92002E3328

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3328/02

esittäjä(t): Toine Manders (ELDR) komissiolle

(25. marraskuuta 2002)

Aihe: Pankkikorttipetokset

Alankomaissa on näköjään tällä hetkellä menossa laajamittainen pankkikorttipetos (kts. esim. ANP-lehdistökatsaus, 18. lokakuuta 2002). Huijarit näyttävät kopioineen pankkikorttien tietoja asettamalla pankkiautomaateihin lukijoita ja kirjoittaneet sitten nämä tiedot tyhjiin kortteihin. Heti kun he ovat saaneet koodin käsiinsä tai lukeneet uhrin henkilökohtaisen koodinumeron, uhrin tili ryöstetään katalasti ja samalla pahaa-aavistamattomalla uhrilla on yhä korttinsa. Pankit vaikenevat tapahtumista, koska pelkäävät menettävänsä asiakkaita ja vakuuttavat heille, että sähköiset maksuvälineet ja niihin liittyvät turvatoimet eivät voi joutua huijauksen kohteiksi.

Kuluttajat ovat tulleet paljolti riippuvaisiksi sähköisestä pankkitoiminnasta ja sähköisistä maksujärjestelmistä rahansiirroissaan ja ovat nyt vaarassa joutua petoksen uhreiksi. Viimeaikaisten tapausten lisääntyminen kotimaassa ja ulkomailla sekä ryöstetyt summat tekevät uuden toimintatavan sekä toivottavaksi että välttämättömäksi. Euron käyttöönotto ja Euroopan pankkien sopimus aikaisemmin tänä vuonna siitä, että kansallisia pankkikortteja voi käyttää kustannuksitta kaikkialla Euroopassa merkitsivät myönteistä kehitystä Euroopan talouspolitiikassa, mutta nyt tätä kehitystä uhkaa edellä mainitut huijaukset. Tapahtuneet pankkikorttipetokset tekevät tyhjäksi yhteisen politiikan myönteiset vaikutukset.

Sähköisen maksu myötävaikuttavat merkittävästi rahoituksen sisämarkkinoiden täydellistymiseen vuonna 2005. Jos kuluttajat eivät luota sähköiseen maksuliikenteeseen, sisämarkkinoiden tämä osa häiriintyy vakavasti. Alankomaiden tilanteella on myös seurannaisvaikutuksia Euroopan tasolla, minkä vuoksi kyse onkin eurooppalaisesta ongelmasta, joka tarvitsee eurooppalaista ratkaisua.

1. Tunteeko komissio edellä kuvatun tilanteen?

2. Katsooko komissio, että laajamittaiset petokset murentavat kuluttajien luottamusta sähköiseen maksuliikenteeseen ja siten estävät sisämarkkinoiden toteutumista?

3. Onko komissio valmis toteuttamaan toimenpiteitä edellä kuvatun tilanteen johdosta ja mitä ne toimenpiteet olisivat?

Frits Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(8. tammikuuta 2003)

1. Komissio on tietoinen parlamentin jäsenen mainitsemasta ongelmasta.

2. Komissio yhtyy parlamentin jäsenen päätelmään. Kuvatun kaltaisia petoksia, joissa valmistetaan tyhjä korttipohja ja hankitaan asiakkaan tunnusluku esimerkiksi kurkkimalla olkapään yli tai piilokameran avulla, tehdään valitettavasti muuallakin kuin Alankomaissa. Maksualan tutkijat ja poliisiviranomaiset tuntevat nämä menettelytavat hyvin.

Maksukorttiorganisaatiot ja pankit pyrkivät torjumaan väärennöksiä investoimalla merkittävästi sirukortteihin, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa ja useissa unionin ulkopuolisissa maissa. Sirukortilla olevaa tietoa ei tallenneta enää magneettiraitaan vaan mikrosiruun. Tämä tekee kortin kopioimisen erittäin hankalaksi. Maksukorttiorganisaatiot ja pankit ovat sitoutuneet ottamaan sirukortit käyttöön EU:n jäsenvaltioissa vuoteen 2005 mennessä. Siirtymäaika on pitkä, koska uusittavia kortteja ja uudelleenohjelmoitavia tai vaihdettavia laitteita (maksupäätteet, pankkiautomaatit jne.) on valtava määrä.

3. Komissio on ryhtynyt parlamentin päätöslauselman C4-0455/98 mukaisiin toimiin maksutapahtumien tietoturvan parantamiseksi. Komissio esitti helmikuussa 2001 muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennösten torjuntaa koskevan kolmevuotisen toimintasuunnitelman (petostentorjunnan toimintasuunnitelma), joka perustuu kaikkien asianosaisten yhteistyöhön. Se sisältää viisi osa-aluetta ja 11 toimenpidettä, jotka komission ja muiden osapuolten on toteutettava. Tietoturvan kehittäminen on keskeinen osa toimintasuunnitelmaa, jossa korostetaan parhaiden mahdollisten taloudellisesti toteuttamiskelpoisten tietoturvamenetelmien käyttöönottoa.

Tietoturva-asioista (mukaan lukien sirukorttien käyttöönoton edistyminen unionissa) keskustellaan säännöllisesti petostentorjunnan asiantuntijaryhmän kokouksissa. Asiantuntijaryhmä on petostentorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaava ohjausryhmä.

Komissio järjestää vuonna 2003 maksujen tietoturvaa sisämarkkinoilla käsittelevän konferenssin lisätäkseen tietoisuutta nykyaikaisten maksuvälineiden ja -järjestelmien tietoturvasta.

Komissio laatii vuoden 2003 loppuun mennessä parlamentille ja neuvostolle kertomuksen petostentorjunnan toimintasuunnitelman edistymisestä ja ehdottaa tarvittaessa lisätoimia.

Komission eEurope Smart Cards -aloitteeseen sisältyy myös toimia, joilla kannustetaan rahoituslaitoksia käyttämään sirukortteja maksuvälineiden sovelluksissa (tämä tukee edellä 2 kohdassa kuvattuja toimenpiteitä).