92003E1499

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1499/03

esittäjä(t): José Mendiluce Pereiro (PSE), Alexander de Roo (Verts/ALE)ja Miquel Mayol i Raynal (Verts/ALE) komissiolle

(5. toukokuuta 2003)

Aihe: Vaeltajasimpukka ja Ebro-joen vesien juoksutus

Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on noin 3 senttimetriä pitkä kaksikuorinen nilviäinen, joka muistuttaa merisimpukoita. Vaeltajasimpukkapopulaatio kasvaa räjähdysmäisesti, joten sen leviämistä erilaisissa makean veden luonnollisissa ja keinotekoisissa elinympäristöissä on käytännössä katsoen mahdoton pysäyttää. Vaeltajasimpukka käyttää ravinteenaan kasviplanktonia, josta se kilpailee alkuperäislajien kanssa, ja horjuttaa siten ekosysteemin tasapainoa. Sen tuottamat jätökset peittävät jokien ja tekoaltaiden pohjat kerrokseen, joka on myös ihmiselle myrkyllinen ja joka tappaa kyseisen alueen kaikki kalat. Vaeltajasimpukan levittäytymiskapasiteetti on niin suuri, että se voi umpeuttaa kastelukanavia, tukkia voimaloiden vesikanavia, kaikentyyppisiä vesirakenteita, turbiineja, viemäreitä, säiliöitä, alusten moottoreita ja ankkureita, juomavesilaitoksia, kastelukanavia ja kanavia sekä lisäksi se pystyy tukkimaan täysin kaikenlaiset putkistot. Kahdeksankymmentäluvun alussa vaeltajasimpukka levittäytyi Pohjois-Amerikan suuriin järviin. Sen torjuminen on tullut maksamaan jo noin 2 000 miljoonaa dollaria, mutta suurista kustannuksista huolimatta laji on täysin vakiintunut.

Kesällä 2001 vaeltajasimpukasta tehtiin havaintoja Ebro-joessa (Riba-rojan tekojärvessä ja useissa kohdin Flixistä Xertaan). Simpukka levittäytyi muutamassa kuukaudessa Riba-rojan tekojärvestä Ebro-joen suistoon asti. Hiljattain sitä on tavattu Les Garriguesin ja Terra Altan alueiden kastelujärjestelmissä. Alueet sijaitsevat yli 20 kilometrin päässä alueelta, missä vaeltajasimpukka havaittiin ensi kerran ja mihin se levittäytyi tavanomaiselta valuma-alueelta käsin.

1. Onko komissio tietoinen, mitä toimenpiteitä Espanjan hallitus toteuttaa poistaakseen tämän vitsauksen?

2. Onko jokin näistä toimenpiteistä sataprosenttisen tehokas? Jos ei, niin mikä olisi?

3. Aikooko komissio rahoittaa kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelmaa, jonka mukaan saastuneet vedet (tässä tapauksessa Ebro-joen vedet) yritetään laskea muihin jokilaaksoihin?

4. Onko tällainen vesien laskeminen laillista? Olisiko se luontotyyppidirektiivin vieraslajien leviämistä koskevien määräysten vastaista?

5. Antaako komissio lausuntonsa kansallisten vesivarojen hallintasuunnitelmasta ennen vitsauksen poistamista vai sen jälkeen?

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(5. kesäkuuta 2003)

Komissio pyytää parlamentin jäsentä tutustumaan vastaukseen, jonka komissio antoi Joan Colom i Navalin samasta aiheesta esittämään kirjalliseen kysymykseen E-0510/03(1).

Tässä kysymyksessä esitettyjen erillisten kysymysten osalta:

1. Komissio ei ole tietoinen Espanjan hallituksen toteuttamista toimenpiteistä vaeltajasimpukan poistamiseksi Ebro-joesta.

2. Komissio ei ole myöskään tietoinen sellaisista keinoista, joilla simpukat voitaisiin poistaa sadan prosentin varmuudella.

3. Rakenne- ja koheesiorahastojen käyttöä säännellään tarkasti niitä koskevilla asetuksilla. Säännöt koskevat myös yhteisön lainsäädännön ja periaatteiden noudattamista.

4. Komissio neuvottelee parhaillaan Espanjan hallituksen kanssa Ebro-joen vesien siirrosta ja yhteisön vesien ja luontotyyppien suojelua sekä ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön noudattamisesta. Neuvotteluissa käsitellään vaeltajasimpukan aiheuttamia ongelmia ja uhkaa sen leviämisestä muihin jokiin.

5. Espanjan vedenkäyttösuunnitelma kattaa koko maan ja siihen kuuluu satoja ehdotettuja hankkeita esimerkiksi viemäreiden, vedenpuhdistamoiden, kanaalien, patojen, putkistojen rakentamiseksi. Komissio valvoo asiaankuuluvan lainsäädännön noudattamista ja varmistaa, että yhteisön rahastojen käyttöön liittyviä tarkkoja sääntöjä noudatetaan. Mitä tulee vedenkäyttöohjelmaan kuuluvaan Ebro-joen vesien siirtoa koskevaan suunnitelmaan, komissio neuvottelee yhä Espanjan viranomaisten kanssa sen ympäristövaikutuksista Ebro-joessa, joen suistoalueella, sekä niissä joissa, joihin vedet lasketaan.

(1) EYVL C 242 E, 9.10.2003, s. 141.