Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2020/219/08

Euroopan investointipankki-instituutti Hakuilmoitus Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta 2020/C 219/08

EUVL C 219, 3.7.2020, p. 13–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

3.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 219/13


Euroopan investointipankki-instituutti Hakuilmoitus

Euroopan investointipankki-instituutilta haettavana uusi EIBURS-tutkimusapuraha Knowledge-ohjelmahankkeesta

(2020/C 219/08)

Euroopan investointipankki-instituutin Knowledge-ohjelmahanke kanavoi tutkimusapurahansa eri rahoitusohjelmien kautta, joista yksi on:

EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme

EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja EU:n jäsenmaissa, jäsenehdokasmaissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa toimiville yliopistojen laitoksille ja yliopistoihin sidoksissa oleville tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät Euroopan investointipankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden parissa. EIBURS-tutkimusapurahan suuruus on enintään 100 000 euroa vuodessa, ja se myönnetään kolmeksi vuodeksi. Apuraha jaetaan kilpailumenettelyn kautta yliopistojen laitoksille tai tutkimuskeskuksille, joilla on tunnustettua asiantuntemusta valitulla aihealueella. Tuettavaan hankkeeseen on sisällyttävä erilaisia tuotoksia, joista sovitaan erikseen EIP:n kanssa.

EIBURS-ohjelma hakee ehdotuksia kaudelle 2020/2021 uudesta tutkimusaiheesta:

”Yritysten kilpailukyky, kasvu ja digitalisaatio”“Firm competitiveness, growth and digitalisation”

1.   Tutkimushankkeen painopiste

Talouskasvun trendi useimmissa kehittyneissä maissa ja etenkin monissa Euroopan unionin talouksissa on hidastunut 20 viime vuoden aikana. Yhtenä yksittäisenä tekijänä voidaan nähdä investointien vähäisyys vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneella vuosikymmenellä. Kasvulaskelmien tuottavuushajotelmat kuitenkin kertovat, että kokonaistuottavuuden hitaalla kasvulla on EU-alueen heikompaan talouskasvuun paljon suurempi vaikutus kuin investoinneilla.

Kilpailukyky määräytyy ennen kaikkea tuottavuuskasvun perusteella. Tutkimukset osoittavat, että tuottavuuden lisääminen on tehokkain keino parantaa kilpailukykyä, talouskasvua, hyvinvointia ja elintasoa pysyvästi. Kansantalouden kokonaistuottavuus on viime kädessä siinä toimivien liikeyritysten tuottavuuden summa. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää ymmärtää yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä.

Uusi teknologia luo mahdollisuuksia valtaville tuottavuusloikille, ja talouden digitalisaatio voi antaa tarvittavan sysäyksen EU-alueen tuottavuuden kasvulle. Yritysten investoinneista digitaalisuuteen tulee todennäköisesti tärkeä kilpailukyvyn vauhdittaja. Liiketoiminnan rakentaminen digitaaliteknologian ympärille antaa mahdollisuuksia kasvattaa liikevaihtoa, laajentaa toimintaa nopeassa tahdissa, päästä kasvaville markkinoille sekä parantaa kilpailuasemaa.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten käyttöomaisuuteen ja tuottavuuteen, mikä tekee tuottavuuden parantamisesta entistä vaikeampaa. Ilmastonmuutosta torjuvat poliittiset ratkaisut voivat tehdä hyödykkeistä tai kokonaisista teollisuudenaloista vanhentuneita. Tältä kannalta ilmastonmuutos ja sen vaikutusten lieventäminen lisäävät kilpailukykyyn ja talouskasvuun liittyviä haasteita. Toisaalta uuden teknologian ja innovatiivisten ratkaisujen etsintä kasvihuonekaasupäästöjen ja -varastojen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä parantamaan kykyä kestää paremmin ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia vauhdittaa innovointia ja teknologian kehitystä.

Poliittisille päättäjille on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää tuottavuuden kasvun hidastumisen syitä. Siksi EIP panostaa voimakkaasti kilpailukyvyn, vakaan kasvun, innovaatioiden, rahoituksen saatavuuden ja investointien tutkimukseen. Useimmat tutkimukset julkaistaan pankin jokavuotisessa investointiraportissa. Kasvattaakseen ymmärrystä investoinneista ja investointirahoituksesta EIP suorittaa lisäksi vuosittain laajan kyselytutkimuksen rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille kaikissa EU:n jäsenmaissa ja vuodesta 2018 myös Yhdysvalloissa.

EIP:n investointitutkimus (EIBIS) kerää sekä laadullista että määrällistä tietoa pienten ja keskikokoisten yritysten sekä isompien liikeyritysten investointitoiminnasta, rahoitustarpeista ja yritysten kohtaamista haasteista. Kyselytutkimuksen kohteena on noin 12 000 yritystä, ja se sisältää laajan joukon kysymyksiä yritysten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Bureau van Dijkin ORBIS-tietokannan otannan perusteella EIBIS-kyselyyn vastanneet yhdistetään näiden tietokannasta löytyviin taloustietoihin, minkä jälkeen anonymisoitu tieto annetaan tarkoin määriteltyjä tutkimushankkeita toteuttavien tutkijoiden käyttöön.

2.   Ehdotettu toimintasuunnitelma

EIP toivoo kokonaisvaltaista tutkimusehdotusta, jossa tarkasteltaisiin näitä aiheita yritystason tietojen ja EIBIS-tutkimuksen perusteella. Tutkimus toteutettaisiin EIBIS-tietoja hallinnoivan EIP:n talousosaston koordinoimana ja yhteistyössä sen kanssa. Tutkimushankkeeseen tulee sisällyttää useita analyyseja ja tutkimusjulkaisuja keskittyen seuraaviin aiheisiin joko EU-alueella tai tietyissä EU:n jäsenmaissa:

Aineettoman varallisuuden merkitys yrityksen tuottavuuden ja kasvun kannalta. Aineetonta varallisuutta on vaikea mitata ja määrittää, minkä vuoksi myös siitä seuraavien tuottavuushyötyjen kohdentaminen on vaikeaa. Se on silti tärkeä tehtävä. Se auttaa ymmärtämään, miten aineetonta varallisuutta hankitaan ja ylläpidetään, yritysten halukkuutta investoida aineettomaan pääomaan, sekä eroja aineettoman ja aineellisen pääoman tuotossa. Näin voimme ymmärtää paremmin myös aineettoman pääoman investointeihin luontaisesti kuuluvaa epävarmuutta.

Aineettoman varallisuuden määrittämisen ja arvottamisen vaikeus heikentää mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saantiin pankkien hallitsemassa rahoitusjärjestelmässä. Sen vuoksi yritysten rahoitustarpeita ja rahoitusrakennetta on syytä tutkia tarkemmin nyt, kun aineettoman varallisuuden osuus on kasvussa.

Empiiristä ja teoreettista tutkimusta sääntelyn ja instituutioiden merkityksestä yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle.

Empiiristä ja teoreettista tutkimusta sääntelyn ja instituutioiden merkityksestä tiedon, innovaatioiden ja teknologian jakamisessa.

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän politiikan ja toimenpiteiden merkitys innovaatioiden vauhdittamisessa ja viime kädessä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Erityisesti eurooppalaisten palvelualan yritysten digitalisaatio on muuta maailmaa jäljessä. Eroavatko investoinnit digitalisaatioon jotenkin muista investoinneista? Miten markkinoiden koko, rahoitus, kokemus projektinhallinnasta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaikuttavat tietyn talousalueen yritysten digitointiasteeseen ja nopeuteen?

Selvitetään digitalisaation ja tuottavuuden välisiä yhteyksiä – vauhdittavia tekijöitä ja syysuhteita. Millä tavoin digitalisaatio on tärkeää tuottavuuden kannalta?

Koska digitaalinen liiketoiminta on luonnostaan skaalattavissa lähes ilman kustannuksia, digitalisaatio johtaa usein markkinoiden keskittymiseen ja markkinavoiman kasvuun. Onko markkinavoimalla digitaalisilla markkinoilla samat haittavaikutukset kuin perinteisessä teollisuudessa? Mikä on sääntelyn rooli?

Hakemukset on laadittava englanniksi. Määräaika ehdotusten jättämiselle on 30. syyskuuta 2020 klo 24.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Määräajan jälkeen jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen:

Events.EIBInstitute@eib.org

Tarkempaa tietoa EIBURS -ohjelman valintamenettelystä ja EIP-instituutista saat osoitteesta: http://institute.eib.org/.


Top