27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/1

—

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman (1).

—

köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuodesta (2010) 22. lokakuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1098/2008/EY.

—

Solidaarisuus kuuluu Euroopan unionin perusarvoihin. Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat näin ollen eurooppalaisten yhteiskuntamallien keskeisiä tavoitteita.

—

Nuorten aktiivinen osallisuus merkitsee, että yhdistetään toisiinsa riittävä tulotuki, integroitumista edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palvelujen saanti.

—

Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita luoda enemmän ja parempia työpaikkoja ja poistaa köyhyys vuoteen 2010 mennessä, eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteet mukaan lukien, ei ole saavutettu, joten on jatkettava työtä niihin pääsemiseksi.

—

Talous- ja rahoituskriisin kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, joiden keskuudessa köyhyys lisääntyy entisestään.

—

Yksi tärkeimpiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisvälineitä on työllistäminen. Eurooppa tarvitsee korkeampaa tuottavuutta ja enemmän laadukasta työllistämistä. Nuorten työssäkäyvien köyhyys (10 prosenttia) (2) on kuitenkin osoitus siitä, että kaikki työpaikat eivät tarjoa riittävää turvaa.

—

Nuorisotyöttömyyden taso on huolestuttavan korkea: joka viides alle 25-vuotias on työtön Euroopan unionissa. Lisäksi joka viidettä 18–24-vuotiasta uhkaa köyhyys (2).

—

Ikääntyvän väestön muodostama väestörakenteellinen haaste vaatii sukupolvien välisiä toimia ja sukupolvien välistä vuoropuhelua ja yhteisvastuuta.

—

Euroopan unionin sosiaaliset ja taloudelliset edut edellyttävät, että nuorten potentiaalia hyödynnetään täysimääräisesti.

—

Siksi on erityisen tärkeää varmistaa nuorten sosiaalinen osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, jotta he voivat osallistua aktiivisesti ja tasaveroisina talous-, yhteiskunta-, demokraattiseen ja kulttuurielämään, kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin, joilla on vähemmän mahdollisuuksia.

—

Työttömyys, köyhyys, sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen sekä kaikki syrjinnän muodot ovat nuorten hyvinvoinnin esteitä ja saattavat haitata heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan. Nuorten suurempi osallisuus yhteiskunnassa ja heidän laaja ja aktiivinen osallistumisensa työmarkkinoille yhdistettynä laadukkaan koulutuksen parempaan saatavuuteen sekä asianmukaisiin, paremmin kohdennettuihin sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalipalveluihin ovat keskeisiä välineitä köyhyyden vähentämisessä, elämänlaadun parantamisessa ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

—

Investoimalla nuoriin kasvun ja työllisyyden keskeisenä voimavarana ja edesauttamalla heidän sosiaalista osallisuuttaan saataisiin aikaan yhtenäisempi yhteiskunta, jossa kaikilla nuorilla olisi tasavertaiset osallistumismahdollisuudet.

—

Helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja tarjotaan mahdollisuuksia saada turvatumpaa työtä syrjimättömin ehdoin.

—

Tarjotaan paremmat mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja helpotetaan kitkatonta siirtymistä työmarkkinoille yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta tai työttömyydestä ja työmarkkinoiden ulkopuolelta.

—

Helpotetaan yksityis-, perhe- ja työelämän yhteensovittamista.

—

Ehkäistään nuorten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä sen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

—

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaate ottaen erityisesti huomioon sukupuolten tasa-arvokysymykset ja nuoret, joilla on vähemmän mahdollisuuksia.

—

Kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden osallistuminen paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja EU:n tasolla.

—

On korostettava nuorisoalan rakenteellista vuoropuhelua, erityisesti nuorisotyöttömyyttä koskevan tämänhetkisen kierroksen tuloksia.

—

nuorisoalan erityisaloitteita

että

—

valtavirtaistamisaloitteita nuorisonäkökulman ottamiseksi huomioon muilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla.

i)

Edistetään koulutusta ja epävirallista oppimista työllistyvyyden edistämiseksi seuraavalla tavalla:

ii)

Kannustetaan siirtymistä koulutusjärjestelmien piiristä työmarkkinoille nuorten työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi seuraavalla tavalla:

iii)

Edistetään nuorten laadukasta työllisyyttä seuraavalla tavalla:

iv)

Edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä seuraavalla tavalla:

v)

Jatketaan, kehitetään ja tarvittaessa luodaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla taataan riittävän sosiaalisen suojelun ja korkealaatuisten palvelujen, kuten terveydenhoidon, lastenhoidon sekä asumistuen, saanti kiinnittäen erityistä huomiota nuorille perheille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen tehostamiseen.

—

Suunnittelemaan viestintä- ja yhteistyökanavia muiden asiaankuuluvien politiikan alojen ja hallintoelinten kanssa sekä EU:n eri toimielimissä ja niiden välisesti että jäsenvaltioissa kiinnittäen erityistä huomiota toimiin, joita avoimen koordinointimenetelmän puitteissa toteutetaan muilla aloilla, erityisesti sosiaalisen suojelun ja osallisuuden, koulutuksen ja työllisyyden alalla.

—

Edistämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista, koska ne täydentävät virallista oppimista ja niillä on hyödyllinen tehtävä tuettaessa nuorten, varsinkin niiden, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, tehokasta sosiaalista ja taloudellista integroitumista. Tässä yhteydessä työllä, jota nuorisoalalla aktiivisesti toimivat tekevät tällaisten nuorten kanssa, ja osallistumisella nuorisotoimintaohjelmaan on erityisen suuri merkitys.

—

Edistämään keskinäisen oppimisen välineitä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, esimerkiksi sellaisten korkean tason seminaarien tai asiantuntijaryhmien kokousten avulla, joissa käsitellään nuorten sosiaaliseen integroitumiseen ja nuorten täysimääräiseen työmarkkinoille osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tällaisista toimista saatuja tuloksia olisi levitettävä tehokkaasti käyttäen soveltuvin osin nykyisiä foorumeja.

—

Hyödyntämään tehokkaasti nuorten sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi koulutuksessa tai työelämässä sekä työttömyyden ja köyhyyden torjumiseksi EU:ssa saatavilla olevia varoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja maaseuturahastoa tai mitä tahansa muita asiaankuuluvia EU:n rahastoja tai ohjelmia, kuten PROGRESS-ohjelmaa.

—

Tukemaan ja edistämään edelleen nuoriin ja heidän elinoloihinsa liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta ottaen huomioon sosioekonomisen ympäristön ja sen mahdollisuuksien ja esteiden vaikutukset nuorten sosiaaliseen osallisuuteen ja työllistyvyyteen.

—

Varmistamaan, että nykyiset indikaattorit sisältävät nuorisoulottuvuuden, jotta tietoja nuorten aktiivisen osallisuuden edistämisestä sekä työttömyyden ja köyhyyden torjunnasta voidaan kerätä ja analysoida ja jotta jäsenvaltioista voidaan tehdä vertailevia arvioita niiden saavutusten perusteella.

—

Perustamaan asianmukaisia mekanismeja 7 kohdassa esitettyjen toimien ja erityisesti Euroopan nuorisoraportin avulla saavutettujen tulosten seuraamista ja arviointia varten.

—

tunnustaa se keskeinen rooli, joka nuorilla on Euroopan tulevan vaurauden edellyttämän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta;

—

varmistaa, että nuorisopolitiikka – jonka tulisi kattaa sellaiset alat kuin liikkuvuus, osallistuminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, vapaaehtoistoiminta ja nuorisotyö – otetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon olennaiseksi osaksi;

—

tunnustaa kysymysten monialaisuus ja siksi edistää:

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/7

(1)

Neuvosto tutki 26 päivänä huhtikuuta 2010 Itävallan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2009–2013.

(2)

Kansainvälinen talous- ja finanssikriisi on sysännyt Itävallan sodanjälkeisen historiansa syvimpään taloudelliseen taantumaan. Laskusuhdanne on näkynyt Itävallassa lähinnä viennin vähentymisenä maailmankaupan romahtamisen vuoksi ja kiinteiden investointien supistumisena kysynnän hidastumisen ja luottomarkkinoiden ehtojen kiristymisen vuoksi. Tuoreimman virallisen arvion mukaan BKT supistui noin 3,6 prosenttia (2) vuonna 2009. Eniten on kärsinyt maan hyvin vientisuuntautunut teollisuus.

Yksityisen kulutuksen kasvu on muodostunut vakauttavaksi tekijäksi, vaikka kasvu onkin ollut huomattavasti viime vuosia alhaisempaa. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2009 vain 0,4 prosenttia, mikä johtui lähinnä polttoaineen ja lämmitysöljyn hintojen laskun aiheuttamista voimakkaista perusvaikutuksista ja heikon kysynnän luomista voittomarginaalien laskupaineista. Taantuman alettua vaikuttaa työmarkkinoihin työllisyys aleni 1,4 prosenttia vuonna 2009, jolloin työttömyysaste kasvoi 5,0 prosenttiin (edellisen vuoden 3,8 prosentista). Tästä syystä Itävallan hallitus hyväksyi mittavan harkinnanvaraisen finanssipoliittisen elvytyspaketin Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Elvytystoimenpiteiden ja automaattisten vakauttajien toiminnan tuloksena julkinen talous heikentyi vuonna 2009 huomattavasti, sillä aikaa kun julkisen talouden alijäämä nousi 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen (verrattuna vuoteen 2008, jolloin se oli 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja julkinen velka kasvoi 66,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 2009, että Itävallassa on liiallinen alijäämä, ja antoi suosituksen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013. Vaikka Itävallan julkisen talouden rahoitusasema oli kriisin iskiessä lähes tasapainossa, julkisen talouden merkittävä heikentyminen vaatii mittavia vakauttamistoimia.

(3)

Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, potentiaalisen tuotannon tasoon on myös kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Talouskriisin vaikutukset pahentavat lisäksi väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Itävallan on erityisen tärkeää toteuttaa uudistuksia työvoiman tarjonnan alalla (varsinkin luomalla entistä tehokkaampia kannustimia ikääntyneiden työntekijöiden pitämiseksi työelämässä pidempään) ja koulutuksen alalla (parantamalla muita heikommassa asemassa olevien nuorten koulutustuloksia).

(4)

Tammikuun 2010 vakausohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu elpyy vuoden 2009 -3,4 prosentista 1,5 prosenttiin vuosina 2010–2011 ja sen jälkeen noin 2 prosenttiin. Tämänhetkisten tietojen (3) perusteella tämä skenaario vaikuttaa suhteellisen suotuisalta vuonna 2010 ja perustuu uskottaviin kasvuoletuksiin vuosina 2011–2013. Vuoden 2010 kasvuennusteen ero johtuu siitä, että nettoviennin osuus on ohjelmassa suurempi kuin komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

(5)

Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämä arvioidaan 3,5 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tuntuva heikkeneminen vuoden 2008 0,4 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen johtuu suurelta osin kriisin vaikutuksesta julkiseen talouteen mutta myös elvytystoimista, joiden vaikutus on 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka hallitus hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Suurin osa vuonna 2009 käyttöön otetuista finanssipoliittisista elvytystoimista oli pysyviä (ja niiden vaikutus oli vuonna 2009 noin 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna väliaikaisten toimenpiteiden vaikutukseen, joka oli 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen). Neuvoston suosittaman irtautumisstrategian mukaisesti liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2013 ja julkisen talouden kestävään rahoitusasemaan palaamiseksi finanssipolitiikan viritys säilyy vuonna 2010 kannustavana, minkä jälkeen viritystä tiukennetaan vuodesta 2011 alkaen.

(6)

Ohjelman mukaan julkisen talouden nimellinen alijäämä, joka oli 3,5 prosenttia vuonna 2009, kasvaa 4,7 prosenttiin vuonna 2010. Ohjelman mukaan menosuhde ei muutu vuonna 2010 juuri lainkaan, sillä heikkenemisestä yli 1 prosentti suhteessa BKT:hen johtuu lähes yksinomaan tulopuolesta. Tarkistuksessa ei esitetä muita toimenpiteitä niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka olivat jo tiedossa, kun Itävaltaa edellisen kerran tarkasteltiin liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä, mikä vastaa neuvoston suositusta siitä, että Itävallan ”olisi toteutettava finanssipoliittiset toimenpiteet suunnitellusti vuonna 2010”.

Ennustettu heikkeneminen johtuu osittain vapaasti toimivista automaattisista vakauttajista ja osittain eräistä harkinnanvaraisista toimenpiteistä. Erityisesti eräät vuonna 2009 toteutetun verouudistuksen osat, kuten lapsiperheille myönnetyt verohelpotukset ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnetyt veronalennukset, tulevat voimaan vasta vuonna 2010, ja niiden odotetaan rasittavan talousarviota noin 0,25 prosentilla suhteessa BKT:hen. Tammikuussa 2009 hyväksytty nopeutettua poistoa koskeva säännös kuormittaa talousarviota edelleen noin 0,1 prosentilla suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikan virityksen ennakoidaan olevan elvyttävä, sillä nimellisen rahoitusaseman heikkeneminen näkyy suhdannetasoitetun ja rakenteellisen rahoitusaseman (jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) BKT:hen suhteutettuna 1,25 prosentin kohenemisena. Tämä muutos poikkeaa vuonna 2010 voimassa olevia harkinnanvaraisia toimenpiteitä koskeviin tietoihin perustuvasta muutoksesta (alhaalta ylös -lähestymistapa), jonka komission yksiköt arvioivat olevan noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseistä eroa voidaan osaksi selittää negatiivisilla koostumusvaikutuksilla kasvutekijöiden painopisteen siirtyessä kohti nettovientiä sekä yhtiöverosta saatujen tulojen viivästysvaikutuksilla.

(7)

Neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan 7 kohdan nojalla 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on viimeistään ohjelmakauden lopussa tuoda alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ennakoidaan merkittävää ja tasaisesti jakautunutta julkisen talouden vakauttamista vuosiksi 2011–2013. Rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan kohenevan BKT:hen suhteutettuna 3,9 prosentin alijäämästä vuonna 2010 2,2 prosentin alijäämään vuonna 2013, mikä vastaa vuotuisia julkisen talouden toimia, jotka ovat keskimäärin hiukan alle 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen kaudella 2011–2013. Rakenteellisen perusjäämän odotetaan kohenevan 1,25 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2010 0,75 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Ohjelman mukaan tulojen ja BKT:n suhde pysyy vuosina 2010–2013 suurelta osin muuttumattomana ja julkista taloutta on tarkoitus vakauttaa lähinnä menopuolella.

Kuitenkin ainoa toimenpide, joka ohjelmassa esitetään suunnitellun vakauttamisen tukemiseksi, on terveydenhuoltoalan menojen leikkaaminen noin 1,7 miljardilla eurolla vuosina 2010–2013. Liittovaltio sopi tästä julkisia terveydenhuollon varoja koskevasta toimenpiteestä. Koska sovittujen säästöjen määrä on noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kyseinen toimenpide vastaa alle kolmannesta vuosiksi 2010–2013 suunnitellusta vakauttamisesta. Itävallan keskipitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa julkisen talouden tasapaino. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. Ohjelmassa ei kuitenkaan ennakoida, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin ohjelmakauden aikana.

(8)

Julkisen talouden toteutumat voivat osoittautua ohjelmassa ennakoitua heikommiksi vuonna 2011 ja sen jälkeen. Vaikka tuloennusteet säilyvät tarkistetussa ohjelmassa realistisina, menopuolelle suunniteltua julkisen talouden vakauttamista tuetaan vain osittain toimenpiteillä. Erityiset lisäriskit liittyvät valtion rahoitusalan tukemiseksi antamiin pankkitakauksiin, jotka jos niitä vaaditaan maksamaan, lisäisivät alijäämää ja velkaa. Osa julkisesta tuesta aiheutuneista kustannuksista voidaan kuitenkin tulevaisuudessa saada perittyä takaisin. Pieni positiivinen riskitekijä on vuonna 2011 mahdollisesti käyttöön otettava erityinen pankkivero, joka saattaisi lisätä tuloja 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(9)

Julkinen bruttovelka arvioidaan 66,5 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä merkitsee kasvua edellisvuoden 62,5 prosentista. Alijäämän syvenemisen ja BKT:n kasvun supistumisen ohella tuntuva virta-varanto-korjauserä, joka liittyi pääasiassa pankkien pelastustoimiin, kasvatti velkasuhdetta. Julkisen talouden bruttovelkasuhde ylittää perussopimuksessa määrätyn viitearvon vuonna 2009 ja on kasvusuuntauksessa koko ohjelmakauden ajan. Velkasuhteen odotetaan kasvavan ohjelmakaudella 7,8 prosenttiyksikköä. Pääasiallisena syynä on julkisen talouden edelleen suurena pysyttelevä alijäämä. Sen lisäksi, että alijäämät saattavat kasvaa suunniteltua korkeammiksi vuodesta 2011 alkaen, velkasuhteen kehitykseen kohdistuu riskejä, jotka johtuvat erityisesti maan viidenneksi suurimman pankin Hypo Group Alpe Adrian (kansallistettu joulukuussa 2009) tulevaisuuden toimintakustannuksiin sekä Itävallan tiehallinnon (ASFINAG) ja Itävallan rautatieyhtiön (ÖBB) velkaan myönnettyihin valtion takauksiin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

(10)

Keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee vasta vähitellen ennen kriisiä ennakoidulle tasolle. Samoin verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle ja sisältävän väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ja reaalikorkotasojen ennakoidun kasvun. Ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden strategia sellaisenaan ilman toimintapoliittisia lisämuutoksia olisi lähes riittävä vakauttamaan velka–BKT-suhteen viimeistään vuonna 2020.

(11)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Itävallassa hiukan EU:n keskiarvoa pienemmät, sillä eläkemenojen ennustetaan nousevan vain hieman suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen. Perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä vähentäisi osaltaan julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa (4) keskisuuriksi.

(12)

Itävallan nykyinen talousarviokehys, joka perustuu julkisen talouden tasaamista koskevaan lakiin (”Finanzausgleichsgesetz”) ja kansalliseen vakaussopimukseen, on melko monimutkainen ja kaipaa lisää avoimuutta. Sen lisäksi, että useimmista yksittäisistä veroista saatavat tulot jaetaan eri aluetasojen kesken sovitussa suhteessa, myös päätöksenteko on monilla alueilla jaettu eri hallintotasojen kesken. Tulojen hankinta ja käyttäminen ei monissa toiminnoissa kuulu yhden ja saman hallintotason vastuulle. Tällaisenaan järjestelmä ei kannusta mahdollisimman tehokkaaseen varojen käyttöön. Itävalta on kuitenkin äskettäin ryhtynyt toteuttamaan talousarviopuitelain pitkälle ulottuvaa uudistusta liittovaltion tasolla.

Uudistuksen ensimmäisessä osassa, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, vahvistettiin uusi monivuotinen menokehys, jossa enimmäismäärät on vahvistettu kiinteiksi (noin 80 prosenttiin kokonaismenoista) neljän peräkkäisen vuoden ajaksi. Kehyksen uskotaan ehkäisevän myötäsyklisiä menoja ja tehostavan automaattisten vakauttajien toimintaa. Toisessa osassa, jonka on jo säädetty tulevan voimaan vuonna 2013, otetaan käyttöön tuotosperusteinen budjetointi ja uudenaikaistetaan julkisen talouden kirjanpitojärjestelmää sekä pitkän aikavälin ennusteet.

(13)

Itävallan olisi tehostettava toimintaansa julkisten menojen käytön monella osa-alueella, varsinkin terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Itävallan näillä aloilla saavuttamat tulokset ovat EU-maiden keskiarvon tasolla tai hieman sen alapuolella, mutta ne vaativat usein suurempia kustannuksia. Yhtenä syynä tähän on edellä mainittu rahoitus- ja hallintovastuiden päällekkäisyys kaikkien kolmen hallinnon tason välillä. Vuoden 2010 ohjelmassa esitetään terveydenhuoltoalalle suunnitellut säästöt, joiden määrä on noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen kaudella 2010–2013. Lisäksi siinä ilmoitetaan, että Itävaltaan on perustettu asiantuntijatyöryhmä tarkastelemaan keinoja julkisten menojen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tarkistuksessa ei kuitenkaan viitata yhteenkään suunnitteilla olevaan uuteen konkreettiseen lainsäädäntöehdotukseen.

(14)

Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia on vuonna 2010 yleisesti ottaen sopusoinnussa 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen kanssa. Vuodesta 2011 alkaen julkisen talouden strategia ei kuitenkaan, riskit huomioon ottaen, välttämättä ole linjassa 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen kanssa. Strategian mukaan alijäämä olisi vähennettävä 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja näin ollen liiallinen alijäämä korjattava viimeistään vuonna 2013 ja keskimääräisten vuotuisten julkisen talouden toimien olisi oltava hieman alle 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen kaudella 2011–2013, mutta riskit huomioon ottaen kyseiset julkisen talouden toimet eivät ole välttämättä riittäviä. Ohjelmassa kaavaillun vuonna 2011 alkavan vakauttamisuran tueksi ei ole esitetty asianmukaisia toimenpiteitä. Julkisen talouden strategia ei myöskään riitä siihen, että velka suhteessa BKT:hen kääntyisi laskuun.

(15)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (5). Lisäksi neuvosto kehotti Itävaltaa 126 artiklan 7 kohdan mukaisissa, 2 päivänä joulukuuta 2009 annetuissa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista koskevissa suosituksissaan raportoimaan neuvoston suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä vakausohjelmien tarkistuksiin sisällytettävässä erillisessä kohdassa. Vastaavassa tarkistetun ohjelman jaksossa annetaan vain hyvin vähän tietoja siitä, miten Itävallan hallitus aikoo edistyä neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa.

i)

konkretisoimaan tarpeelliseksi katsotut toimenpiteet suunnitellun vakauttamisen tukemiseksi vuodesta 2011 alkaen, jotta saavutettaisiin suositeltu keskimääräisten vuotuisten julkisen talouden toimien taso eli ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin supistettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2013; ja hyödyntämään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn suosituksen mukaisesti julkisen toimien tason lisäksi kaikki myös parempiin taloudellisiin olosuhteisiin liittyvät tilaisuudet, jotka mahdollistavat bruttovelkasuhteen nopeamman alenemisen takaisin kohti 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen;

ii)

lujittamaan talousarviokehystä entisestään budjettikurin tiukentamiseksi kaikilla hallinnon tasoilla lisäämällä avoimuutta ja tilintekovelvollisuutta, erityisesti yhdenmukaistamalla hallituksen eri tasojen välisiä lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen liittyviä vastuita sekä vahvistamalla täytäntöönpanojärjestelmiä kansallisen vakaussopimuksen mukaisesti.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/12

(1)

Neuvosto tutki 26 päivänä huhtikuuta 2010 Bulgarian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2009–2012.

(2)

Ennen maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin alkua kokonaistuotannon kasvu oli Bulgariassa ollut vahvaa. Kasvua olivat tukeneet nopea luottoekspansio ja huomattavat ulkomaiset investointivirrat. Vahvaan taloudelliseen toimintaan liittyi kuitenkin makrotalouden kasvava epätasapaino, kuten hyvin suuren ulkoisen vajeen ja yksityissektorin velan synty ja tuntuvat inflaatiopaineet. Suorien ulkomaisten sijoitusten aikaansaama investointien kasvu sekä tuottavuuden kasvun reippaasti ylittävät palkankorotukset pahensivat tätä epätasapainoa. Kun maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi, se vaikutti huomattavasti taloudelliseen toimintaan, ja kokonaistuotannon kasvu supistui 5 prosenttia vuonna 2009.

Samaan aikaan laskusuhdanne johti epätasapainon tervetulleeseen korjaukseen: keskimääräinen inflaatio hidastui 2,5 prosenttiin vuonna 2009 ja vaihtotaseen alijäämä supistui nopeasti 9,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vaikka suorat ulkomaiset sijoitukset kattoivat vaihtotaseen alijäämän kokonaan, maan ulkomainen bruttovelka on edelleen suhteellisen korkea eli noin 110 prosenttia suhteessa BKT:hen. Bulgaria ei ole hyväksynyt julkisen talouden lyhyen aikavälin elvytyspakettia, jolla reagoitaisiin talouden hidastumiseen. Ottaen huomioon laskusuhdannetta edeltäneen huomattavan makrotalouden epätasapainon poliittiset pyrkimykset on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti kohdennettu julkisen talouden vakauttamistoimenpiteisiin erityisesti hillitsemällä menoja ja parantamalla verosääntöjen noudattamista. Sen seurauksena Bulgarian lähentymisohjelmassa arvioitiin, että julkisen talouden alijäämä oli Bulgariassa alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (2). Tulevaisuudessa talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin keskeisenä haasteena on turvata kestävä kiinnikuromisprosessi vaarantamatta julkisen talouden ja makrotalouden vakautta.

(3)

Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, potentiaalisen tuotannon kasvu jatkuu hitaampana. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Talouskriisin vaikutukset pahentavat lisäksi väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Bulgarian on erityisesti tärkeää toteuttaa uudistuksia terveydenhuollon, eläkkeiden, koulutuksen, julkisen hallinnon ja liiketoimintaympäristön alalla.

(4)

Makrotalouden perusskenaariossa, jota ohjelmassa pidetään viiteskenaariona julkisen talouden ennusteiden arvioimiseksi, ennakoidaan, että kokonaistuotannon kasvu kohenee vuoden 2009 -5 prosentista 0,3 prosenttiin vuonna 2010 ennen elpymistä keskimääräiselle 4,¼ prosentin tasolle jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Tämänhetkisten tietojen perusteella arvioituna (3) skenaario näyttäisi perustuvan hieman optimistisiin kasvuoletuksiin, sillä sekä vuodeksi 2010 ennakoitu kasvu että keskipitkän aikavälin kehitys vaikuttavat olevan nykyisen ennustemarginaalin ylärajoilla. Epätasapaino alkoi purkautua vuonna 2009, ja tämän purkautumisen ennakoidaan jatkuvan ohjelmakauden ajan. Inflaation ennakoidaan pysyttelevän vaimeana vuosina 2010–2012. Inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta ja vastaavat pääpiirteissään komission yksiköiden syksyn 2009 talousennustetta. Maksutaseen odotetaan samoin yhä kohenevan. Tähän dynamiikkaan vaikutti vuonna 2009 se, että tuonti väheni nopeammin kuin vienti. Keskipitkällä aikavälillä korjaus johtunee siitä, että vienti elpyy nopeammin ja aikaisemmin kuin tuonti. Perusskenaario vaikuttaa vain hieman suotuisammalta kuin komission yksiköiden syksyn talousennuste. Kun huomioon otetaan tuoreimmat käytettävissä olevat tiedot, perusskenaarion uskottavuus riippuu kuitenkin ennen kaikkea kasvun oletetusta tasapainottumisesta kohti kestävämpää uraa viennin toimiessa pääasiallisena veturina. Ohjelmassa esitellään myös pessimistiset ja optimistiset vaihtoehtoiset skenaariot. Ne eroavat perusskenaariosta lähinnä niissä oletuksissa, joita esitetään talouden elpymisen ajoittumisesta ja viennin dynamiikasta. Pessimistisessä skenaariossa kokonaistuotanto alenee vielä 2 prosenttia vuonna 2010 viennin yhä supistuessa ja elpyminen käynnistyy vasta vuonna 2011. Optimistisessa skenaariossa nopeampi maailmanlaajuinen elpyminen kiihdyttää BKT:n kasvua ¾ prosenttiyksikköä koko ohjelmakaudella.

(5)

Julkisen talouden rahoitusaseman huomattava heikkeneminen vuonna 2009 heijastaa paljolti kriisin vaikutusta julkiseen talouteen. Koska makrotalouden vakaus oli tarpeen turvata valuuttakatejärjestelmän mukaisesti, hallitus ei Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti hyväksynyt elvytystoimia. Heikkeneminen johtui näin ollen suurimmaksi osaksi tulovajauksesta, jonka odottamattoman jyrkkä laskusuhdanne ja BKT:n koostumuksen muutos aiheutti. Tulomenetykset katettiin kuitenkin osittain menoleikkauksilla. Julkisen talouden rahoitusaseman vakauttamiseksi viranomaiset toteuttivat vuoden jälkipuoliskolla julkisen talouden vakauttamispaketin, jonka vaikutus oli 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Paketti koostui toimenpiteistä, joilla entisestään vähennettiin perusmenoja (yli 90 prosentin rajan, johon viitataan nykyisessä talousarvion toteuttamissäännössä) sekä parannettiin verosääntöjen noudattamista. Tuntuvasta lisäsäästöohjelmasta huolimatta julkisen talouden tavoitetta tarkistettiin useaan otteeseen alaspäin vuoden aikana. Julkisen talouden vakauttamispolitiikan ansiosta Bulgarian julkisen talouden alijäämä oli suhteellisen pieni vuonna 2009.

(6)

Vuonna 2010 lähentymisohjelmassa pyritään tasapainoiseen talousarvioon. Tulojen odotetaan kasvavan suhteessa BKT:hen lähes 39¼ prosenttiin (edellisvuoden 37,½ prosentista suhteessa BKT:hen) korkeampien välillisten verojen ja muiden tulojen tukemana. Vaikka BKT:n koostumus muuttuu verojen kannalta epäedullisempaan suuntaan, välillisistä veroista saatavien tulojen vahva kasvu selittyy sillä, että verosääntöjen noudattamisen ennakoidaan paranevan huomattavasti. Lisäksi savukkeiden ja teollisuustuotannossa käytettävän sähkön valmisteveroja korotetaan. Ohjelmassa ei kuitenkaan selitetä, miksi muiden tulojen ennakoidaan kasvavan 1 prosentin suhteessa BKT:hen. Sosiaaliturvamaksujen ennakoidaan sitä vastoin vähenevän ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, koska maksukantaa alennetaan 2 prosenttiyksikköä. Menojen odotetaan alenevan suhteessa BKT:hen hieman eli noin ¼ prosenttiyksikköä vuonna 2010. Suurimmaksi osaksi tämä johtuu julkishallinnon virtaviivaistamisesta. Julkissektorin nimellispalkkojen ja välituotekäytön odotetaan pysyvän muuttumattomina vuoden 2008 tasolla, mikä laskee niiden prosenttiosuutta BKT:stä vuonna 2010.

Nämä menoja vähentävät toimenpiteet vastapainottavat selvästi lesken- ja vanhuuseläkkeiden 0,2 prosentin kasvun suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen odotetaan pystyttelevän vakaana suhteessa BKT:hen vuosina 2009–2011. Sen seurauksena rakenteellisen rahoitusaseman (jonka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) ennakoidaan kohenevan suhteessa BKT:hen 2¾ prosenttiyksikköä vuodesta 2009, mikä viittaa siihen, että finanssipolitiikan virityksen suunnitellaan olevan rajoittava vuonna 2010. Kun vuoden 2010 finanssipolitiikan virityksestä arvioidaan alhaalta ylös -lähestymistavan avulla, saadaan selitys noin puolelle kaavaillusta rakenteellisesta sopeutuksesta (ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden perusteella). Ohjelman mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohenee selvästi enemmän kuin komission yksiköiden syksyn talousennusteessa arvioidaan.

(7)

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on pitää julkinen talous tasapainossa koko ohjelmakauden ajan. Tähän päästään pitämällä tulot ja menot suhteessa BKT:hen suunnilleen ennallaan keskimäärin 39,¼ prosentissa ohjelman loppuvuosina. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellisena tavoitteena (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) on ½ prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa tähän pyritään vuodesta 2010 alkaen. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa hyvin vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä.

(8)

Julkisen talouden toteutumat voivat osoittautua ennakoitua heikommiksi. Suurin riski johtuu perustana olevasta makrotalouden skenaariosta, joka pohjautuu hieman optimistisiin kasvuoletuksiin ohjelmakauden aikana. Tulot voivat erityisesti jäädä ennakoitua alhaisemmiksi vuosina 2010–2012, jos talous elpyy arvioitua hitaammin ja heikommin. Kasvun ennakoitu uudelleen tasapainottuminen kohti veroja vähemmän tuovia osatekijöitä merkitsee lisäksi huomattavaa riskiä, että julkiset tulot jäävät ennakoitua heikommiksi. Verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi ja budjettikurin lisäämiseksi toteutettujen toimenpiteiden koko vaikutus jää vielä nähtäväksi. Menopuolella ei ole täsmennetty, miten muissa menoluokissa saadaan aikaan huomattavat säästöt.

Lisäksi mahdollisuudet tehdä uusia menoleikkauksia tulovajauksen korvaamiseksi voivat osoittautua rajallisiksi, sillä julkisen talouden vakauttamisesta huomattava osa on etupainotettu vuodelle 2009. Myös ohjelman toimittamisen jälkeen ilmoitettu julkisen talouden rahoitusaseman huonontuminen vuonna 2009 aiheuttaa lisäriskin vuoden 2010 julkisen talouden toteutumalle.

(9)

Julkinen bruttovelkasuhde on huomattavasti alle perussopimuksessa määrätyn viitearvon koko ohjelmakauden ajan. Sen arvioidaan olevan lähellä 15 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 eli hieman korkeampi kuin edellisvuonna. Velkasuhteen hienoiseen kasvuun vaikuttivat eniten julkisen talouden rahoitusaseman heikkeneminen ja BKT:n hitaampi kasvu, vaikka ne tietyssä määrin kompensoituvat velkaa vähentävän virta-varanto-korjauserän ansiosta. Velkasuhteen ennakoidaan vakaantuvan pääpiirteissään vuoden 2009 tasolle ohjelmakauden aikana. Suurimpana syynä tähän on julkisen talouden ennakoitu tasapaino. Velkasuhteen ennakoituun kehittymiseen kohdistuvat muut riskit kuin alijäämään liittyvät riskit vaikuttavat olevan pääpiirteissään tasapainossa.

(10)

Julkista bruttovelkaa on vähän. Vuoteen 2020 ulottuvien keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee ainoastaan vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä. Verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Ikäsidonnaisten menojen odotetaan kasvavan. Ohjelmassa ennakoitu nimellismääräinen julkisen talouden strategia ilman muita poliittisia muutoksia riittäisikin supistamaan velkaa suhteessa BKT:hen ja mahdollistaisi nettovarallisuusaseman saavuttamisen viimeistään vuonna 2020.

(11)

Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat hieman EU:n keskiarvoa pienemmät. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. Ohjelmassa jo kaavailtu suurempien perusylijäämien saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä alentaisi julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvia riskejä entisestään. Nämä riskit arvioitiin julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa komission vuoden 2009 kertomuksessa (4) alhaisiksi.

(12)

Bulgarian talousarviokehys vaikuttaa suhteellisen vahvalta, kuten tähänastiset hyvät tulokset talousarviotavoitteiden saavuttamisessa osoittavat. Aiemmin makrotaloudelliset olosuhteet olivat tosin suotuisat. Bulgaria lievitti vuonna 2009 kriisin kielteistä vaikutusta talousarvioon toteuttamalla merkittäviä vakauttamistoimenpiteitä. Nykyisen finanssipoliittisen kehyksen puutteet liittyvät keskushallinnolla olevaan tiettyyn harkintavaltaan. Kehykseen ei myöskään sisälly monivuotisia sääntöjä, ja osana julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelua asetetut menokatot ovat sitovia vain lyhyellä aikavälillä. Ohjelmassa ei suunnitella huomattavia muutoksia talousarviokehykseen sitä lukuun ottamatta, että keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen kehyksen aikahorisontti pidennetään kolmesta neljään vuoteen, jotta se vastaisi hallituksen toimikautta ja keskipitkän aikavälin politiikasta tulisi helpommin ennustettavaa. Talousarvion toteutusta koskeva 90 prosentin sääntö korvataan määräyksellä, jonka turvin hallitus voi kompensoida talousarvion todennäköisen tulovajauksen leikkaamalla perusmenoja alle vuotuisten määrärahojen. Uusi sääntö tarjoaa lisää joustavuutta ja hallitukselle liikkumavaraa harjoittaa harkinnanvaraista vakauttamispolitiikkaa kriisin aikana. Talousarviokehyksestä puuttuu kuitenkin tiettyä avoimuutta, koska uuden säännön täytäntöönpanon suunnittelu ja määrittely eivät ole tarpeeksi selkeitä.

(13)

Ohjelmassa tunnustetaan julkisen talouden laadun nykyiset heikkoudet. Siinä todetaan, että on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin niiden epäsuotuisten vaikutusten torjumiseksi, joita aiheutuu väestön ikääntymisestä ja heikkenevästä väestökehityksestä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Ohjelmassa esitetään kunnianhimoisia rakenneuudistustoimenpiteitä terveydenhuollon, koulutuksen, eläkejärjestelmien, julkishallinnon ja tulojen hallinnon alalla julkisten tulojen ja menojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä talouden kasvupotentiaalin kasvattamiseksi, jotta varmistettaisiin kestävä lähentyminen Euroopan unioniin. Uudistuksissa suunnitellaan nykyisten rakenteiden optimoimista, julkisen sektorin työllisyyden virtaviivaistamista, terveydenhuoltoalan kulu- ja rahoitusmekanismin muuttamista, hiljattain hyväksytyn eläkeuudistusstrategian mukaisten uudistustoimenpiteiden toteuttamista, toimenpiteitä korkea-asteen koulutuksen ja T&K:n uudistamiseksi sekä julkisten varojen hallintomallin muuttamista.

(14)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit, ohjelmassa esitettyä julkisen talouden strategiaa voidaan pääpiirteissään pitää vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia vastaavana ja sen voidaan katsoa edistävän makrotalouden vakautta ja sijoittajien luottamusta Bulgarian talouteen. Ohjelman suunnitelmien mukaan julkista taloutta vakautetaan rakenteellisesti melko kunnianhimoisesti – 2¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Seuraavina vuosina ei tapahdu kohenemista. Vaikka julkisen talouden vakauttamista vuonna 2010 suunnitellaan, ohjelmassa ei esitetä sen tueksi täysimääräisesti toimenpiteitä. Tavoitteen täydellinen saavuttaminen riippuu lisäksi optimisesta makroekonomisesta skenaariosta, ja vuoden 2009 ylöspäin tarkistettu alijäämä aiheuttaa lisäriskejä. Suunniteltua sopeutusuraa saattaa lisäksi vuodesta 2011 heikentää se, ettei toimenpiteitä tarkenneta ohjelmassa. Keskipitkän aikavälin tavoite odotetaan saavutettavan ja ylitettävän melko reippaasti jo vuonna 2010. Rakenteellisen vakauttamisen vauhti onkin melko kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon huono taloudellinen tilanne ja edellä esitetyt julkisen talouden strategiaan kohdistuvat riskit. Finanssipolitiikan yleinen viritys rakenteellisen rahoitusaseman muutoksella mitattuna on rajoittava vuonna 2010 ja pääpiirteissään neutraali vuonna 2011. Vuonna 2012 viritystä höllennetään. Ohjelmassa on keskipitkän aikavälin tavoitteena suhdannetasoitetun ylijäämän säilyminen ½ prosentissa suhteessa BKT:hen. Tähän päästäneen vuodesta 2010 lähtien.

(15)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (5).

i)

jatkamaan tiukkaa finanssipolitiikkaa ja toteuttamaan lisää vakauttamistoimenpiteitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2010 osalta, jotta tuettaisiin ulkoisen epätasapainon meneillään olevaa korjausta ja varmistettaisiin sijoittajien luottamus talouteen; erityisesti hillitsemään julkisen sektorin palkkojen nousua yleisen palkkamaltin edistämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

ii)

tehostamaan julkisten varojen käyttöä toteuttamalla tinkimättömällä tavalla rakenneuudistukset, jotka ovat suunnitteilla julkishallinnon, terveydenhuollon, koulutuksen ja eläkkeiden alalla, jotta lisättäisiin tuottavuutta ja varmistettaisiin kestävä lähentyminen Euroopan unioniin.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/17

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32010M5852. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/17

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32010M5834. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/18

—

komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/competition/mergers/cases/); sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustolta (http://eur-lex.europa.eu/en/index.htm) asiakirjanumerolla 32010M5810. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/19

—

Euroopan digitaalisen kirjaston Europeanan perustaminen yhteiseksi monikieliseksi järjestelmäksi, jonka avulla koko Euroopan digitoitu kulttuuriaineisto (kirjat, lehdet, valokuvat, elokuva- ja audiovisuaaliset teokset, arkistodokumentit, museoesineet, arkkitehtuuri- ja arkeologinen perintö jne.) tuodaan sähköisesti saataville, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden esitellä jäsenvaltioiden kulttuuriperintöä sekä parantaa sen saatavuutta ja tuntemista.

—

Jäsenvaltioiden kulttuuriaineiston digitointi ja sähköinen saatavuus sekä digitaalinen säilyttäminen ovat keskeisiä tämän kulttuuriperinnön esiin tuomisen, sisällön luomisen ja uusien online-palvelujen kehittämisen kannalta; sekä

—

komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 28. elokuuta 2009 antaman tiedonannon ”Europeana – seuraavat askeleet”, jolla käynnistettiin julkinen kuuleminen tarkoituksena analysoida parhaita tapoja taata, että Europeana ja sen perustana olevat digitoinnin, sähköisen saatavuuden ja digitaalisen säilyttämisen periaatteet mahdollistavat eurooppalaiselle kulttuurille pysyvän näkyvyyden digitaalisessa ympäristössä;

—

tavoitteen, jonka mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä Europeanan kautta on saatavissa 10 miljoonaa digitoitua teosta;

—

komission 19. lokakuuta 2009 antaman tiedonannon ”Tekijänoikeus osaamistaloudessa”, jossa käsitellään erityisesti kirjastojen ja arkistojen kokoelmien digitoinnin yhteydessä ilmeneviä oikeudellisia haasteita;

—

koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvostossa 27. marraskuuta 2009 käytyjen keskustelujen jälkeen komissio on perustanut digitointia käsittelevän eurooppalaisen pohdintaryhmän (”viisaiden komitea”), joka tarkastelee erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyviä kysymyksiä; kehottaa pohdintaryhmää suorittamaan laajoja kuulemisia ja hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien sidosryhmien panokset sekä tiedottamaan toiminnastaan säännöllisesti asianmukaisella tavalla.

—

Tähänastinen edistys on johtanut Euroopan digitaalikirjastosäätiön perustamiseen ja Europeanan prototyypin käynnistämiseen 20. marraskuuta 2008 tämän prosessin ratkaisevana askeleena.

—

Seuraavat virstanpylväät ovat ”Europeana 1.0” -version esittely vuonna 2010 ja sen jälkeen järjestelmän vakiinnuttaminen.

—

Kulttuuriaineiston digitointiin ja sähköiseen saatavuuteen sekä digitaaliseen säilyttämiseen liittyy organisatorisia, oikeudellisia ja rahoituksellisia haasteita, esimerkiksi immateriaalioikeuksiin liittyviä kysymyksiä, ja digitointiin on löydettävä lisärahoitusta, johon voisi sisältyä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

—

Komission ja jäsenvaltioiden on käsiteltävä näitä haasteita samanaikaisesti jäljempänä esitettyjen toimien kanssa, jotta Europeana voidaan vakiinnuttaa kulttuurisisältöjen ydinrakenteeksi ja yhteiseksi portaaliksi.

—

Jäsenvaltioiden ja komission sekä Europeanaan aktiivisesti osallistuvien elinten ja toimielinten on lisättävä ponnistelujaan Europeanan laajentamiseksi ja rikastuttamiseksi tulevina vuosina niin määrällisesti kuin laadullisesti.

—

Europeanaa olisi kehitettävä edelleen Euroopan kulttuurilaitosten yhteisenä hankkeena, ja työtä olisi jatkettava portaalin parantamiseksi – mukaan lukien digitoitujen kohteiden esittäminen johdonmukaisemmin ja houkuttelevammin, monikielisyysnäkökohtien huomioon ottaminen ja hakumahdollisuuksien parantaminen – käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin vastaamiseksi.

—

Jotta Europeanan asema voidaan vakiinnuttaa pitkällä aikavälillä, kestävässä rahoitus- ja hallintomallissa olisi otettava huomioon Europeanan tehtävä tarjota rajat ylittävältä pohjalta mahdollisimman laaja pääsy kulttuurikokoelmiin, Internet-sivuston yleiseurooppalaisuus sekä kulttuurilaitosten merkittävä rooli.

—

Kulttuuriperintömme digitointi ja sähköinen saatavuus olisi toteutettava immateriaalioikeudet täysin huomioon ottaen. Loppuunmyytyjen ja jakelusta poistettujen teosten digitointiin ja verkkoon tallentamiseen sekä orpoteoksia koskevan kysymyksen käsittelyyn olisi löydettävä pikaisesti toimivia ratkaisuja.

—

Lisätään portaalin kautta saatavilla olevien, kirjastoista, museoista, arkistoista ja audiovisuaalisista kokoelmista peräisin olevien, sekä vapaaseen että immateriaalioikeuksien alaiseen aineistoon kuuluvien kohteiden määrää, immateriaalioikeudet täysin huomioon ottaen, ja huolehditaan samalla laadullisesta lähestymistavasta, jolla tuodaan esiin Euroopan kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja rikkaus; jatketaan toimia vapaan aineiston mahdollisimman laajan saatavuuden varmistamiseksi digitoinnin jälkeen.

—

Pyritään edelleen laajentamaan maantieteellistä jakaumaa ja löytämään parempi tasapaino Europeanan kautta tarjottavien erityyppisten sisältöjen välille (kirjat, valokuvat, arkistodokumentit, elokuva- ja audiovisuaaliset teokset, museokokoelmat jne.) ottaen huomioon audiovisuaalisen aineiston kaltaisten voimavaroja vaativien sisältötyyppien erityistarpeet.

—

Otetaan täysin huomioon Euroopan perinnön keskeisiin ominaisuuksiin kuuluva kielellinen monimuotoisuus ja vahvistetaan Europeana-sivuston monikielisyyttä, erityisesti edistämällä kielten välisiä hakuja ja konekääntämistä.

—

Huolehditaan siitä, että käyttäjä on keskeisessä asemassa, ja jatketaan käyttäjien tarpeiden ja profiilien analysointia, myös sellaisten, muun muassa vuorovaikutteisuutta edistävien erityissovellusten ja -mekanismien kartoittamiseksi, joiden avulla käyttäjät voivat osallistua aktiivisesti sivuston kehittämiseen, mutta toteutetaan samalla tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että sisältö on siirretty asiaa koskevaa lainsäädäntöä noudattaen. Uusissa Europeana-sovelluksissa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää avoimia formaatteja, jotta mahdollisimman suuren kehittäjäryhmän osallistuminen olisi mahdollista ja jotta voitaisiin edistää tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä ja Europeanan ohjelmiston rakenneosien mukauttamista muihin sisältöihin.

—

Tehdään Europeanaa tunnetuksi sellaisten Euroopan kulttuurilaitosten keskuudessa, jotka voisivat tarjota sille sisältöä, sekä sivuston mahdollisten käyttäjien keskuudessa. Koulutus- ja tutkimusalan kanssa tehtävällä yhteistyöllä voi olla tässä suhteessa suuri merkitys ja sitä olisi edelleen kartoitettava.

—

Otetaan huomioon Euroopan eri kulttuurilaitosten monimuotoisuus sen varmistamiseksi, että kaikki laitokset, myös pienimmät, voivat osallistua Europeanan kehittämiseen.

—

Jatketaan selkeiden ja yleisesti hyväksyttyjen yhteentoimivuutta koskevien vähimmäisvaatimusten laatimista ja kannustetaan sisältöä tarjoavia laitoksia soveltamaan niitä. Tämä auttaa kulttuurilaitoksia ottamaan huomioon, että digitointiprosessissa tarvitaan johdonmukaista ja laadukasta metadataa, joka on ratkaisevan tärkeää haettaessa digitoituja kohteita ja määriteltäessä niiden välisiä vastaavuussuhteita.

—

Pyritään löytämään Europeanalle kulttuurisisältöjen yhteisenä portaalina kestävä rahoitus- ja hallintomalli ja varmistetaan digitoinnin rahoittamiseen kansallisella ja Euroopan tasolla käytettävissä olevien rahoitusvälineiden optimaalinen käyttö.

—

Tutkitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien mahdollista osuutta digitoinnissa, jotta Europeanan kautta saatavilla olevien kokoelmien määrää lisättäisiin ottaen huomioon tarve suojella asianmukaisesti oikeudenhaltijoiden, käyttäjien ja sisältöä tarjoavien laitosten etuja.

—

jatkamaan yhteistyötä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka asetettiin kulttuuriaineiston digitointia ja sähköistä saatavuutta sekä digitaalista säilyttämistä koskevista kansallisista strategioista 13. marraskuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä sekä digitoidun aineiston saatavuudesta Euroopan digitaalisen kirjaston Europeanan kautta 20. marraskuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä;

—

jatkamaan ja vahvistamaan tukeaan kulttuurilaitostensa toteuttamille digitointihankkeille kaikkien jäsenvaltioiden kirjastoista, museoista, arkistoista ja audiovisuaalisista kokoelmista peräisin olevien kohteiden määrän lisäämiseksi ja edistämään esimerkiksi digitoinnin rahoitusehtojen avulla niiden saatavuutta Europeanan kautta ja käyttäjien mahdollisimman laajaa pääsyä sisältöihin;

—

lisäämään edelleen tietoisuutta kulttuurilaitosten keskuudessa kaikilla alueellisilla tasoilla esimerkiksi järjestämällä tiedotustilaisuuksia, joissa kannustetaan kyseisiä laitoksia toimittamaan sisältöjään Europeanalle joko suoraan tai kansallisten, alueellisten tai aihepiirikohtaisten koontikeskusten kautta;

—

antamaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja kestävän rahoitus- ja hallintomallin kehittämisen ajan Europeanalle riittävästi vapaaehtoista tukea yhteisön tuen ohella.

—

osallistumaan Europeanan tunnetuksi tekemiseen suuren yleisön keskuudessa esimerkiksi järjestämällä kampanjoita yhteistyössä kulttuurilaitosten kanssa, jotta tulevat käyttäjät oppisivat tuntemaan sivuston;

—

helpottamaan ja kannustamaan selkeiden ja yhteisten Europeanan digitoitua kulttuurisisältöä koskevien yhteentoimivuuden vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa;

—

laatimaan digitointia ja digitaalista säilyttämistä käsittelevässä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmässä ja yhteistyössä Europeanan kanssa etenemissuunnitelman, jossa on suosituksia Europeanan kautta saatavissa olevien sisältöjen lisäämiseksi tasapainoisella tavalla ja joka kattaa kaikki jäsenvaltiot ja alat (teksti, audio, ääni, kuva), myös jäsenvaltioiden valitsemat Euroopan kulttuuriperinnön mestariteokset, sekä jatkamaan tämän ryhmän puitteissa yhteistyötään Europeanan kanssa sivuston hallintoon ja rahoitusmalliin sekä strategiseen ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/22

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1922/2006 10 artiklassa säädetään muun muassa, että neuvosto nimeää Euroopan tasa-arvoinstituutin hallintoneuvoston 18 jäsentä ja näiden varajäsenet kolme vuotta kestäväksi kaudeksi.

(2)

Kahdeksantoista jäsenvaltion (Belgia, Bulgaria, Tšekin tasavalta, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) on määrä nimetä ehdokkaat jäseniksi ja varajäseniksi 1 päivänä kesäkuuta 2010 alkavaksi ja 31 päivänä toukokuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Yllä mainittujen jäsenvaltioiden hallitukset ovat toimittaneet neuvostolle ehdokaslistansa,

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/24

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/25

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/26

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/27

27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/28

1.

Komissio vastaanotti 18 päivänä toukokuuta 2010 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla Sun Capital Partners -rahastoihin kuuluva yhdysvaltalainen yritys Sun Capital Partners V, L.P. (Sun Capital) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan brittiläisen yrityksen Rio Tinto Group osaan, joka kattaa yrityksen Alcan Packaging kauneudenhoitoalaan liittyvän liiketoiminnan (kauneudenhoitoalaan liittyvä liiketoiminta) ostamalla osakkeita ja omaisuutta.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua EY:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston EY:n sulautuma-asetuksen (2) nojalla.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksilla (+32 22964301), sähköpostitse osoitteeseen COMP-MERGER-REGISTRY@ec.europa.eu tai postitse viitteellä COMP/M.5866 – Sun Capital/Beauty Business seuraavaan osoitteeseen: