This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document E2004C1223(03)
EFTA Surveillance Authority Decision No 148/04/COL of 30 June 2004 regarding environmental tax measures (Norway)
EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 148/04/KOL, tehty 30 päivänä kesäkuuta 2004, ympäristöverotoimenpiteistä (Norja)
EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 148/04/KOL, tehty 30 päivänä kesäkuuta 2004, ympäristöverotoimenpiteistä (Norja)
EUVL C 319, 23.12.2004, p. 30–61
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
In force
23.12.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 319/30 |
EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS N:o 148/04/KOL,
tehty 30 päivänä kesäkuuta 2004,
ympäristöverotoimenpiteistä
(NORJA)
(2004/C 319/08)
EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61—63 artiklan,
ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja sen pöytäkirjan 3 (3),
ottaa huomioon valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4) ja erityisesti niiden 15 luvun (5),
ottaa huomioon valvontaviranomaisen päätöksen aloittaa muodollinen tutkintamenettely (6),
on valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 5 luvussa olevien säännösten (7) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (8) ja ottaa huomioon kyseiset huomautukset,
SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:
I. TOSISEIKAT
A. MENETTELY
B. ASIANOMAISTEN TUKITOIMENPITEIDEN KUVAUS
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
a) Tehdasteollisuutta, kaivostoimintaa ja kasvihuoneviljelyä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
b) Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
3. SO2-veron osittainen poistaminen
C. MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ ESITETYT VALVONTAVIRANOMAISEN EPÄILYT
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
a) Tiettyjä teollisuudenaloja koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
b) Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
a) Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus
b) Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus
c) Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta
3. SO2-veron osittainen poistaminen
4. Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”
D. NORJAN HALLITUKSEN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
a) Tiettyjä teollisuudenaloja koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
b) Tiettyjen alueiden käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
a) Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus
b) Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus
c) Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta
3. SO2-veron osittainen poistaminen
4. Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”
E. KOLMANSIEN OSAPUOLIEN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
a) Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus
b) Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus
c) Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta
3. SO2-veron osittainen poistaminen
4. Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”
II. ARVIOINTI
A. PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALA
B. ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
a) Tehdasteollisuutta ja kaivostoimintaa koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
Tässä suhteessa on huomattava, että tuomioistuin totesi Adria Wien-tuomiossaan seuraavaa:
”… sitä, että edut myönnetään yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta koostuu aineellisten hyödykkeiden valmistuksesta, ei voida perustella … verojärjestelmän luonteella tai yleisellä rakenteella …” (44)
b) Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
a) Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus
b) Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus
c) Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta
3. Kivihiilen ja koksin käyttöä sekä öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen
a) Kivihiilen ja koksin käyttöä koskevan SO2-veron poistaminen
b) Öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen
C. SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI
Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 46.1 kohdassa todetaan, että jos EFTA-valtio ottaa ympäristönsuojelullisista syistä käyttöön uuden veron sellaisella toimialalla tai sellaisten tuotteiden osalta, joiden verotusta ei ole yhdenmukaistettu Euroopan yhteisössä, tai jos EFTA-valtion suunnittelema verokanta on yhteisön lainsäädännössä edellytettyä kantaa korkeampi, kymmeneksi vuodeksi myönnetyt poikkeukset voidaan hyväksyä seuraavissa tapauksissa:
(a) |
kun verovapautusten myöntämisen ehtona on, että kyseinen EFTA-valtio ja tuensaajayritys tekevät sopimuksen, jossa yritykset sitoutuvat saavuttamaan ympäristönsuojelutavoitteet, tai |
(b) |
kun yrityksen maksaman veron määrä on Euroopan yhteisön vähimmäisverokantaa korkeampi (jos Euroopan yhteisön vero on olemassa — ensimmäinen luetelmakohta) tai muodostaa merkittävän osan kansallisesta verosta (jos vero ei vastaa Euroopan yhteisön tasolla yhdenmukaistettua veroa — toinen luetelmakohta). |
1. Vapautukset sähkönkulutusverosta
a) Tehdasteollisuutta ja kaivostoimintaa koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
b) Tiettyjen alueiden käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta
2. CO2-verojärjestelmän poikkeukset
a) Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus
b) Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta
Kivennäisöljyjen CO2-vero johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseen, ja sillä on katsottava olevan selkeästi myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun. Valvontaviranomainen toteaa, että Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan paperi- ja selluteollisuus oli vähentänyt CO2 -päästöjä 60 000 tonnilla vuoteen 1999 mennessä. Lisäksi Norjan hallituksen kesäkuussa 2002 antamassa kolmannessa kansallisessa raportissa, joka liittyy ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen (”Norway's third national communication under the Framework Convention on Climate Change” (June 2002) (61)), todettiin seuraavaa:
… teollisuuden energiakäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä on vähennetty huomattavasti parantuneen energiatehokkuuden ja energiavalikoimassa tapahtuneiden muutosten ansiosta …. teollisuudessa sähkö ja bioenergia ovat suurelta osin korvanneet kivennäisöljyt energianlähteenä. Näin on tapahtunut erityisesti paperi- ja selluteollisuudessa, jotka käyttävät enenevästi kuorta ja muuta biologista jätettä polttoaineena.
D. TUEN MÄÄRITTELEMINEN ”UUDEKSI TUEKSI”1 PÄIVÄSTÄ TAMMIKUUTA 2002
a) Aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisen sitova vaikutus
b) Sitovan vaikutuksen seuraukset
E. TAKAISINPERINTÄ
a) Luottamuksensuoja
b) Takaisin perittävä määrä
F. LOPPUPÄÄTELMÄT
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1. |
Seuraavat Norjan toimenpiteet ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:
|
2. |
Kivihiilen ja koksin käyttöä raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva vapautus CO2-verosta ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
3. |
Kivihiilen ja koksin käyttöä koskevan SO2-veron poistaminen ja öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
4. |
Tämän päätöksen 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ovat uutta tukea 1 päivästä tammikuuta 2002. |
5. |
Tämän päätöksen 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu toimenpide soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan 31 päivään joulukuuta 2004. |
6. |
Tämän päätöksen 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan. |
7. |
Tämän päätöksen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen osalta ei vaadita takaisinperintää. |
8. |
Tämän päätöksen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu yhteismarkkinoille soveltumaton tuki on perittävä takaisin tuen saajilta 6 päivästä helmikuuta 2003 lähtien. Takaisinperintä on suoritettava viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisin perittävän määrän on oltava merkittävä osa kansallisesta verosta ja vähintään energiaverodirektiivissä (neuvoston direktiivi 2003/96/EY) säädetty vähimmäisverokanta 0,5 euroa/MWh. Takaisin perittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä päivästä, jona tuki asetettiin tuensaajien käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu viitekorkoon, jota käytettiin aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa, ja se lasketaan vuosittain korkona korolle. |
9. |
Norjan hallituksen on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen vastaanottamisesta sen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet. |
10. |
Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle. |
11. |
Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä. |
Tehty Brysselissä 30 päivänä kesäkuuta 2004.
EFTAn valvontaviranomaisen puolesta
Hannes HAFSTEIN
Puheenjohtaja
Einar M. BULL
Kollegion jäsen
(1) Jäljempänä ’ETA-sopimus’.
(2) Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.
(3) On huomattava, että valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjaan 3 tehdyt muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003 sen jälkeen, kun EFTAn jäsenvaltiot olivat 10 päivänä joulukuuta 2001 sopineet EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen pöytäkirjan 3 muuttamisesta. Muutoksilla sisällytettiin pöytäkirjaan 3 ”neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (entisen) 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä”.
(4) Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomaisen päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 1994, julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, ja EYVL:n ETA-täydennysosassa N:o 32, 3.9.1994, muutettu viimeksi 31 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 62/04/KOL, ei vielä julkaistu; jäljempänä ’valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen suuntaviivat’.
(5) Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen ympäristönsuojelutukea koskeva 15 luku, sellaisena kuin se on 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 152/01/KOL, julkaistu EYVL:ssä L 237, 6.9.2001, s. 16, ja EYVL:n ETA-täydennysosassa N:o 6, 24.1.2002, jäljempänä ’ympäristönsuojelutuen suuntaviivat’.
(6) EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 149/02/KOL, tehty 26 päivänä heinäkuuta 2002, ympäristötoimenpiteistä (Norja), julkaistu EUVL:ssä L 31, 6.2.2003, s. 36, ja EUVL:n ETA-täydennysosassa N:o 8, 6.2.2003, s. 2.
(7) Erityisesti suuntaviivojen 5.3.2. kohta.
(8) Ilmoitus, jolla EFTA-valtioille, EU:n jäsenvaltioille sekä muille asianomaisille ilmoitettiin menettelyn aloittamista koskevista päätöksistä ja jolla näitä kehotettiin lähettämään huomautuksensa kahden viikon kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, julkaistu EUVL:ssä C 105, 1.5.2003, s. 38, ja EUVL:n ETA-täydennysosassa N:o 22, 1.5.2003.
(9) Ks. alaviite 6.
(10) Ks. alaviite 7.
(11) Asianomaisessa säännöksessä viitataan tilastoluokitukseen D, joka vastaa NACE:n pääluokan D kaksinumerotasoja 15—37.
(12) Asianomaisessa säännöksessä viitataan tilastoluokitukseen C, joka vastaa NACE:n pääluokan C kaksinumerotasoja 10—14.
(13) Viittausta tilastoluokitukseen ei ole; ala näyttäisi kuitenkin sisältyvän NACE:n pääluokkaan A.
(14) Asetus nro 1203, annettu 23 päivänä joulukuuta 1992, ”Forskrift om avgiftsmessig avgrensning og praktisering av fritak og lettelser i avgift på elektrisk kraft for industrien m.v.”.
(15) Vrt. asetus nro 1203, annettu 23 päivänä joulukuuta 1992, ”Forskrift om avgiftsmessig avgrensning og praktisering av fritak og lettelser i avgift på elektrisk kraft for industrien m.v.”, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2000 annetulla asetuksella nro 1344.
(16) Asetus nro 1451, annettu 11 päivänä joulukuuta 2001, ”Forskrift om særavgifter”.
(17) Norjaan sovellettava muuntokurssi oli 3 päivästä tammikuuta 2002 lähtien 8,0105 NOK = 1 € ja 3 päivästä tammikuuta 2003 lähtien 7,2360 NOK = 1 € (http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/dbaFile791.html).
(18) Light Expanded Clay Aggregate.
(19) Liittyy ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (ns. IPPC-direktiivi) täytäntöönpanoon (EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/87/EY, EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 27/97 (EYVL L 242, 4.9.1997, s. 76, ja ETA-täydennysosa N:o 37, 4.9.1997, s. 100). Säädös on pantava täytäntöön direktiivin vaatimusten mukaisesti 30 päivään lokakuuta 2007 mennessä.
(20) Aiesopimuksen mukaan PIL vakuutti sopimuksen lisäyksessä lueteltujen yritysten puolesta (sopimuksen kattamat alat ovat: öljynjalostus, kemikaalit ja keraamiset materiaalit, sementti, ferroseokset ja alumiini), että ne kehittäisivät teknologiaa ja rakentaisivat puhdistuslaitoksia, jolloin Norjan SO2-päästöt vähenisivät vähintään 5 000 tonnilla vuodessa. Lisäksi PIL tekisi konkreettisia ehdotuksia tämän päästövähennyksen toteuttamisesta ja siitä, miten voitaisiin saavuttaa 7 000 tonnin kokonaisvähennys. PIL perusti niin sanotun prosessiteollisuuden ympäristörahaston (”rahaston”), jonka tarkoituksena on auttaa vähentämään yritysten SO2-päästöjä. Osallistuvat yritykset ja rahasto tekivät 18 päivänä joulukuuta 2001 täytäntöönpanosopimuksen, jonka mukaan yksittäiset yritykset sitoutuvat maksamaan toistuvasti rahastoon maksuja, jotka lasketaan yksittäisten yritysten SO2-päästöjen ja rahaston vahvistamien taksojen perusteella. Kaikki rahaston tukeen oikeutetut aloitteet olisi saatettava päätökseen ennen vuoden 2009 loppua. Täytäntöönpanosopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.
(21) Aiheesta alueelliset verovapautukset valtiontukena ks. asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, Report of the EFTA Court 1999, s. 74.
(22) Komission päätös, tehty 3 päivänä huhtikuuta 2002. Päätöksessä on kyse kaksoiskäyttöä koskevasta vapautuksesta Yhdistyneen kuningaskunnan ilmastonmuutosmaksujärjestelmässä (valtiontukipäätös nro C 18/2001 ja C 19/2001). EYVL L 229, 27.8.2002, s. 15.
(23) KOM(1997) 30 lopullinen, EYVL C 139, 6.5.1997, s. 14.
(24) Tällä välin annettiin 27 päivänä lokakuuta 2003 neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (”energiaverodirektiivi”) (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51), ei sisällytetty ETA-sopimukseen.
(25) Tämä koski Norjan viranomaisten mukaan piimetallin ja piiraudan tuotantoa.
(26) Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19).
(27) Lämmitysöljyä koskeva perusvero otettiin käyttöön vuonna 2000, ja sen tarkoituksena oli hillitä siirtymistä sähkön käytöstä öljyn käyttöön lämmitystarkoituksissa. Vero kannettiin samalta veropohjalta kuin kivennäisöljyjä koskeva CO2-vero. Paperi- ja selluteollisuus on ollut kokonaan vapautettu lämmitysöljyä koskevasta perusverosta veron käyttöönotosta lähtien.
(28) Asia C-143/99, Adria Wien Pipeline, tuomio 8.11.2001 (Kok. 2001, s. I-8365, 49 kohta).
(29) Ks. alaviite 19.
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), ei sisällytetty ETA-sopimukseen.
(31) Direktiivi hyväksyttiin myöhemmin neuvoston direktiivinä 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).
(32) Viite: St.prp.nr. 1 (2002—2003).
(33) Ks. alaviite 31.
(34) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan sopimus (EYVL L 348, 27.12.1974, s. 17). Tämä kahdenvälinen vapaakauppasopimus pysyy voimassa EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä. Sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirrettiin EHTY:ltä Euroopan yhteisölle EY:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin 19 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyessä heinäkuussa 2002 EHTY:n terässektorille annettavan valtiontuen käsittely yhteisössä sisällytettiin EY:n perustamissopimuksen yleisiin oikeudellisiin puitteisiin.
(35) Terässektorin osalta ks. ETA-sopimuksen pöytäkirja 26 yhdessä ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 14 olevan 5 artiklan kanssa. Muiden tuotteiden osalta ks. ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 14 oleva 1 artikla ja 2 artiklan 1 kohta sekä kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen 1 artikla ja sen liite, jossa luetellaan 1 artiklassa tarkoitetut tuotteet.
(36) Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.1 kohta, jossa käsitellään valtiontukisääntöjen soveltamista yritysten välittömään verotukseen.
(37) Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta ja asia 173/73, Italia v. komissio, tuomio 2.7.1974 (Kok. 1974, s. 709, 15 kohta).
(38) Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta.
(39) Ks. julkisasiamies Darmonin ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-72/91 ja C-73/91, Firma Sloman Neptun Schiffahrts, tuomio 17.3.1993 (Kok. 1993, s. I-887, 50 kohta).
(40) Em. asia 173/73, 15 kohta.
(41) Em. asia C-143/99, 55 kohta. Ks. myös asia C-75/97, Belgia v. komissio, tuomio 17.6.1999 (Kok. 1999, s. I-3671, 31 kohta), jossa tuomioistuin katsoi, että ”lisäalennuksen soveltamisalan rajaaminen tietyille aloille tekee toimenpiteestä valikoivan, joten toimenpide täyttää erityisyyttä koskevan edellytyksen.”
(42) Em. asia C-143/99, 48 kohta, ja em. asia C-75/97, 32 kohta.
(43) Ks. valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa, ympäristöveron uudistuksen jatkaminen 31.3.2002 jälkeen; valtiontukipäätös nro C 42/03 (ex NN 3/B/2001 ja NN 4/B/2001) — Ruotsi, energiavero-ohjelma; valtiontukipäätös nro NN 75/2002 — Suomi, eriytetyt sähkön energiaverokannat.
(44) Em. asia C-143/99, 49 kohta.
(45) Valtiontukipäätös nro C 33/2003 (ex NN 34/2003) — Itävalta, hyvitys maakaasun ja sähkön energiaveroista vuonna 2002 ja 2003; valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa, ympäristöveron uudistuksen jatkaminen 31.3.2002 jälkeen; valtiontukipäätös nro NN 3/A/2001 ja NN 4/A/2001) — Ruotsi, hiilidioksidiverojärjestelmän pidentäminen; valtiontukipäätös nro C 18/2001 (N 123/2000) — Yhdistynyt kuningaskunta, ilmastonmuutosmaksu.
(46) Sähköveroa sovellettiin esim. täysimääräisesti rakennusteollisuuteen (”Bygge- og anleggsvirksomhet”), joka kuuluu tilastoluokkaan F, joka vastaa NACE:n pääluokkaa F.
(47) Norjan sähkövero olisi voinut johtaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi 75:ttä prosenttia toimistotilasta käytettiin hallintotarkoituksiin, jonka tuloksena koko rakennuksen kaikki sähkönkulutus olisi vapautettu sähköverosta.
(48) Valtiontukipäätös nro N 416/1999 — Tanska, sähköuudistus. Ks. komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, 16 kohta (EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3), ja vastaava valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta (EYVL L 137, 8.6.2000, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 8.6.2000, s. 12).
(49) Ks. erityisesti Tanskan lain ”Lov om afgift af electricitet” 11 §, saatavilla osoitteessa http://147.29.40.90/DELFIN/HTML/A1998/0068929.htm.
(50) Ks. alaviite 22.
(51) Valtiontukipäätös nro NN 3A/2001 ja NN 4A/2001 — Ruotsi, hiilidioksidiverojärjestelmän pidentäminen. Ks. päätöksen 3.5 ja 4.3 kohta.
(52) Direktiivin 2 artiklan 4 kohdan b alakohta.
(53) Direktiivin johdanto-osan 22 kappale.
(54) Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 15 luku, johdanto, 5 kappale.
(55) Energiaverotusta koskevan direktiivin mukaan ympäristöverojärjestelmän luonteen ja johdonmukaisuuden vuoksi mineralogiset prosessit on jätettävä yhteisön kehyksen soveltamisalan ulkopuolelle (2 artiklan 4 kohdan b alakohta ja johdanto-osan 22 kappale). Ei kuitenkaan voi olla järjestelmän luonteen ja johdonmukaisuuden mukaista jättää osa muttei kaikkia mineralogisia prosesseja energiaveron soveltamisalan ulkopuolelle, kuten Norjan verojärjestelmässä.
(56) Tätä vastoin vrt. asia C-53/00, Ferring SA v. Agence centrale des organismes de sécurité sociale (ACOSS), tuomio 22.11.2001 (Kok. 2001, s. I-9067), jossa tuomioistuin katsoi, että vero, joka kannettiin lääkkeiden suoramyynnistä apteekeille mutta ei tukkukauppias-jakelijoille, merkitsi tukkukauppias-jakelijoille myönnettyä valikoivaa verovapautusta. Asianomaisessa tapauksessa kaksi jakelijaryhmää olivat keskenään välittömässä kilpailutilanteessa, kyseisellä verolla oli välittömiä vaikutuksia niiden väliseen kilpailuasemaan, ja Ranskan viranomaisten erityisenä tavoitteena oli ollut saada aikaan tällaiset vaikutukset.
(57) Vrt. julkisasiamies Tizzanon ratkaisuehdotus em. asiassa C-53/00, Ferring, 38 kohta.
(58) Ks. alaviite 22 ja 51.
(59) Eli 0,5 euroa/MWh, ks. 10 artikla yhdessä (em.) neuvoston direktiivin 2003/96/EY liitteessä I olevan taulukon C kanssa.
(60) Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 25 luku.
(61) http://odin.dep.no/archive/mdvedlegg/01/17/T1386032.pdf.
(62) EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19.
(63) Em. neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta.
(64) Ks. tässä yhteydessä: asia C-242/00 Saksa v. komissio, tuomio 18.6.2002 (Kok. 2002, s. I-5603, 28 kohta.
(65) Em. asia C-242/00 Saksa v. komissio, 28 kohta. Aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisen sitovasta vaikutuksesta on nyt nimenomaisesti määrätty valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 19 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä.
(66) Ks. tässä yhteydessä asia C-313/90, CIRFS, tuomio 24.3.1993 (Kok. 1993, s. I-1125, 36 kohta).
(67) Vrt. esim. valtiontukipäätös nro C 42/2003 — Ruotsi; valtiontukipäätös nro E 10/2000 — Saksa; ja valtiontukipäätös nro C 37/2000 — Portugali.
(68) Em. asia 313/90, CIRFS, 35 kohta.
(69) Vrt. suullista käsittelyä varten laadittu kertomus, 14 kohta (Kok. 1993, s. 1151).
(70) Edellä mainitussa Ruotsin ympäristöveroihin liittyvässä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi samalla tavoin, että Ruotsin aiheellisille toimenpiteille antama hyväksyntä on itsessään muuttanut voimassa olevan tuen uudeksi tueksi siltä osin kuin tukijärjestelmät eivät ole uusien suuntaviivojen mukaisia. Kuten nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, komissio ei ollut suorittanut ennen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä mitään yksittäisiä arviointeja Ruotsin eri järjestelmistä, vrt. valtiontukipäätös nro C 42/2003.
(71) Em. asia C-242/00, 28 kohta.
(72) Asia C-36/00, Espanja v. komissio, tuomio 21.3.2002 (Kok. 2002, s. I-3243, 24, 25 ja 32 kohta).
(73) Ks. valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artikla ja ennen pöytäkirjan 3 muutoksen voimaantuloa 28.8.2003 edeltävältä ajalta valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 6 luvun 6.2.3 kohta.
(74) Vrt. asia C-169/95, Espanja v. komissio, tuomio 14.1.1997 (Kok. 1997, s. I-135, 51 kohta; asia C-24/95, Alcan Deutschland, tuomio 20.3.1997 (Kok. 1997, s. I-1591, 25 kohta; ja asia T-55/99, Confederación Española de Transporte de Mercancías (CETM), tuomio 29.9.2000 (Kok. 2000, s. II-3207, 121—131 kohta.
(75) Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (entisen) 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.
(76) Ks. alaviite 6.
(77) Itse asiassa vaikuttaa todennäköiseltä, että useimmat tuensaajat saivat tiedon Norjan aiheellisille toimenpiteille antamasta hyväksynnästä sekä tukijärjestelmien soveltuvuutta koskevista epäilyksistä joko toukokuussa 2002, kun yleisölle tiedotettiin asiasta Norjan hallituksen tarkistetussa talousarviossa vuodeksi 2002, lokakuussa 2002, kun hallitus julkaisi Internetissä huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevaan valvontaviranomaisen päätökseen ja lisäksi tiedotti yleisölle menettelyn aloittamista koskevan päätöksen pääasiallisesta sisällöstä valtion talousarviossa vuodeksi 2003, tai viimeistään joulukuussa 2002, kun hallitus julkaisi raportin uusien ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen vaikutuksista sähköveroon.
(78) Tämä on johdonmukaista komission käytännön kanssa (vrt. valtiontukipäätös nro C 33/2003 — Itävalta), vaikka komissio olikin katsonut ennen energiaverodirektiivin antamista, että yleistä verokantaa 20—25 prosenttia alhaisempi verokanta oli merkittävä osa kansallisesta verosta (valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa; valtiontukipäätös nro NN 3A/2001 ja NN 4A/2001 — Ruotsi.