EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 7.6.2016

COM(2016) 378 final

2016/0176(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten

{SWD(2016) 193 final}
{SWD(2016) 194 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate

Kyky parantaa valmiuksia houkutella osaajia EU:n ulkopuolelta ja saada heidät jäämään on aiempaa suurempi haaste, joka on kaikille jäsenvaltioille yhteinen. Kaikilla jäsenvaltioilla voisi edelleen olla oma kansallinen järjestelmä korkean osaamistason työntekijöitä varten, mutta se ei parantaisi EU:n houkuttavuutta kokonaisuutena. Erityisesti kun EU:ta verrataan muihin tärkeisiin muuttokohteisiin, joiden lähestymistapa on yhtenäisempi, yksin toimivat, erityisesti pienet, jäsenvaltiot eivät pysty kilpailemaan kansainvälisesti korkean osaamistason työntekijöistä.

Nykyinen hajanainen tilanne, jossa tiettyyn kolmansien maiden kansalaisten luokkaan kuuluviin henkilöihin sovelletaan samaan aikaan erilaisia kansallisia sääntöjä eri jäsenvaltioissa, ei ole minkään osapuolen kannalta tehokas eikä tuloksellinen. Hakijoiden ja työnantajien on suunnistettava monimutkaisessa sääntelyviidakossa, mikä lisää kustannuksia ja hallintotaakkaa. Tämä rasittaa erityisesti pk-yrityksiä. Lisäksi jäsenvaltioiden viranomaisille olisi korkean osaamistason työntekijöiden oleskelua ja työskentelyä koskevia hakemuksia tarkastellessaan helpompaa ja kustannustehokkaampaa soveltaa yhtä selkeää ja yksinkertaista säännöstöä.

Jos EU toimii muuhun maailmaan nähden yhtenäisenä toimijana, se pystyy luomaan mittakaavahyötyä ja näin kilpailemaan paremmin muiden tärkeiden kohteiden kanssa korkean osaamistason työntekijöiden rajallisesta tarjonnasta. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on lisätä EU:n yleistä houkuttavuutta tarjoamalla korkean osaamistason työntekijöille kaikkialla EU:ssa sovellettava yhtenäinen, läpinäkyvä, joustava ja virtaviivainen järjestelmä. Sen avulla korkean osaamistason työntekijöille voidaan välittää selvä viesti, että EU toivottaa heidät tervetulleiksi tarjoamalla selkeät ja nopeat maahanpääsymenettelyt ja houkuttelevat oleskelun edellytykset heille ja heidän perheilleen.

Lisäksi vain EU:n tason toimilla voidaan tarjota korkean osaamistason työntekijöille mahdollisuus työskennellä ja oleskella helposti useissa EU:n jäsenvaltioissa ja muuttaa helposti jäsenvaltiosta toiseen. EU:n sisäinen liikkuvuus helpottaa korkean osaamistason työvoiman tarpeeseen vastaamista ja osaamisvajeen täyttämistä. Sen sijaan kansalliset järjestelmät ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä voida tarjota mahdollisuutta liikkua helposti jäsenvaltiosta toiseen työvoimapulan tai työmahdollisuuksien mukaan.

Vaikka käytössä olisi yhdenmukaistettu EU:n laajuinen järjestelmä ja rinnakkaiset kansalliset järjestelmät poistettaisiin, jäsenvaltiot säilyttäisivät toimivallan tietyissä kysymyksissä. Niille jäisi esimerkiksi perussopimukseen perustuva oikeus määritellä kolmansista maista niiden alueelle työnhakuun päästettävien henkilöiden määrä. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus ottaa käyttöön työmarkkinatestit, jos työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä, kuten korkea työttömyysaste tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla. Ne myös päättävät itse palkkojen kansallisen keskiarvon perusteella laskettavan palkkakynnyksen tasosta, vaikka se onkin aiempaa yhdenmukaisempi ja sille on asetettu ala- ja yläraja, sekä niistä ammateista, joissa esiintyy työvoimapulaa ja joihin sovelletaan alempaa kynnystä.

•Suhteellisuusperiaate

Tämä ehdotus koskee kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden maahanpääsyedellytyksiä, -menettelyjä ja oikeuksia, jotka kuuluvat SEUT-sopimuksen 79 artiklan mukaiseen yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tätä kolmansien maiden kansalaisten ryhmää varten on jo olemassa EU:n laajuisia sääntöjä, mutta niitä on muutettava, jotta voidaan korjata havaitut ongelmat ja saavuttaa direktiivin tavoitteet täysimääräisesti. Samalla unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotuksessa pyritään tasapainottamaan yhdenmukaistamisen kautta toteutettava oikeuksien, esimerkiksi EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevien oikeuksien, lisääminen ja toisaalta aiempaa kattavampi järjestelmä, jossa maahanpääsymenettelyjä helpotetaan edelleen (esimerkiksi aiempaa matalammat palkkakynnykset, jolloin kohderyhmä on suurempi). Jäsenvaltioilla on jonkin verran joustoa mukauttaa järjestelmää kansalliseen tilanteeseensa.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

•Vaikutustenarviointi

2. a) EU:n sinisen kortin saattaminen laajemman korkean osaamistason työntekijöiden ryhmän saataville

2. b) EU:n sinisen kortin muuttaminen välineeksi, jolla houkutellaan valittua kaikkein korkeimman osaamistason työntekijöiden ryhmää

2. c) Kaksitasoisen sinisen kortin luominen korkean osaamistason työntekijöiden eri osaamistasoja varten

Myös sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä, sillä EU:n kansalaiset hyötyvät yleisestä talouskasvusta, kun työvoimapula ja osaamisvaje korjaantuu. Tämä voi vaikuttaa välillisesti osaamistalouden tehostumiseen ja työpaikkojen luomiseen EU:ssa. Koska tämä järjestelmä on tarkoitettu korkean osaamistason työntekijöille, se on kysyntälähtöinen ja varsin valikoiva ja siihen kuuluu suojatoimenpiteitä, EU:n työntekijöihin kohdistuvan syrjäyttämisvaikutuksen odotetaan olevan vähäinen. Sinisen kortin haltijoille vaikutus olisi myönteinen perheen yhdistämistä koskevan oikeuden vahvistumisen, pitkään oleskelleen henkilön aseman saamisen ja EU:n sisäisen liikkuvuuden vuoksi. Myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia voidaan odottaa myös siksi, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voisivat saada EU:n sinisen kortin korkean osaamistason työntekijänä, minkä ansiosta heidän asemansa vastaanottavassa jäsenvaltiossa olisi näkyvämpi ja he voisivat osallistua työmarkkinoille myös muissa jäsenvaltioissa kuin suojelua antavassa. Tämä helpottaa osallistumista työmarkkinoille, mikä edistää työntekijöiden kotouttamista ja kykyä elättää itsensä.

Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto

Vaikutustenarviointi esitettiin 5. helmikuuta 2016 sääntelyntarkastelulautakunnalle, joka piti kokouksen 2. maaliskuuta 2016. Lautakunta antoi 4. maaliskuuta 2016 ensimmäisen lausuntonsa, joka oli kielteinen. Vaikutustenarviointi esitettiin uudelleen 14. maaliskuuta 2016, ja sääntelyntarkastelulautakunta antoi toisen, myönteisen lausunnon 18. maaliskuuta 2016. Huomioon otettiin tärkeimmät sääntelyntarkastelulautakunnan esiin tuomat seikat, jotka olivat seuraavat:

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on määritellä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäseniensä maahantulon ja oleskelun edellytykset, jotka hakevat lupaa oleskella EU:ssa korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten ja jotka joko tulevat EU:n ulkopuolelta tai oleskelevat laillisesti EU:ssa muun aseman perusteella, sekä määritellä heidän oikeutensa. Ehdotuksessa myös määritellään edellytykset, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat laillisesti jäsenvaltiossa tämän ehdotuksen nojalla, voivat muuttaa muihin jäsenvaltioihin ja oleskella niissä perheenjäsentensä kanssa. Tämä säännös on pääosin samanlainen kuin direktiivissä 2009/50/EY, mutta sitä on mukautettu sen huomioon ottamiseksi, että sinisestä kortista tulee ainoa keino kolmansien maiden kansalaisten, joilla on korkea osaamistaso, maahanpääsylle.

Tässä artiklassa vahvistetaan ehdotuksessa käytetyt määritelmät, jotka ovat pitkälti samat kuin muissa olemassa olevissa laillista maahanmuuttoa koskevissa direktiiveissä. Artiklassa määritellään ”korkeaa osaamistasoa vaativa työ” , ja se korvaa nykyisen direktiivin käsitteen ”korkeaa pätevyyttä vaativa työ”. Sillä tarkoitetaan kansallisen lainsäädännön ja käytänteiden mukaista palkkatyötä, jonka tekijällä on ”korkean ammattipätevyyden” osoittama tarvittava kompetenssi. Korkea ammattipätevyys voidaan todistaa joko korkea-asteen tutkinnolla (joka osoittaa henkilön suorittaneen keskiasteen jälkeisen korkea-asteen koulutusohjelman tai vastaavan koulutusohjelman, joka vastaa vähintään kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 23 2011 tasoa 6 tai eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoa 6) tai korkealla ammattiosaamisella (osaaminen, josta on osoituksena vähintään kolmen vuoden ammattikokemus, jonka taso on verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka soveltuu asianomaiseen työhön tai ammattiin). Vaaditun osaamisen taso on sama kuin ennen, mutta jäsenvaltioiden on nyt tunnustettava ammattikokemus vaihtoehdoksi tutkinnolle. Lisäksi viittaus ICSED:n ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoihin on uusi, ja sen tarkoituksena on selkiyttää vaatimuksia.

Direktiivin 2009/50/EY tavoin ehdotus ei kata EU:n kansalaisia, kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat oleskelleet EU:ssa pitkään ja haluavat muuttaa toiseen jäsenvaltioon, kausityöntekijöitä eikä lähetettyjä työntekijöitä. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 24 ja tämän direktiivin välillä voi olla päällekkäisyyttä, tässä artiklassa jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka hakevat lupaa oleskella jäsenvaltiossa direktiivissä (EU) 2016/801 tarkoitettuina tutkijoina tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Sen jälkeen, kun laillisesti oleskelevat tutkijat ovat tulleet maahan direktiivin (EU) 2016/801 nojalla, he voivat kuitenkin hakea EU:n sinistä korttia tämän direktiivin nojalla muihin kuin direktiivissä (EU) 2016/801 tarkoitettuihin tarkoituksiin.

Toisin kuin direktiivissä 2009/50/EY, kaikki EU:n kansalaisten perheenjäsenet, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, voivat saada EU:n sinisen kortin, jotta he voivat tehdä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä ja matkustaa työasioissa eri jäsenvaltioissa riippumatta siitä, onko heidän mukanaan EU:n kansalainen. Näillä EU:n kansalaisten perheenjäsenillä, joilla on korkea osaamistaso ja jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, on samat tarpeet lyhyt- ja pitkäaikaiseen EU:n sisäiseen liikkuvuuteen ammattitoimintaa varten kuin muilla korkean osaamistason omaavilla kolmansien maiden kansalaisilla, eikä heiltä pitäisi kieltää mahdollisuutta hakea EU:n sinistä korttia – mikä olisi ollut mahdollista heidän lähtömaassaan – vain siksi, että he oleskelevat EU:ssa laillisesti EU:n kansalaisten perheenjäseninä.

Ehdotettua direktiiviä ei edelleenkään sovelleta kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, jotka odottavat päätöstä asemastaan, tilapäistä suojelua saaviin henkilöihin tai jäsenvaltiossa pelkästään väliaikaisesti oleskeleviin henkilöihin. Uutta on, että direktiivi kuitenkin kattaa kansainvälistä suojelua direktiivin 2011/95/EU (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) nojalla saavat henkilöt. He voivat hakea EU:n sinistä korttia samoin kuin kuka tahansa kolmannen maan kansalainen ja säilyttää silti kaikki oikeudet, jotka heillä on suojelua saavina henkilöinä (ks. myös 15 ja 16 artiklaa koskevat kommentit). EU:n sininen kortti voidaan myöntää myös kolmansien maiden kansalaisille, jotka sijoitetaan uudelleen osana EU:n tulevia järjestelmiä ja joille annetaan samanlaiset oikeudet kuin joista säädetään aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä. Työnantajien on näin ollen helpompi palkata kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä, joilla on korkea osaamistaso ja jotka voivat myös saada omaa osaamistaan ja koulutustaan paremmin vastaavaa työtä ja täyttää tietyllä alalla tai tietyssä ammatissa esiintyvää työvoimapulaa missä tahansa jäsenvaltiossa. Tämän ansiosta he voivat osallistua aktiivisesti työmarkkinoille, mikä edistää heidän kotoutumistaan, ja he voivat elättää itsensä helpommin. Näin heidän osaamisensa ei myöskään jää käyttämättä, jos suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa ei ole avoimia työpaikkoja heidän omalla erityisalallaan. Tämä johtaa työvoiman tehokkaampaan jakamiseen markkinoilla. Tulevassa aseman määrittelyä koskevan direktiivin tarkistuksessa otetaan käyttöön tarvittavat viittaukset ja muutokset yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

Lisäksi mukana on säännös, jolla suojataan unionin ja/tai sen jäsenvaltioiden tekemiä kansainvälisiä sopimuksia eettisen rekrytoinnin varmistamiseksi suojaamalla henkilöstön puutteesta kärsiviä aloja kehitysmaissa.

Toisin kuin direktiivissä 2009/50/EY, uudessa ehdotuksessa ei sallita jäsenvaltioille rinnakkaisia kansallisia järjestelmiä, joiden kohteena ovat samat korkean osaamistason työntekijöiden ryhmät. Jotta EU:n sininen kortti voitaisiin kehittää todelliseksi EU:n laajuiseksi järjestelmäksi, jäsenvaltioiden on myönnettävä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten EU:n sininen kortti kansallisen luvan sijasta sen soveltamisalaan kuuluville henkilöille. Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisia lupia ainoastaan sellaisille kolmansien maiden työntekijöille, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, muussa laillista maahanmuuttoa koskevassa EU:n lainsäädännössä vahvistetuin rajoituksin.

Ehdotuksella yhdenmukaistetaan ne maahanpääsyä koskevat edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat sen soveltamisalaan kuuluvia kolmansien maiden kansalaisia ja heidän perheenjäseniään sekä heidän myöhempää liikkumistaan muihin jäsenvaltioihin.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edelleen myöntää oikeuksia suotuisammin edellytyksin, erityisesti yhdenvertaiseen kohteluun liittyvien oikeuksien (15 artikla) ja perheenjäsenten oikeuksien (16 artikla) osalta. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa suotuisampaa kohtelua tilapäisen työttömyyden tilanteessa (14 artikla) ja sallia poissaoloja alueelta sen jälkeen kun pitkään oleskelleen henkilön asema on saatu (17 artiklan 5 kohta). Lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttää menettelytakeita koskevia suotuisampia säännöksiä (10 artikla).

Direktiivin 5 artiklassa vahvistetaan edellytykset, jotka hakijan on täytettävä, jotta hänet voidaan päästää maahan EU:n sinisen kortin haltijana. Direktiiviin 2009/50/EY ja muuhun laillista maahanmuuttoa koskevaan lainsäädäntöön sisältyvien yleisten edellytysten (esim. hakijalla on oltava voimassa oleva matkustusasiakirja ja sairausvakuutus eikä hän saa aiheuttaa uhkaa yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle) lisäksi erityisedellytyksiä ovat seuraavat:

- 4 ja 5 kohta: näillä säännöksillä otetaan käyttöön pakollinen alhaisempi palkkakynnys (80 prosenttia yleisestä kynnyksestä) jäsenvaltioiden määrittämissä ammateissa, joissa esiintyy työvoimapulaa ja jotka kuuluvat ISCOn päätasoon 1 tai 2 26 , sekä vastavalmistuneiden nuorten kohdalla. Direktiivissä 2009/50/EY on ainoastaan vapaaehtoinen alhaisempi palkkakynnys ammateille, joissa esiintyy työvoimapulaa, ja sen vähimmäistaso on 1,2 kertaa keskipalkka. Vastavalmistuneita koskevalla poikkeuksella, jota ei ollut direktiivissä 2009/50/EY, helpotetaan EU:n sinisen kortin saatavuutta nuorille ammatti-ihmisille, joilla ei todennäköisesti ole tarpeeksi ammattikokemusta vaatia korkeaa palkkaa. 27 Tämä vastaa hiljattain EU:n lainsäädäntöön tehtyjä, opiskelijoita koskevia muutoksia (direktiivi (EU) 2016/801), joiden mukaan valmistuneilla on lupa hakea työtä vastaanottavassa jäsenvaltiossa vähintään yhdeksän kuukauden ajan.

6 ja 7 artikla – EU:n sinisen kortin epäämisen, peruuttamisen tai uusimatta jättämisen perusteet

Näillä säännöksillä asetetaan pakolliset ja vapaaehtoiset perusteet EU:n sinisen kortin epäämiselle sekä peruuttamiselle ja uusimatta jättämiselle. Ne ovat pitkälti samanlaiset kuin direktiiviin 2014/66/EU sisältyvät sisäisen siirron saaneita työntekijöitä koskevat perustelut. Joitakin säännöksiä on lisätty verrattuna direktiiviin 2009/50/EY.

Direktiivissä 2009/50/EY annetaan jäsenvaltioille oikeus tehdä rajattomasti työmarkkinatestejä, mutta ehdotuksen mukaan se on sallittua ainoastaan, jos jäsenvaltioiden työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä, kuten korkea työttömyysaste tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla tietyllä osalla niiden alueesta. Jos jäsenvaltio aikoo tehdä työmarkkinatestin, sen on lähetettävä komissiolle perusteltu ilmoitus ja ilmoitettava tästä hakijoille ja työnantajille. Jäsenvaltiot voivat ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan työmarkkinoihinsa liittyvien olosuhteiden arviointiin.

8, 9, 10 ja 11 artikla – EU:n sininen kortti, maahanpääsyä koskevat hakemukset, menettelytakeet ja maksut

Hakijat, joista asianomainen jäsenvaltio on tehnyt myönteisen päätöksen, saavat EU:n siniseksi kortiksi kutsutun oleskeluluvan. Siinä esitetään edellytykset, joiden mukaisesti he saavat tehdä työtä. EU:n sinisen kortin vakiopituinen voimassaoloaika on vähintään 24 kuukautta. Vain jos työsopimus on voimassa lyhyemmän ajan, EU:n sinisen kortin olisi oltava voimassa vähintään työsopimuksen voimassaoloajan lisättynä kolmella kuukaudella. Jos EU:n sininen kortti uusitaan, sen olisi joka tapauksessa oltava voimassa vähintään 24 kuukautta. Direktiivissä 2009/50/EY jäsenvaltioiden annetaan valita vakiopituinen voimassaoloaika, joka on 1–4 vuotta tai työsopimuksen voimassaoloaika lisättynä kolmella kuukaudella ja jota sovelletaan samalla tavoin ensimmäisiin ja uusittuihin lupiin.

EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen voi tehdä joko jäsenvaltion alueella tai sen ulkopuolella. Jäsenvaltion alueella sen voi tehdä sillä edellytyksellä, että hakija on laillisesti jäsenvaltion alueella millä tahansa perustein (huomioon on kuitenkin otettava 3 artiklan 2 kohdan nojalla direktiivin soveltamisalan ulkopuolella olevat luokat). Tämä menee pidemmälle kuin direktiivin 2009/50/EY säännökset, joissa jäsenvaltioille ainoastaan annettiin mahdollisuus sallia se, että kaikki laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset hakevat sinistä korttia niiden alueella.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava hakijalle hakemusta koskevasta päätöksestä 60 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Tämä on lyhyempi aika kuin direktiivin 2009/50/EY 90 päivää.

Ehdotuksessa otetaan käyttöön vapaaehtoinen tunnustettujen työnantajien järjestelmä, jota ei ollut direktiivissä 2009/50/EY. Tunnustamismenettelyä säännellään kansallisella tasolla, mutta sen on oltava läpinäkyvä, eikä siihen saa liittyä suhteetonta tai kohtuutonta hallinnollista rasitusta ja kustannuksia työnantajille. Kun työnantaja on tunnustettu tämän artiklan mukaisesti, EU:n sinisen kortin hakumenettelyn on oltava nopeutettu (enintään 30 päivää) ja siihen on liityttävä menettelyjen helpottaminen (eli siinä ei vaadita todisteita pätevyydestä ei-säänneltyjen ammattien harjoittamiseen ja sairausvakuutuksesta).

Ehdotuksen 23 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot asettavat hakijoiden saataville helposti saatavilla olevia tietoja maahantulon ja oleskelun edellytyksistä sekä oikeuksista. Tällaista säännöstä ei ollut direktiivissä 2009/50/EY. Siinä myös edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot useista seikoista, esimerkiksi vuotuisista palkkakynnyksistä, ammateista, joissa on työvoimapulaa, tapauksista, joissa jäsenvaltiot käyttävät eettistä rekrytointia koskevaa lauseketta, ja alueellaan sallitusta liiketoiminnasta.

Samoin 23 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tilastotiedot myönnetyistä, hylätyistä, uusituista ja peruutetuista sinisistä korteista sekä perheenjäsenille myönnetyistä luvista. Nämä tilastotiedot olisi jaoteltava lupien voimassaolon pituuden, hakijoiden sukupuolen ja iän sekä toimialan mukaan. Tietojen perusteella olisi voitava eritellä myös kolmansien maiden kansalaiset, joille on myönnetty EU:n sininen kortti ja jotka saavat kansainvälistä suojelua tai joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, ja EU:n sinisen kortin haltijat, jotka ovat saaneet EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman. Jo direktiivissä 2009/50/EY edellytettiin joitakin tilastotietoja, mutta ehdotuksessa asetetaan jäsenvaltioille lisää edellytyksiä, mikä on tarpeen täytäntöönpanon valvomiseksi ja järjestelmän kehittämiseksi.

Komissio toimittaa 25 artiklan mukaisesti kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta – erityisesti arvion 5, 12, 19 ja 20 artiklan vaikutuksesta – ja tekee mahdollisia ehdotuksia tarvittavista muutoksista. Tämä on vakiosäännös, mutta uudet liikkuvuutta koskevat säännöt ovat erityisen kiinnostavia.

Ehdotuksen 26 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät yhteyspisteen vaihtaakseen tietoja, jotka liittyvät 17 artiklaan (pitkään oleskelleen henkilön asema), 19 artiklaan (liiketoiminta), 20 artiklaan (pitkäaikainen liikkuvuus) ja 23 artiklaan (täytäntöönpanotoimenpiteet). Tavoitteena on laajentaa tiedonvaihtoa direktiiviin 2009/50/EY verrattuna.

2016/0176 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 28 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 29 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio antoi 3 päivänä maaliskuuta 2010 tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” 30 , jossa asetetaan tavoitteeksi, että unionista tulee osaamiseen ja innovointiin perustuva talous, yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasituksia vähennetään ja työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin vastaamaan toisiaan. Toimenpiteitä kolmansien maiden kansalaisten, joilla on korkea osaamistaso, maahanpääsyä varten on tarkasteltava tätä laajempaa taustaa vasten.

(2)Eurooppa-neuvoston 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että pystyäkseen jatkossakin houkuttelemaan lahjakkuuksia ja osaamista Eurooppa joutuu osallistumaan globaaliin kilpailuun lahjakkuuksista. Tämän vuoksi olisi kehitettävä strategioita, joilla maksimoidaan laillisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet ja joihin sisältyy nykyisten sääntöjen virtaviivaistaminen.

(3)Euroopan muuttoliikeagendassa, joka hyväksyttiin 13 päivänä toukokuuta 2015, kehotetaan luomaan houkutteleva EU:n laajuinen järjestelmä erittäin päteville kolmansien maiden kansalaisille. Siinä todetaan, että neuvoston direktiiviä 2009/50/EY 31 on tarkistettava, jotta se voisi houkutella tehokkaammin lahjakkuuksia unioniin, millä voitaisiin vastata unionin väestöhaasteeseen sekä työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen unionin talouden tärkeimmillä sektoreilla.

(4)Direktiivin 2009/50/EY täytäntöönpanokertomuksessa esitettyihin haasteisiin on tarpeen vastata. Unionin olisi pyrittävä luomaan houkuttelevampi ja tehokkaampi EU:n laajuinen järjestelmä korkean osaamistason työntekijöille. Unionin lähestymistapaa korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi olisi yhdenmukaistettava edelleen, ja EU:n sinisestä kortista olisi tehtävä pääasiallinen väline, jonka avulla menettelyt ovat nopeampia, maahanpääsyn edellytykset joustavampia ja osallistavampia ja oikeudet laajempia esimerkiksi EU:n sisäisen liikkuvuuden helpottamisen suhteen. Koska tämä merkitsisi merkittäviä muutoksia direktiiviin 2009/50/EY, kyseinen direktiivi olisi kumottava ja korvattava uudella direktiivillä.

(5)Olisi luotava EU:n laajuinen maahanpääsyjärjestelmä korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi unioniin ja pitämiseksi siellä. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä kaikille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluville hakijoille EU:n sininen kortti kansallisen luvan sijasta. Jäsenvaltioilla olisi edelleen oltava oikeus myöntää mitä tahansa työtä varten muita oleskelulupia kuin EU:n sininen kortti sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalan, jollei muista työvoiman muuttoliikkeen alan direktiiveissä säädetyistä rajoituksista muuta johdu.

(6)Korkean osaamistason työntekijän käsitteen olisi korvattava erittäin pätevän työntekijän käsite sen korostamiseksi, että sekä muodollinen tutkinto että sitä vastaava ammattikokemus olisi otettava yhdenvertaisesti huomioon maahanpääsyn perusteena. Joulukuun 20 päivänä 2012 annetun neuvoston suosituksen 32 mukaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankittujen oppimistulosten (tietojen, taitojen ja asenteiden) 33 validoinnilla voi olla tärkeä merkitys työllistyvyyden ja liikkuvuuden parantamisessa. Suosituksen mukaan jäsenvaltioilla olisi oltava vuoteen 2018 mennessä olemassa järjestelmät epävirallisen ja arkioppimisen validointia varten. Koska kaikissa jäsenvaltioissa ei ole olemassa mekanismeja ja järjestelyjä ammattikokemuksen arvioimiseksi ja validoimiseksi, ammattikokemuksen tunnustamiseen liittyvien säännösten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi säädettävä lisäaikaa kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta, jotta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa luoda tällaiset mekanismit ja järjestelyt. EU:n sinisen kortin kansallisten yhteyspisteiden jäsenvaltioissa olisi oltava mukana tehokkaassa yhteistyössä sidosryhmien ja verkostojen kanssa koulutus-, työllisyys- ja nuorisoaloilla sekä muilla asianomaisilla politiikka-aloilla ammattikokemuksen tunnustamiseksi tämän direktiivin mukaisesti.

(7)Direktiivi ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista niiden alueelle tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään hakemaan työtä SEUT-sopimuksen 79 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden pitäisi tällä perusteella pystyä päättämään, ettei EU:n sinistä korttia koskevaa hakemusta tutkita, tai hylkäämään se. Koska SEUT-sopimuksen 79 artiklan 5 kohta viittaa ainoastaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka tulevat kolmansista maista, oikeus päättää, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään alueelle, ei koske tilanteita, joissa kolmannen maan kansalainen on jo tullut jäsenvaltioiden alueelle tämän direktiivin mukaisesti ja haluaa jatkaa oleskelujaksoa samassa tai toisessa jäsenvaltiossa.

(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 34 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä on monenlaisia oikeuksia, kuten pääsy työmarkkinoille heille suojelun myöntäneessä jäsenvaltiossa. Jotta voitaisiin edelleen edistää näiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta ja parantaa heidän työmarkkinamahdollisuuksiaan eri puolilla unionia, henkilöillä, joilla on korkea osaamistaso, olisi oltava oikeus hakea EU:n sinistä korttia. Heihin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin kaikkiin muihin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin kolmansien maiden kansalaisiin samalla kun heillä on sekä kansainvälistä suojelua saavan henkilön että EU:n sinisen kortin haltijan asema yhtaikaa. Oikeudellisen selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi tämän direktiivin yhdenvertaista kohtelua ja perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä ei pitäisi soveltaa tähän EU:n sinisen kortin haltijoiden ryhmään heille kansainvälistä suojelua myöntäneessä jäsenvaltiossa. Kyseisiä oikeuksia olisi säänneltävä edelleen turvapaikkasäännöstön ja tarvittaessa neuvoston direktiivin 2003/86/EY 35 nojalla.

(9)Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden suojelua koskevan vastuun siirtäminen ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan: suojelua saavan henkilön asemaa ja siihen liittyviä oikeuksia ei pitäisi siirtää toiseen jäsenvaltioon EU:n sinisen kortin myöntämisen perusteella.

(10)Jotta voidaan helpottaa niiden kolmansien maiden kansalaisten, joilla on korkea osaamistaso ja oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, itsenäistä EU:n sisäistä liikkuvuutta ja liiketoimintaa, heille olisi annettava mahdollisuus saada EU:n sininen kortti samoin säännöin kuin kuka tahansa muu tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva kolmannen maan kansalainen. Tämän olisi toteuduttava riippumatta siitä, onko unionin viitekansalainen käyttänyt perusoikeuttaan muuttaa ja oleskella vapaasti SEUT-sopimuksen 21 artiklan nojalla, ja siitä, onko kyseinen kolmannen maan kansalainen ollut ensin EU:n sinisen kortin haltija vai henkilö, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Näiden kolmansien maiden kansalaisten EU:n sinisen kortin haltijoina saamat oikeudet eivät saisi rajoittaa oikeuksia, joita heillä saattaa olla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 36 nojalla. Oikeudellisen selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi perheenyhdistämisen ja yhdenvertaisen kohtelun osalta olisi sovellettava ensi sijassa direktiivin 2004/38/EY mukaisia sääntöjä. Kaikkia tämän direktiivin säännöksiä, jotka koskevat henkilöitä, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, olisi sovellettava myös silloin, kun kyseinen oikeus johtuu sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joilla on sellaiset oikeudet vapaaseen liikkuvuuteen, jotka vastaavat joko unionin ja sen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tai unionin ja kolmansien maiden välisistä sopimuksista johtuvia unionin kansalaisten oikeuksia.

(11)Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin kolmansien maiden kansalaisten luokkiin, joihin sovelletaan unionin oikeuden nojalla erityistä järjestelmää, jossa määrätään tietyistä maahantuloedellytyksistä ja oikeuksista, kun kyseisten luokkien sisällyttäminen tähän direktiiviin olisi erityisen järjestelmän perustelujen vastaista, loisi tarpeetonta oikeudellista monimutkaisuutta tai sisältäisi väärinkäyttöriskin. Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat lupaa oleskella jäsenvaltiossa tutkijoina tutkimushankkeen suorittamista varten, sillä heihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/801 37 , jossa otetaan käyttöön erityinen maahanpääsymenettely kolmansien maiden kansalaisille tieteellistä tutkimusta varten. Sen jälkeen, kun laillisesti oleskelevat tutkijat ovat päässeet maahan direktiivin (EU) 2016/801 nojalla, heillä pitäisi kuitenkin olla oikeus hakea EU:n sinistä korttia tämän direktiivin nojalla muihin kuin direktiivissä (EU) 2016/801 tarkoitettuihin tarkoituksiin.

(12)Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa EU:n sinisen kortin haltijan mahdollisuuteen saada muita oikeuksia ja etuuksia, joita kansallisen lainsäädännön nojalla voidaan myöntää ja jotka eivät ole ristiriidassa tämän direktiivin kanssa.

(13)On tarpeen säätää joustavasta, kysyntälähtöisestä maahanpääsyjärjestelmästä, joka perustuu sellaisiin objektiivisiin kriteereihin kuten vähintään kuuden kuukauden pituista työtä koskeva työsopimus tai sitova työtarjous, palkkakynnys, jota jäsenvaltiot voivat mukauttaa työmarkkinoidensa tilanteen mukaan, sekä korkeampi ammattipätevyys.

(14)Tämä direktiivi ei rajoita tutkintotodistusten tunnustamista koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista. Sen arvioimiseksi, onko asianomaisella kolmannen maan kansalaisella korkea-asteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä, olisi käytettävä viitteenä joko kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 2011 tasoja 6, 7 ja 8 tai sitä pitkälti vastaavan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoja 6,7 ja 8 kyseisen jäsenvaltion valinnan mukaan.

(15)Jotta voidaan varmistaa riittävä maahanpääsyedellytysten yhdenmukaistamisen taso kaikkialla unionissa, olisi määriteltävä sekä vähimmäis- että enimmäistekijät palkkakynnyksen laskemista varten. Kunkin jäsenvaltion olisi määritettävä kynnyksensä työmarkkinoidensa tilanteen ja organisoinnin sekä yleisen maahanmuuttopolitiikkansa mukaisesti.

(16)Tiettyjen ammattien kohdalla olisi säädettävä matalammasta palkkakynnyksestä, kun asianomainen jäsenvaltio katsoo, että työvoiman saatavuudesta on erityinen puute, ja kun kyseiset ammatit kuuluvat kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO) päätasoon 1 tai 2.

(17)Matalammasta palkkakynnyksestä olisi säädettävä myös kolmansien maiden kansalaisten eduksi tietyn jakson ajaksi valmistumisen jälkeen. Tämä jakso olisi myönnettävä aina, kun kolmannen maan kansalainen saavuttaa tämän direktiivin kannalta merkityksellisen koulutustason eli ISCED-tason 6, 7 tai 8 tai eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tason 6, 7 tai 8 kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sitä olisi sovellettava aina kun kolmannen maan kansalainen hakee ensimmäisen kerran EU:n sinistä korttia tai uusii sitä kolmen vuoden sisällä tutkinnon saamisesta ja lisäksi silloin kun kolmannen maan kansalainen uusii EU:n sinistä korttia ensimmäisen kerran ja alkuperäinen EU:n sininen kortti on myönnetty alle 24 kuukauden ajaksi. Kun nämä jaksot – joita saatetaan soveltaa samaan aikaan – ovat kuluneet, nuorten ammatti-ihmisten voidaan kohtuudella odottaa saaneen riittävästi ammattikokemusta täyttääkseen tavanomaisen palkkakynnyksen.

(18)Olisi määriteltävä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset, myös palkkakynnykseen liittyvät kelpoisuuskriteerit, korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten. Tavoitteena ei pitäisi olla palkkojen määritteleminen, eikä näin ollen pitäisi poiketa kansallisen tason säännöistä tai käytänteistä tai työehtosopimuksista, eikä edellytystä pitäisi käyttää yhdenmukaistamiseen tällä alalla. Tässä direktiivissä olisi täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa erityisesti työllisyyttä, työtä ja sosiaalialaa koskevissa kysymyksissä.

(19)Ei pitäisi edellyttää, että kolmannen maan kansalaisella on matkustusasiakirja, joka on voimassa koko ensimmäisen EU:n sinisen kortin voimassaoloajan. Kolmansien maiden kansalaisten pitäisi voida uusia matkustusasiakirjansa samaan aikaan kun he ovat EU:n sinisen kortin haltijoita.

(20)Jäsenvaltioiden olisi hylättävä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus ja niiden olisi voitava peruuttaa EU:n sininen kortti tai jättää se uusimatta, jos on olemassa uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Hylkäämisen yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella olisi perustuttava asianomaisen henkilön omaan käytökseen ja sen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen. Sairauden tai toimintarajoitteen, joka on ilmennyt sen jälkeen kun kolmannen maan kansalainen on päästetty ensimmäisen jäsenvaltion alueelle, ei pitäisi muodostaa ainoaa perustetta EU:n sinisen kortin peruuttamiselle tai uusimatta jättämiselle tai sen jättämiselle myöntämättä toisessa jäsenvaltiossa.

(21)Jäsenvaltioiden olisi voitava peruuttaa EU:n sininen kortti tai jättää se uusimatta, jos EU:n sinisen kortin haltija on joko jättänyt noudattamatta tämän direktiivin mukaisia liikkuvuutta koskevia edellytyksiä tai käyttänyt liikkuvuutta koskevia oikeuksia toistuvasti väärin esimerkiksi hakemalla EU:n sinistä korttia toisessa jäsenvaltiossa ja aloittamalla työskentelyn välittömästi, vaikka on selvää, etteivät edellytykset täyty ja hakemus tullaan hylkäämään.

(22)Kaikissa EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä tai EU:n sinisen kortin peruuttamisesta tai uusimatta jättämisestä tehtävissä päätöksissä olisi otettava huomioon tapauksen erityiset olosuhteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Erityisesti jos hylkäämisen perusteet liittyvät työnantajan toimintaan, vähäisen rikkomuksen ei pitäisi kuitenkaan olla ainoa syy hylätä hakemus, peruuttaa lupa tai jättää se uusimatta.

(23)Kun kaikki maahanpääsyn edellytykset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi myönnettävä EU:n sininen kortti määritellyissä määräajoissa. Jos jäsenvaltio myöntää oleskelulupia ainoastaan alueellaan ja kaikki maahanpääsyyn liittyvät tämän direktiivin edellytykset täyttyvät, jäsenvaltion olisi myönnettävä vaadittu viisumi kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle. Olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät tehokasta yhteistyötä viisumin myöntämiseksi viipymättä.

(24)EU:n sinistä korttia koskevien hakemusten käsittelyaikoja koskevilla säännöillä olisi taattava, että luvat myönnetään nopeasti kaikissa tapauksissa. Ammattipätevyyden tunnustamisen tai mahdollisen viisumin myöntämisen vaatiman ajan ei pitäisi sisältyä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen käsittelyaikaan.

(25)EU:n sinisen kortin ulkoasun olisi oltava asetuksen (EY) N:o 1030/2002 38 mukainen, jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa korttiin sisältyvät tiedot, erityisesti ne edellytykset, joiden mukaisesti henkilöllä on lupa tehdä työtä.

(26)Asianomaisen jäsenvaltion olisi varmistettava, että hakijoilla on oikeus viedä tuomioistuimeen päätös, jolla hylätään EU:n sinistä korttia koskeva hakemus, jätetään EU:n sininen kortti uusimatta tai peruutetaan se. Tämä ei vaikuta mahdollisuuteen nimittää hallintoviranomainen, joka tekee tällaisille päätöksille hallinnollisen tarkastelun ennalta.

(27)Koska EU:n sinisen kortin haltijat ovat korkean osaamistason työntekijöitä, jotka poistavat osaltaan työvoimapulaa ja osaamisvajetta tärkeimmillä aloilla, työmarkkinoille pääsyn periaatetta olisi sovellettava pääsääntöisesti. Jos kotimaisilla työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä, kuten korkea työttömyysaste tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla, jotka voivat rajoittua tietyille alueille tai muihin osiin jäsenvaltion alueesta, jäsenvaltion olisi voitava ottaa työmarkkinoidensa tilanne huomioon ennen EU:n sinisen kortin myöntämistä.

(28)Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää tätä mahdollisuutta tietyn ammatin tai alan tapauksessa, mahdollisesti tietyllä osalla aluettaan, niiden olisi lähetettävä komissiolle tästä ilmoitus, jossa selitetään taloudelliset, sosiaaliset ja muut syyt perusteluksi päätökselle ottaa tällainen työmarkkinatesti käyttöön seuraaviksi 12 kuukaudeksi, ja toistaa tämä aina 12 kuukauden välein. Jäsenvaltiot voivat ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan työmarkkinoihinsa liittyvien olosuhteiden arviointiin. Tällaisen tarkistamisen ei pitäisi olla mahdollista, kun EU:n sininen kortti uusitaan ensimmäisessä jäsenvaltiossa. Kun kyseessä on toisessa jäsenvaltiossa myönnettävä EU:n sininen kortti, työmarkkinatilanteen huomioon ottamisen olisi oltava mahdollista ainoastaan, jos kyseinen jäsenvaltio on ottanut käyttöön tarkastukset myös kolmansista maista tulevien kolmansien maiden kansalaisten ensimmäisille hakemuksille ja erillisen perustellun ilmoituksen jälkeen. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää tätä mahdollisuutta, niiden olisi ilmoitettava tästä hakijoille ja työnantajille selkeästi, helposti saatavilla olevalla tavalla ja läpinäkyvästi, esimerkiksi verkossa.

(29)Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä pidättäydyttävä aktiivisesta rekrytoinnista kehitysmaissa niillä aloilla, joilla on liian vähän työntekijöitä. Julkisen ja yksityisen sektorin työnantajiin sovellettavia eettisen rekrytoinnin periaatteita ja käytäntöjä olisi kehitettävä tarvittaessa avainsektoreilla, esimerkiksi terveydenhuollon alalla. Tämä vastaa EU:n sitoumusta terveydenhuoltoalan henkilökunnan kansainvälistä rekrytointia koskeviin WHO:n käytännesääntöihin 39 sekä eurooppalaisesta toimintaohjelmasta terveydenhuollon vakavan henkilöstöpulan lievittämiseksi kehitysmaissa (2007–2013) 14 päivänä toukokuuta 2007 annettuihin neuvoston ja jäsenvaltioiden päätelmiin. Näitä periaatteita ja politiikkoja olisi vahvistettava luomalla ja soveltamalla järjestelmiä, suuntaviivoja ja muita välineitä, joilla tarvittaessa helpotetaan kiertomuuttoa ja tilapäistä muuttoa, sekä muilla välineillä, joilla minimoidaan erittäin pätevien henkilöiden muuttoliikkeen negatiiviset ja maksimoidaan positiiviset vaikutukset kehitysmaissa muuttamalla aivovuoto aivovoitoksi.

(30)Työnantajille, jotka on tunnustettu tätä tarkoitusta varten, olisi tarjottava yksinkertaistettu menettely, joka on jäsenvaltioille vapaaehtoinen. Tunnustetun työnantajan asemalla olisi helpotettava tämän direktiivin nojalla erityisesti menettelyjä ja maahanpääsyn edellytyksiä – mikä muodostaa yksinkertaistetun menettelyn – ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät suojatoimet väärinkäytöksiä vastaan. Jos tunnustetun työnantajan asema peruutetaan yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti myönnetyn EU:n sinisen kortin voimassaoloaikana, kyseistä EU:n sinistä korttia uusittaessa olisi sovellettava tavanomaisia maahanpääsyn edellytyksiä, paitsi jos toinen tunnustettu työnantajan palkkaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen.

(31)Innovatiivisen yrittäjyyden edistämiseksi tämän direktiivin mukaisesti maahan päästetyille kolmansien maiden kansalaisille olisi annettava oikeus harjoittaa samanaikaisesti itsenäistä ammattia ilman, että tämä vaikuttaa oleskeluoikeuteen EU:n sinisen kortin haltijana. Tämä oikeus ei vaikuta siihen, että tämän direktiivin mukaisten maahanpääsyn edellytysten on täytyttävä jatkuvasti, ja EU:n sinisen kortin haltijan on tämän vuoksi oltava koko ajan korkeaa osaamistasoa vaativassa työssä.

(32)EU:n sinisen kortin haltijoiden saamaan yhdenvertaiseen kohteluun olisi sisällyttävä yhdenvertainen kohtelu niillä sosiaaliturvan osa-alueilla, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 40 3 artiklassa. Tässä direktiivissä ei yhdenmukaisteta jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sillä ainoastaan sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sosiaaliturvan alalla sen soveltamisalaan kuuluviin kolmannen maan kansalaisiin.

(33)Kun kyseessä on jäsenvaltioiden välinen liikkuvuus, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1231/2010 41 . Tässä direktiivissä ei pitäisi antaa liikkuville EU:n sinisen kortin haltijoille enempää oikeuksia kuin mitä unionin oikeus jo edellyttää sellaisten kolmansien maiden kansalaisten sosiaaliturvan osalta, joilla on rajat ylittäviä intressejä jäsenvaltioiden välillä.

(34)Ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut toisessa jäsenvaltiossa, olisi tunnustettava samoin edellytyksin kuin unionin kansalaisen ammattipätevyys. Kolmannessa maassa hankittu pätevyys olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 42 mukaisesti. Kun kolmannen maan kansalainen hakee EU:n sinistä direktiiviä harjoittaakseen ei-säänneltyä ammattia, jäsenvaltioiden olisi vältettävä suhteettomia muodollisia vaatimuksia ja täysimääräisiä tunnustamismenettelyjä pätevyyden osalta, jos tarvittavat todisteet voidaan saada muutoin.

(35)Kansainvälistä suojelua saavan henkilön EU:n sinisen kortin haltijana saamien oikeuksien ei pitäisi vaikuttaa oikeuksiin, jotka asianomaisella henkilöllä on direktiivin 2011/95/EU ja Geneven yleissopimuksen nojalla suojeluaseman myöntäneessä jäsenvaltiossa. Jotta vältetään ristiriitaisten sääntöjen tilanteet, tämän direktiivin yhdenvertaista kohtelua ja perheenyhdistämistä koskevia säännöksiä ei pitäisi soveltaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Henkilöillä, jotka saavat kansainvälistä suojelua yhdessä jäsenvaltiossa ja ovat EU:n sinisen kortin haltijoita toisessa, olisi oltava samat oikeudet, myös kohtelun yhdenvertaisuus verrattuna asuinjäsenvaltion kansalaisiin, kuin muilla EU:n sinisen kortin haltijoilla viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa.

(36)Perheenyhdistämiseen sovellettavien suotuisten ehtojen ja puolisoiden esteettömien työnsaantimahdollisuuksien pitäisi olla tämän direktiivin keskeinen osa, jotta voidaan helpottaa korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi säädettävä erityisiä poikkeuksia neuvoston direktiivistä 2003/86/EY. Kotouttamiseen tai odotusaikoihin liittyviä edellytyksiä ei pitäisi soveltaa ennen perheenyhdistämisen sallimista, sillä korkean osaamistason työntekijöillä ja heidän perheillään on todennäköisesti suotuisat lähtökohdat kotoutua vastaanottavaan yhteisöön. Jotta korkean osaamistason työntekijöiden nopeaa maahantuloa voitaisiin helpottaa, heidän perheenjäsenilleen olisi myönnettävä oleskeluluvat samaan aikaan EU:n sinisen kortin kanssa, jos asianmukaiset edellytykset täyttyvät ja hakemukset on jätetty samaan aikaan.

(37)Jotta voitaisiin houkutella korkean osaamistason työntekijöitä ja kannustaa heitä jatkuvaan oleskeluun unionissa sekä sallia samaan aikaan liikkuvuus unionissa sekä kiertomuutto, olisi säädettävä poikkeuksista neuvoston direktiivistä 2003/109/EY 43 , jotta EU:n sinisen kortin haltijoiden olisi helpompi saada EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema.

(38)Jotta voitaisiin edistää korkean osaamistason työntekijöiden liikkuvuutta unionin ja heidän lähtömaidensa välillä, olisi säädettävä poikkeuksista direktiivistä 2003/109/EY kyseisessä direktiivissä säädettyjä pidempien poissaoloaikojen sallimiseksi sen jälkeen kun kolmansista maista tulevat korkean osaamistason työntekijät ovat saaneet EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman.

(39)Kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta olisi pidettävä tärkeänä tekijänä, jolla tehostetaan työmarkkinoita eri puolilla unionia, puututaan osaamisvajeeseen ja vähennetään alueellista epätasapainoa. Liikkuvuutta unionin sisällä olisi helpotettava.

(40)Korkean osaamistason työntekijöiden työmatkoihin liittyy oikeudellista epävarmuutta, johon olisi puututtava määrittelemällä tämä käsite ja vahvistamalla luettelo toimista, jotka olisi joka tapauksessa katsottava liiketoiminnaksi kaikissa jäsenvaltioissa. Toisen jäsenvaltion ei pitäisi voida vaatia EU:n sinisen kortin haltijalta liiketoiminnan harjoittamista varten työlupaa tai muuta lupaa kuin ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti. Jos EU:n sinisen kortin myöntää jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, kortin haltijalla pitäisi voida olla oikeus saapua yhteen tai useampaan toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä liiketoiminnan harjoittamista varten enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

(41)EU:n sinisen kortin haltijoiden olisi voitava muuttaa toiseen jäsenvaltioon yksinkertaistetuin edellytyksin, jos he aikovat hakea uutta EU:n sinistä korttia voimassa olevan työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen perusteella. Toisen jäsenvaltion ei pitäisi voida vaatia EU:n sinisen kortin haltijalta työlupaa tai muuta lupaa kuin ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti. Kortin haltijan pitäisi voida aloittaa työnteko heti kun hän on jättänyt EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen tässä direktiivissä asetetussa määräajassa. EU:n sinisen kortin myöntämistä koskevan menettelyn toisessa jäsenvaltiossa olisi oltava yksinkertaistettu verrattuna ensimmäiseen EU:n siniseen korttiin; Koska liikkuva EU:n sinisen kortin haltija on jo toteuttanut korkeaa osaamistasoa vaativaa toimintaa yhdessä jäsenvaltiossa tietyn jakson ajan, toisen jäsenvaltion ei pitäisi olla tarpeen tarkistaa kaikkia yksityiskohtia toiseen kertaan. Liikkuvuuden olisi kuitenkin oltava kysyntälähtöistä, ja tämän vuoksi toisessa jäsenvaltiossa olisi aina vaadittava työsopimus ja palkan olisi täytettävä toisen jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti asettama palkkakynnys.

(42)Tässä direktiivissä säädetään joistakin erityissäännöistä, jotka koskevat maahantuloa ja oleskelua toisessa jäsenvaltiossa liiketoimintaa varten sekä toiseen jäsenvaltioon muuttamista uuden EU:n sinisen kortin hakemiseksi sen alueella, mutta kaikkia muita Schengenin säännöstön asiaankuuluvien määräysten mukaisia sääntöjä henkilöiden liikkumisesta yli rajojen sovelletaan edelleen.

(43)Jos EU:n sinisen kortin on myöntänyt jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ja EU:n sinisen kortin haltija ylittää tämän direktiivin mukaisissa liikkumistilanteissa ulkorajan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/399 44 tarkoitetulla tavalla, jäsenvaltiolla pitäisi olla oikeus vaatia todisteita siitä, että EU:n sinisen kortin haltija tulee sen alueelle joko liiketoimintaa varten tai hakeakseen uutta EU:n sinistä korttia työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen perusteella. Jos kyseessä on liikkuvuus liiketoiminnan harjoittamista varten, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava vaatia todisteita oleskelun liiketoiminnallisesta tarkoituksesta, esimerkiksi kutsuja, pääsylippuja tai asiakirjoja, joissa kuvataan yrityksen liiketoimintaa ja EU:n sinisen kortin haltijan asemaa yrityksessä.

(44)Jos EU:n sinisen kortin haltija muuttaa toiseen jäsenvaltioon hakemaan EU:n sinistä korttia ja hänellä on mukanaan perheenjäseniä, kyseisellä jäsenvaltiolla pitäisi olla oikeus vaatia todisteita siitä, että he oleskelevat laillisesti ensimmäisessä jäsenvaltiossa. Jos kyseessä on asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettu ulkorajan ylitys, Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden olisi lisäksi haettava tietoa Schengenin tietojärjestelmästä ja evättävä maahantulo tai vastustettava liikkuvuutta niiden henkilöiden osalta, joista on mainitussa järjestelmässä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 45 tarkoitettu kuulutus maahantulon tai maassa oleskelun epäämiseksi.

(45)Kun kyseessä on kaikissa jäsenvaltioissa kansainvälistä suojelua saava henkilö, on tarpeen varmistaa, että muille jäsenvaltioille kuin sille, joka on myöntänyt kansainvälisen suojelun, tiedotetaan kyseisten henkilöiden suojelutaustasta, jotta jäsenvaltiot voivat noudattaa palautuskiellon periaatteesta johtuvia velvoitteitaan.

(46)Jos jäsenvaltio aikoo karkottaa henkilön, joka on saanut EU:n sinisen kortin kyseisessä jäsenvaltiossa ja joka saa kansainvälistä suojelua toisessa jäsenvaltiossa, asianomaisella henkilöllä olisi oltava direktiivissä 2011/95/EU ja 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31 päivänä tammikuuta 1967 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, 33 artiklassa tarkoitettu suoja karkotusta vastaan.

(47)Niissä tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua saavan henkilön karkotus jäsenvaltioiden alueen ulkopuolelle sallitaan direktiivin 2011/95/EU mukaisesti, jäsenvaltioilla olisi oltava velvollisuus varmistaa, että asianmukaisista lähteistä ja tarvittaessa myös kansainvälistä suojelua myöntäneeltä jäsenvaltiolta on saatu kaikki tiedot ja että nämä tiedot arvioidaan perusteellisesti sen varmistamiseksi, että karkotuspäätös tehdään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklan mukaisesti.

(48)Tämän direktiivin täytäntöönpanon valvontaa varten olisi säädettävä erityiset raportointia koskevat säännökset, jotta järjestelmän aiheuttamaa aivovientiä kehitysmaissa voidaan valvoa ja mahdollisesti torjua aivovuodon välttämiseksi.

(49)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, eli erityisen maahanpääsymenettelyn vahvistamista ja maahantulon ja yli kolmen kuukauden oleskelun edellytysten sekä oikeuksien hyväksymistä sellaisille kolmansien maiden kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, joiden jäsenvaltion alueelle tulon tarkoituksena on korkeaa osaamistasoa vaativa työ, erityisesti – EU:n yleisen houkuttavuuden paremmaksi hyödyntämiseksi – siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden välisen liikkuvuuden varmistamisesta sekä selkeiden ja yhtenäisten maahanpääsykriteereiden käyttämisestä kaikissa jäsenvaltioissa, ja ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista annetun sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(50)Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita SEU-sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

(51)Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet jäsenvaltioiden ja komission selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 antaman yhteisen poliittisen lausuman 46 mukaisesti liittämään perustelluissa tapauksissa ilmoitukseen toimenpiteistä, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(52)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(53)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(54)Sen vuoksi direktiivi 2009/50/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä säädetään

a)edellytykset kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulolle ja yli kolmen kuukauden oleskelulle jäsenvaltioiden alueella korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten, sekä heidän oikeutensa;

b)edellytykset a alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulolle ja oleskelulle ja heidän oikeutensa muissa jäsenvaltioissa kuin siinä jäsenvaltiossa, joka ensimmäisenä myönsi EU:n sinisen kortin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a)”kolmannen maan kansalaisella” henkilöä, joka ei ole perussopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

b)”korkeaa osaamistasoa vaativalla työllä” sellaisen henkilön työtä,

–jolla on asianomaisessa jäsenvaltiossa suoja työntekijänä kansallisen työlainsäädännön nojalla tai kansallisen käytännön mukaisesti oikeussuhteesta riippumatta aidon ja todellisen työn tekemiseksi toisen lukuun tai toisen johdolla;

–jolle maksetaan korvaus; ja

–jolla on vaadittava osaaminen, jonka osoittaa korkea ammattipätevyys.

c)”EU:n sinisellä kortilla” oleskelulupaa, jossa on merkintä ”EU:n sininen kortti” ja joka oikeuttaa haltijansa asumaan ja työskentelemään jonkin jäsenvaltion alueella tämän direktiivin nojalla;

d)”ensimmäisellä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, joka ensimmäisenä myöntää kolmannen maan kansalaiselle ”EU:n sinisen kortin”;

e)”toisella jäsenvaltiolla” mitä tahansa jäsenvaltiota, jossa EU:n sinisen kortin haltija aikoo käyttää tai käyttää tässä direktiivissä tarkoitettua oikeutta liikkuvuuteen ja joka on muu kuin ensimmäinen jäsenvaltio;

f)”perheenjäsenillä” direktiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia;

g)”korkealla ammattipätevyydellä” pätevyyttä, josta on osoituksena korkea-asteen tutkinto tai korkea ammattiosaaminen;

h)”korkea-asteen tutkinnolla” sellaista tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut ja joka osoittaa henkilön suorittaneen keskiasteen jälkeisen korkea-asteen koulutusohjelman tai vastaavan koulutusohjelman eli sijaintivaltiossaan korkeakouluksi tai vastaavaksi korkea-asteen oppilaitokseksi tunnustetun oppilaitoksen tarjoamien kurssien muodostaman kokonaisuuden, kun tutkinnon hankkimiseksi tarvittavien opintojen kesto on vähintään kolme vuotta ja ne vastaavat vähintään kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 2011 tasoa 6 tai eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoa 6 kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

i)”korkealla ammattiosaamisella” osaamista, josta on osoituksena vähintään kolmen vuoden ammattikokemus, jonka taso on verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka soveltuu työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainittuun ammattiin tai siinä mainitulle alalle;

j)”ammattikokemuksella” kyseisen ammatin tosiasiallista ja luvallista harjoittamista;

k)”säännellyllä ammatilla” direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä säänneltyä ammattia;

l)”liiketoiminnalla” tilapäistä toimintaa, joka liittyy työnantajan liiketaloudellisiin etuihin, kuten sisäisiin ja ulkoisiin liiketapaamisiin osallistuminen, konferensseihin ja seminaareihin osallistuminen, liikesopimusten neuvottelu, myynti- tai markkinointitoimintojen suorittaminen, sisäisten tai asiakkaisiin kohdistuvien tarkastusten suorittaminen, liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja koulutukseen osallistuminen;

m)”kansainvälisellä suojelulla” Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua.

3 artikla

Soveltamisala

1.Tätä direktiiviä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat pääsyä tai ovat päässeet jonkin jäsenvaltion alueelle korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten.

2.Tätä direktiiviä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin,

a)jotka hakevat kansainvälistä suojelua ja odottavat asemaansa koskevaa päätöstä tai jotka saavat tilapäistä suojelua neuvoston direktiivin 2001/55/EY 47 mukaisesti jossakin jäsenvaltiossa;

b)jotka hakevat kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaista suojelua ja odottavat asemaansa koskevaa päätöstä, tai jotka saavat kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaista suojelua;

c)jotka hakevat oleskelulupaa jäsenvaltiossa direktiivissä (EU) 2016/801 tarkoitettuina tutkijoina toteuttaakseen tutkimushankkeen;

d)joilla on EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema jäsenvaltiossa direktiivin 2003/109/EY mukaisesti ja jotka käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa harjoittaakseen taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana;

e)jotka tulevat jäsenvaltioon sellaisten kansainväliseen sopimukseen sisältyvien sitoumusten nojalla, joilla helpotetaan tiettyjen kauppaan ja investointeihin liittyvien luonnollisten henkilöiden ryhmien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua, lukuun ottamatta kolmansien maiden kansalaisia, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle yrityksen sisäisen siirron saaneina työntekijöinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/66/EU 48 mukaisesti; 

f)joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle kausityöntekijöinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/36/EU 49 mukaisesti;

g)joiden maastapoistamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

h)joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY 50 niin kauan kuin he ovat lähetettyinä asianomaisen jäsenvaltion alueelle;

i)joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

3.Tämä direktiivi ei rajoita sellaisten sopimusten soveltamista, jotka unioni ja sen jäsenvaltiot tai jäsenvaltiot ja yksi tai useampi kolmas maa ovat tehneet ja joissa luetellaan ammatit, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, jotta varmistetaan eettinen rekrytointi henkilöstön puutteesta kärsivillä aloilla suojaamalla henkilöresursseja sellaisissa kehitysmaissa, jotka ovat allekirjoittaneet kyseiset sopimukset.

4.Jäsenvaltiot eivät saa myöntää kolmansien maiden kansalaisille korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön muita lupia kuin EU:n sinisen kortin.

4 artikla

Suotuisammat säännökset

1.Tämä direktiivi ei estä soveltamasta suotuisampia säännöksiä, jotka sisältyvät

a)unionin oikeuteen, mukaan lukien unionin tai unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä yhden tai useamman kolmannen maan väliset kahden- ja monenväliset sopimukset;

b)kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, jotka on jo tehty yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä ennen tämän direktiivin voimaantuloa.

2.Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen antaa tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä 10, 14, 15 ja 16 artiklan sekä 17 artiklan 5 kohdan osalta.

II luku

Maahanpääsyn ja sen epäämisen ja sen peruuttamisen perusteet

5 artikla

Maahanpääsyn perusteet

1.Kolmannen maan kansalaisen, joka hakee EU:n sinistä korttia, on

a)esitettävä vähintään kuuden kuukauden pituista korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä asianomaisessa jäsenvaltiossa koskeva voimassa oleva työsopimus tai, kun siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, sitova työtarjous;

b)säänneltyjen ammattien osalta esitettävä asiakirja, joka todistaa hänen täyttävän kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset, joita työsopimuksessa tai kansallisen lainsäädännön mukaisessa sitovassa työtarjouksessa mainitun säännellyn ammatin harjoittaminen edellyttää unionin kansalaiselta;

c)ei-säänneltyjen ammattien osalta esitettävä todisteet, jotka osoittavat korkean ammattipätevyyden;

d)esitettävä kansallisessa lainsäädännössä määritetty voimassa oleva matkustusasiakirja ja tarvittaessa viisumihakemus tai voimassa oleva viisumi, tai tarpeen mukaan voimassa oleva oleskelulupa tai voimassa oleva pitkäaikainen viisumi;

e)esitettävä todisteet siitä, että hänellä on sairausvakuutus tai, jos siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, että hän on hakenut sairausvakuutusta, joka kattaa kaikki riskit, jotka yleensä katetaan asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta, niille ajanjaksoille, jolloin hänellä ei työsopimukseen liittyen tai sen seurauksena ole tällaista vakuutusturvaa ja vastaavaa oikeutta etuuksiin.

2.Edellä 1 kohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainitusta kuukausi- tai vuosipalkasta johtuva bruttovuosipalkka ei saa alittaa jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten asettamaa ja julkaisemaa palkkakynnystä. Jäsenvaltioiden asettaman palkkakynnyksen on oltava vähintään 1,0 kertaa mutta enintään 1,4 kertaa keskimääräinen bruttovuosipalkka kyseessä olevassa jäsenvaltiossa.

3.Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kaikki kyseessä olevilla ammattialoilla sovellettaviin lakeihin, työehtosopimuksiin tai käytäntöihin sisältyvät korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä koskevat ehdot täyttyvät.

4.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, palkkakynnyksen on oltava 80 prosenttia kyseisen jäsenvaltion 2 kohdan mukaisesti asettamasta palkkakynnyksestä sellaisiin ammatteihin liittyvän työn osalta, joissa erityisesti tarvitaan työskentelemään kolmansien maiden kansalaisia ja jotka kuuluvat ISCO-pääryhmiin 1 ja 2.

5.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, palkkakynnyksen on oltava 80 prosenttia kyseisen jäsenvaltion 2 kohdan mukaisesti asettamasta palkkakynnyksestä sellaisten kolmannen maan kansalaisten osalta, jotka ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon enintään kolme vuotta ennen EU:n sinisen kortin hakemista. Kunkin korkea-asteen tutkintotason suorittamisen jälkeen sovelletaan uutta kolmen vuoden jaksoa.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua palkkakynnystä on sovellettava aina, kun ensimmäistä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus tai sen uusimista koskeva hakemus jätetään kyseisen kolmen vuoden ajanjakson aikana. Jos kolmen vuoden ajanjakson aikana myönnetty EU:n sininen kortti uusitaan kolmen vuoden ajanjakson päättymisen jälkeen, on sovellettava 2 kohdassa tarkoitettua palkkakynnystä. Jos kuitenkin kolmen vuoden ajanjakson aikana myönnetty ensimmäinen EU:n sininen kortti on myönnetty alle 24 kuukauden ajaksi, ensimmäisen uusimisen yhteydessä on sovellettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua alhaisempaa palkkakynnystä.

6.Jäsenvaltioiden on helpotettava niiden asiakirjojen validointia ja tunnustamista, jotka osoittavat asianmukaisen korkean ammattipätevyyden 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

7.Jäsenvaltioiden on hylättävä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten hakemukset, joita pidetään uhkana yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

8.Jäsenvaltiot voivat vaatia asianomaista kolmannen maan kansalaista ilmoittamaan osoitteensa alueellaan.

Jos jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan osoitteen ilmoittamista hakemisajankohtana ja asianomainen kolmannen maan kansalainen ei vielä tiedä tulevaa osoitettaan, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä väliaikaisen osoitteen ilmoittaminen. Tällaisessa tapauksessa kolmannen maan kansalaisen on ilmoitettava vakituinen osoitteensa viimeistään silloin, kun 8 artiklan mukainen EU:n sininen kortti myönnetään.

6 artikla

Epäämisperusteet

1.Jäsenvaltioiden on hylättävä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus seuraavissa tapauksissa:

a)jos hakija ei täytä 5 artiklassa säädettyjä edellytyksiä; 

b)jos esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on muutettu.

2.Jos jäsenvaltioiden työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä, kuten korkea työttömyysaste tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla, jotka voivat rajoittua tiettyyn osaan niiden alueesta, jäsenvaltiot voivat tarkastaa, voiko kyseisen avoimen työpaikan täyttää kansalliseen tai unionin työvoimaan kuuluva henkilö, kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva kolmannen maan kansalainen, joka on jo kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoilla unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, taikka EU:n alueella pitkään oleskellut henkilö, joka haluaa muuttaa kyseiseen jäsenvaltioon korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten direktiivin 2003/109/EY III luvun mukaisesti.

Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikeestaan ottaa kolmansista maista tuleville kolmansien maiden kansalaisille seuraavien 12 kuukauden ajaksi tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla käyttöön tällainen tarkastus, joka voidaan rajoittaa koskemaan tiettyä osaa sen alueesta, ja sen on toimitettava komissiolle kaikki perustelut tälle päätökselle. Asianomaisen jäsenvaltion on lähetettävä uusi perusteltu ilmoitus jokaisesta 12 kuukauden jatkosta.

3.Jäsenvaltiot voivat hylätä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen, jos

a)työnantaja ei ole täyttänyt sosiaaliturvaan, verotukseen, työntekijöiden oikeuksiin tai työoloihin liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan;

b)työnantajan yritystä ollaan likvidoimassa tai se on likvidoitu kansallisen maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön mukaisesti tai jos mitään taloudellista toimintaa ei ole; tai

c)työnantajalle on määrätty seuraamuksia maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelukseen ottamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/52/EY 51 9 artiklan mukaisesti tai pimeästä työstä tai laittomasta työnteosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4.Jäsenvaltiot voivat hylätä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen varmistaakseen eettisen rekrytoinnin pätevien työntekijöiden puutteesta kärsivillä aloilla alkuperämaissa.

5.Kaikissa hakemuksen hylkäämisestä tehtävissä päätöksissä on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

7 artikla

EU:n sinisen kortin peruuttaminen tai uusimatta jättäminen

1.Jäsenvaltioiden on peruutettava EU:n sininen kortti tai kieltäydyttävä uusimasta sitä, jos

a)EU:n sininen kortti tai esitetyt asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on muutettu;

b)kyseisellä kolmannen maan kansalaisella ei enää ole voimassa olevaa työsopimusta korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön tai 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa vaadittua pätevyyttä tai hänen palkkansa ei enää täytä 5 artiklan 2, 4 tai 5 kohdan mukaisesti asetettua palkkakynnystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan soveltamista.

2.Jäsenvaltiot voivat peruuttaa tämän direktiivin nojalla myönnetyn EU:n sinisen kortin tai jättää sen uusimatta seuraavissa tapauksissa:

a)jos kyseessä on yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvät syyt;

b)jos työnantaja ei ole täyttänyt sosiaaliturvaan, verotukseen, työntekijöiden oikeuksiin tai työoloihin liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan;

c)jos kyseessä olevilla ammattialoilla sovellettaviin lakeihin, työehtosopimuksiin tai käytäntöihin sisältyvät korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä koskevat ehdot eivät enää täyty;

d)jos kolmannen maan kansalainen ei ole tarvittaessa ilmoittanut 13 artiklan 1 kohdassa ja 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista muutoksista;

e)jos kolmannen maan kansalaisella ei enää ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa;

f)jos kolmannen maan kansalainen ei noudata tämän luvun liikkuvuutta koskevia ehtoja tai käyttää tämän luvun liikkuvuutta koskevia säännöksiä toistuvasti väärin.

Jos EU:n sininen kortti peruutetaan tai sitä ei uusita 2 kohdan e alakohdan perusteella, jäsenvaltioiden on ennen EU:n sinisen kortin peruuttamista tai uusimatta jättämistä asetettava kohtuullinen määräaika, jossa asianomainen kolmannen maan kansalainen voi hankkia ja esittää voimassa olevan matkustusasiakirjan.

3.Tämän direktiivin 13 artiklan 1 kohdan tai 14 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättämistä ei saa pitää riittävänä syynä EU:n sinisen kortin peruuttamiselle tai uusimatta jättämiselle, mikäli kortinhaltija osoittaa, että toimivaltaiset viranomaiset eivät ole saaneet ilmoitusta kortinhaltijan tahdosta riippumattomista syistä.

4.Kaikissa EU:n sinisen kortin peruuttamisesta tai uusimatta jättämisestä tehtävissä päätöksissä on otettava huomioon tapauksen erityiset olosuhteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

III luku

EU:n sininen kortti ja menettely

8 artikla

EU:n sininen kortti

1.Jos kolmannen maan kansalainen täyttää 5 artiklassa vahvistetut edellytykset ja jos mitään 6 artiklan mukaisista hylkäysperusteista ei voida soveltaa, hänelle on myönnettävä EU:n sininen kortti.

Jos jäsenvaltio myöntää alueellaan ainoastaan oleskelulupia ja kyseinen kolmannen maan kansalainen täyttää kaikki tässä direktiivissä säädetyt maahanpääsyn edellytykset, asianomaisen jäsenvaltion on myönnettävä hänelle vaadittu viisumi.

2.Jäsenvaltioiden on vahvistettava EU:n sinistä korttia koskeva vakiopituinen voimassaoloaika, jonka keston on oltava vähintään 24 kuukautta. Jos työsopimus on voimassa lyhyemmän aikaa, EU:n sininen kortti on myönnettävä vähintään työsopimuksen voimassaoloajaksi lisättynä kolmella kuukaudella. Jos EU:n sininen kortti uusitaan, sen on oltava voimassa vähintään 24 kuukautta.

3.Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä EU:n sininen kortti käyttäen asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 säädettyä yhtenäistä kaavaa. Jäsenvaltioiden on kyseisen asetuksen liitteessä olevaan a kohtaan sisältyvän otsakkeen 7.5–9 mukaisesti merkittävä EU:n siniseen korttiin työmarkkinoille pääsyn edellytykset, joista säädetään tämän direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa. Jäsenvaltioiden on merkittävä oleskeluluvan kohtaan ”oleskeluluvan tyyppi” maininta ”EU:n sininen kortti”.

4.Jos jäsenvaltio myöntää EU:n sinisen kortin sellaiselle kolmannen maan kansalaiselle, jolle se on myöntänyt kansainvälistä suojelua, sen on merkittävä kyseisen kolmannen maan kansalaisen EU:n siniseen korttiin kohtaan ”Huomautuksia” seuraava huomautus: ”[Jäsenvaltion nimi] myöntänyt kansainvälistä suojelua [päivämäärä]”. Jos jäsenvaltio peruuttaa EU:n sinisen kortin haltijan nauttiman kansainvälisen suojelun, sen on tarvittaessa annettava uusi EU:n sininen kortti, joka ei sisällä kyseistä huomautusta.

5.Jos jäsenvaltio myöntää EU:n sinisen kortin kolmannen maan kansalaiselle, joka saa kansainvälistä suojelua jossakin toisessa jäsenvaltiossa, EU:n sinisen kortin myöntävän jäsenvaltion on merkittävä EU:n siniseen korttiin huomautus ”[Jäsenvaltion nimi] myöntänyt kansainvälistä suojelua [päivämäärä]”.

Ennen kuin jäsenvaltio merkitsee kyseisen huomautuksen, sen on ilmoitettava huomautuksessa mainittavalle jäsenvaltiolle EU:n sinisen kortin myöntämisestä ja pyydettävä kyseistä jäsenvaltiota toimittamaan tiedot siitä, saako EU:n sinisen kortin haltija edelleen kansainvälistä suojelua. Huomautuksessa mainitun jäsenvaltion on vastattava pyyntöön viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Jos kansainvälinen suojelu on peruutettu lainvoimaisella päätöksellä, EU:n sinisen kortin myöntävä jäsenvaltio ei saa merkitä kyseistä huomautusta.

Jos asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuu EU:n sinisen kortin haltijan kansainvälisestä suojelusta on siirretty jäsenvaltiolle sen jälkeen, kun se on myöntänyt EU:n sinisen kortin ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion on muutettava huomautusta vastaavasti kolmen kuukauden kuluessa siirrosta.

6.EU:n sinisen kortin voimassaoloaikana kortinhaltijalla on

a)oikeus saapua ja palata EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä;

b)tässä direktiivissä tunnustetut oikeudet.

9 artikla

Maahanpääsyä koskevat hakemukset

1.Jäsenvaltioiden on määritettävä, tekeekö EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen kolmannen maan kansalainen vai työnantaja. Jäsenvaltiot voivat myös sallia sen, että hakemuksen tekee niistä kumpi tahansa.

2.Hakemus on käsiteltävä joko silloin, kun asianomainen kolmannen maan kansalainen oleskelee sen jäsenvaltion alueen ulkopuolella, johon hän on pyrkimässä, tai silloin, kun hän jo on laillisesti kyseisen jäsenvaltion alueella.

10 artikla

Menettelytakeet

1.Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös EU:n sinistä korttia koskevasta hakemuksesta ja annettava päätös hakijalle kirjallisesti tiedoksi asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksianto on tehtävä 60 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.

Jos työnantaja on tunnustettu 12 artiklan mukaisesti, tiedoksiantaminen on tehtävä 30 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.

2.Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jotka liittyvät hakemuksen monimutkaisuuteen, jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismääräaikaa 30 päivällä. Niiden on ilmoitettava hakijalle määräajan jatkamisesta ennen tämän enimmäismääräajan päättymistä.

3.Jos hakemuksen liitteenä esitetyt tiedot tai asiakirjat ovat riittämättömät tai puutteelliset, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hakijalle, mitä lisätietoja vaaditaan, ja asetettava niiden toimittamista varten kohtuullinen määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluminen keskeytyy, kunnes viranomaiset ovat saaneet vaaditut lisätiedot tai asiakirjat. Jos lisätietoja tai asiakirjoja ei ole toimitettu määräajassa, hakemus voidaan hylätä.

4.Päätös EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä, uusimatta jättämisestä tai peruuttamisesta on annettava kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle kolmannen maan kansalaiselle ja tarvittaessa hänen työnantajalleen sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen tiedoksiantomenettelyjen mukaisesti. Tiedoksiannon yhteydessä on ilmoitettava päätöksen perustelut ja toimivaltainen viranomainen, jolle muutoksenhaku voidaan osoittaa, sekä muutoksenhaun määräaika. Jäsenvaltioiden on tarjottava tehokkaat oikeussuojakeinot kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.Hakijalla on oltava mahdollisuus esittää uusimista koskeva hakemus ennen EU:n sinisen kortin voimassaolon päättymistä. Jäsenvaltiot voivat asettaa uusimista koskevan hakemuksen jättämiselle enintään 60 päivän määräajan ennen EU:n sinisen kortin voimassaolon päättymistä.

6.Jos EU:n sinisen kortin voimassaolo päättyy uusimismenettelyn aikana, jäsenvaltioiden on sallittava kolmannen maan kansalaisen oleskelu alueellaan, kunnes toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen hakemuksesta.

11 artikla

Maksut

Jäsenvaltioiden hakemusten käsittelemisestä vaatimat maksut eivät saa olla suhteettomia tai kohtuuttomia.

12 artikla

Tunnustetut työnantajat

1.Jäsenvaltiot voivat päättää ottaa kansallisen lainsäädäntönsä tai hallinnollisen käytäntönsä mukaisesti käyttöön työnantajien tunnustamismenettelyjä, jotta voidaan soveltaa yksinkertaistettuja EU:n sinisen kortin saamiseen liittyviä menettelyjä.

Jos jäsenvaltio päättää ottaa käyttöön tunnustamismenettelyjä, sen on annettava asianomaisille työnantajille selkeät ja läpinäkyvät tiedot muun muassa hyväksynnän edellytyksistä ja perusteista, tunnustamisen voimassaoloajasta ja edellytysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvista seurauksista, mukaan lukien mahdollinen peruuttaminen ja uusimatta jättäminen, sekä mahdollisesti sovellettavista seuraamuksista.

Tunnustamismenettelyt eivät saa aiheuttaa suhteettomia tai kohtuuttomia hallinnollisia rasitteita tai kustannuksia työnantajille.

2.Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta työnantajaa 1 kohdan mukaisesti, jos työnantajalle on määrätty seuraamuksia maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelukseen ottamisesta direktiivin 2009/52/EY mukaisesti.

Yksinkertaistettuihin menettelyihin on sisällyttävä hakemusten käsittely 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Hakijat on vapautettava 5 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa sekä 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen todisteiden esittämisestä.

3.Jäsenvaltioiden on säädettävä toimenpiteistä mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi. Näihin toimenpiteisiin voivat sisältyä seuranta, arviointi säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa tarkastus kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat muiden toimenpiteiden ohella kieltäytyä uusimasta tunnustetun työnantajan asemaa tai päättää peruuttaa sen, jos työnantaja ei ole noudattanut tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan tai jos tunnustaminen on hankittu vilpillisin keinoin.

IV luku

Oikeudet

13 artikla

Pääsy työmarkkinoille

1.EU:n sinisen kortin haltijoilla on oltava täysimääräinen pääsy korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön asianomaisessa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että työnantajan vaihtumisesta ja muutoksista, jotka vaikuttavat 5 artiklassa säädettyjen maahanpääsyn perusteiden täyttymiseen, ilmoitetaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Ilmoitusmenettely ei saa keskeyttää EU:n sinisen kortin haltijan oikeutta jatkaa työskentelyä.

2.EU:n sinisen kortin haltijat voivat harjoittaa itsenäistä ammattia samanaikaisesti korkeaa osaamistasoa vaativan työn kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklassa säädettyjen maahanpääsyn perusteiden soveltamista.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pitää yllä työhön pääsyä koskevia rajoituksia, kun työhön sisältyy julkisen vallan käyttöä ja vastuuta valtion yleisen edun turvaamisesta.

4.Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatetta, jos sellaista sovelletaan asianomaisten liittymisasiakirjojen määräysten perusteella.

14 artikla

Tilapäinen työttömyys

1.Työttömyys ei sellaisenaan ole riittävä peruste EU:n sinisen kortin peruuttamiselle, jollei työttömyys jatku yhtäjaksoisesti yli kolmea kuukautta tai jollei työttömyysjaksoja ole enemmän kuin yksi EU:n sinisen kortin voimassaoloaikana.

2.EU:n sinisen kortin haltija voi 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona etsiä ja vastaanottaa työtä 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

3.EU:n sinisen kortin haltijan on ilmoitettava työttömyyskauden alkamisesta ja tarvittaessa sen loppumisesta oleskelujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kansallisten menettelyjen mukaisesti.

15 artikla

Yhdenvertainen kohtelu 

1.EU:n sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa seuraavissa asioissa:

a)työehdot, mukaan lukien vähimmäistyöikä, ja työolot, mukaan lukien palkkausta ja irtisanomista, työaikaa, lomaa ja vapaapäiviä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot;

b)yhdistymisvapaus ja oikeus liittyä työntekijöiden tai työnantajien ammattijärjestöön tai jonkin ammattialan järjestöön, mukaan lukien tällaisten järjestöjen myöntämät oikeudet ja etuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta koskevien kansallisten säännösten soveltamista;

c)yleissivistävä ja ammatillinen koulutus;

d)tutkintojen, todistusten ja muun ammattipätevyyden tunnustaminen kansallisten menettelyjen mukaisesti;

e)sosiaaliturvan alat sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa;

f)mahdollisuus saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja, mukaan lukien asunnon saamiseen liittyvät menettelyt sekä työvoimatoimistojen tarjoamat tieto- ja neuvontapalvelut.

2.Asianomainen jäsenvaltio voi 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun soveltamista opintojen aikaiseen toimeentuloon tarkoitettujen tukien ja lainojen tai muiden toisen asteen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja ammattikoulutukseen liittyvien tukien ja lainojen osalta. Yliopistoon ja toisen asteen jälkeiseen koulutukseen pääsyn edellytyksenä voi olla tiettyjä kansallisen lainsäädännön mukaisia ennakkovaatimuksia.

Asianomainen jäsenvaltio voi 1 kohdan f alakohtaa sovellettaessa rajoittaa yhdenvertaista kohtelua asunnon saamiseen liittyvien menettelyjen osalta. Tämä ei rajoita unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaista sopimusvapautta.

3.EU:n sinisen kortin haltijat, jotka muuttavat kolmanteen maahan, tai heidän jälkeensä jääneet henkilöt, jotka asuvat kolmannessa maassa ja joilla on EU:n sinisen kortin haltijoiden asemaan perustuvia oikeuksia, saavat EU:n sinisen kortin haltijan aiempaan työskentelyyn perustuvat vanhuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan liittyvät lakisääteiset eläkkeet, jotka on ansaittu asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, samoin ehdoin ja samansuuruisina kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset silloin, kun nämä muuttavat kolmanteen maahan.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ei rajoita jäsenvaltion oikeutta peruuttaa EU:n sininen kortti tai jättää se uusimatta 7 artiklan mukaisesti.

5.Tätä artiklaa ei sovelleta EU:n sinisen kortin haltijoihin, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin oikeuden nojalla kyseisessä jäsenvaltiossa.

6.Tätä artiklaa sovelletaan kansainvälistä suojelua saaviin EU:n sinisen kortin haltijoihin vain silloin, kun he asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka on myöntänyt heille kansainvälistä suojelua.

16 artikla

Perheenjäsenet

1.Neuvoston direktiiviä 2003/86/EY sovelletaan tässä artiklassa säädetyin poikkeuksin.

2.Direktiivin 2003/86/EY 3 artiklan 1 kohdasta ja 8 artiklasta poiketen perheen yhdistämisen edellytykseksi ei saa asettaa sitä, että EU:n sinisen kortin haltijalla on kohtuulliset mahdollisuudet saada pysyvä oleskeluoikeus, eikä sitä, että hän on oleskellut jäsenvaltiossa tietyn vähimmäisajan.

3.Direktiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdan kolmannesta alakohdasta ja 7 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta poiketen kyseisissä kohdissa tarkoitettuja kotouttamisedellytyksiä ja -toimenpiteitä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun asianomaisille henkilöille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen.

4.Direktiivin 2003/86/EY 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen perheenjäsenten oleskeluluvat on myönnettävä samanaikaisesti EU:n sinisen kortin kanssa, jos perheenyhdistämisen edellytykset täyttyvät ja hakemukset on toimitettu samanaikaisesti. Jos perheenjäsenet seuraavat EU:n sinisen kortin haltijaa sen jälkeen kun hänelle on myönnetty EU:n sininen kortti ja jos perheenyhdistämisen edellytykset täyttyvät, oleskeluluvat on myönnettävä 60 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä.

5.Direktiivin 2003/86/EY 13 artiklan 2 ja 3 kohdasta poiketen perheenjäsenten oleskelulupien voimassaoloajan on oltava sama kuin EU:n sinisen kortin, edellyttäen, että matkustusasiakirjojen voimassaoloaika mahdollistaa tämän.

6.Direktiivin 2003/86/EY 14 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ja 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot eivät saa soveltaa työmarkkinoille pääsyyn määräaikaa. Rajoittamatta tämän direktiivin 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten soveltamista perheenjäsenillä on oltava mahdollisuus työskennellä palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina kyseisessä jäsenvaltiossa.

Ennen kuin perheenjäsenelle myönnetään mahdollisuus työskennellä, jäsenvaltiot voivat tarkastaa, voiko kyseisen avoimen työpaikan täyttää kansalliseen tai unionin työvoimaan kuuluva henkilö, kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva kolmannen maan kansalainen, joka on jo kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoilla unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, tai EU:n alueella pitkään oleskellut henkilö, joka haluaa muuttaa kyseiseen jäsenvaltioon työtä varten direktiivin 2003/109/EY III luvun mukaisesti.

7.Direktiivin 2003/86/EY 15 artiklan 1 kohdasta poiketen eri jäsenvaltioissa oleskeltuja jaksoja voidaan yhdistää, kun lasketaan erillisen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan viiden vuoden oleskelun täyttymistä.

8.EU:n sinisen kortin haltijan eri jäsenvaltioissa oleskelemien jaksojen yhdistämistä EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman saamiseksi koskevia 17 artiklan säännöksiä sovelletaan analogisesti.

9.Tätä artiklaa ei sovelleta EU:n sinisen kortin haltijoihin, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin oikeuden nojalla kyseisessä jäsenvaltiossa.

10.Tätä artiklaa sovelletaan kansainvälistä suojelua saaviin EU:n sinisen kortin haltijoihin vain silloin, kun he asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka on myöntänyt heille kansainvälistä suojelua.

17 artikla

EU:n sinisen kortin haltijoille myönnettävä EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema

1.Direktiiviä 2003/109/EY sovelletaan tässä artiklassa säädetyin poikkeuksin.

2.Direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 1 kohdasta poiketen jäsenvaltioiden on myönnettävä EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat oleskelleet laillisesti ja yhtäjaksoisesti EU:n sinisen kortin haltijoina niiden alueella kolmen vuoden ajan välittömästi ennen asiaa koskevan hakemuksen jättämistä.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti myönnetty EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema voidaan peruuttaa ennen kuin direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu laillinen ja yhtäjaksoinen viiden vuoden oleskelu jäsenvaltioiden alueella on täyttynyt, jos kolmannen maan kansalainen joutuu työttömäksi eikä hänellä ole riittäviä varoja pystyäkseen elättämään itseään ja tarvittaessa perheenjäseniään tarvitsematta turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään.

EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asemaa ei kuitenkaan peruuteta, jos kolmannen maan kansalainen

a)on tilapäisesti työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi;

b)joutuu asianmukaisesti rekisteröidyksi työttömäksi tahattomasti ja on ilmoittautunut työnhakijaksi asianomaiseen työvoimatoimistoon;

c)aloittaa ammatillisen koulutuksen, jonka on liityttävä aikaisempaan työhön, ellei asianomainen kolmannen maan kansalainen ole joutunut työttömäksi tahattomasti.

3.Direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 1 kohdasta poiketen EU:n sinisen kortin haltija, joka on käyttänyt tämän direktiivin 20 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, voi kerätä oleskelujaksoja eri jäsenvaltioista täyttääkseen oleskelun kestoa koskevan vaatimuksen, jos haltijalle on kertynyt

a)viiden vuoden laillinen ja yhtäjaksoinen oleskelu jäsenvaltioiden alueella; ja

b)kahden vuoden laillinen ja yhtäjaksoinen oleskelu EU:n sinisen kortin haltijana välittömästi ennen asiaa koskevan hakemuksen jättämistä sen jäsenvaltion alueella, jossa EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asemaa koskeva hakemus jätetään.

4.Kun lasketaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua laillisen ja yhtäjaksoisen unionin alueella oleskelun viiden vuoden kestoa, direktiivin 2003/109/EY 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen poissaolojaksot jäsenvaltioiden alueelta eivät keskeytä tätä viiden vuoden jaksoa, jos yhtäjaksoiset poissaolot ovat kestoltaan alle 12 kuukautta ja jos poissaolojen yhteenlaskettu kesto on enintään 18 kuukautta laillisen ja yhtäjaksoisen viiden vuoden oleskelun aikana.

5.Direktiivin 2003/109/EY 9 artiklan 1 kohdan c alakohdasta poiketen jäsenvaltioiden on pidennettävä sallittu yhtäjaksoinen poissaolo jäsenvaltioiden alueelta 24 kuukauteen, kun on kyse EU:n alueella pitkään oleskelleesta henkilöstä, jolla on pitkäaikainen oleskelulupa, jossa on tämän direktiivin 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu huomautus, sekä hänen perheenjäsenistään, joille on myönnetty EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema.

6.Edellä 4 ja 5 kohdassa säädetyt poikkeukset voidaan rajoittaa tapauksiin, joissa asianomainen kolmannen maan kansalainen pystyy osoittamaan, että hän on ollut poissa jäsenvaltioiden alueelta harjoittaakseen taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tai tehdäkseen vapaaehtoistyötä tai opiskellakseen alkuperämaassaan.

7.Pitkäaikaisen, 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun huomautuksen sisältävän oleskeluluvan haltijoihin sovelletaan 15 artiklan 1 kohdan f alakohtaa, 19 artiklaa sekä tarvittaessa 16 ja 21 artiklaa.

8.Jos EU:n alueella pitkään oleskellut henkilö, jolla on tämän direktiivin 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun huomautuksen sisältävä pitkäaikainen oleskelulupa, käyttää oikeuttaan muuttaa toiseen jäsenvaltioon direktiivin 2003/109/EY III luvun mukaisesti, kyseisen direktiivin 14 artiklan 3 ja 4 kohtaa sekä 15 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ei sovelleta. Toinen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteitä tämän direktiivin 20 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

18 artikla

Pitkäaikainen oleskelulupa

1.EU:n sinisen kortin haltijoille, jotka täyttävät EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman myöntämiselle tämän direktiivin 17 artiklassa asetetut edellytykset, on myönnettävä oleskelulupa asetuksen (EY) N:o 1030/2002 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on merkittävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun oleskelulupaan kohtaan ”Huomautuksia” maininta ”Entinen EU:n sinisen kortin haltija”.

V luku

LIIKKUVUUS JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

19 artikla

Liiketoiminta toisessa jäsenvaltiossa

1.Jos kolmannen maan kansalainen, jolla on Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva EU:n sininen kortti, saapuu yhteen tai useampaan toiseen jäsenvaltioon ja oleskelee siellä 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana harjoittaakseen liiketoimintaa, toinen jäsenvaltio ei saa vaatia tämän toiminnan harjoittamiseksi muuta lupaa kuin ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti.

2.Kolmannen maan kansalaisella, jolla on sellaisen jäsenvaltion, joka ei sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, myöntämä voimassa oleva EU:n sininen kortti, on oikeus saapua yhteen tai useampaan toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä enintään 90 päivän ajan harjoittaakseen liiketoimintaa minkä tahansa 180 päivän jakson aikana ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin perusteella. Toinen jäsenvaltio ei saa vaatia liiketoiminnan harjoittamiseksi muuta lupaa kuin ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti.

20 artikla

EU:n sinistä korttia koskeva hakemus toisessa jäsenvaltiossa

1.Oleskeltuaan 12 kuukauden ajan laillisesti ensimmäisessä jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijana kolmannen maan kansalaisella on oikeus tulla toiseen jäsenvaltioon korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön EU:n sinisen kortin ja voimassa olevan matkustusasiakirjan perusteella tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.EU:n sinisen kortin haltijan tai hänen työnantajansa tai molempien on mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua kortin haltijan saapumisesta toisen jäsenvaltion alueelle tehtävä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja esitettävä kaikki asiakirjat, jotka osoittavat 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyvän toisen jäsenvaltion osalta.

EU:n sinisen kortin haltijalla on oltava oikeus työskennellä toisessa jäsenvaltiossa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen.

Hakemus voidaan jättää toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille myös silloin kun EU:n sinisen kortin haltija oleskelee edelleen ensimmäisen jäsenvaltion alueella.

3.Jättäessään 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen EU:n sinisen kortin haltijan on esitettävä

a)ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva EU:n sininen kortti;

b)korkeaa osaamistasoa vaativaa vähintään kuuden kuukauden pituista työtä toisessa jäsenvaltiossa koskeva voimassa oleva työsopimus tai, kun siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, sitova työtarjous;

c)säänneltyjen ammattien osalta asiakirja, joka todistaa hänen täyttävän kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset, joita työsopimuksessa tai kansallisen lainsäädännön mukaisessa sitovassa työtarjouksessa mainitun säännellyn ammatin harjoittaminen edellyttää unionin kansalaiselta;

d)kansallisen lainsäädännön mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja;

e)todisteet 5 artiklan 2 kohdan tai tarvittaessa 4 tai 5 kohdan mukaisesti toisessa jäsenvaltiossa asetetun palkkakynnyksen täyttymisestä.

4.Toisen jäsenvaltion on hylättävä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus seuraavissa tapauksissa:

a)3 kohdan mukaisesti vaadittuja asiakirjoja ei ole esitetty;

b)asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on muutettu;

c)työ ei täytä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien lakien, työehtosopimusten tai käytäntöjen ehtoja.

5.Toisen jäsenvaltion on hylättävä EU:n sinistä korttia koskeva hakemus, jos kolmannen maan kansalainen on uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

6.Toinen jäsenvaltio voi hylätä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn tarkastuksen perusteella sen jälkeen kun siitä on tehty perusteltu ilmoitus kyseisen artiklan mukaisesti, ja ainoastaan, jos toinen jäsenvaltio on ottanut käyttöön tällaisia tarkastuksia myös kolmansista maista tuleville kolmansien maiden kansalaisille tämän direktiivin nojalla.

7.Toinen jäsenvaltio voi hylätä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen, jos kolmannen maan kansalainen toistuvasti käyttää väärin mahdollisuutta tulla toiseen jäsenvaltioon ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa tämän artiklan nojalla. Toisen jäsenvaltion on ilmoitettava hylkäämisestä ensimmäiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan f alakohdan soveltamista varten.

8.Poiketen siitä, mitä 10 artiklan 1 kohdassa säädetään, toisen jäsenvaltion on tehtävä päätös EU:n sinistä korttia koskevasta hakemuksesta ja ilmoitettava hakijalle ja ensimmäiselle jäsenvaltiolle kirjallisesti 30 päivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä päätöksestään joko

a)myöntää EU:n sininen kortti ja antaa kolmannen maan kansalaisen oleskella sen alueella korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten, jos tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät; tai

b)olla myöntämättä EU:n sinistä korttia ja velvoittaa hakija ja hänen perheenjäsenensä poistumaan alueeltaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti, jos tässä artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty.

9.Jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin voimassaolo päättyy menettelyn aikana, toinen jäsenvaltio voi myöntää, jos kansallisessa lainsäädännössä niin edellytetään, tilapäisiä kansallisia oleskelulupia tai vastaavia lupia, joiden nojalla hakija voi jatkaa laillista oleskelua sen alueella siihen saakka kun toimivaltaiset viranomaiset tekevät hakemusta koskevan päätöksen.

10.Jos EU:n sinisen kortin haltija ja mahdollisesti hänen perheenjäsenensä käyttävät toisen kerran mahdollisuutta muuttaa tämän artiklan nojalla toiseen jäsenvaltioon, ”ensimmäisellä jäsenvaltiolla” tarkoitetaan jäsenvaltiota, josta asianomainen henkilö muuttaa, ja ”toisella jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, johon hän hakee oleskelulupaa. Poiketen siitä, mitä 20 artiklan 1 kohdassa säädetään, EU:n sinisen kortin haltija voi muuttaa toiseen jäsenvaltioon toisen kerran oleskeltuaan kuusi kuukautta ensimmäisessä jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijana.

21 artikla

Perheenjäsenten oleskelu toisessa jäsenvaltiossa

1.Jos EU:n sinisen kortin haltija muuttaa toiseen jäsenvaltioon 20 artiklan mukaisesti ja jos perhe on muodostettu jo ensimmäisessä jäsenvaltiossa, perheenjäsenet saavat seurata EU:n sinisen kortin haltijaa toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäseninä ensimmäisessä jäsenvaltiossa saamiensa voimassa olevien oleskelulupien perusteella.

2.Asianomaisten perheenjäsenten tai EU:n sinisen kortin haltijan on tehtävä kuukauden kuluessa saapumisestaan toisen jäsenvaltion alueelle kansallisen lainsäädännön mukaisesti kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille perheenjäsenen oleskelulupaa koskeva hakemus.

Jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän perheenjäsenen oleskeluluvan voimassaolo päättyy menettelyn aikana tai ei enää oikeuta haltijaansa oleskelemaan laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, toisen jäsenvaltion on annettava perheenjäsenen oleskella alueellaan myöntämällä tarvittaessa tilapäisiä kansallisia oleskelulupia tai vastaavia lupia siihen saakka kun toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät hakemusta koskevan päätöksen.

3.Toinen jäsenvaltio voi edellyttää, että kyseiset perheenjäsenet esittävät oleskelulupahakemuksensa yhteydessä

a)ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan ja voimassa olevan matkustusasiakirjan tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset;

b)todisteet siitä, että he ovat oleskelleet ensimmäisessä jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäseninä.

4.Poiketen siitä, mitä 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos perheenjäsenet seuraavat EU:n sinisen kortin haltijaa sen jälkeen kun hän on muuttanut toiseen jäsenvaltioon, oleskeluluvat on myönnettävä viimeistään 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona hakemus on jätetty, jos perheenyhdistämisen edellytykset täyttyvät.

5.Edellä 16 artiklassa lueteltujen poikkeusten lisäksi toinen jäsenvaltio ei saa vaatia direktiivin 2003/86/EY 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdissa tarkoitettuja todisteita.

6.Jos perhettä ei ole muodostettu ensimmäisessä jäsenvaltiossa, sovelletaan 16 artiklan säännöksiä.

7.Tätä artiklaa sovelletaan kansainvälistä suojelua saaviin EU:n sinisen kortin haltijoihin vain silloin, kun he muuttavat asumaan toiseen jäsenvaltioon kuin se, joka on myöntänyt heille kansainvälistä suojelua.

8.Tätä artiklaa ei sovelleta EU:n sinisen kortin haltijoihin, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionin oikeuden nojalla toisessa jäsenvaltiossa.

22 artikla

Takeet ja seuraamukset

1.Jos EU:n sinisen kortin myöntää jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ja EU:n sinisen kortin haltija ylittää ulkorajan 19 ja 20 artiklassa tarkoitettua liikkuvuutta varten, toisella jäsenvaltiolla on oikeus vaatia todisteeksi EU:n sinisen kortin haltijan liikkuvuudesta

a)ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva EU:n sininen kortti;

b)sovellettaessa 19 artiklaa todiste oleskelun liiketoiminnallisesta tarkoituksesta;

c)sovellettaessa 20 artiklaa vähintään kuuden kuukauden pituista korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä toisessa jäsenvaltiossa koskeva työsopimus tai sitova työtarjous.

2.Jos EU:n sinisen kortin myöntää jäsenvaltio, joka ei sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ja EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäsenet ylittävät hänen kanssaan ulkorajan toiseen jäsenvaltioon muuttamiseksi 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, toisella jäsenvaltiolla on oikeus vaatia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen todisteiden lisäksi, että perheenjäsenet esittävät ensimmäisessä jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäseninä saamansa oleskeluluvat.

3.Jos toinen jäsenvaltio hylkää EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen 20 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaisesti, ensimmäisen jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä sallittava EU:n sinisen kortin haltijan ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä paluu ilman muodollisuuksia ja viipymättä. Tätä sovelletaan myös, jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin voimassaolo on päättynyt tai jos se on peruutettu hakemuksen käsittelyn aikana. Ensimmäiseen jäsenvaltioon palaamisen jälkeen sovelletaan 14 artiklaa.

4.EU:n sinisen kortin haltija tai hänen työnantajansa toisessa jäsenvaltiossa voidaan asettaa vastuuseen kustannuksista, jotka liittyvät 4 kohdassa tarkoitettuun EU:n sinisen kortin haltijan ja hänen perheenjäsentensä paluuseen.

5.Jäsenvaltiot voivat asettaa EU:n sinisen kortin haltijan työnantajan vastuuseen siitä, että tässä luvussa säädettyjä liikkuvuutta koskevia ehtoja ei noudateta tai tämän luvun liikkuvuutta koskevia säännöksiä käytetään toistuvasti väärin.

Asianomaisen jäsenvaltion on määrättävä seuraamuksista, jos työnantajan katsotaan olevan vastuussa. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

6.Jos jäsenvaltio peruuttaa tai jättää uusimatta sellaisen EU:n sinisen kortin, joka sisältää 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun huomautuksen, ja päättää karkottaa kolmannen maan kansalaisen, sen on pyydettävä huomautuksessa mainittua jäsenvaltiota vahvistamaan, saako kyseinen henkilö vielä kansainvälistä suojelua kyseisessä jäsenvaltiossa. Huomautuksessa mainitun jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jos kolmannen maan kansalainen saa vielä kansainvälistä suojelua huomautuksessa mainitussa jäsenvaltiossa, tämä henkilö on karkotettava kyseiseen jäsenvaltioon, jonka on sallittava välittömästi ja muodollisuuksitta hänen ja hänen perheenjäsentensä paluu, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin tai kansallisen oikeuden soveltamista tai perheen yhtenäisyyttä koskevan periaatteen noudattamista.

Toisesta alakohdasta poiketen karkotuspäätöksen tehneellä jäsenvaltiolla on oikeus kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti siirtää kyseinen kolmannen maan kansalainen muuhun maahan kuin siihen jäsenvaltioon, joka on myöntänyt kansainvälistä suojelua, jos tämä henkilö täyttää direktiivin 2011/95/EY 21 artiklan 2 kohdassa määritellyt ehdot.

7.Jos EU:n sinisen kortin haltija tai hänen perheenjäsenensä ylittävät Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ulkorajan, kyseisen jäsenvaltion on haettava tietoa Schengenin tietojärjestelmästä. Kyseisen jäsenvaltion on evättävä maahantulo henkilöiltä, joista on annettu Schengenin tietojärjestelmässä kuulutus maahantulon ja oleskelun epäämiseksi.

VI luku

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Tiedonsaanti ja seuranta

1.Jäsenvaltioiden on asetettava hakijoiden helposti saataville tiedot kaikista hakemusta varten tarvittavista asiakirjatodisteista sekä maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, mukaan lukien tiedot tämä direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelytakeista. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot asianomaisessa jäsenvaltiossa 5 artiklan 2, 4 ja 5 kohdan mukaisesti asetetuista palkkakynnyksistä ja sovellettavista maksuista.

Näiden tietojen on sisällettävä myös tiedot

a)asianomaisen jäsenvaltion alueella toisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin haltijalle 19 artiklan mukaisesti sallituista liiketoiminnoista

b)sovellettavista menettelyistä EU:n sinisen kortin ja perheenjäsenten oleskelulupien saamiseksi toisessa jäsenvaltiossa 20 ja 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää 6 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, työmarkkinoiden tilannetta koskevasta tarkastuksesta tietyssä ammatissa tai tietyllä alalla tietyllä alueella on ilmoitettava samalla tavoin.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain ja kunkin muutoksen jälkeen kerroin, jota ne ovat päättäneet käyttää vuotuisten palkkakynnysten määrittämisessä, sekä tulokseksi saatavat nimellismäärät 5 artiklan 2, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain luettelo ammateista, joihin sovelletaan poikkeusta 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot hylkäävät EU:n sinistä korttia koskevia hakemuksia eettiseen rekrytointiin liittyvien näkökohtien perusteella 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, niiden on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi asianmukaisesti perusteltu päätös, jossa mainitaan asianomaiset maat ja alat.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain luettelo 2 artiklan l alakohdassa tarkoitetuista sallituista liiketoiminnoista 19 artiklan soveltamista varten.

3.Jäsenvaltioiden on seurattava tämän direktiivin vaikutusta kansallisiin työmarkkinoihin ja tiedotettava siitä vuosittain komissiolle.

24 artikla

Tilastotiedot

1.Vuosittain ja ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta... 52 jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 862/2007 53 mukaisesti toimitettava komissiolle tilastotiedot niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä, joille on myönnetty EU:n sininen kortti tai joiden hakemus on hylätty, ja eriteltävä 6 artiklan 2 kohtaa soveltaen hylätyt hakemukset, sekä niiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä, joiden EU:n sininen kortti on uusittu tai peruutettu edeltävän kalenterivuoden aikana. Nämä tilastotiedot on jaoteltava kansalaisuuden, ammatin, lupien voimassaolon pituuden, hakijoiden sukupuolen ja iän sekä toimialan mukaan. Kolmansien maiden kansalaisia, joille on myönnetty EU:n sininen kortti, koskevat tilastotiedot on jaoteltava edelleen kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, henkilöihin, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, ja henkilöihin, jotka ovat saaneet EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön aseman 17 artiklan mukaisesti.

Samalla tavalla on toimitettava tilastotiedot maahan tulevista perheenjäsenistä lukuun ottamatta tietoja heidän ammatistaan ja toimialasta.

EU:n sinisen kortin haltijoiden ja heidän perheenjäsentensä, joille on myönnetty oleskelulupa toisessa jäsenvaltiossa 20 ja 21 artiklan mukaisesti, osalta on ilmoitettava myös aiempi oleskelujäsenvaltio.

2.Pantaessa täytäntöön 5 artiklan 2, 4 ja 5 kohtaa on viitattava tietoihin, jotka on lähetetty Eurostatille asetuksen (EU) N:o 549/2013 54 mukaisesti.

25 artikla

Kertomukset

Komissio toimittaa kolmen vuoden välein ja ensimmäisen kerran viimeistään [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa, erityisesti arvion 5, 12, 19 ja 20 artiklan vaikutuksesta, ja tämän direktiivin vaikutuksesta kansallisiin työmarkkinatilanteisiin. Komissio tekee tarvittaessa muutosehdotuksia.

Komissio arvioi erityisesti 5 artiklassa asetetun palkkakynnyksen ja mainitussa artiklassa esitettyjen poikkeusten asianmukaisuuden ottaen huomioon muun muassa erilaiset taloudelliset, alakohtaiset ja maantieteelliset tilanteet ja työmarkkinavaikutuksen jäsenvaltioissa.

26 artikla

Yhteyspisteiden välinen yhteistyö

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspisteet, jotka vastaavat 17, 19, 20 ja 23 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavien tietojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta ja tekevät tehokasta yhteistyötä keskenään.

2.Jäsenvaltioiden yhteyspisteiden on erityisesti tehtävä tehokasta yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työvoimapalvelujen ja nuorisoalan sekä muiden asiaan liittyvien politiikanalojen sidosryhmien kanssa validointia koskevista järjestelyistä, joita tarvitaan 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 5 artiklan 6 kohdan täytäntöönpanemiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen vaihdossa. Jäsenvaltioiden on annettava etusija sähköiselle tietojenvaihdolle.

27 artikla

Direktiivin 2009/50/EY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2009/50/EY ... päivästä ...kuuta ... [kaksi vuotta + 1 päivä tämän direktiivin voimaantulopäivästä].

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä []olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Niiden on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on saatettava 2 artiklan g ja i alakohdan noudattamisen, siltä osin kuin on kyse korkean ammattiosaamisen tunnustamisesta korkeaksi ammattipätevyydeksi, edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, voimaan viimeistään [kaksi vuotta direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun yleisen määräajan jälkeen].

29 artikla

   Voimaantulo    

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

30 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

(1) Yleiskatsaus verkkosivulla Eurooppa 2020 pähkinänkuoressa .

(2) Neuvoston direktiivi 2009/50/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (EUVL L 155, 18.6.2009, s. 17).

(3) Junckerin komission poliittiset suuntaviivat ; komission tavoitteet ; komissaari Avramopoulosin toimeksiantokirje .

(4) Komission tiedonanto, annettu 13. toukokuuta 2015, Euroopan muuttoliikeagenda, COM(2015) 240 final .

(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen, COM(2016) 197.

(6) Mietintö Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen, 23. maaliskuuta 2016, 2015/2095(INI) .

(7) Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska eivät osallistu EU:n sinistä korttia koskevaan direktiiviin asianomaisten perussopimuksiin liitettyjen pöytäkirjojen mukaisesti.

(8) Eurostatin tilastot: Kansallisia korkean osaamistason työntekijöiden maahantulolupia myönnettiin 19 755 vuonna 2012, 21 940 vuonna 2013 ja 24 922 vuonna 2014, ja EU:n sinisiä kortteja myönnettiin 3 664 vuonna 2012, 12 964 vuonna 2013 ja 13 852 vuonna 2014. 

(9) Senne, J.-N. ja David, A., General Context and Contribution of Labour Migration in Europe, OECD 2016, julkaistaan myöhemmin.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(12) COM(2016)377 final .

(13) Tiedonanto ”Sisämarkkinoiden päivitys”, COM(2015) 550 final .

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

(16) COM(2016) 381 final.

(17) Direktiivi 2009/50/EY ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia ja Tanskaa.

(18) Tiedonanto direktiivin 2009/50/EY täytäntöönpanosta, annettu 22. toukokuuta 2014, COM(2014) 287 final .

(19) Ks. direktiiviin liitetyn vaikutustenarvioinnin liite 5.

(20) Tulokset ja vastaukset ovat saatavilla verkossa .

(21) Komission asiantuntijaryhmien rekisteri: E03253 .

(22) Jäsenluettelot, kokouspöytäkirjat ja osallistujien kirjalliset panokset osoitteessa  http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=3253

(23) UNESCOn kansainvälinen koulutusluokitus.

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(25) Analyysi eri palkkakynnysten vaikutuksesta ja ”osallistavuudesta”, ks. tähän ehdotukseen liitetyn vaikutustenarvioinnin (SWD(2016) 193) liitteet 7 ja 14.

(26) Kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO) päätasoon 1 tai 2 kuuluvat johtajat ja asiantuntijat. http://www.ilo.org/public/english/bureau/stat/isco/intro.htm .

(27) Ks. tähän ehdotukseen liitetyn vaikutustenarvioinnin (SWD(2016) 193) liite 7.

(28) EUVL C , , s. .

(29) EUVL C , , s. .

(30) COM(2010) 2020 final

(31) Neuvoston direktiivi 2009/50/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (EUVL L 155, 18.6.2009, s. 17).

(32) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista ( 2012/C 398/01 ) (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(35) Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(38) Asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1).

(39) Terveydenhuoltoalan henkilökunnan kansainvälistä rekrytointia koskevat WHO:n käytännesäännöt , jotka hyväksyttiin hyväksytty 63. Maailman terveyskokouksessa 21 päivänä toukokuuta 2010 ( julkilausuma WHA63.16 ).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1231/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske (EUVL L 344, 29.12.2010, s. 1).

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(43) Neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44).

(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1). 

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4).

(46) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(47) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 1).

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/36/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 375).

(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).

(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).

(52) Neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).