The Sunrider Corporationin 29.9.2004 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston asiassa T-203/02, The Sunrider Corporation vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä Juan Espadafor Caba, 8.7.2004 antamasta tuomiosta (1)

(Asia C-416/04 P)

(2004/C 300/55)

The Sunrider Corporation, kotipaikka Torrance, Kalifornia (Yhdysvallat), on valittanut 29.9.2004 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston asiassa T-293/02, The Sunrider Corporation vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä Juan Espadafor Caba, 8.7.2004 antamasta tuomiosta. Valittajan edustaja on asianajaja A. Kockläuner.

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio pitäisi kumota seuraavista syistä:

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 ja 3 kohdan rikkominen yhdessä yhteisön tavaramerkkiasetuksen 15 artiklan 3 kohdan (luvaton käyttö) kanssa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tulkitsi väärin yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 ja 3 kohtaa yhdessä yhteisön tavaramerkkiasetuksen 15 artiklan 3 kohdan kanssa siltä osin kun se otti virheellisesti huomioon kolmannen osapuolen tavaramerkin käytön.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tulkitsi tältä osin väärin yhteisön tavaramerkkiasetuksen 15 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua todistustaakan jakoa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin otti lisäksi huomioon sellaisia väitteentekijän esittämiä väitteitä ja todisteita, jotka eivät olleet ratkaisevia (implisiittisiä). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nojautui myös aukottomien todisteiden sijasta olettamiin. Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia, olisiko kaikki asian kannalta merkitykselliset tosiseikat ja oikeudelliset seikat huomioon ottaen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen tekohetkellä voitu laillisesti tehdä sellainen uusi päätös, jolla olisi ollut sama päätösosa kuin riidanalaisella päätöksellä.

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 kohdan rikkominen: riittämättömät todisteet väitteen perustana olevasta tavaramerkistä.

Tämän lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valittajan mukaan rikkonut yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 kohtaa siltä osin kuin se tulkitsi väärin yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tosiasiallisen käytön käsitettä.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei erityisesti ottanut riittävästi huomioon seuraavia seikkoja:

Tästä syystä myöskään väitteen perustana olevaa tavaramerkkiä ES 372 221”VITAFRUT” ei ole tosiasiallisesti käytetty yhteisön tavaramerkkiasetuksen 43 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska sen käyttö oli hajanaista, satunnaista ja merkityksetöntä eikä sitä käytetty olennaisella osalla sitä aluetta, jolla se oli suojattu.

Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen.

Lisäksi valittajan mukaan verrattavat tavaramerkit eivät ole samanlaisia siten, että niiden välillä olisi sekaannusvaara, ”yrtti- ja vitamiinijuomien” osalta, joita varten tavaramerkin nro 156 422”VITAFRUIT” hakija hakee suojaa. Erityisesti yhtäältä ”yrtti- ja vitamiinijuomat” ja toisaalta ”hedelmämehutiivisteet” eivät ole erityisen samankaltaisia, koska niillä on ainoastaan muutamia yhteisiä piirteitä.

Tämä perustuu siihen, että verrattavat tavarat eroavat laatunsa, raaka-aineidensa ja niiden tuotantotilanteen osalta eli niiden koneiden, tieto-taidon ja tuotantovälineiden osalta, jotka ovat välttämättömiä kyseessä olevien tavaroiden valmistamiseksi. Lisäksi verrattavat tavarat eroavat siltä osin kuin on kyse niiden käyttötavasta, niiden toiminnallisista ominaisuuksista ja niiden jakelutavasta. Näin ollen kyseessä olevien tavaroiden erot ovat merkityksellisempiä kuin niiden mahdolliset yhteiset ominaispiirteet.

(1)  EYVL C 233, 28.9.2002, s. 26.