This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document C2005/217/99
Case T-223/05: Action brought on 8 June 2005 by CAMAR Srl against the Commission of the European Communities
Asia T-223/05: CAMAR Srl:n 8.6.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne
Asia T-223/05: CAMAR Srl:n 8.6.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne
EUVL C 217, 3.9.2005, p. 45–45
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
|
3.9.2005 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 217/45 |
CAMAR Srl:n 8.6.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne
(Asia T-223/05)
(2005/C 217/99)
Oikeudenkäyntikieli: italia
CAMAR Srl, kotipaikka Firenze, on nostanut 8.6.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan ja vaatinut komission velvoittamista vahingonkorvauksiin kantajan esittämillä perusteilla tai muilla perusteilla, jotka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo sopivammiksi myös asiassa T-260/97 odotetun lopullisen tuomion valossa. Kantajan edustajina ovat Wilma Viscardini, Simonetta Donà ja Mariano Paolin.
Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
|
— |
velvoittaa Euroopan yhteisöjen komission korvaamaan vahingon, joka kantajalle on aiheutunut siitä, että komissio ei lainvastaisesti ole tehnyt neuvoston asetuksen N:o 404/93 30 artiklassa säädettyjä tarvittavia toimenpiteitä, minkä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut asiassa T-79/96 8.6.2000 annetussa tuomiossa, kantajan esittämillä perusteilla tai muilla perusteilla, jotka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo sopivammiksi myös asiassa T-260/97 odotetun lopullisen tuomion valossa; |
|
— |
velvoittaa komission korvaamaan CAMARille tähän oikeudenkäyntiin liittyvät palkkiot ja kulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Käsiteltävänä olevalla kanteella kantaja esittää uudelleen sille aiheutuneista vahingoista vahingonkorvausvaatimuksen, joka on jo esitetty asiassa T-79/96, CAMAR vastaan komissio (1).
Tältä osin on todettava, että tässä asiasssa annetussa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossa, jossa vain todettiin komission menettelyn lainvastaisuus ja näin ollen hyväksyttiin kanne, siltä osin kuin oli kyse laiminlyönnin toteamisesta, todettiin, että vahingonkorvausvaatimus oli jätettävä tutkimatta, koska valtion oli mahdotonta arvioida tulevan vahingon laajuutta.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat pääosin samat kuin ne, joihin edellä mainitussa asiassa sekä asiassa T-457/04, CAMAR vastaan komissio (2), on vedottu.
(1) Yhdistetyt asiat T-79/96, T-260/97 ja T-117/98, tuomio 8.6.2000, (Kok. 2000, s. II-2173).
(2) EUVL C 31, 5.2.2005, s. 28.