PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotuksen tavoitteena on korvata neuvoston päätökset pelastuspalvelumekanismista[1], jolla edistetään tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelualalla jäsenvaltioiden ja unionin välillä, ja pelastuspalvelun rahoitusvälineestä[2], jolla rahoitetaan mekanismin mukaisia toimia suojelun varmistamiseksi luonnonkatastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.

Vuosina 2007–2009 voimassa ollutta pelastuspalvelulainsäädäntöä on arvioitu kattavasti[3] ja aiemmista hätätilanteista on otettu oppia. Sen perusteella kaksi neuvoston päätöstä on sulautettu yhdeksi säädökseksi. Rahoitussäännöksiä olisi tarkasteltava vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymiä koskevien ehdotusten yhteydessä, kuten 29. kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio[4] ehdotetaan.

Mekanismi perustuu uuden perussopimuksen pelastuspalvelupolitiikkaa koskevaan 196 artiklaan. Mekanismin tavoitteena on tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelualalla parantamalla niiden järjestelmien tehokkuutta, joilla pyritään ehkäisemään kaikenlaisia luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja unionissa ja sen ulkopuolella sekä valmistautumaan niihin ja antamaan apua. Erityistavoitteita ovat muun muassa a) saavuttaa katastrofeja vastaan korkea suojelun taso ehkäisemällä tai lieventämällä niiden vaikutuksia ja edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria, b) parantaa unionin avustusvalmiuksia katastrofien yhteydessä ja c) helpottaa nopeita ja tehokkaita hätäaputoimia suurkatastrofien yhteydessä.

Ehdotus perustuu vuonna 2010 annettuun komission tiedonantoon Kohti parempaa Euroopan katastrofiapua: pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun rooli[5] ja vuonna 2009 annettuun tiedonantoon Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettava yhteisön lähestymistapa[6].

Ehdotus edistää Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista ja lisää EU:n kansalaisten turvallisuutta. Sillä kehitetään kykyä selvitä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Ehdotus on tärkeä osa Tukholman ohjelmaa[7] ja EU:n sisäisen turvallisuuden strategiaa[8]. Tukemalla ja edistämällä toimenpiteitä katastrofien ehkäisemiseksi EU:n pelastuspalvelupolitiikka vähentäisi lisäksi katastrofeista EU:n taloudelle aiheutuvia kustannuksia ja sitä kautta kasvun esteitä. Kansalaisten, aineellisten varojen ja ympäristön nykyistä korkeampi suojelun taso minimoisi katastrofien haitalliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset, jotka todennäköisesti vaikuttavat haavoittuvimmassa asemassa oleviin alueisiin ja ihmisiin. Tätä kautta se edistäisi entistä kestävämpää ja osallistavampaa kasvua.

Ehdotuksella edistetään merkittävästi myös lainsäädännön yksinkertaistamista. Uudessa päätöksessä sulautetaan yhdeksi tekstiksi mekanismin toimintaan ja toiminnan rahoittamiseen liittyvät säännökset, jotka on aiemmin annettu kahdessa erillisessä päätöksessä. Siinä yksinkertaistetaan myös reservien muodostamisen ja avustuskuljetusten yhteisrahoituksen menettelyjä (esim. välttämällä nykyisten sääntöjen mukainen 50 prosentin järjestelmällinen takaisinmaksu ja nimittämällä johtava valtio kuljetusoperaatioihin, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita), mikä vähentää merkittävästi komission ja jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta. Päätöksessä vahvistetaan myös yksinkertaistetut säännöt, joiden mukaisesti mekanismin toiminta käynnistetään kolmansissa maissa syntyneissä hätätilanteissa.

Vahva mekanismi edistää yhteisvastuulausekkeen, josta Euroopan komissio ja korkea edustaja tekevät ehdotuksen vuonna 2012, täytäntöönpanoa.

Ehdotuksen soveltamisalalla voimassa olevat säännökset

Pelastuspalveluyhteistyötä EU:n tasolla säännellään kahdella säädöksellä: 1) neuvoston päätös 2007/779/EY, Euratom, tehty 8 päivänä marraskuuta 2007, yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto)[9] ja 2) neuvoston päätös 2007/162/EY, Euratom, tehty 5 päivänä maaliskuuta 2007, pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta[10], jotka kummatkin kumotaan tällä päätöksellä.

Johdonmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa

Erityistä huomiota on kiinnitetty pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun huolelliseen koordinointiin sekä siihen, että johdonmukaisuus EU:n muiden politiikkojen ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien kanssa varmistetaan erityisesti seuraavilla aloilla: oikeus, vapaus ja turvallisuus, myös konsuliviranomaisten antama tuki ja kriittisten infrastruktuurien suojelu, ympäristö, erityisesti tulvien ja merkittävimpien onnettomuusriskien hallinta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, terveys, merien pilaantuminen, ulkosuhteet ja kehitysyhteistyö.

Johdonmukaisuus EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa varmistetaan useilla säännöksillä, joissa määritellään selkeästi välineen soveltamisala ja suljetaan pois kaksinkertainen rahoitus.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikutusten arvioinnissa tutkittiin eri toimintavaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, kaikki asiaankuuluvat ennakkoarviointia koskevat näkökohdat mukaan luettuina.[11] Vaikutusten arviointiprosessiin kuului vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä, johon osallistui 21 komission yksikköä. Lisäksi siinä otettiin huomioon ulkopuolinen tutkimus.

Intressitahojen kuuleminen

Sidosryhmille järjestettiin eri tapahtumia ennen komission vuoden 2010 katastrofiaputiedonannon[12] julkistamista, minkä lisäksi toteutettiin kolme kohdennettua sidosryhmien kuulemista[13].

Muita intressitahoja ovat toimijat pelastusjohtamisalalla, humanitaarisessa yhteisössä, YK:n elimissä, tutkimusalalla, sisäisen turvallisuuden alalla, ympäristöalalla, ulkopolitiikassa ja muilla asiaan liittyvillä politiikan aloilla.

Kaikkia sidosryhmien huomautuksia harkittiin täysipainoisesti, ja ne on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa.

Vaikutusten arviointi

Tärkeimmät ongelmat: 1) EU:n pelastuspalveluyhteistyön reaktiiviset ja ad hoc -mekanismit rajoittavat eurooppalaisen katastrofiavun tehokkuutta, vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta. 2) Kriittisiä avustusvalmiuksia ei ole saatavilla (puutteet valmiuksissa). 3) Puutteelliset kuljetusratkaisut ja raskaat menettelyt haittaavat optimaalista avustustoimintaa. 4) Valmistautuminen koulutuksen ja harjoitusten avulla on vajavaista. 5) Ennaltaehkäisyn toimintalinjoja ei ole yhtenäistetty.

Vaikutusten arvioinnissa arvioitiin useita toimintavaihtoehtoja.

Avun saatavuus: 1) Toteutetaan vapaaehtoinen reservi ilman EU:n rahoitusta. 2) Toteutetaan vapaaehtoinen reservi rajoitetulla EU:n yhteisrahoituksella. 3) Toteutetaan vapaaehtoinen reservi EU:n yhteisrahoituksen korkeahkolla osuudella. Lisäksi on laaja valikoima muita vaihtoehtoja toiminnan lopettamisesta EU:n pelastuspalvelujoukkojen perustamiseen.

Puutteet valmiuksissa: 1) Ei toteuteta EU:n toimintaa. 2) Jäsenvaltioita tuetaan puutteellisten valmiuksien kehittämisessä. 3) Puutteet poistetaan EU:n valmiuksilla.

Kuljetukseen varattujen logististen ja rahoitusresurssien puutteellisuus: 1) Järjestelmä lopetetaan. 2) Toimintalinjoja ei muuteta. 3) Yhteisrahoituksen enimmäismäärää lisätään kiireellisimpien ja tärkeimpien kohteiden osalta. 4) Yhteisrahoituksen enimmäismäärää lisätään kautta linjan.

Kuljetusta koskevien säännösten yksinkertaistaminen: 1) Toimintalinjoja ei muuteta. 2) Kuljetuksia koskevia voimassa olevia säännöksiä yksinkertaistetaan.

Valmiustila: 1) Uutta EU:n lainsäädäntöä ei anneta, eikä EU:n rahoitusta lisätä. 2) Vahvistetaan valmiustilaa koskevat EU:n yleiset poliittiset puitteet ilman sitovia säännöksiä, ja annetaan EU:n lisärahoitusta. 3) Annetaan EU:n rahoitusta kansalliseen koulutukseen tietyt vähimmäisvaatimukset täyttäville koulutuskeskuksille.

Ennaltaehkäisy: 1) Ei anneta uutta EU:n lainsäädäntöä, eikä lisätä EU:n rahoitusta. 2) Vahvistetaan ennaltaehkäisyä koskevat EU:n yleiset poliittiset puitteet ilman sitovia säännöksiä, ja annetaan EU:n lisärahoitusta. 3) Saatetaan kansalliset katastrofiriskien hallintasuunnitelmat valmiiksi tiettyyn päivämäärään mennessä.

Vaikutusten arviointi annetaan yhdessä tämän ehdotuksen kanssa.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Yhteenveto ehdotetusta toimesta

Tekstissä noudatetaan pelastuspalvelupolitiikan neljään tärkeimpään lohkoon perustuvaa rakennetta: ennaltaehkäisy, valmius, avustustoimet ja ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi yksi kappale koskee rahoitussäännöksiä.

(a) Tavoitteet, aihe ja soveltamisala

Yksi muutoksista on muuttaa mekanismin aihe uuden perussopimuksen 196 artiklan mukaiseksi, sillä artiklassa puolletaan yhtenäistä lähestymistapaa katastrofien hallintaan. Yleistavoitetta käsitellään 1 artiklassa, ja sitä täydennetään yksityiskohtaisilla erityistavoitteilla ja tuetaan edistystä mittaavilla indikaattoreilla (3 artikla).

Toimien soveltamisala (2 artikla) on auttaa katastrofiavussa, ja sitä sovelletaan sekä unionissa että sen ulkopuolella. Ennaltaehkäisy- ja valmiustoimenpiteet kattavat unionin ja tietyt 28 artiklassa mainitut unionin ulkopuoliset maat.

(b) Ennaltaehkäisy

Ehdotukseen on lisätty uusi ennaltaehkäisyä koskeva luku. Sen tavoitteena on tehostaa ennaltaehkäisytoimia koskevien EU:n poliittisten puitteiden merkitystä ja yhdistää ne tehokkaasti valmius- ja avustustoimiin.

Komission tehtävät esitetään 5 artiklassa. Ne perustuvat katastrofien ehkäisyä koskevaan vuoden 2009 tiedonantoon ja neuvoston päätelmiin.

Jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan riskinhallintasuunnitelmansa vuoden 2015 loppuun mennessä käynnissä olevien riskinarviointien perusteella, jotta tehokas yhteistyö mekanismin puitteissa voidaan varmistaa (6 artikla). Suunnitelmat ovat tärkeä suunnitteluväline, ja ne edistävät johdonmukaisen riskinhallintapolitiikan luomista, kuten EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelmassa[14] hahmotellaan.

(c) Valmius

Valmiustoimien tärkein painopiste on parantaa avustustoimien suunnittelua sekä tehostaa EU:n avustusvalmiuksia ja yleistä valmistautumista laajamittaisiin katastrofeihin. Säännökset perustuvat vuoden 2010 katastrofiapua koskevassa tiedonannossa ja Euroopan katastrofihallintakoulutusta koskevissa neuvoston päätelmissä[15] tehtyihin ehdotuksiin. Tärkeimpiä muutoksia ovat muun muassa seuraavat:

· Perustetaan Euroopan hätäapukeskus ja järjestetään sen hallinto. Euroopan hätäapukeskus kehitetään nykyisen seuranta- ja tiedotuskeskuksen (MIC) pohjalta. Sitä olisi vahvistettava siten, että voidaan varmistaa toiminnalliset valmiudet ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa (7 artiklan a alakohta).

· Kehitetään avustusoperaatioita varten johdonmukainen suunnittelukehys valmistelemalla viiteskenaarioita sekä kartoittamalla olemassa olevia valmiuksia ja kehittämällä valmiussuunnitelmia niiden käyttöönottoa varten. Lisäksi pyritään hyödyntämään luontoissuorituksina annetun avun ja humanitaarisen avun yhteisvaikutusta (10 artikla).

· Luodaan eurooppalaiset hätäapuvalmiudet, jotka muodostuvat jäsenvaltioiden ennalta vapaaehtoisesti mekanismin puitteissa toteutettaviin operaatioihin osoittamien valmiuksien reservistä. Lisäksi korostetaan tarvetta lisätä valmiuksien näkyvyyttä (11 artikla).

· Avustusvalmiuksien puutteita havaitaan ja poistetaan tukemalla täydentävien EU-rahoitteisten valmiuksien kehittämistä silloin, kun tämä katsotaan kustannustehokkaammaksi kuin jäsenvaltioiden erilliset investoinnit. Erityistä seurantamenettelyä suunnitellaan, ja komission velvollisuutena on raportoida saavutetusta edistyksestä neuvostolle ja parlamentille joka toinen vuosi (12 artikla).

· Nykyisten EU:n valmiustoimien soveltamisalaa koulutuksen alalla laajennetaan muun muassa perustamalla koulutusverkosto ja monipuolistamalla koulutusohjelmaa. Komissio voi myös antaa ohjeita EU:n ja kansainväliseen pelastuspalvelukoulutukseen (13 artikla).

· Vahinkoa kärsineen valtion taikka YK:n tai sen erityisjärjestön pyynnöstä asiantuntijaryhmiä lähetetään antamaan ehkäisy- ja valmiustoimenpiteitä koskevaa neuvontaa (13 artiklan 2 kohta).

· Mahdollistetaan jäsenvaltioiden avustaminen hätäapuvalmiuksien ennakoivassa sijoittamisessa logistisiin keskuksiin EU:n sisällä (7 artiklan f alakohta).

(d) Avustustoimet

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on varmistaa entistä tehokkaammat ja nopeammat avustustoimet seuraavasti:

· Lisääntyneen riskin tilanteissa valmiuksia sijoitetaan väliaikaisesti ennakkoon (15 artiklan 2 kohta).

· Suurkatastrofin tapahtuessa ehdotetaan hätäapusuunnitelmaa ja pyydetään valmiuksien käyttöönottoa (15 artiklan 3 kohdan c alakohta).

· Jäsenvaltioita vaaditaan varmistamaan, että vastaanotettava apu saa isäntävaltion tuen, kuten isäntävaltion tukea koskevissa neuvoston päätelmissä[16] edellytetään (15 artiklan 6 kohta).

(e) Pelastuspalveluoperaatioiden ulkoinen ulottuvuus

Ehdotuksessa tuetaan unionin ulkopuolisten operaatioiden johdonmukaisuutta kansainvälisen pelastuspalvelutyön kanssa seuraavasti:

· Apua annetaan mekanismin kautta Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestön tai muun alalla toimivan kansainvälisen organisaation pyynnöstä (16 artiklan 1 kohta).

· Komissio tiedottaa pelastuspalveluoperaatioista Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jotta operaatiot ja EU:n yleiset suhteet katastrofista kärsineeseen maahan olisivat johdonmukaisia (16 artiklan 3 kohta).

· Selkeytetään sitä, missä tapauksissa voidaan antaa konsuliviranomaisten tukea, ottaen huomioon tuleva ehdotus neuvoston direktiiviksi konsuliviranomaisten konsuliedustusta vailla oleville EU:n kansalaisille antaman suojelun koordinoinnista ja yhteistyötoimenpiteistä (16 artiklan 7 kohta).

(f) Rahoitustukea koskevat säännökset

Rahoitussäännökset on sisällytetty uuteen lukuun. Tukikelpoiset toimet (20–23 artikla) on ryhmitelty yleisiin toimiin, ehkäisy- ja valmiustoimiin sekä avustus- ja kuljetustoimiin. Niihin sisältyy edellä ehdotetuille uusille toimille annettava tuki. Voimassa olevan rahoitusvälineen säännöksiä on muutettu ja yksinkertaistettu kuljetuksille annettavan tuen osalta. Rahoituksen ehtoja on tarkistettu lisäämällä yhteisrahoituksen määrä enintään 85 prosenttiin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja rajoitetuissa tapauksissa 100 prosenttiin, jos tietyt kriteerit täyttyvät.

Uusissa säännöksissä annetaan yhdelle jäsenvaltiolle mahdollisuus ottaa johtoasema ja pyytää EU:n rahoitustukea operaatioihin, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita. Apua pyytävälle vahinkoa kärsineelle jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus pyytää yhteisrahoitusta myös kuljetuskustannuksiin.

Lisäksi muutoksia on tehty rahoitustuen muotoihin, jotta kulut voidaan korvata ja perustaa erityisrahastoja. Avustusten ja julkisten hankintasopimusten tapauksessa hätäapuun liittyviä operaatioita ei tarvitse sisällyttää komission vuotuiseen työohjelmaan (25 artikla). Tämän päätöksen rahoitussäännöksiä olisi sovellettava 1. tammikuuta 2014 alkaen, koska ne liittyvät vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen.

(g) Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 196 artikla.

(h) Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

Mekanismi perustettiin, koska suurkatastrofit voivat ylittää minkä tahansa jäsenvaltion avustusvalmiudet siten, että tämä ei enää selviä yksin. EU:n tämän alan toiminta käsittää sellaisten tilanteiden hallinnan, joihin liittyy voimakas yli- tai monikansallinen osatekijä, ja se edellyttää välttämättä kokonaiskoordinointia ja kansallisen tason ylittävää yhteistä toimintaa. Ennaltaehkäisyä ja riskinhallintaa koskeva yhteistyö voi edetä nopeammin, kun kokemuksia vaihdetaan ja johdonmukaisuutta edistetään EU:n tasolla.

Kun otetaan huomioon hyödyt, joita koituu ihmishenkien säästämisestä ja taloudellisten ja aineellisten sekä ympäristövahinkojen vähenemisestä, ehdotus tuottaa selkeästi EU:n lisäarvoa. Sen ansiosta jäsenvaltiot voivat entistä tehokkaammin osallistua EU:n avustustoimintaan mekanismin puitteissa ja hyötyä aiempaa paremmasta koordinaatiosta ja yhteistyöstä. Ehdotus lisäisi valmiustasoa katastrofien varalta, ja katastrofiriskien hallintapolitiikasta tulisi entistä johdonmukaisempaa. Johdonmukainen ja tehokas avustustoiminta varmistettaisiin nopealla avustusvalmiudella toimia kaikkialla, missä apua tarvitaan.

Lisäksi ehdotuksella tavoitellaan mittakaavaetuja, kuten kustannustehokasta logistiikkaa ja kuljetuspalvelua, johdonmukaisia ja tehokkaita avustustoimia valmiuksien vapaaehtoisen reservin avulla sekä niukkojen resurssien aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä jakamalla EU:n rahoittamia valmiuksia.

(i) Suhteellisuusperiaate

Ehdotus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa korjataan puutteita, jotka on havaittu aiemmissa toimissa, ja se perustuu neuvoston ja Euroopan parlamentin toimeksiantoihin.

Unionille ja jäsenvaltioille koituva hallinnollinen rasitus on rajallinen eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen tarkistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmiuksien hyväksyntä- ja rekisteröintimenettely on yksinkertainen, ja siinä käytetään yhteistä hätäviestintä- ja tietojärjestelmää (CECIS)[17]. Jäsenvaltioilla on vain velvollisuus ilmoittaa komissiolle riskinhallintasuunnitelmien valmistumisesta, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ennakkosuunnittelun ja skenaarioiden kehittelyn kanssa.

Rahoitushakemuksilta ei edellytetä muuta erityistä muotoa kuin mitä varainhoitoasetuksessa säädetään. Erityistä huomiota on kiinnitetty sen varmistamiseen, että suurkatastrofin tapahtuessa noudatettavat menettelyt ovat riittävän joustavia ja mahdollistavat pikaisen toiminnan.

(j) Välineen valinta

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

4. BUDJETTIVAIKUTUKSET

Komission tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[18] suunnitellaan EU:n pelastuspalvelupolitiikkaa varten käypinä hintoina 513 miljoonan euron talousarviositoumuksia seuraavasti: 276 miljoonaa euroa käytettäväksi unionin sisällä ja 237 miljoonaa euroa unionin ulkopuolisiin operaatioihin.

2011/0461 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

unionin pelastuspalvelumekanismista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 196 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Koska luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti ja muuttuneet selvästi vakavammiksi ja koska on todennäköistä, että tulevat katastrofit ovat erityisesti ilmastonmuutoksen ja useiden luonnosta johtuvien ja teknisten riskien mahdollisen vuorovaikutuksen takia entistä suurempia ja monimutkaisempia ja niillä on pitkälle ulottuvia ja pitkäaikaisia seurauksia, on yhä tärkeämpää omaksua katastrofien hallintaan yhtenäinen lähestymistapa. Unionin olisi tuettava, koordinoitava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelualalla niiden järjestelmien tehostamiseksi, joiden tavoitteena on luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy ja niihin valmistautuminen sekä avustustoimet.

(2) Pelastuspalvelumekanismi perustettiin yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/792/EY, Euratom[19], josta tehtiin uudelleen laadittu toisinto yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom[20]. Mekanismin rahoitus varmistettiin pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta 5 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/162/EY, Euratom[21]. Sen mukaan on annettava rahoitustukea, jolla parannetaan avustustoimien tehokkuutta vakavissa hätätilanteissa ja edistetään kaikenlaisten hätätilanteiden ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista koskevia toimia, yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta 9 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/847/EY[22] mukaisesti aiemmin toteutettujen toimien jatkaminen mukaan luettuna. Rahoitusvälineen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

(3) Unionin pelastuspalvelumekanismin avulla varmistettavan suojelun olisi katettava ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden sekä kulttuuriperinnön suojelu sekä unionin alueella että sen ulkopuolella luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, terroriteot, teknologian aiheuttamat onnettomuudet ja säteilyonnettomuudet sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen ja akuutit terveysuhat mukaan luettuina. Pelastuspalvelua ja muuta hätäapua voidaan tarvita kaikissa näissä katastrofeissa täydentämään vahinkoa kärsineen maan avustusvalmiuksia.

(4) Pelastuspalvelumekanismi todistaa näkyvällä tavalla Euroopan solidaarisuudesta varmistamalla oikea-aikainen käytännön osallistuminen katastrofien ennaltaehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen sekä avustustoimiin suurkatastrofin tapahtuessa ja sellaisen välittömästi uhatessa. Tämä päätös ei tästä syystä saisi vaikuttaa jäsenvaltioille sellaisten kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla kuuluviin keskinäisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jotka liittyvät tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin, eikä jäsenvaltioiden velvollisuuteen suojella ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta omalla alueellaan.

(5) Mekanismissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon asiaa koskeva unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sitoumukset, ja siinä olisi hyödynnettävä yhteisvaikutusta unionin asiaan liittyvien aloitteiden kanssa. Sellaisia ovat muun muassa Euroopan maanseurantaohjelma (GMES), elintärkeiden infrastruktuurien suojaamista koskeva Euroopan unionin ohjelma (EPCIP) ja yhteinen tietojenvaihtoympäristö.

(6) Mekanismin olisi sisällettävä yleiset poliittiset puitteet unionin katastrofiriskien ehkäisytoimia varten tavoitteena korkea suojelutaso ja hyvä katastrofien sietokyky ehkäisemällä tai vähentämällä katastrofien vaikutuksia ja edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria. Riskinhallintasuunnitelmat ovat olennaisen tärkeitä, jotta katastrofien hallintaan voidaan luoda yhtenäinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät ennaltaehkäisy-, valmius- ja avustustoimet. Tästä syystä mekanismiin olisi sisällytettävä yleiset puitteet niiden tiedoksiantoa ja toteuttamista varten.

(7) Ennaltaehkäisy on keskeisen tärkeää katastrofeilta suojelussa, ja se edellyttää lisätoimia, kuten 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyissä neuvoston päätelmissä ja komission tiedonannosta Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettava yhteisön lähestymistapa[23] 21 päivänä syyskuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa edellytetään.

(8) Kansalliseen riskienarviointityöhön pohjautuva EU:n tason yleiskatsaus riskeihin antaa lisäarvoa edistyneiden skenaarioiden tekemiseen ja valmiussuunnitteluun, jotta eurooppalaiset avustus-, valmius- ja ehkäisytoimet voidaan koordinoida parhaalla mahdollisella tavalla.

(9) Unionin olisi avustettava jäsenvaltioita edistämällä osaltaan havainto- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä, jotta jäsenvaltiot voisivat käynnistää katastrofiaputoimet mahdollisimman pienellä viiveellä ja tiedottaa vaarasta unionin kansalaisille. Näissä järjestelmissä olisi otettava huomioon olemassa olevat ja tulevat tietolähteet ja ‑järjestelmät, joihin niiden olisi myös perustuttava.

(10) Mekanismiin olisi sisällytettävä yleiset poliittiset puitteet, joiden tavoitteena on jatkuvasti parantaa pelastuspalvelujärjestelmien, niiden henkilöstön ja kansalaisten valmiustasoa unionissa. Tämä käsittää katastrofien ehkäisyä sekä valmius- ja avustustoimia koskevia koulutusohjelmia ja koulutusverkoston unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, kuten Euroopan katastrofihallintakoulutuksesta 14 päivänä marraskuuta 2008 tehdyissä neuvoston päätelmissä edellytetään.

(11) Muita valmistelutoimia ovat tarvittaviin lääkintäresursseihin liittyvän tiedon kerääminen ja kannustaminen uusien tekniikoiden käyttöön. Perussopimuksen 346 artiklan mukaisesti mitään jäsenvaltiota ei pitäisi velvoittaa antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

(12) Nopean pelastuspalvelutoiminnan valmiuden edistämiseksi jatketaan yhden tai usean jäsenvaltion resursseista koostuvien, täyteen yhteentoimivuuteen pyrkivien pelastuspalveluyksiköiden kehittämistä unionin tasolla. Yksiköt olisi organisoitava jäsenvaltioissa näiden johdossa ja määräysvallassa.

(13) Mekanismin olisi mahdollistettava avustustoimien käynnistäminen ja niiden koordinoinnin edistäminen. Tiiviimmän yhteistyön olisi perustuttava unionin rakenteeseen, johon kuuluu Euroopan hätäapukeskus, eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien valmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa, koulutetut asiantuntijat, komission hallinnoima yhteinen hätäviestintä- ja tietojärjestelmä ja jäsenvaltioiden yhteyspisteet. Sen olisi mahdollistettava tarkennettujen hätätilannetietojen kerääminen, tietojen jakaminen jäsenvaltioille ja pelastuspalvelutoimista saatujen kokemusten vaihtaminen.

(14) Jotta voitaisiin parantaa katastrofiapuoperaatioiden suunnittelua ja varmistaa keskeisten valmiuksien saatavuus, on välttämätöntä kehittää tärkeimpiä katastrofien lajeja varten viiteskenaarioita, kartoittaa jäsenvaltioissa käytettävissä olevat keskeiset valmiudet, kehittää valmiussuunnitelmia niiden käyttöönottoa varten ja kehittää eurooppalaisia hätäapuvalmiuksia jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien valmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa. Valmiussuunnittelua voitaisiin käyttää myös sen määrittämiseksi, onko jäsenvaltioissa käytettävissä olevissa pelastuspalvelu­valmiuksissa puutteita, jotka voitaisiin poistaa kehittämällä unionin tuella koko unionissa jaettavia valmiuksia.

(15) Unionin ulkopuolella toteutettavien katastrofiaputoimien osalta mekanismin olisi edistettävä ja tuettava jäsenvaltioiden ja unionin kokonaisuutena toteuttamia toimia kansainvälisen pelastuspalvelutyön johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyneillä Kansakunnilla on hätäaputoimien yleiskoordinoijan asema niissä kolmansissa maissa, joissa se on läsnä. Mekanismin puitteissa tarjottava pelastuspalveluapu olisi koordinoitava Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta käytettävissä olevien resurssien käyttö voitaisiin maksimoida ja jotta tarpeeton päällekkäisyys voitaisiin välttää. Yleisen koordinoinnin tukeminen edellyttää unionin pelastuspalvelutoimien tehostettua koordinointia mekanismin avulla, ja siten voidaan myös varmistaa, että unionin panos hätäaputoimiin on kattava. Suurkatastrofeissa, joissa apua annetaan sekä mekanismin kautta että humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96[24] nojalla, komissio varmistaa yhteisön kaikkien toimien tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen[25] mukaisesti.

(16) Riittävän kuljetuskaluston saatavuutta on parannettava, jotta nopean toimintavalmiuden kehittämistä voidaan tukea unionin tasolla. Unionin olisi tuettava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia helpottamalla jäsenvaltioiden kuljetuskaluston yhdistämistä sekä osallistumalla tarvittaessa lisäkaluston rahoitukseen tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(17) Avustustoimia olisi koordinoitava täysimääräisesti paikan päällä, jotta voidaan maksimoida niiden tehokkuus ja varmistaa kärsivien väestöjen avunsaanti. Komission olisi annettava asianmukaista logistista tukea paikalle lähetetyille asiantuntijaryhmille.

(18) Mekanismia olisi käytettävä myös unionin kansalaisille annettavan konsuliavun tukena kolmansissa maissa ilmenevissä vakavissa hätätilanteissa, jos jäsenvaltion konsuliviranomaiset sitä pyytävät omille kansalaisilleen tai jos johtava valtio tai apua koordinoiva jäsenvaltio sitä pyytää kaikille unionin kansalaisille. Johtavan valtion käsite olisi ymmärrettävä konsuliasioiden johtavan valtion käsitteen käyttöön ottamista koskevien Euroopan unionin ohjeiden mukaisesti[26].

(19) Silloin kun sotilaallisten valmiuksien käyttö pelastuspalveluoperaatioiden tukena katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, sotilaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi noudatettava yksityiskohtaisia menettelytapoja, menettelyjä ja perusteita, jotka neuvosto tai sen toimivaltaiset elimet vahvistavat, jotta mekanismin käytettävissä olisi sotilaallisia valmiuksia siviiliväestön suojelemiseksi.

(20) Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä olevien Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden, Euroopan unioniin liittyvien valtioiden, ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden olisi voitava osallistua mekanismin toimintaan.

(21) Jotta tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano voitaisiin varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:0 182/2011[27] mukaisesti, erityisesti tarkastelumenettelyn mukaisesti.

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla ottaen huomioon hyödyt, jotka mekanismin toiminnasta saadaan ihmishenkien säästämisen ja vahinkojen vähentämisen kannalta. Jos vakavasta hätätilanteesta kärsivän jäsenvaltion toimintavalmiudet eivät ole riittävät, kyseisen jäsenvaltion olisi voitava pyytää yhteisön mekanismista täydennystä sen omille pelastuspalvelu- ja muille hätäapuresursseille. Unioni voi tämän vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(23) Tämä päätös ei vaikuta vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1717/2006[28] [saatettava ajan tasalle ajanjakson 2014–2020 osalta sen jälkeen, kun säädös on annettu] soveltamisalaan kuuluviin toimiin, yhteisön toimintaohjelmia terveyden alalla koskevan yhteisön lainsäädännön perusteella toteutettuihin kansanterveyttä koskeviin toimenpiteisiin eikä yhteisön toimintaohjelmasta kuluttajapolitiikan alalla (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1926/2006/EY[29] [saatettava ajan tasalle ajanjakson 2014–2020 osalta sen jälkeen, kun säädös on annettu] perusteella toteutettuihin kuluttajansuojatoimenpiteisiin.

(24) Yhtenäisyyden vuoksi sellaisten toimien, jotka kuuluvat terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa 12 päivänä helmikuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/124/EY, Euratom[30] [saatettava ajan tasalle ajanjakson 2014–2020 osalta sen jälkeen, kun säädös on annettu] soveltamisalaan tai jotka liittyvät lain ja järjestyksen ylläpitoon ja sisäisen turvallisuuden turvaamiseen, ei pitäisi kuulua tämän päätöksen soveltamisalaan. Tätä päätöstä ei sovelleta humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96[31] soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

(25) Tämän päätöksen säännökset eivät saisi vaikuttaa sellaisten Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti annettavien oikeudellisesti sitovien säädösten antamiseen, joissa säädetään erityisistä hätätoimenpiteistä ydin- tai säteilyhätätilan yhteydessä.

(26) Terroritekojen ja ydin- tai säteilyonnettomuuksien aiheuttamissa katastrofeissa mekanismin olisi katettava ainoastaan pelastuspalvelun alaan kuuluvat valmius- ja avustustoimet.

(27) Tämä päätös koskee myös meren pilaantumisen ehkäisyn, torjuntavalmiuksien ja torjunnan alalla toteutettavia toimia, lukuun ottamatta toimia, jotka kuuluvat Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 [saatettava ajan tasalle sen jälkeen, kun uusi säädös on annettu] soveltamisalaan.

(28) Jotta komissio voi varmistaa tämän päätöksen täytäntöönpanon, komissio voi rahoittaa sellaisia valmistelu, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

(29) Kustannusten korvaaminen, julkisten hankintasopimusten tekeminen ja avustusten myöntäminen pelastuspalvelun rahoitusvälineestä olisi toteutettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[32] (varainhoitoasetuksen) mukaisesti. Pelastuspalvelualan toimien erikoisluonteen takia on asianmukaista säätää, että avustuksia voidaan antaa myös yksityisoikeudellisille henkilöille. On myös tärkeää, että varainhoitoasetuksen sääntöjä noudatetaan erityisesti asetuksen mukaisten taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden osalta.

(30) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. Sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisin perimiseksi on toteutettava tarvittavat toimet Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[33], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[34] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[35] mukaisesti.

(31) Tässä päätöksessä vahvistetaan ajanjaksolle 2014–2020 rahoitusohje, jota budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta 2012 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [17] kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Rahoitusohjeen mukainen määrä rahoitetaan osittain vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen otsakkeesta 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” ja osittain otsakkeesta 4 ”Globaali Eurooppa”.

(32) Tämän päätöksen rahoitussäännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen, koska ne liittyvät vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

Tavoite, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Yleistavoite ja aihe

1. Unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä ’mekanismi’, tarkoituksena on tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelualalla, jotta voitaisiin tehostaa järjestelmiä, joiden tavoitteena on luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy ja niihin valmistautuminen sekä avustustoimet.

2. Mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden sekä kulttuuriperinnön suojelun sekä unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, terroriteot, teknologian aiheuttamat onnettomuudet ja säteilyonnettomuudet sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantuminen ja akuutit terveysuhat mukaan luettuina.

3. Unionin toimilla tehostetaan jäsenvaltioiden kykyä ehkäistä suurkatastrofeja, valmistautua niihin ja antaa hätäapua ja minimoidaan siten ihmishenkien menetykset ja aineelliset tappiot. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

4. Tässä päätöksessä annetaan mekanismia koskevat yleiset säännöt ja sen mukaisesti annettavaa rahoitustukea koskevat säännöt.

5. Mekanismi ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen suojella omalla alueellaan ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta katastrofeilta ja varustaa valmiusjärjestelmänsä riittävin resurssein, jotta ne voivat selviytyä riittävän hyvin laajamittaisista katastrofeista, joita voidaan kohtuudella ennakoida tapahtuvaksi ja joihin voidaan valmistautua.

6. Mekanismi ei vaikuta unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön voimassa olevan asiaan liittyvän lainsäädännön tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin.

7. Tätä päätöstä ei sovelleta toimiin, jotka on toteutettu [asetuksen (EY) N:o 1717/2006, asetuksen (EY) N:o 1257/96, asetuksen (EY) N:o 1406/2002 ja terveyden, sisäasioiden ja oikeuden alan toimintaohjelmia koskevan unionin lainsäädännön] mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä päätöstä sovelletaan kaikenlaisten katastrofien ehkäisy- ja valmiustoimenpiteisiin unionissa ja 28 artiklassa tarkoitetuissa maissa.

2. Tätä päätöstä sovelletaan toimiin, joilla annetaan apua suurkatastrofien välittömiin haitallisiin seurauksiin katastrofin luonteesta riippumatta unionissa ja sen ulkopuolella, jos apua on pyydetty tämän päätöksen mukaisesti.

3. Tässä päätöksessä otetaan huomioon unionin eristyneiden, syrjäisimpien ja muiden alueiden tai saarien erityistarpeet katastrofitilanteissa.

3 artikla

Erityistavoitteet

1. Mekanismin avulla tuetaan, koordinoidaan ja täydennetään tiivistä yhteistyötä unionin ja jäsenvaltioiden välillä seuraavien erityistavoitteiden saavuttamiseksi:

(a) saavuttaa katastrofeja vastaan korkea suojelun taso ehkäisemällä tai vähentämällä niiden vaikutuksia ja edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria;

(b) tehostaa unionin valmiustilaa toimia katastrofeissa;

(c) edistää nopeita ja tehokkaita hätäaputoimia suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa.

2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä arvioidaan indikaattoreilla, jotka koskevat muun muassa seuraavia:

(a) edistys katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, joilla on 4 artiklassa tarkoitettu katastrofiriskien hallintasuunnitelma;

(b) edistys katastrofeihin valmistautumisen tason kohottamisessa mitattuna mekanismin mukaisesti hätäaputoimiin käytettävissä olevien avustusvalmiuksien määrällä ja niiden yhteentoimivuusasteella;

(c) edistys katastrofien avustustoimien tehostamisessa mitattuna mekanismin puitteissa toteutettujen avustustoimien nopeudella ja koordinaatioasteella ja annetun avun riittävyydellä kentän tarpeisiin.

Indikaattoreita käytetään soveltuvin osin suorituksen seurantaan, arviointiin ja tarkasteluun.

4 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. ”katastrofilla” tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen;

2. ”suurkatastrofilla” tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen ja jonka johdosta voidaan esittää mekanismin puitteissa annettavaa apua koskeva pyyntö;

3. ”avustustoimilla” tarkoitetaan toimia, jotka toteutetaan mekanismin puitteissa suurkatastrofin aikana tai sen jälkeen sen välittömien haitallisten vaikutusten torjumiseksi;

4. ”valmiudella” tarkoitetaan henkilöiden ja tarvikkeiden valmiina olemista ja ennalta toteutettuihin toimiin perustuvaa kykyä varmistaa nopeat ja tehokkaat avustustoimet hätätilanteessa;

5. ”ennaltaehkäisyllä” tarkoitetaan toimia, joilla on tarkoitus vähentää riskejä tai estää katastrofeista ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja;

6. ”ennakkovaroituksella” tarkoitetaan oikea-aikaista ja tehokasta tiedottamista, jonka ansiosta voidaan toteuttaa toimia riskien välttämiseksi tai vähentämiseksi ja varmistaa valmius tehokkaisiin avustustoimiin;

7. ”yksiköllä” tarkoitetaan etukäteen määriteltyä jäsenvaltion voimavarojen omavaraista ja itsenäistä, tehtävä- ja tarvelähtöistä järjestämistä tai jäsenvaltioiden liikkuvaa operatiivista ryhmää, jolla on tarvittava henkilöstö ja materiaali ja joka voidaan luokitella sen toimintaedellytysten perusteella tai niiden tehtävien perusteella, jotka se pystyy suorittamaan;

8. ”riskinarvioinnilla” tarkoitetaan kattavaa eri alojen välistä prosessia, jossa riskit tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan kansallisia tasoarviointeja varten;

9. ”riskinhallintasuunnitelmalla” tarkoitetaan jäsenvaltion valmistelemaa suunnitteluvälinettä, jonka avulla ennakoidaan riskejä, arvioidaan niiden vaikutuksia ja kehitetään, valitaan ja toteutetaan toimenpiteitä riskien ja niiden vaikutusten vähentämiseksi, niihin mukautumiseksi ja niiden lievittämiseksi kustannustehokkaasti sekä luodaan puitteet eri alojen tai vaarakohtaisten riskinhallintavälineiden integroimiseksi yhteiseen kokonaissuunnitelmaan;

10. ”isäntävaltion tuella” tarkoitetaan apua vastaanottavan valtion ja kauttakulkuvaltioiden valmius- ja avustusvaiheessa toteuttamia toimia ennakoitavien esteiden poistamiseksi kansainvälisen avun toimittamiselta ja käytöltä;

11. ”avustusvalmiudella” tarkoitetaan apua, jota voidaan pyynnöstä antaa mekanismin välityksellä, myös yksikköjä, laitteita, avustustarvikkeita, asiantuntemusta ja palveluja.

II luku

Ennaltaehkäisy

5 artikla

Ennaltaehkäisytoimet

Ennaltaehkäisyn tavoitteiden ja toimien toteuttamiseksi komissio

(a) toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamiseksi;

(b) tukee ja edistää jäsenvaltioiden riskinarviointia ja riskien kartoittamista;

(c) laatii ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle yleiskatsauksen niistä luonnon ja ihmisen aiheuttamista riskeistä, joita unioni voi kohdata ottaen huomioon tulevan ilmastonmuutoksen vaikutuksen;

(d) edistää ja tukee jäsenvaltioiden riskinhallintasuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa muun muassa antamalla ohjeita niiden sisällöstä ja antamalla tarvittaessa riittäviä kannustimia;

(e) lisää tietoisuutta riskien ehkäisemisen tärkeydestä ja tukee jäsenvaltioita julkisissa tiedotus-, koulutus- ja valistustoimissa;

(f) tukee jäsenvaltioita ja 28 artiklassa tarkoitettuja kolmansia maita suurkatastrofien ehkäisyssä;

(g) toteuttaa muita ennaltaehkäisytehtäviä, joita tarvitaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.

6 artikla

Riskinhallintasuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riskinhallintasuunnitelmansa tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi mekanismin puitteissa.

2. Riskinhallintasuunnitelmassa on otettava huomioon kansalliset riskinarvioinnit ja muut asiaan liittyvät riskinarvioinnit, ja sen on oltava johdonmukainen muiden kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa.

3. Jäsenvaltioiden on viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä varmistettava, että niiden riskinhallintasuunnitelmat ovat valmiita ja että ne on toimitettu komissiolle ajantasaisessa muodossa.

III luku

Valmius

7 artikla

Komission yleiset valmiustoimet

Komissio toteuttaa seuraavat valmiustoimet:

(a) perustaa Euroopan hätäapukeskuksen ja hallinnoi sitä varmistamalla sen olevan toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja palvelevan jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin toimintaa varten;

(b) hallinnoi yhteistä hätäviestintä- ja tietojärjestelmää (CECIS) tiedonvälityksen ja tietojen jakamisen mahdollistamiseksi Euroopan hätäapukeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden välillä;

(c) edistää katastrofien havaitsemis-, ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien kehittämistä, jotta nopeat avustustoimet ovat mahdollisia ja jotta järjestelmät saadaan linkitettyä toisiinsa sekä Euroopan hätäapukeskukseen ja yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään. Näissä järjestelmissä on otettava huomioon olemassa olevat ja tulevat tieto-, seuranta- ja havaintolähteet ja ‑järjestelmät, joihin niiden olisi myös perustuttava;

(d) luo valmiuden ja pitää yllä valmiutta koota ja lähettää mahdollisimman nopeasti paikalle asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävänä on

– arvioida apua pyytävän valtion tarpeita,

– edistää tarvittaessa hätäapuoperaatioiden koordinointia paikan päällä ja pitää tarvittaessa ja soveltuvin osin yhteyttä apua pyytävän valtion toimivaltaisiin viranomaisiin,

– tukea apua pyytävää valtiota antamalla ennaltaehkäisy-, valmius- tai avustustoimia koskevaa asiantuntija-apua;

(e) luo valmiuden ja pitää yllä valmiutta antaa logistista tukea ja apua asiantuntijaryhmille, yksiköille ja muille mekanismin puitteissa käyttöön otetuille avustusvalmiuksille sekä muille toimijoille kentällä;

(f) avustaa jäsenvaltioita sijoittamaan ennakoivasti hätäapuresursseja logistisiin keskuksiin unionin sisällä;

(g) toteuttaa muita mekanismin kannalta tarpeellisia tuki- ja täydennystoimenpiteitä, jotta 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainittu tavoite voidaan saavuttaa.

8 artikla

Yksiköt

1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä kehittämään yksiköitä, jotka palvelevat mekanismin puitteissa erityisesti ensisijaisia avustus- tai tukitarpeita.

2. Yksiköt muodostetaan yhden tai useamman jäsenvaltion resursseista.

Yksiköiden on voitava suorittaa ennalta määriteltyjä tehtäviä avustustoiminnan aloilla hyväksyttyjen kansainvälisten ohjeiden mukaisesti, ja siitä syystä ne on voitava lähettää paikalle hyvin lyhyellä varoitusajalla ja niiden on pystyttävä työskentelemään omavaraisesti ja itsenäisesti tietyn ajanjakson ajan.

Yksiköiden on toimittava yhteen muiden yksiköiden kanssa. Yksiköille on annettava koulutusta ja harjoitusta yhteentoimivuusvaatimuksen täyttämiseksi, ja ne asetetaan niiden toiminnasta vastuussa olevan henkilön alaisuuteen.

Yksiköiden on voitava antaa tukea muille unionin elimille ja/tai kansainvälisille instituutioille, erityisesti Yhdistyneille Kansakunnille.

3. Komissio tukee yksiköiden yhteentoimivuuden parantamiseen tähtäävää työtä ottamalla huomioon parhaat toimintatavat jäsenvaltioissa ja kansainvälisellä tasolla.

9 artikla

Jäsenvaltioiden yleiset valmiustoimet

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä etukäteen toimivaltaisista yksiköistään ja erityisesti pelastuspalvelun tai muista hätäapuyksiköistään ne yksiköt tai muut valmiudet, jotka voivat olla käytettävissä avustustoimiin tai jotka voidaan koota erittäin lyhyellä varoitusajalla ja lähettää paikalle yleensä 12 tunnin kuluessa avunpyynnön esittämisestä. Niiden on otettava huomioon, että yksikön tai muun valmiuden kokoonpano voi riippua suurkatastrofin lajista ja siihen liittyvistä erityistarpeista.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä etukäteen asiantuntijat, jotka voidaan lähettää paikalle osana 7 artiklan d alakohdassa tarkoitettuja asiantuntijaryhmiä.

3. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava mahdollisuuksia tarjota tarvittaessa myös muunlaista toimivaltaisista yksiköistä mahdollisesti saatavaa apua, kuten erikoishenkilöstöä ja laitteita, joita tarvitaan tietyntyyppisessä katastrofissa, myös 16 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi, sekä tiedusteltava valtioista riippumattomilta järjestöiltä ja muilta alan organisaatioilta resursseja, joita ne voisivat toimittaa.

4. Jäsenvaltiot voivat asianmukaiset turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen antaa tietoja sotilaallisista valmiuksista, joita voitaisiin käyttää mekanismin puitteissa äärimmäisenä keinona osana pelastuspalveluapua, kuten kuljetuksissa tai logistisena tai lääketieteellisenä tukena.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiantuntijoista, yksiköistä ja muusta avustustoiminnan tuesta ja saatettava tarvittaessa tiedot viipymättä ajan tasalle.

6. Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspisteet ja ilmoitettava ne komissiolle.

7. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet, jotta muista jäsenvaltioista saatavalle avulle varmistetaan isäntävaltion tuki.

8. Jäsenvaltioiden on toteutettava halutessaan komission tuella toimenpiteet, joita tarvitaan niiden tarjoaman pelastuspalveluavun nopean kuljetuksen varmistamiseksi.

10 artikla

Operaatioiden suunnittelu

1. Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä mekanismin puitteissa toteutettavien avustusoperaatioiden suunnittelun parantamiseksi. Tätä varten

(a) komissio tuottaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa unionissa ja sen ulkopuolella tapahtuvia katastrofeja koskevia viiteskenaarioita ottamalla huomioon 6 artiklassa tarkoitetut riskinhallintasuunnitelmat;

(b) jäsenvaltioiden on nimettävä ja kartoitettava keskeiset olemassa olevat valmiudet, joita voidaan käyttää skenaarioiden mukaisiin avustustoimiin mekanismin puitteissa, ja ilmoitettava ne komissiolle;

(c) komissio kehittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa valmiussuunnitelmat näiden valmiuksien käyttöönottoa varten myös kuljetuksen osalta ja tarkistaa niitä hätätilanteista ja harjoituksista saatavien kokemusten pohjalta.

2. Komissio ja jäsenvaltiot määrittävät luontoissuorituksina annettavan avun sekä unionin ja jäsenvaltioiden antaman humanitaarisen avun rahoituksen yhteisvaikutuksen suunnitellessaan avustusoperaatioita unionin ulkopuolella ja varmistavat yhteisvaikutuksen toteutumisen.

11 artikla

Eurooppalaiset hätäapuvalmiudet

1. Perustetaan eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa.

2. Komissio määrittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viiteskenaarioiden pohjalta eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin tarvittavien valmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’.

3. Komissio määrittää eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sidottavien valmiuksien laatuvaatimukset. Jäsenvaltiot vastaavat niiden laadun varmistamisesta.

4. Komissio laatii jäsenvaltioiden eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön antamia valmiuksia varten hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin ja hallinnoi sitä.

5. Jäsenvaltiot nimeävät ja rekisteröivät vapaaehtoisesti valmiudet, jotka ne sitovat eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön. Kahden tai useamman jäsenvaltion tarjoamien monikansallisten yksikköjen rekisteröinnistä huolehtivat kaikki asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä.

6. Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröidyt valmiudet ovat käytettävissä hätäapuoperaatioihin mekanismin puitteissa Euroopan hätäapukeskuksen kautta esitetystä komission pyynnöstä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman nopeasti, jos on olemassa pakottavia syitä, jotka estävät niitä antamasta valmiuksiaan käyttöön tietyssä hätätilanteessa.

7. Jos valmiudet otetaan käyttöön, ne pysyvät jäsenvaltioiden määräysvallassa ja ohjauksessa. Komissio varmistaa eri valmiuksien koordinoinnin Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä. Valmiudet ovat käytettävissä jäsenvaltioiden kansallisiin tarkoituksiin silloin, kun niitä ei ole otettu käyttöön operaatioihin mekanismin puitteissa.

8. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien avustustoimilla on asianmukainen näkyvyys.

12 artikla

Puutteet valmiuksissa

1. Komissio seuraa edistystä valmiustavoitteiden saavuttamisessa ja yksilöi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa olevat puutteet.

2. Komissio tukee jäsenvaltioita valmiuksissa olevien puutteiden poistamisessa soveltuvimmalla ja mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla muun muassa

(a)     tukemalla halukkaita jäsenvaltioita niiden avustusvalmiuksien kehittämisessä, joita eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista ei ole lainkaan tai riittävästi saatavissa; tai

(b)     kehittämällä avustusvalmiuksia unionin tasolla, jos se on kustannustehokkainta, yhteiseksi puskuriksi yhteisiä riskejä vastaan.

3. Asianomaiset jäsenvaltiot määräävät tämän artiklan mukaisesti kehitetyistä valmiuksista ja hallinnoivat niitä. Komissio laatii komission ja asianomaisten jäsenvaltioiden välisiä sopimuksia varten sopimusmallit. Valmiuksia hallinnoivat jäsenvaltiot ovat vastuussa niiden rekisteröinnistä kansallisten menettelyjen mukaisesti.

4. Valmiudet ovat osa eurooppalaisia hätäapuvalmiuksia. Ne ovat käytettävissä hätäapuoperaatioihin mekanismin puitteissa Euroopan hätäapukeskuksen kautta esitetystä komission pyynnöstä. Valmiudet ovat käytettävissä niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden kansallisiin tarkoituksiin silloin, kun niitä ei ole otettu käyttöön mekanismin puitteissa.

5. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että tämän artiklan mukaisesti kehitetyillä valmiuksilla on asianmukainen näkyvyys.

6. Komissio tiedottaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistyksestä, jota on saavutettu valmiustavoitteiden suhteen, ja puutteista, joita eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa edelleen on.

7. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksiä antamalla määritellä näiden valmiuksien kehittämistä, hallintoa, ylläpitoa ja niiden saattamista kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön mekanismin välityksellä koskevat

(a) menettelytavat, joilla jäsenvaltioita tuetaan niiden avustusvalmiuksien kehittämisessä, joita eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista ei ole lainkaan tai riittävästi saatavissa;

(b) menettelytavat, joilla kehitetään avustusvalmiuksia unionin tasolla yhteiseksi puskuriksi yhteisiä riskejä vastaan;

(c) menettelytavat, joilla a ja b alakohdassa mainittuja valmiuksia hallinnoidaan ja niitä pidetään yllä;

(d) menettelytavat, joilla a ja b alakohdassa mainitut valmiudet annetaan kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön mekanismin välityksellä.

8. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

13 artikla

Koulutus, kokemusten hyödyntäminen ja osaamisen jakaminen

1. Komissio suorittaa seuraavat tehtävät koulutuksen, kokemusten hyödyntämisen ja osaamisen jakamisen alalla:

(a) perustaa katastrofien ehkäisyä, niihin valmistautumista ja avustustoimintaa koskevan koulutusohjelman ja koulutusverkoston pelastuspalveluhenkilöstölle ja muulle hätäavun hallintohenkilöstölle, jotta koordinoinnin yhteensopivuutta sekä yksiköiden ja muiden 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettujen valmiuksien keskinäistä täydentävyyttä voidaan tehostaa ja 7 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden pätevyyttä voidaan lisätä. Ohjelmaan sisältyy yhteisiä kursseja ja harjoituksia sekä asiantuntijavaihtojärjestelmä, jossa henkilöitä voidaan lähettää komennukselle muihin jäsenvaltioihin;

(b) kehittää unionin ja kansainväliseen pelastuspalvelukoulutukseen liittyviä ohjeita, myös ennaltaehkäisyä, valmistautumista ja avustustoimintaa koskevaa koulutusta varten;

(c) järjestää ja tukee ennaltaehkäisyn, valmistautumisen ja avustustoiminnan keskeisiä näkökohtia käsitteleviä työpajoja, seminaareja ja pilottihankkeita;

(d) perustaa ohjelman, jotta mekanismin puitteissa järjestetyistä avustustoimista, harjoituksista ja koulutuksesta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös ennaltaehkäisyyn, valmistautumiseen ja avustustoimintaan liittyvien näkökohtien osalta, sekä levittää tietoa kokemuksista ja toteuttaa tarvittaessa kokemusten myötä saadut opit;

(e) kannustaa uuden tekniikan käyttöönottoon ja käyttöön mekanismin puitteissa.

2. Komissio voi jäsenvaltion, kolmannen maan, Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestön pyynnöstä tukea ehkäisy- ja valmiustoimenpiteitä koskevaa neuvontaa lähettämällä asiantuntijaryhmän paikalle.

IV luku

Avustustoimet

14 artikla

Suurkatastrofeista ilmoittaminen unionissa

1. Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, jäsenvaltion, jossa katastrofi on tapahtunut tai todennäköisesti tapahtuu, on viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle ja mahdollisesti vahinkoa kärsiville jäsenvaltioille.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos ilmoitusvelvollisuudesta on jo huolehdittu asiaa koskevan unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön lainsäädännön tai voimassa olevan kansainvälisen sopimuksen mukaan.

2. Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, joka voi johtaa yhden tai useamman jäsenvaltion esittämään avunpyyntöön, sen jäsenvaltion, jossa hätätilanne on syntynyt tai todennäköisesti syntyy, on viipymättä ilmoitettava komissiolle, kun Euroopan hätäapukeskuksen kautta välitettävä avunpyyntö on ennakoitavissa, jotta komissio voi tarvittaessa ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja käynnistää toimivaltaisten yksikköjensä toiminnan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on soveltuvin osin tehtävä yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta.

15 artikla

Suurkatastrofien avustustoimet unionissa

1. Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, jäsenvaltio voi pyytää apua Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen.

2. Lisääntyneen riskin tilanteessa jäsenvaltio voi pyytää apua myös avustusvalmiuksien väliaikaisen ennakoivan sijoittamisen muodossa.

3. Saatuaan avunpyynnön komissio tarvittaessa ja viipymättä

(a) toimittaa pyynnön edelleen muiden jäsenvaltioiden yhteyspisteille;

(b) kerää katastrofia koskevia vahvistettuja tietoja ja jakaa ne jäsenvaltioille;

(c) ehdottaa avustussuunnitelmaa kentällä todettujen tarpeiden ja ennalta kehitettyjen valmiussuunnitelmien perusteella ja pyytää jäsenvaltioita antamaan suunnitelman mukaisesti käyttöön tiettyjä valmiuksia eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista;

(d) edistää muualta kuin eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista saatavien avustusryhmien, asiantuntijoiden, yksiköiden ja avustustoimien tuen liikkeelle saamista;

(e) toteuttaa muita tehtäviä, joita tarvitaan 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.

4. Jäsenvaltion, jolle avunpyyntö esitetään, on viipymättä määritettävä, pystyykö se antamaan tarvittavaa apua, ja tiedotettava siitä apua pyytävälle jäsenvaltiolle yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta ilmoittamalla samalla mahdollisesti antamansa avun laajuus ja ehdot. Euroopan hätäapukeskus tiedottaa asiasta jäsenvaltioille.

5. Apua pyytävä jäsenvaltio on vastuussa avustustoimien johtamisesta. Apua pyytävän jäsenvaltion viranomaisten on laadittava ohjeet ja tarvittaessa määritettävä avustusyksiköille tai muille valmiuksille osoitettavien tehtävien rajat. Tehtävien suorittamisen yksityiskohdat ovat apua antavan jäsenvaltion nimittämän vastuuhenkilön vastuulla. Apua pyytävä jäsenvaltio voi myös pyytää asiantuntijaryhmän lähettämistä tukemaan sen arviointia, helpottamaan (jäsenvaltioiden ryhmien välistä) koordinointia paikalla, antamaan teknistä neuvontaa tai tukemaan tarvittaessa muiden tehtävien suorittamista.

6. Apua pyytävän jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet, jotta vastaanotettavalle avulle varmistetaan isäntävaltion tuki.

16 artikla

Johdonmukaisuuden lisääminen unionin ulkopuolella toteutettavissa suurkatastrofien avustustoimissa

1. Jos unionin ulkopuolella tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, siitä kärsivä maa, Yhdistyneet Kansakunnat tai sen erityisjärjestö taikka alalla toimiva kansainvälinen organisaatio voi pyytää apua Euroopan hätäapukeskuksen kautta.

2. Komissio tukee avun toimittamisen johdonmukaisuutta seuraavin toimin:

(a) se pitää yllä jatkuvaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden yhteyspisteiden kanssa sen varmistamiseksi, että eurooppalaisen hätäavun panos mekanismin kautta on avustustoimien kokonaisuuden kannalta tehokas ja johdonmukainen, erityisesti

– tiedottamalla jäsenvaltioille viipymättä kaikista avunpyynnöistä,

– tukemalla yhteistä tilanne- ja tarvearviointia, antamalla teknistä neuvontaa ja/tai edistämällä avun koordinointia paikan päällä asiantuntijaryhmän avulla,

– jakamalla asiaankuuluvat arvioinnit ja analyysit kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa,

– laatimalla yleiskatsauksen jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden tarjoamasta avusta,

– antamalla neuvontaa tarvittavan avun muodosta sen varmistamiseksi, että tarjottu apu vastaa tarvearviointeja,

– auttamalla avun toimittamiseen esimerkiksi kauttakulun ja tullin alalla liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemisessa;

(b) se ehdottaa välittömästi avustussuunnitelmaa kentällä todettujen tarpeiden ja ennalta kehitettyjen valmiussuunnitelmien perusteella ja pyytää jäsenvaltioita antamaan suunnitelman mukaisesti käyttöön tiettyjä valmiuksia eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista;

(c) se pitää yllä yhteyttä vahinkoa kärsineeseen maahan ja selvittää teknisiä yksityiskohtia, kuten avun täsmällistä tarvetta, tarjousten hyväksyntää ja käytännön järjestelyjä avun paikallisessa vastaanottamisessa ja jakelussa;

(d) se pitää yhteyttä Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaarisen avun koordinointitoimistoon (OCHA) ja muihin asiaankuuluviin toimijoihin, jotka osallistuvat avustustoimien kokonaisuuteen, tai tekee yhteistyötä niiden kanssa, jotta voidaan maksimoida avun yhteisvaikutus, etsiä toisiaan täydentäviä toimintoja ja välttää päällekkäisyyksiä ja puutteita;

(e) se pitää yhteyttä kaikkiin asiaankuuluviin toimijoihin erityisesti mekanismin puitteissa toteutetun avustustoimen lopetusvaiheessa, jotta sujuva tehtävien siirto helpottuisi.

3. Komissio ilmoittaa mekanismin käyttöönoton yhteydessä asiasta Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jotta pelastuspalveluoperaatio ja unionin yleiset suhteet vahinkoa kärsineeseen maahan olisivat johdonmukaisia, sanotun vaikuttamatta komission tehtävään sellaisena kuin se on määritelty 2 kohdassa ja ottaen huomioon mekanismin kautta annettavan operatiivisen avun pakottavan kiireellisyyden.

4. Paikan päällä varmistetaan tarvittaessa yhteydenpito unionin edustustoon, jotta tämä voi helpottaa yhteyksiä vahinkoa kärsineen valtion hallitukseen. Tarvittaessa unionin edustusto antaa logistista tukea 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuille pelastuspalvelun asiantuntijaryhmille.

5. Jäsenvaltion, jolle avunpyyntö esitetään, on viipymättä määritettävä, pystyykö se antamaan tarvittavaa apua, ja tiedotettava siitä Euroopan hätäapukeskukselle yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta ilmoittamalla samalla mahdollisesti antamansa avun laajuus ja ehdot. Euroopan hätäapukeskus tiedottaa asiasta jäsenvaltioille.

6. Tämän artiklan mukaiset avustustoimet voidaan toteuttaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen organisaation johtamaan avustustoimeen. Unionin koordinointi integroidaan täysin OCHA:n yleisen koordinoinnin kanssa, mikäli OCHA on läsnä, ja sen johtoasemaa kunnioitetaan.

7. Mekanismista voidaan myös tukea konsuliviranomaisten unionin kansalaisille antamaa apua kolmansissa maissa tapahtuvien suurkatastrofien yhteydessä, jos sitä pyytävät

(a) jäsenvaltion konsuliviranomaiset omille kansalaisilleen;

(b) johtava valtio tai apua koordinoiva jäsenvaltio kaikille unionin kansalaisille.

Tukea voidaan erityisesti tarvittaessa pyytää vailla edustusta oleville unionin kansalaisille neuvoston direktiivin 2012/X/EU[36] mukaisesti.

8. Tarvittaessa komissio voi tapauskohtaisesti suorittaa lisätehtäviä johdonmukaisuuden varmistamiseksi avun toimittamisessa.

9. Mekanismin välityksellä tapahtuva koordinointi ei vaikuta jäsenvaltioiden ja vahinkoa kärsineen maan kahdenvälisiin yhteyksiin eikä yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja Yhdistyneiden Kansakuntien välillä. Näitä kahdenvälisiä yhteyksiä voidaan käyttää myös edistämään mekanismin välityksellä tapahtuvaa koordinointia.

10. Tässä artiklassa tarkoitettu komission tehtävä ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä niiden vastuuseen omista avustusryhmistään, yksiköistään ja muusta tuesta, sotilaalliset valmiudet mukaan luettuina. Komission johdonmukaisuuden edistämiseksi tarjoama tuki ei etenkään merkitse määräysten antamista jäsenvaltioiden avustusryhmille, yksiköille ja muulle tuelle, jota voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisesti keskushallinnon tasolla ja paikan päällä suoritetun koordinoinnin mukaisesti.

11. Yhteisvaikutusta muiden unionin välineiden kanssa ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa pyritään tavoittelemaan.

12. Jäsenvaltiot, jotka antavat 1 kohdassa tarkoitettua hätäapua, pitävät Euroopan hätäapukeskuksen ajan tasalla kaikista toimistaan.

13. Mekanismin välityksellä avustustoimeen paikalla osallistuvat jäsenvaltioiden ryhmät ja yksiköt pitävät tiivistä yhteyttä Euroopan hätäapukeskukseen ja 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin, paikalla oleviin asiantuntijaryhmiin.

17 artikla

Paikalla annettava tuki

1. Komissio voi 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ennaltaehkäisyä ja valmistautumista koskevan asiantuntemuspyynnön perusteella valita, nimittää ja lähettää paikalle jäsenvaltioiden, komission sekä unionin muiden yksiköiden ja erillisvirastojen, OCHA:n tai muiden kansainvälisten organisaatioiden tarjoamista asiantuntijoista koostuvan asiantuntijaryhmän, jonka kokoonpano riippuu tehtävän erikoisluonteesta unionissa tapahtuneen suurkatastrofin yhteydessä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös, jos komissio tukee yhteistä tilanne- ja tarvearviointia ja/tai edistää avun koordinointia paikalla lähettämällä paikalle 16 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun asiantuntijaryhmän.

3. Asiantuntijoiden valinta- ja nimitysmenettely on seuraava:

(a) Jäsenvaltiot nimeävät omalla vastuullaan asiantuntijat, jotka voidaan lähettää osallistumaan asiantuntijaryhmiin.

(b) Komissio valitsee asiantuntijat ja ryhmien johtajan asiantuntijoiden pätevyyden ja kokemuksen perusteella, mekanismia koskevan koulutuksen taso sekä mekanismin puitteissa toteutetuista aiemmista tehtävistä ja muusta kansainvälisestä hätäaputyöstä saatu kokemus mukaan luettuina. Valinta perustuu myös muihin perusteisiin, kuten kielitaitoon, jotta voidaan varmistaa, että ryhmällä on kokonaisuudessaan käytettävissä kussakin tilanteessa tarvittavat taidot.

4. Jos asiantuntijaryhmiä lähetetään paikalle, niiden on edistettävä jäsenvaltioiden avustusryhmien välistä koordinointia ja pidettävä yhteyttä apua pyytävän valtion toimivaltaisiin viranomaisiin. Euroopan hätäapukeskus pitää tiivistä yhteyttä asiantuntijaryhmiin ja antaa niille ohjeita sekä logistista ja muuta tukea.

5. Tarvittaessa komissio voi antaa logistista tukea ja avustusvalmiuksia asiantuntijaryhmien, jäsenvaltioiden yksiköiden ja muiden mekanismin puitteissa käyttöön otettujen avustusvalmiuksien tueksi.

18 artikla

Kuljetukset

1. Komissio voi tukea jäsenvaltioita tarvittavien tarvike- ja kuljetusresurssien saamiseksi seuraavasti:

(a) tiedon antaminen ja jakaminen tarvike- ja kuljetusresursseista, joita jäsenvaltiot voivat antaa käyttöön, jotta tarvike- ja kuljetusresurssien kokoamista voidaan helpottaa;

(b) jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten kuljetusresurssien yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, myös kaupallisilta markkinoilta, ja niiden käyttöön saannin edistäminen;

(c) jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, myös kaupallisilta markkinoilta;

2. Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetusresursseja tarjoamalla lisäkuljetusresursseja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi suurkatastrofeissa.

V LUKU

Rahoitussäännökset

19 artikla

Budjettivarat

1. Rahoitusohje tämän päätöksen täytäntöönpanoon kaudella 2014–2020 on 513 000 000 euroa käypinä hintoina.

Rahoituskehyksen otsakkeesta 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” otetaan 276 000 000 euroa käypinä hintoina ja otsakkeesta 4 ”Globaali Eurooppa” 237 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Määrärahat, jotka saadaan edunsaajien maksettua takaisin hätäaputoimiin myönnettyjä varoja, ovat varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräraha voi koskea myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kuluja, joita tarvitaan tämän päätöksen täytäntöönpanoon ja sen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tällaiset kulut voivat erityisesti koskea tutkimuksia, asiantuntijakokouksia, tiedotus- ja viestintätoimia, myös Euroopan unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedotusta siltä osin kuin se liittyy tämän päätöksen yleisiin tavoitteisiin, tietojen käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviä tietoteknisiä verkostoja (myös niiden yhteenliittämistä alojen välisen tietojenvaihdon edistämiseen suunniteltuihin nykyisiin tai tuleviin järjestelmiin sekä niihin liittyviin laitteisiin) sekä kaikkia muita tekniseen tukeen ja hallinnolliseen apuun liittyviä kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

20 artikla

Yleiset tukikelpoiset toimet

Seuraavat yleiset toimet voivat saada rahoitustukea:

(a) tutkimukset, selvitykset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen osaamisen, parhaiden toimintatapojen ja tietojen jakamisen helpottamiseksi sekä ennaltaehkäisyn, valmistautumisen ja tehokkaan avustustoiminnan tehostamiseksi;

(b) koulutus, harjoitukset, seminaarit, henkilöstö- ja asiantuntijavaihto, verkostojen luominen, esittelyhankkeet ja teknologian siirto ennaltaehkäisyn, valmistautumisen ja tehokkaan avustustoiminnan tehostamiseksi;

(c) seuranta- ja arviointitoimet;

(d) tiedottaminen, koulutus ja valistus sekä niihin liittyvät tiedonlevitystoimet katastrofien unionin kansalaisiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi ja unionin kansalaisten auttamiseksi suojautumaan entistä tehokkaammin;

(e) ohjelman perustaminen avustustoimista ja harjoituksista mekanismin yhteydessä saatujen kokemusten keräämiseksi myös ennaltaehkäisyn ja valmistautumisen kannalta merkittävillä aloilla;

(f) viestintätoimet ja toimenpiteet Euroopan pelastuspalvelutyön näkyvyyden lisäämiseksi ennaltaehkäisyn, valmistautumisen ja avustustoiminnan aloilla.

21 artikla

Tukikelpoiset ennaltaehkäisy- ja valmiustoimet

Seuraavat ennaltaehkäisy- ja valmiustoimet voivat saada rahoitustukea:

(a) riskinhallintasuunnitelmien ja unionin laajuisen riskikatsauksen valmistelu;

(b) Euroopan hätäapukeskuksen tarjoamien toimintojen ylläpito 7 artiklan a alakohdan mukaisesti nopean avustustoiminnan helpottamiseksi suurkatastrofin yhteydessä;

(c) varalla olevan kapasiteetin kehittäminen ja ylläpitäminen hyödyntämällä verkostoa, josta voidaan lyhyellä varoitusajalla saada jäsenvaltioiden koulutettuja asiantuntijoita avustamaan Euroopan hätäapukeskuksen seuranta-, tiedotus- ja koordinointitehtävissä;

(d) yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän sekä sellaisten välineiden perustaminen ja ylläpitäminen, joiden avulla voidaan viestiä ja jakaa tietoja Euroopan hätäapukeskuksen ja jäsenvaltioiden yhteyspisteiden sekä muiden mekanismin toimintaan osallistujien välillä;

(e) katastrofien havaitsemis-, ennakkovaroitus- ja hälytysjärjestelmien kehittämiseen osallistuminen, jotta nopeat avustustoimet ovat mahdollisia ja jotta järjestelmät saadaan kytkettyä toisiinsa sekä Euroopan hätäapukeskukseen ja yhteiseen hätäviestintä- ja tietojärjestelmään. Näissä järjestelmissä on otettava huomioon olemassa olevat ja tulevat tieto-, seuranta- ja havaintolähteet ja ‑järjestelmät, joihin niiden olisi myös perustuttava;

(f) mekanismin puitteissa toteutettavien avustusoperaatioiden suunnittelu myös kehittämällä viiteskenaarioita, kartoittamalla valmiuksia ja laatimalla valmiussuunnitelmia;

(g) 11 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien perustaminen ja ylläpitäminen.

Unionin rahoitusosuus tämän alakohdan mukaisiin toimiin lasketaan valmiuslajikohtaisesti määritettyjen yksikkökustannusten muodossa, ja se voi olla enintään 25 prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista;

(h) eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien puutteiden tunnistaminen ja poistaminen 12 artiklan mukaisesti.

Tämän alakohdan mukaisesti toteutetut toimet perustuvat perinpohjaiseen valmiuslajikohtaiseen tarve- ja kustannus-hyötyanalyysiin ottamalla huomioon asiaankuuluvien riskien todennäköisyys ja vaikutus. Unionin rahoitusosuus tämän alakohdan mukaisista toimista voi olla enintään 85 prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista;

(i) tarvittavien logististen valmiuksien saatavuuden varmistaminen teknistä apua ja tukea varten mekanismin puitteissa paikalle lähetetyille eurooppalaisille hätäapuvalmiuksille, asiantuntijaryhmille ja muille yksiköille ja avustusvalmiuksille sekä muille toimijoille kentällä;

(j) jäsenvaltioiden avustaminen hätäapuresurssien ennakoivassa sijoittamisessa logistisiin keskuksiin unionin sisällä.

22 artikla

Tukikelpoiset avustustoimet

Seuraavat avustustoimet voivat saada rahoitustukea:

(a) asiantuntijaryhmien lähettäminen paikalle tarvittavien varusteiden kanssa 17 artiklan mukaisesti;

(b) 21 artiklan g, h ja i alakohdassa tarkoitettujen valmiuksien käyttöön ottaminen suurkatastrofin yhteydessä Euroopan hätäapukeskuksen kautta esitetyn komission pyynnön perusteella;

(c) jäsenvaltioiden tukeminen tarvikkeiden, kuljetusresurssien ja siihen liittyvän logistiikan käyttöön saamisessa 23 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

(d) muut mekanismin kannalta tarpeelliset tuki- ja täydennystoimenpiteet, jotta 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittu tavoite voidaan saavuttaa.

23 artikla

Tarvikkeisiin, kuljetusresursseihin ja niihin liittyvään logistiikkaan yhteydessä olevat tukikelpoiset toimet

1. Seuraavat toimet voivat saada rahoitustukea, jotta tarvikkeita, kuljetusresursseja ja niihin liittyviä logistisia palveluja voidaan saada käyttöön mekanismin puitteissa:

(a) tiedon antaminen ja jakaminen tarvike- ja kuljetusresursseista, joita jäsenvaltiot voivat antaa käyttöön, jotta tarvike- ja kuljetusresurssien kokoamista voidaan helpottaa;

(b) jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten kuljetusresurssien yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, myös kaupallisilta markkinoilta, ja niiden käyttöön saannin edistäminen;

(c) jäsenvaltioiden avustaminen sellaisten tarvikkeiden yksilöimisessä, joita voidaan saada muista lähteistä, myös kaupallisilta markkinoilta;

(d) kuljetusresurssien ja niihin liittyvien logististen palvelujen rahoittaminen nopean avustustoiminnan varmistamiseksi. Tällaiset toimet voivat saada rahoitustukea vain, jos seuraavat perusteet täyttyvät:

· mekanismin puitteissa on tehty avunpyyntö 15 ja 16 artiklan mukaisesti,

· lisää kuljetusresursseja tarvitaan tehokkaan hätäavun varmistamiseksi mekanismin puitteissa,

· apu vastaa Euroopan hätäapukeskuksen yksilöimiä tarpeita, ja se toimitetaan teknisiä eritelmiä, laatua, ajoitusta ja toimitustapoja koskevien Euroopan hätäapukeskuksen suositusten mukaisesti,

· apua pyytävä maa, Yhdistyneet Kansakunnat tai sen erityisjärjestö tai alalla toimiva kansainvälinen organisaatio on hyväksynyt avun mekanismin puitteissa,

· kolmansien maiden katastrofeissa apu täydentää unionin yleistä humanitaarista avustustoimintaa, jos paikalla sellaista on.

2. Unionin rahoitustuen osuus kuljetusresursseista ja niihin liittyvistä logistisista palveluista voi olla enintään 85 prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista. Unionin rahoitustuen osuus kuljetusresursseista ja niihin liittyvistä logistisista palveluista voi olla enintään 100 prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista, jos jokin seuraavista perusteista täyttyy:

(a) kustannukset liittyvät logistisiin operaatioihin kuljetuskeskuksissa (lastaaminen tai purkaminen ja varastotilan vuokraus mukaan luettuina);

(b) kustannukset liittyvät paikallisiin kuljetuksiin, joita tarvitaan valmiuksien yhdistämisen tai avun koordinoidun toimittamisen helpottamiseksi;

(c) kustannukset liittyvät 21 artiklan g, h ja i alakohdassa mainittujen valmiuksien kuljetukseen.

3. Jos kuljetukseen ja siihen liittyviin logistisiin operaatioihin osallistuu useita jäsenvaltioita, yksi jäsenvaltio voi ottaa johtavan aseman ja pyytää unionin rahoitustukea koko operaatiolle.

4. Kun jäsenvaltio pyytää apua mekanismin välityksellä, se voi pyytää myös unionin rahoitustukea sen alueen ulkopuolella sijaitsevien valmiuksien kuljettamiseen.

5. Jos jäsenvaltio pyytää komissiota hankkimaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä logistisia palveluja, komissio voi pyytää kustannusten osittaista takaisin maksamista edellisissä kohdissa annettujen rahoitusosuuksien mukaisesti.

24 artikla

Rahoitustuen saajat

Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa yksityisoikeuden tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluville oikeushenkilöille.

25 artikla

Rahoitustuen muodot ja täytäntöönpanomenettelyt

1. Komissio toteuttaa unionin rahoitustuen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea voidaan antaa varainhoitoasetuksessa säädetyissä muodoissa, erityisesti avustuksina, kulujen korvaamisena, julkisina hankintasopimuksina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.

3. Komissio hyväksyy tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi vuotuisia työohjelmia 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, lukuun ottamatta IV luvun hätäaputoimiin kuuluvia toimia, joita ei voida ennakoida. Työohjelmissa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä ja kokonaismäärä. Työohjelmiin sisältyy myös kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle osoitettava ohjeellinen määrä ja alustava toteutusaikataulu. Avustuksia varten työohjelmiin sisällytetään painopisteet, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

26 artikla

Unionin toimien täydentävyys ja yhtenäisyys

1. Tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavat toimet eivät saa tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

Komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisen rahoitustuen hakijat ja edunsaajat antavat komissiolle tiedot muista lähteistä, myös unionin yleisestä talousarviosta, saatavasta rahoitustuesta ja vireillä olevista hakemuksista tällaisen tuen saamiseksi.

2. Muiden unionin välineiden kanssa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen. Kolmansissa maissa annettavan avun tapauksessa komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitetut toimet ovat yhtenäisiä asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti rahoitettujen toimien kanssa ja täydentävät niitä.

3. Jos mekanismin puitteissa annettu apu on osa unionin laajempaa humanitaarista avustustoimintaa, tämän päätöksen mukaista rahoitustukea saavien toimien on oltava humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa tarkoitettujen humanitaaristen periaatteiden mukaisia.

27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutetaan, unionin taloudellisia etuja suojataan soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, tekemällä tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä takaisin väärin perustein maksetut määrät ja määräämällä tarvittaessa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2. Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tehdä tarkastuksia asiakirjojen perusteella ja paikalla kaikissa avustusten edunsaajissa, toimeksisaajissa ja alihankkijoissa, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta tämän päätöksen mukaisesti.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tarkastuksia paikalla sellaisissa talouden toimijoissa, joita tällainen rahoitus välittömästi tai välillisesti koskee, asetuksessa (EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti voidakseen todeta, onko avustuksen myöntämisen tai avustuspäätöksen yhteydessä tai unionin rahoitusta koskevan sopimuksen yhteydessä tapahtunut petos, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa haitallisesti unionin taloudellisiin etuihin.

Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävissä sopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa, jotka johtuvat tämän päätöksen täytäntöönpanosta, on erikseen valtuutettava komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään tarkastuksia asiakirjoihin ja paikalla, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 1 ja 2 kohtaan.

VI LUKU

Yleiset säännökset

28 artikla

Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden osallistuminen

1.         Mekanismin toimintaan voivat osallistua

(a) Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti ja muut Euroopan maat, jos sopimuksissa ja menettelyissä niin määrätään;

(b) Euroopan unioniin liittyvät valtiot, ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa järjestelyissä vahvistettujen yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten valtioiden osallistumista unionin ohjelmiin.

2.         Edellä 20 artiklassa ja 21 artiklan a–f alakohdassa tarkoitettua rahoitustukea voidaan myöntää myös Euroopan naapuruuspolitiikan alaan kuuluville valtioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille, jotka eivät osallistu mekanismin toimintaan.

3.         Kansainväliset tai alueelliset organisaatiot voivat tehdä yhteistyötä mekanismin puitteissa toteutetuissa toimissa, jos kahdenväliset tai monenväliset sopimukset näiden organisaatioiden ja unionin välillä sen mahdollistavat.

29 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltiot nimittävät tämän päätöksen soveltamiseen toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoittavat ne komissiolle.

30 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset seuraavista asioista:

(a) Euroopan hätäapukeskuksen toiminnasta 7 artiklan a alakohdan mukaisesti;

(b) yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän toiminnasta 7 artiklan b alakohdan mukaisesti;

(c) asiantuntijaryhmiä koskevista menettelytavoista 17 artiklan mukaisesti, myös asiantuntijoiden valintaedellytyksistä;

(d) yksiköiden nimeämisedellytyksistä 8 artiklan mukaisesti;

(e) avustustoimiin käytettävissä olevien resurssien edellytyksistä 9 artiklan mukaisesti;

(f) eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien toiminnasta vapaaehtoisena reservinä 11 artiklan mukaisesti;

(g) menettelytavoista, joilla havaitaan eurooppalaisissa hätäapuvalmiuksissa olevat puutteet ja joilla puutteet poistetaan 12 artiklan mukaisesti;

(h) koulutusohjelmaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 artiklan mukaisesti;

(i) menettelytavoista, joita sovelletaan avustustoimiin unionissa 15 artiklan mukaisesti ja unionin ulkopuolisiin avustustoimiin 16 artiklan mukaisesti;

(j) kuljetuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 ja 23 artiklan mukaisesti.

2. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

31 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa sovelletaan.

32 artikla

Arviointi

1. Rahoitustukea saavien toimien toteutusta seurataan säännöllisesti.

2. Komissio arvioi tämän päätöksen soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

(a) väliarviointikertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanossa saaduista tuloksista ja tämän päätöksen täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017;

(b) tiedonannon tämän päätöksen täytäntöönpanon jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

(c) jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

Päätelmiin liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.

VII LUKU

Loppusäännökset

33 artikla

Siirtymäsäännös

1. Toimia, jotka on aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014 päätöksen 2007/162/EY[37] nojalla, hallinnoidaan tarvittaessa edelleen kyseisen päätöksen mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on kansallisella tasolla varmistettava esteetön siirtyminen pelastuspalvelun edellisen rahoitusvälineen puitteissa toteutetuista toimista tämän päätöksen uusien säännösten mukaisesti toteutettaviin toimiin.

34 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätökset 2007/162/EY, Euratom ja 2007/779/EY, Euratom. Päätöksen 2007/162/EY, Euratom 1–14 artiklaa sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2013 mainittu päivä mukaan luettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 33 artiklan 1 kohdan soveltamista.

Viittauksia kumottuihin päätöksiin pidetään viittauksina tähän päätökseen, ja niitä on tulkittava liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

35 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Päätöksen 19–27 artiklaa (rahoitussäännökset) sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

36 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE 1

Vastaavuustaulukko

Neuvoston päätös 2007/162/EY, Euratom || Neuvoston päätös 2007/779/EY, Euratom || Tämä päätös

1 artiklan 1 kohta || || _

1 artiklan 2 kohta || || 1 artiklan 4 kohta

1 artiklan 3 kohta || || _

1 artiklan 4 kohta || || 2 artiklan 3 kohta

|| 1 artiklan 1 kohta || _

|| 1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta || 1 artiklan 2 kohta

|| 1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta || 1 artiklan 6 kohta

2 artiklan 1 kohta || || 2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta || || 2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 3 kohta || || 1 artiklan 7 kohta

|| 2 artiklan 1 kohta || _

|| 2 artiklan 2 kohta || 13 artiklan 1 kohdan a alakohta

|| 2 artiklan 3 kohta || 13 artiklan 1 kohdan c alakohta

|| 2 artiklan 4 kohta || 7 artiklan d alakohta

|| 2 artiklan 5 kohta || 7 artiklan a alakohta

|| 2 artiklan 6 kohta || 7 artiklan b alakohta

|| 2 artiklan 7 kohta || 7 artiklan c alakohta

|| 2 artiklan 8 kohta || 18 artiklan 1 kohta

|| 2 artiklan 9 kohta || 18 artiklan 2 kohta

|| 2 artiklan 10 kohta || 16 artiklan 7 kohta

|| 2 artiklan 11 kohta || _

3 artikla || 3 artikla || 4 artikla

4 artiklan 1 kohta || || 20 artikla

4 artiklan 2 kohdan a alakohta || || 22 artiklan a alakohta

4 artiklan 2 kohdan b alakohta || || 22 artiklan c alakohta ja 23 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta

4 artiklan 2 kohdan c alakohta || || 23 artiklan 1 kohdan d alakohta

4 artiklan 3 kohta || || 23 artiklan 2 kohta

4 artiklan 4 kohta || || 30 artiklan 1 kohdan j alakohta

|| 4 artiklan 1 kohta || 9 artiklan 1 kohta

|| 4 artiklan 2 kohta || 9 artiklan 2 kohta

|| 4 artiklan 3 kohta || 8 artiklan 1 ja 2 kohta

|| 4 artiklan 4 kohta || 9 artiklan 3 kohta

|| 4 artiklan 5 kohta || 9 artiklan 4 kohta

|| 4 artiklan 6 kohta || 9 artiklan 5 kohta

|| 4 artiklan 7 kohta || 9 artiklan 8 kohta

|| 4 artiklan 8 kohta || 9 artiklan 6 kohta

5 artikla || || 24 artikla

|| 5 artiklan 1 kohta || 7 artiklan a alakohta

|| 5 artiklan 2 kohta || 7 artiklan b alakohta

|| 5 artiklan 3 kohta || 7 artiklan c alakohta

|| 5 artiklan 4 kohta || 7 artiklan d alakohta

|| 5 artiklan 5 kohta || 13 artiklan 1 kohdan a alakohta

|| 5 artiklan 6 kohta || _

|| 5 artiklan 7 kohta || 13 artiklan 1 kohdan d alakohta

|| 5 artiklan 8 kohta || 13 artiklan 1 kohdan e alakohta

|| 5 artiklan 9 kohta || 18 artikla

|| 5 artiklan 10 kohta || 7 artiklan e alakohta

|| 5 artiklan 11 kohta || 7 artiklan g alakohta

6 artiklan 1 kohta || || 25 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta || || 25 artiklan 2 kohta

6 artiklan 3 kohta || || 25 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas virke

6 artiklan 4 kohta || || 25 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas virke

6 artiklan 5 kohta || || 25 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke

6 artiklan 6 kohta || || _

|| 6 artikla || 14 artikla

7 artikla || || 28 artiklan 1 kohta

|| 7 artiklan 1 kohta || 15 artiklan 1 kohta

|| 7 artiklan 2 kohta || 15 artiklan 3 kohta

|| 7 artiklan 2 kohdan a alakohta || 15 artiklan 3 kohdan a alakohta

|| 7 artiklan 2 kohdan c alakohta || 15 artiklan 3 kohdan b alakohta

|| 7 artiklan 2 kohdan b alakohta || 15 artiklan 3 kohdan d alakohta

|| 7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen ja kolmas virke || 15 artiklan 4 kohta ja 16 artiklan 5 kohta

|| 7 artiklan 4 kohta || 15 artiklan 5 kohta

|| 7 artiklan 5 kohta || _

|| 7 artiklan 6 kohta || 17 artiklan 4 kohdan ensimmäinen virke

8 artikla || || 26 artikla

|| 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta || 16 artiklan 1 kohta

|| 8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta || 16 artiklan 6 kohdan ensimmäinen virke

|| 8 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta || _

|| 8 artiklan 1 kohdan neljäs alakohta || _

|| 8 artiklan 2 kohta || 16 artiklan 3 kohta

|| 8 artiklan 3 kohta || _

|| 8 artiklan 4 kohdan a alakohta || 16 artiklan 2 kohdan a alakohta

|| 8 artiklan 4 kohdan b alakohta || 16 artiklan 2 kohdan c alakohta

|| 8 artiklan 4 kohdan c alakohta || 16 artiklan 2 kohdan d alakohta

|| 8 artiklan 4 kohdan d alakohta || 16 artiklan 2 kohdan e alakohta

|| 8 artiklan 5 kohta || 16 artiklan 8 kohta

|| 8 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta || 17 artiklan 1 kohta ja 3 kohdan b alakohta

|| 8 artiklan 6 kohdan toinen alakohta || 17 artiklan 4 kohdan toinen virke

|| 8 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta || _

|| 8 artiklan 7 kohdan toinen alakohta || 16 artiklan 6 kohdan toinen virke

|| 8 artiklan 7 kohdan kolmas alakohta || 16 artiklan 9 kohta

|| 8 artiklan 7 kohdan neljäs alakohta || 16 artiklan 11 kohta

|| 8 artiklan 7 kohdan viides alakohta || _

|| 8 artiklan 8 kohta || 16 artiklan 10 kohta

|| 8 artiklan 9 kohdan a alakohta || 16 artiklan 12 kohta

|| 8 artiklan 9 kohdan b alakohta || 16 artiklan 13 kohta

9 artikla || || 16 artiklan 6 kohta

|| 9 artikla || 18 artikla

10 artikla || || 19 artiklan 3 kohta

|| 10 artikla || 28 artikla

11 artikla || || _

|| 11 artikla || 29 artikla

12 artiklan 1 kohta || || 27 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta || || _

12 artiklan 3 kohta || || _

12 artiklan 4 kohta || || _

12 artiklan 5 kohta || || _

|| 12 artiklan 1 kohta || 30 artiklan 1 kohdan e alakohta

|| 12 artiklan 2 kohta || 30 artiklan 1 kohdan a alakohta

|| 12 artiklan 3 kohta || 30 artiklan 1 kohdan b alakohta

|| 12 artiklan 4 kohta || 30 artiklan 1 kohdan c alakohta

|| 12 artiklan 5 kohta || 30 artiklan 1 kohdan h alakohta

|| 12 artiklan 6 kohta || 30 artiklan 1 kohdan d alakohta

|| 12 artiklan 7 kohta || _

|| 12 artiklan 8 kohta || _

|| 12 artiklan 9 kohta || 30 artiklan 1 kohdan i alakohta

13 artikla || 13 artikla || 31 artikla

14 artikla || || 19 artikla

15 artikla || 14 artikla || 32 artikla

|| 15 artikla || 34 artikla

16 artikla || || 35 artiklan 2 kohta

17 artikla || 16 artikla || 36 artikla

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin pelastuspalvelumekanismista

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[38]

Toimintalohko ja siihen liittyvä toiminta/toiminnat:

23 03 – Pelastuspalvelun rahoitusväline

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[39].

ü Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Päätöksellä perustetaan unionin pelastuspalvelumekanismi tukemaan, koordinoimaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelualalla niiden järjestelmien tehostamiseksi, joiden tavoitteena on luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy ja niihin valmistautuminen sekä avustustoimet.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1

saavuttaa katastrofeja vastaan korkea suojelun taso ehkäisemällä tai vähentämällä katastrofien vaikutuksia ja edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria

Erityistavoite nro 2

TEHOSTAA UNIONIN VALMIUSTILAA TOIMIA KATASTROFEISSA

Erityistavoite nro 3

EDISTÄÄ NOPEITA JA TEHOKKAITA HÄTÄAPUTOIMIA SUURKATASTROFIN YHTEYDESSÄ TAI SELLAISEN VÄLITTÖMÄSTI UHATESSA

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

23 03 – Pelastuspalvelun rahoitusväline

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen avulla      

– unioni voi tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia pelastuspalvelualalla unionin pelastuspalvelumekanismin, jäljempänä ’mekanismi’, välityksellä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana myös erityisesti seuraavilla tavoilla:

a) toimenpiteet katastrofien vaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi

b) toimet, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n avustusvalmiuksia katastrofien yhteydessä, myös EU:n kansalaisille suunnatut valistustoimet

c) mekanismin puitteissa toteutettavat katastrofiaputoimet.

Ehdotuksen avulla voidaan jatkaa katastrofien ennaltaehkäisy-, valmius ja avustustoimia, joita koskee neuvoston päätös 2007/779/EY, Euratom ja joita rahoitetaan pelastuspalvelun rahoitusvälineestä (2007/162/EY, Euratom). Siihen sisältyvät jäsenvaltioiden ennalta sitomiin resursseihin perustuvien eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien perustaminen, Euroopan hätäapukeskuksen kehittäminen, kuljetusjärjestelyjen vahvistaminen ja tehostaminen sekä jäsenvaltioille riskinhallintasuunnitelmien kehittämiseen annettava tuki.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Erityistavoite: saavuttaa katastrofeja vastaan korkea suojelun taso ehkäisemällä tai vähentämällä katastrofien vaikutuksia ja edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria

1. niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joilla on kansalliset riskinarvioinnit ja katastrofiriskien hallintasuunnitelmat

2. tietopohjan parantamiseksi toteutettujen selvitysten ja hankkeiden lukumäärä

3. uusien tekniikkojen käyttöönotto

Erityistavoite: tehostaa unionin valmiustilaa toimia katastrofeissa

1. vaaditun pätevyystason omaavien asiantuntijoiden lukumäärä

2. koulutuksen ja harjoitusten lukumäärä ja opetussuunnitelmaan sisältyvien kurssien lajit

3. henkilövaihtojen lukumäärä EU:n koulutusverkossa

4. vapaaehtoiseen reserviin (hätäapuvalmiuksiin) sidottujen resurssien lukumäärä ja laji

5. vapaaehtoiseen reserviin resursseja sitovien jäsenvaltioiden lukumäärä

6. EU:n yhteisrahoituksen määrä vapaaehtoisen reservin resursseista

7. kriittisissä valmiuksissa todettujen puutteiden määrä ja laji

8. EU:n yhteisrahoituksella ja ilman sitä poistettujen puutteiden määrä ja laji

9. komission jäsenvaltioiden tuella kehittämät hätäapuskenaariot unionissa ja sen ulkopuolella tapahtuvia katastrofeja varten kattaen mahdollisten suurkatastrofien koko luettelon

10. komission jäsenvaltioiden tuella kehittämä kattava luettelo jäsenvaltioissa käytettävissä olevista resursseista ja analyysi niihin liittyvistä puutteista

Erityistavoite: edistää nopeita ja tehokkaita hätäaputoimia suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa

1. operaatioiden nopeus: aika avunpyynnöstä avun käyttöönottoon paikalla sekä siihen, että arviointi-/koordinointiryhmät ovat täysin toimintavalmiita

2. reservistä käyttöön otettujen resurssien suhde jäsenvaltioiden tapauskohtaisiin lisätarjouksiin

3. kiireellisten ensisijaisten tarpeiden täyttämisaste

4. kuljetusavustusten ja ‑palvelujen määrä ja koko

5. aika, joka kuluu yksittäisten avustus-/palvelupyyntöjen käsittelyyn, ja rahoitusoperaatioiden käsittelyyn kuluva kokonaisaika

6. EU:n yhteisrahoituksen määrä kuljetusoperaatioihin (myös keskimääräinen rahoitusaste operaatiota kohden)

7. EU:n yhteisrahoituksen suhde kaikkiin kuljetuskustannuksiin

8. vahinkoa kärsineille jäsenvaltioille myönnettyjen avustusten/palvelujen lukumäärä ja kuljetuksiin osoitetun EU:n yhteisrahoituksen kokonaismäärä

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

EU:n pelastuspalvelupolitiikka perustuu neuvoston päätökseen 2007/779/EY, Euratom, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, ja neuvoston päätökseen 2007/162/EY, Euratom. Viimeksi mainitulla päätöksellä on säädetty mekanismin puitteissa toteutettavien toimien rahoituksesta. Sen voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa.

Yksinkertaisuuden vuoksi molemmat edellä mainitut säädökset on sulautettu yhteen säädösehdotukseen, jolla pyritään parantamaan ja edelleen lujittamaan unionin pelastuspalvelumekanismin toimintaa monivuotisen rahoituskehyksen kaudella 2014–2020.

Ehdotus perustuu kahteen pelastuspalvelua koskevaan voimassa olevaan säädökseen sekä vuonna 2010 julkaistuun tiedonantoon Kohti parempaa Euroopan katastrofiapua: pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun rooli. Lisäksi siinä otetaan huomioon vuosien 2007–2009 pelastuspalvelulainsäädännön kattavassa arvioinnissa yksilöidyt puutteet.

Ehdotuksella pyritään tukemaan toimia, joilla arvioinnissa todetut puutteet voidaan poistaa. Tärkeimmät toimet ovat

1) Euroopan hätäapukeskuksen kehittäminen siten, että varmistetaan sen olevan toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja palvelevan jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin toimintaa varten

2) siirtyminen reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta koordinoinnista ennalta suunniteltuun, ennalta järjestettyyn ja ennakoitavaan EU:n pelastuspalvelujärjestelmään

3) avustusvalmiuksissa olevien kriittisten puutteiden yksilöiminen ja poistaminen

4) kuljetusten rahoituksen ja logistisen tuen parantaminen ja entistä kustannustehokkaammat kuljetusoperaatiot ja 5) kansallisten riskinhallintasuunnitelmien ja EU:n laajuisen riskikatsauksen kehittäminen.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n lisäarvo muodostuu seuraavista:

– ihmishenkien säästyminen, taloudellisten, aineellisten ja ympäristövahinkojen vähentäminen

– pelastuspalvelutoiminnan koordinoinnin parantaminen, kun kaikki avuntarjoukset kootaan seuranta- ja tiedotuskeskukseen vahinkoa kärsineen valtion viranomaisten hyväksyntää varten

– kustannustehokkuus, kun vahinkoa kärsineen valtion hyväksymä apu voidaan yhdistää muiden maiden tarjoamaan apuun kuljetusmenettelyllä

– toiminnan tehostaminen valmiustason nousun ja entistä johdonmukaisemman katastrofiriskien hallintapolitiikan myötä

– johdonmukainen ja tehokas avustustoiminta, kun perustetaan nopea avustusvalmius, joka on valmiina auttamaan tarvittaessa kaikkialla EU:ssa ja kolmansissa maissa

– EU:n katastrofiavun näkyvyyden lisääntyminen

– niukkojen resurssien entistä parempi hyödyntäminen jakamalla EU:n rahoittamia resursseja.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nämä ehdotukset perustuvat seuraaviin:

– mekanismin puitteissa käsitellyistä hätätilanteista saatu kokemus sen perustamisesta alkaen vuonna 2001

– ennaltaehkäisyn ja valmiustoimien alalla vuodesta 2007 käynnistettyjen pyyntöjen puitteissa rahoitetuista hankkeista saadut kokemukset

– vuonna 2008 käynnistetyn ehdotuspyynnön (ehdotuspyyntö pilottihankkeesta jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi metsäpalojen torjunnassa) puitteissa rahoitetusta hankkeesta saatu kokemus

– EU:n nopeaa avustusvalmiutta valmistelevan toimen puitteissa rahoitetuista 17 hankkeesta ja kolmesta sopimuksesta saatu kokemus

– Euroopan parlamentin 4. syyskuuta 2007 antama päätöslauselma kesän luonnonkatastrofeista

– tiedonanto Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta (KOM(2008) 130)

– Euroopan parlamentin kannanotto 11. maaliskuuta 2008 kansalaisten varhaiseen varoittamiseen katastrofitilanteissa

– Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. kesäkuuta 2008 Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta

– tiedonanto Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettava yhteisön lähestymistapa KOM(2009) 82

– komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle 26. lokakuuta 2010 Kohti parempaa Euroopan katastrofiapua: pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun rooli (KOM(2010) 600 lopullinen) ja tiedonanto Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta (KOM(2008) 130)

– arviointi pelastuspalvelumekanismin ja pelastuspalvelun rahoitusvälineen soveltamisesta vuosina 2007–2009 (Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle SEC(2011) 1311 lopullinen), mukana myös EU:n nopeaa avustusvalmiutta valmisteleva toimi, 10. marraskuuta 2011 (KOM(2011) 696).

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Yhteensopiva seuraavien välineiden kanssa:

– neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta

– neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 15 päivänä marraskuuta 2006, vakautusvälineen perustamisesta

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

ü Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Rahoitussäännösten voimassaoloaika on rajoitettu:

– ü Talousarviomääräraha kattaa kauden 1.1.2014–31.12.2020.

– ü  Rahoitusvaikutukset alkavat 1.1.2014 ja päättyvät 31.12.2020 (maksuja 31.12.2022 saakka).

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[40]

ü komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[41]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

X hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa YK:n elimet

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ei ole

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Näiden päätösten mukaista rahoitustukea saavia toimia ja toimenpiteitä seurataan säännöllisesti.

Komissio valmistelee ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

– väliarviointikertomuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2017

– tiedonannon tämän päätöksen täytäntöönpanon jatkamisesta viimeistään 31. joulukuuta 2018

– jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31. joulukuuta 2021.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Jos lisävirkoja ei saada, henkilöstöpula saattaa johtaa vaaraan, että ei voida

– vastata kaikkiin haasteisiin, jotka johtuvat pelastuspalveluoperaatioiden lukumäärän lisääntymisestä, erityisesti, kun otetaan huomioon hätäapukeskuksen aiempaa laajempi tehtävä ja poliittiset vaatimukset

– kehittää/lisätä toimintoja

– hyödyntää/kehittää uusia teknisiä järjestelmiä, joilla varmistetaan keskeytymätön toiminta

– vastata asianmukaisesti uhkaaviin pelastuspalvelun hätätilanteisiin.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Tietoja sisäisestä valvontajärjestelmästä Säädösehdotusta varten on suunniteltu käytettäväksi olemassa olevaa sisäistä valvontajärjestelmää, jotta voidaan taata, että uuden välineen mukaisesti käytettävissä olevia varoja käytetään oikein ja asianomaisen lainsäädännön mukaisesti. Nykyinen järjestelmä muodostuu seuraavasti: 1. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston sisäinen valvontajärjestelmä (kolme henkilöä) keskittyy valvomaan pelastuspalvelualalla voimassa olevien hallintomenettelyjen ja lainsäädännön noudattamista. Tähän tarkoitukseen käytetään sisäisiä valvontanormeja. 2. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston tilintarkastajat (kuusi tilintarkastajaa) tarkastavat välineen mukaisesti myönnetyt avustukset ja hankintasopimukset. 3. Ulkoiset yhteistyökumppanit arvioivat toiminnat. Myös ulkoiset yksiköt voivat tarkastaa toimia: 1. OLAF (petosasiat) 2. tilintarkastustuomioistuin. Nykyinen valvontajärjestelmä on suunniteltu säilytettäväksi. Kun välineestä myönnettävä rahoitus lisääntyy, voitaisiin ennakoida valvonnan painottamista entistä enemmän pelastuspalveluun, jotta välineen menot voidaan asianmukaisesti tarkastaa. Arvio kustannuksista ja hyödyistä Sisäisen tarkastuksen arvioidut toimintakustannukset säädösehdotuksen osalta on arvioitu 19 000 euroksi (127 000 euroa *3*0.05), jos viisi prosenttia käytettävissä olevasta työajasta osoitetaan pelastuspalveluun. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosastolla on tällä hetkellä kuusi tilintarkastajaa. Edellyttäen, että he käyttävät viisi prosenttia työajastaan tarkastamalla uudesta pelastuspalvelun rahoitusvälineestä rahoitettuja/yhteisrahoitettuja toimia, se merkitsisi, että ulkoisen tarkastuksen kustannukset olisivat noin 38 000 euroa. Kokemus osoittaa, että valvonnan hyötyjen olisi oltava merkittävämpiä kuin kustannukset ja varmistettava voimassa olevien sääntöjen hyvä noudattaminen. Aiemmat tarkastukset ovat johtaneet EU:n kokonaisrahoitusosuuden pienenemiseen, kun on vähennetty kustannukset, jotka eivät ole kelpoisia saamaan yhteisrahoitusta. Arvio sääntöjen noudattamatta jättämisen odotetusta riskitasosta Kuten voimassa olevasta välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden aiemmat tarkastukset ovat osoittaneet, on olemassa riski, että varoja käytetään epäasianmukaisesti. Tästä syystä on kohtuullista ehdottaa, että nykyistä järjestelmää sovelletaan myös tuleviin toimiin. Kun otetaan huomioon käytettävissä olevien varojen aiempaa suurempi määrä, saattaa olla tarpeen lisätä ulkoisten tilintarkastajien käyttöä. Arvioitu sääntöjen noudattamistaso lienee 98 prosenttia (virhemahdollisuus alle kaksi prosenttia).

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet.

Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto laatii jatkossakin petostentorjuntastrategiansa 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn komission uuden petostentorjunta­strategian (CAFS) pohjalta varmistaakseen muun muassa, että

humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston sisäiset petostentorjuntaan liittyvät tarkastukset ovat täysin CAFS:n mukaisia

humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston petosriskien hallintamalli on suunnattu tunnistamaan petosriskialat ja riittävät vastatoimet

EU:n varojen käyttöön kolmansissa maissa käytettävät järjestelmät mahdollistavat asiaankuuluvien tietojen poimimisen niiden hyödyntämiseksi petosriskien hallinnassa (esim. päällekkäinen rahoitus).

Tarvittaessa perustetaan verkostointiryhmiä ja otetaan käyttöön asianmukaisia tietoteknisiä välineitä alaan liittyvien petosasioiden analysoimiseksi.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero ja nimi || JM/EI-JM[42] || EFTA-mailta[43] || ehdokas­mailta[44] || kolmansil­ta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || 23 03 01 Pelastuspalvelu unionissa || JM || KYLLÄ || KYLLÄ* || KYLLÄ || EI

3 || 23 01 04 02 Pelastuspalvelu – Hallintomenot || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

4 || 23 03 06 Pelastuspalveluoperaatiot unionin ulkopuolisissa maissa || JM || KYLLÄ || KYLLÄ* || KYLLÄ* || EI

*

Välineeseen voivat osallistua ehdokasmaat ja ETA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja).

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero  [Otsake …………………………………….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolmansil­ta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| || || || || ||

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Numero || Otsake 3 Turvallisuus ja kansalaisuus

PO: ECHO – Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto || || || 2014[45] || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 ja näitä seuraavat vuodet || YHTEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

23 03 01 Pelastuspalvelu unionissa || Sitoumukset || 36,4 || 37,4 || 38,4 || 38,4 || 39,4 || 40,4 || 41,4 || Ei ole || 271,8

Maksut || 30 || 34 || 34 || 34 || 35 || 35 || 35 || 34,8 || 271,8

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[46] || || || || || || || || ||

23 01 04 02 – Hallintomenot || || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || Ei ole || 4,2

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 37 || 38 || 39 || 39 || 40 || 41 || 42 || Ei ole || 276

Maksut || 30,6 || 34,6 || 34,6 || 34,6 || 35,6 || 35,6 || 35,6 || 34,8 || 276

Monivuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Numero || Otsake 3 Globaali Eurooppa

PO: ECHO – Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto || || || 2014[47] || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 ja näitä seuraavat vuodet || YHTEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

23 03 06 Pelastuspalveluoperaatiot unionin ulkopuolisissa maissa || Sitoumukset || 32 || 33 || 33 || 34 || 34 || 35 || 36 || Ei ole || 237

Maksut || 25 || 30 || 30 || 31 || 31 || 32 || 33 || 25 || 237

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 32 || 33 || 33 || 34 || 34 || 35 || 36 || || 237

Maksut || 25 || 30 || 30 || 31 || 31 || 32 || 33 || 25 || 237

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 69 || 71 || 72 || 73 || 74 || 76 || 78 || Ei ole || 513

Maksut || 55 || 64 || 64 || 65 || 66 || 67 || 68 || 64 || 513

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || 69 || 71 || 72 || 73 || 74 || 76 || 78 || Ei ole || 513

Maksut || 55 || 64 || 64 || 65 || 66 || 67 || 68 || 64 || 513

Monivuotisen rahoitus­kehyksen otsake || 5 || Hallinto

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: ECHO – Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto ||

Ÿ Henkilöresurssit || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 48,314

Ÿ Muut hallintomenot || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 4,2

ECHO – Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto YHTEENSÄ || Määrärahat || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 52,514

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 7,502 || 52,514

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 ja näitä seuraavat vuodet || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 76,502 || 78,502 || 79,502 || 80,502 || 81,502 || 83,502 || 85,502 || Ei ole || 565,514

Maksut || 62,502 || 71,502 || 71,502 || 72,502 || 73,502 || 74,502 || 75,502 || 64,000 || 565,514

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[48] || Keski­määr. kustan­nukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lkm. yhteensä || Kustan­nukset yhteen­sä

ERITYISTAVOITE nro 1 – Ennaltaehkäisy[49] … || || || || || || || || || || || || || || || ||

Ra­hoi­tettujen ennaltaehkäi­syhank­keiden lkm. || Avustus­sopimukset || 0,3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 10 || 3 || 70 || 21

Tutkimukset || Hankinta­sopimusten lkm. || 0,1 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 5 || 0,5 || 35 || 3,5

Välisumma erityistavoite nro 1 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 15 || 3,5 || 105 || 24,5

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE N:o 2 – Valmius || || || || || || || || || || || || || || || ||

Rahoitettujen valmiushank­keiden lkm. (myös koulutus ja harjoitukset) || Avustus- ja hankintasopimukset || 0,5 || 50 || 25 || 54 || 27 || 56 || 28 || 58 || 29 || 60 || 30 || 64 || 32 || 62 || 31 || 404 || 202

Ennakkovaroi­tusjärjestel­mät || Hallintojär­jestelyjen lkm. || 0,4 || 5 || 2 || 5 || 2 || 5 || 2 || 5 || 2 || 5 || 2 || 5 || 2 || 5 || 2 || 35 || 14

Hätäapu­valmius || Avustus- ja hankinta­sopimusten lkm. || 1 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 16 || 19 || 19 || 115 || 115

Välisumma erityistavoite nro 2 || 71 || 43 || 75 || 45 || 77 || 46 || 79 || 47 || 81 || 48 || 85 || 50 || 86 || 52 || 554 || 331

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE nro 3 – Avustustoimet[50] … || || || || || || || || || || || || || || || ||

Asiantuntijoi­den lähet­tä­minen || Hankinta­sopimusten lkm. || 0,005 || 200[51] || 1 || 200 || 1 || 200 || 1 || 200 || 1 || 200 || 1 || 200 || 1 || 200 || 1 || 1400 || 7

Kuljetus­operaatioiden lkm. EU:ssa || Avustus-/palvelu­sopimus || 0,250 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 2 || 0,5 || 14 || 3,5

Kuljetus­operaatioiden lkm. EU:n ulkopuolella || Avustus-/palvelu­sopimus || 0,3 || 70[52] || 21 || 70 || 21 || 70 || 21 || 70 || 21 || 70 || 21 || 70 || 21 || 70 || 21 || 490 || 147

Välisumma erityistavoite nro 3 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 272 || 22,5 || 1904 || 157,5

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 358 || 69 || 362 || 71 || 364 || 72 || 366 || 73 || 368 || 74 || 372 || 76 || 373 || 78 || 2563 || 513

||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 [53] || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 6,902 || 48,314

Muut hallintomenot || 0,550 || 0,550 || 0,550 || 0,550 || 0,550 || 0,550 || 0,550 || 3.85

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 7,452 || 7,452 || 7,452 || 7,452 || 7,452 || 7,452 || 7,452 || 52,164

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[54] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 0,6 || 4,2

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 8,052 || 8,052 || 8,052 || 8,052 || 8,052 || 8,052 || 8,052 || 56,364

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve 3.2.3.3. ¨      Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

23 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 35 || 35 || 35 || 35 || 35 || 35 || 35

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[55] (kokoaikaiseksi muutettuna)

23 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 36 || 36 || 36 || 36 || 36 || 36 || 36

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy [56] || –päätoimi­paikassa[57] || || || || || || ||

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimus­toiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 71 || 71 || 71 || 71 || 71 || 71 || 71

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Avustus- ja hankintasopimusten hallinnointi; toimintapolitiikan toteuttaminen ja seuranta; hallinnollinen tuki

Ulkopuolinen henkilöstö || Hätäapukeskuksen toiminnan varmistaminen ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa; tarvittava työ kentällä; hallinnollinen tuki

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ü  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

Uusi monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 tiedonannon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio (KOM(2011) 500 lopullinen) mukaisesti

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[58]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

EFTA-maiden rahoitusosuudet budjettikohtaan 230301 + 230306[59] || 0,650 || 0,650 || 0,650 || 0,650 || 0,650 || 0,650 || 0,650 || 4,550

Pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuudet[60] || 0,126 || 0,126 || 0,126 || 0,126 || 0,126 || 0,126 || 0,126 || 0,882

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 0,776 || 0,776 || 0,776 || 0,776 || 0,776 || 0,776 || 0,776 || 5,432

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ü  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrä­rahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[61]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

[2]               EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[3]               KOM(2011) 696 lopullinen.

[4]               KOM(2011) 500 lopullinen.

[5]               KOM(2010) 600 lopullinen.

[6]               KOM(2009) 82 lopullinen.

[7]               EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[8]               KOM(2010) 673 lopullinen.

[9]               EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

[10]             EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[11]             EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

[12]             KOM(2010) 600 lopullinen.

[13]             Sidosryhmille järjestettiin yleiset kokoukset 6. huhtikuuta ja 17. kesäkuuta 2011. Kokouksiin oli kutsuttu 600 sidosryhmää, ja kussakin kokouksessa oli noin 120 osallistujaa. Kansallisten pelastuspalveluviranomaisten pääjohtajat kokoontuivat Budapestissä 23.–25. toukokuuta 2011.

[14]             KOM(2010) 673 lopullinen.

[15]             15520/08.

[16]             15874/10.

[17]             CECIS helpottaa viestintää MIC:n ja kansallisten viranomaisten välillä, mikä tekee katastrofiaputoimista entistä nopeampia ja tehokkaampia.

[18]             KOM(2011) 500 lopullinen.

[19]             EYVL L 297, 15.11.2001, s. 7.

[20]             EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

[21]             EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[22]             EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53.

[23]             KOM (2009) 82 lopullinen.

[24]             EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

[25]             EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.

[26]             EUVL C 317, 12.12.2008, s. 6.

[27]             EUVL L 55, 16.2.2003, s. 13.

[28]             EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1.

[29]             EUVL L 404, 30.12.2006, s. 39.

[30]             EUVL L 58, 24.2.2007, s. 1.

[31]             EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

[32]             EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[33]             EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[34]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[35]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[36]             EUVL L

[37]             EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

[38]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen – ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[39]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[40]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[41]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[42]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[43]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[44]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[45]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[46]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[47]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[48]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[49]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 "Erityistavoitteet".

[50]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 "Erityistavoitteet".

[51]             Perustuu arvioon 20 katastrofia vuodessa ja keskimäärin kymmenen asiantuntijaa katastrofia kohden.

[52]             Perustuu arvioon seitsemän lentoa EU:n ulkopuolista katastrofia kohden ja keskimäärin kymmenen katastrofia vuodessa.

[53]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[54]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[55]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[56]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[57]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[58]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[59]             Vuonna 2011 maksettujen osuuksien perusteella.

[60]             Vuonna 2011 maksettujen osuuksien perusteella (tuolloin mukana vain Kroatia).

[61]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.