmaisuilla ’sen alusten’ ja ’sen tehdasaluksilla’ tarkoitetaan ainoastaan sellaisia aluksia ja tehdasaluksia, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a)ne on merkitty MMA:n tai jäsenvaltion alusrekisteriin;

b)ne purjehtivat MMA:n tai jäsenvaltion lipun alla;

c)ne täyttävät toisen seuraavista edellytyksistä:

–ne ovat vähintään puoliksi MMA:iden tai jäsenvaltioiden kansalaisten omistamia; tai

–ne ovat sellaisten yritysten omistamia,

i) joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on MMA:ssa tai jäsenvaltiossa; ja

ii) jotka ovat vähintään puoliksi MMA:n, sen julkisten elinten tai kansalaisten taikka jäsenvaltion omistuksessa.

3.Edellä olevan 2 kohdan mukaiset edellytykset voidaan täyttää jäsenvaltioissa tai eri MMA:issa. Tällaisessa tapauksessa tuotteet on katsottava sen MMA:n alkuperätuotteiksi, jossa alus tai tehdasalus on rekisteröity 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1.Tuotteita, joita ei ole tuotettu kokonaan MMA:ssa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla, on pidettävä sen alkuperätuotteina, jos lisäyksessä I olevassa luettelossa säädetyt edellytykset täyttyvät asianomaisten tavaroiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 6 artiklan soveltamista.

2.Jos tuote, joka on saanut jossakin MMA:ssa alkuperäaseman 1 kohdan mukaisesti, jatkokäsitellään kyseisessä MMA:ssa ja sitä käytetään aineksena jonkin toisen tuotteen valmistuksessa, kyseisen aineksen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia ei oteta huomioon.

3.Kunkin tuotteen osalta on määritettävä, täyttyvätkö 1 kohdan vaatimukset.

Jos kuitenkin asiaankuuluva sääntö perustuu ei-alkuperäainesten enimmäismäärän noudattamiseen, ei-alkuperäainesten arvo voidaan laskea keskiarvon perusteella 4 kohdan mukaisesti kustannusten ja valuuttakurssien vaihtelujen huomioon ottamiseksi.

4.Edellä 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuotteen keskimääräinen vapaasti tehtaalla -hinta on laskettava näiden tuotteiden kaikesta edellisenä verovuonna tapahtuneesta myynnistä veloitettujen vapaasti tehtaalla -hintojen summan perusteella ja käytettyjen ei-alkuperäainesten keskiarvo on laskettava edellisenä verovuonna tapahtuneessa tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvon summan perusteella, sellaisina kuin ne on määritelty viejävaltiossa, tai, jos koko verovuotta koskevia lukuja ei vielä ole saatavilla, käytetään lyhyempää, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden pituista ajanjaksoa.

5.Jos viejät ovat valinneet keskiarvoihin perustuvat laskelmat, niiden on johdonmukaisesti sovellettava tällaista menetelmää viiteverovuotta seuraavana vuonna tai, soveltuvin osin, viitekautena käytettyä lyhyempää ajanjaksoa seuraavana vuonna. Ne voivat lopettaa tällaisen menetelmän soveltamisen, jos ne toteavat jonkin verovuoden tai vähintään kolmen kuukauden pituisen lyhyemmän edustavan ajanjakson aikana, että tällaisen menetelmän käytön perusteena olleita kustannusten tai valuuttakurssin vaihteluja ei enää ole.

6.Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja keskiarvoja on käytettävä vapaasti tehtaalla -hintana ja ei-alkuperäainesten arvona ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevan vaatimuksen noudattamisen tarkastamiseksi.

5 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimenpiteet

1.Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista:

a)toimet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana;

b)kollien jakaminen ja yhdistäminen;

c)pesu, puhdistus; pölyn, oksidin, öljyn, maalin tai muun peiteaineen poistaminen;

d)tekstiilien ja tekstiilitavaroiden silitys tai prässäys;

e)yksinkertainen maalaus ja kiillotus;

f)riisin esikuorinta ja hiominen osittain tai kokonaan; viljan ja riisin kiillotus ja lasitus;

g)sokerin värjäys tai maustaminen taikka sokeripalojen muodostus; kidesokerin hienontaminen osittain tai kokonaan;

h)hedelmien, pähkinöiden ja vihannesten kuoriminen ja kivien poisto;

i)teroitus, yksinkertainen hiominen tai yksinkertainen leikkaaminen;

j)seulonta, lajittelu, luokittelu, ryhmittely, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi);

k)yksinkertainen pullotus, tölkitys, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai levyille kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

l)merkkien, nimilappujen, logojen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tai painaminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

m)erilaistenkin tuotteiden yksinkertainen sekoittaminen; sokerin sekoittaminen muiden ainesten kanssa;

n)yksinkertainen veden lisääminen tai tuotteiden laimentaminen, dehydratointi tai denaturointi;

o)osien yksinkertainen yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi tai tuotteiden purkaminen osiin;

p)kahden tai useamman a–o alakohdassa tarkoitetun toiminnon toteuttaminen yhdessä;

q)eläinten teurastus.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa toimia on pidettävä yksinkertaisina silloin, kun niiden suorittamiseksi ei tarvita erityistaitoja eikä nimenomaisesti näitä toimia varten tuotettuja tai asennettuja koneita, laitteita tai välineitä.

3.Kaikki tietylle tuotteelle jossakin MMA:ssa suoritetut toimet on otettava huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä.

6 artikla

Toleranssit

1.Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, ja tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ei-alkuperäaineksia, joita lisäyksessä I olevassa luettelossa vahvistettujen edellytysten mukaisesti ei saa käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden yhteisarvo tai nettopaino on enintään

a)15 prosenttia tuotteen painosta, kun kyse on 2 ja 4–24 ryhmään kuuluvista tuotteista, lukuun ottamatta 16 ryhmään kuuluvia käsiteltyjä kalastustuotteita;

b)15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta, kun kyse on muista tuotteista, lukuun ottamatta harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmään kuuluvia tuotteita, joihin sovelletaan lisäyksessä I olevissa 6 ja 7 huomautuksessa mainittuja poikkeuksia.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa mitään lisäyksessä I olevassa luettelossa vahvistetuissa säännöissä eriteltyä ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevaa prosenttiosuutta ei saa ylittää.

3.Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan MMA:ssa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisissä kohdissa säädettyä poikkeusta on kuitenkin sovellettava kaikkien sellaisten jonkin tuotteen valmistuksessa käytettyjen ainesten summaan, joiden osalta lisäyksessä I olevassa luettelossa vahvistettu kyseistä tuotetta koskeva sääntö edellyttää, että tällaisten ainesten on oltava kokonaan tuotettuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista.

7 artikla

Kahdenvälinen kumulaatio

1.Unionin alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

2.Unionissa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:ssa tehtynä, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään siellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

3.Tässä artiklassa säädetyn kumulaation mahdollistamiseksi ainesten alkuperä vahvistetaan tämän liitteen mukaisesti.

8 artikla

Kumulaatio talouskumppanuussopimusmaiden kanssa

1.Talouskumppanuussopimusmaan alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

2.Talouskumppanuussopimusmaissa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:ssa tehtynä, jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään siellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

3.Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa talouskumppanuussopimusmaan ainesten alkuperä määritetään kyseiseen talouskumppanuussopimusmaahan sovellettavien alkuperäsääntöjen sekä alkuperäselvitysten ja hallinnollisen yhteistyön mukaisesti.

Tässä artiklassa säädettyä kumulaatiota ei sovelleta Etelä-Afrikan tasavallan alkuperäaineksiin, joita ei voida tuoda suoraan Euroopan unioniin tulli- ja kiintiövapaasti EU:n ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) tekemän talouskumppanuussopimuksen puitteissa.

4.Tässä artiklassa säädettyä kumulaatiota sovelletaan ainoastaan seuraavin edellytyksin:

a)ainekset toimittava talouskumppanuussopimusmaa ja lopputuotteen valmistava MMA ovat sitoutuneet

–noudattamaan tämän liitteen säännöksiä tai varmistamaan niiden noudattamisen; ja

–tekemään tarvittavaa hallinnollista yhteistyötä varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön asianmukaisesti sekä unionin osalta että niiden itsensä välillä;

b)asianomainen MMA on ilmoittanut komissiolle a alakohdassa tarkoitetuista sitoumuksista.

5.Jos maat noudattavat 4 kohtaa jo ennen tämän päätöksen voimaantuloa, uutta sitoumusta ei vaadita.

9 artikla

Kumulaatio muiden maiden kanssa, joilla on tulli- ja kiintiövapaa pääsy unionin markkinoille GSP:n perusteella

1.Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maiden ja alueiden alkuperäaineksia pidetään MMA:n alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ainekset ovat sellaisen maan tai alueen alkuperäaineksia, joka

a)hyötyy yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP-järjestelmä) sisältyvästä, asetuksen (EU) N:o 978/2012 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja vähiten kehittyneitä maita koskevasta erityisestä menettelystä; tai

b)hyötyy tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä unionin markkinoille harmonoidun järjestelmän (HS) kuusinumerotasolla asetuksen (EU) N:o 978/2012 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun GSP-järjestelmän yleisen menettelyn mukaisesti.

3.Asianomaisten maiden tai alueiden ainesten alkuperä määritetään asetuksen (EU) N:o 978/2012 33 artiklan mukaisesti asetuksessa (EU) 2015/2446 4 vahvistettuja alkuperäsääntöjä soveltaen.

4.Tässä kohdassa säädettyä kumulaatiota ei sovelleta seuraaviin:

a)ainekset, joihin unioniin tuotaessa sovelletaan polkumyynti- tai tasoitustulleja, kun ne ovat peräisin maasta, joihin kyseisiä tulleja sovelletaan;

b)harmonoidun järjestelmän 3 ja 16 ryhmään luokitellut tonnikalatuotteet, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 978/2012 7 artiklan ja myöhempien muutossäädösten ja vastaavien säädösten soveltamisalaan;

c)ainekset, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 978/2012 8 artiklan ja 22–30 artiklan ja myöhempien muutossäädösten ja vastaavien säädösten soveltamisalaan.

MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vuosittain komissiolle mahdolliset ainekset, joihin 1 kohdan mukaista kumulaatiota on sovellettu.

5.Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä kumulaatiota sovelletaan ainoastaan seuraavin edellytyksin:

a)kumulaatioon osallistuvat maat tai alueet ovat sitoutuneet noudattamaan tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia tai varmistamaan niiden noudattamisen ja tekemään tarvittavaa hallinnollista yhteistyötä varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön oikein sekä unionin osalta että kumulaatioon osallistuvien välillä;

b)asianomainen MMA on ilmoittanut komissiolle a alakohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta.

6.Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, josta alkaen tässä artiklassa säädettyä kumulaatiota voidaan soveltaa tarvittavat vaatimukset täyttäneiden tässä artiklassa mainittujen maiden tai alueiden kanssa.

10 artikla

Kumulaation laajentaminen

1.Komissio voi MMA:n pyynnöstä myöntää alkuperää koskevan kumulaation MMA:n ja sellaisen maan välillä, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt voimassa olevan vapaakauppasopimuksen tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan mukaisesti, edellyttäen että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)kumulaatioon osallistuvat maat tai alueet ovat sitoutuneet noudattamaan tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia tai varmistamaan niiden noudattamisen ja tekemään tarvittavaa hallinnollista yhteistyötä varmistaakseen, että tämä liite pannaan täytäntöön oikein sekä unionin osalta että kumulaatioon osallistuvien välillä; tällä sitoumuksella nämä maat tai alueet sitoutuvat antamaan MMA:ille tukeaan hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä samalla tavalla kuin ne antaisivat tällaista tukea jäsenvaltioiden tulliviranomaisille asianomaisen vapaakauppasopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti;

b)asianomainen MMA on ilmoittanut komissiolle a alakohdassa tarkoitetusta sitoumuksesta.

c)Komissio, joka ottaa huomioon kauppaa koskevien toimenpiteiden kiertämisen riskin ja kumulaatiossa käytettävien ainesten erityiset herkkyystekijät, voi asettaa lisää edellytyksiä pyydetyn kumulaation myöntämiseksi.

2.Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu pyyntö on osoitettava komissiolle kirjallisesti. Siinä on mainittava asianomainen kolmas maa tai maat, siinä on oltava luettelo kumulaation kohteena olevista aineksista, ja sen mukana on toimitettava todiste siitä, että tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.Käytettyjen ainesten alkuperä ja se, millaista alkuperän todistavaa asiakirja-aineistoa sovelletaan, on määritettävä kyseisessä vapaakauppasopimuksessa määrättyjen sääntöjen mukaisesti. Unioniin vietävien tuotteiden alkuperä on määritettävä tässä liitteessä säädettyjen alkuperäsääntöjen mukaisesti.

4.Jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman, ei ole välttämätöntä, että riittävä valmistus tai käsittely on suoritettu unioniin vietäväksi tarkoitetun tuotteen valmistuksessa MMA:ssa käytetyille kolmannen maan alkuperäaineksille, jos asianomaisessa MMA:ssa tehty valmistus tai käsittely ylittää 5 artiklan 1 kohdassa kuvatut toimenpiteet.

5.Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarjassa) päivämäärän, jona laajennettu kumulaatio tulee voimaan, kyseiseen kumulaatioon osallistuvan, unionin vapaakauppasopimuskumppanin, sovellettavat edellytykset ja luettelon aineksista, joihin tätä kumulaatiota sovelletaan.

6.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksinä toimenpiteen, jolla myönnetään 1 kohdassa tarkoitettu kumulaatio. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

11 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1.Kelpuuttamisen yksikkö tämän liitteen säännöksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan.

2.Kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, kukin yksittäinen tuote on otettava huomioon tämän liitteen säännöksiä sovellettaessa.

3.Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana tuotetta luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

12 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen vapaasti tehtaalla -hintaan, on katsottava muodostavan niiden kanssa yhden kokonaisuuden.

13 artikla

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja on pidettävä alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita.

Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

14 artikla

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko jokin tuote alkuperätuote, huomioon ei oteta sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen seuraavien tuotteiden alkuperää:

a)energia ja polttoaineet;

b)laitokset ja laitteistot;

c)koneet ja työkalut;

d)muut tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

15 artikla

Kirjanpidollinen erottelu

1.Jos tuotteen valmistuksessa tai käsittelyssä käytetään keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia, jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat taloudellisten toimijoiden kirjallisesta pyynnöstä antaa luvan siihen, että aineksia hallinnoidaan unionissa kirjanpidollisen erottelun menettelyä käyttäen niiden viemiseksi MMA:han kahdenvälistä kumulaatiota varten ilman ainesten erillisvarastointia.

2.Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat myöntää 1 kohdassa tarkoitetun luvan asianmukaisina pitämillään edellytyksillä.

Lupa myönnetään ainoastaan, jos 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä käyttämällä voidaan varmistaa, että sellaisten tuotteiden määrä, joita voidaan pitää unionin alkuperätuotteina, on aina sama kuin jos varastot olisivat olleet fyysisesti erillään.

Jos lupa myönnetään, menettelyä on sovellettava, ja sen soveltamisesta on pidettävä kirjaa unionissa sovellettavien yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn luvansaajan on laadittava tai, siihen saakka kun rekisteröidyn viejän järjestelmää aletaan soveltaa, haettava alkuperäselvityksiä tuotteille, joita voidaan pitää unionin alkuperätuotteina. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä luvansaajan on annettava selvitys siitä, kuinka tuotemääriä on hallinnoitu.

4.Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on valvottava 1 kohdassa tarkoitetun luvan käyttöä.

Ne voivat peruuttaa luvan seuraavissa tapauksissa:

a)luvansaaja käyttää lupaa väärin; tai

b)luvansaaja ei täytä mitään muutakaan tässä liitteessä säädettyä edellytystä.

16 artikla

Poikkeukset

1.MMA:lle voidaan komission aloitteesta tai jäsenvaltion taikka MMA:n pyynnöstä myöntää väliaikainen poikkeus tämän liitteen säännöksistä seuraavissa tapauksissa:

a)se ei sisäisistä tai ulkoisista syistä väliaikaisesti kykene noudattamaan 2 artiklassa säädettyjä alkuperäaseman saamista koskevia sääntöjä, vaikka se on aiemmin kyennyt niitä noudattamaan;

b)se tarvitsee aikaa valmistautuakseen noudattamaan 2 artiklassa säädettyjä alkuperäaseman saamista koskevia sääntöjä;

c)se on olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on osoitettava komissiolle kirjallisesti lisäyksessä II olevaa lomaketta käyttäen. Siinä on esitettävä pyynnön perustelut ja siihen on sisällyttävä asianmukaiset liiteasiakirjat.

3.Pyyntöjä tutkittaessa otetaan huomioon erityisesti:

a)asianomaisen MMA:n kehitystaso tai maantieteellinen sijainti, ottaen erityisesti huomioon tehtävän päätöksen taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus erityisesti työllisyyden osalta;

b)tapaukset, joissa voimassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi kyseisen MMA:n olemassa olevan tuotannonalan kykyyn jatkaa vientiä unioniin, ja erityisesti tapaukset, joissa tämä johtaisi kyseisen tuotannonalan loppumiseen;

c)erityistapaukset, joissa voidaan selkeästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voisivat estää merkittäviä sijoituksia tuotannonalaan ja joissa sijoitusohjelman toteuttamista edistävä poikkeus mahdollistaisi näiden sääntöjen vaiheittaisen noudattamisen.

4.Komissio myöntyy kaikkiin pyyntöihin, jotka on tämän artiklan mukaisesti perusteltu asianmukaisesti ja joista ei voi aiheutua vakavaa haittaa unionin vakiintuneelle elinkeinolle.

5.Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että päätös tehdään mahdollisimman nopeasti ja pyrkii muodostamaan kantansa 75 työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön.

6.Väliaikainen poikkeus on rajoitettava kestämään ainoastaan niin kauan kuin kyseiset sisäiset tai ulkoiset syyt ovat olemassa tai niin kauan kuin on tarpeen, jotta MMA kykenee noudattamaan mainittuja sääntöjä tai täyttämään tavoitteet, jotka on asetettu poikkeuksella, ottaen huomioon kyseisen MMA:n erityistilanteen ja sen vaikeudet.

7.Kun poikkeus myönnetään, on noudatettava vaatimuksia, jotka koskevat komissiolle annettavia tietoja poikkeuksen käytöstä ja niiden määrien hallinnasta, joille poikkeus on myönnetty.

8.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksinä toimenpiteen, jolla myönnetään 1 kohdassa tarkoitettu väliaikainen poikkeus. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III osasto

Alueeseen liittyvät vaatimukset

17 artikla

Alueperiaate

1.Tässä liitteessä alkuperäaseman saamiselle säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä MMA:ssa, jollei 7–10 artiklassa toisin säädetä.

2.Jos MMA:sta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että

a)palautetut tuotteet ovat samat kuin viedyt tuotteet; ja

b)niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia.

18 artikla

Tavaroiden käsittelemättömyyttä koskeva lauseke

1.Vapaaseen liikkeeseen unionissa luovutettaviksi ilmoitettujen tuotteiden on oltava samat kuin siitä MMA:sta viedyt tuotteet, jonka alkuperätuotteita niiden katsotaan olevan. Ennen niiden ilmoittamista vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi niitä ei saa olla muutettu tai jalostettu millään tavalla eikä niille saa olla suoritettu mitään muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia. Tuotteet tai lähetykset voidaan varastoida ja toimittaa osalähetyksinä, jos tämä tehdään viejän tai jonkin myöhemmän tavaroiden haltijan vastuulla ja tuotteet pysyvät tullivalvonnassa kauttakulkumaassa tai -maissa.

2.Edellä 1 kohdan noudattamista pidetään riittävänä, ellei tulliviranomaisilla ole aihetta toisin epäillä; tällaisissa tapauksissa tulliviranomaiset voivat pyytää tavaranhaltijaa antamaan täydentäviä todisteita, jollainen voi olla esimerkiksi konossementin kaltainen sopimusperusteinen kuljetusasiakirja tai pakkauksen merkintöihin tai numeroihin perustuva konkreettinen todiste taikka jokin muu itse tavaroihin liittyvä todiste.

3.Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin, kun 7–10 artiklan mukaista kumulaatiota sovelletaan.

19 artikla

Näyttelyt

1.Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty MMA:sta muuhun kuin MMA:ssa, talouskumppanuussopimusmaassa tai Euroopan unionin jäsenvaltiossa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen unioniin tuotaviksi, myönnetään tuonnissa tämän päätöksen säännösten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a)viejä on lähettänyt nämä tuotteet MMA:sta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b)kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet unionissa olevalle vastaanottajalle;

c)tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten;

d)sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2.Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava IV osaston säännösten mukaisesti ja esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tavanomaisen menettelyn mukaisesti. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV osasto

Alkuperäselvitys

1 jakso
Yleiset vaatimukset

20 artikla

Euroina ilmaistut määrät

1.Jäljempänä 29 ja 30 artiklan säännösten soveltamiseksi tapauksissa, joissa tuotteet laskutetaan muuna valuuttana kuin euroina, unionin jäsenvaltiot vahvistavat euroina ilmaistuja määriä vastaavat määrät vuosittain omana kansallisena valuuttanaan.

2.Lähetykseen sovelletaan 29 ja 30 artiklan säännöksiä sen valuutan perusteella, jona kauppalasku on laadittu.

3.Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistujen määrien vasta-arvot kyseisenä valuuttana lokakuun ensimmäisen työpäivän euron kurssin mukaisesti. Määrät ilmoitetaan komissiolle 15 päivään lokakuuta mennessä, ja niitä sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä. Komissio ilmoittaa kaikille asianomaisille maille kyseisistä määristä.

4.Unionin jäsenvaltio voi pyöristää ylöspäin tai alaspäin määrää, joka saadaan muunnettaessa euroina ilmaistu määrä sen kansalliseksi valuutaksi. Pyöristyksen tuloksena saatu määrä saa poiketa muuntamisen tuloksena saadusta määrästä enintään viisi prosenttia. Unionin jäsenvaltio voi pitää euroina ilmaistun määrän kansallisena valuuttana ilmaistun vasta-arvon muuttumattomana, jos kyseisen määrän muuntaminen 3 kohdassa säädettynä vuotuisen tarkistuksen ajankohtana ilman mahdollista pyöristystä korottaisi kansallisena valuuttana ilmaistua vasta-arvoa vähemmän kuin 15 prosenttia. Kansallisena valuuttana ilmaistu vasta-arvo voidaan pitää samana, jos kyseinen vasta-arvo alenisi muuntamisen tuloksena.

5.Komissio tarkastelee omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion tai MMA:n pyynnöstä euroina ja niitä vastaavia eräiden jäsenvaltioiden kansallisessa valuutassa ilmaistuja määriä. Tätä tarkastelua tehdessään komissio harkitsee, onko aiheellista säilyttää näiden arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää euroina ilmaistujen määrien muuttamisesta.

2 jakso

Vientimenettelyt MMA:issa

21 artikla

Yleiset vaatimukset

Tätä päätöstä sovelletaan seuraavissa tapauksissa:

a)kyseessä ovat tässä liitteessä säädettyjen vaatimusten mukaiset tavarat, jotka vie 22 artiklassa tarkoitettu rekisteröity viejä;

b)kyseessä on yhdestä tai useammasta kollista koostuva lähetys, joka sisältää minkä tahansa viejän viemiä alkuperätuotteita, joiden yhteisarvo on enintään 10 000 euroa.

22 artikla

Rekisteröintipyyntö

1.Jotta viejät voitaisiin rekisteröidä, niiden on jätettävä hakemus 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille lisäyksessä V olevaa mallia käyttäen.

2.Toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä hakemuksen vain, jos se on täytetty asianmukaisesti.

3.Rekisteröinti on voimassa siitä päivästä alkaen, jona MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet 1 ja 2 kohdan mukaisen asianmukaisesti täytetyn rekisteröintihakemuksen.

23 artikla

Rekisteröinti

1.Kun MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset vastaanottavat lisäyksessä III tarkoitetun täydellisen hakemuksen, niiden on viipymättä annettava viejälle rekisteröidyn viejän numero ja syötettävä REX-järjestelmään rekisteröidyn viejän numero, rekisteröintitiedot sekä päivä, josta alkaen rekisteröinti on voimassa 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava viejälle tälle annettu rekisteröidyn viejän numero ja päivä, josta alkaen rekisteröinti on voimassa.

MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä rekisteröimänsä tiedot ajan tasalla. Niiden on muutettava kyseisiä tietoja välittömästi saatuaan rekisteröidyltä viejältä tiedot 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Rekisteröityihin tietoihin on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)rekisteröidyn viejän nimi, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan;

b)rekisteröidyn viejän sijoittautumispaikan osoite, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan, sekä asianomaisen maan tai alueen tunnus (ISO alpha 2 -maakoodi);

c)yhteystiedot, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 ja 2 kohdassa ilmoitetaan;

d)suuntaa-antava kuvaus etuuskohteluun oikeutetuista tavaroista ja suuntaa-antava luettelo harmonoidun järjestelmän nimikkeistä tai ryhmistä, siten kuin lisäyksessä III olevassa 4 kohdassa ilmoitetaan;

e)rekisteröidyllä viejällä oleva toimijan tunnistenumero (TIN), siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan;

f)se, onko viejä toimija vai tuottaja, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 3 kohdassa ilmoitetaan;

g)rekisteröidyn viejän rekisteröintipäivä;

h)rekisteröinnin voimassaolon alkamispäivä;

i)tapauksen mukaan rekisteröinnin kumoamispäivä.

24 artikla

Rekisteröinnin kumoaminen

1.Rekisteröityjen viejien, jotka eivät enää täytä edellytyksiä tämän päätöksen kohteena olevien tavaroiden viemiseksi tai jotka eivät enää aio viedä tällaisia tavaroita, on ilmoitettava tästä MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille, joiden on viipymättä poistettava ne kyseisessä MMA:ssa pidettävästä rekisteröityjen viejien luettelosta.

2.Jos rekisteröidyt viejät tahallaan tai tuottamuksesta laativat tai laadituttavat sellaisia vääriä tietoja sisältävän alkuperävakuutuksen tai muun todisteasiakirjan, jotka johtavat siihen, että tullietuuskohtelu saadaan säännönvastaisesti tai vilpillisesti, MMA:n toimivaltaisten viranomaisten on poistettava viejä asianomaisen MMA:n pitämästä rekisteröityjen viejien luettelosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta MMA:n rangaistus- ja seuraamusjärjestelmän soveltamista.

3.Rekisteröityjen viejien luettelosta poistamisella on vaikutusta vain sellaisiin vakuutuksiin, jotka laaditaan rekisteröinnin kumoamispäivän jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kesken olevissa tarkastuksissa todettavien säännönvastaisuuksien mahdollista vaikutusta.

4.Viejät, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat poistaneet rekisteröityjen viejien luettelosta 2 kohdan mukaisesti, voidaan lisätä uudelleen rekisteröityjen viejien luetteloon vasta sen jälkeen, kun ne ovat todistaneet MMA:n toimivaltaisille viranomaisille, että ne ovat korjanneet rekisteröinnin kumoamisen aiheuttaneen tilanteen.

25 artikla

Täydentävät asiakirjat

1.Sekä rekisteröityjen että muiden viejien on noudatettava seuraavia velvoitteita:

a)niiden on pidettävä asianmukaista liikekirjanpitoa etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden tuotannosta ja luovutuksista;

b)niiden on pidettävä saatavilla kaikki valmistuksessa käytettyihin aineksiin liittyvät todisteet;

c)niiden on säilytettävä kaikki valmistuksessa käytettyihin aineksiin liittyvät tulliasiakirjat;

d)niiden on pidettävä kirjaa vähintään kolmen vuoden ajan alkuperävakuutuksen laatimisvuoden päättymisestä tai pidempään, jos näin kansallisessa lainsäädännössä määrätään,

–laatimistaan alkuperävakuutuksista; ja

–alkuperä- ja ei-alkuperäaineksistaan, tuotannostaan ja varastoistaan.

2.Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kirjanpito voi olla sähköinen, mutta sen on mahdollistettava vientituotteiden valmistuksessa käytettyjen kaikkien ainesten jäljittäminen ja niiden alkuperäaseman vahvistaminen.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä velvoitteita sovelletaan myös tavarantoimittajiin, jotka antavat viejille 27 artiklassa tarkoitettuja tavarantoimittajien ilmoituksia.

26 artikla

Alkuperävakuutus ja tietoja kumulaatiota varten

1.Viejän on laadittava alkuperävakuutus, kun siihen liittyvät tuotteet viedään, jos asianomaisia tavaroita voidaan pitää kyseisen MMA:n alkuperätuotteina.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, alkuperävakuutus voidaan poikkeuksellisesti laatia viennin jälkeen (”jälkikäteen annettu vakuutus”) edellyttäen, että se esitetään siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote ilmoitettiin vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi, viimeistään kaksi vuotta viennin jälkeen.

3.Viejän on annettava alkuperävakuutus unionissa olevalle asiakkaalleen, ja siinä on oltava lisäyksessä IV eritellyt tiedot. Alkuperävakuutus on laadittava englannin tai ranskan kielellä.

Se voidaan laatia mille tahansa kaupalliselle asiakirjalle, josta asianomainen viejä ja kyseessä olevat tavarat voidaan tunnistaa.

4.Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa tai 7 artiklan mukaista kahdenvälistä kumulaatiota

a)muista MMA:ista tai unionista tulevien ainesten alkuperäasema todistetaan tämän liitteen mukaisesti laaditulla alkuperävakuutuksella, jonka tavarantoimittaja siinä MMA:ssa, josta ainekset tulevat, tai unionissa, jos ainekset tulevat sieltä, antaa viejälle;

b)muissa MMA:issa tai unionissa suoritettu valmistus tai käsittely todistetaan 27 artiklan mukaisesti laaditulla tavarantoimittajan ilmoituksella, jonka tavarantoimittaja siinä MMA:ssa, josta ainekset tulevat, tai unionissa, jos ainekset tulevat sieltä, antaa viejälle;

Tällaisissa tapauksissa viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on tapauksen mukaan oltava ilmaisu ”EU cumulation”, ”OCT cumulation”, ”Cumul UE” tai ”cumul PTOM”.

5.Sovellettaessa 8 artiklan mukaista kumulaatiota talouskumppanuussopimusmaan kanssa

a)talouskumppanuussopimusmaasta tulevien ainesten alkuperäasema todistetaan unionin ja asianomaisen talouskumppanuussopimusmaan välisen talouskumppanuussopimuksen määräysten mukaisesti annetulla tai laaditulla alkuperäselvityksellä, jonka tavarantoimittaja siinä talouskumppanuussopimusmaassa, josta ainekset tulevat, antaa viejälle;

b)talouskumppanuussopimusmaassa suoritettu valmistus tai käsittely todistetaan 27 artiklan mukaisesti laaditulla tavarantoimittajan ilmoituksella, jonka tavarantoimittaja siinä talouskumppanuussopimusmaassa, josta ainekset tulevat, antaa viejälle.

Tällöin viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on oltava ilmaisu ”cumulation with EPA country [name of the country]” tai ”cumul avec pays APE [nom du pays]”.

6.Sovellettaessa 9 artiklan mukaista kumulaatiota muiden sellaisten maiden kanssa, joilla on tulli- ja kiintiövapaa pääsy unionin markkinoille GSP:n perusteella, alkuperäasema todistetaan asetuksessa (EU) 2015/2447 säädetyillä alkuperäselvityksillä, jotka tavarantoimittaja siinä GSP-edunsaajamaassa, josta ainekset tulevat, antaa viejälle.

Tällöin viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on oltava ilmaisu ”cumulation with GSP country [name of the country]” tai ”cumul avec pays SPG [nom du pays]”.

7.Sovellettaessa 10 artiklan mukaista laajennettua kumulaatiota sellaisesta maasta, jonka kanssa unioni on tehnyt vapaakauppasopimuksen, tulevien ainesten alkuperäasema todistetaan kyseisen vapaakauppasopimuksen määräysten mukaisesti annetulla tai laaditulla alkuperäselvityksellä, jonka tavarantoimittaja siinä maassa, josta ainekset tulevat, antaa viejälle.

Tällöin viejän laatimassa alkuperävakuutuksessa on oltava ilmaisu ”extended cumulation with country [name of the country]” tai ”cumul étendu avec le pays [nom du pays]”.

27 artikla

Tavarantoimittajan ilmoitus

1.Sovellettaessa 26 artiklan 4 kohdan b alakohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa tavarantoimittajan on annettava tavarantoimittajan ilmoitus jokaisen aineslähetyksen osalta lähetystä koskevassa kauppalaskussa tai sen liitteessä taikka lähetysluettelossa tai muussa lähetystä koskevassa kaupallisessa asiakirjassa, jossa ainesten kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi. Tavarantoimittajan ilmoituksen malli on lisäyksessä V.

2.Jos jokin tavarantoimittaja toimittaa tavaroita säännöllisesti sellaiselle asiakkaalle, jonka aseman oletetaan pysyvän huomattavan pitkän ajan muuttumattomana etuuskohteluun oikeuttavien alkuperäsääntöjen osalta, tavarantoimittaja voi antaa tällaisten tavaroiden myöhemmistä lähetyksistä vain yhden ilmoituksen, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’, edellyttäen että kyseisen ilmoituksen myöntämistä koskevat tosiseikat tai olosuhteet eivät muutu.

Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voidaan antaa enintään yhdeksi vuodeksi ilmoituksen antamispäivästä. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voidaan antaa taannehtivin vaikutuksin. Tällaisessa tapauksessa se saa olla voimassa enintään yhden vuoden sen voimaantulopäivästä. Voimassaoloaika on ilmoitettava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa.

Tulliviranomainen voi kumota tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, jos olosuhteet muuttuvat tai jos annetut tiedot ovat vääriä tai virheellisiä.

Tavarantoimittajan on ilmoitettava asiakkaalle välittömästi, kun tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus ei enää ole voimassa toimitettavien tavaroiden osalta.

3.Tavarantoimittajan ilmoitus voidaan laatia valmiille lomakkeelle.

4.Tavarantoimittajan ilmoitus on allekirjoitettava käsin. Kun kauppalasku ja tavarantoimittajan ilmoitus laaditaan tietokoneella, tavarantoimittajan ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä allekirjoittaa käsin, jos toimittajayrityksessä asiasta vastaava työntekijä voidaan tunnistaa tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla siinä maassa tai sillä alueella, jossa tavarantoimittajan ilmoitus on laadittu. Mainitut tulliviranomaiset voivat vahvistaa edellytykset tämän kohdan soveltamiselle.

28 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

1.Kullekin lähetykselle on laadittava alkuperävakuutus.

2.Alkuperävakuutus on voimassa 12 kuukautta siitä päivämäärästä, jona viejä laati sen.

3.Yksi alkuperävakuutus voi kattaa useita lähetyksiä, jos tavarat täyttävät seuraavat edellytykset:

a)ne ovat harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitettuja osiin purettuja tai kokoamattomia tuotteita;

b)ne kuuluvat harmonoidun järjestelmän XVI tai XVII jaksoon tai nimikkeeseen 7308 tai 9406; ja

c)ne on tarkoitus tuoda osalähetyksinä.

3 jakso

Vapaaseen liikkeeseen luovutusta unionissa koskevat menettelyt

29 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

1.Vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevassa tulli-ilmoituksessa on viitattava alkuperävakuutukseen. Alkuperävakuutus on pidettävä tulliviranomaisten saatavilla, ja nämä voivat pyytää sen esittämistä ilmoituksen tarkastamiseksi. Nämä viranomaiset voivat myös vaatia vakuutuksen kääntämistä asianomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

2.Jos tavaranhaltija pyytää tämän päätöksen soveltamista, vaikka sillä ei ole hallussaan alkuperävakuutusta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen vastaanottohetkellä, kyseistä ilmoitusta on pidettävä asetuksen (EU) 952/2013 166 artiklan mukaisena yksinkertaistettuna tulli-ilmoituksena ja sitä on käsiteltävä tämän mukaisesti.

3.Ennen kuin tavarat ilmoitetaan luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen tavaranhaltijan on asianmukaisella tavalla varmistettava, että tavarat ovat tässä liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaiset, tarkastamalla erityisesti

a)40 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetulta julkiselta verkkosivustolta, että viejä on rekisteröity alkuperävakuutusten laatijaksi, paitsi jos lähetettävien alkuperätuotteiden yhteisarvo on enintään 10 000 euroa; ja

b)että alkuperävakuutus on laadittu lisäyksen IV mukaisesti.

30 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1.Seuraavat tuotteet on vapautettava velvoitteesta laatia ja esittää alkuperävakuutus:

a)yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pieninä lähetyksinä lähettämät tuotteet, joiden yhteisarvo on enintään 500 euroa;

b)matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet, joiden yhteisarvo on enintään 1 200 euroa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)kyseessä ei ole kaupallinen tuonti;

b)niiden on ilmoitettu täyttävän tämän päätöksen soveltamiseksi säädetyt edellytykset;

c)edellä b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen todenmukaisuutta ei ole syytä epäillä.

3.Edellä olevaa 2 kohdan a alakohtaa sovellettaessa tuontia ei pidetä kaupallisena, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)tuonti on satunnaista;

b)tuonti koostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista;

c)tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

31 artikla

Poikkeavuudet ja muotovirheet

1.Pienet poikkeavuudet alkuperävakuutuksessa ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tulliviranomaisille esitetyissä asiakirjoissa olevien tietojen välillä eivät sinänsä tee alkuperävakuutuksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa asianomaisia tuotteita.

2.Alkuperävakuutuksessa olevat selvät muotovirheet, kuten kirjoitusvirheet, eivät saa johtaa asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisen asiakirjan merkintöjen oikeellisuutta.

32 artikla
Alkuperävakuutuksen voimassaolo

Alkuperävakuutukset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 28 artiklan 2 kohdassa mainitun voimassaoloajan päätyttyä, voidaan hyväksyä tullietuuksien soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperävakuutukset, jos tuotteet on esitetty tullille ennen mainitun määräajan päättymistä.

33 artikla

Osalähetyksinä tapahtuvaa tuontia koskeva menettely

1.Menettelyä, jota tarkoitetaan 28 artiklan 3 kohdassa, on sovellettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten määrittämän ajan.

2.Peräkkäisiä vapaaseen liikkeeseen luovutuksia valvovien tuojajäsenvaltion tulliviranomaisten on tarkastettava, että osalähetykset muodostavat osan niistä osiin puretuista tai kokoamattomista tuotteista, joille alkuperävakuutus on laadittu.

34 artikla

Alkuperävakuutusten tarkastaminen

1.Jos tulliviranomaiset epäilevät tuotteiden alkuperäasemaa, ne voivat pyytää tavaranhaltijaa esittämään vahvistamassaan kohtuullisessa määräajassa kaikki käytettävissä olevat todisteet alkuperävakuutuksessa olevien alkuperämerkintöjen paikkansapitävyyden tai 18 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamisen tarkastamiseksi.

2.Tulliviranomaiset voivat evätä tullietuustoimenpiteen soveltamisen 43 artiklassa säädetyn tarkastusmenettelyn ajaksi, jos

a)tavaranhaltijan antamat tiedot eivät ole riittävät vahvistamaan tuotteiden alkuperäasemaa taikka 17 artiklan 2 kohdassa tai 18 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamista;

b)tavaranhaltija ei vastaa 1 kohdassa tarkoitetussa tietojen antamiselle vahvistetussa määräajassa.

3.Odotettaessa joko 1 kohdassa tarkoitettuja tavaranhaltijalta pyydettyjä tietoja tai 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusmenettelyn tuloksia, tuotteet on luovutettava tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan.

35 artikla

Etuuskohtelun epääminen

1.Tuojajäsenvaltion tulliviranomaisten on evättävä tämän päätöksen soveltaminen ilman velvoitetta pyytää lisätodisteita tai lähettää tarkastuspyyntöä MMA:han, jos

a)tavarat eivät ole samoja kuin alkuperävakuutuksessa mainitut tavarat;

b)tavaranhaltija ei esitä alkuperävakuutusta asianomaisista tuotteista, vaikka tällaista vakuutusta edellytetään;

c)tavaranhaltijan hallussa olevan alkuperävakuutuksen on laatinut joku muu kuin MMA:n rekisteröity viejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan b alakohdan ja 30 artiklan 1 kohdan soveltamista;

d)alkuperävakuutusta ei ole laadittu lisäyksen IV mukaisesti;

e)18 artiklan edellytykset eivät täyty.

2.Tuojajäsenvaltion tulliviranomaisten on evättävä tämän päätöksen soveltaminen MMA:n toimivaltaisille viranomaisille osoitetun 43 artiklassa tarkoitetun tarkastuspyynnön vuoksi, jos tuojajäsenvaltion tulliviranomaiset

a)ovat vastaanottaneet vastauksen, jonka mukaan viejä ei ollut oikeutettu laatimaan alkuperävakuutusta;

b)ovat vastaanottaneet vastauksen, jonka mukaan asianomaiset tuotteet eivät ole MMA:n alkuperätuotteita tai 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyttyneet;

c)epäilivät perustellusti alkuperävakuutuksen pätevyyttä tai tavaranhaltijan kyseessä olevien tuotteiden todellisesta alkuperästä antamien tietojen paikkansapitävyyttä tehdessään tarkastuspyynnön; ja

–eivät ole vastaanottaneet vastausta 43 artiklan mukaisessa määräajassa;

tai

–ovat saaneet vastauksen, joka ei anna riittäviä vastauksia pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

V osasto

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

1 JAKSO

YLEISTÄ

36 artikla

Yleiset periaatteet

1.Jotta etuuskohtelua sovellettaisiin oikein, MMA:iden on sitouduttava

a)ottamaan käyttöön tarvittavat hallinnolliset rakenteet ja järjestelmät, mukaan lukien soveltuvin osin kumulaation soveltamiseksi tarvittavat menettelyt, tässä liitteessä säädettyjen sääntöjen ja menettelyjen täytäntöönpanemiseksi ja hallinnoimiseksi kyseisessä maassa ja pidettävä niitä yllä;

b)tekemään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kautta komission ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa.

2.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön kuuluvat

a)kaiken tarvittavan tuen antaminen komission pyynnöstä silloin, kun komissio tarkastaa tämän liitteen asianmukaisen täytäntöönpanon kyseisessä maassa, mukaan lukien komission tai jäsenvaltioiden tulliviranomaisten suorittamat paikalla tehtävät tarkastukset;

b)tuotteiden alkuperäaseman ja tässä liitteessä säädettyjen muiden edellytysten noudattamisen tarkastaminen, mukaan lukien komission tai jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä alkuperätutkimusten yhteydessä suoritettavat paikalla tehtävät tarkastukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 ja 35 artiklan soveltamista;

c)jos tarkastusmenettely tai muu käytettävissä oleva tieto osoittaa, että tämän liitteen säännöksiä ilmeisesti rikotaan, MMA:n on omasta aloitteestaan tai komission taikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä suoritettava tarvittavat tutkimukset tai toteutettava tarvittavat toimenpiteet tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja estää. Komissio ja jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat osallistua näihin tutkimuksiin.

3.MMA:iden on esitettävä komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2015 virallinen sitoumus 1 kohdan vaatimusten noudattamiseksi.

37 artikla

Julkaisemisvaatimukset ja säännösten noudattaminen

1.Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarjassa) luettelon MMA:ista ja päivämäärän, jona niiden on katsottu täyttäneen 39 artiklassa tarkoitetut edellytykset. Komissio saattaa tämän luettelon ajan tasalle, kun uusi MMA täyttää samat ehdot.

2.Kun tämän liitteen mukaisia MMA:n alkuperätuotteita luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa, niihin sovelletaan tariffietuuksia ainoastaan, jos ne on viety 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittuna päivänä tai sen jälkeen.

3.MMA:n katsotaan noudattavan 36 ja 39 artiklan säännöksiä päivänä, jona se on

a)laatinut 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen;

b)toimittanut 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen.

38 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.

2 JAKSO

REKISTERÖIDYN VIEJÄN JÄRJESTELMÄÄN SOVELLETTAVAT HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

39 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimien ja osoitteiden toimittaminen

1.MMA:iden on ilmoitettava komissiolle sellaisten alueellaan sijaitsevien viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka

a)ovat asianomaisen maan valtion viranomaisia ja joilla on toimivalta tukea komissiota ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisia tässä osastossa säädetyssä hallinnollisessa yhteistyössä;

b)ovat asianomaisen maan valtion viranomaisia tai toimivat hallituksen valtuutuksella ja joilla on toimivalta rekisteröidä viejiä ja poistaa ne rekisteröityjen viejien luettelosta.

2.MMA:iden on ilmoitettava komissiolle viipymättä mahdollisista muutoksista 1 ja 2 kohdan nojalla ilmoitettuihin tietoihin.

3.Komissio välittää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

40 artikla

Rekisteröityjen viejien tietokanta: pääsyoikeudet ja tietojen julkaisu

1.Komissiolla on oikeus tarkastella kaikkia tietoja.

2.MMA:iden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava oikeus tarkastella rekisteröimiensä viejien tietoja.

Komissio tarjoaa MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille suojatun pääsyn REX-järjestelmään.

3.Komissio saattaa seuraavat tiedot julkisesti saataville viejän suostumuksella, jonka tämä antaa allekirjoittamalla lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 6 kohdan:

a)rekisteröidyn viejän nimi, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan;

b)rekisteröidyn viejän sijoittautumispaikan osoite, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan;

c)yhteystiedot, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 ja 2 kohdassa ilmoitetaan;

d)suuntaa-antava kuvaus etuuskohteluun oikeutetuista tavaroista ja suuntaa-antava luettelo harmonoidun järjestelmän nimikkeistä tai ryhmistä, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 4 kohdassa ilmoitetaan;

e)rekisteröidyllä viejällä oleva toimijan tunnistenumero (TIN), siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 1 kohdassa ilmoitetaan;

f)se, onko rekisteröity viejä toimija vai tuottaja, siten kuin lisäyksessä III olevan mallin mukaisen lomakkeen 3 kohdassa ilmoitetaan.

Kieltäytyminen 6 kohdan allekirjoittamisesta ei ole riittävä peruste sille, että viejän rekisteröinnistä kieltäydytään.

4.Komissio antaa seuraavat tiedot aina julkisesti saataville:

a)rekisteröidyn viejän numero;

b)rekisteröidyn viejän rekisteröintipäivä;

c)rekisteröinnin voimassaolon alkamispäivä;

d)tapauksen mukaan rekisteröinnin kumoamispäivä.

41 artikla

Rekisteröityjen viejien tietokanta: tietosuoja

1.MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten, REX-järjestelmään rekisteröimiä tietoja käsitellään ainoastaan tämän päätöksen soveltamiseksi.

2.Rekisteröidyille viejille on annettava asetuksen (EY) No 45/2001 5 11 artiklan 1 kohdan a–e kohdassa tai asetuksen (EU) 2016/679 6 12–14 artiklassa säädetyt tiedot. Lisäksi niille on annettava seuraavat tiedot:

a) tiedot niiden käsittelyjen oikeusperustasta, joihin tiedot on tarkoitettu;

b) tietojen säilytysaika.

Nämä tiedot on annettava rekisteröidyille viejille ilmoituksella, joka on liitetty lisäyksessä III olevaan rekisteröidyn viejän asemaa koskevaan hakemukseen.

3.    Jokaista MMA:ssa toimivaltaista viranomaista, joka on kirjannut tietoja REX-järjestelmään, on pidettävä rekisterinpitäjänä kyseisten tietojen käsittelyn osalta.

Komissiota on pidettävä yhteisenä rekisterinpitäjänä kaikkien tietojen käsittelyn osalta, jotta voidaan varmistaa, että kaikki rekisteröidyn viejän oikeudet toteutuvat.