52018DC0410

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Kroatian vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta

sekä samassa yhteydessä annettu Kroatian vuoden 2018 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen 3 ,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat 4 ,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kroatia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)Kroatiaa koskeva vuoden 2018 maaraportti 5 julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Kroatian edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 7 päivänä maaliskuuta 2018 6 . Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Kroatian makrotaloudessa on yhä liiallisia epätasapainoja, vaikka ne ovatkin pienentyneet. Haavoittuvuustekijät liittyvät siihen, että julkista, yksityistä ja ulkomaista velkaa on edelleen runsaasti, ja kaikki tämä velka on pitkälti ulkomaan valuutan määräistä. Järjestämättömien lainojen määrä on edelleen suuri, erityisesti rahoitusalan ulkopuolisten yritysten tapauksessa. Kroatian potentiaalinen kasvu ei vieläkään riitä mahdollistamaan kestävää sopeutusta. Yleisesti ottaen on tapahtunut vain vähän edistymistä sellaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla puututaan pysyvästi heikkoon työvoiman käyttöasteeseen ja tuottavuuden hitaaseen kasvuun. Rajoittava liiketoimintaympäristö haittaa edelleen kilpailukykyä ja investointeja, ja julkishallinnon hajanaisuus heikentää julkisten palvelujen tehokkuutta.

(3)Kroatia toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 lähentymisohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon niihin liittyvät maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan 8 .

(5)Kroatiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Julkinen talous oli 0,8 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Vuoden 2018 vakausohjelman mukaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee 0,5 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja sen jälkeen kohenee vähitellen 0,5 prosentin ylijäämään vuonna 2021. Suunnitelmien mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, joka on 1,75 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, ylitetään edelleen koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2018 lähentymisohjelman mukaan on odotettavissa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistuu 78,0 prosentista vuonna 2017 75,1 prosenttiin vuonna 2018 ja edelleen 65,9 prosenttiin vuonna 2021. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Suunnitellut julkisen talouden tavoitteet vaikuttavat kuitenkin varovaisilta. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,8 prosenttia vuonna 2019.

(6)Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017 Kroatialle pysymistä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa vuonna 2018. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,6 prosenttia vuonna 2019, mikä ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kroatian ennustetaan noudattavan velkasääntöä vuosina 2018 ja 2019. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Kroatian ennustetaan vuosina 2018 ja 2019 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(7)Suunnitteilla oleva keskeisen lainsäädännön hyväksyminen Kroatian julkisen talouden kehyksen parantamiseksi on jo paljon myöhässä. Virheet numeeristen finanssipolitiikan sääntöjen suunnittelussa tekevät niistä tehottomia, ja finanssipoliittisen toimikunnan asema riippumattomana elimenä on edelleen heikko. Kroatian edelleen suuri julkisen velan määrä ja maan altistuminen valuuttariskeille merkitsevät sitä, että moitteettoman velanhoidon käytännöt ovat edelleen erittäin tärkeitä. Velanhoitoa vahvistettiin vuonna 2017 ja luotiin velanhoitostrategia, jota on päivitettävä säännöllisesti. Jo säädettyä kiinteistöveron käyttöönottoa lykättiin ilman ilmoitusta siitä, milloin se mahdollisesti otetaan käyttöön. Tämän vuoksi juoksevista kiinteistöveroista kertyvät tulot ovat Kroatiassa pienet. Juokseva kiinteistövero loisi mahdollisuuksia parantaa veronkannon yleistä kasvuystävällisyyttä, ja samalla varmistettaisiin vakaa ja ennakoitavissa oleva tulonlähde paikallishallinnon yksiköille.

(8)Kroatian työmarkkinoiden elpyminen jatkui vuonna 2017. Työllisyysaste ja työvoimaosuus ovat edelleen merkittävästi alle EU:n keskiarvon, mikä heikentää potentiaalista kasvua. Tällä hetkellä lakisääteinen eläkeikä on naisilla 62 vuotta ja miehillä 65 vuotta. Lakisääteisen eläkeiän yhtenäistäminen ja pidentäminen on hidasta, sillä naisten ja miesten eläkeiän on tarkoitus nousta 67 vuoteen vasta vuonna 2038. Lisäksi ikääntyneet työntekijät voivat jäädä varhaiseläkkeelle monien väylien kautta, ja on olemassa useita erityiseläkejärjestelmiä, jotka tarjoavat edullisemmat eläkkeelle pääsyn ehdot. Hoitovelvollisuudet ovat osittain syynä siihen, että naisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä. Tästä johtuva työuran lyhyt keskimääräinen kesto merkitsee sitä, että nykyiset ja tulevat eläkkeet ovat riittämättömät ja vanhuusiän köyhyysriski lisääntyy. Ilmoitettuja kannustimia työurien pidentämiseksi ei ole vielä toteutettu.

(9)Vaikka Kroatiassa on olemassa rakenteet työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua varten, viranomaisten ja sidosryhmien välillä on kuitenkin vain vähän vuorovaikutusta politiikan valmisteluprosessissa. Vuorovaikutus rajoittuu useimmiten kirjallisen palautteen antamiseen ehdotetuista hallituksen toimenpiteistä. Lisäksi ammattiliittojen hajanaisuus rajoittaa niiden mahdollisuuksia käydä työmarkkinavuoropuhelua.

(10)Viimeaikaisista parannuksista huolimatta köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskille alttiina olevan väestön osuus on edelleen korkea ja maakuntien välillä on selviä alueellisia eroja. Ikääntyneiden, vähän koulutettujen ja vammaisten tilanne on erityisen vaikea. Sosiaaliturvajärjestelmän tuloksellisuudessa ja tasapuolisuudessa on puutteita. Sosiaalietuuksilla ei juurikaan pystytä vähentämään köyhyyttä. Laitosten välinen puutteellinen koordinointi ja köyhempien paikallishallinnon yksikköjen heikompi rahoituskapasiteetti johtavat sosiaalietuuksien epätasaiseen myöntämiseen.

(11)Kroatia ei yllä EU:n keskiarvoon koulutusinvestoinneissa, varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa, perustaidoissa, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä, ammatillisen koulutuksen työmarkkinarelevanssissa eikä opettajankoulutuksessa. Kroatia on käynnistänyt useiden koulutusta, tiedettä ja teknologiaa koskevassa strategiassa suunniteltujen uudistusten toteuttamisen. Koulujen opetussuunnitelmien uudistuksella on todennäköisesti myönteinen vaikutus Kroatian koulutusjärjestelmän laatuun, jos uudistus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja johdonmukaisesti muiden strategian toimien kanssa. Ammatillisen koulutuksen ja koulutusohjelmien työmarkkinarelevanssi näyttää olevan vähäistä. Tästä on osoituksena se, että yli puolet rekisteröidyistä työttömistä on suorittanut ammatillisen koulutuksen. Viranomaisten ja työnantajien välistä koordinointia on parannettava, jotta tarvittavat taidot voidaan tunnistaa paremmin. Aikuiskoulutusjärjestelmälle, jonka tavoitteena on helpottaa työmarkkinoille osallistumista, on ominaista suuri palveluntarjoajien määrä eri puolilla maata ja koulutusohjelmat, joita ei ole arvioitu asianmukaisesti. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden osana tarjottaviin koulutusohjelmiin on erittäin vähäistä.

(12)Kroatian julkishallinnon alueellinen hajaantuminen ja toimivaltuuksien laaja jakautuminen eri hallintotasojen välillä vaikuttaa julkisten palvelujen tarjonnan tehokkuuteen ja julkisiin menoihin. Useilla pienillä paikallisyksiköillä on puutteelliset taloudelliset ja hallinnolliset valmiudet suorittaa hajautettuja tehtäviä. Julkishallinnon tehokkuuden indikaattorit osoittavat suorituskyvyn jäävän alle EU:n keskiarvon, mikä haittaa julkisten politiikkojen määrittelyä ja täytäntöönpanoa sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokkaampaa käyttöä. Keskushallinnon paikallisten sivutoimipisteiden lukumäärän suunniteltua vähentämistä ja valtion virastojen organisaation yksinkertaistamista on lykätty edelleen. Julkishallinnon ja julkisten palvelujen palkanmuodostusjärjestelmien epäjohdonmukaisuus vaikeuttaa yhdenvertaista kohtelua ja estää valtiota valvomasta julkisen sektorin palkkamenoja. Niiden yhdenmukaistamista koskevan lainsäädännön antamista on edelleen lykätty vuoden 2018 puoliväliin. Viranomaiset ovat toteuttaneet ensimmäisiä toimia sairaaloiden joidenkin toimintojen yhdistämiseksi, jotta voidaan parantaa muun muassa palvelujen tarjoamisen tehokkuutta ja terveydenhuollon saatavuutta. Terveydenhuoltojärjestelmän tehoton rahoitusmalli johtaa kuitenkin velkojen kasautumiseen, erityisesti sairaalahoidon osalta.

(13)Suuret valtionyhtiöt ovat edelleen merkittävässä asemassa taloudessa. Toimenpiteet niiden hallinnoinnin parantamiseksi ovat edenneet hitaasti, ja niiden tuottavuus ja kannattavuus ovat edelleen alhaisella tasolla. Valtion omaisuuserien hallinnointia ja myyntiä koskevan uuden lainsäädännön hyväksyminen on viivästynyt edelleen. Tämä haittaa etenemistä keskeisissä toimenpiteissä, joiden tarkoituksena on avata valtionyhtiöt yksityiselle pääomalle ja aktivoida muita omaisuuseriä.

(14)Marraskuussa 2017 saatiin päätökseen Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankin omaisuuserien laadun riippumaton tarkastelu. Kun otetaan huomioon pankin merkitys EU:n rahoitusvälineiden ja Euroopan investointiohjelman täytäntöönpanon kannalta sekä sen lisääntyvä suora lainananto, pankin sääntely- ja valvontakehystä ja sen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää olisi vahvistettava tarkastelun tulosten perusteella.

(15)Hallinnolliset rasitteet ja veronluonteiset maksut haittaavat edelleen liiketoimintaympäristöä. Hallinnollisten rasitteiden vähentäminen on edennyt vakaasti, mutta verkkaiseen tahtiin. Veronluonteisten maksujen leikkaukset ovat olleet pieniä ja avoimuus on vähäistä, sillä rekisteriä ei päivitetä säännöllisesti eikä suunnitelluista leikkauksista ole tehty vaikutustenarviointia.

(16)Korruptionvastainen toimintasuunnitelma vuosille 2017–2018 on pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta voidaan saavuttaa vuosille 2015–2020 laaditun korruptiontorjuntastrategian tavoitteet. Useita keskeisiä tekijöitä on vielä parannettava. Tällaisia tekijöitä ovat erityisesti varallisuudesta ja eturistiriidoista ilmoittaminen, tietoisuuden lisääminen väärinkäytösten paljastamiseen tarkoitetuista kanavista ja tehokas riskien valvonta julkisten hankintojen alalla, joka on edelleen altis korruptiolle valtion omistamien yhteisöjen sidosyksikköhankintojen suuren osuuden vuoksi.

(17)Rajoittava sääntely hyödyke- ja palvelumarkkinoilla, erityisesti liiallisesti säänneltyjen ammattien suuri määrä, haittaa kilpailua. Sääntelyn keventäminen on ollut hidasta, sillä eturyhmien vastustus on voimakasta.

(18)Pitkät oikeuskäsittelyt ja käsittelyä odottavien asioiden suuri määrä vaikuttavat edelleen haitallisesti oikeusjärjestelmän laatuun ja tehokkuuteen ja näin ollen liiketoimintaympäristöön. Havaittu käsittelyruuhkan vähentyminen johtui pääasiassa siitä, että uusia tapauksia tuli vähemmän käsiteltäväksi, eikä asioiden nopeammasta käsittelystä. Parannuksista huolimatta sähköistä viestintää käytetään edelleen liian vähän oikeudenkäynneissä ja maksukyvyttömyysmenettelyissä.

(19)Joitakin kohdennettuja toimia, joilla uudistetaan kansallista tiede- ja innovointijärjestelmää, on valmisteilla Kroatian älykkään erikoistumisen strategian puitteissa. Poliittiset vastuut tieteen ja innovoinnin tukemisen alalla eivät ole koordinoituja, mikä heikentää poliittisen strategian täytäntöönpanoa. Myös suurimpien yliopistojen hallintorakenteet ovat erittäin hajaantuneita ja hallinnolliset säännöt joustamattomia. Tutkimuslaitosten ja yrityssektorin välinen yhteistyö on heikkoa. Tutkimus- ja innovointipolitiikkojen vaikutusta ei seurata ja arvioida järjestelmällisesti, mikä estää asianmukaisen priorisoinnin. Korkea-asteen koulutusjärjestelmä voisi hyötyä kannustimista, joilla parannetaan laatua ja työmarkkinarelevanssia.

(20)Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kroatian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 lähentymisohjelman ja vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kroatialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Kroatian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(21)Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo, että Kroatian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(22)Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4,