52010PC0471

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 20.9.2010

KOM(2010) 471 lopullinen

2010/0252 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta

{SEK(2010) 1034}{SEK(2010) 1035}

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Puitedirektiivin 2002/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 8 a artiklan 3 kohdassa annetaan komissiolle mahdollisuus antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösehdotus monivuotisen radiotaajuuspolitiikkaa koskevan ohjelman perustamiseksi. Ohjelmassa on vahvistettava poliittiset suuntaviivat ja tavoitteet radiotaajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten ja otettava mahdollisimman tarkasti huomioon radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän ( Radio Spectrum Policy Group , RSPG) lausunto.

Ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, koska taajuuksien saatavuus ja tehokas käyttö on erittäin tärkeä tekijä sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden luomisen ja EU-politiikan muiden osa-alueiden kannalta. Ohjelmassa määritellään vuoteen 2015 saakka se, miten taajuuksilla voidaan edesauttaa EU:n tavoitteiden saavuttamista ja optimoida yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristöhyödyt. Se rakentuu EU:n sähköisen viestinnän sääntelyperiaatteille ja radiotaajuuspäätökselle N:o 676/2002/EY, ja siinä vahvistetaan periaatteet, joita on sovellettava kaikentyyppiseen taajuuksien käyttöön, asetetaan tavoitteet EU:n uusille toimille ja luetellaan käynnistettävät toimet.

- Yleinen tausta

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta. Radiotaajuuspoliittisen ohjelman sisältö perustuu Euroopan parlamentin ja komission isännöimään taajuusasioiden huippukokoukseen ( Spectrum Summit ), komission järjestämään julkiseen kuulemiseen sekä RSPG:n lausuntoon.

- Voimassa olevat aiemmat säännökset

Sähköisen viestinnän osalta taajuuspolitiikka kuuluu puitedirektiivin 2002/21/EY ja valtuutusdirektiivin 2002/20/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2009/140/EY, soveltamisalaan. Direktiivillä 2009/140/EY tehtiin aiempiin direktiiveihin merkittäviä parannuksia, joilla pyrittiin varmistamaan taajuuksien tehokas käyttö, poistamaan jäykkyyksiä taajuushallinnosta ja tuomaan taajuudet helpommin saataville. Radiotaajuuspäätös antaa lisäksi mahdollisuuden yhdenmukaistaa sellaisten taajuuksien käytön teknisiä ehtoja, jotka ovat merkityksellisiä EU:n toiminta-alojen kannalta.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Taajuuksilla on yhä kasvava vaikutus kestävään kasvuun, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen sisämarkkinoilla tärkeillä EU-politiikan aloilla. Koska taajuudet ovat niukka luonnonvara, niiden käyttöä on priorisoitava, jotta voidaan varmistaa, että ne osoitetaan käyttötarkoituksiinsa ja niitä käytetään tehokkaasti ja tuloksellisesti niin, että otetaan huomioon EU:n poliittiset tavoitteet liittyen sähköiseen viestintään, laajakaistan yleiskattavuuteen, liikenteeseen, tutkimukseen, kaukokartoitukseen, Galileo-järjestelmään, ympäristönsuojeluun ja ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseen.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

- Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin useita mahdollisuuksia esittää näkemyksensä:

- Taajuusasioiden huippukokouksessa maaliskuussa 2010 kävi selkeästi ilmi EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien näkemys, jonka mukaan tarvitaan lisää taajuuksia yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeiden sovellusten käyttöön. Huippukokouksen tulokset esitetään tiivistelmänä vaikutusten arvioinnin liitteessä 1 ja asiaan liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/radio_spectrum/rspp/index_en.htm.

- Komissio järjesti radiotaajuuspoliittista ohjelmaa valmistellessaan julkisen kuulemisen ja lausuntopyynnön 4. maaliskuuta – 9. huhtikuuta 2010. Tiivistelmä saaduista 101:stä lausunnosta esitetään vaikutusten arvioinnin liitteessä 2 ja lausunnot ovat luettavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/radio_spectrum/rspp/rspp_pc_rep/index_en.htm.

- Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä korkean tason ryhmä RSPG, joka neuvoo komissiota taajuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, antoi virallisen lausuntonsa 9. kesäkuuta 2010 (vaikutusten arvioinnin liitteenä 3). Ks. http://rspg.groups.eu.int/_documents/documents/opinions/rspg10_330_rspp_opinion.pdf. Komissio on ottanut lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon ehdotusta laatiessaan.

- RSPG:n lausunnosta järjestettiin ennen sen viimeistelyä erillinen julkinen kuuleminen, johon saadut kannanotot löytyvät osoitteesta http://rspg.ec.europa.eu/consultations/responses_rspp2010/index_en.htm.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

RSPG:n lausunnon sekä julkisessa kuulemisessa ja huippukokouksessa saatujen lukuisten kannanottojen lisäksi huomioon on otettu myös seuraavat selvitykset:

- " Exploiting the digital dividend – a European approach " (Analysys Mason, DotEcon ja Hogan & Hartson) 2009.

- " Optimising the Public Sector's Use of Radio Spectrum in the EU " (WIK-Consult) 2008.

- "Radio interference in the European Community" (Eurostrategies ja LS telcom), 2008.

- ” Preparing the next steps in regulation of electronic communications — a contribution to the review of the electronic communications regulatory framework ” (Hogan & Hartson, Analysys), 2006.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Edellä mainitut selvitykset ovat saatavilla komission verkkosivuilla osoitteissa:http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/radio_spectrum/documents/studies/index_en.htmjahttp://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/info_centre/documentation/studies_ext_consult/index_en.htm#2006

- Vaikutusten arviointi

Ottaen huomioon ohjelman ylätason strateginen luonne vaikutusten arvioinnissa yksilöidään vaihtoehdot ja arvioidaan, saataisiinko EU:n toiminnasta lisäarvoa verrattuna kansallisiin tai alueellisiin toimiin. Siinä määritellään EU-tason taajuuspolitiikalle tarvittava strateginen suunta. Arvioinnissa nostetaan esiin tarve kattavalle EU:n taajuuspoliittiselle lähestymistavalle, kun otetaan huomioon taajuuksien suuri merkitys monille aloille, joilla EU:lla on eriasteista toimivaltaa. Vaikutustenarviointilautakunta antoi arvioinnista lausuntonsa 2. heinäkuuta 2010.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotetussa ohjelmassa määritellään sisämarkkinoiden luomiseksi poliittiset suuntaviivat ja tavoitteet taajuuksien käytön strategiselle suunnittelulle ja yhdenmukaistamiselle. Ohjelma tukee Eurooppa 2020 -strategiaa ja Euroopan digitaalistrategiaa sekä edistää muita EU:n toimialoja, joihin liittyy taajuuksien käyttöä. Sillä varmistetaan tiettyjen periaatteiden noudattaminen ja määritellään poliittiset linjaukset kaikenlaiselle taajuuspolitiikalle, jolla on EU-ulottuvuus. Siinä määritellään tärkeimmät käytännön toimenpiteet, joilla pyritään parempaan koordinointiin, joustavuuteen ja taajuuksien saatavuuteen langattoman laajakaistaviestinnän ja muiden yksittäisten EU-politiikan osa-alueiden tarpeisiin; siinä edellytetään taajuuksien nykyisten käyttötarkoitusten ja uuteen käyttöön vapautumassa olevien taajuuksien kartoitusta; siinä määritellään tiettyjä parannuksia EU:n etujen turvaamiseksi kansainvälisissä neuvotteluissa ja jäsenvaltioiden tukemiseksi kahdenvälisissä neuvotteluissa; lisäksi siinä peräänkuulutetaan parempaa yhteistyötä teknisten elinten välillä ja pyydetään komissiota raportoimaan kehityksestä vuoteen 2015 mennessä.

- Oikeusperusta

SEUT:n 114 artikla.

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksella muutetaan EU:n olemassa olevaa sääntelyjärjestelmää ja se koskee siten alaa, jolla EU on jo käyttänyt toimivaltaansa. Ehdotus on näin ollen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä asetetaan yhdenmukaistamisen vähimmäistaso ja jätetään täytäntöönpanotoimien määrittely kansallisille sääntelyviranomaisille tai jäsenvaltioille. Ehdotetuissa muutoksissa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen alan sääntelyn parantamiseksi. Näin ollen ne ovat SEU:n 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

- Sääntelytavan valinta

Kyseessä on lainsäädäntötoimi, koska puitedirektiivin 8 a artiklan 3 kohdassa viitataan nimenomaan säädösehdotukseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ei-sitova toimenpide, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, ei tekisi EU-koordinoinnista pakollista eikä edellyttäisi jäsenvaltioita toimia. Samankaltaisia velvoitteita ja toimintavaatimuksia on aiemmin asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksillä N:o 128/1999/EY, N:o 626/2008/EY ja N:o 676/2002/EY.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole lisävaikutuksia EU:n talousarvioon.

5. Lisätiedot

- Yksinkertaistaminen ja hallinnollisten kustannusten alentaminen

Ehdotuksella pyritään keventämään hallinnollista taakkaa lisäämällä taajuushallinnon joustavuutta ja helpottamalla taajuuksien käyttöön liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Ehdotus sisältyy sekä komission jatkuvaan ohjelmaan, jonka tarkoituksena on yhteisön säännöstön yksinkertaistaminen ja saattaminen ajan tasalle, että komission työohjelmaan viitenumerolla 2010/INFSO/002.

- Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Päätöksellä luodaan vuoteen 2015 mennessä täytäntöönpantava ohjelma ja pyydetään komissiota suorittamaan ohjelman uudelleentarkastelu ennen seuraavan ohjelman laatimista.

- Tiedonsaanti jäsenvaltioilta

Jäsenvaltioiden on määrä tiedottaa komissiolle velvoitteidensa noudattamisesta.

- Euroopan talousalue

Ehdotettu säädös on ETA:n kannalta merkityksellinen.

- Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

1 artikla Kohde ja soveltamisala

Tässä ilmoitetaan ohjelman yleistavoite ja soveltamisala.

2 artikla Yleisten sääntelyperiaatteiden soveltaminen

Tällä artiklalla pyritään varmistamaan, että jäsenvaltiot soveltavat johdonmukaisesti yleisiä sääntelyperiaatteita, joita ovat: taajuuksien tehokas käyttö ja hallinnointi, teknologia- ja palveluneutraaliuteen kannustaminen, mahdollisimman kevyen valtuutusjärjestelmän käyttö sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kilpailun varmistaminen.

3 artikla Poliittiset tavoitteet

Jäsenvaltioiden ja komission poliittisia tavoitteita ovat: taajuuksien riittävän saatavuuden varmistaminen, taajuuksien mahdollisimman joustava käyttö, taajuuksien käytön tehostaminen käyttämällä yleisvaltuutuksia ja lisäämällä joustavuutta, kilpailun vääristymien välttäminen, haitallisten häiriöiden ja kielteisten vaikutusten välttäminen, teknisten ehtojen yhdenmukaistaminen sekä terveyden suojelun varmistaminen.

4 artikla Tehokkuuden ja joustavuuden lisääminen

Tässä asetetaan poliittiset suuntaviivat, jotka jäsenvaltioiden ja komission on tarkennettava käytännön toimiksi: suurempi joustavuus taajuusvaltuutuksissa digitaalisen kahtiajaon poistamiseksi, teknisten edellytysten luominen laajakaistapalveluille, taajuuksien yhteiskäytön lisääminen, standardien kehittäminen sekä toimivan kilpailun ja sisämarkkinoiden ylläpitäminen ja edistäminen.

5 artikla Kilpailu

Tällä artiklalla pyritään lisäämään kilpailua luettelemalla erilaiset korjaavat toimenpiteet, joihin jäsenvaltiot voivat ryhtyä havaitessaan vääristymiä, jotka johtuvat joustavuudesta tai taajuuksien käyttöoikeuksien kauppaamisesta, hankkimisesta varastoon tai muusta kasautumisesta.

6 artikla Taajuudet langatonta laajakaistaviestintää varten

Toteutettavat toimet: asetetaan erityistavoitteet langattomalle laajakaistalle ja varmistetaan, että saatavilla on tähän tarkoitukseen osoitettuja taajuuksia, vapautetaan digitaaliylijäämään kuuluva 800 MHz taajuusalue vuoteen 2013 mennessä, varmistetaan kattavuus maaseutualueilla ja liittymämahdollisuus heikommassa asemassa oleville kansalaisille, mahdollistetaan kaupankäynti tietyillä taajuuskaistoilla ja varmistetaan, että kattaville satelliittiyhteyksille on riittävästi taajuuksia.

7 artikla EU-politiikan eri osa-alueiden taajuustarpeet

Komission ja jäsenvaltioiden on yhteistyössä vastattava sisämarkkinoiden taajuustarpeisiin useilla EU:n toimialoilla, joita ovat avaruuspolitiikka, ympäristönsuojelu, yleinen turvallisuus, väestönsuojelu ja pelastuspalvelu sekä tutkimus ja tieteellinen toiminta.

8 artikla Taajuuksien nykyisen käytön ja tulevien tarpeiden kartoitus ja seuranta

Komissio järjestää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kartoituksen taajuuksien nykyisestä käytöstä ja mahdollisista tulevista taajuustarpeista.

9 artikla Kansainväliset neuvottelut

Tässä määritellään toimet, joilla pyritään lisäämään EU:n painoarvoa kansainvälisissä neuvotteluissa ja suojaamaan EU:n etuja. EU:n on määrä tukea jäsenvaltioita niiden neuvotteluissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa EU-velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Vuoden 2012 Maailman radioviestintäkonferenssissa EU:n olisi pyrittävä tuloksiin, joilla muun muassa mahdollistetaan 800 MHz ja 3,4–3,8 GHz taajuusalueiden täysimääräinen käyttö laajakaistatarkoituksiin EU:ssa, varmistetaan, että EU:n alakohtaisten politiikkojen, kuten Euroopan avaruuspolitiikan ja Euroopan yhtenäinen ilmatila -hankkeen, käytettävissä on riittävä määrä asianmukaisesti suojattuja taajuuksia, ja varmistetaan, että ITU:n radio-ohjesääntöön tehtävät muutokset tukevat ja täydentävät EU:n sääntelyjärjestelmän vastaavia periaatteita.

10 artikla Eri elinten yhteistyö

Komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä parantamaan nykyistä institutionaalista asetelmaa ja edistämään koordinointia taajuushallinnossa sekä kehittämään yhteistyötä standardointielinten, CEPT:n ja Yhteisen tutkimuskeskuksen välillä taajuushallinnon ja standardoinnin välisten yhteyksien tiivistämiseksi.

11 artikla Julkiset kuulemiset

Komission ja jäsenvaltioiden on järjestettävä julkisia kuulemisia aina kun se on tarpeen.

12 artikla Raportointi

Komission on raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2015 loppuun mennessä.

13, 14 ja 15 artikla: Täytäntöönpano, Ilmoittaminen, Voimaantulo, Osoitus

Näissä artikloilla asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus panna päätöksen säännökset täytäntöön vuoteen 2015 mennessä, ellei edeltävissä artikloissa toisin säädetä, sekä ilmoittaa asiasta komissiolle; lisäksi näihin sisältyvät vakiolausekkeet.

2010/0252 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun säädösluonnos on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)[3] 8 a artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio voi antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säädösehdotuksia sellaisten monivuotisten radiotaajuuspolitiikkaa koskevien ohjelmien perustamiseksi, joissa vahvistetaan poliittiset suuntaviivat ja tavoitteet radiotaajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten sähköisen viestinnän verkkoihin ja palveluihin sovellettavien direktiivien mukaisesti. Näiden poliittisten suuntaviivojen ja tavoitteiden olisi liityttävä sisämarkkinoiden luomisen ja toiminnan edellyttämien taajuuksien saatavuuteen ja tehokkaaseen käyttöön. Tällä päätöksellä ei rajoiteta olemassa olevan EU-oikeuden ja erityisesti direktiivien 1999/5/EY, 2002/20/EY ja 2002/21/EY sekä päätöksen N:o 676/2002/EY soveltamista. Sillä ei myöskään rajoiteta kansallisella tasolla EU-oikeuden mukaisesti toteutettavia toimenpiteitä, joilla pyritään yleisen edun mukaisiin, erityisesti sisällön sääntelyyn ja audiovisuaalialan politiikkaan liittyviin tavoitteisiin, eikä jäsenvaltioiden oikeutta järjestää taajuutensa ja käyttää niitä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten.

(2) Taajuudet ovat olennaisen tärkeä luonnonvara keskeisille toimialoille ja palveluille, joita ovat esimerkiksi matkaviestintä, langaton laajakaistaviestintä ja satelliittiviestintä, televisio- ja radiolähetystoiminta, liikenne, radiopaikannus sekä erilaiset sovellukset, kuten hälytysjärjestelmät, kaukosäätimet, kuulolaitteet, mikrofonit ja lääketieteelliset laitteistot. Taajuuksia tarvitaan julkisiin palveluihin, kuten yleiseen turvallisuuteen liittyviin palveluihin, väestönsuojelu mukaan luettuna, sekä tieteelliseen toimintaan, kuten meteorologiaan, kaukokartoitukseen, radioastronomiaan ja avaruustutkimukseen. Taajuuksien sääntely vaikuttaa näin ollen talouteen, turvallisuuteen, terveyteen, yleiseen etuun, kulttuuriin, tieteeseen, sosiaalisiin olosuhteisiin, ympäristöön ja teknisiin näkökohtiin.

(3) Taajuuksien käytön EU-tason strategisella suunnittelulla ja yhdenmukaistamisella olisi tuettava langattoman sähköisen viestinnän palvelujen ja laitteiden yhtenäismarkkinoita ja taajuuksien käyttöä edellyttäviä muita EU-politiikan osa-alueita ja luotava näin uusia mahdollisuuksia innovointiin ja edesautettava talouden elpymistä ja sosiaalista integraatiota koko EU:ssa samalla kunnioittaen taajuuksien suurta yhteiskunnallista, kulttuurista ja taloudellista arvoa. Tätä varten EU tarvitsee poliittisen ohjelman, joka kattaa sisämarkkinat kaikilla taajuuksia käyttävillä EU:n toimialoilla, kuten sähköisessä viestinnässä, tutkimuksessa ja kehittämisessä, liikenteessä ja energiapolitiikassa.

(4) Tällä ensimmäisellä ohjelmalla olisi tuettava erityisesti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa, koska langattomat palvelut tarjoavat valtavia mahdollisuuksia edistää tietopohjaista taloutta, kehittää ja tukea tieto- ja viestintätekniikasta riippuvaisia aloja ja poistaa digitaalinen kahtiajako. Ohjelma on myös keskeinen osa Euroopan digitaalistrategiaa[4], jolla pyritään luomaan nopeaa laajakaistaista internetiä tulevaisuuden verkottunutta osaamistaloutta varten ja jossa on asetettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että kaikkien eurooppalaisten saatavilla on vuoteen 2020 mennessä vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä, ja jolla näin pyritään saavuttamaan digitaalisten sisämarkkinoiden kestävät taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt. Ohjelman olisi tuettava ja edistettävä myös muita EU:n alakohtaisia politiikkoja, kuten kestävää ympäristöpolitiikkaa ja kaikkien EU-kansalaisten taloudellista ja yhteiskunnallista osallisuutta. Koska langattomat sovellukset ovat tärkeitä myös innovaatioiden kannalta, tämä ohjelma tukee keskeisellä tavalla myös EU:n innovaatiopolitiikkaa.

(5) Ensimmäisessä ohjelmassa olisi määriteltävä jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille pääperiaatteet ja -tavoitteet vuoteen 2015 saakka sekä hahmoteltava yksittäiset täytäntöönpanotoimet. Vaikka taajuushallinto kuuluukin vielä pääasiallisesti kansalliseen toimivaltaan, sen olisi oltava voimassa olevan EU-lainsäädännön mukaista ja mahdollistettava EU-politiikan eri osa-alueiden toteuttaminen.

(6) Ohjelmassa olisi otettava huomioon myös Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 676/2002/EY (radiotaajuuspäätös)[5] sekä Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssin (CEPT) tekninen asiantuntemus, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamaa EU-politiikkaa voidaan toteuttaa taajuuksista riippuvaisilla aloilla teknisin täytäntöönpanotoimenpitein, kun otetaan huomioon, että tällaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa aina kun se on tarpeen jo olemassa olevan EU-politiikan täytäntöönpanemiseksi.

(7) Taajuuksien optimaalisen käytön varmistaminen saattaa edellyttää innovatiivisia valtuutusratkaisuja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä, yleisvaltuutuksia tai infrastruktuurin yhteiskäyttöä. Tällaisten periaatteiden soveltamista EU:ssa voitaisiin mahdollisesti helpottaa määrittelemällä taajuuksien käytölle tiettyjä yhteisiä ehtoja tai pyrkimällä lähentämään tällaisia ehtoja toisiinsa. Yleisvaltuutukset, jotka ovat kaikkein kevein valtuutusjärjestelmä, ovat erityisen kiinnostava vaihtoehto silloin, kun ei ole riskiä, että haitalliset häiriöt saattaisivat haitata muiden palvelujen kehitystä.

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

(10) Taajuuksien optimaalinen ja tehokas hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa kehityksen seuraamista sekä ajantasaista ja avointa tiedonsaantia taajuuksien käytöstä koko EU:ssa. Taajuuksien käyttöä yhteisössä koskevien tietojen yhdenmukaisesta saatavuudesta tehdyssä komission päätöksessä 2007/344/EY[6] edellytetään, että jäsenvaltiot julkaisevat tietoa taajuuksien käyttöoikeuksista, mutta EU:ssa tarvitaan lisäksi yksityiskohtaista kartoitusta nykyisestä taajuuksien käytöstä sekä toimivaa uudelleentarkastelu- ja arviointimenetelmää, jotta taajuuksien ja radiolaitteiden käyttöä voidaan tehostaa erityisesti taajuusalueella 300 MHz – 3 GHz. Tämä auttaisi löytämään sekä kaupallisella että julkisella sektorilla tehottomat teknologiat ja käyttötavat sekä käyttämättömät luvat ja taajuuksien yhteiskäyttömahdollisuudet, kuten myös arvioimaan kuluttajien ja yritysten tulevia tarpeita.

(11) Radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 1999/5/EY[7] yhdenmukaistettavat standardit ovat keskeisellä sijalla pyrittäessä taajuuksien tehokkaaseen käyttöön ja niissä olisi otettava huomioon juridisesti määritellyt taajuuksien yhteiskäyttöehdot. Myös muita kuin radioteknisiä sähkö- ja elektroniikkalaitteita ja verkkoja koskevissa eurooppalaisissa standardeissa olisi vältettävä taajuuksien käytölle aiheutuvat häiriöt. Langattomien laitteiden ja sovellusten määrän ja tiheyden lisääntymisen kumulatiiviset vaikutukset aiheuttavat yhdessä taajuuksien käyttökohteiden moninaisuuden kanssa haasteita nykyisille tavoille hallita häiriöitä. Näitä olisi tarkasteltava ja uudelleenarvioitava yhdessä vastaanotinten ominaisuuksien ja pidemmälle kehittyneiden häiriönestomekanismien kanssa.

(12) Komission lippulaivahankkeessa "Euroopan digitaalistrategia" asetettujen tavoitteiden mukaisesti langaton laajakaista voisi merkittävästi edesauttaa talouden elpymistä ja kasvua, jos saattavilla on riittävästi taajuuksia, käyttöoikeudet myönnetään nopeasti ja taajuuskauppa sallitaan, jotta voidaan sopeutua markkinoiden muutokseen. Digitaalistrategialla pyritään tuomaan kaikkien EU-kansalaisten ulottuville vuoteen 2020 mennessä vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä. Näin ollen käyttötarkoitukseen jo osoitetuilla taajuuksilla olisi myönnettävä valtuutukset maanpäällisen verkon viestintään vuoteen 2012 mennessä, jotta langaton laajakaista voitaisiin tuoda helposti kaikkien saataville; erityisesti tämä koskee taajuusalueita, jotka on osoitettu tähän käyttöön komission päätöksillä 2008/477/EY, 2008/411/EY ja 2009/766/EY. Kohtuuhintaiset satelliittivälitteiset laajakaistaliittymät voisivat olla nopea ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu maanpäällisen verkon laajakaistapalvelujen täydentämiseen ja kattavuuden varmistamiseen EU:n kaikkein syrjäisimmillä seuduilla.

(13) Erityisesti 800 MHz taajuusalue soveltuu optimaalisesti laajojen alueiden kattamiseen langattomilla laajakaistapalveluilla. Kyseinen taajuusalue olisi periaatteessa vapautettava sähköisen viestinnän käyttöön EU:ssa vuoteen 2013 mennessä, koska tekniset ehdot on yhdenmukaistettu päätöksellä 2010/267/EU, analogiset televisiolähetykset tulisi komission 28 päivänä lokakuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti lopettaa 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä ja asia on sääntelyn näkökulmasta edennyt jäsenvaltioissa nopeasti. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin harkita myös lisätaajuuksia alle 790 MHz taajuuksilta, riippuen saaduista kokemuksista ja siitä, esiintyykö muilla kattavuuden kannalta soveliailla taajuusalueilla puutetta taajuuksista. Koska 800 MHz taajuuksilla pystytään toteuttamaan laaja peittoalue, niiden käyttöoikeuksiin olisi liitettävä myös kattavuusvelvoitteita.

(14) Koska yhteinen lähestymistapa ja mittakaavaedut ovat erittäin tärkeitä kehitettäessä laajakaistaviestintää koko EU:ssa ja ehkäistäessä kilpailun vääristymistä ja markkinoiden pirstaloitumista jäsenvaltioiden välillä, voitaisiin tietyt valtuutus- ja menettelytapaehdot määritellä yhteisesti jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Tällaisia ehtoja voisivat olla kattavuusvelvoitteet, taajuuksien lohkokoko, käyttöoikeuksien myöntämisen ajoitus, matkaviestinnän virtuaaliverkko-operaattorien mahdollisuudet käyttää taajuuksia sekä käyttöoikeuksien voimassaoloaika. Näitä ehtoja olisi sovellettava langattomaan viestintään osoitettuihin taajuusalueisiin, joihin kohdistuvia oikeuksia voidaan siirtää tai vuokrata, koska taajuuskaupalla on suuri merkitys taajuuksien käytön tehostamisen ja langattomien laitteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta.

(15) Muilla aloilla, kuten liikenteessä (turvallisuussovellukset, tiedotusjärjestelmät, liikenteenhallintajärjestelmät), tutkimuksessa ja kehityksessä, väestönsuojelussa ja pelastuspalveluissa, sähköisessä terveydenhuollossa ja osallistavaan tietoyhteiskuntaan liittyvissä sovelluksissa, saatetaan tarvita lisätaajuuksia. Innovointia voidaan helpottaa, jos taajuuspolitiikan ja t&k-toiminnan välisen synergiat saadaan optimoitua ja laaditaan tarvittavat selvitykset taajuuksien eri käyttökohteiden välisestä radioteknisestä yhteensopivuudesta. Komission Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi autettava kehittämään taajuuksien sääntelyn teknisiä näkökohtia erityisesti tarjoamalla testausmenetelmiä EU-lainsäädännön kannalta merkityksellisten häiriönestomallien verifiointiin. Lisäksi seitsemännessä puiteohjelmassa harjoitetusta tutkimuksesta saadut tulokset edellyttävät sellaisten esimerkiksi kognitiiviseen radioon tai sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvien hankkeiden taajuustarpeiden selvittämistä, joilla voi olla suurta taloudellista tai investointipotentiaalia erityisesti pk-yritysten kannalta. T&k-toiminnan ja tieteellisen käytön ylläpitämiseksi olisi varmistettava myös riittävä suoja haitallisilta häiriöiltä.

(16) Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan ympäristöpoliittisia tavoitteita kestävään, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen pääsemiseksi, esimerkiksi parantamalla resurssien käytön tehokkuutta 20 prosentilla. Tieto- ja viestintätekniikkasektorilla on tässä tärkeä tehtävä, kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan. Ehdotettuja toimia ovat muun muassa tiedonsiirtoa hyödyntävien älykkäiden energianhallintajärjestelmien (älyverkkojen ja -mittareiden) EU:n laajuisen käyttöönoton nopeuttaminen energiankulutuksen vähentämiseksi sekä älykkäiden liikennejärjestelmien ja älykkään liikenteenhallinnan kehittäminen liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Radiotaajuustekniikan tehokas käyttö voisi auttaa vähentämään myös radiolaitteiden energiankulutusta ja pienentää ympäristövaikutusta maaseudulla ja syrjäisillä alueilla.

(17) Väestön suojelu sähkömagneettisilta kentiltä on olennainen tekijä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja sen on sisällyttävä yhdenmukaiseen lähestymistapaan, jota EU:ssa sovelletaan taajuusvaltuutuksiin. Asiaa säännellään jo väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta annetulla neuvoston suosituksella 1999/519/EY, mutta on olennaisen tärkeää varmistaa, että taajuuksien käytön ionisoivia ja ionisoimattomia vaikutuksia tarkkaillaan jatkuvasti; tähän kuuluvat myös ne todelliset kumulatiiviset vaikutukset, joita eri taajuuksien käytöllä yhä useamman tyyppisissä laitteissa voi esiintyä.

(18) Keskeiset yleiseen etuun liittyvät tavoitteet, kuten ihmishengen turvaaminen, edellyttävät koordinoituja teknisiä ratkaisuja pelastus- ja hätäpalvelujen yhteentoimivuuteen jäsenvaltioiden välillä. Turvallisuuteen liittyvien palvelujen ja laitteiden sekä innovatiivisten yleiseurooppalaisten tai yhteentoimivien turvallisuus- ja hätäpalveluratkaisujen kehittämistä ja vapaata liikkuvuutta varten olisi yhdenmukaiselta pohjalta asetettava saataville riittävästi taajuuksia. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että EU:ssa tarvitaan seuraavien 5–10 vuoden aikana lisää yhdenmukaistettuja alle 1 GHz taajuuksia väestönsuojelu- ja pelastuspalvelutarkoituksiin käytettäville mobiililaajakaistapalveluille.

(19) Taajuuksien sääntelyllä on vahvoja rajat ylittäviä tai kansainvälisiä ulottuvuuksia syistä, jotka liittyvät radiosignaalien etenemiseen ilmassa, radioviestintäpohjaisista palveluista riippuvaisten markkinoiden kansainväliseen luonteeseen sekä tarpeeseen välttyä haitallisilta häiriöiltä maiden välillä. Direktiiveissä 2002/21/EY ja 2002/20/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina[8], olevat viittaukset kansainvälisiin sopimuksiin merkitsevät, että jäsenvaltiot eivät saa sitoutua kansainvälisiin velvoitteisiin, jotka estävät niitä kokonaan tai osittain täyttämästä EU-velvoitteitaan. Jäsenvaltioiden olisi oikeuskäytännön mukaisesti pyrittävä kaikin tavoin mahdollistamaan EU:n tarkoituksenmukainen edustus sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa kansainvälisissä taajuuskoordinoinnista vastaavissa elimissä. Lisäksi silloin kun on kyse EU:n politiikasta tai sen toimivaltaan kuuluvasta kysymyksestä, EU:n tulisi ottaa neuvottelujen valmisteluissa poliittinen vetovastuu ja olla mukana monenvälisissä neuvotteluissa muun muassa Kansainvälisessä teleliitossa (ITU), joka vastuutasoltaan vastaa sitä EU:n oikeuden alaisissa taajuuskysymyksissä.

(20) Nykykäytännön kehittämiseksi ja ottaen lähtökohdaksi periaatteet, jotka on määritelty Maailman radiohallintojen konferenssissa ( World Administrative Radio Conference, WARC 1992) noudatettavia menettelyjä koskevissa, 3 päivänä helmikuuta 1992 annetuissa neuvoston päätelmissä, ja kun Maailman radioviestintäkonferensseissa ( World Radiocommunication Conference , WRC) tai muissa monenvälisissä neuvotteluissa käsitellään periaatteita tai poliittisia kysymyksiä, joilla on tärkeä EU-ulottuvuus, EU:n olisi voitava luoda uusia menettelyjä etujensa puolustamiseksi monenvälisissä neuvotteluissa, sen lisäksi, että pitkän aikavälin tavoitteena on tulla Kansainvälisen teleliiton jäseneksi jäsenvaltioiden rinnalle; tätä tarkoitusta varten komissio voi radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän ( Radio Spectrum Policy Group , RSPG) lausunnon huomioon otettuaan ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisiä poliittisia tavoitteita, kuten direktiivissä 2002/21/EY säädetään.

(21) Vuoden 2012 WRC-konferenssissa käsitellään EU:n kannalta merkityksellisiä erityiskysymyksiä, kuten digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymisestä aiheutuvaa taajuusylijäämää, tieteellisiä ja meteorologisia palveluja, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta, satelliittiviestintää ja taajuuksien käyttöä Galileo-järjestelmää varten (perustettu Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002[9] ja eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004[10]) sekä eurooppalaista ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaohjelmaa[11] ( Global Monitoring for Environment and Security , GMES), jolla pyritään parantamaan kaukokartoitustiedon hyödyntämistä.

(22) Jäsenvaltiot saattavat myös tarvita tukea taajuuskoordinoinnissa kahdenvälisissä neuvotteluissa EU:n naapurimaiden kanssa, jäsenehdokasmaat ja liittymisneuvotteluja käyvät maat mukaan luettuina, täyttääkseen taajuuskoordinointiin liittyvät EU-velvoitteensa. Tuen pitäisi myös auttaa välttämään haitallisia häiriöitä ja tehostamaan taajuuksien käyttöä sekä lähentämään taajuuksien käyttötapoja myös EU:n rajoja laajemmalti. Erityisen kiireellisesti tarvitaan toimia 800 MHz taajuuksilla ja 3,4–3,8 GHz taajuusalueella, joita tarvitaan siirtymisessä solukkopohjaisiin laajakaistateknologioihin sekä yhdenmukaistettaessa ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisessa tarvittavia taajuuksia.

(23) Tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää luoda tarvittavat institutionaaliset puitteet taajuushallinnon ja taajuuksien sääntelyn EU-tason koordinoinnille niin, että kansallisten hallintojen toimivalta ja asiantuntemus otetaan täysimääräisesti huomioon. Tästä voi olla apua myös tarkasteltaessa jäsenvaltioiden välistä taajuuskoordinointia sisämarkkinanäkökulmasta. Olennaista on myös standardointielinten, tutkimuslaitosten ja CEPT:n välinen yhteistyö ja koordinointi.

(24) Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen mukaisesti saavutetuista tuloksista sekä suunnitelluista tulevista toimista.

(25) Ehdotustaan laatiessaan komissio on mahdollisimman tarkkaan ottanut huomioon radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausunnon,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

2 artikla Yleisten sääntelyperiaatteiden soveltaminen

Jäsenvaltioiden on avoimesti tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa, jotta voidaan varmistaa seuraavien yleisten sääntelyperiaatteiden johdonmukainen soveltaminen koko EU:ssa:

a) edistetään taajuuksien tehokasta käyttöä, jotta voidaan mahdollisimman hyvin vastata taajuuksien kasvavaan kysyntään,

b) sovelletaan direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 9 artiklan mukaisesti teknologia- ja palveluneutraaliuden periaatteita taajuuksien käyttöön sähköisen viestinnän verkoissa ja palveluissa ja mahdollisuuksien mukaan muillakin aloilla ja muissa sovelluksissa siten, että edistetään innovointia ja tehostetaan taajuuksien käyttöä erityisesti joustavuutta lisäämällä,

c) sovelletaan mahdollisimman kevyttä valtuutusjärjestelmää siten, että taajuuksien käytössä päästään mahdollisimman suureen joustavuuteen ja tehokkuuteen,

d) turvataan sisämarkkinoiden toiminta erityisesti varmistamalla toimiva kilpailu.

3 artikla Poliittiset tavoitteet

Jäsenvaltioiden ja komission on tämän ensimmäisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tehtävä yhteistyötä tukeakseen ja noudattaakseen seuraavia poliittisia tavoitteita:

a) asetetaan oikea-aikaisesti saataville riittävästi tarkoituksenmukaisia taajuuksia EU:n poliittisten tavoitteiden tueksi,

b) mahdollistetaan innovaatioiden ja investointien edistämiseksi taajuuksien mahdollisimman joustava käyttö soveltamalla teknologia- ja palveluneutraaliuden periaatteita, avaamalla taajuuksia uusille palveluille ja sallimalla kaupankäynti taajuuksien käyttöoikeuksilla,

c) tehostetaan taajuuksien hyödyntämistä ottamalla käyttöön yleisvaltuutusten suomat edut ja lisäämällä tämän tyyppisten luvitusmallien käyttöä,

d) ylläpidetään ja kehitetään toimivaa kilpailua erityisesti sähköisen viestinnän palveluissa ehkäisemällä ennakolta tai vähentämällä jälkikäteen radiotaajuuksien liiallista kasautumista tietyille talouden toimijoille tavalla, joka merkittävästi haittaa kilpailua,

e) vähennetään sisämarkkinoiden hajanaisuutta tehostamalla mahdollisuuksien mukaan taajuuksien käyttöön ja saatavuuteen liittyvien teknisten ehtojen koordinointia ja yhdenmukaistamista, ylikansallisten palvelujen kehittäminen mukaan luettuna, sekä edistämällä tuotevariointi- ja mittakaavaetuja EU:n tasolla,

f) vältetään muiden radioteknisten ja muiden laitteiden aiheuttamia haitallisia häiriöitä helpottamalla taajuuksien joustavan ja tehokkaan käytön mahdollistavien standardien kehittämistä ja parantamalla vastaanotinten häiriösuojausta ottaen erityisesti huomioon radiolaitteiden ja -sovellusten lisääntyvän määrän ja tiheyden kumulatiiviset vaikutukset,

g) otetaan taajuuksien käyttötarkoitusten valinnan teknisiä ehtoja määriteltäessä täysimääräisesti huomioon asianmukaisten kansainvälisten organisaatioiden tunnustamat, sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia koskevien tutkimusten tulokset.

4 artikla Tehokkuuden ja joustavuuden lisääminen

1. Jäsenvaltioiden on sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) [12] noudattaen 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä toteutettava laajakaistapalvelujen kehittämiseen tarvittavat valtuutuksiin ja taajuuksien käyttötarkoitusten määrittelyyn liittyvät toimenpiteet, esimerkiksi annettava kyseeseen tuleville operaattoreille, silloin kun se mahdollista ja käyttäen perustana 11 artiklan mukaista kuulemista, vierekkäisten vähintään 10 MHz taajuuskaistojen suora tai epäsuora käyttöoikeus.

2. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa edistettävä taajuuksien yhteiskäyttöä ja muunlaista rinnakkaista hyödyntämistä.

3. Jäsenvaltioiden ja komission on yhteistyössä kehitettävä ja yhdenmukaistettava radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja verkkojen standardeja käyttäen tarpeen mukaan komission standardointitoimeksiantoja asianmukaisille standardointielimille.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttöoikeuksien saajien valintaehdot ja -menettelyt edistävät investointeja ja taajuuksien tehokasta käyttöä.

5. Jotta voitaisiin välttyä sähköisen viestinnän käyttöön yhdenmukaisesti osoitettujen ja direktiivin 2002/21/EY 9 b artiklan nojalla kaikissa jäsenvaltioissa kaupankäynnin alaisiksi saatettujen taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvien valintaehtojen ja -menettelyjen eroista mahdollisesti aiheutuvalta sisämarkkinoiden pirstaloitumiselta, komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjeet tällaisten taajuuksien valtuutusehdoista ja -menettelyistä erityisesti infrastruktuurin yhteiskäyttöön ja verkkojen kattavuuteen liittyvien ehtojen osalta.

6. Aina kun se on tarpeen taajuuksien käyttöoikeuksien tosiasiallisen hyödyntämisen varmistamiseksi ja taajuuksien varastoinnin estämiseksi, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, joihin kuuluvat muun muassa taloudelliset seuraamukset ja käyttöoikeuksien peruuttaminen.

5 artikla Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

6 artikla Taajuudet langatonta laajakaistaviestintää varten

1. Sanotun rajoittamatta palvelu- ja teknologianeutraaliuden periaatteiden soveltamista, jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että EU:ssa asetetaan käytettäväksi kattavuuden ja kapasiteetin kannalta riittävästi taajuuksia sen varmistamiseksi, että langattomat sovellukset tosiasiallisesti auttavat osaltaan saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan kaikkien kansalaisten ulottuvilla on vuoteen 2020 mennessä siirtonopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s laajakaistaliittymä.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä myönnettävä valtuudet käyttää kaikkia komission päätöksillä 2008/477/EY (2,5–2,69 GHz), 2008/411/EY (3,4–3,8 GHz) ja 2009/766/EY (900/1800 MHz) kyseiseen käyttöön osoitettuja taajuuksia ehdoin, jotka antavat kuluttajille helpon mahdollisuuden saada langattomia laajakaistapalveluja.

3. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä asetettava 800 MHz taajuusalue sähköisen viestinnän palvelujen saataville päätöksen N:o 676/2002/EY nojalla vahvistettujen yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti. Jos poikkeukselliset kansalliset tai paikalliset olosuhteet estävät kyseisen taajuusalueen saatavuuden, komissio voi myöntää jäsenvaltioille yksittäisiä poikkeuksia vuoteen 2015 saakka. Komissio seuraa direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan mukaisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alle 1 GHz taajuuksien käyttöä ja arvioi, voitaisiinko vapauttaa lisää taajuuksia uusien sovellusten käyttöön.

4. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa varmistettava, että laajakaistaa edellyttävien sisältöjen ja palvelujen saatavuutta taajuusalueen 790–862 MHz (800 MHz) välityksellä edistetään harvaan asutuilla alueilla erityisesti kattavuusvelvoitteiden avulla; tässä yhteydessä niiden on selviteltävä keinoja ja tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että 800 MHz taajuusalueen vapauttaminen ei aiheuta haittaa taajuuksien käyttäjille ohjelma- ja tapahtumatuotannon alalla.

5. Komissiota pyydetään toteuttamaan mahdollisimman nopeasti direktiivin 2002/21/EY 9 b artiklan 3 kohdan nojalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot sallivat kaupankäynnin EU:ssa taajuuksien käyttöoikeuksilla yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla 790–862 MHz ("800 MHz alue"), 880–915 MHz, 925–960 MHz, 1710–1785 MHz, 1805–1880 MHz, 1900–1980 MHz, 2010–2025 MHz, 2110–2170 MHz, 2,5–2,69 GHz ja 3,4–3,8 GHz.

6. Komission on tarvittaessa varmistettava, että saatavilla on lisätaajuuskaistoja yhdenmukaistetuille satelliittipalveluille sellaisten laajakaistayhteyksien tarjontaa varten, jotka kattavat EU:n koko alueen, kaikkein syrjäisimmät seudut mukaan luettuina, internetin käytön mahdollistavalla laajakaistatarjonnalla, joka hinnaltaan vastaa maanpäällisten verkkojen tarjontaa.

7 artikla EU-politiikan eri osa-alueiden taajuustarpeet

1. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että saatavilla on suojatusti taajuudet, joita tarvitaan Maan ilmankehän ja pinnan seurantaan, avaruussovellusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä liikennejärjestelmien parantamiseen ja erityisesti maailmanlaajuista Galileo-siviilisatelliittinavigointijärjestelmää, ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista GMES-seurantaohjelmaa ja älykkäitä liikenteen turvallisuus- ja hallintajärjestelmiä varten.

2. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa komissio laatii selvityksiä ja tarkastelee mahdollisuuksia laatia valtuutusjärjestelmiä, jotka tukisivat vähähiilisyyteen pyrkivää politiikkaa vähentämällä energiankulutusta taajuuksien käytössä sekä asettamalla taajuuksia sellaisten langattomien teknologioiden käyttöön, joilla voidaan auttaa säästämään energiaa; tällaisia ovat esimerkiksi älykkäät energiaverkot ja älykkäät kulutusmittarijärjestelmät.

3. Komission on tarvittaessa varmistettava, että saataville asetetaan yhdenmukaistetuin ehdoin riittävästi taajuuksia tukemaan turvallisuuteen liittyvien palvelujen kehitystä ja niihin liittyvien laitteiden vapaata liikkuvuutta sekä innovatiivisten ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämistä yleisen turvallisuuden takaamista, väestönsuojelua ja pelastuspalveluja varten.

4. Jäsenvaltioiden ja komission on yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa luotava katsaus tiedeyhteisön taajuustarpeisiin, yksilöitävä joukko tutkimus- ja kehityshankkeita ja innovatiivisia sovelluksia, joilla voi olla merkittävää sosioekonomista vaikutusta ja/tai investointipotentiaalia sekä valmistauduttava riittävien taajuuksien osoittamiseen tällaisten sovellusten käyttöön yhdenmukaistetuin teknisin ehdoin ja mahdollisimman kevyin hallinnollisin menettelyin.

8 artikla Taajuuksien nykyisen käytön ja tulevien tarpeiden kartoitus ja seuranta

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot taajuuksien käytöstä komissiolle, joka laatii katsauksen taajuuksien nykykäytöstä ja mahdollisista tulevista taajuustarpeista EU:ssa erityisesti taajuusalueella 300 MHz – 3 GHz.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun katsauksen perusteella on voitava arvioida taajuuksien nykyisen käytön teknistä tehokkuutta sekä yksilöidä tehottomat teknologiat ja sovellukset, käyttämättömät tai tehottomasti käytetyt taajuudet sekä taajuuksien yhteiskäyttömahdollisuudet. Katsauksessa on otettava huomioon kuluttajien ja operaattorien taholta tulevaan kysyntään pohjautuvat tulevat taajuustarpeet sekä mahdollisuudet vastata näihin tarpeisiin.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa katsauksessa on tarkasteltava taajuuksien erityyppistä käyttöä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja sen on autettava yksilöimään taajuuskaistoja, jotka voitaisiin sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttäjiä hyödyttävällä tavalla ottaa käyttöön tai osoittaa toiseen käyttötarkoitukseen niiden käytön tehostamiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja kilpailun lisäämiseksi sisämarkkinoilla niin, että otetaan huomioon mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset kyseisten taajuuskaistojen nykyisiin käyttäjiin.

9 artikla Kansainväliset neuvottelut

1. EU osallistuu taajuusasioihin liittyviin kansainvälisiin neuvotteluihin puolustaakseen etujaan noudattaen EU:n oikeutta, kuten EU:n sisäistä ja ulkoista toimivaltaa koskevia periaatteita.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansainväliset sopimukset, joiden sopimuspuolia ne Kansainvälisen teleliiton ITU:n puitteissa ovat, noudattavat voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä ja erityisesti EU:n sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän asiaa koskevia sääntöjä ja periaatteita.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansainväliset määräykset mahdollistavat taajuuskaistojen täysimääräisen käytön niille EU-oikeudessa osoitettuun tarkoitukseen, ja että EU-politiikan eri osa-alueiden käytettävissä on riittävästi asianmukaisesti suojattuja taajuuksia.

4. EU:n on pyynnöstä annettava jäsenvaltioille poliittista ja teknistä tukea niiden kahdenvälisissä neuvotteluissa EU:n naapurimaiden kanssa, jäsenehdokasmaat ja liittymisneuvotteluja käyvät maat mukaan luettuina, sellaisten taajuuskoordinointikysymysten ratkaisemiseksi, jotka estävät jäsenvaltioita täyttämästä taajuuspolitiikkaan ja taajuushallintoon liittyviä EU:n oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan. EU:n on taajuuspoliittisten tavoitteidensa turvaamiseksi tuettava myös EU:n ulkopuolisten maiden pyrkimyksiä hallinnoida taajuuksia tavalla, joka sopii yhteen EU:n taajuushallinnon kanssa.

5. Jäsenvaltioita sitovat niille EU:n oikeudessa asetetut velvoitteet niiden neuvotellessa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Allekirjoittaessaan ja muutoin hyväksyessään taajuuksiin liittyviä kansainvälisiä velvoitteita, jäsenvaltioiden on liitettävä allekirjoitukseensa tai muuhun hyväksymisasiakirjaan yhteinen julistus, jossa niiden todetaan täytäntöönpanevan kyseiset kansainväliset sopimukset tai sitoumukset niille perussopimuksissa asetettujen velvoitteiden mukaisesti.

10 artikla Eri elinten yhteistyö

1. Komission ja jäsenvaltioiden on yhteistyössä pyrittävä parantamaan nykyistä institutionaalista asetelmaa taajuushallinnon EU-tason koordinoinnin edistämiseksi muun muassa kahta tai useampaa jäsenvaltiota suoraan koskevissa asioissa tavoitteenaan kehittää sisämarkkinoita ja varmistaa, että EU:n taajuuspoliittiset tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan. Niiden on 9 artiklan mukaisesti pyrittävä edistämään taajuuksiin liittyviä EU:n etuja EU:n ulkopuolella.

2. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että standardointielimet, CEPT ja komission Yhteinen tutkimuskeskus tekevät teknisissä asioissa tiivistä yhteistyötä aina kun se on tarpeen taajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tätä varten niiden on ylläpidettävä johdonmukaisia yhteyksiä taajuuksien hallinnoinnin ja standardoinnin välillä tavalla, joka edistää sisämarkkinoita.

11 artikla Julkiset kuulemiset

Komission on tarvittaessa järjestettävä julkisia kuulemisia kerätäkseen tietoonsa kaikkien intressitahojen ja suuren yleisön näkemykset taajuuksien käytöstä EU:ssa.

12 artikla Raportointi

Komission on 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä laadittava katsaus tämän radiotaajuuspoliittisen ohjelman noudattamisesta ja raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen nojalla käynnistetystä toiminnasta ja toteutetuista toimenpiteistä.

13 artikla Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä poliittisia suuntaviivoja ja tavoitteita viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015, ellei edellä olevissa artikloissa toisin säädetä.

Niiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen soveltamisen tarkastelemiseksi.

14 artikla Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja [pic][pic][pic][pic][pic][pic]

[1] EUVL C , , s. .

[2] EUVL C , , s. .

[3] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

[4] KOM(2010) 245, 19.5.2010.

[5] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

[6] EUVL L 129, 17.5.2007, s. 67.

[7] EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10.

[8] EUVL L 337, 18.12.2009, s. 37.

[9] EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.

[10] EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1.

[11] KOM(2009) 589.

[12] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21.