52008PC0170(01)

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.4.2008

KOM(2008) 170 lopullinen

2008/0066 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(komission esittämät)

PERUSTELUT

Asia: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

Uusi-Seelanti on ainoa Euroopan ulkopuolinen teollisuusmaa, jonka kanssa Euroopan yhteisöllä ei ole vieläkään voimassa olevaa tiede- ja teknologiasopimusta. Yhteisön ja Uuden-Seelannin välinen yhteistyö perustuu tällä hetkellä komission ja Uuden-Seelannin hallituksen väliseen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevaan tekniseen järjestelyyn, joka allekirjoitettiin ja tuli voimaan 17. toukokuuta 1991. Järjestelyssä ei käsitellä yhteistyötoimien institutionalisoitua koordinointia, eikä siihen sisälly erityissääntöjä immateriaalioikeuksien käsittelystä ja suojaamisesta.

Uuden-Seelannin hallitus on viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana ilmaissut toistuvasti korkeimmalla poliittisella tasolla haluavansa laajentaa edellä mainitun tiede- ja teknologiajärjestelyn viralliseksi sopimukseksi. Uuden-Seelannin tutkimus-, tiede- ja teknologiaministerin 17. lokakuuta 2006 komissaari Janez Potočnikille lähettämässä kirjeessä tällaisen laajemman sopimuksen tarvetta perusteltiin konkreettisemmin. Kirjeessä mainittiin eräitä Uutta-Seelantia ensisijaisesti kiinnostavia aloja, joilla se haluaisi tiivistää yhteistyötä erityisesti puitesopimuksen kautta. Tällaisia aloja ovat elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia; tieto- ja viestintäteknologia; terveys; ympäristö sekä tutkijoiden liikkuvuus. Nämä alat vastaavat täysin niitä aloja, joita komission yksiköt pitävät Euroopan näkökulmasta mielenkiintoisina ja lupaavina tulevaa yhteistyötä ajatellen.

Komissaari Potočnik vastasi 23. marraskuuta 2006 Uuden-Seelannin tutkimus-, tiede- ja teknologiaministerin kirjeeseen ja totesi olevansa samaa mieltä siitä, että yhteisön ja Uuden-Seelannin välisestä tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä olisi hyödyllistä tehdä virallinen sopimus. Komissaari totesi pitävänsä tällaisen sopimuksen tekemistä tervetulleena.

Komission ehdotuksen pohjalta neuvosto valtuutti 18. syyskuuta 2007 komission neuvottelemaan Euroopan yhteisön puolesta tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen Uuden-Seelannin hallituksen kanssa ja antoi asiaa koskevat neuvotteluohjeet. Neuvottelut johtivat oheiseen sopimusluonnokseen, joka parafoitiin 20. marraskuuta 2007.

Sopimus on neuvotteluohjeiden mukainen: sen perusperiaatteita ovat molemminpuolinen hyöty, vastavuoroiset mahdollisuudet osallistua toisen sopimuspuolen ohjelmiin ja toimiin, jotka ovat sopimuksen tarkoituksen kannalta olennaisia, syrjimättömyys sekä henkisen omaisuuden tehokas suojaaminen ja teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen jakaminen.

Lisäksi sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään, että sopimuspuolten toimeenpanevien elinten perustama sekakomitea voi tarvittaessa tehdä sopimukseen teknisiä muutoksia, jollei sopimuspuolten sisäisistä hyväksymismenettelyistä muuta johdu. Neuvotteluosapuolet sopivat, että nämä tekniset muutokset olisi rajoitettava teknisten termien ja viittausten muutoksiin, jotka saattavat tulla tarpeellisiksi siirryttäessä puiteohjelmasta seuraavaan. Jotta nämä tekniset muutokset voitaisiin panna nopeasti täytäntöön ja voitaisiin välttää raskaan muutosprosessin soveltaminen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimuksen asiasisältöön, komissio pyytää neuvostoa valtuuttamaan komission EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymään sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut muutokset yhteisön puolesta.

Sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaan se tehdään aluksi viideksi vuodeksi ja se pysyy tämän jälkeen voimassa, jollei jompikumpi sopimuspuoli ilmoita toiselle sopimuksen irtisanomisesta.

Tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen neuvotteleminen ja tekeminen Uuden-Seelannin on EU:n etujen mukaista. Sopimus mahdollistaa yhteisön ja tämän teollisuusmaan välisten yhteistyömahdollisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen. Koska epävirallinen tiede- ja teknologiajärjestely on ollut olemassa jo vuodesta 1991, sopimuksen tekemisestä aiheutuva hallinnollinen lisätaakka ja työmäärä olisi suhteellisen pieni.

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa, että neuvosto

- hyväksyy Euroopan yhteisön puolesta oheiset päätökset,

- ilmoittaa Uuden-Seelannin viranomaisille, että Euroopan yhteisö on saattanut päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät menettelyt.

- Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 170 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Uuden-Seelannin hallituksen kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen.

(2) Neuvottelut johtivat oheiseen sopimukseen, joka parafoitiin 20 päivänä marraskuuta 2007.

(3) Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että sopimus lopullisesti tehdään myöhemmin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

(1) Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välinen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus sillä varauksella, että sopimus lopullisesti tehdään myöhemmin.

(2) Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Komissio hyväksyy sopimuksen 6 artiklan 1 kohdalla perustetussa sekakomiteassa vahvistettavan yhteisön kannan sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisiin sopimuksen teknisiin muutoksiin.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

2008/0066 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 170 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Uuden-Seelannin hallituksen kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen.

(2) Sopimuspuolten edustajat allekirjoittivat sopimuksen …ssa ...päivänä …kuuta … sillä varauksella, että sopimus lopullisesti tehdään myöhemmin.

(3) Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välinen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus [1].

2 artikla

Komissio edustaa yhteisöä ja hyväksyy sopimuksen 6 artiklan 1 kohdalla perustetussa sekakomiteassa vahvistettavan yhteisön kannan sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisiin sopimuksen teknisiin muutoksiin.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee sopimuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen Euroopan yhteisön puolesta.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

SOPIMUS

tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välillä

Euroopan yhteisö (jäljempänä ’yhteisö’) ja Uuden-Seelannin hallitus (jäljempänä ’Uusi-Seelanti’), jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että sopimuspuolet harjoittavat tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia useilla molempien kannalta merkittävillä osa-alueilla, ja ovat tietoisia tieteellisen tietämyksen nopeasta kehityksestä ja sen myönteisestä vaikutuksesta kahdenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen,

TOTEAVAT, että yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on jo harjoitettu useilla tieteen ja teknologian aloilla 17 päivänä toukokuuta 1991 tehdyn Euroopan yhteisöjen komission ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan järjestelyn nojalla,

HALUAVAT laajentaa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä useilla molempien kannalta merkittävillä osa-alueilla luomalla tuloksellisen kumppanuuden rauhanomaisissa tarkoituksissa ja yhteistä hyötyä tavoitellen,

TOTEAVAT, että tällainen yhteistyö ja sen tulosten soveltaminen edistävät sopimuspuolten taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, ja

HALUAVAT luoda yhteistyötoimien toteuttamiselle viralliset puitteet, jotka tehostavat sopimuspuolten välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

1. ’yhteistyötoimilla’ suoria ja epäsuoria yhteistyötoimia;

2. ’suorilla yhteistyötoimilla’ sopimuspuolten ja niiden toimeenpanevien elinten välillä tieteen ja teknologian aloilla toteutettuja yhteistyötoimia;

3. ’epäsuorilla yhteistyötoimilla’ yhteistyötoimia, jotka eivät ole suoria yhteistyötoimia ja joita toteutetaan tieteen ja teknologian aloilla Uuden-Seelannin hallituksen tai Uudesta-Seelannista tulevien osanottajien ja yhteisön tai yhteisöstä tulevien osanottajien välillä siten, että

a) Uuden-Seelannin hallitus tai Uudesta-Seelannista tulevat osanottajat osallistuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan mukaiseen yhteisön puiteohjelmaan (jäljempänä ’puiteohjelma’) ja

b) yhteisö tai yhteisöstä tulevat osanottajat osallistuvat Uuden-Seelannin tutkimusohjelmiin tai -hankkeisiin puiteohjelman aloja vastaavilla tieteen ja teknologian aloilla;

4. ’henkisellä omaisuudella’ maailman henkisen omaisuuden järjestön perustamisesta Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti määriteltyä henkistä omaisuutta;

5. ’osanottajalla’ Uudessa-Seelannissa tai yhteisössä vakituisesti asuvaa luonnollista henkilöä tai Uuteen-Seelantiin tai yhteisöön sijoittautunutta oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja jolla voi olla omissa nimissään kaikentyyppisiä oikeuksia ja velvoitteita, mutta ei itse sopimuspuolia. Selvyyden vuoksi todetaan, että Uuden-Seelannin ” Crown Entities ”-tyyppiset julkisyhteisöt ovat osanottajia eivätkä sisälly ’sopimuspuolen’ käsitteeseen. EY:n Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) on sekä osanottaja osallistuessaan epäsuoriin yhteistyötoimiin että toimeenpaneva elin toteuttaessaan suoria yhteistyötoimia.

2 artikla

Tarkoitus ja periaatteet

1. Sopimuspuolet edistävät, kehittävät ja helpottavat rauhanomaisissa tarkoituksissa toteutettavia yhteistyötoimia tämän sopimuksen ja kummankin sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti.

2. Yhteistyötoimet toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) molemminpuolinen ja tasapuolinen osallistuminen ja hyöty,

b) osanottajien mahdollisuus osallistua vastavuoroisesti toisen sopimuspuolen toteuttamiin tai rahoittamiin ohjelmiin ja hankkeisiin,

c) yhteistyöhön mahdollisesti vaikuttavien tietojen oikea-aikainen vaihto,

d) osaamisyhteiskunnan edistäminen sopimuspuolten taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi ja

e) immateriaalioikeuksien suojaaminen 8 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Yhteistyötoimet

1. Tämän sopimuksen perusteella toteutettaviin suoriin yhteistyötoimiin voivat sisältyä:

a) eri muodoissa toteutettavat tapaamiset (joihin voivat kuulua myös asiantuntijatapaamiset), jotta voidaan keskustella ja vaihtaa tietoa yleisistä tai erityisistä tutkimusta ja teknologiaa koskevista aiheista sekä yksilöidä tutkimus- ja kehityshankkeita ja -ohjelmia, joita voidaan toteuttaa yhteistyössä,

b) tiedonvaihto tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvistä toimista, politiikasta, toimintatavoista, laeista ja määräyksistä,

c) tutkijoiden, teknisen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden vierailut ja vaihto yleisiin tai erityisiin aiheisiin liittyen ja

d) jäljempänä 6 artiklassa tarkoitetun sekakomitean mahdollisesti päättämät muut toimet, jotka toteutetaan tieteen ja teknologian aloilla sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, mukaan luettuna yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteuttaminen.

2. Epäsuorien yhteistyötoimien kehittämiseksi mikä tahansa Uudesta-Seelannista tai yhteisöstä tuleva osanottaja voi osallistua mihin tahansa toisen sopimuspuolen toteuttamaan tai rahoittamaan tutkimusohjelmaan tai -hankkeeseen kyseisen ohjelman tai hankkeen muiden osanottajien suostumuksella ja sopimuspuolten lakien ja määräysten ja kyseisten ohjelmien tai hankkeiden osallistumissääntöjen mukaisesti.

3. Jos sopimuspuoli tekee tämän sopimuksen nojalla toisen sopimuspuolen osanottajan kanssa sopimuksen epäsuorasta yhteistyötoimesta, tämän toisen sopimuspuolen on pyynnöstä pyrittävä tarjoamaan kaikki kohtuullinen ja mahdollinen apu, joka on tarpeen tai josta on hyötyä ensin mainitulle sopimuspuolelle sopimuksen asianmukaisessa täytäntöönpanossa.

4. Tähän sopimukseen perustuvia yhteistyötoimia koordinoivat ja edistävät Uuden-Seelannin puolesta tutkimus-, tiede- ja teknologiaministeriö tai sen seuraajavirasto ja yhteisön puolesta Euroopan yhteisöjen komission yksiköt, jotka toimivat toimeenpanevina eliminä.

4 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

1. Yhteistyötoimien toteutuksessa voidaan tarvittaessa soveltaa täytäntöönpanojärjestelyjä, joista sovitaan sopimuspuolten tai komission ja niiden Uuden-Seelannin organisaatioiden kesken, jotka rahoittavat tutkimusohjelmia tai -hankkeita Uuden-Seelannin hallituksen puolesta. Näissä järjestelyissä voidaan määritellä:

a) yhteistyön luonne ja kesto erityisalalla tai erityistä tarkoitusta varten,

b) yhteistyön tuloksena syntyvän henkisen omaisuuden käsittely tämän sopimuksen mukaisesti,

c) mahdollisesti sovellettavat rahoitussitoumukset,

d) yhteistyöhön liittyvien kustannusten jakautuminen ja

e) muut merkitykselliset seikat.

2. Yhteistyötoimet, jotka ovat käynnissä tämän sopimuksen tullessa voimaan, tulevat sopimuksen piiriin kyseisestä päivämäärästä.

5 artikla

Henkilöstön ja laitteiden maahanpääsy

Kumpikin sopimuspuoli helpottaa sopimuspuolten ja EU:n jäsenvaltioiden asiaa koskevien lakien ja määräysten mukaisesti näihin yhteistyötoimiin osallistuvien osanottajien sekä niissä käytettävien materiaalien ja laitteiden tuloa alueelleen ja poistumista sieltä.

6 artikla

Sekakomitea

1. Tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi toimeenpanevat elimet perustavat tieteellisen ja teknologisen yhteistyön sekakomitean (jäljempänä ’sekakomitea’). Sekakomitea koostuu kummankin sopimuspuolen edustajista, ja sen puheenjohtajina toimivat kummankin sopimuspuolen edustajat.

2. Sekakomitea kokoontuu vähintään joka toinen vuosi vuorotellen Uudessa-Seelannissa ja yhteisössä.

3. Sekakomitean tehtävänä on:

a) vaihtaa näkemyksiä ja tietoa tiede- ja teknologiapolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä,

b) antaa sopimuspuolille suosituksia tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, mihin sisältyy 3 artiklassa tarkoitettuihin yhteistyötoimiin tehtävien lisäysten sekä 3 artiklan 2 kohdassa määrätyn vastavuoroisen osallistumisen parantamiseksi toteutettavien konkreettisten toimenpiteiden yksilöiminen ja suositteleminen,

c) tehdä tarvittaessa teknisiä muutoksia tähän sopimukseen, jollei sopimuspuolten sisäisistä hyväksymismenettelyistä muuta johdu, ja

d) arvioida kussakin kokouksessa yhteistyötoimien tilaa, tuloksia ja vaikuttavuutta ja antaa siitä kertomus sopimuspuolille; arvioinnissa ja kertomuksessa on käsiteltävä myös 3 artiklan 2 kohdassa määrättyä vastavuoroista osallistumista sekä järjestelyjä, joita kumpikin osapuoli on toteuttanut vierailevia tutkijoita varten.

4. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Se tekee päätöksensä yksimielisesti.

5. Sekakomitean kokouksiin osallistuvien edustajien kustannuksista, kuten matka- ja majoituskustannuksista, vastaa se sopimuspuoli, jota kyseiset osallistujat edustavat. Muista kokouskustannuksista vastaa kokouksen isäntänä toimiva sopimuspuoli.

7 artikla

Rahoitus

1. Kumpikin sopimuspuoli soveltaa tätä sopimusta määrärahojen saatavuuden mukaan ja kyseisen sopimuspuolen sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.

2. Yhteistyötoimien kustannukset katetaan osanottajien tai sopimuspuolten sopimuksen mukaisesti.

3. Kun sopimuspuoli myöntää taloudellista tukea toisen sopimuspuolen osanottajille epäsuorien yhteistyötoimien yhteydessä, kaikki avustukset sekä rahoitus- ja muu tuki, jonka rahoittava sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen osanottajille näiden toimien tueksi, on vapautettava veroista kunkin sopimuspuolen alueella tällaisia avustuksia ja tukia myönnettäessä voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti.

8 artikla

Tiedottaminen ja immateriaalioikeudet

1. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi tavanomaisia kanavia käyttäen ja yleisiä menettelyjään noudattaen antaa yleisön saataville sellaisen yhteistyötoimista syntyvän tieteellisen ja teknologisen tiedon, joka ei ole omistusoikeuden alaista.

2. Kummankin sopimuspuolen on varmistettava, että se käsittelee epäsuoriin yhteistyötoimiin osallistuvien osanottajien henkiseen omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita sekä muita tästä osallistumisesta johtuvia oikeuksia ja velvoitteita sovellettavien lakien ja määräysten sekä kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, mukaan luettuina teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, Marrakechissa tehdyn Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liite 1C, kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen 24 päivänä heinäkuuta 1971 tehty Pariisin sopimuskirja ja teollisoikeuksien suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehty Tukholman sopimuskirja.

3. Kummankin sopimuspuolen on varmistettava, että epäsuoriin yhteistyötoimiin osallistuvien toisen sopimuspuolen osanottajien henkistä omaisuutta käsitellään samalla tavoin kuin kyseisen sopimuspuolen omien osanottajien henkistä omaisuutta kunkin tutkimusohjelman tai -hankkeen osallistumissääntöjen tai sopimuspuolen sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti.

9 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan:

a) alueisiin, joihin Euroopan yhteisön perustamissopimusta sovelletaan, mainitussa sopimuksessa määrätyin edellytyksin, ja

b) Uuden-Seelannin alueeseen.

Tämä ei sulje pois yhteistyön harjoittamista ulkomerellä, ulkoavaruudessa tai kolmansien maiden alueella kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

10 artikla

Muut sopimukset ja riitojen ratkaisu

1. Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita sopimuspuolten välisiin tai yhteisön jäsenvaltioiden ja Uuden-Seelannin hallituksen välisiin voimassa oleviin ja/tai tuleviin sopimuksiin sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita.

2. Kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevat kysymykset tai riidat ratkaistaan sopimuspuolten välisin neuvotteluin.

11 artikla

Liitteen asema

Tämän sopimuksen liite muodostaa toimenpanevien elinten välisen ei-sitovan järjestelyn, joka koskee suorien yhteistyötoimien aikana luotuja tai käyttöön otettuja immateriaalioikeuksia ja muita omistusoikeuksia.

12 artikla

Muuttaminen

Lukuun ottamatta teknisiä muutoksia, jotka sekakomitea tekee 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, tätä sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten yhteisellä suostumuksella diplomaattisia nootteja vaihtamalla. Jolleivät sopimuspuolet muuta sovi, muutos tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet vaihtavat diplomaattisia nootteja, joilla ne ilmoittavat toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen muutoksen voimaantulon kannalta tarpeelliset sisäiset menettelynsä.

13 artikla

Voimaantulo ja päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet vaihtavat diplomaattisia nootteja, joilla ne ilmoittavat toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen sopimuksen voimaantulon kannalta tarpeelliset sisäiset menettelynsä.

2. Tämä sopimus on voimassa aluksi viisi vuotta. Jollei jompikumpi sopimuspuoli ilmoita toiselle, että sopimus päättyy ensimmäisen viiden vuoden jälkeen, sopimus pysyy voimassa siihen saakka kunnes jompikumpi sopimuspuoli ilmoittaa kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle aikovansa irtisanoa sopimuksen. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

3. Tämän sopimuksen päättyminen ei vaikuta yhteistyötoimiin, joita ei ole saatettu päätökseen tämän sopimuksen päättymisajankohtana, eikä mahdollisiin tämän sopimuksen liitteen perusteella syntyneisiin erityisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

TÄMÄN VAKUUDEKSI Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty …ssa … päivänä …kuuta … kahtena kappaleena englannin, bulgarian, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

EUROOPAN YHTEISÖN PUOLESTA: | UUDEN-SEELANNIN HALLITUKSEN PUOLESTA: |

LIITE

Uuden-Seelannin ja Euroopan yhteisön välisten suorien yhteistyötoimien aikana luotuja tai käyttöön otettuja immateriaalioikeuksia ja muita omistusoikeuksia koskeva järjestely

Uuden-Seelannin tutkimus-, tiede- ja teknologiaministeriö ja Euroopan yhteisöjen komissio (jäljempänä ’toimeenpanevat elimet’) ovat Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen (jäljempänä ’sopimus’) 11 artiklan mukaisesti saavuttaneet seuraavan yhteisymmärryksen tämän sopimuksen perusteella toteutettujen suorien yhteistyötoimien (siten kuin ne on määritelty sopimuksen 1 artiklassa) aikana luotujen tai käyttöön otettujen immateriaalioikeuksien suojasta:

1. Jolleivät toimeenpanevat elimet yhteisesti muuta sovi, sopimuspuolten suorien yhteistyötoimien aikana luomiin tai käyttöön ottamiin immateriaalioikeuksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Henkisen omaisuuden luoneella sopimuspuolella on siihen täysi omistusoikeus. Jos henkinen omaisuus on luotu yhdessä eikä sopimuspuolten osuuksia työstä voida määrittää, henkinen omaisuus on sopimuspuolten yhteisomistuksessa.

b) Jollei 2 kohdassa muuta johdu, henkisen omaisuuden omistavan tai käyttöön ottavan sopimuspuolen on annettava toiselle sopimuspuolelle sen riittävä käyttöoikeus suorien yhteistyötoimien toteuttamista varten. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta.

c) Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kun henkinen omaisuus on sopimuspuolten yhteisomistuksessa, kummankin sopimuspuolen on myönnettävä toiselle sopimuspuolelle ei-yksinomainen, peruuttamaton ja tekijänpalkkioista vapautettu lupa käyttää ja hyödyntää henkistä omaisuutta omiin tarkoituksiinsa.

2. Jolleivät toimeenpanevat elimet yhteisesti muuta sovi, sopimuspuolten suorien yhteistyötoimien aikana luomiin tai käyttöön ottamiin tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeuden lähioikeuksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Jos sopimuspuoli julkaisee yhteistyötoimien tuloksena syntynyttä ja niihin liittyvää tieteellistä tai teknistä tietoa tai tuloksia lehdissä, artikkeleissa, raporteissa, kirjoissa, internetissä tai muussa muodossa, kuten kuvatallenteilla ja sähköisillä tallennusvälineillä, julkaisevan sopimuspuolen on pyrittävä kaikin tavoin hankkimaan toiselle sopimuspuolelle ei-yksinomaiset, peruuttamattomat ja tekijänpalkkioista vapautetut luvat kääntää, toisintaa, mukauttaa, välittää sekä levittää julkisesti kyseisiä teoksia kaikissa maissa, joissa tekijänoikeussuoja voidaan hankkia. Julkaiseva sopimuspuoli ei ole kuitenkaan velvollinen hankkimaan tällaisia lupia kolmansilta osapuolilta, joilla se ei tiennyt ensimmäisen julkaisun ajankohtana olevan mitään immateriaalioikeuksia tällaisiin teoksiin.

b) Kaikissa tekijänoikeudellisesti suojatun teoksen julkisesti levitetyissä jäljennöksissä, joihin sovelletaan 2 kohdan a alakohdan määräyksiä, on mainittava tekijöiden nimet, ellei tekijä nimenomaisesti kiellä nimeämistään. Lisäksi niissä on oltava selvä maininta sopimuspuolten yhdessä antamasta tuesta.

3. Jolleivät toimeenpanevat elimet yhteisesti muuta sovi, kaikki 1 ja 2 kohdan mukainen henkinen omaisuus annetaan käyttöön ilman minkäänlaisia takuita, joko nimenomaisia tai hiljaisia, mukaan luettuina takuut sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen, omistusoikeudesta tai tekijänoikeuksien loukkaamattomuudesta.

4. Jolleivät toimeenpanevat elimet yhteisesti muuta sovi, sopimuspuolten julkistamattomaan tietoon sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Sopimuspuolen toimittaessa toiselle sopimuspuolelle suorien yhteistyötoimien täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja sen on yksilöitävä tiedot, jotka se haluaa pitää julkistamattomina (jäljempänä ’julkistamattomat tiedot’).

b) Julkistamattomia tietoja vastaanottava sopimuspuoli voi toimittaa kyseiset tiedot omille elimilleen tai niiden palveluksessa oleville henkilöille suorien yhteistyötoimien toteuttamiseen liittyviä erityistarkoituksia varten. Vastaanottava sopimuspuoli asettaa elimille, niiden työntekijöille ja kolmansille osapuolille, myös toimeksisaajille ja alihankkijoille, tällaista julkistamatonta tietoa koskevan salassapitovelvollisuuden.

c) Vastaanottava sopimuspuoli saa levittää julkistamatonta tietoa laajemmin kuin 4 kohdan b alakohdassa sallitaan ainoastaan, jos julkistamatonta tietoa toimittava sopimuspuoli antaa siihen ennakolta kirjallisen suostumuksen. Sopimuspuolet vahvistavat yhteistyössä menettelyt, joita sovelletaan hankittaessa kirjallinen suostumus tällaista laajempaa levitystä varten. Kumpikin sopimuspuoli antaa pyynnöstä tällaisen suostumuksen omien lakiensa ja määräystensä sallimissa rajoissa.

d) Tämän sopimuksen mukaisesti järjestettävien seminaarien ja kokousten sekä henkilöstön työtehtävien ja laitteistojen käytön myötä saatavaa tietoa on käsiteltävä julkistamattomana tietona, jos tiedon antava sopimuspuoli yksilöi sen sellaiseksi 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

e) Jos sopimuspuoli toteaa, että se ei voi, tai olettaa, että se ei tulevaisuudessa voi noudattaa tietojen levittämiselle tässä liitteessä asetettuja rajoituksia ja ehtoja, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä toiselle sopimuspuolelle. Sopimuspuolet neuvottelevat tämän jälkeen sopivasta toimintatavasta.

5. Tätä järjestelyä voidaan muuttaa toimeenpanevien elinten yhteisellä kirjallisella suostumuksella.

6. Tämä järjestely tulee voimaan sopimuksen voimaantulopäivänä.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Luonnos neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Uuden-Seelannin hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Erityisesti tutkimuksen pääosaston, Yhteisen tutkimuskeskuksen, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston, tietoyhteiskunnan pääosaston ja energian ja liikenteen pääosaston toimintastrategia ja koordinointi.

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1 Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kustannukset (työryhmät, seminaarit ja kokoukset) otetaan Euroopan yhteisön puiteohjelmaan kuuluvien erityisohjelmien hallintomenojen budjettikohtiin (XX 01 05 03).

3.2 Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Viisi vuotta alkaen päivästä, jolloin sopimuspuolet vaihtavat diplomaattisia nootteja, joilla ne ilmoittavat toisilleen, että ne ovat saattaneet päätökseen sopimuksen voimaantulon kannalta tarpeelliset sisäiset menettelynsä. Sopimus uusitaan ilman eri toimenpiteitä sopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

3.3 Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa) :

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

XX 01 05 03 | Ei-pakoll. | EI-JM[2] | EI | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro 1A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1 Taloudelliset resurssit

4.1.1 Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | . | Yht. |

Toimintamenot[3] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 0 | 0 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0 | 0 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[4] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,10 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,10 |

Maksumäärärahat | b+c | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,10 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[5] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0 | 0 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,10 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,10 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n+5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2 Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

x Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[6] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3 Vaikutukset tuloihin

x Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huom.: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutus-ta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1 Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tämän päätöksen myötä sopimuspuolet voivat kehittää ja tehostaa yhteistyötään molempien kannalta tärkeillä tieteen ja teknologian aloilla.

5.2 Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Sopimuksessa noudatettuja periaatteita ovat molemminpuolinen hyöty, vastavuoroiset mahdollisuudet osallistua toisen sopimuspuolen ohjelmiin ja toimiin, jotka ovat olennaisia sopimuksen tarkoituksen kannalta, syrjimättömyys sekä immateriaalioikeuksien tehokas suojaaminen ja tasapuolinen jakaminen. Lisäksi ehdotus on johdonmukainen suhteessa hallintomenoihin, joista Euroopan yhteisö vastaa EU:n asiantuntijoiden ja virkamiesten virkamatkoihin sekä Euroopan yhteisössä ja Uudessa-Seelannissa järjestettäviin työryhmätapaamisiin, seminaareihin ja kokouksiin liittyen.

5.3 Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Tämän päätöksen myötä Uusi-Seelanti ja Euroopan yhteisö voivat hyötyä vastavuoroisesti niiden erityisissä tutkimusohjelmissa saavutettavista tieteellisistä ja teknologisista tuloksista. Päätös mahdollistaa erityistietämyksen ja osaamisen siirron tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja kansalaisten hyväksi.

5.4 Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä[8] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1 Seurantamenettely

Komission yksiköt arvioivat säännöllisesti kaikki yhteistyösopimuksen puitteissa toteutettavat toimet. Lisäksi niistä tehdään säännöllisesti yhteisön ja Uuden-Seelannin yhteinen arviointi. Arvioinnit koskevat seuraavia seikkoja:

a) Suoritusindikaattorit

– virkamatkojen ja kokousten lukumäärä

– yhteistyötoimien alojen lukumäärä.

b) Tiedonkeruu

Tiedonkeruu perustuu puiteohjelman erityisohjelmista saataviin tietoihin sekä niihin tietoihin, jotka Uusi-Seelanti toimittaa sopimuksen mukaisesti perustettavalle sekakomitealle.

c) Yleinen arviointi

Komissio tekee arvioinnin yhteistyön kohteena olevista toimista ennen ensimmäisen viisivuotiskauden päättymistä.

6.2 Arviointi

Komissio tekee ensimmäisen viisivuotiskauden päätyttyä arvioinnin tämän yhteistyösopimuksen perusteella toteutetuista toimista.

6.3 Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Sopimuspuolet arvioivat vähintään joka toinen vuosi sopimuksen soveltamista sekakomiteassa, josta määrätään sopimuksen 6 artiklassa.

7. PETOSTENTORJUNTA

Jos puiteohjelman toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolisia toimeksisaajia tai jos se edellyttää rahoitusta kolmansille osapuolille, komissio tekee tarkastuksia tarvittaessa ja erityisesti, jos sillä on syytä epäillä toteutetun tai toimintakertomuksissa kuvaillun työn todenmukaisuutta.

Euroopan yhteisön suorittamissa tilintarkastuksissa käytetään joko yhteisön omaa henkilöstöä tai tarkastettavan osapuolen lainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia. Yhteisö valitsee nämä tilintarkastajat. Valinta on suoritettava siten, että vältetään kaikki mahdolliset eturistiriidat, jotka tarkastuksen kohteena oleva osapuoli voi osoittaa.

Komissio varmistaa myös, että tutkimustoimien toteutuksen yhteydessä suojellaan Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja tehokkailla tarkastuksilla ja väärinkäytösten ilmetessä oikeasuhteisilla ja varoittavilla toimenpiteillä ja seuraamuksilla.

Tätä tarkoitusta varten kaikkiin puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin on sisällyttävä tarkastuksia, toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevat säännöt sekä viittaukset asetuksiin (EY) N:o 2988/95, 2185/96 ja 1073/99.

Sopimuksiin on sisällyttävä erityisesti seuraavat määräykset:

- erityiset sopimuslausekkeet, joilla suojellaan EY:n taloudellisia etuja toteutettavaan työhön liittyvän valvonnan ja tarkastusten avulla,

- määräys osallistumisesta petostentorjunnan alan hallinnollisiin tarkastuksiin asetusten (EY) N:o 2185/96 ja 1073/99 mukaisesti;

- hallinnollisten seuraamusten soveltaminen kaikkiin sopimusten täytäntöönpanoa koskeviin tahallisiin tai tuottamuksellisiin väärinkäytöksiin puiteasetuksen (EY) N:o 2988/95 mukaisesti; tässä yhteydessä voidaan soveltaa myös mustalle listalle joutumista,

- maininta siitä, että väärinkäytösten ja petosten tapauksessa voidaan soveltaa perintämääräyksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisesti.

Lisäksi tutkimuspääosaston vastuullinen henkilöstö toteuttaa rutiinitoimenpiteenä valvontaohjelmaa, jossa seurataan tieteellisiä ja talousarvioon liittyviä näkökohtia. Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin tekee paikallisia tarkastuksia.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1 Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset: ei sovelleta

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2008 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n+5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[10] (XX 01 01) | A*/AD | 0 |

B*, C*/AST |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[11] | 0 |

Momentilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[12] | 0 |

YHTEENSÄ | 0 |

8.2.2 Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Sopimuksen hallinnointi edellyttää EU:n ja Uuden-Seelannin asiantuntijoiden ja virkamiesten virkamatkoja ja kokouksia.

8.2.3 Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4 Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – Hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | 2008 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHT. |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot[13] |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,1 |

– sisäinen |

– ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,02 | 0,1 |

8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2008 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kansall. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2008 | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n+5 ja myöh. vuodet | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[14] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

[1] Sopimusteksti, ks. EUVL L xxx.

[2] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[3] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[4] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 05.

[5] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[6] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[7] Additional columns should be add[8],MN]^_}~€ú