52013DC0453

1.           Johdanto

Tässä tiedonannossa tarkastellaan vuonna 2012 annetussa tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia”[1] esiteltyjen täysin sähköistettyjen hankintojen[2] (ilmoitusten sähköisestä julkaisemisesta aina sähköiseen maksamiseen) käyttöönoton edistymistä EU:ssa. Lisäksi siinä määritetään toimet, jotka EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava siirtyäkseen täysin sähköistettyihin hankintoihin.

Julkisten hankintojen hallinnointi on poliittisesti ensisijaisen tärkeä kysymys meneillään olevan julkisen talouden vakauttamisprosessin aikana. Tavaroista, rakennusurakoista ja palveluista aiheutuvien julkisten menojen osuus suhteessa EU:n BKT:hen on 19 prosenttia[3], minkä vuoksi niiden hallinnoinnin tehostamisella voitaisiin tehostaa tuntuvasti julkisten menojen käyttöä. Meneillään oleva kriisi tarjoaa jäsenvaltioille tilaisuuden sitoutua tiukemmin rakenteellisten muutosten tekemiseen hallintoonsa pienentääkseen julkisten menojen osuutta suhteessa BKT:hensa samalla, kun tätä kautta säästetyt resurssit investoidaan kasvua edistäviin politiikkoihin. Maailmanpankin arvion mukaan sähköisillä hankinnoilla voidaan saada aikaan 6–13,5 prosentin säästöt suhteessa julkisista hankinnoista aiheutuviin kokonaismenoihin.[4]

Tehokas julkinen hallinto on EU:n talouden kilpailukyvyn keskeinen osatekijä. Julkishallinnon nykyaikaistaminen yksilöitiin yhdeksi komission vuotuisten kasvuselvitysten 2012 ja 2013[5] viidestä ensisijaisesta tehtävästä. Julkisten hankintojen uudistaminen, julkishallinnon digitalisointi, hallinnollisen rasitteen vähentäminen ja lisääntynyt avoimuus ovat kaikki kasvua edistäviä tekijöitä.

Siirtyminen täysin sähköisiin hankintoihin voi tuottaa mittavia säästöjä, helpottaa tiettyjen julkishallinnon alojen rakenteiden uudistamista ja edistää kasvua avaamalla sisämarkkinat ja vauhdittamalla innovaatiotoimintaa ja menettelyiden yksinkertaistamista. Se voi myös helpottaa pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin keventämällä hallinnollista rasitetta, lisäämällä liiketoimintamahdollisuuksien avoimuutta ja alentamalla osallistumiskustannuksia.

Täysin sähköisissä hankinnoissa ei ole kyse tietotekniikkahankkeesta, jossa ainoastaan jäljiteltäisiin paperilla tapahtuvia prosesseja. Ne tarjoavat tilaisuuden julkishallinnon organisointitavan perusteelliseen uudistamiseen. Täysin sähköiset hankinnat ovat sen vuoksi keskeinen tekijä edellä mainittujen ensisijaisten tehtävien hoitamisen kannalta ja voivat edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettujen kestävän kasvun tavoitteiden saavuttamista.

Sähköisistä hankinnoista[6] saatavien etujen hyödyntämiseksi komissio ehdotti vuoden 2011 lopulla julkisia hankintoja koskevan sääntelykehyksen nykyaikaistamisen[7] yhteydessä sähköisten ilmoitusten[8], hankinta-asiakirjojen sähköisen saatavuuden[9] ja tarjousten sähköisen toimittamisen[10] muuttamista pakollisiksi. Komissio on tehnyt myös ehdotuksen, jonka tarkoituksena on toisen hankintamenettelyn vaiheen – laskutuksen – digitalisointi. Tämän vuonna 2012 annetussa toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa esitellyn ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki julkiset ostajat velvoitetaan siirtymään sähköisten laskujen hyväksymiseen määräajassa, joka on mahdollisimman tiukasti kytköksissä sähköisten hankintojen käyttöönotolle asetettuun määräaikaan. Näin voitaisiin maksimoida EU:n talouden saamat edut ja antaa eurooppalaisille yrityksille ja hankintaviranomaisille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamat edut.

Julkisia hankintoja koskevan sääntelykehyksen nykyaikaistaminen ja sähköistä laskutusta koskeva ehdotus kuuluvat tärkeimpiin julkisten hankintojen digitalisointia vauhdittaviin tekijöihin. Yhtenäistä euromaksualuetta (SEPA) koskevalla lainsäädännöllä säännellään jo suurta osaa sähköisistä maksuista, kun taas tilausten tekeminen sähköisesti riippuu sähköisten luetteloiden toteutumisesta. Luetteloita käsitellään julkisia hankintoja koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa. Viimeinen prosessi (sähköinen arkistointi) riippuu sähköisestä laskutuksesta, minkä vuoksi jälkimmäistä prosessia on käsiteltävä ensiksi. Vaikka lopullisena päämääränä on koko hankintakierroksen – sähköisistä ilmoituksista aina sähköisiin maksuihin – suorittaminen sähköisesti, komissio ei suunnittele tässä vaiheessa lainsäädäntöehdotusten tekemistä jäljellä olevien prosessien digitalisoinnista. Komissio seuraa kuitenkin näiden alojen kehitysnäkymiä ja voi päättää toteuttaa toimia katsoessaan sen hyödylliseksi tai tarpeelliseksi.

Jäsenvaltiot ovat keskeisessä asemassa täysin sähköisten hankintojen käyttöönoton toteutumisessa, sillä niiden on otettava käyttöön toteuttamiskelpoisia strategioita siirtymisen sääntelemiseksi. Useimmat tähän mennessä käyttöön otetut strategiat eivät sisällä operatiivisia kysymyksiä koskevia toimintasuunnitelmia. Niistä 22 jäsenvaltiosta, jotka ovat laatineet sähköisiä hankintoja koskevia strategioita, vain kahdeksan on asettanut sähköisten hankintojen käyttöönottoon liittyviä tavoitteita.

2.           Täysin automatisoitu sähköinen hankintamenettely julkishallinnon nykyaikaistamisvälineenä

Jäsenvaltioiden olisi tartuttava tilaisuuteen ottaa käyttöön täysin sähköiset hankinnat, jotta voitaisiin parantaa julkisten hankintojen tekotapaa ja – mikä tärkeintä – nykyaikaistaa julkishallintonsa toiminta perusteellisesti. Hyödyn maksimointi edellyttää strategista ja holistista lähestymistapaa, jossa vahvistetaan tarkoituksenmukainen toimintalinja ja lainsäädäntökehys sekä varmistetaan hallinnointi ja koordinointi. On esimerkiksi tehtävä sellaisia poliittisia valintoja, joilla varmistetaan, että yritykset voivat hyödyntää helposti hankintamahdollisuuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa julkaisemalla kaikki kansalliset hankintamahdollisuudet yhdellä verkkosivustolla tai perustamalla useampia verkkosivustoja tietojenvaihtoa varten.

Täysin sähköiset hankinnat tarjoavat tilaisuuden koko hankintamenettelyn uudistamiseen, mikä saattaa vaikuttaa siihen, kuinka keskitetysti (tai hajautetusti) julkiset hankinnat tehdään jäsenvaltioissa.[11]

Täysin sähköiset hankinnat voivat myös tehostaa hallintoa yleisesti lyhentämällä toimitusketjun pituutta, keventämällä hallinnollista rasitetta ja parantamalla tarkastettavuutta. Nämä seikat puolestaan kaventavat korruption ja veropetosten mahdollisuutta, parantavat tietoturvaa ja vähentävät riita-asioita.[12] Lombardy Central Purchasing Body ‑yhteishankintaviranomainen arvioi vuonna 2009, että sähköisten hankintojen käyttöönotolla voitiin lyhentää hankintamenettelyiden kestoa 26 prosenttia ja riita-asioiden määrää 88 prosenttia.

Lisäksi digitalisointi helpottaa valvontaa, jota kohdistetaan julkisiin hankintoihin ja sitä kautta myös huomattavaan osaan julkisista menoista. Portugalissa käytettävä julkisten hankintojen portaali ”Base”[13] mahdollistaa julkisista hankinnoista aiheutuvien menojen ja julkisten hankintojen määrän valvonnan sekä tilastojen laatimisen esimerkiksi hankintojen tyypistä ja yritysten voittamista tarjouskilpailuista.

Täysin sähköisillä hankinnoilla voi olla myös heijastusvaikutuksia viranomaispalveluiden laajemman digitalisoinnin muodossa. Näin voidaan tehostaa julkisia palveluita ja muuttaa niitä kansalais- ja yritysystävällisemmiksi. Lisäksi näin voidaan vauhdittaa innovaatiotoimintaa ja edistää Euroopan digitaalistrategian[14] ja Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011–2015[15] mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Sähköisen laskutuksen käyttöönotto voi edistää muiden hankintasopimuksen tekemisen jälkeisten prosessien automatisointia heijastusvaikutusten ansiosta (esim. tilausten tekeminen sähköisesti, sähköiset maksut ja sähköinen arkistointi). Lisäksi sähköiset todistukset[16] voidaan kehittää keskitetyiksi digitaalisiksi palveluiksi, joiden kautta toimitetaan kaikki julkisten hankintojen edellyttämät todistukset. Hankintaviranomaiset eivät enää joutuisi pyytämään asiakirjoja yrityksiltä, koska asiakirjat olisivat saatavilla verkossa. Myös muut viranomaiset kuin hankintaviranomaiset voisivat käyttää sähköisiä todistuksia, mikä yksinkertaistaisi ja keventäisi hallinnollista taakkaa. Italiassa käytössä olevan järjestelmän arvioidaan tuottavan yrityksille vuosittain jopa 1,2 miljardin euron säästöt.[17] Ranskan yhteishankintaviranomaisen UGAP:n otettua käyttöön sähköiset todistukset sen hallinnolliset kustannukset alenivat 35 prosenttia ja hankintamenettelyn kesto lyheni kymmenellä päivällä.

Monet maat ovat jo alkaneet tehdä täysin sähköisiä hankintoja. Hyödyt ovat suuremmat, jos rinnakkaisten järjestelmien (sähköinen ja paperilla tapahtuva) yhtäaikainen käyttö voidaan välttää.

3.           Täysin automatisoitu sähköinen hankintamenettely välineenä, jolla lisätään pk-yritysten osallistumsita julkisiin hankintoihin

Valtaosalla pk-yrityksistä on täysin sähköisten hankintojen tekemisen edellyttämät laitteet, joten ne voivat hyödyntää kyseistä hankintamenettelyä. Eurostatin luvut vuodelta 2013[18] osoittavat, että ilman internetyhteyttä oli pk-yrityksistä vuonna 2012 vain 4,6 prosenttia.

Sähköisellä laskutuksella voidaan muun muassa alentaa kustannuksia ja yksinkertaistaa laskutusta. Sen avulla voidaan myös rajoittaa virheiden määrää automatisoinnin ansiosta sekä yksinkertaistaa tilintarkastuksia ja verotusta. Verotuksen yksinkertaistuminen keventää lisäksi erityisesti pk-yritysten hallinnollista rasitetta.

Monet tutkimukset osoittavat, että pk-yritykset katsovat hyötyvänsä sähköisistä hankinnoista.[19] Pk-yritysten mainitsemia myönteisiä seikkoja olivat nopeampi tiedonsaanti, laajemmat tarjouskilpailumahdollisuudet ja menettelyiden yksinkertaistuminen.

Kokemukset maissa, joissa sähköiset hankinnat ovat yleinen käytäntö (esim. Portugali ja Irlanti), ovat yleisesti ottaen myönteisiä. Etelä-Koreassa pk-yritysten osallistuminen julkiseen hankintamenettelyyn lisääntyi vuosien 2003 (jolloin sähköiset hankinnat otettiin käyttöön) ja 2010 välisenä aikana 20 prosenttia.

Näistä ilmeisistä hyödyistä huolimatta EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla olisi toteutettava toimia, joilla helpotetaan pk-yritysten mahdollisuutta osallistua täysin sähköisiin hankintoihin (ks. 5 jakso). Jäsenvaltioiden olisi edistettävä muun muassa edullisia ja helppokäyttöisiä sähköisiä laskutuspalveluita ja sähköisiä hankintapalveluita potentiaalisten kustannusten ja ongelmien minimoimiseksi.

4.           Täysin automatisoidun sähköisen hankintamenettelyn käyttö on vielä vähäistä mutta kasvaa nopeasti

4.1.        Tilanne sähköisen laskutuksen alalla

Sitä mukaa kun tietoisuus sähköisen laskutuksen tuottamista hyödyistä lisääntyy, monet jäsenvaltiot ovat tehneet aloitteita ottaakseen sen käyttöön. Julkisten hankintojen sähköinen laskutus on tällä hetkellä jossain määrin pakollista Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa ja muuttuu pakolliseksi Itävallassa (liittovaltion tasolla) ja Italiassa vuodesta 2014. Alankomaat on kehittänyt portaalin (Digipoort), jonka avulla sähköiset laskut voidaan lähettää keskushallinnolle. Meneillään on lisäksi toimia portaalin laajentamiseksi alueellisiin ja paikallisiin elimiin. Ranskassa ja Tšekissä eri ministeriöt voivat halutessaan päättää edellyttää sähköisiä laskuja. Eräät muut maat, kuten Espanja, Belgia, Irlanti ja Saksa, pyrkivät parhaillaan laajentamaan sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Sähköisen laskutuksen käyttö julkisissa hankinnoissa on tästä huolimatta edelleen vähäistä EU:ssa. Eurostatilta saatujen tietojen mukaan vain 12 prosenttia yrityksistä käyttää sähköisiä laskutustapoja lähettäessään laskuja viranomaisille tai vastaanottaessaan laskuja viranomaisilta. Erään toisen lähteen mukaan sähköisen laskutuksen osuus Euroopassa on vain 4–15 prosenttia kaikesta laskutuksesta.

Yritykset, jotka lähettivät viranomaisille / vastaanottivat viranomaisilta sähköisiä laskuja automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa standardimuodossa sekä lähettivät viranomaisille / vastaanottivat viranomaisilta sähköisiä tietoja vuonna 2011 [%] (lähde: Eurostat)

Lisäksi maat, jotka edellyttävät sähköisen laskutuksen käyttöä, ovat usein toimineet omien kansallisten sähköisen laskutuksen standardiensa perusteella, jotka eivät yleensä ole yhteentoimivia. Tämä on lisännyt sisämarkkinoiden pirstaleisuutta ja kasvattanut siten sähköisen laskutuksen kustannuksia ja monimutkaisuutta valtioiden rajojen yli tehtävissä julkisissa hankinnoissa. Kaikkien sidosryhmien ulottuvilla mahdollisesti olevat mittavat säästöt jäävät toteutumatta.

Vuonna 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa”[20] asetetaan tavoitteeksi, että ”sähköisestä laskutuksesta tulee Euroopassa pääasiallinen laskutusmenetelmä vuoteen 2020 mennessä” ja vahvistetaan suunnitelma sähköisen laskutuksen yleistymiseksi. Komissio on nyt tehnyt ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä sähköisestä laskutuksesta julkisten hankintojen standardilaskutustapa (ks. 5.1 jakso).

4.2.        Tilanne sähköisten hankintojen alalla

Sähköiset ilmoitukset ja hankinta-asiakirjojen sähköinen saatavuus ovat yleisesti saatavilla olevia toimintoja koko EU:ssa, vaikka joissakin jäsenvaltioissa niitä ei käytetä kaikissa menettelyissä ja hankinnoissa. Sähköiset ilmoitukset on jo muutettu pakollisiksi 22 jäsenvaltiossa hyvissä ajoin ennen asiaa koskevan EU:n lainsäädännön voimaantuloa. Euroopan komission vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa[21] arvioitiin, että tarjousten sähköisen toimittamisen osuus kaikista toimitetuista tarjouksista EU:ssa oli vuonna 2011 noin 10 prosenttia[22] (lisäystä 13 prosenttia verrattuna vuoteen 2010).

Liettuassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tapahtunut huomattavaa edistymistä, sillä tarjousten sähköisen toimittamisen osuus vuonna 2011 arvioitiin yli 30 prosentiksi. Tarjousten sähköisen toimittamisen osuus oli useimmissa maissa kuitenkin alle 5 prosenttia, ja neljässä jäsenvaltiossa (Bulgaria, Kreikka, Unkari ja Slovenia) ei ollut vuonna 2012 lainkaan mahdollisuutta julkisia hankintoja koskevien tarjousten sähköiseen toimittamiseen.

Useimmissa jäsenvaltioissa (15) tarjousten sähköinen toimittaminen on vapaaehtoista. Vain Portugali on muuttanut sen pakolliseksi kaikkien hankintaviranomaisten ja hankintojen osalta – tosin vain tietyn kynnysarvon ylittyessä. Viisi jäsenvaltiota edellyttää sen käyttöä tietyissä erityistapauksissa. Sähköisten hankintojen käytön arvioidaan tuottavan Portugalissa 6–18 prosentin säästöt suhteessa julkisten hankintojen kokonaismenoihin. Sähköiset hankinnat on muutettu pakolliseksi myös joillakin alueilla (esim. Flanderissa ja Lombardiassa). Sähköisiä hankintoja koskeviin yksityiskohtaisiin maaprofiileihin voi tutustua osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/d2-annex-eprocurement-country-profiles-final_en.pdf.

Hankintaympäristö on kaiken kaikkiaan erittäin pirstaleinen[23] ja monimutkainen, sillä se pitää sisällään erittäin monia eri menettelyitä, monenlaista tietotekniikkaa ja todistusvaatimuksia ja käytäntöjä, joissa ei hyödynnetä täysimääräisesti tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Sähköisten hankintajärjestelmien helppokäyttöisyys ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat sähköisten hankintojen yleistymisen sekä tuottavat mittavia säästöjä ja hyötyjä.

Puuttuakseen vähäiseen käyttöön ja markkinoiden pirstoutumisriskiin komissio ehdotti julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistamisen yhteydessä sähköisten hankintojen muuttamista pakolliseksi vuoden 2016 puoliväliin mennessä ja niiden yhteentoimivuuden parantamista. Ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Lainsäädäntövallan käyttäjät ovat yhtä mieltä periaatteesta, jonka mukaan siirtyminen sähköisiin hankintoihin on vietävä päätökseen, mutta sen käyttöönoton tarkasta määräajasta käydään vielä keskusteluita. Lainsäädäntöehdotuksen jälkeen komissio antoi tiedonannon, jossa ilmoitettiin toimenpiteistä sähköisten hankintojen käyttöönoton tukemiseksi EU:ssa (ks. toimien toteutumisen edistymistä käsittelevä liite). Komissio julkaisi muun muassa kertomuksen sähköisten hankintojen hyvistä käytännöistä (The Golden Book of e-procurement)[24]. Lisäksi sähköistä hankintamenettelyä käsittelevä komission asiantuntijaryhmä julkaisi suosituksia, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sähköisten hankintojen tekemistä erityisesti pk-yritysten ja valtioiden rajojen yli toimivien tarjoajien osalta.[25] Molemmat asiakirjat ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi sähköisiä hankintoja koskevien sovellusten parantamiseksi.

5.           Tulevat toimet

Komission ehdotus sähköisten ilmoitusten, tarjousasiakirjojen sähköisen saatavuuden ja tarjousten sähköisen toimittamisen muuttamisesta pakolliseksi ja tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia” ilmoitetut toimenpiteet ovat tärkeitä edistysaskelia sähköisten hankintojen tarjoamien etujen hyödyntämiseksi.

Komissio toteuttaa parhaillaan toimia täysin sähköisten hankintojen käyttöönoton vauhdittamiseksi, kuten lainsäädäntöehdotus sähköisen laskutuksen muuttamisesta ennemmin säännöksi kuin poikkeukseksi julkisissa hankinnoissa, ja myös ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla pyritään antamaan jäsenvaltioille lisätukea täysin sähköisten hankintojen käyttöönotossa. Näitä toimia kuvaillaan jäljempänä.[26]

5.1.        Sähköisen laskutuksen muuttaminen ennemmin säännöksi kuin poikkeukseksi julkisissa hankinnoissa

Komissio arvioi sähköisestä laskutuksesta saatujen hyötyjen kansallisten arvioiden[27] ekstrapoloinnin perusteella, että sähköisen laskutuksen käyttöönotto koko EU:n julkisissa hankinnoissa voisi tuottaa jopa 2,3 miljardin euron säästöt.

Näiden etujen hyödyntämiseksi komissio on tehnyt ehdotuksen, jonka tarkoituksena on tehdä sähköisestä laskutuksesta julkisten hankintojen standardilaskutustapa. Heijastusvaikutukset helpottaisivat sähköisen laskutuksen käyttöönottoa kaikkien markkinatoimijoiden keskuudessa. Valittu lähestymistapa on kaksijakoinen. Kansallisten standardien yhteentoimivuuteen liittyvien ongelmien poistamiseksi ehdotetaan, että Euroopan standardointikomitea (CEN) valtuutetaan kehittämään uusi eurooppalainen sähköisen laskutuksen standardi, jolla standardoitaisiin kaikki sähköiseen laskuun sisältyvät tiedot, jotka ovat olennaisia rajatylittävän yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi ehdotuksessa esitetään jäsenvaltioiden viranomaisten velvoittamista hyväksymään uuden eurooppalaisen standardin mukaiset sähköiset laskut. Euroopan komissio ehdottaa, että nämä velvoitteet tulisivat voimaan määräajassa, joka on mahdollisimman tiukasti kytköksissä julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisille sähköisiä hankintoja koskeville velvoitteille asetettuun määräaikaan.

Tällä lähestymistavalla sähköisen laskutuksen käyttöönottoon pyritään antamaan kaikille sidosryhmille aikaa vastata operatiivisiin haasteisiin ja varmistamaan samalla, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat siirtymisen onnistuneesti. Komissio kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään tarvittavat valmistelut mahdollisimman pian, jotta säännösten täytäntöönpano sujuisi aikataulun mukaisesti. Se suosittelee, että kaikki jäsenvaltiot muuttavat sähköisen laskutuksen kaikille sidosryhmille pakolliseksi välittömästi tarvittavan infrastruktuurin luomisen jälkeen, jotta infrastruktuuri-investoinnit alkavat tuottaa hyötyä mahdollisimman nopeasti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin samalla toteutettava kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tämä ei aiheuta pk-yrityksille tarpeettomia lisäkustannuksia tai -taakkaa. Komissio aikoo tarkastella tilannetta uudelleen viiden vuoden kuluessa siirtymiselle asetetusta määräajasta arvioidakseen sähköisen laskutuksen käyttöönoton edistymistä.

AVAINTOIMET:

(1) Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat uudesta lainsäädäntökehyksestä, jolla uuden eurooppalaisen standardin mukaisten sähköisten laskujen hyväksyminen muutetaan pakolliseksi.

5.2.        Standardointityö

Sähköistä laskutusta ja sähköisiä hankintoja koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat välttämätön edellytys täysin sähköisten hankintojen ottamiseksi onnistuneesti käyttöön EU:ssa. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös monia ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan täysin sähköisten hankintojen käyttöönottoa. Sähköistä laskutusta koskevan lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpano edellyttää muun muassa standardointityön jatkamista.

Euroopan standardointikomitean CEN:n on sen vuoksi suoritettava tarvittava standardointityö myöhemmin laadittavan komission toimeksiannon perusteella. Toimeksianto sisältää luettelon vähimmäisvaatimuksista, jotka standardiin on sisällytettävä. Varsinainen työ suoritetaan sen jälkeen uusien eurooppalaisten standardien kehittämisessä noudatettavien CEN:n vakiomenettelyiden mukaan. Tällaisen standardin voi hyväksyä vain tekninen komitea, mutta CEN tekee päätöksen siitä, voiko tehtävän hoitaa olemassa oleva tekninen komitea vai onko sitä varten perustettava uusi tekninen komitea. CEN:n olisi jatkettava myös sähköisiä hankintoja koskevaa työtään, jotta voitaisiin yksinkertaistaa niihin liittyviä sovelluksia, edistää pk-yritysten osallistumista sähköisiin hankintoihin ja parantaa julkisten hankintojen seurantaa sähköisten hankintajärjestelmien avulla. Komissio rahoittaa edelleen hankkeita, joilla edistetään täysin sähköisten hankintojen kehittämistä EU:ssa, kuten e-SENS-hanke[28], ja varmistaa, että CEN:n tekemä työ sisällytetään osaksi kyseistä hanketta.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä CEN:n standardin käyttöä alueellaan varmistaakseen, että täysin sähköiset hankinnat ovat kaikilta osin yhteentoimivia.

Komissio on osana monivuotista rahoituskehystä ehdottanut Verkkojen Eurooppa -välinettä[29] koskevan ohjelman perustamista. Sen tavoitteena on tukea investointeja infrastruktuureihin, jotka ovat edellytyksenä julkisten palveluiden tarjoamiselle ja myös sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen tekemiselle valtioiden rajojen yli, parantamalla rajatylittävien prosessien yhteentoimivuutta. Tämä voi edistää täysin sähköisten hankintojen standardointia tulevan lainsäädännön soveltamisalaa laajemmilla aloilla ja rajoittaa yhteentoimimattomien kansallisten sovellusten käyttöä.

AVAINTOIMET:

(2) Euroopan standardointikomitea (CEN) tekee sähköisen laskutuksen käyttöä julkisissa hankinnoissa koskevan lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpanon edellyttämää standardointityötä. CEN jatkaa sähköisten hankintojen standardointia, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua niihin.

(3) Euroopan komissio rahoittaa hankkeita, joilla edistetään yhteentoimivien sähköisten laskutussovellusten kehittämistä EU:ssa (e-SENS).

(4) Euroopan komissio rahoittaa ja tukee täysin sähköisissä hankinnoissa (myös sähköisessä laskutuksessa) käytettävän infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopassa ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

5.3.        Täysin sähköisiä hankintoja koskevat kansalliset strategiat

Jäsenvaltiot ovat keskeisessä asemassa täysin sähköisten hankintojen toteutumisen kannalta. Komissio kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita laatimaan kansallisia strategioita, joihin sisällytettävillä yksityiskohtaisilla toimintasuunnitelmilla varmistetaan sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen käyttöönotto julkisia hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevissa direktiiveissä vahvistettuihin määräaikoihin mennessä. Strategioiden laatimisen yhteydessä voidaan tarkastella uudelleen täysin sähköisten hankintojen tämän hetkistä monimutkaista rakennetta (pirstaleiset, ajoittain epäkäytännölliset ja yhteentoimimattomat sovellukset) julkisten hankintojen rationalisoimiseksi edelleen ja julkishallinnon nykyaikaistamisen viemiseksi pitemmälle.

Jotta strategiat olisivat toteuttamiskelpoisia, olisi laadittava erityisiä toimintasuunnitelmia, joilla

· asetetaan välitavoitteita sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen käytölle julkisia hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevissa direktiiveissä asetettujen tavoitteiden edistymisen seurantaa varten;

· säännellään siirtymistä sähköisiin hankintoihin valitsemalla strategia, jolla maksimoidaan täysin sähköisestä hankinnoista saatavat hyödyt. Euroopan komissio käynnistää tutkimuksen, jonka tarkoituksena on yksilöidä sähköisiä hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevat strategiat, jotka tuottavat parhaat tulokset. Tutkimus auttaa jäsenvaltioita arvioimaan omia toimintalinjojaan;

· edistetään yksinkertaistamista, hallinnollisen rasitteen keventämistä sekä pk-yritysten ja valtioiden rajojen yli toimivien tarjoajien osallistumista täysin sähköisiin hankintoihin ottaen huomioon sähköisten hankintojen hyvistä käytännöistä annettua kertomusta koskevan tutkimuksen tulokset ja sähköistä hankintamenettelyä käsittelevän asiantuntijaryhmän työn tulokset (ks. 4.2 jakson loppu);

· tuetaan sähköisten todistusten kehittämistä ja käyttöä. PEPPOL -toiminnon (Pan European Public Procurement)[30] virtuaalisen yritysasiakirja-aineiston (Virtual Company Dossier, VCD)[31] kaltaisten välineiden käyttö voisi edistää sähköisten todistusten laatimista;

· seurataan hankintamenoja ja keskeisiä suoritusindikaattoreita (esim. pk-yritysten osallistumista ja täysin sähköisistä hankinnoista saatavia hyötyjä) kansallisella tasolla käyttämällä sähköisillä hankintajärjestelmillä tuotettua tietoa säästöjen aikaansaamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi;

· tarjotaan yrityksille (erityisesti pk-yrityksille) ja hankintaviranomaisille koulutusohjelmia siirtymisen tukemiseksi. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus käyttää rakennerahastoja koulutuksen rahoittamiseen ja mahdollisesti tarvittavan infrastruktuurin luomiseen. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä nämä prioriteetit tuleviin toimenpideohjelmiinsa, jotka koskevat rakennerahastojen toteutusta vuosina 2014–2020;

· otetaan sisämarkkinatavoitteet huomioon kansallisissa strategioissa. Euroopan komissio julkaisee pääperiaatteet, joita kaikissa Euroopassa käytettävissä sähköisissä hankintajärjestelmissä olisi noudatettava, jotta ne soveltuisivat sisämarkkinoille. Ohjeissa esille otettavia kohtia ovat helppokäyttöisyys valtioiden rajojen yli toimivien tarjoajien kannalta (sähköisissä hankintajärjestelmissä ei esimerkiksi pitäisi olla maakohtaisia tietokenttiä, jotka voisivat estää ulkomaisia yrityksiä käyttämästä järjestelmiä), helppokäyttöisyys pk-yritysten kannalta, yhteentoimivuusvaatimukset jne. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ohjeet otetaan huomioon niiden kansallisissa strategioissa.

AVAINTOIMET:

(5) Jäsenvaltiot laativat kansallisia strategioita ja yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia täysin sähköisiä hankintoja varten varmistaakseen niiden käyttöönoton julkisia hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevissa direktiiveissä vahvistettuihin määräaikoihin mennessä.

(6) Euroopan komissio käynnistää tutkimuksen, jossa yksilöidään parhaat tulokset tuottavat sähköisiä hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevat strategiat Euroopassa.

(7) Jäsenvaltiot harkitsevat, voitaisiinko rakennerahastoja käyttää koulutuksen (erityisesti pk-yrityksille suunnatun koulutuksen) rahoittamiseen, hallintokapasiteetin vahvistamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen sisällyttämällä nämä prioriteetit tapauksen mukaan toimenpideohjelmiinsa.

(8) Euroopan komissio julkaisee pääperiaatteet, joita kaikissa Euroopassa käytettävissä sähköisissä hankintajärjestelmissä olisi noudatettava, jotta ne olisivat sisämarkkinaperiaatteiden mukaisia.

5.4.        Parhaiden käytänteiden jakaminen

Komissio jatkaa sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin työtä ja perustaa vastaavanlaisen foorumin sähköisiä hankintoja varten. Foorumien tehtävänä on määrittää standardointia koskevat jatkotoimet, koordinoida Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla tehtäviä aloitteita ja jakaa parhaita käytänteitä. Foorumin jäsenet ovat täysin sähköisten hankintojen alan keskeisiä toimijoita: jäsenvaltioiden poliittisia päättäjiä, yritysten edustajia ja pk-yritysten järjestöjä, hankintaviranomaisia ja ostajia, sähköisiä hankintoja ja sähköistä laskutusta koskevien sovellusten valmistajia, standardointielimiä jne.

Komissio aikoo myös käynnistää tutkimuksen, jossa yksilöidään parhaita käytänteitä sähköisten hankintavälineiden, kuten sähköisten huutokauppojen[32] ja sähköisten luetteloiden[33], alalla.  Näitä välineitä käytetään toisinaan väärin. Jos esimerkiksi sähköisissä huutokauppamenettelyissä tehdyt tarjoukset julkistetaan liian varhaisessa vaiheessa, ne voivat edistää salaista yhteistyötä tarjoajien välillä. Tutkimuksessa olisi selvitettävä, kuinka näistä välineistä saadaan suurin mahdollinen hyöty.

Komissio toimii esimerkkinä sähköisten hankintojen ja sähköisen laskutuksen aloilla. Komissio aikoo siirtyä kokonaan sähköisiin hankintamenettelyihin (kattaen sähköiset ilmoitukset, tarjousasiakirjojen sähköisen saatavuuden ja tarjousten sähköisen toimittamisen) vuoden 2015 puoliväliin mennessä, kuten vuonna 2012 annetussa tiedonannossa[34] ilmoitettiin. Sähköistä laskutusta on käytetty vuodesta 2009 tietotekniikkatavaroiden ja -palveluiden hankinnassa, jossa se on tuottanut mittavia säästöjä, nopeuttanut käsittelyaikaa, poistanut tietojen koodaustarpeen jne. Komissio laajentaa asteittain sähköisen laskutuksen pakollisen käytön muille komission hankintojen aloille. Kyseiset sovellukset aiotaan asettaa jäsenvaltioiden saataville avoimena lähdekoodina investointikustannusten alentamiseksi.

AVAINTOIMET:

(9) Euroopan komissio jatkaa työskentelyä sähköistä laskutusta käsittelevällä eurooppalaisella sidosryhmäfoorumilla. Se perustaa sähköisiä hankintoja varten vastaavanlaisen foorumin, jonka tehtävänä on määrittää standardointia koskevat jatkotoimet, koordinoida Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla tehtäviä aloitteita ja jakaa parhaita käytänteitä.

(10) Euroopan komissio käynnistää tutkimuksen, jossa yksilöidään parhaita käytänteitä sähköisten hankintavälineiden, kuten sähköisten huutokauppojen ja sähköisten luetteloiden, alalla.

              6.                   Päätelmät

Täysin sähköisten hankintojen tarjoamien mittavien etujen hyödyntämisen kannalta EU:n tasolla on tärkeää ottaa käyttöön tehokas lainsäädäntökehys. Komissio kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia tekemään mahdollisimman pian uuden ehdotuksen sähköisen laskutuksen käytöstä julkisissa hankinnoissa. Näin annettaisiin selkeä poliittinen signaali sitoutumisesta sähköisten hankintojen käyttöönottoon. Edut saadaan kuitenkin hyödynnettyä täysin vain, jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön strategioita siirtymisen sääntelemiseksi ja operatiivisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Liite:  tiedonannossa ”Sähköisiä hankintoja koskeva strategia” ilmoitettujen toimien toteutuksen edistyminen

Avaintoimet || Toteutuksen edistyminen

(1) Euroopan parlamentin (EP) ja neuvoston olisi hyväksyttävä uusi sääntelykehys, jossa edellytetään täysimääräistä siirtymistä sähköisiin hankintoihin. Määräaika: hyväksyntä vuoden 2012 loppuun mennessä. || Meneillään: Ehdotusta käsitellään EP:n ja neuvoston kanssa. Asiasta saatetaan päästä yhteisymmärrykseen vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

(2) Komissio yhdenmukaistaa tarvittaessa teknisiä vaatimuksia antamalla delegoituja säädöksiä. Määräaika: uusien direktiivien antamisen jälkeen. || Täytäntöönpano tarkistettujen julkisia hankintoja koskevien direktiivien hyväksymisen jälkeen.

(3) Komissio ehdottaa uutta sääntelykehystä sähköistä tunnistamista ja todentamista sekä sähköisiä allekirjoituksia varten. Määräaika: vuoden 2012 toinen neljännes. || Toteutettu: Ehdotus hyväksyttiin 4. kesäkuuta 2012.[35] Ehdotusta käsitellään EP:n ja neuvoston kanssa.

(4) Sähköisten hankintamenettelyjen asiantuntijaryhmän olisi annettava suosituksia sellaisten optimaalisten sähköisten hankintajärjestelmien käytön edistämiseksi, joilla voidaan helpottaa hankintoihin osallistumista rajojen yli ja jotka ovat yritysten kannalta helppokäyttöisiä. Määräaika: vuoden 2013 alkupuoli. || Toteutettu: raportti julkaistu.[36]

(5) Komissio julkaisee kertomuksen sähköisten hankintojen parhaista käytänteistä ja edistää niiden käyttöä koko EU:ssa. Määräaika: vuoden 2013 puoliväliin mennessä. || Toteutettu: kertomus julkaistu.[37]

(6) Komissio tukee PEPPOL-hankkeessa kehitettyjen rakenneosien hyödyntämistä vuoden 2012 puolivälistä alkaen. || Toteutettu: Open PEPPOL perustettiin Belgian lainsäädännön alaiseksi voittoa tavoittelemattomaksi kansainväliseksi järjestöksi, joka jatkaa työskentelyään. Komissio tukee edelleen PEPPOL-hankkeen kehittämistä ISA-ohjelmaan sisältyvien toimien kautta.

(7) Komissio rahoittaa ja tukee sähköisten hankintojen infrastruktuurin kehittämistä kaikkialla Euroopassa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta. Komissio käynnistää tähän liittyviä hankkeita vuosina 2014 ja 2015. || Meneillään: Komissio hyväksyi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista koskevan ehdotuksen vuoden 2011 lopulla ja muutti ehdotusta toukokuussa 2013. Ehdotusta käsitellään parhaillaan osana vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.

(8) Komissio edistää rakennerahastojen käyttöä sähköisten hankintojen käyttöönoton tukemiseen Euroopassa vuosia 2014–2020 koskevan yhteisen strategiakehyksen mukaisesti. || Toteutettu: Monissa kansallisissa ohjelmissa on jo viittauksia sähköisiin hankintoihin.

(9) Komissio toteuttaa sähköisiä hankintoja koskevan laajan tiedotusstrategian. || Meneillään: Komissio on järjestänyt sähköisiä hankintoja käsittelevän korkean tason konferenssin (kesäkuussa 2012) ja sähköisiä hankintoja käsittelevän seminaarin (joulukuussa 2012). Se on osallistunut moniin konferensseihin ja käyttänyt monenlaisia verkostoja (esim. Yritys-Eurooppa-verkostoa) jakaakseen tietoa.

(10) Komissio järjestää sähköisiä hankintoja käsittelevän vuotuisen konferenssin, joista ensimmäinen pidetään vuoden 2012 puolivälissä. || Toteutettu: Vuoden 2012 puolivälissä pidetyssä konferenssissa oli 350 osallistujaa. Toinen konferenssi suunnitellaan pidettäväksi 18. syyskuuta 2013.

(11) Komissio luo perustan sähköisille järjestelmille, joiden avulla hankintoihin käytettäviä menoja voidaan seurata reaaliajassa. Määräaika: vuoden 2013 puoliväli. || Meneillään: Komissio on teettänyt tutkimuksen, joka valmistuu vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

(12) Komissio esittää vuosittain kertomuksen sähköisistä hankinnoista. Määräaika: ensimmäinen kertomus vuoden 2013 puolivälissä. || Toteutettu: Katso tämän tiedonannon 4 jakso.

(13) Komissio ottaa käyttöön täysin sähköiset hankinnat vuoden 2015 puoliväliin mennessä (eli vuotta ennen jäsenvaltioille asetettua määräaikaa). || Meneillään: Sähköiset ilmoitukset ja asiakirjojen sähköinen saatavuus ovat jo käytössä. Tarjousten sähköistä toimittamista koskeva pilottihanke käynnistetään vuoden 2013 puoliväliin mennessä.

Avaintoimet || Toteutuksen edistyminen

(14) Komissio asettaa sähköisiä hankintoja koskevat sovelluksensa infrastruktuuriaan rakentavien jäsenvaltioiden käyttöön investointikustannusten alentamiseksi. || Meneillään: Belgia on ottanut käyttöön e-Prior-järjestelmän ja komissio sähköisen hankintajärjestelmän. Norja ja Irlanti testaavat parhaillaan e-Prior-järjestelmää.

(15) Komissio edistää kansainvälistä vuoropuhelua avointen sähköisten hankintajärjestelmien sääntelystä ja seuraa aktiivisesti alan kansainvälistä standardointityötä. || Meneillään: Vuoropuhelu Yhdysvaltojen, Kiinan ja UN/CEFACTin[38] kanssa on käynnissä.

[1]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/strategy/COM_2012_en.pdf.

[2]               Täysin sähköisillä hankinnoilla tarkoitetaan sitä, että julkisen sektorin elimet käyttävät sähköistä viestintää ja käsittelevät tapahtumat sähköisesti tavaroiden ja palvelujen ostamisen tai julkisia urakoita koskevien tarjouskilpailujen yhteydessä.

[3]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/modernising_rules/public-procurement-indicators-2011_en.pdf. 

[4]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/eprocurement/conferences/speeches/robert-hunja_en.pdf.

[5]               Tiedonannot KOM(2011) 815 lopullinen ja KOM(2012) 750 lopullinen.

[6]               Tässä asiakirjassa sähköisten hankintojen katsotaan kattavan sähköiset ilmoitukset, asiakirjojen sähköisen saatavuuden ja tarjousten sähköisen toimittamisen. Nämä määritellään jäljempänä.

[7]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/modernising_rules/reform_proposals_en.htm.

[8]               Julkisia tarjouskilpailuja koskevien ilmoitusten sähköinen julkaiseminen.

[9]               Julkisia hankintoja koskevan asiakirja-aineiston, kuten tarjouseritelmien, julkaiseminen verkossa.

[10]             Tarjouspyyntöihin vastanneiden yritysten tarjousten sähköinen toimittaminen.

[11]             Siirtyminen julkisten hankintojen tekemiseen yhä keskitetymmin on vallitseva kehityssuuntaus, jota sähköisten hankintojen käyttöönotto tukee edelleen.

[12]             Tämä luettelo ei ole tyhjentävä, sillä muita hyötyjä ovat hiilidioksidipäästöjen väheneminen, kansainvälisten markkinoiden avaaminen jne.

[13]             Ks. www.base.gov.pt.

[14]             Euroopan digitaalistrategialla (KOM(2010) 245) pyritään lisäämään sähköisten viranomaispalveluiden käyttöä EU:n kansalaisten ja yritysten keskuudessa vuoteen 2015 mennessä.

[15]             Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015, KOM(2010) 743.

[16]             Rolece Espanjassa, Ranskan e-Attestation-palvelu ja Italian AVCP (Autorità Vigilanza Contratti Pubblici) eli yritysten virtuaalinen toimilupa.

[17]             AVCP:n arvio perustuu yritysten ja tarjouskilpailujen lukumäärään, siihen, kuinka monta kertaa kukin yritys osallistuu keskimäärin tarjouskilpailuihin, sekä asiakirjojen tuotantokustannuksiin ja henkilöstökustannuksiin.

[18]             Ks. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/information_society/data/comprehensive_databases.

[19]             Portugalissa toteutettu sähköisiä hankintoja koskeva kansallinen tutkimus (vuodelta 2012) osoittaa, että 78 prosenttia pk-yrityksistä katsoi sähköisten hankintojen lisäävän avoimuutta ja 50 prosenttia katsoi sen vauhdittavan kilpailua. Ks. myös http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment/files/smes_access_to_public_procurement_final_report_2010_en.pdf.

[20]             Ks. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0712:FIN:fi:PDF.

[21]             Tutkimuksen toteuttajia ovat IDC Italia ja Capgemini, ks. http://ec.europa.eu/dgs/internal_market/tenders/2011-097-c/download_en.htm.

[22]             Tarjousten sähköisen toimittamisen osuus arvioidaan niiden EU:ssa tehtyjen julkisten hankintojen arvona, joita koskevat tarjoukset yritykset ovat tehneet sähköisesti, jaettuna EU:ssa tehtyjen hankintojen kokonaisarvolla.

[23]             EU:ssa on 250 000–300 000 hankintaviranomaista.

[24]             Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/golden-book/index_en.htm.

[25]             Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/expert/index_en.htm.

[26]             Kaikki tässä asiakirjassa ehdotetut toimet ovat johdonmukaisia ja linjassa nykyisen, vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ja myös uuden, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen kanssa.

[27]             Sähköistä laskutusta käsittelevän Ruotsin ja Tanskan kansallisen foorumin vastaus EMSF:n kuulemiseen.

[28]             eSENS-hankkeen tarkoituksena on koota yhteen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman mukaisten voimassa olevien laajamittaisten pilottihankkeiden keskeiset tulokset. Ks. http://www.esens.eu. Riippuen (viimeisteltävänä olevan) avustussopimuksen allekirjoittamisesta e-Sens tulee olemaan EU:n yhteisrahoittama hanke.

[29]             Ks. KOM(2011)676,  KOM(2011)665 ja KOM(2013) 329, 28.5.2013.

[30]             Ks. http://www.peppol.eu/.

[31]             Ks. http://www.peppol.eu/peppol_components/virtual-company-dossier.

[32]             Sähköiset huutokaupat ovat erityinen hankintamenettely, joka on täysin sähköinen.

[33]             Sähköiset luettelot ovat välineitä, jotka mahdollistavat tarjousten vastaanoton ja arvioinnin jäsennellyssä muodossa – luettelona.

[34]             Ks. alaviitteessä 2 mainittu tiedonanto KOM(2012) 179 lopullinen.

[35]             Ks. http://europa.eu/newsroom/calendar/event/363056/commission-adopts-proposed-regulation-on-eid-and-esignature.

[36]             Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/expert/index_en.htm.

[37]             Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/e-procurement/golden-book/index_en.htm.

[38]             Ks. http://www.unece.org/cefact.html.