Komission kertomus yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti

(2008/C 66/01)

SISÄLLYSLUETTELO

1.   JOHDANTO

1.1.   Yleistä

Euroopan unionin (EU) yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on kaikkein ensimmäisin ja anteliain teollisuusmaiden soveltamista etuusjärjestelmistä, ja sillä edistetään yhteensä 178 kehitysmaan kauppaa. GSP-järjestelmän tavoitteena on auttaa poistamaan köyhyyttä sekä edistää kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa. Sen avulla autetaan kehitysmaita hankkimaan tuloja kansainvälisestä kaupasta helpottamalla niiden pääsyä EU:n markkinoille.

Näitä tavoitteita tuetaan joko myöntämällä tuotteille tulliton pääsy tai vientitullin alennuksia yhtenäismarkkinoilla.

Uudistettu GPS-järjestelmä, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2006 ja 31. joulukuuta 2008 välisellä kaudella, koostuu kolmesta edunsaajamaille tarjottavasta etuusmenettelystä: yleisestä menettelystä, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevasta kannustusmenettelystä sekä vähiten kehittyneitä maita koskevasta menettelystä eli niin kutsutusta ”kaikki paitsi aseet” -aloitteesta (Everything But Arms).

EU:n GSP-järjestelmä (1) pannaan täytäntöön kymmenvuotiskausittain, jotta lisätään jatkuvuutta ja turvataan järjestelmän vakaus. Viimeisimmät GSP-järjestelmän soveltamista koskevat suuntaviivat kaudelle 2006–2015 annettiin vuonna 2004 (2).

GSP-järjestelmän yleinen menettely käsittää noin 6 400 tuotetta EU:n noin 10 000 tullinimikkeestä. Sen piirissä muille kuin aroille tuotteille (hieman yli 3 200 nimikettä eli suunnilleen puolet järjestelmän piiriin kuuluvista tuotteista) myönnetään tulliton pääsy unioniin. Arkoihin tuotteisiin (hieman vajaat 3 200 nimikettä, jotka jakautuvat maataloustuotteisiin, tekstiileihin, vaatteisiin, vaatetustarvikkeisiin, mattoihin ja jalkineisiin) sovelletaan arvotullin alennusta, joka on 3,5 prosenttiyksikköä suosituimmuustullista (MFN-tullista), ja niiden paljoustulleja alennetaan 30 prosentilla (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) (3). Tekstiili- ja vaatetustuotteisiin sovelletaan 20 prosentilla alennettua suosituimmuustullia (MFN-tullia) (4).

Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevassa menettelyssä (GSP+) EU:n markkinoille voi tuoda tullitta kaikkia yleiseen GSP-järjestelmään kuuluvia tavaroita (5). GSP+-menettelyyn osallistuu nykyisin 15 maata: neljä Andien yhteisön maata (Bolivia, Kolumbia, Ecuador ja Peru); kuusi Keski-Amerikan maata (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua, Panama ja Venezuela), kaksi Itä-Euroopan maata (Moldovan tasavalta ja Georgia) ja kaksi Aasian maata (Sri Lanka ja Mongolia).

Edellisessä GSP-asetuksessa säädettiin vähiten kehittyneitä maita koskevasta erityisestä menettelystä, johon osallistuneet maat saivat käytännössä samat etuudet kuin AKT-maat Lomén sopimuksen nojalla. Helmikuussa 2001 (6) käynnistettiin ”kaikki paitsi aseet” -aloite, jolla laajennettiin tämän erityisen menettelyn tuotekatetta sisällyttämällä siihen 926 uutta tullinimikettä (7). Nykyisin ”kaikki paitsi aseet” -järjestely tarjoaa 50:lle vähiten kehittyneelle maalle mahdollisuuden tuoda tullitta EU:n markkinoille kaikkia muita tuotteita paitsi aseita ja ampumatarvikkeita sekä 41 nimikkeeseen sisältyviä maataloustuotteita, pääasiassa riisiä ja sokeria, joiden tuonti vapautetaan vuonna 2009.

GSP-järjestelmässä etuudet on tarkoitus keskittää niitä eniten tarvitseviin maihin vähentämällä etuuksia asteittain tiettyjen edunsaajamaiden kilpailukykyisimmiltä tuotealoilta (graduaatio). Koska tuotteet ovat kilpailukykyisiä, etuuksien myöntäminen kyseisille maille ei ole enää perusteltua, joten niihin sovelletaan WTO:n suosituimmuustulleja. Etuuksien asteittainen vähentäminen on osoitus siitä, että GPS-järjestelmällä on onnistuttu helpottamaan tietyn maan ja tietyn tuoteryhmän integroitumista kansainväliseen kauppaan lisäämällä niiden kilpailukykyä.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 28 artiklan mukaan yleisten tullietuuksien komitea tarkastelee

”yhteisön GPS-järjestelmän vaikutuksia 1 päivänä tammikuuta 2006 alkavan jakson kattavan komission kertomuksen perusteella. Kertomuksessa käsitellään kaikkia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja etuusmenettelyjä, ja se on esitettävä hyvissä ajoin ennen seuraavasta asetuksesta käytävää keskustelua.”

Tässä kertomuksessa tarkastellaan kaikkia kolmea GSP-järjestelmän etuusmenettelyä; se käsittää kolmen vuoden ajanjakson, joka alkaa 1. tammikuuta 2004 ja päättyy 31. joulukuuta 2006, mutta se painottuu erityisesti vuosiin 2005 ja 2006, jolloin uusi GSP-järjestelmä tuli voimaan.

1.2.   Menetelmä ja käsitteet

Tiettyihin GSP-järjestelmän edunsaajamaihin sovelletaan myös muita tullietuusmenettelyjä, kuten Cotonoun sopimusta tai kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia (FTA). Koska tuontitilastot eivät aina anna selkeitä tietoja tiettyyn tuontiin tosiasiallisesti sovellettujen etuuksien luonteesta, on tärkeää analysoida etuusjärjestelyjen yleistä käyttöastetta. Koska Cotonoun sopimuksen ja kahdenvälisten vapaakauppasopimusten tuotekate ja etuudet ovat laajemmat kuin yleisessä GSP-järjestelmässä, näihin järjestelyihin tottuneilla mailla, esimerkiksi Cotonoun sopimuksen osapuolilla, ei ole ollut syytä vaihtaa GSP-menettelyihin. Tästä syystä GSP-järjestelmän käyttöasteita koskevat luvut saattavat vääristyä alaspäin.

Tässä kertomuksessa tarkastellaan etuuskohtelutuontia kaikkiaan 107 edunsaajamaasta (8), joita ovat

Näiden maiden osuus etuuskohtelutuonnin määrästä on yhteensä 90 prosenttia.

Tässä kertomuksessa analysoidaan kyseisten kolmen etuusmenettelyn tuotekatetta ainoastaan vuosilta 2005 ja 2006, koska vuoden 2004 tiedot olisivat tarpeettomia.

Keskimääräinen etuusmarginaali on määritetty teoreettisesti laskemalla yhteen kullekin tullinimikkeelle eri menettelyissä tarjotut etuusmarginaalit ja jakamalla näin saatu kokonaismarginaali asiaomaisten menettelyjen alaisten tullinimikkeiden kokonaismäärällä. Tämän menetelmän avulla on pyritty eliminoimaan kaikki mahdolliset kaupan määrän huomioimisesta johtuvat vääristymät. Kaupan määrä voi vääristää tulosta sen menettelyn suuntaan, jossa on käytössä eniten tullinimikkeitä ja/tai jossa kunkin nimikkeen alaisen kaupan määrä on suurin.

Lisäksi keskimääräistä etuusmarginaalia laskettaessa on käytetty viitteenä yksinomaan tosiasiallisesti sovellettuja tulleja; tuotteista kannettuja erityisiä maksuja ei ole muunnettu tulliekvivalenteiksi.

Etuuskohteluun oikeutettu tuonti: sellaisten tuotteiden tuonti, joiden alkuperämaa on oikeutettu GSP-kohteluun.

Etuuskohtelutuonti: sellaisten tuotteiden tuonti, joille on tosiasiallisesti haettu GSP-kohtelua.

Käyttöaste: etuuskohtelutuonnin osuus etuuskohteluun oikeutetusta tuonnista. Käyttöaste osoittaa sen tuonnin, jolle on tosiasiallisesti haettu tullietuuksia, osuuden siitä kokonaistuonnista, jolle etuuksia on ollut tarjolla.

Tulonmenetys: tullietuuksien soveltamisesta aiheutuva EU:n tullitulojen potentiaalinen menetys, joka on laskettu sillä oletuksella, että kaupan määrä pysyy samana tilanteessa, jossa etuuksia ei sovelleta.

Etuusmarginaali: suosituimmuustullin (MFN-tullin) ja GSP-etuustullin välinen erotus prosenttiyksikköinä ilmaistuna. Esimerkki: vähentämällä 30 prosentin tullietuus 10 prosentin suosituimmuustullista saadaan etuusmarginaaliksi 3 prosenttiyksikköä ja etuustulliksi 7 prosenttia.

Table X

Example for country X, fish products

Kaikki tilastoluvut ovat Eurostatilta.

2.   ETUUSKOHTELUTUONNIN KEHITYKSEN ANALYYSI

Koska uutta järjestelmää on sovellettu vasta 1. tammikuuta 2006 (9) lähtien ja koska edunsaajamaat eivät kenties ole käyttäneet uusia välineitä aivan täysimittaisesti, mitään lopullisia johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä.

Kun uusi GSP-järjestelmä tuli voimaan 1. tammikuuta 2006, GSP-tuotteiden luetteloon lisättiin noin 250 uutta kehitysmaille tärkeää tuotetta, pääasiassa kalaa, hedelmävalmisteita ja vihanneksia. Etuusmarginaalit (tällä hetkellä 3,5 prosenttiyksikköä aroilla tuotteilla ja 100 prosenttia muilla kuin aroilla tuotteilla) säilytettiin ennallaan.

Vuonna 2006 näiden GSP-järjestelmään otettujen uusien tuotteiden vienti kasvoi 19 prosenttia (3,9 miljardia euroa) vuoteen 2005 verrattuna (3,3 miljardia euroa). Vielä merkittävämpi muutos oli etuuskohtelutuonnin kasvu lähes kolminkertaiseksi, mikä osoittaa, että GSP-järjestelmään sisällytetyt uudet tuotteet ovat erittäin tärkeitä kehitysmaiden viennille. Ne koostuivat pääasiassa kalatuotteista.

Table 1

All GSP countries: New GSP products

Uusista etuuksista hyötyivät pienet ja keskikokoiset Aasian ja Etelä-Amerikan maat (esimerkiksi Vietnam, Filippiinit, Sri Lanka, Malediivit, Ecuador, Kolumbia ja El Salvador).

Kun EU:hun suuntautuvasta GSP-kokonaistuonnista vuosina 2005 ja 2006 lasketaan pois suurimpien GSP-viejien (10) tuonnin osuus, jäljellä olevien 164 pienen GSP-viejän tuonnin arvo kasvoi 6 prosenttia ja kohosi 10,6 miljardiin euroon.

Table 2

GSP Countries without 14 biggest economies

Uuden järjestelmän ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna tuonnin kasvu oli voimakkainta pienissä talouksissa ja vähiten kehittyneissä maissa. Vain neljä parhaisiin tuloksiin yltäneistä 50 maasta on ns. suuria talouksia. Tästä ryhmästä 26 pienen talouden GSP-vienti unioniin kasvoi yli 100 prosenttia. Etuuskohtelutuonti muista suurista talouksista EU:hun kasvoi alle 30 prosenttia (Intia 14 %, Brasilia 26 %) tai jopa laski (Kiina –67 %, Etelä-Afrikka –36 % ja Venäjä –35 %) (11).

Etenkin tekstiili- ja vaatetustuotteiden alalla (yhdistetyn nimikkeistön XI jakso) – jolla EU:n markkinoiden suurimmalta GSP-kilpailijalta (Kiina) vähennetään nyt asteittain etuuksia – lisääntyi eniten tuonti Fidžin, Haitin, Tunisian, Nigerian, Afganistanin ja Sri Lankan kaltaisista pienistä talouksista (suhteellisesti, ei absoluuttisesti) (12).

2.1.   Yleinen menettely

2.1.1.   Yleisen menettelyn tuotekate

Yleisen menettelyn piiriin kuului vuonna 2006 kaikkiaan 6 379 tullinimikettä, joista 3 206:een sovellettiin 100 prosentin etuutta ja 3 173:een suosituimmuustullin (MFN-tullin) alennusta. Aikaisempaan menettelyyn verrattuna uuteen yleiseen menettelyyn otettiin vuonna 2006 yhteensä 217 uutta tullinimikettä, joista 16:lle on myönnetty 100 prosentin lisäetuus (11 teollisuustuotetta ja 5 maataloustuotetta) ja 201:lle alennus MFN-tullista.

Sarakkeessa ”GSP:hen kuulumattomat” mainittujen nimikkeiden määrä taulukossa 3 vastaa GSP:n yleisen menettelyn etuuskohtelun alaisten tullinimikkeiden kokonaismäärän (6 379 nimikettä vuonna 2006) ja suosituimmuustullijärjestelmään (MFN-järjestelmään) kuuluvien tullinalaisten nimikkeiden kokonaismäärän (7 280 nimikettä) erotusta. Maatalousalalla on yhä eniten sellaisia tullinimikkeitä, joita ei vielä ole vapautettu.

Table 3

Coverage in terms of number of lines by sectors of the general arrangement

Ensimmäinen johtopäätös tästä analyysistä on, että yleinen menettely on entisestään parantunut, sillä siihen on lisätty paitsi uusia nimikkeitä myös lisäetuuksia.

2.1.2.   Yleisen menettelyn käyttöaste

Yleisen menettelyn keskimääräinen käyttöaste on pysynyt verrattain vakaana, noin 50 prosentissa. Kolmen tarkasteluvuoden aikana käyttöaste kasvoi teollisuus- ja tekstiilituotteiden ryhmässä ja laski maataloustuotteiden ryhmässä. Kaikkein korkeimpia käyttöasteet ovat kuitenkin maatalousalalla, jolla myös etuuskohtelutuonnin kasvu on nopeutunut eniten (76 %).

Jos yleisen menettelyn käyttöastetta verrataan kaikkien kolmen menettelyn keskimääräiseen käyttöasteeseen, vuosittaiset käyttöasteet ovat yleisessä menettelyssä poikkeuksetta keskimääräistä alhaisempia.

Tämä vertailu ei kuitenkaan paljasta alakohtaisia tuloksia. Maatalouden ja teollisuuden aloilla käyttöasteet ovat olleet kaikkien kolmen menettelyn keskimääräistä käyttöastetta korkeampia. Tekstiilialan tulos oli heikoin, ja se on ylittänyt tuntuvasti kahdella muulla alalla saavutetut parhaat tulokset.

Maakohtaiset käyttöasteet on esitetty liitteessä IV.

Table 4

Development of preferential imports as well as their share in eligible imports, i.e. the utilisation rate of preferences available under the general arrangement

2.1.3.   Etuuksien asteittainen vähentäminen yleisessä menettelyssä

Vasta voimaan tulleet etuuksien asteittaista vähentämistä (graduaatiota) koskevat toimenpiteet täyttivät selvästi GSP-järjestelmän graduaatiomekanismin tavoitteet (15). Yhdeksän GSP-edunsaajamaan osalta (178 maasta) etuuksia vähennetään asteittain tietyltä tuoteryhmältä tai tietyiltä tuoteryhmiltä (16). Nämä graduaatiomaat ovat suuria talouksia (17), joiden GSP-etuuskohtelutuonti EU:hun vaihteli 1,3 miljardista eurosta yli 9,6 miljardiin euroon vuonna 2006. Etuuksien asteittaisesta vähentämisestä huolimatta edellä mainituista GSP-edunsaajamaista peräisin olevien graduaatiotuotteiden tuonti EU:hun ei ole häiriintynyt. Suurimmassa osassa tapauksista kyseisten tuotteiden kokonaistuonti graduaatiomaista kasvoi vuoteen 2005 verrattuna (vaihteluvälillä 3–51 %) (ks. liite III). Ainoita poikkeuksia olivat Kiinasta tuodut kuljetuvälineet ja Brasiliasta tuodut elintarvikejalosteet, joiden tuonti laski vastaavasti 5 ja 8 prosenttia (taulukot 5 ja 6).

Table 5

China S-XVII — Transport equipment

Table 6

Brazil S-IV — Prepared foodstuffs

Lisäksi graduaatiomaista viisi on jo monipuolistanut GSP-tuontiaan EU:hun, sillä niiden GSP-etuuskohtelutuonti kasvoi vuosina 2005 ja 2006 (vaihteluvälillä 14–45 %) (ks. liite II).

Etuuksien asteittaisen vähentämisen osalta voidaan siis todeta, että vuoden 2006, järjestelmän ensimmäisen täytäntöönpanovuoden kauppalukujen perusteella graduaation päätavoitteet on saavutettu. Graduaatiomaiden viennin kasvu on edelleen jatkunut aloilla, joilla etuuksia on asteittain vähennetty, ja yli puolet graduaatiomaista on onnistunut monipuolistamaan GSP-tuontiaan EU:n markkinoille.

2.2.   GSP+-menettely

2.2.1.   GSP+-menettelyn tuotekate

GSP+-menettelyyn sisältyi vuonna 2006 yhteensä 6 454 tullinimikettä, joihin kaikkiin sovellettiin 100 prosentin etuutta, 21 nimikettä lukuun ottamatta. Yleiseen menettelyyn verrattuna GSP+-menettelyyn otettiin 75 uutta etuuskohtelun alaista nimikettä. GSP+-menettelyn viitenimikkeitä sovellettiin jo edelliseen huumausaineita koskevaan menettelyyn. Lisäksi GSP+-menettelyn myötä järjestelmään sisällytettiin 22 uutta tullinimikettä, ja 188 uuteen nimikkeeseen alettiin soveltaa 100 prosentin tullietuutta (näistä 171 edustaa maataloustuotteita ja 20 teollisuustuotteita, ja tekstiilituotteista on poistunut 3 nimikettä).

Sarakkeessa ”GSP:hen kuulumattomat” mainittujen nimikkeiden määrä taulukossa 3 vastaa GSP+-menettelyn etuuskohtelun alaisten tullinimikkeiden kokonaismäärän (6 454 nimikettä vuonna 2006) ja suosituimmuustullijärjestelmään (MFN-järjestelmän) kuuluvien tullinalaisten nimikkeiden kokonaismäärän (7 280 nimikettä) erotusta. Maatalouden alalla on jälleen eniten sellaisia tullinimikkeitä, joita ei vielä ole vapautettu, tosin määrä on pienempi kuin yleisen menettelyn kohdalla (700 nimikettä).

Table 7

Coverage in terms of number of lines by sectors of the GSP+ arrangement

Kaiken kaikkiaan GSP+-menettelyssä on tapahtunut parannuksia paitsi tullinimikkeiden määrässä (huumausaineiden vastaisen menettelyn yhteydessä) myös ennen kaikkea sellaisten nimikkeiden määrässä, joihin sovelletaan 100 prosentin etuutta.

2.2.2.   GSP+-menettelyn käyttöaste

GSP+-menettelyn käyttöasteet ovat merkittävästi korkeampia (yli 70 %) kuin yleisen menettelyn (hieman yli 50 %). Tämä johtuu todennäköisimmin siitä, että GSP+-menettelyn tarjoamat etuusmarginaalit ovat maille houkuttelevampia. Merkittävä ero näiden kahden menettelyn käyttöasteiden välillä saattaa selittyä myös sillä, että GSP+-maat eivät osallistu mihinkään muihin etuuskohtelujärjestelmiin kauppasuhteissa unioniin.

Kun GSP+-menettelyn käyttöasteita verrataan koko GSP-järjestelmän keskimääräiseen käyttöasteeseen, havaitaan GSP+-menettelyn tulosten olevan huomattavasti keskimääräistä parempia erityisesti maatalouden alalla, ja se onkin saavuttanut parhaat tulokset kyseisistä kolmesta menettelystä.

Siltä osin kuin on kyse käyttöasteiden kasvusta, kokonaiskäyttöaste on kasvanut kolmen tarkasteluvuoden aikana 8 prosenttia, 1 prosentin vähemmän kuin kaikissa kolmessa menettelyssä keskimäärin. Eniten kasvua oli tekstiilialalla, ja tämä kasvu enemmän kuin korvasi käyttöasteen kasvun hienoisen hidastumisen teollisuus- ja maataloustuotteiden ryhmissä.

GSP+-tuontia koskevien lukujen tilastollinen analyysi vahvistaa, että GSP+-etuuskohtelutuonti kasvoi 15 prosenttia vuosina 2005 ja 2006. Lisäksi 15 GSP+-edunsaajamaasta 12 maan GSP+-etuuskohtelutuonti EU:hun kasvoi keskimäärin 28,5 prosenttia niin, että yhdeksän maata 15 GSP+-maasta paransi sijoitustaan eniten GSP-tuotteita unioniin vievien maiden joukossa (etupäässä Moldovan tasavalta 36 %, Nicaragua 30 % ja Bolivia 47 %) (ks. liite II).

GSP+-menettelyn edunsaajamaiden käyttöasteet on esitetty liitteessä IV.

Table 8

Development of preferential imports as well as their share in eligible imports, i.e. the utilisation rate of preferences available for beneficiaries of the GSP+ arrangement

Tärkein näistä luvuista tehtävä päätelmä on, että etuuskohtelutuonnin kasvu on ollut positiivista kaikilla muilla aloilla paitsi teollisuuden alalla, ja itse asiassa se kasvoi vuonna 2006 nopeammin kuin etuuskohteluun oikeutettu tuonti, mikä nosti jo ennestään korkeita käyttöasteita.

2.2.3.   Etuuksien asteittainen vähentäminen GSP+-menettelyssä

Yhdeltäkään maalta ei ole vähennetty asteittain etuuksia menettelyn toteuttamisvuosien aikana.

2.3.   ”Kaikki paitsi aseet” -aloite

2.3.1.   Vähiten kehittyneitä maita koskevan menettelyn tuotekate

Vuonna 2006 ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyyn sisältyi 7 216 tullinimikettä, joihin kaikkiin sovellettiin 100 prosentin etuutta. GSP+-menettelyyn verrattuna siihen on tullut 762 uutta tullittomaan kohteluun oikeutettua nimikettä. ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyssä on tapahtunut vain lieviä vaihteluja, mikä johtuu nimikkeiden poistumisesta yhdistetystä nimikkeistöstä.

Sarakkeessa ”EBA:han kuulumattomat” mainittujen nimikkeiden määrä taulukossa 3 vastaa ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyn etuuskohteluun oikeutettujen tullinimikkeiden kokonaismäärän (7 216 nimikettä vuonna 2006) ja suosituimmuustullijärjestelmään (MFN-järjestelmän) kuuluvien tullinalaisten nimikkeiden kokonaismäärän (7 280 nimikettä) erotusta. Tähän järjestelmään kuulumattomia poikkeuksia ovat ”aseet” ja ampumatarvikkeet (23 nimikettä teollisuustuotteiden ryhmässä) sekä 41 nimikettä maataloustuotteita, pääasiassa sokeria ja riisiä.

Table 9

Coverage in terms of number of lines by sectors of the arrangement for the LDCs

”Kaikki paitsi aseet” -järjestely onkin GSP-järjestelmän kolmesta menettelystä edullisin sekä etuuskohteluun oikeutettujen tullinimikkeiden määrän että niihin sovellettavien etuuksien ”suuruuden” osalta, koska kaikkia tämän järjestelyn alaisia tuotteita voidaan tuoda tullittomasti ja kiintiöttömästi EU:n markkinoille.

2.3.2.   ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn käyttöaste

”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen käyttöasteet ovat kaikkein alhaisimmat GSP-järjestelmän etuusmenettelyistä (keskimäärin 44 %), joten parantamiseen varaa on edelleen. Verrattaessa ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyn käyttöasteita koko GPS-järjestelmän keskimääräiseen käyttöasteeseen havaitaan, että ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyn tulokset ovat olleet kolmen tarkasteluvuoden aikana keskimääräistä heikompia. Tekstiilialalla käyttöasteet ovat kuitenkin selvästi keskimääräistä korkeampia, joten se on saavuttanut hyviä tuloksia tässä järjestelyssä.

Uusi järjestely näyttää joka tapauksessa edistäneen positiivisten tulosten syntymistä, sillä käyttöasteet kasvoivat eniten vuonna 2006 (9 %) kahteen muuhun menettelyyn verrattuna (ks. taulukot 4 ja 8).

Kun tarkastellaan EU:n myöntämien tullietuuksien käyttöä vähiten kehittyneissä maissa yleensä, on huomattava, että vähiten kehittyneiden maiden pääsyä EU:n markkinoille helpotetaan kahdella etuusjärjestelyllä. Toinen on GSP-järjestelmään kuuluva ”kaikki paitsi aseet” -järjestely ja toinen on Cotonoun sopimus. ”Kaikki paitsi aseet” -järjestely on näistä edullisempi, mutta monien vähiten kehittyneiden maiden unioniin viemien tuotteiden kohdalla etuudet ovat aivan samat. Koska vähiten kehittyneille maille on jo ennestään myönnetty merkittäviä etuuksia Cotonoun sopimuksen edeltäjiin – Lomén sopimuksiin – perustuvissa ohjelmissa 1970-luvun puolivälissä, ja ”kaikki paitsi aseet” -järjestely tuli käyttöön vasta vuonna 2001, ne maat, jotka ovat oikeutettuja molempiin etuusjärjestelyihin, ovat monissa tapauksissa edelleen halunneet jatkaa Cotonoun sopimuksen etuuksien käyttöä. Tämä kenties selittää, miksi EU:n myöntämien tullietuuksien yleinen käyttöaste on vähiten kehittyneissä maissa 70 prosenttia, mikä on merkittävästi korkeampi kuin ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyn käyttöaste yksinään (48 %).

Table 10

Development of preferential imports as well as their share in eligible imports, i.e. the utilisation rate of preferences available for LDCs

Tärkein päätelmä on, että ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyssä saavutettiin kaikkein korkeimmat kasvuluvut, vaikka käyttöasteet ovatkin pysyneet alhaisina. Etuuskohtelutuonti kasvoi vuonna 2006 nopeammin kuin edellisenä vuonna, mikä kasvatti käyttöasteita. Näin oli erityisesti maataloustuotteiden ryhmässä.

2.3.3.   Etuuksien asteittainen vähentäminen ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyssä

Koska etuuksien asteittaista vähentämistä koskevia sääntöjä ei sovelleta vähiten kehittyneisiin maihin, tähän erityiseen tukijärjestelyyn oikeutetuilta mailta ei vähennetty etuuksia millään alalla.

3.   GSP-JÄRJESTELMÄN ETUUSMARGINAALIT

Kuten kertomuksessa on alusta asti osoitettu, ”kaikki paitsi aseet” -järjestely on menettelyistä edullisin, jos sitä mitataan edunsaajille myönnettyjen etuuksien mukaan. Sen vuoksi tämän järjestelyn keskimääräinen etuusmarginaali on korkein (8,37 %), ja seuraavaksi korkein on GSP+-menettelyn marginaali (8,36 %). Yleisen menettelyn marginaali (3,21 %) jää viimeiseksi.

Merkittävät erot vuosien 2005 ja 2006 välillä johtuvat johdonmukaisesti maatalousalasta, johon uuden GSP-järjestelmän voimaantulo on vaikuttanut eniten: tähän tuoteryhmään on yleisen menettelyn kohdalla tullut 222 uutta tullinimikettä (joista viiteen sovelletaan tullittomuutta ja 217:ään alennettua MFN-tullia) ja GSP+-menettelyn kohdalla vain 5 uutta nimikettä, mutta niitä nimikkeitä, joiden alaisilla tuotteilla on tulliton pääsy EU:n markkinoille, on aiempaa enemmän (171).

Seuraavassa taulukossa esitetään kunkin GSP-järjestelmän etuusmenettelyn keskimääräiset etuusmarginaalit vuosina 2005 ja 2006 maatalous-, tekstiili- ja teollisuusalalla. Korkein etuusmarginaali on tietenkin ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyllä, toiseksi korkein GSP+-menettelyllä ja alhaisin yleisellä menettelyllä.

Table 11

Average preferential margin (percentage points)

4.   VAIKUTUKSET YHTEISÖN TALOUSARVIOON

Yhteisön talousarvioon kohdistuvia vaikutuksia on vaikea arvioida. On selvää, että ilman tullietuuksia osa etuuskohteluviennistä jäisi kokonaan toteutumatta. Vaikka EU:n markkinoille suuntautuisi yhä jonkin verran vientiä, kaupan määrä jäisi alhaisemmaksi tullien nostaessa hintoja. Siksi kauppapainotteista etuusmarginaalia (18) ei voidakaan kertoa kaupan määrällä sen arvioimiseksi, kuinka paljon tullituloja näiden etuuksien takia menetetään. Lisäksi tällä menetelmällä on vaikea laskea kuluttajille ja maahantuojille tai yritysten sisäiselle kaupalle koituvia välillisiä kustannuksia EU:ssa.

Jotta kyseisistä summista saataisiin kuitenkin jonkinlainen käsitys, taulukossa 12 on esitetty arvio yleisen menettelyn, GSP+-menettelyn ja ”kaikki paitsi aseet” -järjestelyn alaisen etuuskohtelutuonnin määristä ja niihin liittyvistä keskimääräisistä etuusmarginaaleista. Kertomalla nämä kaksi muuttujaa keskenään saadaan tulokseksi luku, joka vastaa tullitulojen potentiaalista menetystä, jos kaikkeen tuontiin sovellettaisiin suosituimmuustulleja (MFN-tulleja). Tämä luku on noin 2 miljardia euroa, ja se voitaisiin nähdä suhteutettuna EU:n tullitulojen kokonaismäärään (noin 14 miljardia euroa vuonna 2006) (19).

Table 12

Loss of income for the EU budget resulting from granting tariff preferences to imports under the general arrangement

Molemmat parametrit – etuuskohtelutuonti ja etuusmarginaalit – ovat osaltaan nopeuttanet yhteisön talousarviolle aiheutuvien tulonmenetysten kasvuvauhtia.

Table 13

Loss of income for the EU budget resulting from granting tariff preferences to imports from beneficiary countries of the GSP+ regime

Sekä etuuskohtelutuonnin määrä että etuusmarginaali kasvoivat kolmen tarkasteluvuoden aikana ja edistivät tulonmenetysten kasvua. Vaikka GSP+-menettelyn osuus on absoluuttisesti pienin, sen vaikutus EU:n talousarvioon kasvaa selvästi nopeammin kuin muiden GSP-järjestelmän etuusmenettelyjen.

Table 14

Loss of income for the EU budget resulting from granting tariff preferences to imports from LDCs

Yhteisön talousarviolle aiheutuvien tulonmenetysten kasvu johtuu pääasiassa etuuskohtelutuonnin lisääntymisestä.

5.   PÄÄTELMÄT

Tämän kertomuksen tavoitteena on arvioida kehitysmaille GSP-järjestelmässä tarjottujen kolmen etuusmenettelyn tuloksia.

Kuten asetuksen (EY) N:o 980/2005 28 artiklan 3 kohdassa edellytetään, komissio tarkastelee yhteisön GSP-järjestelmän vaikutuksia 1. tammikuuta 2006 alkavan jakson kattavan kertomuksen perusteella.

Tämän arvioinnin tärkein tulos on, että uudella asetuksella käyttöön otettu järjestelmä on tuonut parannuksia niin etuuskohtelun alaisten tuotteiden määrän, edunsaajamaille tarjottavien etuuksien kuin myönnettävän etuuden suuruudenkin osalta.

Viimeaikaisten tilastojen mukaan vuonna 2006 käyttöön otettu GSP-järjestelmän konsepti toimii käytännössä hyvin, sillä yleisen menettelyn alaisen etuuskohtelutuonnin arvo kasvoi viime vuoden aikana 8 prosenttia, vaikka kehitysmaat ovat joutuneet sopeutumaan järjestelmän uusiin vaatimuksiin.

GSP-järjestelmä on myös edistänyt tehokkaasti etuuksia eniten tarvitsevien maiden vientiä unioniin, sillä GSP-tuonti vähiten kehittyneistä maista kasvoi 35 prosenttia ja tuonti GSP+-edunsaajamaista 15 prosenttia vuonna 2006. Lisäksi kummankin menettelyn käyttöasteet ovat nousseet.

Vasta käyttöön otetut etuuksien asteittaista vähentämistä koskevat toimenpiteet ovat selvästikin täyttäneet GSP-järjestelmän graduaatiomekanismin tavoitteen, koska graduaatiomaista peräisin olevien tuotteiden tuonti unioniin ei ole häiriintynyt.

Järjestelmässä on kuitenkin vielä parannettavaa, sillä etenkin vähiten kehittyneitä maita koskevan erityismenettelyn käyttöasteet ovat yhä alhaisia, vaikka kasvussa onkin saavutettu hyviä tuloksia. Yleisen menettelyn tapauksessa käyttöasteet laskivat kaikilla aloilla vuosina 2005 ja 2006, mutta siitä huolimatta kasvu oli 3 prosenttia vuosina 2004–2006. Tätä kehitystä on seurattava tarkasti tulevina vuosina.

GSP-järjestelmää koskeva yleinen analyysi kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ja erityisesti vuodelta 2006 antaa näin ollen ristiriitaisia tuloksia. Koska uutta järjestelmää on sovellettu vasta 1. tammikuuta 2006 lähtien ja koska edunsaajamaat eivät välttämättä ole käyttäneet uusia välineitä aivan täysimittaisesti, mitään lopullisia johtopäätöksiä ei vielä voida esittää, ja tulevina vuosina tilannetta saattaa olla tarpeen tarkastella uudelleen.

(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 980/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta (EUVL L 169, 30.6.2005).

(2)  7.7.2004 annettu tiedonanto [KOM(2004) 461, EUVL C 242, 29.9.2004].

(3)  Tullit suspendoidaan, jos etuuskohtelun mukainen arvotulli on enintään 1 prosentti tai paljoustulli enintään 2 euroa.

(4)  Tämä koskee lähinnä yhdistetyn nimikkeistön ryhmiin 50–63 kuuluvia tuotteita.

(5)  Voidakseen osallistua tähän menettelyyn edunsaajamaiden on täytettävä tietyt edellytykset. Niiden on erityisesti oltava muita heikommassa asemassa olevia maita (ks. jäljempänä) ja ratifioitava ja pantava tosiasiallisesti täytäntöön tiettyjä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintoa koskevia keskeisiä kansainvälisiä yleissopimuksia. GSP-asetuksessa muita heikommassa asemassa olevalla maalla tarkoitetaan maata, josta yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin viiden suurimman tariffijakson osuus on yli 75 prosenttia sieltä yhteisöön tulevan koko GSP-tuonnin arvosta. Lisäksi tästä maasta yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin osuuden on oltava alle 1 prosentti koko yhteisöön suuntautuvan GSP-tuonnin arvosta [Maailmanpankin kriteerit mukaan luettuina – ks. GSP-asetuksen 9 artiklan 3 kohta].

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 416/2001, 28.2.2001.

(7)  ”Kaikki paitsi aseet” -järjestely ei kuitenkaan välittömästi vapauttanut sokerin, riisin ja banaanien tuontia. Järjestelyssä sovelletaan kaikkiaan 43 tuoteryhmän osalta tullittomia kiintiöitä. Nämä tuoteryhmät eivät sisälly kyseisiin 926 nimikkeeseen.

(8)  Maat on lueteltu liitteessä I.

(9)  GSP+-kannustinmenettelyn käyttöönottoa päätettiin poikkeuksellisesti nopeuttaa saattamalla se tilapäisesti voimaan 1. heinäkuuta 2005.

(10)  Suuriin talouksiin lukeutuvat maat, joiden GSP-vienti unioniin on yli miljardi euroa: Intia, Brasilia, Bangladesh, Thaimaa, Vietnam, Indonesia, Pakistan, Malesia, Saudi-Arabia, Ukraina, Kiina, Argentiina, Venäjä, Etelä-Afrikka.

(11)  Ks. liite II.

(12)  Ks. liite III.

(13)  0: Products that enjoy 100 % preference thus enter the EU Market Duty free.

(14)  <> 0: Dutable products. Products which benefit from a reduction from the MFN tariff but do not enter the EU Market duty free.

(15)  Kuten todetaan 7. heinäkuuta 2004 annetussa tiedonannossa [KOM(2004) 461, EUVL C 242, 29.9.2004].

(16)  Etuuksien asteittaisen vähentämisen perusteista säädetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 14 artiklassa.

(17)  Brasilia, Kiina, Algeria, Indonesia, Intia, Malesia, Venäjä, Thaimaa ja Etelä-Afrikka.

(18)  Keskimääräinen kauppapainotteinen etuusmarginaali: luetteloon sisältyvien tuotteiden keskimääräiset etuusmarginaalit kunkin tuotteen tuontimäärällä painotettuina.

(19)  On muistettava, että jäsenvaltiot pidättävät 25 prosenttia kannettujen tullien määrästä tullinkantokuluina, joten rahoitusvaikutus yhteisön talousarvioon on vain 75 prosenttia kannetuista määristä. Talousarviolle aiheutuva tullitulojen kokonaismenetys olisi näin ollen noin 1,5 miljardia euroa.