EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92002E003545

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3545/02 esittäjä(t): Michel-Ange Scarbonchi (GUE/NGL) komissiolle. Eurooppalaisen rannikkovartioston perustaminen.

EUVL C 268E, 7.11.2003, p. 39–40 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92002E3545

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3545/02 esittäjä(t): Michel-Ange Scarbonchi (GUE/NGL) komissiolle. Eurooppalaisen rannikkovartioston perustaminen.

Virallinen lehti nro 268 E , 07/11/2003 s. 0039 - 0040


KIRJALLINEN KYSYMYS E-3545/02

esittäjä(t): Michel-Ange Scarbonchi (GUE/NGL) komissiolle

(11. joulukuuta 2002)

Aihe: Eurooppalaisen rannikkovartioston perustaminen

Erikan haaksirikon jälkeen tapahtunut Prestige-öljytankkerin uppoaminen 19. marraskuuta 2002 ja sen aiheuttama öljyvuoto Galician rannikon edustalla Espanjassa ovat osoitus merellä liikennöivien alusten valvonnan ja tarkkailun räikeästä puutteesta.

Komission on reagoitava mahdollisimman nopeasti tällaisiin ekologisiin katastrofeihin. Malagassa pidetyssä Ranskan ja Espanjan huippukokouksessa tehty päätös rajoittaa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 56 artiklan mukaisesti vaarallisimpien öljytankkereiden pääsy yksinomaiselle talousalueelle 200 meripeninkulmaan (360 kilometriin) rannikosta herättää toivoa.

Öljyvuodon asianomaiselle väestölle ja paikallisille yhteisöille synnyttämä dramaattinen tilanne sekä sen ympäristölle ja kalastuksen ja matkailun kaltaisille taloudellisille toiminnoille aiheuttamat seuraukset edellyttävät, että Euroopan tasolla määritellään riskituotteiden kuljettamista koskevat uudet säännöt ja valvontatoimet.

Ennalta varautumisen periaate merkitsee todellisen eurooppalaisen meripoliisin perustamisen harkitsemista. Rannikkovartioston perustaminen mahdollistaisi merenkulkusäännöstön noudattamisen tehokkaamman valvonnan.

Tämän uuden hallintoyksikön puolesta puhuu lukuisia seikkoja. Euroopan parlamentti voisi huolehtia sen valvonnasta, ja unionin jäsenvaltioiden merenkulkuviranomaiset olisivat vastuussa siitä. Tällä tavoin Euroopan unionin laajenemisen aattona lähetettäisiin vahva viesti merten puolesta. Mitä mieltä komissio on asiasta?

Onko komissio valmis esittämään ehdotuksia, jotka olisivat yhteinen perusta merenkulun turvallisuuden puolesta laadittavalle eurooppalaiselle suunnitelmalle ja joissa korostettaisiin liikennöivien alusten tiukkaa valvontaa?

Loyola de Palacion komission puolesta antama vastaus

(4. helmikuuta 2003)

Komissio antoi 3. joulukuuta 2002 tiedonannon öljysäiliöalus Prestigen onnettomuuden jälkeen toteutettavista toimista(1). Neuvosto antoi 6. ja 9. joulukuuta 2002 päätelmät, joissa tuettiin komission aloitteita. Aloitteiden tavoitteena oli välttää tämän tyyppisen katastrofin toistuminen ja torjua sen seurauksia.

Meriturvallisuus merkittiin Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esityslistalle, ja Eurooppa-neuvosto korostaa päätelmissään, että Euroopan unioni aikoo määrätietoisesti toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta vastaavia katastrofeja ei enää tapahtuisi, ja panee tyytyväisenä merkille neuvoston ja komission nopean reagoinnin asiassa. Lisäksi Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission toteuttamat toimet Prestige-aluksen hylystä aiheutuneisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin seurauksiin vastaamiseksi () sekä komission aikomuksen selvittää tarve erityisiin lisätoimenpiteisiin. Osana näitä toimenpiteitä tarkastellaan myös vahingonkorvausvelvollisuuteen ja vastaaviin seuraamuksiin liittyviä kysymyksiä.

Komissio on tietoinen puutteista, jotka liittyvät tiettyihin jäsenvaltioiden merenkulkuviranomaisten toteuttamiin menettelyihin. Komissio onkin muistuttanut jäsenvaltioita niiden tarkastuksiin liittyvistä velvollisuuksista satamavaltioiden suorittaman valvonnan alalla(2). Se on pyytänyt niitä rekrytoimaan mahdollisimman pian riittävän määrän tarkastajia, jotta vähintään 25 prosenttia aluksista voidaan tarkastaa, kuten voimassa olevissa yhteisön säännöissä edellytetään.

Samassa yhteydessä komissiolla on ollut tilaisuus esittää kysymyksiä tietyissä jäsenvaltioissa tai tietyissä satamissa suoritettujen tarkastusten vähäisestä määrästä. Lisäksi se nostanut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Ranskaa ja Irlantia vastaan, koska ne eivät noudata tarkastuksissa 25 prosentin vähimmäismäärää.

Komissio katsoo, että viimeaikaisten tapahtumien perusteella on oikeutettua tuoda esiin kysymys eurooppalaisen rannikkovartioston perustamisesta, koska sen avulla voidaan tehokkaasti torjua saastumiseen liittyviä riskejä ja säilyttää merenkulun turvallisuus.

Euroopan meriturvallisuusvirasto perustettiin 27. kesäkuuta 2002 annetulla parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002(3), ja se aloittaa toimintansa lähikuukausina. Sen ensimmäinen tehtävä on yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon tekninen koordinointi. Viraston tehtäviä on tarkoitus lisätä vähitellen.

Viraston keskeisenä tehtävänä on lujittaa jäsenvaltioiden rannikkovartiostoihin kuuluvien viranomaisten välistä yhteistyötä meriturvallisuuden ja saastumisen ehkäisemisen aloilla. Kysymystä siitä, onko seuraava vaihe eurooppalaisen rannikkovartioston perustaminen, on tarkasteltava virastosta saatujen kokemusten perusteella ja arvioitava kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa.

(1) KOM(2002) 681 lopullinen.

(2) Neuvoston direktiivi 95/21/EY, annettu 19. kesäkuuta 1995, alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumis- ja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) (EYVL L 157, 7.7.1995).

(3) EYVL L 208, 5.8.2002.

Top