E2000C0032

EFTAn valvontaviranomaisen päätös

N:o 32/00/KOL,

tehty 16 päivänä helmikuuta 2000,

kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen välistä yhteistyötä valtiontukien alalla koskevien uusien suuntaviivojen käyttöönottamisesta sekä valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen 23. tarkistuksesta

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen(1) ja erityisesti sen 61-63 artiklan,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen(2) ja erityisesti sen pöytäkirjassa 3 olevan 24 ja 1 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

EFTAn valvontaviranomainen varmistaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 24 artiklan nojalla valtiontukea koskevan lainsäädännön soveltamisen,

valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla EFTAn valvontaviranomainen antaa ilmoituksia ja suuntaviivoja asioista, joita ETA-sopimus koskee, jos kyseisessä sopimuksessa taikka valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti näin määrätään tai jos EFTAn valvontaviranomainen pitää sitä tarpeellisena,

EFTAn valvontaviranomainen palauttaa mieleen valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt(3), jotka se on hyväksynyt 19 päivänä tammikuuta 1994(4),

Euroopan komissio on laatinut tiedonannon valtiontukia koskevasta komission ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyöstä(5),

ETA:n valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen on taattava koko Euroopan talousalueella,

ETA-sopimuksen liitteen XV lopussa olevaan lukuun "Yleistä" kuuluvan II kohdan mukaan EFTAn valvontaviranomaisen on tasapuolisten kilpailuedellytysten säilyttämiseksi Euroopan yhteisöjen komissiota kuultuaan hyväksyttävä oikeudellisia asiakirjoja, jotka vastaavat komission antamia säädöksiä,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut Euroopan yhteisöjen komissiota,

EFTAn valvontaviranomainen on kuullut EFTAn jäsenvaltioita näiden uusien suuntaviivojen käyttöönottamisesta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1. Tarkistetaan valtiontuen suuntaviivoja lisäämällä niihin uusi 9A luku kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyöstä valtiontukien alalla, sellaisena kuin se on tämän päätöksen liitteessä I.

2. Päätös annetaan tiedoksi EFTAn jäsenvaltioille lähettämällä niille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I.

3. Päätös annetaan tiedoksi Euroopan yhteisöjen komissiolle ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 27 olevan d kohdan mukaisesti lähettämällä sille jäljennös tästä päätöksestä ja sen liitteestä I.

4. Tämä päätös ja sen liite I julkaistaan Europaan yhteisöjen virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

5. Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2000.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Knut Almestad

Puheenjohtaja

(1) Jäljempänä "ETA-sopimus".

(2) Jäljempänä "valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehty sopimus".

(3) Jäljempänä "valtiontuen suuntaviivat".

(4) Julkaistu alun perin EYVL:ssä L 231, 3.9.1994 ja sen ETA-täydennysosassa N:o 32 samana päivänä, muutettu viimeksi (22. muutos) 16 päivänä joulukuuta 1999 tehdyllä päätöksellä N:o 329/99 KOL (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(5) EYVL C 312, 23.11.1995, s. 8.

LIITE I

"9A. KANSALLISTEN TUOMIOISTUINTEN JA EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖ VALTIONTUKIEN ALALLA

(1) Tämän luvun tarkoituksena on antaa ohjeita kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyöstä valtiontukien alalla. Se ei millään tavoin rajoita EFTA-valtioille, yksilöille tai yrityksille ETA-lainsäädännöllä annettuja oikeuksia. Se ei myöskään vaikuta ETA- tai EY-lainsäädännön tulkintoihin, joita antavat EFTAn tuomioistuin, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin. Luvun tarkoituksena ei liioin ole vaikuttaa kansallisten tuomioistuinten työskentelyyn.

(2) Euroopan komissio (jäljempänä 'komissio') on hyväksynyt 23 päivänä marraskuuta 1995 tiedonannon valtiontukia koskevasta komission ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyöstä(1). Tähän ei-sitovaan asiakirjaan on koottu ne periaatteet ja säännöt, joita komissio soveltaa valtiontukien alalla. Siinä myös selitetään, millä tavoin komissio aikoo toimia yhteistyössä kansallisten tuomioistuinten kanssa. EFTAn valvontaviranomainen pitää tätä komission tiedonantoa ETA:n kannalta merkityksellisenä. EFTAn valvontaviranomainen muuttaa ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamista ja tulkintaa koskevia nykyisiä suuntaviivoja lisäämällä niihin edellä mainitun luvun(2). Näin halutaan varmistaa, että valtiontukiasioiden käsittelyedellytykset ja ETA:n valtiontukisääntöjen tulkinta säilyvät yhdenmukaisina kaikkialla Euroopan talousalueella. Valtiontukisääntöjen kodifiointi yhteisössä etenee, ja tämä vaikuttaa myös EFTA-valtioiden lainsäädäntöön, minkä vuoksi EFTAn valvontaviranomaisen ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyön tarve tällä alalla lisääntyy.

9A.1 Johdanto

(1) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan viimeistä virkettä, joka on yhtenevä valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen kanssa, on sovellettava sellaisenaan EY:n jäsenvaltioissa(3). Virkkeeseen sisältyy ns. vallitsevan tilanteen säilyttävä määräys. Se kuuluu seuraavasti: 'Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös'. Tämän määräyksen asianmukainen täytäntöönpano on valtiontukien tehokkaan valvonnan kannalta keskeistä. Kansallisten tuomioistuinten on sovellettava tätä määräystä, samoin kuin yhteisön asetuksia (jotka ovat yhteisön oikeuslähteiden mukaan luonteeltaan ja päämääriltään sellaisenaan sovellettavia) ilman välittäviä säädöksiä, joilla yhteisön lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Yhteisön jäsenvaltioiden tuomioistuimilla on siten toimivalta valvoa, että EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan viimeinen virke pannaan täytäntöön sellaisenaan.

(2) EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että tilanne on ETA-lainsäädännön osalta erilainen EFTA-valtioiden suhteen. Kyseisissä valtioissa sovelletaan ETA-lainsäädäntöä kunkin valtion perustuslain mukaisesti. Pöytäkirjan 35 mukaan EFTA-valtiot sitoutuvat kuitenkin antamaan tarvittaessa lainsäädäntöä, jonka mukaan täytäntöön pannut ETA-säännöt ovat ensisijaisia tilanteissa, joissa ne ja muut laissa olevat säännökset ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään. EFTAn tuomioistuimen mukaan kuuluu erottamattomasti tällaisen säännöksen luonteeseen, että tilanteissa, joissa täytäntöön pannut ETA-säännöt ja kansallinen lainsäädäntö ovat keskenään ristiriidassa, yksilöillä ja yrityksillä on oltava oikeus vedota ETA-lainsäädäntöön ja vaatia sen mukaisten oikeuksiensa toteuttamista myös kansallisella tasolla(4) sillä perusteella, että se on tai siitä on tehty osa asianomaista kansallista oikeusjärjestystä, edellyttäen että ETA-säännökset ovat ehdottomia ja riittävän täsmällisiä(5).

(3) Vallitsevan tilanteen säilyttävän määräyksen asianmukainen soveltaminen ETA-maissa saattaa edellyttää tehokasta yhteistyötä EFTAn valvontaviranomaisen ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Tässä luvussa selitetään, miten EFTAn valvontaviranomainen aikoo luomalla tiiviimmät yhteistyösuhteet avustaa kansallisia tuomioistuimia soveltamaan ja tulkitsemaan ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklaa yksittäisissä tapauksissa. EFTAn valvontaviranomainen ei välttämättä voi aina turvata kolmansien osapuolten etuja valtiontukiasioissa, kun taas kansallisilla tuomioistuimilla on paremmat edellytykset varmistaa, että vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevan määräyksen laiminlyönteihin puututaan ja tilanne korjataan.

9A.2 Toimivalta

(1) EFTAn valvontaviranomainen on velvollinen saattamaan voimaan valtiontukia koskevat ETA-sopimuksen määräykset sekä varmistamaan, että EFTA-valtiot soveltavat kyseisiä määräyksiä. Kansalliset tuomioistuimet puolestaan ovat velvollisia suojelemaan oikeuksia ja valvomaan velvollisuuksien täyttämistä, tavallisesti yksityisten tahojen toimeksiannosta. EFTAn valvontaviranomaisen on tutkittava kaikki valtiontuet, jotka kuuluvat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, voidakseen arvioida niiden soveltuvuuden ETA-sopimuksen toimintaan. Kansalliset tuomioistuimet voivat varmistaa sovellettavan kansallisen prosessioikeuden mukaisesti, että EFTA-valtiot noudattavat niille asetettuja menettelyihin liittyviä velvoitteita.

(2) Vallitsevan tilanteen säilyttävän määräyksen mukaan EFTA-valtiot eivät saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä on tehty lopullinen päätös. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuen toteuttaminen on kielletty, kunnes EFTAn valvontaviranomainen on tehnyt päätöksensä, myös silloin kun virallista tutkimusmenettelyä ei ole aloitettu.

(3) Määräyksen sisältämä toteuttamiskielto koskee kaikkea ilmoittamatonta tukea(6). Jos tuesta on ilmoitettu, kielto on voimassa alustavan tutkimuksen ajan, ja jos EFTAn valvontaviranomainen käynnistää virallisen tutkimusmenettelyn, aina lopullisen päätöksen tekemiseen asti.

(4) Tuomioistuimen on tietenkin ensin ratkaistava, ovatko 'ehdotetut toimenpiteet' ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ennen kuin se tekee päätöksen vallitsevan tilanteen säilyttävän määräyksen nojalla. Valtiontuen käsitettä on tulkittava laajasti, niin että se kattaa paitsi suoran rahoitustuen myös verohelpotukset ja julkisista varoista rahoitetut investoinnit olosuhteissa, joissa yksityinen sijoittaja ei olisi vastaavaa tukea myöntänyt. Tuen on oltava 'valtion' myöntämä, mikä kattaa kaikki viranomaistasot, ilmentymät ja edustajat. Tuen on suosittava tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa: näin voidaan erottaa toisistaan valtiontuki, johon sovelletaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa, ja yleiset toimenpiteet, joihin sitä ei sovelleta. Valtiontukena ei pidetä esimerkiksi toimenpiteitä, joilla ei ole tiettyjä yrityksiä tai tiettyä tuotannonalaa suosivia tavoitteita tai vaikutuksia tai joita sovelletaan yksityisiin henkilöihin objektiivisin perustein, ottamatta huomioon tuensaajan asemapaikkaa, alaa tai yritystä, jossa hän työskentelee.

(5) Vain EFTAn valvontaviranomainen voi tehdä päätöksen siitä, että valtiontuki 'soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan' eli hyväksyä kyseisen tuen.

(6) Soveltaessaan vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevaa määräystä kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää ETA-sopimuksen 61 artiklan tulkintaa koskevia neuvoa-antavia lausuntoja, joita EFTAn tuomioistuin antaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla. Ne voivat saada apua myös EFTAn valvontaviranomaiselta pyytämällä siltä 'oikeudellisia tai taloudellisia tietoja'(7).

(7) Kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on suojella yksilöille kuuluvia oikeuksia, jotka perustuvat vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevan määräyksen sisältämään kieltoon, joka on asianmukaisesti pantu täytäntöön EFTA-valtioiden kansallisessa oikeusjärjestyksessä(8). Koska valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan viimeinen virke, joka EFTAn valvontaviranomaisen mukaan täyttää ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 35 implisiittisesti sisältyvät ehdottomuutta ja riittävää täsmällisyyttä koskevat edellytykset, on sisällytetty EFTA-valtioiden kansalliseen oikeusjärjestykseen, kansallisilla tuomioistuimilla on riittävä toimivalta varmistaa, että vallitsevan tilanteen säilyttävää määräystä noudatetaan. Tuomioistuimen tulisi käyttää kaikkia asianmukaisia menetelmiä ja soveltaa kaikkia asiaankuuluvia kansallisen oikeuden säännöksiä pannakseen täytäntöön valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen. Kansallisen tuomioistuimen on tuomiovaltansa rajoissa suojeltava laissa yksilöille annettuja oikeuksia. Tuomari voi, jos se on asianmukaista ja sovellettavien kansallisen oikeuden säännösten sekä EFTAn tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista, erityisesti määrätä väliaikaisia toimenpiteitä esimerkiksi määräämällä laittomasti maksetut varat jäädytettäviksi tai palautettaviksi ja määräämällä vahinkoa kärsineille osapuolille vahingonkorvausta, jos tämä on kansallisen oikeuden mukaan mahdollista.

(8) EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että kansallista valtiontukilainsäädäntöä voidaan soveltaa samanaikaisesti ETA:n valtiontukisääntöjen kanssa, kunhan tämä ei vähennä ETA:n valtiontukisääntöjen ja niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Mahdolliset ristiriidat, joita syntyy kansallisen valtiontukilainsäädännön ja täytäntöön pantujen ETA:n valtiontukisääntöjen samanaikaisesta soveltamisesta, ratkaistaan ETA-sopimuksen mukaan siten, että täytäntöön pannut ETA-säännöt ovat ensisijaisia. Tämän periaatteen tarkoituksena on estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden soveltaminen, jotka saattaisivat vaarantaa ETA-säännösten täysimääräisen soveltamisen.

9A.3 EFTAn valvontaviranomaisen rajoitettu toimivalta

(1) Täytäntöön pantujen ETA:n valtiontukisääntöjen soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa tuo yksilöille ja yrityksille huomattavia etuja. EFTAn valvontaviranomainen ei voi myöntää korvausta vahingosta, joka johtuu sellaisen kansallisen lain rikkomisesta, jolla on pantu täytäntöön valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan viimeinen virke. Tällaisia vaatimuksia voivat käsitellä ainoastaan kansalliset tuomioistuimet. Kansalliset tuomioistuimet voivat yleensä hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä ja määrätä rikkomisen lopetettavaksi nopeasti. Lisäksi tuomioistuimet voivat määrätä oikeudenkäyntikulut hävinneen osapuolen maksettaviksi. Tämä ei ole missään tapauksessa mahdollista EFTAn valvontaviranomaisen toteuttaman hallinnollisen menettelyn yhteydessä.

9A.4 Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltaminen

(1) EFTA-valtioiden on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle suunnitelmista, jotka koskevat tuen myöntämistä tai jo hyväksytyn tuen muuttamista. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tukea, joka voidaan hyväksyä ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan nojalla, koska EFTAn valvontaviranomaisen on tarkistettava, että vaaditut edellytykset täyttyvät. Ainoa poikkeus koskee tukea, joka voidaan hyväksyä vähämerkityksistä tukea koskevan säännön perusteella siksi, että se ei vaikuta merkittävästi ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan eikä siten kuulu 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan(9).

(2) EFTAn valvontaviranomaiselle ilmoitetaan yleisistä tukijärjestelmistä tai -suunnitelmista sekä suunnitelmista myöntää tukea yksittäisille yrityksille. Sen jälkeen kun EFTAn valvontaviranomainen on hyväksynyt tukijärjestelmän, sille ei yleensä enää tarvitse ilmoittaa järjestelmän mukaan myönnetyistä yksittäisistä tuista. Eräiden tukisääntöjen tai tiettyä teollisuudenalaa koskevien puitesääntöjen tai tietyntyyppisten tukien osalta vaaditaan kuitenkin ilmoitus kaikista yksittäisistä tuista tai tietyn määrän ylittävistä tuista. Erillinen ilmoitus voidaan vaatia myös silloin kun EFTAn valvontaviranomainen on sisällyttänyt tätä koskevan vaatimuksen tietyn tukijärjestelmän hyväksymistä koskevaan päätökseen. EFTA-valtioiden on ilmoitettava tuesta, jota ne haluavat myöntää hyväksyttyjen tukijärjestelmien ulkopuolella. Ilmoitusvelvollisuus koskee suunniteltuja toimenpiteitä, myös suunnitelmia siirtää julkisia varoja julkisen tai yksityisen sektorin yrityksille, mihin saattaa sisältyä 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

(3) Kun kansalliset tuomioistuimet tarkastelevat toimenpidettä, joka liittyy valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen täytäntöönpanoa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön, niiden on ensimmäiseksi ratkaistava, onko kyseinen toimenpide 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua uutta tai olemassa olevaa valtiontukea. Toiseksi niiden on selvitettävä, onko toimenpiteestä ilmoitettu erikseen tai jonkin tukijärjestelmän yhteydessä, ja jos ilmoitusvelvollisuus on täytetty, onko EFTAn valvontaviranomaisella jo ollut riittävästi aikaa tehdä asiasta päätös.

(4) Tukijärjestelmien yhteydessä 'riittävänä aikana' pidetään kahta kuukautta, minkä jälkeen asianomainen EFTA-valtio voi toteuttaa suunnittelemansa toimenpiteen sen jälkeen kun se on ensin ilmoittanut siitä EFTAn valvontaviranomaiselle. EFTAn valvontaviranomainen voi lyhentää tätä määräaikaa 30 työpäivään yksittäisissä tapauksissa ja 20 työpäivään 'nopeutetun' menettelyn sekä pk-yrityksille tarkoitettujen uusien tukijärjestelmien yhteydessä. Määräaika alkaa siitä, kun EFTAn valvontaviranomainen on todennut, että EFTA-valtion ilmoittamat tiedot ovat riittävän täydelliset, jotta viranomainen voi tehdä niiden perusteella päätöksen.

(5) Jos EFTAn valvontaviranomainen päättää aloittaa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, tukitoimenpiteen toteuttaminen on kielletty kunnes EFTAn valvontaviranomainen on tehnyt asiassa myönteisen päätöksen. Jos tuesta ei ole ilmoitettu, EFTAn valvontaviranomaisen päätöksentekoprosessille ei ole asetettu määräaikaa, mutta EFTAn valvontaviranomainen pyrkii tekemään päätöksen mahdollisimman pian. Tukea ei saa myöntää ennen kuin EFTAn valvontaviranomainen on tehnyt asiassa lopullisen päätöksen.

(6) Jos EFTAn valvontaviranomainen ei ole tehnyt päätöstä tietystä tukitoimenpiteestä, kansallinen tuomioistuin voi käyttää ETA-lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevan kansallisen lainsäädännön tulkitsemisessa apuna EFTAn tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen asteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä EFTAn valvontaviranomaisen ja komission tekemiä päätöksiä. EFTAn valvontaviranomainen on julkaissut valtiontukea koskevat suuntaviivat(10), joista saattaa olla hyötyä tässä suhteessa.

(7) Kansallisten tuomioistuinten pitäisi näin ollen pystyä ratkaisemaan, onko jokin toimenpide sääntöjenvastainen siksi, että kyseinen EFTA-valtio ei ole noudattanut ilmoitusvelvollisuutta. Jos kansallinen tuomioistuin ei pääse asiassa varmuuteen, se voi pyytää EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla(11).

(8) Kun kansallinen tuomioistuin antaa tuomion, jonka mukaan vallitsevan tilanteen säilyttävää määräystä ei ole noudatettu, sen on määrättävä, että kyseinen toimenpide rikkoo ETA-sopimuksen kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet yksilöiden ja yritysten oikeuksien turvaamiseksi.

9A.5 EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen vaikutukset

(1) Kansallisen tuomioistuimen on noudatettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä, joka on osoitettu tietylle EFTA-valtiolle valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 2 kohdan nojalla, kun kyseisen tuen edunsaaja haluaa asettaa kyseenalaiseksi päätöksen, jonka asianomainen EFTA-valtio on antanut sille tiedoksi kirjallisesti, ja kun edunsaaja ei ole nostanut kannetta päätöksen kumoamiseksi valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 36 artiklassa asetetussa määräajassa.

9A.6 Kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen välinen yhteistyö

(1) EFTAn valvontaviranomainen toteaa, että edellä esitetyt periaatteet, joiden mukaan kansallisten tuomioistuinten on sovellettava ja tulkittava valtiontukisääntöjä, ovat monimutkaiset ja joiltakin osin mahdollisesti puutteelliset, niin että kansalliset tuomioistuimet eivät pysty hoitamaan lainkäyttötehtäväänsä niiden perusteella asianmukaisesti. Siksi kansalliset tuomioistuimet voivatkin pyytää EFTAn valvontaviranomaiselta apua.

(2) ETA-sopimuksen 3 artikla, joka on laadittu EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan (ent. 5 artiklan) mallin mukaan, velvoittaa sopimuspuolet toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet ETA-sopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi ja helpottamaan tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä(12).

(3) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että komissiolla on EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan nojalla velvollisuus tehdä lojaalia yhteistyötä yhteisön jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten kanssa, joiden velvollisuutena on varmistaa, että yhteisön oikeutta sovelletaan ja noudatetaan kansallisen oikeusjärjestyksen puitteissa(13). EFTAn valvontaviranomainen katsoo olevansa vastaavalla tavalla velvollinen tekemään lojaalia yhteistyötä EFTA-valtioiden kansallisten tuomioistuinten kanssa ETA-sopimuksen 3 artiklan ja valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 2 artiklan nojalla. Se myös katsoo, että tällainen yhteistyö voi merkittävällä tavalla tehostaa ja yhdenmukaistaa ETA:n valtiontukisääntöjen soveltamista. Lisäksi kansallisten tuomioistuinten on osallistuttava kilpailulainsäädännön soveltamiseen valtiontukien alalla, jotta voidaan varmistaa vallitsevan tilanteen säilyttävän määräyksen täytäntöönpano. Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehty sopimus velvoittaa EFTAn valvontaviranomaisen noudattamaan pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä ennen kuin se voi määrätä ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattoman tuen perittäväksi takaisin. Ilmoitussääntöjen soveltaminen on valtiontukien alalla olennainen edellytys, jotta yksilöt ja yritykset voivat tarvittaessa ryhtyä oikeustoimiin.

(4) Näin ollen EFTAn valvontaviranomainen pyrkii tiivistämään yhteistyötä kansallisten tuomioistuinten kanssa seuraavalla tavalla.

(5) EFTAn valvontaviranomainen on sitoutunut avoimuuteen toiminnassaan. Näin ollen se antaa eri osapuolille niiden tarvitsemaa tietoa valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Tätä varten se julkaisee edelleen mahdollisimman paljon tietoa valtiontukiasioista ja -politiikasta. Yksittäisten tapausten tutkimisessa kansallisille tuomioistuimille voivat olla hyödyksi EFTAn tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuesta julkaisemat yleiset asiakirjat, EFTAn valvontaviranomaisen tai komission tekemät päätökset, komission kilpailupolitiikkaa koskevat vuosikertomukset sekä kuukausittain julkaistava Euroopan unionin tiedote.

(6) Jos nämä yleisluontoiset asiakirjat eivät riitä, kansalliset tuomioistuimet voivat kansallisen prosessioikeuden asettamissa rajoissa pyytää EFTAn valvontaviranomaiselta tietoja sen selvittämiseksi, onko jonkin asian käsittely parhaillaan kesken EFTAn valvontaviranomaisessa tai onko EFTAn valvontaviranomainen aloittanut virallisen tutkimusmenettelyn tai tehnyt asiassa jonkin muun päätöksen.

(7) Kansalliset tuomioistuimet voivat kuulla EFTAn valvontaviranomaista myös silloin kun ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan tai valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan 3 kohdan tulkinta tuottaa erityisiä vaikeuksia. ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan osalta tulkintavaikeudet voivat koskea esimerkiksi toimenpiteen määrittelyä valtiontueksi, sen aiheuttamaa mahdollista kilpailun vääristymistä ja vaikutuksia sopimuspuolten väliseen kauppaan. Tuomioistuimet voivat pyytää EFTAn valvontaviranomaista selvittämään, miten se yleensä ratkaisee tällaiset ongelmat. Ne voivat saada EFTAn valvontaviranomaiselta tietoa tosiseikoista, tilastoista, markkinatutkimuksista ja taloudellisista analyyseista. Mahdollisuuksien mukaan EFTAn valvontaviranomainen joko hankkii pyydetyt tiedot tai ilmoittaa lähteen, josta ne ovat saatavissa.

(8) Vastauksessaan EFTAn valvontaviranomainen ei käsittele asianomaisen tapauksen sisältöä tai toimenpiteen soveltuvuutta ETA-sopimuksen toimintaan. EFTAn valvontaviranomaisen vastaus ei sido tietopyynnön esittänyttä tuomioistuinta. EFTAn valvontaviranomainen täsmentää, että sen näkemys ei ole lopullinen ja että tuomioistuimella on edelleen oikeus pyytää EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa.

(9) Moitteettoman lainkäytön kannalta on eduksi, että EFTAn valvontaviranomainen vastaa oikeudellisia ja tosiseikkoja koskeviin tietopyyntöihin mahdollisimman nopeasti. EFTAn valvontaviranomainen voi kuitenkin vastata tällaisiin pyyntöihin vain jos tietyt edellytykset täyttyvät. Pyydettyjen tietojen on oltava EFTAn valvontaviranomaisen hallussa, ja se voi luovuttaa vain tietoja, jotka eivät kuulu salassapitovelvollisuuden piiriin.

(10) Valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 14 artiklassa kielletään EFTAn valvontaviranomaista ilmaisemasta salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Lisäksi lojaalin yhteistyön velvoite koskee vain tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen välisiä suhteita; sitä ei sovelleta näissä tuomioistuimissa käsiteltävänä olevien riita-asioiden osapuolten asemaan. EFTAn valvontaviranomainen on velvollinen noudattamaan oikeudellista puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Näin ollen se vastaa tiedonsaantipyyntöihin vain jos tietoja pyytää kansallinen tuomioistuin joko suoraan tai sellaisten osapuolten välityksellä, jotka asianomainen tuomioistuin on määrännyt pyytämään kyseisiä tietoja.

9A.7 Loppuhuomautukset

(1) Tämä luku on tarkoitettu vain ohjeeksi eikä se millään tavoin rajoita EFTA-valtioille, yksilöille tai yrityksille ETA-lainsäädännöllä annettuja oikeuksia.

(2) Se ei myöskään vaikuta ETA-lainsäädännön tulkintoihin, joita antavat EFTAn tuomioistuin, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuin.".

(1) EYVL C 312, 23.11.1995, s. 8.

(2) Suuntaviivat ja uusi luku ovat saatavilla EFTAn valvontaviranomaisen Internet-sivuilla osoitteessa www.efta.int.

(3) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, asia 120/70, Lorenz v. Saksa, Kok. 1973, s. 1471, 8 kohta.

(4) Ks. myös valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen johdanto-osa, jossa täsmennetään seuraavaa: 'ETA-sopimuksen sopimuspuolten tavoitteena on, tunnustaen täysin tuomioistuinten riippumattomuuden, päästä ETA-sopimuksen ja niiden yhteisön lainsäädännön säännösten yhtenäiseen tulkintaan ja soveltamiseen, jotka mainitussa sopimuksessa merkittäviltä osin toistetaan, ja ylläpitää tätä yhtenäistä tulkintaa ja soveltamista sekä päästä yksilöiden ja yritysten yhdenvertaiseen kohteluun neljän vapauden aloilla ja kilpailun edellytyksissä'. Jäljempänä johdanto-osassa todetaan, että 'tämän sopimuksen pöytäkirjoja 1-4 sovellettaessa on aiheellisella tavalla otettava huomioon Euroopan yhteisöjen komission ennen tämän sopimuksen voimaantuloa noudattamat oikeudelliset ja hallinnolliset menettelytavat'.

(5) EFTAn tuomioistuin, asia E-1/94, Ravintoloitsijain Liiton Kustannus Oy Restamark (1.1.1994-30.6.1995) EFTAn oikeustapauskokoelma, kohta 77.

(6) Lukuun ottamatta 'olemassa olevaa' tukea. Tällainen tuki voidaan toteuttaa, kunnes EFTAn valvontaviranomainen on tehnyt päätöksen siitä, ettei se ole ETA-sopimuksen toimintaan soveltuva.

(7) Vrt. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Delimitis-tuomio (asia C-234/89, Delimitis v. Henninger Bräu, Kok. 1991, s. I-935).

(8) Vallitsevan tilanteen säilyttävä määräys on pantu täytäntöön Islannissa kilpailulain XI luvussa olevalla 46 artiklalla (virallinen lehti A, N:o 8/1993, sellaisena kuin se on muutettuna laeilla N:o 24/1994, 83/1997 ja 82/1998). Norjassa se on pantu täytäntöön ETA-sopimuksen valtiontukisäännösten täytäntöönpanosta annettujen asetusten 2 artiklalla (4 päivänä joulukuuta 1992 annettu kuninkaallinen asetus, joka perustuu valtiontuista 27 päivänä marraskuuta 1992 annettuun säädökseen N:o 117, ks. ETA-sopimus, 61 artikla ja sitä seuraavat artiklat. Teollisuus- ja energiaministeriön esittämä, muutettu 31 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla kuninkaallisella asetuksella. Muutettu 13 päivänä syyskuuta 1996 annetulla kuninkaallisella asetuksella). Koska Liechtensteinissa on voimassa monistinen järjestelmä, vallitsevan tilanteen säilyttävä määräys on sisällytetty sellaisenaan Liechtensteinin oikeusjärjestykseen (Liechtensteinisches Landesgesetzblatt, Jahrgang 1995, Nr. 72, 28.4.1995).

(9) Ks. vähämerkityksistä tukea koskevien valtiontukisääntöjen 12 luku.

(10) Valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (valtiontuen suuntaviivat), jotka on alun perin hyväksytty ja julkaistu 19. tammikuuta 1994. Julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, ja sen ETA-täydennysosassa N:o 32 samana päivänä, muutettu viimeksi (22. muutos) 16 päivänä joulukuuta 1999 tehdyllä päätöksellä N:o 329/99/KOL (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(11) EFTAn tuomioistuin antaa neuvoa-antavan lausunnon yleensä 8 kuukauden kuluessa.

(12) Ks. myös valvontaviranomaisesta ja tuomioistuimesta tehdyn sopimuksen 2 artikla, jonka mukaan 'EFTA-valtiot toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen'.

(13) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, asia C-2/88, Imm. Zwartveld, Kok. 1990, kohta 18; asia C-234/89, Delimitis v. Henninger Bräu, Kok. 1991, kohta 53.