92002E3337

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3337/02

esittäjä(t): Christine De Veyrac (PPE-DE) komissiolle

(26. marraskuuta 2002)

Aihe: Tutkintojen tunnustaminen muusikkojen vapaa liikkuvuus

On tullut ilmi, että muusikoilla on vaikeuksia saada toisessa jäsenvaltiossa hankittua koulutusta tunnustetuksi.

Näin ollen ranskalainen konservatoriossa opiskeleva muusikko ei saa Belgiassa suoritettuja opintojaan hyväksiluetuksi ranskalaista tutkintoaan varten.

Muusikon ulkomailla hankkimasta kokemuksesta vaikuttaa uran kannalta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Samaan aikaan kun komissio juhlii miljoonatta Erasmus-opiskelijaa, vaikuttaa siltä, että jotkut oppiaineet olisi unohdettu ja että taiteellisten alojen opiskelijoita syrjittäisiin muihin opiskelijoihin verrattuna. Onko musiikki kenties unohdettu Erasmus-ohjelmasta?

Kun komissio nyt uudistaa ammattipätevyyden yleisiä tunnustamissääntöjä, on tärkeää, että opiskelijoihin sovellettava järjestelmä olisi yhtä tehokas kuin työntekijöitä koskeva.

Voisiko komissio täsmentää, mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa, jotta kaikille kansalaisille taattaisiin samat edellytykset ja kaikkien liikkuvuutta Euroopan unionissa tuettaisiin?

Frederik Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(7. tammikuuta 2003)

Komission tietojen mukaan ainoat säännellyt ammatit musiikin alalla ovat urkuri ja kuoronjohtaja (Yhdistynyt kuningaskunta) sekä orkesterinjohtaja (Italia). Komissio ei ole tietoinen näiden ammattien ammatillista tunnustamista koskevista erityisongelmista. Muusikon ammattia ei yleensä säännellä yhdessäkään jäsenvaltiossa. Tutkintotodistusten tunnustamista koskevia direktiivejä 89/48/ETY(1) ja 92/51/ETY(2) ei siis sovelleta kyseiseen ammattiin. Näitä direktiivejä sovelletaan vain silloin, kun jonkin jäsenvaltion kansalainen haluaa harjoittaa toisessa jäsenvaltiossa säänneltyä ammattia eli ammattia, joka on tutkintotodistuksia koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten alainen. Kyseessä olevassa tapauksessa siirtolaisen on saatava kotimaassaan myönnetty tutkintotodistus tunnustetuksi, jotta hän voisi alkaa harjoittaa kyseistä ammattia. Jos tutkintotodistusta ei vaadita, ei ammatillinen tunnustaminen ole tarpeen.

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta(3) tähdätään pääasiassa voimassa olevien ammattipätevyyden tunnustamista koskevien järjestelmien koontamiseen ja yksinkertaistamiseen. Lisäksi ehdotuksessa on tiettyjä uusia elementtejä, kuten palvelujen suorittamisen laajempi vapauttaminen, automaattisempi tunnustaminen yhteisin perustein sekä siirtolaisille tarkoitettujen tiedotus- ja avunantomekanismien parantaminen.

Tutkintotodistusten tai pätevyyden akateeminen tunnustaminen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa todistusten haltijoiden pääsy koulutukseen, kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tämäntyyppinen tunnustaminen ei nykyisin kuulu yhteisön säännösten piiriin. Kansallisilla viranomaisilla on oikeus vaatia toisessa jäsenvaltiossa hankitun pätevyyden akateemista tunnustamista. Ne myös voivat vapaasti vahvistaa tämäntyyppiseen tunnustamiseen sovellettavat perussäännöt ja -menettelyn. Niiden on kuitenkin noudatettava EY:n perustamissopimuksen 12 artiklaa, jossa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä.

Osana Erasmus-ohjelmaa suoritettujen opintojaksojen tunnustaminen on eri kysymys kuin pätevyyden akateeminen tunnustaminen. Erasmus-ohjelmassa tunnustaminen edellyttää, että kahden osallistuvan laitoksen välillä on sopimus, jonka mukaan osa Erasmus-opiskelijan yhdessä opinahjossa suorittamista opinnoista tunnustetaan toisessa opinahjossa. Erasmus-ohjelman sääntöjen ja

menettelyjen mukaan mitään oppiainetta ei saa asettaa muita epäedullisempaan asemaan eikä sulkea pois Erasmus-stipendin hakukelpoisuudesta. Komissio on tietoinen siitä, että jotkin oppiaineet ovat osoittautuneet muita suositummiksi Erasmus-ohjelmaan osallistuvien keskuudessa. Kansallisia elimiä kehotetaankin kannustamaan opiskelijoita valitsemaan myös vähemmän suosittuja oppiaineita ja opiskelupaikkoja.

(1) Neuvoston direktiivi 89/48/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä, EYVL L 19, 24.1.1989.

(2) Neuvoston direktiivi 92/51/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä, EYVL L 209, 24.7.1992.

(3) KOM(2002) 119 lopullinen.