PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010 Eurooppa 2020 -uudistusstrategian, jonka tavoitteena on auttaa Eurooppaa selviytymään kriisistä entistä vahvempana. Tähän pyritään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevan koordinoidun ja kokonaisvaltaisen strategian avulla.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian sekä jäsenvaltioiden ja unionin talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhdennettyjen suuntaviivojen avainaloja[1]. On totta, ettei yhtäkään Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteista ja yleistavoitteista kyetä saavuttamaan ilman suuria investointeja inhimilliseen pääomaan. Strategian lippulaiva-aloitteista viisi edellyttää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista: nuoret liikkeellä -hanke, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, digitaalistrategia, innovaatiounioni ja köyhyydentorjuntafoorumi.

Komissio toteaa tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[2], että unionin tukea yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen olisi lisättävä kansalaisten ammattitaidon parantamiseksi ja useita jäsenvaltioita koettelevan korkean nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Komissio korostaa myös, että se aikoo ulkoisissa toimissaan keskittyä unionin arvojen edistämiseen ja puolustamiseen ulkomailla, edistää siirtymävaiheessa ja demokratiakehityksen eri vaiheissa oleville maille annettavaa apua ja vahvistaa sisäasioita koskevan politiikan ulkoista ulottuvuutta.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

              Kuulemiset

Vuoden 2010 alun ja vuoden 2011 puolivälin välisenä aikana järjestettiin laajoja suuren yleisön ja sidosryhmien kuulemisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorisoasioiden ja urheilun aloilla.

Koulutusta ja nuorisoasioita koskevissa eri sidosryhmien kannanotoissa voitiin havaita huomattavaa yhteneväisyyttä, ja kannanottojen yhteiset näkökohdat voidaan tiivistää seuraavasti:

· Elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) ja Erasmus Mundus ‑ohjelman tuloksia pidetään erittäin positiivisina.

· Eri koulutussektoreita koskevien ohjelmien, nuorisoon liittyvien ohjelmien ja erilaisten korkea-asteen koulutusta koskevien nykyisten unionin ohjelmien – olivatpa ne sitten eurooppalaisia (Erasmus), maailmanlaajuisia (Erasmus Mundus), alueellisia (Tempus, Alfa, Edulink) tai kahdenvälisiä (esimerkiksi yhteistyö Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa) – välille olisi kehitettävä yhtenäisempi lähestymistapa.

· Politiikan kehittämisen ja ohjelmasta tuettavien toimien välillä olisi oltava selkeämpi yhteys.

· Myös jatkossa on tärkeää keskittyä laatuun. Tämä koskee etenkin korkea-asteen koulutusta unionissa ja sen rajojen ulkopuolella.

· On tärkeää, että unionin välineillä tuetaan sekä virallista oppimista että nuorten epävirallista oppimista ja että oppimistulosten tunnustamista parannetaan.

· Hallintoa olisi yksinkertaistettava ja toimia ja prioriteetteja selkeytettävä.

· Ohjelman näkyvyyttä tulisi parantaa.

Urheilua koskevat sidosryhmien keskeiset näkemykset voidaan tiivistää seuraavasti:

· Urheilua ja liikuntaa ei ole riittävästi koulutuksen kaikilla tasoilla.

· Liikunta-alan vapaaehtoistoiminta ei saa riittävästi tunnustusta.

· Doping on merkittävä urheilukilpailujen oikeudenmukaisuutta uhkaava tekijä.

· Urheilun yhteiskunnalliseen arvoon ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin kaupallisiin näkökohtiin.

· Kaupalliset paineet vaarantavat urheilun alkuperäisen reilun pelin hengen.

              Vaikutusten arvioinnin tulokset

On suoritettu neljä vaikutustenarviointia, joissa tarkasteltiin kolmen nykyisen koulutusohjelman (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman) ja budjettivallan käyttäjän hyväksymien urheilualan valmistelutoimien toimivuutta.

Koska tavoitteet, oikeusperusta ja unionin toimivalta ovat samankaltaiset näillä aloilla, kaikissa vaikutustenarvioinneissa tarkasteltiin samoja vaihtoehtoja: nykyisten toimien tai ohjelmien päättäminen, niiden jatkaminen nykyisessä muodossa, niiden poliittisen painoarvon huomattava lisääminen sekä elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman yhdistäminen yhdeksi virtaviivaistetuksi ohjelmaksi.

Kaikissa neljässä vaikutustenarvioinnissa pidettiin parhaana vaihtoehtona ohjelmien yhdistämistä. Tämä vaihtoehto on linjassa 29. kesäkuuta 2011 hyväksytyn monivuotista rahoituskehystä koskevan komission tiedonannon kanssa. Se olisi myös johdonmukaisin ja kustannustehokkain vaihtoehto seuraavista syistä:

– Se vastaa tarpeeseen lisätä unionin investointeja koulutukseen näinä finanssi- ja talouskriisien aikoina. Talouden kasvu edellyttää, että saatavilla on ammattitaitoisia työntekijöitä ja että työttöminä olevien ihmisten tiedot ja taidot saadaan käyttöön.

– Siinä painotetaan ja kehitetään niitä toimia, joiden on nykyisten ohjelmien yhteydessä havaittu tuottavan eniten eurooppalaista lisäarvoa ja kerrannaisvaikutuksia, joilla on konkreettista vaikutuksia eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin ja joihin tehdyistä investoinneista saadaan näin huomattavasti parempi tuotto.

– Kun toiminta keskitetään uuteen virtaviivaiseen ohjelmaan, saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia nykyisten ohjelmien ja eri koulutussektorien välillä. Näin vahvistetaan elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa yleissivistävässä koulutuksessa, lisätään toimien keskinäistä johdonmukaisuutta ja parannetaan edunsaajien mahdollisuuksia saada tukea sektorirajat ylittävien toimien kautta.

– Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäksi siinä painotetaan aiempaa enemmän koulutuksen ja inhimillisen innovointikapasiteetin tärkeää tehtävää edistämällä koulutus- ja yritysmaailman välisiä kumppanuuksia, toimien kohdentamista laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen, työllistettävyyttä ja yrittäjyyttä.

– Sen myötä rationalisoidaan ja yksinkertaistetaan myöntämis- ja hallinnointimenettelyjä. Se tarjoaa myös huomattavia mahdollisuuksia täytäntöönpanokustannusten leikkaamiseen nykyisten ohjelmien (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää korkea-asteen koulutusyhteistyötä koskevien ohjelmien) täytäntöönpanokustannusten kokonaismäärään verrattuna.

              Yksinkertaistaminen

Monivuotisten rahoituspuitteiden mukaisesti yhtenä ohjelman prioriteettina korostetaan rationalisoimista, yksinkertaistamista ja varojen tulosperusteista kohdentamista. Tätä lähestymistapaa sovelletaan ”Yhteinen Erasmus” -ohjelmaan siten, että ohjelma perustuu varainhoitoasetuksen sääntöihin.

Ohjelmassa vähennetään tuettavien toimintojen lukumäärää. Tehokkuuden lisäämiseksi siinä käytetään aiempaa enemmän kiinteämääräisiä avustuksia. Toimivaksi havaittuja tapoja – esimerkiksi kiinteämääräisiä Erasmus-avustuksia opiskelijoiden liikkuvuuteen – käytetään laajasti liikkuvuustoimissa. Kansalliset toimistot eivät enää hallinnoi henkilöiden liikkuvuusavustuksia, joten hallinnollisen työn määrä vähenee.

Kansallisista toimistoista tulee tärkein asiointipiste oppimiseen liittyvässä liikkuvuudessa, olipa kyse sitten opiskelijoista, harjoittelijoista tai vapaaehtoistyöntekijöistä. Ohjelman käyttäjäystävällisyyttä lisätään myös unionin ulkopuolisten korkeakoulujen kannalta, sillä erilliset kansainväliset yhteistyöohjelmat sisällytetään ohjelmaan.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva yhtenäinen ”Kaikkien Erasmus” ‑ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklassa määrättyihin tavoitteisiin sekä toissijaisuusperiaatteeseen.

SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaan Euroopan unioni ”myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta”.

Sopimuksen 166 artiklassa todetaan, että unioni ”toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä”.

Molemmissa artikloissa määrätään, että unioni ja jäsenvaltiot suosivat yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä koulutuksen ja urheilun alalla (165 artiklan 3 kohta) ja ammatillisen koulutuksen alalla (166 artiklan 3 kohta) toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Kuten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus ‑ohjelman väliarvioinneissa todettiin, ohjelman tuoma eurooppalainen lisäarvo perustuu toteutettujen toimien ja tuotteiden innovatiivisuuteen ja kansainväliseen luonteeseen sekä yhteistyökumppanuuksiin, joita sen myötä solmitaan eri puolilla Eurooppaa toimivien tahojen välillä. Toimiva yhteistyö jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien välillä sekä nuoriso- ja urheilualoilla auttaisi toimivien käytäntöjen ja politiikan kartoittamisessa ja toteuttamisessa ja edistäisi kokemusten vaihtoa.

Täytäntöönpanotoimenpiteiden ja etenkin varojen kohdentamista koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisen osalta asetuksessa säädetään tarkastelumenettelyn soveltamisesta asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan säännösten mukaisesti. Valintapäätökset lähetetään kuitenkin tiedoksi Euroopan parlamentille ja komitealle.

Asetuksessa otetaan myös käyttöön SEUT-sopimuksen 290 artiklaan perustuva säädösvallan siirto. Tämän uuden oikeudellisen välineen käyttö rajoitetaan tuloskriteereitä ja kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia koskevien säännösten muuttamiseen.

Aiemmista ohjelmista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tuloskriteereitä koskevia 13 artiklan 7 kohdan säännöksiä sekä kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia koskevia 22 artiklan 2 kohdan säännöksiä voi olla tarpeen tarkistaa ohjelman keston aikana. Elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus ‑ohjelman alojen keskeiset sidosryhmät ovat nimenomaan kritisoineet ohjelmia joustamattomuudesta ja siitä, ettei ohjelmia voida mukauttaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Jäsenvaltioiden näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon asiantuntijoiden järjestelmällisten kuulemisten kautta. Kuulemiset laajennetaan Euroopan parlamentin nimeämiin asiantuntijoihin sen varmistamiseksi, että näkemykset edustavat mahdollisimman laajaa joukkoa. Soveltuvissa tapauksissa komissio kuulee myös kyseisten alojen asianomaisia sidosryhmiä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi ehdotetaan 17 299 000 000 euron määrärahoja (käypinä hintoina) yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevalle yhtenäiselle ohjelmalle sekä otsakkeesta 4 otettavaa 1 812 100 000 euron lisämäärärahaa (käypinä hintoina).

Määrärahojen vähimmäismäärä sektoreittain

Sen varmistamiseksi, että keskeisille sidosryhmille ja edunsaajaryhmille kohdennetun rahoituksen tasot eivät laske elinikäisen oppimisen ohjelmassa, nuorisotoimintaohjelmassa ja Erasmus Mundus ‑ohjelmassa vuosiksi 2007–2013 taattujen tasojen alapuolelle, ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä pääkoulutussektoreille osoitettavien määrärahojen osuudet ovat vähintään seuraavat:

– Korkea-asteen koulutus: 25 %

– Ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus: 17 %, josta aikuiskoulutus: 2 %

– Kouluopetus: 7 %

– Nuoriso: 7 %

5.           TIIVISTELMÄ ASETUKSESTA

Asetuksessa vahvistetaan säännökset uudelle yhtenäiselle koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmalle, jota kutsutaan nimellä ”Yhteinen Erasmus”. Ohjelma perustuu laajasti tunnetun alakohtaisen Erasmus-ohjelman menestykseen, mutta sillä tuetaan kaikkia koulutussektoreita (korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta, kouluopetusta ja nuorisoalaa) lähtökohtana elinikäinen oppiminen.

”Yhteinen Erasmus” -ohjelmassa on kolme avaintoimityyppiä: opiskelijoiden, nuorten, opettajien ja henkilöstön kansainvälinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus; innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö oppilaitosten sekä nuorisoalalla toimivien elinten välillä; poliittisten strategioiden tukeminen sekä valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa, myös laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa, ja etenkin naapurimaissa, ja kansainvälisen poliittisen vuoropuhelun tukeminen.

Kuten tiedonannossa Eurooppa 2020 –strategiaa tukeva talousarvio todettiin, Yhteinen Erasmus kokoaa olemassa olevat kansainväliset ohjelmat (Erasmus Mundus, Tempus, Edulink ja Alfa) sekä yhteistyöohjelmat teollisuusmaiden kanssa saman ohjelman piiriin. Tämän vuoksi ohjelman talousarviota täydennetään ulkoisen yhteistyön eri välineistä peräisin olevilla määrärahoilla. Vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi varat asetetaan käyttöön yhden nelivuotisen ja yhden kolmivuotisen määrärahakokonaisuuden perusteella. Määrärahojen tulisi kuvastaa EU:n ulkoisen toiminnan, soveltuvin osin myös kehitysyhteistyön, prioriteetteja. Niitä voidaan mukauttaa olosuhteissa tai politiikassa tapahtuvien ennakoimattomien merkittävien muutosten mukaan, jotta niissä otettaisiin huomioon poliittisten prioriteettien muutokset.

Korkealaatuinen opetus ja Eurooppa-tutkimus sisältyvät erityiseen ”Jean Monnet” ‑artiklaan. Yhdessä luvussa käsitellään urheilua ja etenkin dopingin, väkivallan ja rasismin vastaista toimintaa sekä sellaisia kansainvälisiä toimia, joilla edistetään urheilujärjestöjen hyvää hallintoa.

Käyttöön otetaan uusi rahoitusväline, lainojen takausjärjestelmä, jonka avulla opiskelijat voivat suorittaa maisterin tutkinnon jossakin toisessa Euroopan maassa. Rahoituksen hankkiminen näihin opintoihin on tällä hetkellä vaikeaa, koska kansallisia apurahoja ja lainoja ei useinkaan voi siirtää maan rajojen ulkopuolelle, niitä ei ole saatavilla maisterin tason opintoja varten ja yksityisiltä pankeilta saatavat lainat ovat liian kalliita. Näiden ongelmien voittamiseksi EU antaa osittaisen takauksen rahoituslaitoksille (pankeille ja opintolainatoimistoille), jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa osallistujamaissa.

Ohjelman hallinnointi toteutetaan välillisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio jakavat vastuualueet. Kansalliset toimistot vastaavat suurimmasta osasta varoja, joista pääosa kohdennetaan liikkuvuustoimiin ja yhteistyöhön. Komissio siirtää suurempien yhteistyöhankkeiden, politiikan tuen, Eurydice-verkoston sekä Jean Monnet -toimien ja urheilutoimien hallinnoinnin toimeenpanovirastolle. Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[3] mukaisesti komissio voi kustannushyötyanalyysin perusteella käyttää nykyistä toimeenpanovirastoa ”Yhteinen Erasmus” ‑ohjelman täytäntöönpanossa vuosina 2014–2020.

2011/0371 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”YHTEINEN ERASMUS”, perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun säädösehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymässä tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio[6] kehotetaan perustamaan yksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä korkea-asteen koulutuksen kansainvälisiä näkökohtia koskeva ohjelma, jolla yhdistettäisiin 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1720/2006/EY[7] perustettu elinikäisen oppimisen toimintaohjelma, 15 päivänä marraskuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1719/2006/EY[8] perustettu nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action), 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1298/2008/EY[9] perustettu Erasmus Mundus -toimintaohjelma, 18 päivänä joulukuuta 2006 annetulla asetuksella (EY) N:o 1905/2006[10] perustettu ALFA III -ohjelma, TEMPUS- ja EDULINK-ohjelmat, jotta toiminnasta saadaan tehokkaampi, sen strateginen tavoite vahvistuu ja ohjelman eri osien välisiä yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Lisäksi ehdotetaan, että urheilusta tulisi osa tätä yhtenäistä ohjelmaa.

(2) Nykyisten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus ‑ohjelman väliarviointiraporteissa samoin kuin koulutus- ja nuorisoalalla sekä korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettavan unionin toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuli esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Arviointiraporteissa korostettiin, että alalla toteutettavien unionin ohjelmien ja koulutus- ja nuorisopolitiikan kehittämisen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys, unionin toiminnan rakenteen olisi vastattava paremmin elinikäisen oppimisen mallia, toiminnan täytäntöönpanotavoista olisi tehtävä yksinkertaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia ja korkea-asteen kansainvälisten yhteistyöohjelmien pirstaleisuus olisi poistettava.

(3) Koska suuri yleisö jäsenvaltioissa ja ohjelmaan osallistuvissa kolmansissa maissa tuntee laajasti ”Erasmus”-brändinimen ja pitää sitä unionin opiskelijaliikkuvuuden synonyymina, tätä brändinimeä olisi käytettävä laajemmin ohjelman piiriin kuuluvilla pääkoulutussektoreilla.

(4) Unionin urheilualalla saaman uuden toimivallan täytäntöönpanoa koskevista strategisista vaihtoehdoista järjestetty julkinen kuuleminen ja urheilun alalla toteutettujen valmistelevien toimien arviointiraportti antoivat hyödyllistä tietoa unionin toimien prioriteettialoista ja toivat esiin lisäarvon, jonka unioni voi tuoda tukemalla toimia, joiden tavoitteena on urheilukysymyksiä koskevien kokemusten ja tietojen tuottaminen, jakaminen ja levittäminen Euroopan tasolla.

(5) Eurooppalaisessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa (Eurooppa 2020 ‑strategia) määritellään tulevalle vuosikymmenelle unionin kasvustrategia, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä; koulutusalalla tavoitteena on, että koulunkäynnin keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin ja että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen tutkinto[11]. Tämä käsittää myös strategian lippulaivahankkeet ja niistä etenkin hankkeet ”Nuoret liikkeellä”[12] ja ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”[13].

(6) Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joissa vahvistetaan neljä strategista tavoitetta, joiden kautta pyritään vastaamaan osaamiseen perustuvan Euroopan luomiseen vielä liittyviin haasteisiin ja tekemään elinikäisestä oppimisesta totta.

(7) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ja perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti ohjelmalla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä torjutaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

(8) Ohjelmassa olisi oltava vahva kansainvälinen ulottuvuus etenkin korkea-asteen koulutuksen osalta, jotta edistetään eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laatua laajempien ET 2020 -tavoitteiden mukaisesti ja unionin vetovoimaa opiskelupaikkana sekä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä ja korkea-asteen koulutuksen kestävää kehittämistä kolmansissa maissa.

(9) Nuorisoalan yhteistyön uudistetuissa puitteissa (2010–2018)[14] pidetään kaikkia nuoria yhteiskunnan arvokkaana resurssina ja puolustetaan heidän oikeuttaan osallistua heihin itseensä vaikuttavan politiikan suunnitteluun päätöksentekijöiden, nuorten ja nuorisojärjestöjen jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun kautta.

(10) Liikkuvuuden, tasapuolisuuden ja opintojen laadun edistämiseksi unionin tulisi perustaa eurooppalainen lainatakausjärjestelmä, jotta opiskelijat voisivat sosiaalisesta taustastaan riippumatta suorittaa maisterin tutkinnon toisessa osallistujamaassa. Tämän järjestelmän tulisi olla sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa osallistujamaissa.

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osallistujien oleskeluluvat olisi käsiteltävä viipymättä sen varmistamiseksi, ettei yksikään osallistuja menetä osittain tai kokonaan opiskelu-, harjoittelu- tai vaihtojaksoaan ja ettei liikkuvuustoimia ja -hankkeita jouduta peruuttamaan. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/114/EY[15] 19 artiklan mukaisesti.

(12) Tiedonannossa Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma luodaan puitteet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle, jolla pyritään lisäämään tutkinnon suorittajien määrää, parantamaan koulutuksen laatua sekä saamaan korkea-asteen koulutus ja tutkimus myötävaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti siihen, että Euroopan taloudet ja yhteiskunnat nousevat kriisistä entistä vahvempina.

(13) Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen tähtäävä hallitustenvälinen prosessi, joka tarvitsee unionin tukea.

(14) Uudistetussa Kööpenhaminan prosessissa (2011–2020) määriteltiin kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen visio ammattikoulutusta koskevalle eurooppalaiselle politiikalle ja vaadittiin, että koulutusalan unionin ohjelmista olisi annettava tukea sovituille prioriteeteille, myös kansainväliseen liikkuvuuteen ja jäsenvaltioiden toteuttamiin uudistuksiin.

(15) Koulujen välisten eurooppalaisen yhteistyön intensiteettiä ja määrää samoin kuin koulujen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta on lisättävä, jotta voidaan paneutua uudelle vuosisadalle tähtäävässä koulualan eurooppalaisessa yhteistyöohjelmassa[16] asetettuihin prioriteetteihin, joita ovat kouluopetuksen laadun parantaminen unionissa lisäämällä taitojen kehittämistä ja parantamalla koulujärjestelmien ja oppilaitosten tasapuolisuutta ja osallistamista sekä opettajan ammatin ja koulujen johtamisen kehittäminen[17]. Tässä yhteydessä olisi pidettävä erityisen tärkeinä strategisia tavoitteita, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä, perustaitojen osaamisen parantamista, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista[18], sekä tavoitteita, jotka liittyvät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämiseen[19] sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista olevien lasten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen[20].

(16) Uudistetussa aikuiskoulutusohjelmassa, joka sisältyy […] annettuun neuvoston päätöslauselmaan[21], tähdätään siihen, että jokainen aikuinen voi kehittää ja parantaa taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan ja kiinnitetään erityishuomiota Eurooppa 2020 -strategian kohteena olevien lukuisten vähän koulutettujen eurooppalaisten koulutuksen tehostamiseen.

(17) Euroopan nuorisofoorumin, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodesk-verkostojen sekä kansallisten eTwinning-tukipalvelujen, kansallisten Europass-keskusten ja naapurimaiden kansallisten tiedotustoimistojen toiminta on olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta etenkin siksi, että ne antavat komissiolle säännöllisesti ajantasaista tietoa toiminta-aloistaan ja tiedottavat ohjelman tuloksista unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa kolmansissa maissa.

(18) On lisättävä yhteistyötä ohjelman sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen, etenkin Euroopan neuvoston kanssa.

(19) Ohjelmalla pitäisi edistää Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen korkeaa laatua kaikkialla maailmassa ja tukea etenkin laitoksia, joilla on eurooppalainen hallintorakenne, joiden toiminta käsittää kaikki unionin kannalta kiinnostavat politiikan alat, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita ja joissa voi suorittaa tunnustetun korkea-asteen tutkinnon.

(20) Tammikuun 18 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen[22] esitetään komission ajatuksia urheilualaa koskevasta unionin tason toiminnasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ehdotetaan komission ja jäsenvaltioiden toteutettavaksi konkreettisia toimia, jotka jaetaan kolmeen laajaan ryhmään: urheilun yhteiskunnallinen merkitys, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilualan järjestäytyminen.

(21) Tutkinto- ja pätevyysvaatimuksien selkeyttäminen ja unionin välineiden laajempi hyväksyntä helpottavat elinikäiseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta Euroopassa, edesauttavat sen vuoksi laadukkaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja helpottavat ammatillista liikkuvuutta eri maiden ja sektorien välillä. Kun nuoret opiskelijat (mukaan luettuina ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat) pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se parantaa heidän työllistyvyyttään globaalissa taloudessa; samalla myös kansainvälisistä työtehtävistä tulee houkuttelevampia.

(22) Tämän vuoksi suositellaan 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY[23] mukaisten tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävien yhteisten puitteiden (Europass), 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen[24] mukaisen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen[25] mukaisen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmän (ECVET) ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käytön laajentamista.

(23) Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintään kohdennetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä Euroopan unionin poliittisten prioriteettien tunnetuksi tekemistä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(24) On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettujen toimien eurooppalainen lisäarvo sekä täydentävyys jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteuttamien toimien kanssa sekä muiden toimien kanssa etenkin kulttuurin, tutkimuksen, teollisuus- ja koheesiopolitiikan, laajentumispolitiikan sekä ulkosuhteiden alalla.

(25) Jotta ohjelman toimivuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata tehokkaasti, on kehitettävä erityisiä tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä, jotka ovat realistisia, joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa ja jotka ovat tarkoituksenmukaisia tavoitteiden ja toimintojen tärkeysjärjestykseen nähden.

(26) Tässä asetuksessa pitäisi vahvistaa ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta XX päivänä YYkuuta] 201Z tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27) Olisi vahvistettava tuloskriteerien tarve, joiden perusteella määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten.

(28) Unionin ehdokasmaat ja ETA-alueeseen kuuluvat EFTA-maat voivat osallistua unionin ohjelmiin puitesopimusten, assosiaationeuvoston päätösten tai vastaavien sopimusten mukaisesti.

(29) Sveitsin valaliitto voi osallistua unionin ohjelmiin unionin ja tämän maan välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti.

(30) Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja totesivat yhteisessä tiedonannossaan Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten[26], että tavoitteena on muun muassa helpottaa edelleen naapurimaiden osallistumista korkeakoulutuksen alan liikkuvuutta ja valmiuksien kehittämistä koskeviin unionin toimiin ja mahdollistaa naapurimaiden osallistuminen tulevaan koulutusohjelmaan.

(31) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset. Samaan aikaan kun unionin ulkomaanavun rahoitustarpeet kasvavat, unionin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema rajoittavat tällaiseen apuun käytettävissä olevia resursseja. Komission olisi siksi pyrittävä löytämään tehokkaimmat tavat käyttää saatavilla olevat resurssit ja käytettävä etenkin sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on vipuvaikutuksia.

(32) Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio korostanut sitoutumistaan unionin rahoituksen yksinkertaistamiseen. Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yksittäisen ohjelman perustamisen pitäisi johtaa huomattavaan yksinkertaistamiseen, rationalisointiin ja yhteisvaikutuksiin ohjelman hallinnoinnissa. Toteutusta pitäisi entisestään yksinkertaistaa käyttämällä kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta ja vähentämällä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavia muodollisia vaatimuksia.

(33) Jotta muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata nopeasti ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säännöksiä, jotka koskevat tuloskriteereitä ja kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijoiden kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(34) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(35) Työohjelmaa koskevaa täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[27] mukaisesti.

(36) On aiheellista varmistaa ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, etenkin monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisten ohjelmien puitteissa vuoden 2013 loppuun mennessä vielä saatettu loppuun ,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Ohjelman soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva unionin toimintaohjelma, jota kutsutaan nimellä ”Yhteinen Erasmus”, jäljempänä ’ohjelma’.

2. Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvänä kautena.

3. Ohjelman soveltamisalaan kuuluvat kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, etenkin korkea-asteen koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus, sekä kouluopetus ja nuorisotoiminta.

4. Siihen sisältyy kansainvälinen ulottuvuus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti, ja siitä tuetaan myös urheilun alalla toteutettavia toimia.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1.           ”elinikäisellä oppimisella” tarkoitetaan kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet paranevat, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina;

2.           ”epävirallisella ympäristöllä” tarkoitetaan oppimisympäristöä, joka on usein suunniteltu ja organisoitu, mutta joka ei ole osa virallista koulutusjärjestelmää;

3.           ”oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella” tarkoitetaan siirtymistä johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle tarkoituksena suorittaa opintoja, harjoitteluja tai muuta oppimista, mukaan luettuina harjoittelut ja epävirallinen oppiminen, tai antaa opetusta tai osallistua kansainväliseen ammatilliseen kehitystoimintaan. Siihen voi sisältyä isäntämaan kieltä koskevaa valmennusta. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus käsittää myös nuorisovaihdot ja ammatilliseen kehittämiseen tähtäävät kansainväliset toiminnot;

4.           ”innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävällä yhteistyöllä” tarkoitetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ja/tai nuorisotoiminnan alalla toimivia organisaatioita ja joihin voi osallistua myös muita organisaatioita;

5.           ”politiikan uudistamisen tuella” tarkoitetaan kaikentyyppistä toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista jäsenvaltioiden välisen poliittisen yhteistyöprosessin kautta, etenkin avointa koordinointimenetelmää;

6.           ”virtuaaliliikkuvuudella” tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettua toimintakokonaisuutta, joka järjestetään oppilaitostasolla opettamiseen ja/tai oppimiseen liittyvien kansainvälisten yhteistyökokemusten toteuttamiseksi tai helpottamiseksi;

7.           ”henkilöstöllä” tarkoitetaan henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai nuorten epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan. Tällä voidaan tarkoittaa opettajia, kouluttajia, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä ja muuta kuin opetushenkilöstöä;

8.           ”nuorisotyöntekijällä” tarkoitetaan henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa;

9.           ”nuorilla” tarkoitetaan 13–30-vuotiaita henkilöitä;

10.         ”korkeakoululla” tarkoitetaan

(a) korkea-asteen koulutusta tarjoavaa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista oppilaitosta, jossa voi suorittaa tunnustetun korkea-asteen tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään;

(b) kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista laitosta, joka tarjoaa korkea-asteen ammatillista koulutusta;

11.         ”koululla” tarkoitetaan kaikentyyppisiä yleissivistävää (esi-, perus- tai toisen asteen), ammatillista tai teknistä koulutusta tarjoavia oppilaitoksia;

12.         ”akateemisella laitoksella” tarkoitetaan oppilaitosta, jonka toiminta keskittyy koulutukseen ja tutkimukseen;

13.         ”ammatillisella koulutuksella” tarkoitetaan kaikkea sellaista ammatillista peruskoulutusta, myös teknistä ja ammattiopetusta sekä oppisopimusjärjestelmiä, joka kuuluu kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tunnustamaan ammattitutkintoon, sekä kaikkea sellaista ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta, johon työntekijä ryhtyy työelämässä ollessaan;

14.         ”aikuisoppimisella” tarkoitetaan kaikkia muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

15.         ”yhteistutkinnolla” tarkoitetaan integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat;

16.         ”kaksoistutkinnolla tai usean tutkinnon yhdistelmällä” tarkoitetaan koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa (kaksoistutkinto) tai useammassa (usean tutkinnon yhdistelmä) korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa erillisen tutkintotodistuksen kustakin osallistuvasta oppilaitoksesta;

17.         ”nuorisotoiminnalla” tarkoitetaan koulun ulkopuolista toimintaa (kuten nuorisovaihtoja tai vapaaehtoistoimintaa), johon nuori osallistuu joko yksin tai ryhmässä ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen;

18.         ”kumppanuudella” tarkoitetaan eri jäsenvaltioissa sijaitsevien laitosten tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on eurooppalaisten toimintojen toteuttaminen yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ja nuorisotoiminnan alalla tai virallisen tai epävirallisen verkoston perustaminen jollakin asiaan liittyvällä alalla. Urheilun osalta sillä tarkoitetaan yhden tai useamman kolmannen osapuolen, esimerkiksi eri jäsenvaltioissa toimivien ammattilaisurheiluorganisaatioiden tai sponsorien kanssa tehtyä sopimusta, jolla pyritään hankkimaan lisävaroja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

19.         ”yrityksellä” tarkoitetaan julkisen tai yksityisen sektorin taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä riippumatta siitä, mikä on sen koko, oikeudellinen asema tai toimiala, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuna;

20.         ”taidoilla” tarkoitetaan kykyä soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisuun;

21.         ”pätevyydellä” tarkoitetaan todistettua kykyä hyödyntää tietoja, taitoja ja asenteita vastuullisesti ja itsenäisesti opiskelussa, sosiaalisissa tilanteissa ja ammatillisissa yhteyksissä;

22.         ”avaintaidoilla” tarkoitetaan perustietoja, -taitoja ja -asenteita, joita kaikki yksilöt tarvitsevat itsensä toteuttamista ja henkilökohtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työtä varten;

23.         ”tuloksilla” tarkoitetaan toimen yhteydessä tuotettuja tietoja ja tietämystä riippumatta niiden muodosta tai tyypistä sekä siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin mahdollisesti liittyviä oikeuksia teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina;

24.         ”tulosten levittämisellä” tarkoitetaan ohjelman ja sen edeltäjien tulosten julkaisemista tarkoituksenmukaisin välinein sen varmistamiseksi, että tulokset tunnustetaan asianmukaisesti, niitä tuodaan esille ja niitä sovelletaan laajalti;

25.         ”avoimella koordinointimenetelmällä” tarkoitetaan hallitustenvälistä menetelmää, joka tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle, jonka avulla kansallisia politiikkoja voidaan suunnata tiettyjen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän ohjelman yhteydessä avointa koordinointimenetelmää sovelletaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoiminnan aloilla;

26.         ”avoimuutta lisäävillä EU:n välineillä” tarkoitetaan välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnistamaan oppimistuloksia ja pätevyyttä kaikkialla unionissa;

27.         ”naapurimailla” tarkoitetaan maita ja alueita, jotka on lueteltu Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta X päivänä YYkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/2012[28] liitteessä: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, miehitetyt palestiinalaisalueet, Moldova, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä. Nuorisotoiminnan alalla tuettujen toimintojen osalta naapurimaana pidetään myös Venäjää;

28.         ”kaksoisuralla” tarkoitetaan korkean tason urheiluharjoittelun yhdistämistä tavanomaiseen koulutukseen tai työskentelyyn.

3 artikla

Eurooppalainen lisäarvo

1.           Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät 4 artiklassa tarkoitetun yleisen tavoitteen saavuttamista.

2.           Ohjelman toimilla ja toiminnoilla saavutetaan eurooppalaista lisäarvoa etenkin seuraavien ominaisuuksien ansiosta:

(a) kansainvälisyys, etenkin kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö, jolla pyritään järjestelmiin kohdistuviin pitkäaikaisvaikutuksiin;

(b) täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden kansallisten, kansainvälisten ja unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa, jolloin saadaan aikaan mittakaavaetuja ja kriittinen massa;

(c) vaikutukset tutkintojen tunnustamista ja avoimuutta edistävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

4 artikla

Ohjelman yleinen tavoite

1.           Ohjelmalla pyritään myötävaikuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) tavoitteiden sekä näille välineille vahvistettujen vertailuarvojen saavuttamiseen, edistämään nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuja puitteita (2010–2018) ja korkea-asteen koulutuksen kestävää kehittämistä kolmansissa maissa sekä kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta.

2.           Sillä pyritään etenkin myötävaikuttamaan seuraavien Eurooppa 2020 ‑yleistavoitteiden saavuttamiseen:

(c) koulunkäynnin keskeyttävien määrien vähentäminen;

(d) korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden määrän lisääminen.

II LUKU

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso

5 artikla

Erityistavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet koulutus- ja nuorisoaloilla:

(a) Parannetaan avaintaitojen ja osaamisen tasoa ja etenkin niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan nähden ja lisätään nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan lisäämällä nuorten, oppijoiden, henkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja tehostamalla koulutuksen, nuorison ja työelämän välistä yhteistyötä;

– Tavoitteeseen liittyvät indikaattorit:

– osallistujat (prosentteina), jotka ovat kohentaneet avaintaitoja ja/tai työllistettävyyteen liittyviä taitoja;

– nuoret osallistujat (prosentteina), jotka ilmoittavat, että heillä on paremmat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan

(b) Edistetään laadun kehittämistä, innovointiin liittyvää huippuosaamista ja kansainvälistymistä oppilaitoksissa ja nuorisotyössä etenkin lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien tai nuorisojärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä;

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: niiden organisaatioiden osuus (prosentteina), jotka ovat osallistuneet ohjelmaan ja kehittäneet tai ottaneet käyttöön innovatiivisia menetelmiä

(c) Edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä, annetaan sysäys kansallisen tason poliittisille uudistuksille, tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista epävirallinen oppiminen mukaan luettuna sekä tuetaan nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä etenkin tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin tutkintojen tunnustamista ja avoimuutta edistäviä välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä;

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka hyödyntävät avoimen koordinointimenetelmän tuloksia kansallisen politiikkansa kehittämisessä

(d) Kehitetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoiminnan kansainvälistä ulottuvuutta etenkin korkea-asteen koulutuksessa lisäämällä unionin korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä ja kohdennettua valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa.

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: liikkuvuus- ja yhteistyötoimiin osallistuvien EU:n ulkopuolisten korkeakoulujen lukumäärä

(e) Parannetaan kielten opetusta ja oppimista ja edistetään kielellistä monimuotoisuutta;

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: kielitaitoaan parantaneet osallistujat (prosentteina)

(f) Edistetään huippuosaamista Euroopan yhdentymistä käsittelevässä opetus- ja tutkimustoiminnassa 10 artiklassa tarkoitettujen maailmanlaajuisten Jean Monnet ‑toimintojen kautta.

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: Jean Monnet -toimintojen kautta koulutusta saavien opiskelijoiden lukumäärä.

6 artikla

Ohjelmasta tuettavat toimet

1.           Ohjelman tavoitteet koulutus- ja nuorisoalalla pyritään saavuttamaan seuraavien kolmen toimityypin avulla:

(a) oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus,

(b) innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö,

(c) politiikan uudistamisen tuki.

2.           Jean Monnet ‑toiminnot kuvataan 10 artiklassa.

7 artikla

Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus

1.           Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus on toimi, josta tuetaan seuraavia:

(a)     Korkea-asteen koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden sekä epäviralliseen oppimistoimintaan osallistuvien nuorten kansainvälinen liikkuvuus 18 artiklassa tarkoitettujen osallistujamaiden välillä. Tällainen liikkuvuus voi olla opintojen suorittamista kumppanilaitoksessa, harjoittelun suorittamista ulkomailla tai osallistumista nuorisotoimintaan, etenkin vapaaehtoistoimintaan. Liikkuvuutta maisterin tutkintoon johtavien opintojen aikana tuetaan 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta opintolainojen takausjärjestelmästä.

(b)     Henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 18 artiklassa tarkoitetuissa osallistujamaissa. Tällainen liikkuvuus voi olla opettamista tai osallistumista ammatilliseen kehittämistoimintaan ulkomailla.

2.           Tällä toimella tuetaan myös opiskelijoiden, nuorten ja henkilöstön liikkuvuutta kolmansiin maihin ja kolmansista maista korkea-asteen koulutuksen yhteydessä, mukaan luettuina liikkuvuus, joka järjestetään korkealaatuisten yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmien pohjalta taikka yhteisten ehdotuspyyntöjen pohjalta, sekä epävirallinen oppiminen.

8 artikla

Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö

1.           Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö on toimi, josta tuetaan seuraavia:

(a) yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ja/tai nuorisotoiminnan alalla tai muilla asiaankuuluvilla aloilla toimivien organisaatioiden kansainväliset strategiset kumppanuudet yhteisten aloitteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi ja kokemusten ja tietämyksen vaihdon edistämiseksi;

(b) yritysten ja oppilaitosten väliset seuraavantyyppiset kansainväliset kumppanuudet:

– korkeakoulujen ja yritysten väliset osaamisyhteenliittymät, joiden yhteydessä edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä tarjoamalla tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia, mukaan luettuna uusien opetusohjelmien suunnittelu;

– koulutuksen järjestäjien ja yritysten väliset alakohtaiset taitoyhteenliittymät, joiden yhteydessä edistetään työllistettävyyttä, luodaan uusia alakohtaisia opetusohjelmia, kehitetään innovatiivisia tapoja ammatilliseen opetukseen ja sovelletaan unionin laajuisia tutkintojen tunnistusvälineitä käytäntöön.

(c) tietotekniset tukijärjestelmät, e-ystävyyskoulutoiminta (e-Twinning) mukaan luettuna, jotka kattavat koulutussektorit ja nuorisoalan sekä mahdollistavat vertaisoppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja parhaiden käytänteiden vaihdot sekä tarjoavat osallistumismahdollisuuden naapurimaista oleville osallistujille.

2.           Tästä toimesta tuetaan myös suunnitteluun, valmiuksien parantamiseen, alueelliseen yhdentymiseen, tietämyksen vaihtoon ja nykyaikaistamiseen tähtääviä prosesseja, jotka toteutetaan unionin ja kolmansien maiden korkeakoulujen sekä nuorisosektorin välisten kumppanuuksien avulla, joilla edistetään etenkin vertaisoppimista, yhteisiä koulutushankkeita ja alueellista yhteistyötä varsinkin naapurimaiden kanssa.

9 artikla

Politiikan uudistamisen tuki

1.           Politiikan uudistamista tukevaan toimeen sisältyy unionin tasolla käynnistettäviä toimintoja, jotka koskevat seuraavia:

(a) toiminnot, jotka liittyvät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuoria koskevan unionin poliittisen ohjelman täytäntöönpanoon (avoin koordinointimenetelmä), Bolognan ja Kööpenhaminan prosesseihin ja nuorten kanssa käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun;

(b) avoimuutta edistävien unionin välineiden – etenkin Europass-puitteiden, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) – käyttäminen osallistujamaissa ja tuki EU:n laajuisille verkostoille;

(c) poliittinen vuoropuhelu koulutus- ja nuorisoalan eurooppalaisten sidosryhmien kanssa;

(d) Euroopan nuorisofoorumi, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodesk-verkostot sekä kansalliset eTwinning-tukipalvelut, kansalliset Europass-keskukset sekä kansalliset tiedotustoimistot naapurimaissa, liittyvissä maissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa, jotka eivät osallistu ohjelmaan täydessä mitassa.

2.           Tästä toimesta tuetaan myös kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua.

10 artikla

Jean Monnet -toiminnot

Jean Monnet -toiminnoilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

(a) edistetään Euroopan yhdentymistä käsittelevää opetusta ja tutkimusta alaan erikoistuneiden tutkijoiden, oppijoiden ja kansalaisten keskuudessa kaikkialla maailmassa etenkin perustamalla Jean Monnet -oppituoleja ja toteuttamalla muuta akateemista toimintaa sekä antamalla apua muuhun tietämyksen syventämiseen korkeakouluissa;

(b) tuetaan Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen alalla toimivien akateemisten laitosten tai yhdistysten toimintaa ja tuetaan Jean Monnet –laatuleiman käyttöä;

(c) tuetaan seuraavia eurooppalaisia akateemisia laitoksia, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen:

i)        Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti;

ii)       College of Europe (Brüggen ja Natolinin laitokset);

(d) edistetään unionin poliittisia prioriteetteja käsittelevää poliittista keskustelua ja näkemysten vaihtoa tiedemaailman ja poliittisten päättäjien välillä.

III LUKU

Urheilu

11 artikla

Erityistavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat yleistavoitteen mukaiset erityistavoitteet urheilun alalla:

(a) torjutaan urheilun alalla esiintyviä rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, väkivaltaa, rasismia ja suvaitsemattomuutta;

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia urheilun alalla esiintyvien uhkien torjuntaan.

(b) tuetaan hyviä hallintotapoja urheilun alalla ja urheilijoiden kaksoisuraa;

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia hyvän hallintotavan edistämiseen urheilun alalla ja urheilijoiden kaksoisuran tukemiseen.

(c) edistetään sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä edistävää liikuntaa lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan.

– Tavoitteeseen liittyvä indikaattori: osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja osallistujamäärien kasvattamiseen.

12 artikla

Toiminnot

1.           Urheilualan yhteistyötä koskeviin tavoitteisiin pyritään seuraavien rajatylittävien toimintojen avulla:

(a) tuki rajatylittäville yhteistyöhankkeille;

(b) tuki ei-kaupallisille eurooppalaisille urheilutapahtumille, joihin osallistuu useita Euroopan maita;

(c) tuki näytön kokoamiselle politiikan kehittämisen perustaksi;

(d) tuki urheilujärjestöjen valmiuksien kehittämiselle;

(e) vuoropuhelu asiaankuuluvien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa.

2.           Tuettavilla urheilualan toiminnoilla tulisi soveltuvissa tapauksissa olla vipuvaikutuksia siten, että niiden avulla hankitaan lisärahoitusta kolmansien osapuolien, esimerkiksi yksityisyritysten, kanssa tehtävien kumppanuuksien kautta.

IV LUKU

Rahoitussäännökset

13 artikla

Talousarvio

1.           Rahoituspuitteet tämän ohjelman toimeenpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 ovat 17 299 000 000 euroa.

Ohjelman toimiin osoitetaan seuraavat määrät:

a)       16 741 738 000 euroa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin koulutus- ja nuorisoalan toimiin;

b)       318 435 000 euroa 10 artiklassa tarkoitettuihin Jean Monnet -toimintoihin;

c)       238 827 000 euroa III luvussa tarkoitettuihin urheiluun liittyviin toimiin.

2.           Jotta voidaan edistää korkea-asteen koulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta, edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen rahoituspuitteiden lisäksi ulkoisista välineistä (kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, eurooppalaisesta naapuruuden välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, kumppanuuden välineestä ja Euroopan kehitysrahastosta) osoitetaan 1 812 100 000 euron ohjeellinen määrä[29] oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin muihin kuin 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maihin tai maista sekä yhteistyöhön tai poliittiseen vuoropuheluun näiden maiden viranomaisten/laitosten/organisaatioiden kanssa. Näiden varojen käyttöön sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä.

Rahoitus asetetaan käyttöön kahtena monivuotisena määrärahakokonaisuutena, joista ensimmäinen kattaa ensimmäiset neljä vuotta ja toinen jäljellä olevat kolme vuotta. Rahoitus otetaan huomioon näiden välineiden monivuotisissa maaohjelmissa kyseisten maiden osalta kartoitettujen tarpeiden ja prioriteettien mukaan. Määrärahoja voidaan tarkistaa merkittävien ennakoimattomien olosuhteiden tai politiikassa tapahtuvien merkittävien muutosten mukaan EU:n ulkoisen toiminnan prioriteettien mukaisesti. Yhteistyö ohjelmaan osallistumattomien maiden kanssa voidaan tarvittaessa toteuttaa käyttäen kumppanuusmailta saatavia lisämäärärahoja, jotka asetetaan käytettäväksi näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

3.           Edellä olevan 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kolmesta toimityypistä odotettavissa olevan lisäarvon sekä kriittistä massaa, toiminnan keskittämistä, tehokkuutta ja tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

– [65 %] määrärahoista osoitetaan oppimiseen liittyvään henkilöiden liikkuvuuteen;

– [26 %] määrärahoista osoitetaan innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävään yhteistyöhön;

– [4 %] määrärahoista osoitetaan politiikan uudistamisen tukeen;

– [3 %] määrärahoista osoitetaan kansallisten toimistojen toiminta-avustuksiin;

– [2 %] määrärahoista osoitetaan hallintomenoihin.

4.           Ohjelmaan osoitetuilla määrärahoilla voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimintaan, mukaan luettuna Euroopan unionin poliittisista prioriteeteista tiedottaminen sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyvään tietotekniikkaan liittyvät kulut sekä kaikki muut sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnin yhteydessä.

5.           Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen elinikäisen oppimisen ohjelman perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1720/2006/EY, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1719/2006/EY ja Erasmus Mundus ‑ohjelman perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1298/2008/EY mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä tämän ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Määrärahoja voidaan samankaltaisten menojen kattamiseksi sisällyttää talousarvioon tarvittaessa vielä vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

6.           Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut oppimiseen liittyvään henkilöiden liikkuvuuteen osoitetut määrärahat, joita kansallinen toimisto hallinnoi, jaetaan jäsenvaltion väestömäärän ja elinkustannusten, jäsenvaltioiden pääkaupunkien välisten välimatkojen ja tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuutta mittaava parametri kattaa 25 prosenttia kokonaismäärärahoista 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti.

7.           Resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön edistämiseksi sovelletaan varojen jakamista tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettävät kriteerit perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Nämä kriteerit ovat seuraavat:

(a) sovittuja tavoitteita ja tuloksia vastaavien vuotuisten toteutuneiden tuotosten määrä;

(b) vuotuinen toteutuneiden maksujen määrä.

Näitä kriteereitä voidaan tarkistaa ohjelman keston aikana delegoituja säädöksiä koskevassa 28 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

8.           Vuoden 2014 osalta määrärahat jaetaan 1 päivään tammikuuta 2014 saakka täytäntöönpantavien elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman tuotoksia ja talousarvion käyttöastetta koskevien uusimpien saatavilla olevien tietojen perusteella.

9.           Ohjelmasta voidaan myöntää tukea erityisten innovatiivisten rahoitusmenettelyjen, etenkin 14 artiklan 3 kohdassa säädettyjen menetelmien kautta.

14 artikla

Erityiset rahoitusmenettelyt

1.           Komissio noudattaa unionin rahoitustuen myöntämisessä asetusta (EU) N:o XX/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’.

2.           Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä kolmansien maiden tai niiden organisaatioiden ja toimistojen kanssa rahoittaakseen yhdessä hankkeita. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisten arviointi- ja valintamenettelyjen kautta; osallistuvien rahoittajatahojen on sovittava näistä asetuksessa (EU) N:o XX/2012[30], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

3.           Komissio antaa rahoituksen 18 artiklan 1 kohdassa määritellyissä osallistujamaissa asuville, toisessa osallistujamaassa maisterin tutkintoa kokonaisuudessaan suorittaville opiskelijoille myönnettävien lainojen takauksia varten; rahoitus suoritetaan toimitsijan välityksellä, jolla on valtuudet ottaa se käyttöön luottamusasemaan perustuvien sopimusten perusteella, joissa vahvistetaan rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja vaatimukset sekä kunkin osapuolen velvoitteet. Rahoitusvälineen on oltava varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöt korvaavassa delegoidussa säädöksessä säädettyjen rahoitusvälineitä koskevien säännösten mukainen. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti takausten aiheuttamat tulot ja maksut olisi sidottava rahoitusvälineeseen. Tämä rahoitusväline, mukaan luettuina markkinatarpeet ja käyttöaste, on 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun seurannan ja arvioinnin kohteena.

4.           Katsotaan, että sellaisilla julkisilla elimillä, kouluilla, korkeakouluilla sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen organisaatioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, on riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja tämän osoittamiseksi.

5.           Oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen tarkoitetut henkilöille myönnettävät avustukset vapautetaan veroista ja sosiaalimaksuista. Samaa poikkeusta sovelletaan välittäjätahoihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

6.           Varainhoitoasetuksen 127 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrää ei sovelleta rahoitustukeen, joka myönnetään henkilölle oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

V LUKU

Tuloksellisuus, tulokset ja levitys

15 artikla

Tuloksellisuuden ja tulosten seuranta ja arviointi

1.           Komissio seuraa ja arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti ohjelman tuloksellisuutta ja tuloksia sen tavoitteisiin nähden ja etenkin seuraavien osalta:

(a) 3 artiklassa tarkoitettu eurooppalainen lisäarvo;

(b) varojen jakautuminen pääkoulutussektoreihin nähden, jotta rahoituksen jakautumisella varmistetaan, että ohjelman loppuun mennessä saadaan aikaan huomattavia järjestelmään kohdistuvia vaikutuksia.

2.           Jatkuvan seurannan lisäksi komissio laatii viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä ohjelman uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa arvioidaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista, sen tehokkuutta ja siitä saatavaa eurooppalaista lisäarvoa. Arvioinnissa on käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edellisten ohjelmien (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman, Erasmus Mundus ‑ohjelman ja kansainvälisten korkeakoulutusohjelmien) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevan arvioinnin tulokset.

3.           Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman täytäntöönpanoa koskevat kertomukset viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2017 sekä ohjelman vaikutuksia koskevat kertomukset viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VII luvussa vahvistettuja vaatimuksia ja 22 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksia.

16 artikla

Viestintä ja tiedon levittäminen

1.           Komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava ohjelmasta tuettavista toimista tiedottaminen, niitä koskeva julkisuus ja jatkotoimet sekä aiempien elinikäisen oppimisen ohjelman, Erasmus Mundus ‑ohjelman ja nuorisotoimintaohjelman tulosten levittäminen.

2.           Ohjelmasta 6, 10 ja 12 artiklassa tarkoitettujen toimien ja toimintojen kautta tukea saavien hankkeiden edunsaajien on huolehdittava saatuja tuloksia ja vaikutuksia koskevasta viestinnästä ja tiedon levittämisestä.

3.           Jäljempänä 22 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, jotta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuettujen toimintojen tuloksia levitetään ja hyödynnetään tehokkaasti, ja avustettava komissiota ohjelmaa ja sen tuloksia koskevassa yleisessä tiedottamisessa.

4.           Ohjelman piiriin kuuluvilla keskeisillä koulutussektoreilla toimivien julkisten ja yksityisten elinten on käytettävä Erasmus-brändinimeä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä; brändinimi on yhdistettävä pääkoulutussektoreihin seuraavasti:

– ”Erasmus-korkeakoulutus” kaikentyyppisen korkea-asteen koulutuksen yhteydessä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla

– ”Erasmus-ammattikoulutus” ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhteydessä

– ”Erasmus-koulut” kouluopetuksen yhteydessä

– ”Erasmus-nuorisotoiminta” nuorten epävirallisen oppimisen yhteydessä.

5.           Viestintätoimilla olisi lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

VI LUKU

Ohjelmaan osallistuminen

17 artikla

Mahdollisuus osallistua ohjelmaan

1.           Tätä ohjelmaa koskevia hakemuksia voivat esittää julkiset ja yksityiset elimet, jotka toimivat yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen, nuorisotoiminnan tai ruohonjuuritason urheilutoiminnan alalla.

2.           Komission ja jäsenvaltioiden on ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä varmistettava erityisesti, että koulutuksellisten, sosiaalisten, sukupuoleen liittyvien, fyysisten, psykologisten, maantieteellisten, taloudellisten ja kulttuuristen syiden vuoksi vaikeuksia kokevien ihmisten osallistumista ohjelmaan helpotetaan.

18 artikla

Osallistuvat maat

1.           Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osallistujamaat’:

(a) jäsenvaltiot;

(b) liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

(c) ETA-sopimukseen kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

(d) Sveitsin valaliitto edellyttäen, että tämän maan kanssa tehdään sen osallistumista koskeva kahdenvälinen sopimus.

2.           Edellä 1 kohdassa lueteltuihin osallistujamaihin sovelletaan kaikkia niitä velvoitteita ja kyseisten maiden on suoritettava kaikki ne tehtävät, jotka tässä asetuksessa on vahvistettu jäsenvaltioiden osalta.

3.           Ohjelmasta tuetaan yhteistyötä kolmansissa, etenkin naapurimaissa maissa olevien kumppanien kanssa 6 ja 10 artiklassa tarkoitettujen toimien ja toimintojen osalta.

VII LUKU

Hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä

19 artikla

Täydentävyys

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen johdonmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden seuraavien kanssa:

(a) asiaankuuluvat unionin politiikat, etenkin kulttuurin ja median, työllisyyden, terveyden, tutkimuksen ja innovoinnin, yritystoiminnan, oikeusasioiden, kuluttaja-asioiden, kehitysyhteistyön ja koheesiopolitiikan aloilla;

(b) muut asiaankuuluvat unionin rahoituslähteet koulutus- ja nuorisopolitiikan alalla, etenkin Euroopan sosiaalirahasto ja muut työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät rahoitusvälineet, Euroopan aluekehitysrahasto, tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmat sekä rahoitusvälineet, jotka liittyvät oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen, ulkoisen yhteistyön ohjelmiin ja liittymistä valmisteleviin välineisiin.

20 artikla

Täytäntöönpanoelimet

Ohjelman täytäntöönpanosta huolehtivat seuraavat elimet:

(a) komissio unionin tasolla;

(b) kansalliset toimistot kansallisella tasolla 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa osallistujamaissa.

21 artikla

Kansallinen viranomainen

1.           Jokaisen jäsenvaltion on yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta ”kansallisena viranomaisena” tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelmakauden aikana, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä noudattaen samaa menettelyä.

2.           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, myös oleskelulupien käsittelyyn liittyvät esteet.

3.           Kansallisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta nimettävä yksi koordinointielin, jäljempänä ’kansallinen toimisto’. Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa asetuksen (EU) N:o XX/2012 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan vi alakohdan ja 57 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä siihen liittyvän delegoidun asetuksen N:o XX/2012 X artiklan säännöksiä sekä kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia avustuksia myönnettäessä.

4.           Kansallisen viranomaisen on nimettävä 24 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

5.           Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle ja kuultava komissiota ennakolta sellaisista päätöksistä, joilla voi olla vaikutusta ohjelman hallinnointiin, etenkin jos ne koskevat kansallista toimistoa.

6.           Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin ja/tai 24 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin.

7.           Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin edeltävää elinikäisen oppimisen ohjelmaa tai nuorisotoimintaohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia varten suoritettava valvonta ja tarkastukset voidaan rajata uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin.

8.           Jos komissio hylkää nimetyn kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin perusteella, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet, jotta kansalliseksi toimistoksi nimetty elin täyttäisi komission vahvistamat vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

9.           Kansallisen viranomaisen on annettava riittävä osarahoitus kansallisen toimiston toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

10.         Kansallisen viranomaisen on tiedotettava komissiolle vuosittain 30 päivään lokakuuta mennessä ohjelmaa koskevista seuranta- ja valvontatoimistaan perustuen kansallisen toimiston vuotuiseen hallinnolliseen vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin.

11.         Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa myönnettävää tukea varten.

12.         Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä voi johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen on komissioon nähden vastuussa varoista, joita ei saada takaisin.

13.         Edellä olevassa 12 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

14.         Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava näiden varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

22 artikla

Kansallinen toimisto

1.           Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) Se on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan. Kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

(b) Sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

(c) Sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

(d) Sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

(e) Se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

2.           Kansallinen toimiston on vastattava tietyistä kansallisella tasolla hallinnoitavista ohjelman toimista asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [tuleva varainhoitoasetus] 55 artiklan 1 kohdan b alakohdan vi alakohdan sekä sen delegoidun asetuksen N:o XXX/2012 [tulevat soveltamissäännöt] X artiklan mukaisesti. Nämä toimet ovat seuraavat:

(a) kaikki ohjelman avaintoimeen ”Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus” sisältyvät toimet lukuun ottamatta liikkuvuutta, joka järjestetään yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmän pohjalta, sekä unionin lainantakausjärjestelmää;

(b) ohjelman avaintoimeen ”Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö” sisältyvä ”Strategiset kumppanuudet” -toimi;

(c) ruohonjuuritason toimien hallinnointi avaintoimen ”Politiikan uudistamisen tuki” yhteydessä.

3.           Kansallisen toimiston on vastattava hallinnoinnista 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien hankesyklin kaikkien vaiheiden osalta; poikkeuksena voivat mahdollisesti olla samassa kohdassa tarkoitettujen strategisten kumppanuuksien valinta- ja myöntämispäätökset.

4.           Kansallisen toimiston on myönnettävä tuki edunsaajille joko tukisopimuksen tai tukipäätöksen muodossa sen mukaan, miten komissio on tarkentanut kyseisen ohjelmatoimen osalta.

5.           Kansallisen toimiston on raportoitava komissiolle ja kansalliselle viranomaiselleen vuosittain varainhoitoasetuksen (EU) N:o XX/2012 57 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomioiden täytäntöönpanosta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

6.           Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

7.           Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

8.           Kansallisen toimiston on vastattava aiempia elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa (2007–2013) koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

23 artikla

Euroopan komissio

1.           Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on hyväksytty. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio saattaa soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

2.           Komissio virallistaa aiempia elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa (2007–2013) koskeviin, ohjelman alkaessa vielä avoinna oleviin rahoitussopimuksiin liittyvät oikeudelliset velvollisuudet hyväksyessään ohjelmaa varten nimetyn kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin.

3.           Komission ja kansallisen toimiston välistä sopimussuhdetta määrittävässä asiakirjassa

(a) on vahvistettava kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

(b) on esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, johon myönnetään EU-tukea;

(c) on tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

4.           Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

(a) varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

(b) rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin. Tuki annetaan kiinteämääräisenä osuutena kansallisen toimiston toimintakustannuksista. Se määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella.

5.           Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

6.           Komissio tarkistaa kansallisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kansallisiin toimistoihin sovellettavien 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, etenkin kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

7.           Arvioituaan vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

8.           Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston hallinnollista vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei pane tyydyttävällä tavalla täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen (EU) N:o XX/2012 57 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

9.           Komissio järjestää säännöllisesti kokouksia kansallisten toimistojen verkoston kanssa varmistaakseen, että ohjelma pannaan täytäntöön johdonmukaisella tavalla kaikissa osallistujamaissa.

10.         Komissio voi pyytää kansallisia viranomaisia nimeämään laitoksia tai organisaatioita tai laitos- ja organisaatiotyyppejä, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin omilla alueillaan.

24 artikla

Tarkastuselin

1.           Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto varainhoitoasetuksen (EU) N:o XX/2012 57 artiklan 5 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetusta vuotuisesta hallinnollisesta vahvistuslausumasta.

2.           Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) Sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

(b) Sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit;

(c) Sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Se on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu, eikä se saa suorittaa muuta kyseiseen oikeudelliseen yksikköön kohdistuvaa tai sitä varten suoritettavaa valvontaa tai tarkastuksia.

3.           Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista hallinnollista vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

VIII LUKU

Valvontajärjestelmä

25 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa Euroopan unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

3.           Kansallisen toimiston on vastattava 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien edunsaajien perustason valvonnasta. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4.           Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta OLAF:n tutkimuksiin.

26 artikla

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien, alihankkijoiden ja kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. Ne voivat suorittaa myös kansallisiin toimistoihin kohdistuvia tarkastuksia ja valvontaa.

2.           Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka Euroopan unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.           Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

IX LUKU

Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

27 artikla

Toimivallan siirto komissiolle

Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tuloskriteereitä koskevan 13 artiklan 7 kohdan muuttamista ja kansallisten toimistojen hallinnoimiin toimiin sovellettavia säännöksiä koskevan 22 artiklan 2 kohdan muuttamista.

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Edellä 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä ja ohjelman keston ajaksi.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevan 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

29 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset toimintaohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Niissä vahvistetaan tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niissä on oltava myös kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä, rahoituksen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitaville toimille sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

30 artikla

Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

X LUKU

Loppusäännökset

31 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.           Kumotaan elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta tehty päätös N:o 1720/2006/EY, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta tehty päätös N:o 1719/2006/EY ja Erasmus Mundus -toimintaohjelman perustamisesta tehty päätös N:o 1298/2008/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.           Päätöksen N:o 1720/2006/EY, päätöksen N:o 1719/2006/EY ja päätöksen N:o 1298/2008/EY perusteella 31 päivänä joulukuuta 2013 tai sitä ennen käynnistettyjä toimia on tarvittaessa hallinnoitava tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

3.           Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen elinikäisen oppimisen, nuorison ja kansainvälisen korkeakoulutusyhteistyön alojen aiempien ohjelmien yhteydessä toteutettujen toimien ja tämän ohjelman toimien välillä.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemis                                                         Puheenjohtaja

LIITE SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

[liitettävä kaikkiin lainsäädäntövallan käyttäjälle toimitettaviin ehdotuksiin ja aloitteisiin

(varainhoitoasetuksen 28 artikla ja soveltamissääntöjen 22 artikla)]

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Yhteinen Erasmus” perustamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[31]

Otsake 15 Koulutus ja kulttuuri

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[32].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa 2020 -strategia

Painopiste: älykäs ja osallistava kasvu, yhtenäinen koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma

Kohteet: koulutus ja taidot

Lippulaivahankkeet: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Nuoret liikkeellä

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

ERITYISTAVOITE nro 1

Parannetaan avaintaitojen ja taitojen tasoa ja etenkin niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan nähden ja lisätään nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan lisäämällä nuorten, oppijoiden, henkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja tehostamalla koulutuksen, nuorison ja työelämän välistä yhteistyötä.

ERITYISTAVOITE nro 2

Edistetään laadun kehittämistä, innovointiin liittyvää huippuosaamista ja kansainvälistymistä oppilaitoksissa ja nuorisotyössä etenkin lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien tai nuorisojärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä.

ERITYISTAVOITE nro 3

Edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä, annetaan sysäys kansallisen tason poliittisille uudistuksille, tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista epävirallinen oppiminen mukaan luettuna sekä tuetaan nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä etenkin tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin tutkintojen tunnustamista ja avoimuutta edistäviä välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä.

ERITYISTAVOITE nro 4

Kehitetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisotoiminnan kansainvälistä ulottuvuutta etenkin korkea-asteen koulutuksessa lisäämällä unionin korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä ja kohdennettua valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa.

ERITYISTAVOITE nro 5

Parannetaan kielten opetusta ja oppimista ja edistetään kielellistä monimuotoisuutta.

ERITYISTAVOITE nro 6

Edistetään huippuosaamista Euroopan yhdentymistä käsittelevässä opetus- ja tutkimustoiminnassa maailmanlaajuisten Jean Monnet -toimintojen kautta.

ERITYISTAVOITE nro 7

Torjutaan urheilun alalla esiintyviä rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, väkivaltaa, rasismia ja suvaitsemattomuutta.

ERITYISTAVOITE nro 8

Tuetaan hyviä hallintotapoja urheilun alalla ja urheilijoiden kaksoisuraa.

ERITYISTAVOITE nro 9

Edistetään sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä edistävää liikuntaa lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Ehdotettu uusi toiminto toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

15.02 Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Yhteinen Erasmus -ohjelma edistää viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta sekä unionin sisällä että laajemmalla alueella ja tukee siten jäsenvaltioita näiden pyrkimyksissä saada aikaan huomattavia niiden koulutus- ja nuorisoalan järjestelmiin kohdistuvia systeemisiä vaikutuksia. Odotettavissa olevat vaikutukset ulottuvat osallistuvia henkilöitä huomattavasti laajemmalle: nuoret pystyvät hankkimaan uusia taitoja ja parantamaan työllistettävyyttään; osallistuvien oppilaitosten toiminnasta tulee tehokkaampaa, avoimempaa ja kansainvälisempää ja niiden yhteydessä kehitetään laadukkaita työvälineitä, analyyseja ja tutkimuksia.

Epävirallisen oppimisen ja nuorisotyön aloilla on odotettavissa, että voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat henkilöiden koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja että nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja urheilutoimintaan lisääntyy. Ohjelma muovaa myös eurooppalaisen vapaaehtoistyön kaltaisia poliittisia aloitteita, sillä se edistää nuorten vapaaehtoistoimintaan liittyvää yhteistyötä.

Ehdotus lisää myös ehdokasmaiden ja kolmansien maiden mahdollisuuksia solmia tiiviimpään yhteistyöhön tähtääviä kumppanuuksia ennen kaikkea liikkuvuustoimien osalta. Tehostunut yhteistyö tukee valmiuksien lisäämistä ja korkeakoulutuksen nykyaikaistamista kumppanimaissa ja lisää Euroopan vetovoimaisuutta.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Indikaattorit || Tietolähteet || Tavoite

– Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet – Koulunkäynnin keskeyttäneet || Eurooppa 2020 ET 2020 -raportit Eurostat || Vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista tulisi olla korkea-asteen tutkinto. Vuoteen 2020 mennessä enintään 10 prosentilla sellaisista 18–24-vuotiaista, jotka eivät ole koulutuksen piirissä, on ainoastaan perusasteen tutkinto.

Osallistujat (prosentteina), jotka ovat kohentaneet avaintaitoja ja/tai työllistettävyyteen liittyviä taitoja || Eurostat Edunsaajan loppuraportti Kyselytutkimukset / Eurobarometri || Vuoteen 2020 mennessä 95 prosenttia osallistujista ilmoittaa kartuttaneensa tai parantaneensa avaintaitojaan ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen osallistuessaan.

Nuoret osallistujat (prosentteina), jotka ilmoittavat, että heillä on paremmat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan || Edunsaajan loppuraportti Kyselytutkimukset / Eurobarometri || Vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia ohjelmaan osallistuneista nuorista ilmoittaa, että heillä on paremmat valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen tai poliittiseen toimintaan ohjelmaan kuuluvaan hankkeeseen osallistumisen tuloksena.

Organisaatiot (prosentteina), jotka ovat osallistuneet ohjelmaan ja kehittäneet tai ottaneet käyttöön innovatiivisia menetelmiä || Kyselytutkimukset / Eurobarometri Loppuraportti || Vuotuinen lisäys

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka hyödyntävät avoimen koordinointimenetelmän tuloksia kansallisen politiikkansa kehittämisessä || ET 2020 || Vuoteen 2020 mennessä kaikki jäsenvaltiot ottavat koulutusalan avoimen koordinointimenetelmän tulokset tai sen kautta saatavat tiedot huomioon.

Liikkuvuus- ja yhteistyötoimiin osallistuvien unionin ulkopuolisten korkeakoulujen lukumäärä || Loppuraportti Tietotekninen seurantaväline Kyselytutkimukset / Eurobarometri || Vuotuinen lisäys

Kielitaitoaan parantaneet osallistujat (prosentteina) || || Vuoteen 2020 mennessä vähintään 80 prosentille ylemmän perusasteen oppilaista opetetaan vähintään kahta vierasta kieltä.

Jean Monnet -hankkeiden lukumäärän maailmanlaajuinen lisääntyminen prosentteina || Loppuraportti Tietotekninen seurantaväline Kyselytutkimukset / Eurobarometri || Vuotuinen lisäys

– Osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia urheilun alalla esiintyvien uhkien torjuntaan – Osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia hyvän hallintotavan edistämiseen urheilun alalla ja urheilijoiden kaksoisuran tukemiseen – Osallistujat (prosentteina), jotka käyttävät rajatylittävien hankkeiden tuloksia sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja osallistujamäärien kasvattamiseen || Loppuraportti Tietotekninen seurantaväline Kyselytutkimukset / Eurobarometri || Vuotuinen lisäys

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

- Tarjotaan opiskelijoille, nuorille, opettajille, kouluttajille ja nuorisotyöntekijöille enemmän mahdollisuuksia osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

- Lisätään kansainvälistä yhteistyötä koulutus- ja nuorisoalan organisaatioiden välillä innovatiivisten opetusmenetelmien ja hyvien käytänteiden vaihdon edistämiseksi.

- Vahvistetaan koulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta tehostamalla yhteistyötä tiettyjen maailman alueiden, etenkin unionin naapureiden kanssa.

- Tuetaan politiikan uudistamista jäsenvaltioissa.

- Tuetaan urheilutoimintaa, jossa paneudutaan dopingin, väkivallan ja rasismin torjuntaan ja edistetään kansainvälistä toimintaa.

1.5.2.     Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

Kuten unionin talousarvion kokonaistarkastelussa korostettiin, unionin talousarviosta olisi rahoitettava unionin julkisia hyödykkeitä, toimia, joita jäsenvaltiot ja alueet eivät itse pysty rahoittamaan, ja toimia, joissa unionin rahoituksella voidaan varmistaa paremmat tulokset. Nykyisten koulutus- ja nuorisoalan ohjelmien (lähinnä elinikäisen oppimisen ohjelman ja nuorisotoimintaohjelman) väliarvioinnit ovat osoittaneet, että ohjelman tuoma eurooppalainen lisäarvo perustuu toteutettujen toimien ja tuotteiden innovatiivisuuteen ja kansainväliseen luonteeseen sekä yhteistyökumppanuuksiin, joita sen myötä solmitaan. Toimiva yhteistyö jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien ja nuoriso-alan järjestelmien välillä auttaisi toimivien käytäntöjen ja politiikan kartoittamisessa ja toteuttamisessa ja edistäisi kokemusten vaihtoa.

Säädösehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, sillä kannustavien toimenpiteiden hyväksymisestä kyseisellä alalla määrätään perussopimuksessa (SEU-sopimuksen 165 ja 166 artikla). Politiikka pannaan täytäntöön pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja kansallisen koulutusjärjestelmien järjestämisestä sekä vaalien kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Sen toteuttamisessa noudatetaan välillisen keskitetyn hallinnoinnin periaatetta.

Unionin väline kohdistuu opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuteen, tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihdon kehittämiseen, elinkeinoelämän muutokseen mukautumiseen ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen kautta sekä koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Nykyinen elinikäisen oppimisen ohjelma on edellisten koulutus- ja kulttuurialan ohjelmien[33] yhdistämisen tulos. Kuten elinikäisen oppimisen ohjelman väliarvioinnissa todettiin, ohjelmien yhdistäminen onnistui hyvin erityisesti yleishallinnoinnin osalta. Hallintoa yksinkertaistettiin huomattavasti, ja lisäksi pystyttiin parantamaan tiedon välitystä kohderyhmille.

Nyt kun elinikäisen oppimisen ohjelma yhdistetään nuorisotoimintaohjelmaan ja kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin, hallinnon odotetaan tulevan entistä rationaalisemmaksi. Näiden ohjelmien hallintorakenteet ovat jo ennestään samankaltaiset (kansalliset toimistot, toimeenpanovirasto) ja niiden toimet ovat hyvin samankaltaisia (lähinnä liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeita).

Arvioinnit osoittavat, että nykyiset viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen liittyvää rajatylittävää liikkuvuutta edistävät yhteisöohjelmat ovat sekä unionissa että kansainvälisellä tasolla saaneet aikaan huomattavia järjestelmiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ulottuvat ohjelmiin osallistuneita henkilöitä laajemmalle.

Arvioinnit osoittavat johdonmukaisesti, että nykyisen elinikäisen oppimisen ohjelman pirstaleinen rakenne – kuusi alaohjelma, yli 50 tavoitetta ja yli 60 toimea – on liian monimutkainen. Se aiheuttaa päällekkäisten toimien riskin, haittaa elinikäiseen oppimiseen perustuvan johdonmukaisen lähestymistavan kehittämistä ja rajoittaa tehokkuusetuja ja kustannustehokkuutta. Joiltakin nykyisiltä toimilta puuttuu kestävän vaikutuksen aikaansaamiseen tarvittava kriittinen massa. Lisäksi elinikäisen oppimisen ohjelman alaohjelmien ja nuorisotoimintaohjelman yleistavoitteiden ja toteutustapojen samankaltaisuudet – molemmat ohjelmat kohdistuvat liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja inhimilliseen pääomaan – tulisi hyödyntää kokonaisuudessaan etenkin ohjelman hallinnoinnin ja toimeenpanon osalta.

Elinikäisen oppimisen ohjelman puoliväliarvioinnissa todetaan, että yksittäinen ohjelma voisi lisätä edunsaajille tarjottavien eri rahoitusmahdollisuuksien yhtenäisyyttä ja vahvistaa elinikäiseen oppimiseen perustuvaa lähestymistapaa, sillä se yhdistäisi toisiinsa kaikki ohjelmat, joilla tuetaan virallista ja epävirallista oppimista koko koulutusalan kaikilla tasoilla. Sillä laajennetaan mahdollisuuksia solmia jäsenneltyjä kumppanuuksia sekä eri koulutussektorien kesken että yhdessä työelämän toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa. Hallinnon tasolla luvassa voi olla huomattavia mittakaavaetuja, jos samankaltaisiin toimiin sovelletaan samanlaisia toteuttamissääntöjä ja ‑menetelmiä, mikä tekisi sekä edunsaajien että unionin ja kansallisen tason hallintoelinten työstä yksinkertaisempaa. Ohjelma tarjoaa myös joustavuutta ja kannustimia, jotta määrärahojen jako toimien, edunsaajien ja maiden kesken kuvastaa paremmin tuloksellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia.

Myös kansainvälistä korkeakoulutusyhteistyötä tukevat unionin välineet ovat hajanaisia, mikä vaikeuttaa opiskelijoiden ja oppilaitosten mahdollisuuksia saada tietoja erilaisista mahdollisuuksista ja haittaa unionin korkea-asteen koulutuksen näkyvyyttä maailmanlaajuisesti. Samankaltaisilla ohjelmilla on erilaiset tavoitteet, soveltamisala, toimintasäännöt ja aikataulu, eikä niiden välinen vuorovaikutus ole helppoa. Korkeakoulujen on vaikea sitoutua pitkäkestoiseen yhteistyöhön tiettyjen toimien vuotuisen rahoitussyklin ennustettavuuden ja jatkuvuuden puutteen vuoksi.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Yhteinen Erasmus ei ole ainoa koulutus- ja nuorisoaloja koskeva unionin ohjelma. Rakennerahastot ja uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” ovat myös voimakkaasti mukana Eurooppa 2020 -strategian ja sen yleistavoitteiden toteuttamisessa etenkin korkea-asteen koulutuksen ja koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämisen osalta. Eri välineiden väliset yhteisvaikutukset varmistetaan määrittelemällä selkeä jako tuettavien investointityyppien ja kohderyhmien välillä: koulutusinfrastruktuuria tuetaan EAKR:sta, työmarkkinakoulutuksessa olevia ihmisiä ja aikuisopiskelijoiden liikkuvuutta tuetaan ESR:sta ja tutkijoiden liikkuvuutta Horisontti 2020:sta. Yhteinen Erasmus tukee lisäksi ainoastaan rajatylittäviä hankkeita, kun rakennerahastojen toiminta kohdistuu kansallisiin tai alueellisiin hankkeisiin.

Tavoitteena on, että jäsenvaltiot voivat testata Yhteinen Erasmus -ohjelman kansainvälisestä yhteistyöstä tuloksena olevia välineitä ja menetelmiä ja soveltaa niitä sitten alueellaan rakennerahastojen kautta.

Täydentävyys Horisontti 2020 -puiteohjelman kanssa on erittäin merkittävää korkea-asteen koulutuksen kannalta ja sen kansainvälisen ulottuvuuden kannalta, sillä sen avulla lisätään huippuosaamista ja tutkimusta yliopistoissa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2020

– x Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2025.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[34]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– x toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[35]

– x kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

x hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ehdotuksen 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun maisterin tutkintojen liikkuvuutta koskevan Erasmus-aloitteen osalta komissio aikoo soveltaa yhteisen hallinnoinnin järjestelmää yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. On todennäköistä, että Euroopan investointipankkiryhmä valittaisiin toimimaan toimitsijana takauksen täytäntöönpanon osalta, sopimusehtoja koskevien yksityiskohtaisten neuvottelujen jälkeen.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Seuranta- ja raportointisäännöt laadinnassa otetaan huomioon tuloksellisuus ja kustannustehokkuus ja nykyisistä ohjelmista saadut kokemukset.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi avustusten hallinnointiprosessia yksinkertaistetaan usealla tavalla. Yksinkertaistamisen tärkeimpänä tavoitteena on hallinnollisen työn ja ohjelmaan osallistujille aiheutuvien hallintokulujen vähentäminen, hallinnointielimille seuranta- ja valvontakustannusten vähentäminen, kerättyjen tietojen laadun parantaminen ja virheosuuden pienentäminen.

Yksinkertaistaminen toteutetaan seuraavin toimenpitein:

-        Ohjelman rakenteen ja toimien järkeistäminen: vähennetään reippaasti eri toimien ja niihin liittyvien erilaisten hallinnointisääntöjen lukumäärää; kaikkien toimien taustatoiminnot olisi yhtenäistettävä ja rationalisoitava.

-        Käytetään mahdollisimman laajasti kiinteämääräisiä avustuksia ja kertakorvauksia tai yksikkökustannuksiin perustuvia avustuksia. Oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen tarkoitetut henkilöille myönnettävät avustukset maksetaan poikkeuksetta kiinteämääräisinä. Raportointi ja valvonta kohdistuvat tuetun toiminnan toteuttamiseen ja saavutettuihin tuloksiin, ei niinkään aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuuteen, ja tämä vähentää työmäärää ja virhemahdollisuuksia sekä ohjelman osallistujien että hallinnointielinten osalta.

-        Yhteistyöhankkeiden ja politiikan uudistamisen tukemisen osalta korostetaan enemmän tuotoksia, jolloin kiinteämääräisiä avustuksia voidaan lisätä. Silloin kun avustukset perustuvat todellisiin kustannuksiin, avustus kohdistuu lähinnä suoriin kustannuksiin.

-        Ohjelman edunsaajat antavat hallinnoinnissa tarvittavat tiedot hakemuksessaan ja raporteissaan. Raportointivaatimukset suhteutetaan avustuksen suuruuteen ja tuettavan toimen kestoon ja monimutkaisuuteen. Indikaattorit vahvistetaan oikeusperustassa, jotta saadaan vakaa perusta tietojen kokoamiselle ja hyödyntämiselle seurantaa ja raportointia varten.

-        Toimien määrän vähentämistä tuetaan sähköisillä haku- ja raportointilomakkeilla. Tämä helpottaa seurannassa ja valvonnassa käytettävien tietojen kokoamista ja hyödyntämistä sekä kansallisella että unionin tasolla.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Nykyisten ohjelmien täytäntöönpanossa todetut riskit jakautuvat pääasiassa seuraaviin ryhmiin:

-        Sääntöjen monimutkaisuudesta johtuvat erot: nykyiset ohjelmat osoittavat, että virheosuudet ja rahoitusoikaisut ovat suurempia niissä toimissa, joiden rahoitushallintoa koskevat säännöt ovat monimutkaisempia etenkin silloin, kun avustus perustuu todellisiin kustannuksiin;

-        Valvontaketjun luotettavuus ja tarkastusten jäljitettävyysketjun ylläpito: nykyisten ohjelmien hallinnoinnissa on mukana useita välittäjätahoja, kansallisia toimistoja, tarkastuselimiä ja jäsenvaltioita;

-        Hallinnollisten resurssien tehoton käyttö: kansallisten toimien hallinnoimien nykyisten ohjelmien toimien valvontakustannuksia koskeva tutkimus on osoittanut, että kansallisten toimistojen suorittama valvonta huomattavasti raskaampaa ja tiheämpää kuin komissio vaatii. Henkilöiden liikkuvuuteen myönnettävien erittäin pienten avustusten suuri määrä aiheuttaa lisäksi raskaan taakan sekä osallistujille että kansallisille toimistoille. Hallinnointikustannukset ovat myös huomattavasti suurempia niissä kansallisissa toimistoissa, jotka hallinnoivat suhteellisen pieniä määriä unionin rahoitusta, verrattuna suurempia summia hallinnoiviin toimistoihin.

-        Erityiset kohdeyleisöt: etenkin nuoriso- mutta jossain määrin myös aikuiskoulutussektorilla osallistujilla ei välttämättä ole tarvittavaa rahoitusvakautta tai pitkälle kehitettyjä hallintorakenteita. Kyse on usein esimerkiksi nuorisoryhmistä, jotka on perustettu yksinomaan nuorisovaihtohankkeen hallinnointia varten. Muodollisen rakenteen puuttumiselle voi olla vaikutusta ryhmän rahoitus- ja toimintavalmiuksiin unionin varojen hallinnoinnissa;

-        Toimien laajasta soveltamisalasta johtuvat mahdolliset rahoituksen päällekkäisyydet eri toimien välillä: nykyisen ohjelman toimia hallinnoivat kansallisen toimistojen verkosto, toimeenpanovirasto ja komissio. Nämä toimijat käyttävät erilaisia tietoteknisiä hallinnointijärjestelmiä. Samaan aikaan ohjelman toimien määritelmät ovat nykyisin melkoisen laajoja, jolloin tietty rahoituksen päällekkäisyys on mahdollista.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Uuden ohjelman valvontajärjestelmä laaditaan siten, että varmistetaan valvonnan tuloksellisuus ja kustannustehokkuus.

1. Vähennetään monimutkaisista säännöistä johtuvia virheitä

Kuten edellä olevassa 2.1 kohdassa todettiin, rahoitussääntöjen monimutkaisuudesta johtuvien virheiden vähentämiseen tähtäävä keskeinen yksinkertaistamistoimenpide on kertakorvauksien, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannustaulukoiden laaja käyttö.

Tämä on linjassa valvontakustannuksia käsitelleen tutkimuksen kanssa, jossa analysoitiin kansallisten toimistojen hallinnoimien elinikäisen oppimisen ohjelman neljän eri toimityypin valvontakustannuksia:

- Erasmus – liikkuvuus: yksittäisille yliopistoille myönnettävät suuret avustukset kertakorvauksien ja kiinteämääräisen rahoituksen muodossa edunsaajille, jotka saavat avustuksia toistuvasti; avustusten osuus ohjelman budjetista on 50 %.

- Leonardo – liikkuvuus ja innovaatioiden siirtohankkeet: monenvälisille kumppanuuksille myönnettävät keskisuuret avustukset kiinteämääräisinä (liikkuvuus) ja suuret avustukset todellisten kustannusten (innovaatioiden siirtohankkeet) perusteella.

- Kumppanuudet: pienet avustukset kouluille, ammatillisille oppilaitoksille ja aikuiskoulutusorganisaatioille kiinteämääräisten avustusten perusteella.

- Henkilöiden liikkuvuus: erittäin pienet henkilökohtaiset avustukset koulujen ja aikuiskoulutuksen opetushenkilöstölle.

Elinikäisen oppimisen ohjelmaa koskevat tutkimuksen tulokset ovat seuraavat:

Toimenpidetyyppi || Rutiinitarkastukset || Toimipaikassa tehtävät tarkastukset || Jälkitarkastukset

Erasmus-liikkuvuus || 0,16 % || 0,32 % || 0,17 %

Leonardo-hankkeet || 2,55 % || 1,67 % || 1,77 %

Kumppanuudet || 0,25 % || 0,36 % || Ei sovelleta

Henkilöiden liikkuvuus || 0,66 % || 0,93 % || Ei sovelleta

Elinikäisen oppimisen ohjelman keskiarvo || 0,81 % || 1,05 % || 0,40 %

Vaikka loppuraporttien rutiinitarkastusten perusteella tehtävien rahoitusoikaisujen osuus on keskimäärin 0,81 % (kaikki avustussopimukset tarkastetaan), osuus vaihtelee Erasmus-liikkuvuuden 0,16 prosentista Leonardo-hankkeiden 2,55 prosenttiin. Myös avustussopimusten otokselle (10–25 % sopimuksista on tarkastettava) toimipaikassa tehtävissä tositteiden tarkastuksissa keskimääräinen virheosuus on 1,05 % ja osuus vaihtelee Erasmus-liikkuvuuden 0,32 prosentista Leonardo-hankkeiden 1,67 prosenttiin. Sama kaava toistuu paikan päällä jälkikäteen tehtävissä tarkastuksissa.

Kuten edellä käy ilmi, todellinen virhemarginaali on noin 0,50 %. Alhainen virheosuus on todettu myös komission ja kansallisten toimistojen välisiin sopimuksiin kohdistuneissa riippumattomissa rahoitustarkastuksissa (0,07 % vuonna 2010).

Nuorisotoimintaohjelman virheosuuksien määrittäminen on vaikeampaa. Vuonna 2010 tehtyjen komission ja kansallisten toimistojen välisiin sopimuksiin kohdistuneiden rahoitustarkastusten perusteella virheosuus oli 1,71 %, mutta lukuun vaikuttavat yhdessä suuressa maassa vuosina 2005 ja 2007 esiintyneet järjestelmälliset virheet.

Näiden kahden ohjelman yhteinen keskimääräinen virheosuus oli 0,3 %.

Koska uuden ohjelman budjetista noin 80 % osoitetaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja näiden toimien avustukset myönnetään kiinteämääräisinä summina ja yksikkökustannustaulukoiden perusteella, voidaan odottaa, että koko ohjelman jo ennestään alhainen virheosuus pienenee entisestään.

Lisäksi odotetaan, että liikkuvuutta koskevien yksittäisten avustussopimusten muuttaminen organisaatioiden hallinnoimiksi sopimuksiksi parantaa virheosuutta niin, että se on lähellä Erasmus-tyyppisen liikkuvuuden virheosuutta.

Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä ja politiikan uudistamisen tukemista koskevia toimia varten komissio määrittää aina kuin mahdollista ja varsinkin strategisia kumppanuuksia varten kiinteämääräiset avustukset, yksikkökustannustaulukot ja kertakorvaukset, jotka liittyvät odotettavissa oleviin tuloksiin ja tuotoksiin (ks. edellä esitetyssä taulukossa oleviin kumppanuuksiin verrattavissa oleva rahoitusjärjestelmä).

Vain harvoissa toimissa avustukset saattavat edelleen (osittain) perustua todellisiin kustannuksiin, ja näiden tapauksessa avustusten hallinnointia yksinkertaistetaan etenkin määrittämällä uudelleen tukikelpoiset kustannukset ja rajoittamalla unionin rahoitusosuus tietyntyyppisiin suoriin kustannuksiin, kuten suositeltiin suoraan hallinnointiin kohdistuneen koulutuksen ja kulttuurin pääosaston sisäisen tarkastuksen perusteella. Tarkoituksena on ottaa käyttöön seuraavat rahoitusmallit ja avustuksia koskevat yksinkertaistamistoimenpiteet:

-        Todellisten suorien kustannusten yksinkertaistettu korvaaminen;

-        Suorien henkilöstökustannusten selkeä määrittely, mikä lisää edunsaajien oikeusvarmuutta ja vähentää virheiden määrää;

-        Ajanseurantaa koskeva oikeusvarmuus määrittämällä osallistumissääntöjen yhteydessä selkeät ja yksinkertaiset vähimmäisehdot;

-        Ajanseurantavelvoitteiden poistaminen unionin hankkeessa 100-prosenttisesti työskentelevän henkilöstön osalta;

-        Mahdollisuus käyttää henkilöstön yksikkökustannuksia (keskimääräisiä henkilöstökustannuksia) sellaisten edunsaajien tapauksessa, joille tämä on tavanomainen tilinpitomenetelmä;

-        Ainoastaan suoriin henkilöstökustannuksiin sovellettava yksittäinen kiinteämääräinen korvaus, joka kattaa välilliset kustannukset;

-        Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimien ja tietyn kynnyksen ylittävien avustuksien osalta tilintarkastuslausuntojen käyttö; lausunnossa tilintarkastajat todistavat rahoitusraporttien laillisuuden ja vaatimustenmukaisuuden.

Näiden toimenpiteiden avulla pitäisi pystyä pienentämään niiden hanketyyppien virheosuutta, joissa virheosuudet ovat tällä hetkellä suhteellisen korkeat. Näitä ovat esimerkiksi innovaatioiden siirtoon tähtäävät Leonardo-hankkeet ja etenkin komission ja toimeenpanoviraston suoraan hallinnoimat hankkeet.

Odotetut tulokset/sisäisen tarkastukset tavoite

Jo nykyisissä ohjelmissa on vahvistettu kullekin toimityypille yksityiskohtaiset valvontavaatimukset, jotka perustuvat riskianalyysiin, jossa on otettu huomioon avustuksen taso, toimen monimutkaisuus, kumppanien lukumäärä ja se, onko edunsaaja saanut tukea toistuvasti. Uutta ohjelmaa varten otetaan käyttöön samankaltainen lähestymistapa. Siinä otetaan kuitenkin huomioon myös suunnitellusta yksinkertaistamisesta johtuva riskin pieneneminen. Riskin pienenemisen perustana ovat myös useiden nykyisten ohjelmien jatkuvasti alhaiset virheosuudet. Kun valvontajärjestelmät ja niiden tulokset tunnetaan hyvin, voidaan vahvistaa riskeihin perustuvat tarkastustavoitteet.

Edellä esitetyn perusteella kaavaillaan seuraavia ohjeellisia tarkastustavoitteita kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten:

|| Oppimiseen liittyvä liikkuvuus || Yhteistyöhankkeet

Paikan päällä tehtävät järjestelmien tarkastukset, jotka kohdistuvat toistuvasti tukea saaviin tai useita tukia saaviin edunsaajiin (ml. paikan päällä tehtävät viimeksi päätettyyn sopimukseen kohdistuvat rahoitustarkastukset) || Uudet edunsaajat: 1 tarkastus ohjelmakauden aikana/toistuvasti tukea saava edunsaaja, jonka vuotuinen avustus on yli 250 000 euroa || 1 tarkastus ohjelmakauden aikana/useita tukia saava edunsaaja, jonka vuotuinen avustusmäärä on yli 1 000 000 euroa

Edunsaajat, joille on tehty samankaltaisia toimia koskevat tarkastukset edellisten ohjelmien aikana: järjestelmien tarkastukset riippuvat edellisten tarkastusten tuloksista.

Toimen toteutuksen aikana paikan päällä tehtävät tarkastukset, jotka kohdistuvat vain kerran tukea saaviin edunsaajiin || 1 % riippuen avustuksen tasosta ja edunsaajan tyypistä

Loppuraporttien rutiinitarkastukset || 100 %

Toimipaikassa tehtävät tositteiden tarkastukset || 2–5 % riippuen avustuksen tasosta ja edunsaajan tyypistä || 2–10 % riippuen avustuksen tasosta, avustustyypistä ja edunsaajan tyypistä

Paikan päällä jälkikäteen tehtävät rahoitustarkastukset || 0,25–1 % riippuen avustuksen tasosta, avustustyypistä, edunsaajan tyypistä ja aiempien tarkastusten tuloksista

Jos joissakin erityisen pienissä maissa toteutettavissa toimissa on hyvin vähän osallistujia, käyttöön voidaan ottaa erityisiä tarkastustavoitteita, jotta samat edunsaajat eivät joutuisi vuosittain perusteellisten tarkastusten kohteeksi määrällisten vähimmäisvaatimusten vuoksi.

Toimen toteutuksen aikana paikan päällä tehtävät tarkastukset valitaan tarkasti, sillä ne eivät yleensä johda rahoitusoikaisuihin, mutta niistä aiheutuu suuria kustannuksia kansallisille toimistoille. Ne voidaan rajata tiettyihin aloihin, esimerkiksi sellaisiin, joissa on mukana paljon yrityksiä, elimiin, joilla on rajalliset rahoitusvalmiudet, tai epävirallisiin ryhmiin (etenkin nuorisoalalla), tiedonrikastuksen seurauksena havaittujen riskien perusteella.

Jos tarkastuksessa havaitaan tiettyä edunsaajaa koskevia vakavia ongelmia, toistuvasti tukea saaviin edunsaajiin kohdistuvien paikan päällä tehtävien järjestelmätarkastusten määrää voidaan lisätä ohjelmakauden aikana.

2. Valvontaketjun ja tarkastusten jäljitettävyysketjun luotettavuus

Elinikäisen oppimisen ohjelman ja nuorisotoimintaohjelman yhteydessä on otettu käyttöön vakaa valvontajärjestelmä, jolla valvotaan kansallisten toimistojen hallinnoimiin toimiin tarkoitettujen unionin varojen käyttöä jäsenvaltioissa. Niiden osuus on ¾ ohjelman talousarviosta. Järjestelmä perustettiin vuonna 2007, ja se on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana, minkä seurauksena tilintarkastustuomioistuin (tarkastuslausumat vuonna 2008, 2009 ja 2010) ja sisäisen tarkastuksen yksikkö (elinikäisen oppimisen ohjelman kansallisten toimistojen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastus vuosina 2009–2010) ovat todenneet järjestelmän luotettavuuden.

Komission ehdottamassa uudessa varainhoitoasetuksessa otetaan käyttöön uusi elementti, joka on otettava huomioon valvontaketjussa. Varainhoitoasetuksen 57 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaan kansallisten toimistojen kaltaisten elinten on toimitettava vuosittain hallinnollinen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja totuudenmukaisuudesta, sisäisten valvontajärjestelmien moitteettomasta toiminnasta, tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisesta. Lisäksi 57 artiklan 5 kohdan e alakohdassa vaaditaan, että riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto varainhoitoasetuksen d alakohdassa tarkoitetusta vuotuisesta hallinnollisesta vahvistuslausumasta. Uudessa varainhoitoasetuksessa säädetään, että kansallisten toimistojen on toimitettava hallinnollinen vahvistuslausuma komissiolle 1 päivään helmikuuta mennessä, ja riippumaton tarkastuslausunto on toimitettava komissiolle 15 päivään maaliskuuta mennessä viitevuotta seuraavana vuonna.

Tämän varainhoitoasetukseen tehdyn muutoksen seurauksena kansallisten toimistojen hallinnoimiin ohjelman toimiin sovellettava valvontaketju hyväksytään samalla kun jatketaan nykyisten hyvien käytänteiden kehittämistä unionin varojen moitteettoman käytön varmistamiseksi.

Kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten kaavaillaan seuraavia toimia:

-        Tarkastuksia järjestetään kolmella tasolla: kansallisten toimistojen, jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien tarkastuselinten ja komission tasolla, ja komissio ottaa huomioon muiden elinten suorittamat tarkastukset kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Komissio järjestää säännöllisin väliajoin valvonta- ja tarkastussuunnitelmia koskevien tietojen vaihtoa monivuotisessa tarkastusohjelmassa mukana olevien toimijoiden kesken.

-        Kansalliset toimistot ovat vastuussa edunsaajien perustason valvonnasta; jäsenvaltiot puolestaan seuraavat ja valvovat kansallisten toimistojen sisäisen tarkastuksen järjestelmää ja vaatimustenmukaisuutta ja riippumaton tarkistuselin tarkastaa ne. Komissio vahvistaa kansallisen tason tarkastuksia koskevat vaatimukset yhtenäisyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi ja valvoo tarkastusten toteutusta jäsenvaltioiden tasolla. Tämä käytäntö on jo vakiintunut komissiossa, joka julkaisee vuosittain kansalliselle toimistolle tarkoitetun ohjeasiakirjan, jossa esitetään vähimmäisvaatimukset, tarkastusten tavoitteet sekä tekniset ohjeet, jotka koskevat ohjelman edunsaajiin kohdistuvia perustason tarkastuksia. Samaa koskee kansallisille viranomaisille tarkoitettua ohjeasiakirjaa, jossa määritellään ylemmän tason tarkastusten vähimmäissoveltamisala ja annetaan menetelmällisiä ohjeita, jotta toiminnasta saadaan hyväksyttävissä oleva varmuus ja varmistetaan tarkastusten yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus. Nyt kun varainhoitoasetukseen on sisällytetty uusia vaatimuksia kansallisille toimistoille (ks. etenkin 57 artiklan 5 kohdan d ja e alakohta), kansallisille viranomaisille tarkoitetut ohjeet korvataan uudessa ohjelmassa riippumattomien tarkastuselinten ’yhteisesti sovittavilla menettelyillä’.

-        Jäsenvaltioiden vuotuisten vahvistuslausumien raskas järjestelmä korvataan tehokkaammalla järjestelmällä:

▪        Jäsenvaltiot nimeävät kansallisen toimiston ja toimittavat vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, jossa varmistetaan, että kansallinen toimisto täyttää komission vahvistamat vähimmäisvaatimukset sisäisen tarkastuksen standardien osalta sekä unionin säännöt, jotka koskevat hajautettujen toimien hankesyklin hallintoa.

▪        Kansalliset toimistot esittävät komissiolle vuotuisen hallinnollisen vahvistuslausuman sekä ohjelman hallinnointia ja toteutusta koskevan vuotuisen kertomuksen, johon sisältyy rahoitusraportti ja raportti edunsaajiin kohdistuvista tarkastuksista.

▪        Riippumaton tarkastuselin antaa lausunnon kansallisen toimiston hallinnollisesta vahvistuslausumasta; kyseisellä tarkastuselimellä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi. Jäsenvaltio nimeää riippumattoman tarkastuselimen ja varmistaa, että se täyttää komission vahvistamat vähimmäisvaatimukset.

▪        Vaikka riippumaton tarkastuselin on vastuussa kansallisen toimiston valvonnan ja tarkastusten suorittamisesta uuden varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltiot seuraavat ja valvovat sitä, että kansallinen toimisto täyttää komission vaatimukset, ja tiedottavat seuranta- ja valvontatoiminnastaan vuosittain komissiolle.

▪        Komissio itse valvoo koko valvontajärjestelmää toteuttaen valvontaa ja tarkastuksia (sekä järjestelmään kohdistuvia että rahoitustarkastuksia) kansallisella tasolla ja ottaen asianmukaisesti huomioon muiden elinten suorittaman valvonnan ja tarkastukset. Näin ollen komission valvonta suhteutetaan kansallisten valvontajärjestelmien vahvuuteen. Puutteiden ja päällekkäisyyksien välttämiseksi vaihdetaan säännöllisesti tietoa kansallisen ja Euroopan tason valvonnasta ja tarkastuksista.

Toisin kuin nykyisissä ohjelmissa, jäsenvaltioiden ei tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä enää tarvitsisi toimittaa vuotuisia vahvistuslausumia, koska huomioon otetaan uudessa varainhoitoasetuksessa säädetyt kansallisia toimistoja koskevat vaatimukset (ks. 57 artiklan 5 kohta).

Ne ovat kuitenkin edelleen vastuussa ohjelman täytäntöönpanon seurannasta ja valvonnasta kansallisella tasolla, ja ne tiedottavat komissiolle näistä toimista vuosittain.

Jotta pääjohtajan vuotuiselle tarkastuslausumalle saadaan laadukas perusta, perustetaan seuraavat seikat kattava pysyvä valvontajärjestelmä:

▪        kansallisen toimiston hallinnollinen vahvistuslausuma, joka on toimitettava viimeistään 1 päivänä helmikuuta vuonna N+1,

▪        riippumaton tarkastuslausunto, joka on toimitettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta vuonna N+1,

▪        komission analyysi hallinnollisesta vahvistuslausumasta ja riippumattomasta tarkastuslausunnosta, niitä koskeva palaute kansalliselle toimistolle ja jäsenvaltiolle sekä viralliset huomautukset ja suositukset, jos todetaan, että kansallinen toimisto ei täytä vaatimuksia tai sen toiminta ei ole tavoitteiden mukaista,

▪        ohjelman kansallisen tason seuranta- ja valvontatoimia käsittelevä jäsenvaltioiden tiedotus, joka on toimitettava vuosittain viimeistään 30 päivänä lokakuuta.

On odotettavissa, että yhdessä komission suorittamien järjestelmätarkastusten ja rahoitustarkastusten kanssa valvontakustannukset pienenevät ja lähentyvät elinikäisen oppimisen suhteellisesti pienempiä valvontakustannuksia. Näiden osuus kansallisten toimistojen hallinnoimiin toimiin osoitetusta unionin vuotuisesta talousarviosta on hieman alle 2 % (komissio 0,23 %, jäsenvaltiot 0,16 % ja kansalliset toimistot 1,59 %), kun nuorisotoimintaohjelman kokonaisvalvontakustannukset ovat noin 5,75 % (komissio 1,0 %, jäsenvaltiot 0,82 % ja kansalliset toimistot 3,93 %).

Valvontakustannusten odotetaan pienenevät etenkin kahdella tasolla: komissiossa, koska samankokoinen virkamiesjoukko hallinnoi huomattavasti suurempaa talousarviota ja kansallisten toimistojen määrä pienenee; jäsenvaltioissa, koska niiden valvonta edellyttää vähemmän suoraa valvontaa, kun otetaan huomioon riippumattoman tarkastuselimen tehtävät. Myös kansallisten toimistojen valvontakustannusten odotetaan pienenevän vähän: vaikka tarkastettavien edunsaajien vähimmäisprosenttia pienennetään, ne hallinnoivat suurempia talousarvioita ja siten suurempia edunsaajamääriä.

Komissio voi valvontansa ja tarkastustensa perusteella määrätä kansallisiin toimistoihin sovellettavista varotoimenpiteistä (esimerkiksi talousarviositoumusten tai maksatusten keskeyttämisestä) ja korjaavista toimenpiteistä (muun muassa rahoitusoikaisuista). Molemmat toimenpidetyypit ovat jo käytössä, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tarttua vakaviin ongelmiin kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuudessa ja tuloksellisuudessa.

Toimeenpanoviraston hallinnoimat toimet

Komissio soveltaa toimeenpanovirastojen osalta vaadittavia valvontatoimenpiteitä varainhoitoasetuksen 59 artiklan mukaisesti [toimeenpanovirastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti].

Lisäksi komissio seuraa ja valvoo, että toimeenpanovirasto saavuttaa asianmukaiset valvontatavoitteet sen hallinnoitavaksi annettavien toimien osalta. Tämä valvonta sisällytetään vastaavan pääosaston ja toimeenpanoviraston välistä yhteistyötä koskeviin ehtoihin ja toimeenpanoviraston kausittaiseen raportointiin.

Toimeenpanovirasto esitti vuonna 2010 varauksen, joka koskee nykyisen nuorisotoimintaohjelman (2007–2013) hallinnointia. Tämän ohjelman osalta vuonna 2010 riskin arvo oli 7,38 %, mikä kuitenkin on alle 0,5 % toimeenpanoviraston hallinnoimien maksujen kokonaistalousarviosta vuonna 2010. Koska luku on hyvin alhainen, toimeenpanoviraston lausunnon yleisarvio oli kuitenkin myönteinen. Virheanalyysi osoitti, että virheet koskivat lähinnä joidenkin edunsaajien vaikeuksia toimittaa riittäviä todistusasiakirjoja, eikä kyse ollut tukikelpoisuussääntöjen noudattamatta jättämisestä.

Vuonna 2011 on laadittu ja pantu toimeen toimintasuunnitelma, jolla pyritään parantamaan kaikkien viraston hallinnoimien ohjelmien osalta rahoitusvelvollisuuksia, tarkastuksia ja jälkitarkastuksia koskevia edunsaajien toimittamia tietoja (laatimalla tietopaketti tai lisäämällä seurantakäyntien tehokkuutta ja vaikuttavuutta), kehittämään toimipaikassa toteutettavan valvonnan strategioita ja vakiinnuttamalla viraston tarkastusstrategia.

On odotettavissa, että toimintasuunnitelman täytäntöönpano virastossa vähentää virheosuuksia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä. Vuoden 2011 osalta voidaan jo todeta, että nuorisotoimintaohjelman arvioitu virheosuus on noin 1 %. Keskipitkän aikavälin suuntauksen perusteella uuden ohjelman toimien vaatimustenvastaisuuden asteen tulisi jäädä reilusti 2 %:n kynnysarvon alapuolelle.

Ohjelmaehdotuksessa kaavailtujen yksinkertaistamistoimenpiteiden pitäisi lisäksi vähentää virheriskejä entisestään.

Komissio suoraan hallinnoimat toimet

Komissio aikoo hallinnoida suoraan mahdollisimman pientä määrää avustuksia ja palvelusopimuksia.

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto esitti vuosina 2009 ja 2010 suoraan keskitetysti hallinnoituihin toimiin liittyvän varauksen. Kuten myös toimeenpanoviraston tapauksessa, tässäkin tapauksessa havaittujen virheiden analyysi osoitti, että ne koskevat lähinnä edunsaajien kyvyttömyyttä toimittaa todistusasiakirjoja tai näiden asiakirjojen puutteellisuutta.

Toteutettujen korjaavien toimenpiteiden pitäisi vähentää virheiden määrää ennen nykyisten monivuotisten rahoituspuitteiden päättymistä. Toimiin sisältyy seuraavia; tiedotustoimet, joilla edunsaajille tiedotetaan näiden velvollisuuksista; siirtyminen aiempaa tulosperusteisempaan hankkeiden päättämiseen tai kiinteämääräisiin tukiin; ’yhteisesti sovittujen menettelyjen’ käyttöönotto ilmoitettujen menojen tarkastuksissa vuoden 2010 alkupuolella; todistusasiakirjojen tarkastukset otannan perusteella. Parhaillaan ollaan lisäksi ottamassa käyttöön keskitetympää varainhoitoprosessia, jolloin rahoitusalan asiantuntemus voidaan koota yhteen aiempaa rajallisemman tapahtumamäärän käsittelyä varten.

Kaavaillut yksinkertaistamistoimet edistävät virheiden vähenemistä myös suoran keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvien tapahtumien osalta.

3. Hallinnollisten resurssien tehoton käyttö

Valvontakustannuksia koskeva tutkimus on osoittanut, että kansalliset toimistot tekevät enemmän ja perusteellisempia tarkastuksia kuin komissio vaatii, eikä tästä välttämättä saada vakuuttavaa lisäarvoa. Komissio arvioi, että näiden ylimääräisten tarkastusten kustannukset ovat lähes 20 % kansallisten toimistojen valvontakustannuksista.

Aikana, jona julkisia menoja leikataan, nämä ylimääräiset tarkastukset tulisi uuden ohjelman yhteydessä rajoittaa riskeihin tai todettuihin ongelmatapauksiin. Komissio aikoo siksi tarkentaa valvontavaatimuksia ja tarjota kansallisille toimistoille valvontavälineitä, esimerkiksi tarkastuslistoja, joilla varmistetaan, että samoihin toimiin sovelletaan samoja valvontasääntöjä kaikissa maissa.

Hallinnollisten resurssien käyttö tehostuu myös, kun henkilöliikkuvuuteen liittyvät avustussopimukset poistuvat. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallinen toimisto siirtää kaikki henkilöille tarkoitetut apurahat liikkuvuuden järjestävälle elimelle (esimerkiksi yliopistoille, kouluille, koulutuksen järjestäjille), ei niinkään yksittäisille opiskelijoille ja opettajille. Tämän pitäisi johtaa sopimusten lukumäärän huomattavaan vähenemiseen ja niihin liittyvän osallistujille ja hallinnointielimille aiheutuvan työtaakan kevenemiseen hankesyklin kaikissa vaiheissa.

Valvontakustannuksia koskeva tutkimus on osoittanut, että valvonnan kustannukset riippuvat osittain kansallisen toimiston hallinnoiman budjettiosuuden koosta. Elinikäisen oppimisen ohjelman osalta nämä kustannukset vaihtelevat kuuden suurimman maan 1,26 prosentista kuuden pienimmän maan 3,35 prosenttiin. Nuorisotoimintaohjelmassa (joka hallinnoin noin yhtä kuudesosaa elinikäisen oppimisen ohjelman budjetista) kustannuserot ovat vielä suuremmat: ne vaihtelevat 3,66 prosentista 12,62 prosenttiin. Näiden poikkeamien vuoksi komissio ehdottaa, että kullekin maalle olisi nimettävä vain yksi kansallinen toimisto, jotta kriittinen massa kasvaa ja hallintokustannuksia saadaan leikattua.

4. Tiettyjen kohderyhmien heikkouksien paikkaaminen

Avustusten hallinnointia koskevien muutosehdotusten – esimerkiksi kiinteämääräisten avustusten ja kertakorvausten käytön – ansiosta virheosuuden odotetaan pienenevän myös sellaisten osallistujien kohdalla, joilla on epävakaampi organisaatiorakenne ja heikommat rahoitusvalmiudet. Tällaisia edunsaajia on etenkin nuorisosektorilla mutta myös aikuiskoulutusyhteisöissä.

Komissio on tietoinen siitä, että näiden yksinkertaistamistoimenpiteiden jälkeen jäljellä on pieniä riskejä, jotka ovat luontaisia tämäntyyppiselle toiminnalle, mutta kyse on poliittisesta valinnasta antaa unionin tukea tällaisille edunsaajille ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

5. Rahoituksen mahdollisen päällekkäisyyden ehkäiseminen

Ks. jäljempänä 2.3 kohta.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

On syytä huomata, että nykyisissä ohjelmissa on esiintynyt vain hyvin pieni määrä petoksia. Tämä tosiasia yhdessä erittäin alhaisten virheosuuksien kanssa on perusteena sille, että petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi toteutettavat toimenpiteet ovat uudessa ohjelmassa suhteutettuja ja kustannustehokkaita.

Komissio on sisäisen tarkastuksen antaman suosituksen jälkeen analysoinut elinikäisen oppimisen ohjelman ja nuorisotoimintaohjelman alat, joissa on mahdollisia päällekkäisyyksiä tai kaksinkertaisen rahoituksen riski. Vaikka kaksinkertainen rahoitus on teoriassa mahdollista, se ehkäistään tehokkaasti tarkastuksilla, joita kansalliset toimistot ja toimeenpanovirasto tekevät jo valintavaiheessa.

Edellä esitetyn perusteella uudessa ohjelmassa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä mahdollisten petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vähentämiseksi entisestään:

-        Mahdollisten petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen otetaan huomioon jo ohjelman suunnittelussa. Nykyisissä ohjelmissa toimien laaja kirjo mahdollistaa tietyt päällekkäisyydet toiminnoissa ja osallistujissa, mutta tämä voidaan tulevaisuudessa ehkäistä ohjelman rakenteella, jossa on selkeä jako eri toimien välillä ja jossa vältetään tilanteet, joissa samat osallistujat voivat toteuttaa samankaltaisia toimintoja eri toimien yhteydessä.

-        Osallistujat aletaan kirjata yhteiseen keskusrekisteriin (mahdollisesti nykyiseen komission osallistujaportaaliin), jolloin voidaan ennakolta tarkastaa organisaatioiden osallistuminen ohjelman eri toimiin eri maissa. Näin voidaan ehkäistä avustusten hankkiminen useissa osallistujamaissa.

-        Kaikkia ohjelman toimia (keskitetysti ja hajautetusti hallinnoitavia) varten perustetaan tietovarasto sikäli kun jatkossakin käytetään erilaisia tietoteknisiä hallinnointivälineitä.

-        Oppimisliikkuvuuteen osallistuvien valvonta on mahdollista niin kutsutun liikkuvuustyökalun avulla, joka on tietotekninen sovellus, johon kaikki elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeisiin osallistuvat jo nykyisin kirjataan.

-        Sekä kansallisten toimistojen että toimeenpanoviraston on raportoitava mahdollisista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista komissiolle sekä tapauskohtaisesti että säännöllisen raportointinsa yhteydessä. Niiden on myös ryhdyttävä oikeustoimiin periäkseen takaisin menetetyt, aiheettomasti maksetut tai edunsaajien väärinkäyttämät varat.

-        Mikäli kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen petokseen, sääntöjenvastaisuuteen tai laiminlyöntiin, joka johtaa unionin varojen menetykseen eikä varoja saada perittyä takaisin, oikeusperustassa säädetään (kuten nykyisinkin), että jäsenvaltion on vastattava komissiolle tällaisista menetyksistä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat[36]

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi …………………………..…...….] || JM/EI-JM ([37]) || EFTA-mailta[38] || ehdokas-mailta[39] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

5 || 15.01 Koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkon hallintomenot, 1–3 kohdat || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ/EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi ……………………….…...….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 15.01.04.01 “Yhteinen Erasmus” – hallintomenot || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ/EI || EI

4 || 15.01.04.02 ”Yhteinen Erasmus” – kansainvälinen toiminta – hallintomenot || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ/EI || EI

1 || 15.02.01 ”Yhteinen Erasmus” || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ/EI || EI

4 || 15.02.02 ”Yhteinen Erasmus” – kansainvälinen toiminta || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ/EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Yhtenäinen koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ”Yhteinen Erasmus”

PO: EAC || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

15.02.01 ”Yhteinen Erasmus” || Sitoumukset || (1) || 1,467 || 1,763 || 2,072 || 2,390 || 2,722 || 3,065 || 3,421 || 0 || 16,899

Maksut || (2) || 1,174 || 1,692 || 1,989 || 2,294 || 2,613 || 2,942 || 3,285 || 911 || 16,899

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[40] || || || || || || || || ||

15.01.04 ”Yhteinen Erasmus” – hallintomenot[41] || || (3) || 43,118 || 48,218 || 51,247 || 56,904 || 61,481 || 67,313 || 71,595 || 0 || 400

EAC-PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 1,510 || 1,811 || 2,123 || 2,447 || 2,783 || 3,132 || 3,493 || 0 || 17,299

Maksut || =2+2a +3 || 1,217 || 1,740 || 2,040 || 2,351 || 2,674 || 3,009 || 3,356 || 911 || 17,299

PO: EAC || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat (otsake 1) YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 1,467 || 1,763 || 2,072 || 2,390 || 2,722 || 3,065 || 3,421 || 0 || 16,899

Maksut || (5) || 1,174 || 1,692 || 1,989 || 2,294 || 2,613 || 2,942 || 3,285 || 911 || 16,899

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 43,118 || 48,218 || 51,247 || 56,904 || 61,481 || 67,313 || 71,595 || 0 || 400

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (7) =4+ 6 || 1,510 || 1,811 || 2,123 || 2,447 || 2,783 || 3,132 || 3,493 || 0 || 17,299

Maksut || (8) =5+ 6 || 1,217 || 1,740 || 2,040 || 2,351 || 2,674 || 3,009 || 3,356 || 911 || 17,299

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Otsake 4 || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Ÿ 15.02.02 ”Yhteinen Erasmus” – kansainvälinen toiminta – toimintamäärärahat yhteensä || Sitoumukset || (1) || 215 || 227 || 236 || 247 || 257 || 272 || 285 || 0 || 1,739

Maksut || (2) || 172 || 218 || 227 || 237 || 247 || 261 || 274 || 104 || 1,739

Ÿ 15.01.04.02 – tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (3) || 9 || 10 || 10 || 10 || 11 || 11 || 12 || 0 || 73

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (7) =4+ 6 || 224 || 237 || 246 || 257 || 268 || 283 || 297 || 0 || 1,812

Maksut || (8) =5+ 6 || 181 || 228 || 237 || 247 || 258 || 272 || 286 || 104 || 1,812

                                                                                                                                                       

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 20180 || 2019 || 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =7+9+11 || 1,734 || 2,048 || 2,369 || 2,704 || 3,051 || 3,415 || 3,790 || 0 || 19,111

Maksut || =8+10+11 || 1,398 || 1,969 || 2,277 || 2,599 || 2,932 || 3,281 || 3,642 || 1,015 || 19,111

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – vuoden 2011 hintoina

|| || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

PO: EAC ||

Ÿ Henkilöresurssit[42] || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 || 170 * 0,127 +0,064 * 16 + 0,073 * 18 =23,928 ||  167,496

Ÿ Muut hallintomenot || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 2,684

EAC-PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 170,180

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 170,180

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

|| || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Vuoden 2020 jälkeen || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 1,758 || 2,072 || 2,393 || 2,729 || 3,076 || 3,439 || 3,814 || 0 || 19,281

Maksut || 1,407 || 1,990 || 2,298 || 2,619 || 2,952 || 3,301 || 3,662 || 1,053 || 19,281

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – nykyhintoina

Tavoitteet ja tuotokset ò || Vuosi ð || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus || Tyyppi[43] || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

Henkilöstö (korkea-aste, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus, nuoriso) || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00157 || 80,000 || 117,073 || 103,847 || 155,029 || 125,229 || 190,665 || 146,498 || 227,510 || 170,723 || 270,426 || 194,152 || 313,734 || 221,851 || 365,617 || 1.042.300 || 1.640

Opiskelijat (korkea aste) || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00238 || 230,000 || 512,530 || 250,767 || 570,048 || 269,387 || 624,549 || 287,908 || 680,843 || 309,004 || 745,321 || 329,407 || 810,541 || 353,527 || 887,181 || 2.030.000 || 4.831

Opiskelijat (ammatillinen koulutus) || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00216 || 70,000 || 141,131 || 82,114 || 168,886 || 92,976 || 195,026 || 103,780 || 222,044 || 116,086 || 253,333 || 127,987 || 284,934 || 142,058 || 322,543 || 735.000 || 1.588

Nuoret oppijat || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00155 || 75,000 || 109,032 || 75,865 || 112,509 || 76,641 || 115,919 || 77,413 || 119,428 || 78,292 || 123,196 || 79,142 || 127,043 || 80,147 || 131,213 || 542.500 || 838

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Kansainvälinen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus, otsake 4[44] || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00733 || 16,717 || 122,550 || 17,657 || 129,447 || 18,349 || 134,520 || 19,220 || 140,904 || 19,998 || 146,604 || 21,125 || 154,869 || 22,152 || 162,393 || 135.219 || 991,287

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Yhteistutkinnot[45]: || Henkilöiden liikkuvuus || 0,03411 || 2,198 || 98,686 || 2,937 || 120,416 || 3,752 || 140,865 || 4,732 || 162,002 || 6,031 || 186,520 || 6,759 || 211,275 || 7,619 || 240,791 || 34.028 || 1.161

Maisterin tutkinnot (lainatakuut) || Henkilöiden liikkuvuus || 0,00266 || 11,966 || 31,834 || 24,413 || 64,949 || 41,497 || 110,400 || 55,026 || 146,392 || 64,759 || 172,286 || 66,064 || 175,758 || 67,377 || 179,251 || 331.100 || 881

Välisumma – henkilöiden liikkuvuus || 485.880 || 1.133 || 557,600 || 1,321 || 627,831 || 1,512 || 694,576 || 1,699 || 764,892 || 1,898 || 824,637 || 2,078 || 894,730 || 2,289 || 4,850,147 || 11,930

Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö || Tyyppi || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

Strategiset kumppanuudet (pienet) || Rajatylitttävät hankkeet || 0,11389 || 1,550 || 164,476 || 1,838 || 198,958 || 2,141 || 236,369 || 2,442 || 275,043 || 2,786 || 319,970 || 3,228 || 378,213 || 3,510 || 419,447 || 17.495 || 1.992,476

Strategiset kumppanuudet (keskisuuret) || Rajatylitttävät hankkeet || 0,30928 || 325 || 93,115 || 500 || 146,085 || 657 || 195,714 || 813 || 247,037 || 990 || 307,046 || 1,193 || 377,379 || 1,365 || 440,419 || 5.842 || 1.806,795

Osaamisyhteenliittymät /alakohtaiset taitoyhteenliittymät || Rajatylitttävät hankkeet || 0,86238 || 14 || 11,142 || 29 || 23,632 || 43 || 35,319 || 56 || 47,407 || 71 || 61,575 || 86 || 75,861 || 104 || 93,097 || 404 || 348,033

Verkkofoorumit || Verkkofoorumit || 7,27300 || 3 || 22,284 || 3 || 22,732 || 3 || 23,184 || 3 || 23,648 || 3 || 24,120 || 3 || 24,606 || 3 || 26,604 || 3 || 167,179

Kansainvälinen korkeakoulujen valmiuksien kehittäminen || Rajatylitttävät hankkeet || 0,733 || 126 || 92,450 || 133 || 97,653 || 138 || 101,480 || 145 || 106,296 || 151 || 110,596 || 159 || 116,831 || 167 || 122,507 || 1.020 || 747,813

Välisumma – innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö || 2.015 || 383,467 || 2,500 || 489,061 || 2,978 || 592,067 || 3,456 || 699,431 || 3,998 || 823,307 || 4,666 || 972,889 || 5,146 || 1,102 || 24,760 || 5,062,295

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Politiikan uudistamisen tuki || Tyyppi || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

- Politiikan uudistamisen tuki || Useita || 102,332 || Ei sovelleta || 74,014 || Ei sovelleta || 78,537 || Ei sovelleta || 84,405 || Ei sovelleta || 104,727 || Ei sovelleta || 110,818 || Ei sovelleta || 123,212 || Ei sovelleta || 140,610 || Ei sovelleta || 716,323

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Jean Monnet -toiminnot || Tyyppi || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

- Jean Monnet -toiminnot || Useita || 45,491 || Ei sovelleta || 36,834 || Ei sovelleta || 38,475 || Ei sovelleta || 42,120 || Ei sovelleta || 46,044 || Ei sovelleta || 48,943 || Ei sovelleta || 51,444 || Ei sovelleta || 54,575 || Ei sovelleta || 318,435

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Urheilutoiminta || Tyyppi || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

- Urheilutoiminta || Rajatylitttävät hankkeet || 34,118 || Ei sovelleta || 16,978 || Ei sovelleta || 23,815 || Ei sovelleta || 32,016 || Ei sovelleta || 36,035 || Ei sovelleta || 39,052 || Ei sovelleta || 44,525 || Ei sovelleta || 46,406 || Ei sovelleta || 238,827

|| || || || || || || || || || || || || || || ||

Toiminta-avustus || Tyyppi || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä || Kustan-nus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

- Toiminta-avustus || Ohjelman hallinnointi || 63,189 || Ei sovelleta || 47,751 || Ei sovelleta || 48,712 || Ei sovelleta || 55,200 || Ei sovelleta || 61,935 || Ei sovelleta || 68,915 || Ei sovelleta || 76,162 || Ei sovelleta || 83,650 || Ei sovelleta || 442,325

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ – otsakkeet 1 ja 4 || || 1,682 || || 1,990 || || 2,308 || || 2,637 || || 2,979 || || 3,336 || || 3,706, || || 18,638

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) – vuoden 2011 hintoina

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || ||

Henkilöresurssit ||  23,928 ||  23,928 ||  23,928 ||  23,928 ||  23,928 ||  23,928 ||  23,928 ||  167,496

Muut hallintomenot || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 0,3834 || 2,684

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 || 24,311 ||  170,180

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[46] || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot[47] || 52,118 || 58,218 || 61,247 || 66,904 || 72,481 || 78,313 || 83,595 || 472,877

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 52,118 || 58,218 || 61,247 || 66,904 || 72,481 || 78,313 || 83,595 || 472,877

YHTEENSÄ || 76,430 || 82,530 || 85,559 || 91,216 || 96,792 || 102,625 || 107,906 || 643,057

3.2.3.2.            Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 15 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 170 || 170 || 170 || 170 || 170 || 170 || 170

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[48] ||

|| 15 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 34 || 34 || 34 || 34 || 34 || 34 || 34

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[49] || – päätoimipaikassa[50] || || || || || || ||

|| – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 204 || 204 || 204 || 204 || 204 || 204 || 204

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja laskelmia muutetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamismenettelyn tulosten mukaisesti.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ohjelman hallinnointi

Ulkopuolinen henkilöstö || Ohjelman hallinnointi

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, jota koskeva ehdotus on esitetty komission tiedonannossa KOM(2011) 500.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[…]

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[51]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Ehdotuksessa säädetään ulkopuolisten tahojen rahoitusosuuksista, jotka ovat peräisin EFTA-mailta, Sveitsiltä, Turkilta sekä liittyviltä mailta, ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta, joita varten on laadittu liittymistä valisteleva strategia.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[52]

2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Momentti ………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

[1]               KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[2]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[3]               EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

[4]               EUVL C, s. .

[5]               EUVL C, s. .

[6]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[7]               EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.

[8]               EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30.

[9]               EUVL L 340, 19.1.2008, s. 83.

[10]             EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

[11]             KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[12]             KOM(2010) 477 lopullinen, 15.9.2010.

[13]             KOM(2010) 682 lopullinen, 26.11.2010.

[14]             EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1. Neuvoston päätöslauselma, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018).

[15]             EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

[16]             KOM(2008) 425 lopullinen, 3.7.2008.

[17]             EUVL C 319, 13.12.2008, s. 20. Neuvoston päätelmät 21. vuosisadan koulusta.

[18]             EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2. Neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020).

[19]             EUVL C 300, 12.12.2007, s. 6. Neuvoston päätelmät opettajankoulutuksen laadun parantamisesta. EUVL C 302, 12.12.2009, s. 6. Neuvoston päätelmät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä.

[20]             EUVL C 301, 11.12.2009, s. 5. Neuvoston päätelmät maahanmuuttajataustaisten lasten koulutuksesta.               EUVL C 135, 26.5.2010, s. 2. Neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta.

[21]             EUVL C, s. .

[22]             KOM(2011) 12 lopullinen, 18.11.2011.

[23]             EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6.

[24]             EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

[25]             EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11.

[26]             KOM(2001) 303 lopullinen, 25.5.2011.

[27]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[28]             EUVL L, , s. .

[29]             Tämä määrä perustuu vuosien 2007–2013 menotasoihin, joihin on sovellettu lisäyskerrointa otsakkeen 4 välineiden määrärahalisäyksen huomioon ottamiseksi.

[30]             EUVL L, , s. .

[31]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[32]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[33]             Sokrates-, Leonardo da Vinci- ja eLearning-ohjelmat.

[34]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[35]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[36]             Toimeenpanovirastoa koskevat budjettikohdat määritellään sitten, kun menojen määrät ovat vakiintuneet.

[37]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[38]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[39]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[40]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[41]             Komissio saattaisi harkita Yhteinen Erasmus -ohjelman täytäntöönpanon (osittaista) ulkoistamista toimeenpanovirastolle. Arvioitujen kustannusten määriä ja jakaumaa voidaan joutua mukauttamaan lopullisen ulkoistamisen asteen mukaisesti. Määrä sisältää ohjelman osien toimeenpanotehtävät mahdollisesti saavan toimeenpanoviraston hallintomenot ohjelmakauden loppua painottaen. Hallintomenot pysyisivät vakaina.

[42]             Yhteensä 204 kokoaikaista toimea: kansallisten toimistojen hallinnointi, komission suora hallinnointi, seuranta ja koordinointi toimeenpanoviraston kanssa sekä ohjelmaan liittyvä tuki- ja koordinointihenkilöstö kokonaisuudessaan.

[43]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[44]             Including organisation of mobility fees.

[45]                    Erasmus Mundus ohjelman toimen 1 yhteydessä viiden hakukierroksen aikana valittuja yhdistettyjä maisterin- ja tohtorintutkintoja rahoitetaan edelleen Yhteinen Erasmus -ohjelmasta jäljellä olevien kierrosten osalta; rahoituksen jatkuminen edellyttää vuotuista uusintamenettelyä, joka perustuu opintojen etenemistä koskevaan raportointiin ja käytettävissä olevaan talousarvioon.

[46]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[47]             Sisältää otsakkeet 1 ja 4. Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto harkitsee ohjelman täytäntöönpanon (osittaista) ulkoistamista koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) ja kansallisille toimistoille. Edellä esitettyjä lukuja ja budjettikohtia mukautetaan tarvittaessa suunnitellun ulkoistamismenettelyn mukaisesti.

[48]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[49]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[50]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[51]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[52]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.